Uutiset

Suomen merenalainen luonto on kartoitettu ensi kertaa kattavasti – katso upeat kuvat ja videot veden alta

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 09:26

Suomen merenalainen luonto ja lajisto on ensimmäistä kertaa kartoitettu kattavasti.

Kymmenen vuoden urakan tulokset on koottu tänä syksynä julkaistussa kirjassa Meren aarteet, jonka ympäristöjärjestö WWF palkitsi vuoden luontokirjana. Metsähallituksen meribiologit Essi Keskinen ja Heidi Arponen vierailivat Ylen aamu-tv:ssä esittelemässä tuloksia.

Katso yllä olevalta noin kymmenminuuttiselta videolta upeat vedenalaiset kuvat ja sukellusvideot. Kuvien lomassa tutkijat Keskinen ja Arponen kertovat Itämeren vedenalaisesta maailmasta ja kartoituksen tekemisestä.

Kirjoittajapari väänsi maahanmuutosta farssin, koska aihetta on muutoin vaikeaa käsitellä – "Irvaillaan joka puolelle ihan tasapuolisesti"

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 09:21
Mistä on kyse?
  • Vuoden 2015 maahanmuutosta on ilmestynyt kotimaisia kaunokirjallisia teoksia ja elokuvia vain vähän.
  • Maahanmuutosta komedianäytelmän kirjoittaneet kirjailijat arvioivat ajanjakson olevan niin tuore, ettei siitä yksinkertaisesti ole ehditty vielä kirjoittaa kovin paljon.
  • Komedianäytelmä Vessamysteerissä vaikeaa puheenaihetta lähestytään kaikille hyväntahtoisesti irvaillen.
  • Näytelmä sai kantasesityksensä Pyhäjoella.

Vaikka Eurooppaa ja Suomea kohtasi pari vuotta sitten ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden määrä, ilmiötä on taiteessa käsitelty vain vähän. Pääosa suomalaisista maahanmuuttajia käsittelevistä kirjoista ja elokuvista on tehty ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon eli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Muutamia teoksia on toki julkaistu suuren maahanmuuton aikoihinkin. Annamari Marttiselta ilmestyi suoraan keskelle kiivainta turvapaikkakeskustelua vuonna 2015 romaani Vapaa. Se kertoo Bagdadista pakevasta Mahdista, joka päätyy Suomen vastaanottokeskukseen. Samana vuonna ilmestyi myös Mari Pyyn jännityskertomus Paperiton.

Annamari Marttisen romaani Vapaa ja Mari Pyyn jännityskertomus Paperiton kertovat maahanmuuttajista. Suurin osa suomalaisista maahanmuuttoa käsittelevistä fiktiivisistä kirjoista on kirjoitettu ennen poikkeuksellisen suurta maahanmuuttoaaltoa.Risto Degerman / Yle

Vuoden 2015 aiheuttaman turvapaikkakeskustelun jälkeen ilmestyneessä Teppo Paulaston dekkarissa Vastapaavi tapahtumat sijoittuvat pakolaiskriisin kaoottisiin vaiheisiin. Maria Syvälä (nykyisin Asunta) kirjoitti tapahtumien aikana tuoreeltaan runokirjan Tulit sitten Suomeen, Basir.

– Ehkä yksi syy siihen, ettei kirjoja ole ilmestynyt on se, ettei vielä ole oikein ollut aikaa kirjoittaa siitä, Maria Asunta pohtii yhdessä Päivi Alasalmen kanssa.

Irvaillaan joka puolelle ihan tasapuolisesti. Päivi Alasalmi

He kirjoittivat yhdessä aiheesta heti tuoreeltaan näytelmän Vessamysteeri. Kantaesityksensä näytelmä sai äskettäin Pyhäjoella harrastajateatterin näyttämöllä.

Yhteiskunta vessan ympärillä

Näytelmän keskiössä on nimensä mukaisesti vessa, johon keskittyvää mysteeriä tulevat selvittämään paikallinen maahanmuuttokriitikko, tämän seinänaapurina asuva maahanmuuttaja, paikallinen sosiaalijohtaja, paikallisen lehden toimittaja sekä syyttäjä ja poliisikin.

Tekstin keskeinen teema on maahanmuutto ja kotouttaminen, mutta komedia ravistelee laajemminkin holhousyhteiskunnan periaatteita ja rakenteita.

Vessamysteeri on näytelmä, jossa tekijöiden mukana holhousyhteiskunta helisee.Risto Degerman / Yle

– Tämä on aihe, joka vaati päästä käsitellyksi. Huumori on yksi keino, jolla sitä voi käsitellä vähän niin kuin sirkuksena. Siihen kuitenkin liittyy niin paljon eri asioita, Maria Asunta sanoo.

– Tämä on yritys käsitellä asiaa, joka on niin kuuma peruna, ettei siitä voi oikein sanoa halaistua sanaakaan ilman leimatuksi tai lokeroiduksi tulemista, Päivi Alasalmi sanoo.

Farssi antaa tilaa eri näkökulmille

Asunnan ja Alasalmen näytelmässä maahanmuuton lisäksi sirkusmaisen ilakoinnin keskelle heitetään myös monia muita yhteiskunnallisia aiheita, kuten median käyttäytyminen, oikeusvaltion periaatteet ja yhteiskunnan sosiaalinen vastuu.

– Tässä on puhuttu myös paperittomien hyväksikäytöstä ja ilmastopakolaisuudesta ja veropakolaisista, Asunta kertoo.

Naurun pitää kuitenkin olla hyväntahtoista. Pilkka ei naurata ketään. Maria Asunta

Aiheen käsittely farssin keinoin tarjoaakin mahdollisuuden lähestyä vaikeaa asiaa eri näkökulmista. Vessamysteerissäkään ei ole lähdetty julistuksen tielle.

– Irvaillaan joka puolelle ihan tasapuolisesti ja kaikki saavat ilakoinnissa oman osansa, Päivi Alasalmi kertoo. Hän korostaa kuitenkin, että näkökulma on silti sovitteleva.

– Sovinnollisuus on tässä tärkeänä ajatuksena, ettei haluta vetää näitä ihmisten välisiä kuiluja vielä syvemmiksi.

Tiiviin yhteistyön tulos

Näytelmän idea oli alun perin Maria Asunnan, mutta lopputulos on Asunnan ja Alasalmen tiiviin yhteistyön tulos.

– Maria oli vähän lukossa tämän aiheen kanssa. Kun hän puhui siitä, niin minulla rupesi heti raksuttamaan lisää ideoita. Siitä se syntyi, Päivi Alasalmi kertoo.

– Me kirjoitimme vuoron perään Marian kotona ja vuoron perään meillä. Oltiin ihan vierekkäin samassa huoneessa. Toinen pöytäkoneella ja toinen läppärillä ja taottiin tekstiä.

Päivi Alasalmi ja Maria Asunta kirjoittivat farssin yhdessä. Näytelmän tekoon yhteiskirjoittaminen sopi kirjoittajien mukaan hyvin, mutta romaania tehdessä työ on useimmiten helpompaa yksin puurtamalla.Risto Degerman / Yle

– Ja pitkiä työpäiviä, 15 tuntia yhteen putkeen aivan vierekkäin, Maria Asunta muistelee kirjoitusprosessia, josta he ovat kertoneen laajasti myös Repliikkilehdessä.

Yhteinen työprosessi toi tekstiin myös monisärmäisyyttä. Kun toinen heitti vähän epävarmasti ilmaan idean, toinen tarttui siihen ja usutti kirjoittamaan siitä.

– Jos näytelmästä ottaisi irralleen joitakin asioita, ne voisi tulkita helposti väärin. Kun ne on esitetty näytelmän kontekstissa, niin siinä pystyy kärjistämään, vaikkei kaikkea tietenkään voikaan suoraan siirtää oikeaan elämään, Päivi Alasalmi kertoo.

Pyhäjokiseutu -lehden näytelmäarviossakin todetaan farssin muistuttavan katsojia siitä, että hupinäytelmän puitteissa myös maahanmuuttajille saa nauraa samanarvoisesti kuin muillekin.

– Naurun pitää kuitenkin olla hyväntahtoista. Pilkka ei naurata ketään, Maria Asunta sanoo.

Seksuaalista ahdistelua ei katsella sormien läpi eduskunnassa: "Emme puutu ainoastaan suoraan kourintaan ja päällekarkauksiin"

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 09:12

Ylen kysely kertoo karua viestiä vallan kammareista: eduskunnassa seksuaalinen häirintä ilmenee eleinä, kosketteluna, jopa kourimisena ja suorasukaisina tekstiviesteinä. Näin kertoi Yle kyselyssä 13 uhria, jotka ovat joko kansanedustajien avustajia tai puolueitten työntekijöitä.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) ei tuloksesta hämmästy. Ei, vaikkei itse ole häirintää kokenut eikä myöskään nähnyt.

– Toki olen kuullut tarinoita eduskunnassa tapahtuneista asioista. Itse en ole sellaisia asioita nähnyt. Mutta se ei millään tavoin tarkoita sitä, ettei ahdistelua olisi. Kannustan puhumaan näistä avoimesti. En itse ole koskaan kohteeksi joutunut, mutta aavistan, miten vaikeaa on sanoa: "Lopeta!” tai ”Tämä ei ole oikein!”

"Suoria viestejä, joissa ei jäänyt epäselväksi toisen halut. Koin tilanteen epämiellyttäväksi ja nöyryyttäväksi, koska kyseessä oli ihminen, joka oli valta-asemassa minuun nähden." (Ylen kysely)

Eduskunnassa seksuaalinen ahdistelu ei ole uusi asia. Häirintää väitettiin esiintyneen eduskunnassa jo vuonna 2008 ns. kalapuikkoviiksikohussa.

Eduskunnan joka toinen vuosi toteutettava oma työhyvinvointikysely kertoo ahdistelun vuosien mittaan kuitenkin vähentyneen.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, etteivät tämän vuoden kyselyn tulokset ole vielä valmiita. Sen verran tuloksista kuitenkin tiedetään, että ne ovat suunnilleen edellisen kyselyn eli vuoden 2015 lukujen kaltaiset. Häirintää koki vuonna 2015 viisi eduskunnan työntekijää.

Pudotusta vuoden 2011 luvuista on roimasti. Tuolloin yhteensä 18 virkamiestä ja kansanedustajan avustajaa ilmoitti kokemastaan seksuaalisesta tai sukupuolisesta häirinnästä. Nyt tehty Ylen kysely kertoo samaa #metoo-kampanjan sanomaa naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä.

"Eduskunnan hallinto korostaa miten vähän häirintää raportoidaan. Tilanne ei mitenkään kuvasta sitä, mitä kuulen muilta naispuolisilta avustajilta heidän kokemuksistaan." (Ylen kysely)

Härskille häirinnälle - oli se millaista tahansa - on saatava stoppi, sanoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio. Rauhio vakuuttaa, että tapauksiin puututaan, jos ja kun ne tulevat ilmi. Myös muulloin kuin kyselyiden jälkeen.

– Häirintä ei ole kohteeksi joutuneelle milloinkaan lievää. Vaikka me pyrimme eduskunnassa nollatulokseen, haluamme, että näistä asioista puhutaan. Emme puutu ainoastaan suoranaisiin kourinta- tai päällekarkaustapauksiin. Häirintä arvioidaan aina niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kokevat häirintää.

Puhemies Lohela pohtii sitä, miksi häirintä ei yleensä näy. Yksikin tapaus on hänen mukaansa liikaa.

– Monessakaan tilanteessa ei ole todistajia. Harvapa käyttäytyy näin kaiken kansan nähden. Ihmiset yleensä tietävät, milloin he käyttäytyvät sopimattomasti.

"Eduskunta on poikkeuksellisen hierarkkinen työyhteisö ja toisen puolueen tuntemattomalle kansanedustajalle on avustajana vaikea sanoa mitään negatiivista hänen käytöksestään." (Yle kysely)

Kyse on vallasta. Hierarkkisilla työpaikoilla, joissa toisilla on rutkasti valtaa ja toisilla vähemmän, seksuaalista häirintää esiintyy useammin kuin tasa-arvoisessa työyhteisössä. Puhemies Lohela penää eduskuntaan tiukkuutta.

– Eduskunta on mielestäni poikkeuksellinen työpaikka ja työyhteisö. Meidän, jos kenen, pitäisi pyrkiä näyttämään mahdollisimman hyvää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle. Odotan, että häirintään eduskunnassa puututaan jatkossakin tiukasti. Ja häirintähän koskee sekä miehiä että naisia. Toivon, että loukatuksi tulleet löytäisivät itsestään rohkeuden ja voiman tuoda ahdistelu näkyviin.

Vaikka Lohela pitää uhreina molempia sukupuolia, sanoo hallintojohtaja Pertti Rauhio, että lähes aina kärsijänä on nainen.

– Valtaosassa tapauksista on kyse naisten kokemasta häirinnästä. Eikä pidä liiaksi sekoittaa tätä asiaa.

Rauhio myös tervehtii - kylmäävistä tuloksista huolimatta - Ylen kyselyä ilolla.

– On tervetullutta, että myös muut kuin eduskunta työnantajana selvittävät tätä asiaa. Kaikki tieto otetaan vakavasti arviotavaksi.

Keskustelu aihepiiristä jatkuu tänään Ylen Politiikkaradiossa: Miten poliittiset päättäjät voisivat kitkeä seksuaalisen häirinnän yhteiskunnasta? Keskustelemassa ovat seksuaalisesta häirinnästä tehdyn keskustelualoitteen allekirjoittajat, kansanedustajat Tuula Haatainen (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Anders Adlercreutz (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetys alkaa tänään tiistaina 12.12.2017 klo 12:30, Yle Puhe.

Lue myös:Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on yllättävän yleistä – huorittelua, tuijottelua ja jopa raiskaus

Ask Slashdot: What Is Your View On UFO Sightings?

Slashdot - Ti, 12/12/2017 - 09:00
dryriver writes: UFOs sightings have been reported in the tens of thousands over the last decades. In the past, some have seen flying cigar-shaped craft (blimps?), some flying triangles, some more rounded-looking flying saucers. Often the apparent spacecraft does something improbable like standing completely still in the sky and then shooting off to somewhere at an incredible speed. Some sightings are just lights or light formations flying around or dancing around in the night sky -- which could be military aircraft like helicopters and F16s training at night. There seem to be people who genuinely see stuff that is hard to explain, people who fake UFO sightings, photos and videos for profit to keep the "UFO industry" of websites, radio shows and magazines afloat, and yet others that think a regular airplane flying at night with its lights on is a UFO. What is your view on all this? Are we being visited from outer space? Is it prototype aircraft that look like UFOs to the untrained eye? Was some 190 IQ inventor-prankster having fun with quadcopter drones with colored lights four decades before quadcopters became a thing (hey, tons of people have created fake crop-circles in the past)? Where do all these supposed UFO sightings and reports come from? Did events like the famous "Battle Of Los Angeles" actually happen? And do you find any UFO reports credible at all?

Read more of this story at Slashdot.

Pokémon Gon uusi sääjärjestelmä bugailee – Varoituksia jopa aurinkoisella ilmalla

Muropaketti - Ti, 12/12/2017 - 08:49

Pokémon Gon dynaaminen sääjärjestelmä ei toimi täysin virheettä. Pelaajat raportoivat saaneensa varoituksia ”äärimmäisestä säästä” jopa aurinkoisella säällä.

Kuten viime viikolla kerroimme, sai Pokémon Go äskettäin päivityksen myötä paitsi 50 uutta Pokémon-lajia, myös dynaamisen sääjärjestelmän. Uusi sääominaisuus lukee maailmanlaajuisista säätiedoista pelaajan paikallisen sään, mikä näkyy pelissä paitsi visuaalisesti myös erilaisten bonusten muodossa: tietyt Pokémonit ovat esimerkiksi yleisempiä sateisella säällä.

Dynaamiseen sääjärjestelmään on tehty myös ideana älykäs ominaisuus, joka varoittaa pelaajia ”äärimmäisestä säästä”. Kuten Polygon kertoo, varoittaa sovellus, että ”sääolosuhteet ovat potentiaalisesti vaaralliset”, ja kehottaa pelaajaa tarkkailemaan ympäristöään sekä seuraamaan säätiedotuksia.

Hauskaa kyllä, varoitusjärjestelmä ei kuitenkaan toimi täysin virheettömästi. Kuten esimerkiksi alla oleva twiitti esittää, näyttää Pokémon Go varoittelevan pelaajia silloinkin, kun sää on mitä parhain. Tämä on herättänyt rutkasti huvitusta pelaajien kesken.

Extreme weather where? @PokemonGoApp #pokemongo pic.twitter.com/GQsQVTbXde

— Rebecca (@jkalime) 9. joulukuuta 2017

Pokémon Gohon lisättiin viime viikolla ensimmäiset kolmannen sukupolven Pokémonit, kuten Treecko, Torchic ja Mudkip. Pelin joulutapahtumaa ei vielä ole julkistettu, mutta mikäli merkit pitävät paikkansa, sellainen on pian käynnistymässä.

The post Pokémon Gon uusi sääjärjestelmä bugailee – Varoituksia jopa aurinkoisella ilmalla appeared first on Muropaketti.com.

Huhu: Seuraava Star Wars -trilogia keskittyy Obi-Wan Kenobiin

Muropaketti - Ti, 12/12/2017 - 08:40

Huomenna elokuvateattereihin saapuvan Star Wars: The Last Jedin ohjaaja Rian Johnson on palkattu työstämään aivan uutta Star Wars -trilogiaa Lucasfilmille. Se käynnistyy, kunhan Episode IX on saatu ruksittua kalenterista vuonna 2019. Käytännössä ensimmäinen osa nähdään siis varmaankin vuonna 2020 tai 2021.

Neljäs Star Wars -trilogia ei ennakkotietojen mukaan käsittele enää Skywalkerin sukua, vaan luvassa on koko nippu uusia hahmoja – mutta kenties myös ainakin yksi hyvin tuttu vanha hahmo.

Omega Underground -sivuston mukaan Disney ja Lucasfilm aikovat aloittaa uuden Star Wars -trilogian kuvaukset alkuvuodesta 2019. Elokuvasarja tulee keskittymään Obi-Wan Kenobin (kuvassa) seikkailuihin.

Kyseessä on vielä tässä vaiheessa silkka summittainen huhu, mutta samalla on hyvä muistaa, että jedimestari Obi-Wan on yksi kaikkien aikojen suosituimmista Star Wars -sankareista, ja lisäksi hänellä on faneja eri ikäpolvista, kiitos Star Warsin animaatioseikkailuiden.

Olennaista on myös se, että Obi-Wan Kenobia Episodeissa I-III esittänyt Ewan McGregor on ilmaissut halukkuutensa palata tuttuun rooliinsa. Toivoa siis on.

Toistaiseksi Lucasfilm ei ole Omega Undergroundin esittämiä väitteitä kommentoinut, ja tuskin tulee kommentoimaankaan. Studion linjana on olla piittaamatta loppumattomista Star Wars -huhuista ja uutisoida asioista silloin, kun aika tuntuu oikealta.

The post Huhu: Seuraava Star Wars -trilogia keskittyy Obi-Wan Kenobiin appeared first on Muropaketti.com.

Valtio myy Kyminlinnan Kotkassa

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 08:37

Valtion Senaatti-kiinteistöt myy historiallisen Kyminlinnan Kotkassa. Senaatti-kiinteistöt laittaa alueelta myyntiin 6,7 hehtaarin alueen, jolla sijaitsevat muun muassa vanhat kasarmit, porttirakennnus ja varastorakennuksia sekä Komendantin talo.

Rakennukset ovat olleet tyhjillään tai vähäisessä käytössä viime vuosina. Loput alueesta eli yli 70 hehtaaria ja kaikki linnoitusrakenteet jäävät edelleen valtion omistukseen. Ostajalta vaaditaan osaamista hoitaa ja kunnostaa suojeltuja rakennuksia. Tarjouskilpailu päättyy 31.1.2018.

Olli Törönen / Yle

Puolustusvoimien varuskunta linnoituksessa lakkautettiin vuonna 2005, minkä jälkeen linnoitus on suurelta osin tyhjillään ja suljettuna. Alueelle on tehty vuonna 2015 kehittämissuunnitelma, jossa Kyminlinnaa on suunniteltu ulkoilu-, virkistys- ja kulttuurialueeksi.

Kyminlinnan alueet ja niillä sijaitsevat rakennukset ovat Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta, ja ne ovat suojeltuja.

Uutta käyttöä

Valtio lähtee etsimään Kotkan Kyminlinnan rakennuksille uutta käyttöä.

Valtiolla ei ole rakennuksille enää käyttöä, joten on katsottu tarkoituksenmukaiseksi lähteä hakemaan niille uutta omistajaa ja sitä kautta uusi elämä. Alueen kehittämistä on valmisteltu yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa. Kyminlinnalla ei ole voimassa olevaa kaavaa. Tarkoitus on, että uusi omistaja lähtee yhteistyössä kaupungin kanssa miettimään alueen tulevaa käyttöä ja kaavoitusta.

– Rakennusten myyminen on ensimmäinen askel alueen kehittämiselle ja edesauttaa myös alueen avautumista suurelle yleisölle kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, kertoo myyntipäällikkö Asko Taskila Senaatti-kiinteistöistä.

Senaatti-kiinteistöt myy kohteen valtion toimintatavan mukaisesti julkisella tarjouskilpailulla.

Tutkimus varoittaa: "Taideaineiden karsiminen kouluopetuksesta olisi hirveä karhunpalvelus nuorille ja tulevaisuudelle"

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 08:30

Kestävän elämäntavan eväät saadaan jo koulussa, muistuttaa tuore, kansainvälinen Art-Eco-tutkimus.

– Jos kouluopetuksessa panostetaan ainoastaan teknologiaan ja luonnontieteisiin, se johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta.

– Taideaineiden, historian ja yhteiskuntaopin karsiminen olisi hirveä karhunpalvelus sekä nuorille että tulevaisuudelle.

Näin kipakasti suomalaista koulutuspolitiikkaa suomivat Art-Eco-hankkeen tutkijat Raisa Foster ja Jussi Mäkelä.

Foster ja Mäkelä ovat sekä tutkijoita että taiteilijoita. Molemmat ovat työskennelleet myös opettajina. Kolmen vuoden ajan heitä on työllistänyt Koneen Säätiön rahoittama Art-Eco-tutkimus.

Uusia asioita ei opita pelkästään lukemalla ja kuuntelemalla vaan myös käsillä tekemällä. Jussi Mäkelä

Art-Econ tutkimustiedote on virkistävää, räväkkää ja maailmoja syleilevää luettavaa. Koulutuspolitiikan lisäksi huutia saa koko länsimainen elämäntapa.

– Ympäristökatastrofit, eläinten kaltoinkohtelu, sodat, rasistiset ja seksistiset rikokset ovat tutkimuksen mukaan esimerkkejä siitä, minkälaiseen tilaan ihmiskunta on ajanut omilla valinnoillaan itsensä ja planeettansa.

Raisa Foster on vapaa tutkija, tanssija ja kouluttaja. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 Tampereen yliopistossa. Hänellä on myös dance animatour -tutkinto Melbournen yliopistosta sekä taiteen maisterin tutkinto Aalto yliopistosta. Marko Melto / Yle Kun heittäytyy selälleen sammalmättäälle, oppii paljon uutta

Tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut löytää keinoja siihen, miten kouluopetusta voisi kehittää huomioimaan paremmin sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä tulevaisuus.

Siihen tarvitaan muutakin kuin luonnontieteitä ja teknologiaa. Tarvitaan historiaa, yhteiskuntaoppia ja taideaineita.

– Uusia asioita ei opita pelkästään lukemalla ja kuuntelemalla vaan myös käsillä tekemällä, sanoo Jussi Mäkelä.

– Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta kestävän elämäntavan opettamiseen.

Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen tuntee vastuunsa paitsi omasta myös toisten ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvoinnista. Raisa Foster

Koulu, jossa harjoitetaan vain järkeä ja operoidaan vain päällä, antaa Fosterin mielestä kapean kuvan ihmisestä.

– Silloin unohdetaan kaikki muu, aistiva ja kehollinen ihminen. Taideaineet yhdistävät tekemisen eli kehon ja ajattelun eli järjen, hän muistuttaa.

Tutkijat suosittelevat vaikkapa heittäytymistä sammalmättäälle.

– Toivo löytyy toiminnasta. Kannattaa laittaa kumpparit jalkaan ja lähteä metsäretkelle. Tunteiden ja havaintojen esiintuominen on yhtä arvokasta kuin laboratoriossa saatu tieto.

Foster ja Mäkelä ovat huolissaan suomalaisen koulutuspolitiikan suunnasta.

– Ajatukset esimerkiksi lukioiden ranking-listauksista ja matematiikan pisteyttämisestä suhteessa muihin aineisiin ovat huolestuttavia.

Jussi Mäkelä on taustaltaan kuvataideopettaja ja luokanopettaja. Hän valmistelee väitöskirjaa Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikköön.Marko Melto / Yle Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus – mitä se on?

Foster ja Mäkelä maalaavat synkkää kuvaa maailmasta, jota ohjaavat teknologia- ja yksilökeskeisyys sekä usko jatkuvaan talouskasvuun.

– Elämme ekososiaalisten kriisien aikakautta. Siitä kielivät niin sodat, köyhyys ja eriarvoisuus kuin ympäristön turmeltuminenkin.

– Tulevaisuus ei näytä hyvältä, jos muutumme vain näköalattomiksi rahantekokoneiksi.

Toivo löytyy toiminnasta. Kannattaa laittaa kumpparit jalkaan ja lähteä metsäretkelle. Raisa Foster ja Jussi Mäkelä

Art-Eco-hanke asettaa tavoitteiksi ekososiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekososiaalisesti sivistyneen ihmisen. Tavoitteissa kuuluu halu parantaa maailmaa.

– Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen tuntee vastuunsa paitsi omasta myös toisten ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvoinnista, kiteyttää Foster.

– Hän ymmärtää, että elämme yhdessä tällä planeetalla, ja arvioi jatkuvasti myös omaa toimintaansa.

Art-Eco -hanke päättyy Tampereella joulukuun toisella viikolla pidettävään kansainväliseen konferenssiin.

Sotaveteraanin ja kauppiaan ystävyydestä syntyi huippusuosittu kohtaamispaikka – "Vieraistakin on tullut tuttuja"

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 08:15
Mistä on kyse?
  • Lahtelainen kauppias huomasi, että monille vanhuksille kaupassa käyminen on arjen ainut ihmiskontakti.
  • Kauppias perusti liikkeen yhteyteen vapaaehtoisvoimin, kerran viikossa toimivan tilan, jonne kaikki ovat tervetulleita kahvittelemaan ja tapaamaan toisiaan.
  • Ainon tuvaksi ristitty tila on herättänyt kiinnostusta myös kaupungin ulkopuolella. Samankaltaista toimintaa viritellään nyt Tampereella ja Espoossa.

Kauno Malinen, 91, asuu omakotitalossa Hahmajärven kylällä Hollolassa. Syrjässä sijaitsevan kotinsa takia Malinen ei juuri vastaantulijoita kohtaa.

– Ketään ei näe päivällä eikä paljon yölläkään, paitsi postintuoja käy aamuyöstä. Ohikulkijoita ei ole, Malinen kuvailee.

Toimettomana sotaveteraani ei silti ole. Kaksi tytärtä, viikoittainen jumppa ja toisinaan nautitut ateriat palvelutalolla tuovat vaihtelua arkeen. Yksinäistä on silti, hän sanoo.

Malisen tarina on esimerkki siitä, miten apu löytyy joskus mitä odottamattomimmasta paikasta.

Malisen lähikauppana toimii kilometrien päässä sijaitseva K-supermarket Okeroinen. Matkan hän taittaa yhä omalla autolla körötellen. Pari vuotta taaksepäin vanhus ystävystyi kauppias Kristiina Kanervon kanssa.

Täältä on tullut vuosien myötä läheisiä ystäviä. Kauno Malinen

Sotaveteraani tuli maininneeksi kauppiaalle yksinäisyydestään.

Kristiina Kanervo oli itsekin huomannut, että kaupassa käy paljon ikäihmisiä. Suurimmalle osalle heistä kaupassakäynti tuntui olevan ainut kohtaaminen, mitä arjessa oli.

– Kristiina pohti, että kaupan yhteydessä olevaan tyhjään tilaan voisi järjestää paikan, jossa yksinäiset ja muutkin ikäihmiset saattaisivat tavata toisiaan.

Tuumasta ryhdyttiin toimeen ja syksyllä 2015 Ainon tupa avasi ovensa. Kyseessä on kulmakunnan olohuone, joka on auki perjantaisin kello 10–12. Vaikka kahvia on tarjolla, on se tulijoille toissijaista – tärkeintä on toisten kohtaaminen.

"Tosi sairas pitää olla, että jää tulematta"

Ainon tupa on nimetty kauppias Kristiina Kanervon mummon mukaan – hänet tunnettiin vieraanvaraisuudestaan.

Tuvassa raha ei vaihda omistajaa, sillä Päijät-Hämeen muistiyhdistyksen vapaaehtoiset keittävät kahvit tupaan tulijoille ja kauppias vastaa tarjoiluista.

Vaikka kauppias on Okeroisissa vaihtunut, antaa uusi kauppiaspariskunta tukensa toiminnan jatkumiselle.

– Jos Keskolla ei ole muita suunnitelmia tilan suhteen, minun puolestani saa jatkua, virkkoo nykyinen kauppias Mikko Artima.

On tärkeää, että pääsee välillä pois kotoa ja on paikka minne mennä. Erkki Laine

Myös tuvan vakioasiakas Kauno Malinen on ennättänyt esittelemään itsensä uudelle kauppiaalle ja puhumaan tuvan tulevaisuudesta. Malinen kokee Ainon tuvan toiminnan jatkumisen erittäin tärkeänä.

– Täältä on tullut vuosien myötä läheisiä ystäviä, hän sanoo.

Malisen vieressä istuva Laila Luotonen nyökyttelee kiivaasti.

– Täällä juttu luistaa ja ystävyyssuhteita on muodostunut. Nykyään sitä ihan odottaa perjantaita, että pääsee käymään.

Ystävykset Erkki Laine ja Timo Wallenius kuuluvat sanojensa mukaan niin ikään myös Ainon tuvan peruskalustoon.

– Tosi sairas pitää olla, että jää tulematta. On tärkeää, että pääsee välillä pois kotoa ja on paikka minne mennä, Laine summaa.

Erkki Laine (vas) ja Timo Wallenius tutustuivat aikoinaan koiria lenkittäessään.Markku Lähdetluoma / Yle

Yhteisen olohuoneen kävijäkunta on melko vakiintunutta. Silloin tällöin tuvan ovella käy uteliasta väkeä kurkkimassa, mistä on kysymys ja saattaapa jokunen heistä eksyä kahvillekin.

Ainon tuvan pöydissä jupistaan niin yleisistä tapahtumista kuin kuulumisistakin. Sekä Laine että Wallenius ovat sitä mieltä, ettei tarvitse miettiä mihin pöytään istuu.

– Emme ole ronkeleita ihmisten suhteen, sanoo Wallenius.

Tanssit yltyivät kaupan käytäville asti

Ainon tuvalla vierailee perjantaisin 30–40 kävijää. Tulijat ovat pääsääntöisesti lähialueen asukkeja, mutta yksi vakiokävijä saapuu aina Orimattilasta asti.

Ajoittain tuvalla järjestetään oheisohjelmaa ja silloin väkeä voi olla jopa toista sataa. Näin kävi esimerkiksi vuosi sitten, kun Kauno Malinen täytti 90 vuotta. Silloinen kauppias Kristiina Kanervo yllätti vanhuksen juhlilla.

Malisen syntymäpäivien lisäksi tuvalla vierailee ajoittain muusikoita. Myös lähimmäispalvelun työntekijät käyvät viihdyttämässä ikääntyneitä erilaisilla aivojumpilla.

Ainon tuvasta löytää perjantaisin takuuvarmasti juttuseuraa.Markku Lähdetluoma / Yle

Kun Okeroisissa vaihtui kauppias, keräsi entisen kauppiaan läksiäisjuhlat reilusti väkeä paikalle. Kauppiaan oma isä lauloi ja soitti ja meno yltyi tanssiksi asti.

– Aluksi tanssittiin tuvassa, ja kun tila loppui, siirryttiin kaupan käytävän puolelle. Silloin ostoksilla olleet saivat ihmetellä kerrakseen. Tangoa ja valssia mentiin ainakin, muistelee vapaaehetoisena Ainon tuvalla työskentelevä Tuulikki Vuola nauraen.

Mallia muuallekin Suomeen

Lahdesta lähtöisin oleva idea kohtaamispaikasta kaupassa on levinnyt entisen kauppiaan mukana Tampereelle, jonka lisäksi nyt Espoossa on aloitettu samankaltaista toimintaa.

Myös kauppaketju pisti merkille, mitä Lahden Okeroisissa tapahtuu ja lähetti sinne oman viestintätiiminsä. 91-vuotiaan Kauno Malisen sympaattinen tarina päätyi videolle, jota on katsottu Facebookissa alle viikossa toista miljoonaa kertaa ja tykäyksiä se on kerännyt liki 40 000.

Suuri somesuosio ei viraalivideon tähteä hetkauta. Hän iloitsee Ainon tuvan suosiosta ja aikoo jatkossakin tulla paikalle joka perjantai kello kymmenen.

– Kun on oma vakiopaikka, ei tarvitse huolehtia mihin istuu. Vieraistakin on tullut tuttuja sillä lailla, kun olen käynyt täällä. Olenkohan kerran ollut poissa, Malinen pohtii.

Sukupuutto uhkaa dinosauruksia: Uusia kuvia ja juonikuvaus Jurassic Worldin jatko-osasta

Muropaketti - Ti, 12/12/2017 - 08:10

Jurassic Worldin jatko-osan eli Jurassic World: Fallen Kingdomin ensimmäinen traileri julkaistiin viime viikolla. Nyt elokuvasta on tarjolla lisää materiaalia.

J. A. Bayonan ohjaaman Jurassic World -jatko-osan virallinen synopsis paljastaa saman kuin traileri: dinosaurukset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon – taas!

”On kulunut neljä vuotta siitä, kun teemapuisto ja luksuslomakohde Jurassic World tuhoutui dinosaurusten päästyä valloilleen. Isla Nublar on hylätty ja hävityksestä selviytyneet dinosaurukset elävät villeinä viidakoissa. Kun saaren uinuva tulivuori alkaa näyttää elonmerkkejä, Owen (Chris Pratt) ja Claire (Bryce Dallas Howard) aloittavat kampanjan, jonka tarkoituksena on pelastaa dinosaurukset uuden sukupuuton uhalta. Owen halua löytää Bluen, raptorilaumansa johtajan, joka on kadonnut saaren uumeniin. Claire taas on löytänyt kutsumuksensa näiden olentojen pelastamisesta. Kun retkikunta saapuu saarelle ja tulivuori alkaa sylkeä laavaa, paljastuu salaliitto, joka saattaa viedä koko planeettamme esihistorialliseen mittaluokkaan nousevan tuhon partaalle.”

Juonikuvauksen lisäksi Jurassic World: Fallen Kingdomista on julkaistu nippu uusia kohtauskuvia.

Suomen elokuvateattereihin vuonna 1993 käynnistyneen Jurassic Park -elokuvasarjan viides osa saapuu 8.6.2018.

The post Sukupuutto uhkaa dinosauruksia: Uusia kuvia ja juonikuvaus Jurassic Worldin jatko-osasta appeared first on Muropaketti.com.

SK: Viihdejätti Warner haluaisi järjestää uuden rantatapahtuman Yyterissä luontoa kunnioittaen

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 08:02

Viihdejätti Warner Music Finland Oy tunnustelee mahdollisuutta järjestää beachfutis-tapahtuma Yyterin sannoilla. Asiasta kertoo Satakunnan Kansa. Tapahtumassa olisi mukana musiikkia ja urheilua.

Yhtiö on jättänyt Varsinais-Suomen ely-keskukselle anomuksen tapahtumasta. Yhtiö haluaa selvittää, voitaisiinko rantatapahtuma järjestää vahingoittamatta Yyterin luontoa.

Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Esko Gustafsson ely-keskuksesta arvioi lausunnon valmistuvan mahdollisesti vielä joulukuun puolivälissä.

Yyteriin on varattu erillinen Naturan ulkopuolinen alue muutaman tuhannen ihmisen tapahtumiin, mutta Warner haluaisi järjestää tapahtuman Naturaan kuuluvalla ranta-alueella.

Muutama vuosi sitten Yyteri Beachfutis sai suuren suosion ja parhaimmillaan tapahtuma houkutteli Yyteriin kymmenien tuhansien yleisömassan. Tapahtuma kiellettiin dyyneille aiheutuneiden tuhojen vuoksi.

Vaikenemisen aika on ohi nyt myös kirkossa: työntekijät nousivat vastustamaan seksuaalista häirintää

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 08:00

Naisten kokema seksuaalinen häirintä on ollut lokakuusta lähtien #metoo-kampanjan myötä otsikoissa. Nyt myös kirkon piirissä työskentelevät ovat päättäneet, että vaikenemisen aika seksuaalisen häirinnän osalta on ohi myös kirkoissa ja kampanja nimeltä #totuusvapauttaa on käynnistynyt.

Sunnuntaina avattiin kampanjaan liittyvä totuusvapauttaa.fi-blogi, jonka kautta voi jakaa oman kertomuksensa ahdistelusta. Kertomuksia julkaistaan blogissa anonyymisti.

Seksuaalista häirintää kokeneet voivat samalla sivustolla myös allekirjoittaa vetoomuksen tai osoittaa sen allekirjoittamalla tukensa niille, jotka ovat häirintää kokeneet.

– Reilut 500 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen, joukossa on paljon pappeja ja varsinkin naispappeja, kertoo yksi ryhmän perustajista, pappi ja kuvataiteilija Ilkka Sariola.

totuusvapauttaa.fi Pappismies haastoi arkkipiispan

Aiemmin Kallion seurakunnassa työskennellyt Sariola kertoo, että kampanja lähti turhautuneisuudesta kirkkoa kohtaan, joka ei ottanut aktiivisesti kantaa sen piirissä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön.

Vaikka Kotimaa24-lehti nosti jo lähes kaksi vuotta sitten seksuaalisen häirinnän tapetille esimerkkitapausten kautta, kirkoissa ei tällöin asiaan puututtu vakavasti.

– Itsellänikin asian esille tuonti oli mielessä jo ennen #metoo -kampanjaa, mutta sen myötä syntyi toive, että nyt asiaan tartutaan ja kun mitään ei näyttänytkään tapahtuvan, päätimme ryhtyä toimiin pienen ruohonjuuritason vapaaehtoisporukan kanssa, Sariola kertoo.

Pappismies itse haastoi Faebookissa myös arkkipiispa Kari Mäkisen ja arkkipiispaehdokkaat katkaisemaan hiljaisuuden kysymällä:_”Haluaako Suomen evankelis-luterilainen kirkko jäsenkadon pelossa painaa villaisella omat ongelmansa?”

Ilkka SariolaIlkka Sariola

Sariola huomauttaa, että ongelmat ovat yleensäkin vakavia yhteiskunnan niillä osaalueilla, missä esiintyy vahvoja valtasuhteita ja hierarkiaa.

– Valitettavasti välillä on tuntunut siltä, että halu suojella kirkon mainetta menee etusijalle suhteessa lähimmäisen rakastamiseen.

Kirkon virallista kampanjaa odotetaan

Porvoon ruotsinkielisestä hiippakunnasta #totuusvapauttaa -kampanja on saanut Sariolan mukaan kannustavaa palautetta.

– Vaikka yksittäisinä henkilöinä kirkon vaikutusvaltaisia henkilöitä on vetoomuksen allekirjoittaneissa valtavan paljon, kirkon virallista kantaa seksuaaliseen häirintään odotetaan yhä.

Yksi mahdollisuus seksuaaliseen puuttumisessa häirintään olisi luoda hiippakuntiin verkostoja, joissa kaksi henkilöä, nainen ja mies, toimisivat kirkon kouluttamina luottohenkilöinä.

– Meiltä löytyy kymmenen kohdan lista tavoitteita, joihin tarttua, Sariola päättää.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että juristialalla toimivat naiset vaativat loppua seksuaaliselle häirinnälle. Jo aiemmin elokuva-alalla oli kerätty kymmeniä ahdistelukertomuksia. Tänään Helsingin Sanomat kertoi, kuinka ahdistelusta kertoneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä.Suomen kuvalehti kertoi sivuillaan samasta asiasta.

Palvelualalla seksuaalinen häirintä on yleistä

Palvelualojen ammattiliitto PAM:ista kerrotaan, että pohjoismaiset hotelli-, ravintola- ja catering alojen ammattilaiset muistuttavat pikkujoulun juhlijoita #notonthemenu -kampanjassaan, alalla työskentelevien usein kohtaamasta seksuaalisesta häirinnästä. PAM:in viestintäjohtaja Timo Piirainen vakuuttaa, että liiton työsuhdeneuvontaan tulee jatkuvasti puheluita, joissa seksuaalinen häirintä nousee esiin.

Marraskuussa PAM:n sivuilla julkaistussa "Kädet irti, kieli kuriin” -jutussa väitettiin, että lähes puolet pamilaisista naisista päätyy työssään seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

– Tampereella meillä oli myös vastikään tapaus, jossa kaupan työntekijät tulivat kertomaan omilla kasvoillaan seksuaalisesta häirinnästä ja kauppias lopettikin pian sen jälkeen toimintansa, sanoo PAM:in viestintäjohtaja Timo Piirainen.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksestä todetaan, että #metoo-kampanja on herättänyt aiheellisesti keskustelua myös heidän jäsentensä keskuudessa.

– Seksuaalinen häirintä ei ole alallamme valitettavasti tuntematon käsite. Asia on tärkeä ja siitä on käyty vilkasta keskustelua sisäisessä Facebook-ryhmässä, mutta ainakaan tällä hetkellä emme ole yhdistyksenä käynnistämässä seksuaaliseen ahdisteluun liittyvää kampanjaa, muotoilee SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöstä Tehystä sanotaan, että jäsenkysely liittyen seksuaaliseen häirintään liittyen on suunnitteilla tilanteen kartoittamiseksi.

Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:ista kerrotaan, että seksuaaliseen häirintään on otettu kantaa opetusalan toimijoiden kanssa #metoo-kampanjan yhteydessä. Liitossa tuntuma on kuitenkin se, että seksuaalisen häirinnän osuus on kohtuullisen pieni, mutta varsinaista tutkimustietoa asiasta ei ole.

Lue lisää:

"Ihmiset eivät puutu, kun kaduilla ahdistellaan" – #memyös aikoo muuttaa asenteet ja lopulta lainkin

Miten seksuaalinen häirintä voidaan kitkeä työpaikalta? – Näillä neuvoilla pelisäännöt yrityksille

Suomenruotsalaiset naiset saivat tarpeekseen seksuaalisesta häirinnästä

Työoikeuden professori: Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on yllättävän yleistä – huorittelua, tuijottelua ja jopa raiskaus

Me too -kampanja täytti somen – Seksuaalinen häirintä näkyy karuina lukuina jo koululaisten kyselyissä

Tutkintaryhmä selvittää, miten väkivallanteot voitaisiin estää – Turun puukotuksista epäillyn taustat tarkassa syynissä

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 07:34
Mistä on kyse?
  • Valtioneuvosto asetti lokakuussa tutkintaryhmän tutkimaan Turun puukotuksia ja selvittämään, miten vastaavat väkivallanteot voitaisiin tulevaisuudessa estää
  • Tutkijat ovat nyt perehtyneet erityisesti Turun puukotuksista epäillyn marokkolaismiehen elämänvaiheisiin
  • Tutkinta valmistuu kesään mennessä

Turun elokuisista puukotuksista epäillyn marokolaisen Abderrahman Bouananen elämänvaiheet selvitetään tarkkaan.

Valtioneuvoston lokakuussa asettama tutkintaryhmä selvittää parhaillaan muun muassa sitä, olisiko turvapaikanhakijana Suomeen tulleen miehen radikalisoituminen voitu havaita ja teot estää ennakolta.

Seitsenhenkistä tutkintaryhmää johtaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen. Hän kertoo, että ryhmä on perehtynyt monenlaiseen aineistoon ja kuullut lukuisia ihmisiä.

Tutkijat ovat käyneet läpi elokuisen puukotusiskun tekijän elämänkulkua. Erityisesti hänen tulemisensa Suomeen ja olemisensa Suomessa, asioiminen viranomaisten ja muiden tahojen kanssa ovat tutkijoiden tarkastelun kohteena.

– Olisi tärkeää löytää sieltä sellaisia kohtia, joissa kehitys olisi saatu käännettyä parempaan suuntaan, eikä puukotusta olisi tapahtunut, Valonen sanoo.

Tutkinnassa käydään läpi mennyttä, mutta näkökulma on tulevaisuuteen katsova.

Tutkintaryhmä yrittää selvittää, miten ihmiset ajautuvat radikalisoitumiseen ja väkivallantekoihin. Taustatietoa on haettu myös muualla tapahtuneista väkivallanteoista. Tarkoitus on, että jatkossa osattaisiin toimia paremmin niin, että vastaavankaltaiset tapahtumat voitaisiin välttää.

Tutkinnan tuloksena annetaan suosituksia

Tutkintaryhmä käy läpi myös sitä, miten eri tahot toimivat Turun puukotusten aikana ja niiden jälkeen. Tarkastelun alla on muun muassa hätäkeskuksen, ensihoidon, pelastustoimen ja poliisin toiminta.

Tutkinta valmistuu kesään mennessä.

Tutkinnan tuloksista tehdään julkinen tutkintaselostus, jossa kerrotaan tapahtumien kulku. Raportti tulee olemaan laaja. Se sisältää suositukset viranomaisille ja muille tahoille, joilla on mahdollisuus parantaa turvallisuutta. Kai Valonen kertoo, että suosituksia annetaan arviolta viidestä seitsemään.

– Suurin toiveeni olisi se, että jokin väkivallanteko saataisiin suosituksen aiheuttamilla toimenpiteillä vältettyä. Ennaltaehkäisypuoli on kaikkein tärkein, Valtonen sanoo.

Elokuisissa Turun puukotuksissa kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan ihmistä. Marokkolaista Abderrahman Bouananea epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Synkän menneisyyden Vallisaari on nyt tyhjä ja tuulinen, mutta tulevaisuudessa siellä voi kenties yöpyä hotellissa

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 07:30

Niin lähellä, mutta niin kaukana.

Vallisaari on noin 20 minuutin vesibussimatkan päässä Helsingin Kauppatorilta, aivan Suomenlinnan kyljessä. Yhteys Vallisaareen pelaa kuitenkin vain toukokuusta syyskuuhun. Näin joulukuussa komea lähtölaituri on tyhjä ja tuulinen.

Vallisaaren vesibussin lähtölaituri sijaitsee Kauppatorilla aivan Suomenlinnan-lautan vieressä.Tuulia Thynell / Yle

Tämä kuitenkin muuttuu lähitulevaisuudessa, sillä Helsingin kaupunki haluaa avata saaristoa kaupunkilaisten käyttöön nykyistä enemmän. Se tarkoittaa palveluiden ja loma-asumisen rakentamista saaristoon, ympärivuotiseen käyttöön.

Tarvitaan tietysti myös ympäri vuoden toimivia kulkupelejä, ja niitä ei liikenteessä ihan vielä ole.

– Toiveena on kehittää sellainen vesiliikenteen verkosto, että liikkuminen saaristoon ja saarten välillä olisi mahdollista, kertoo merellisen Helsingin strategiaa parhaillaan laativa arkkitehti Meri Louekari.

Mistään uudesta keksinnöstä ei sinällään ole kyse, koska saaristoelämästä on nautittu ennenkin. Esimerkiksi 1800-luvulla höyrylaivareitit kuljettivat kesänviettäjiä saariston lomaparatiiseihin ja työmatkalaisia päiväksi tai viikoksi takaisin kaupunkiin.

Nyt kaupunki avautuu taas entistä enemmän saaristoon, jota Helsingissä piisaa.

Helsingin saaristo muodostaa rannan suuntaisesti noin 20 kilometriä leveän ja 10 kilometriä syvän vyöhykkeen. Tähän karttaan on nimetty lähinnä isoimmat saaristaYle Uutisgrafiikka

Saaria Helsingin edustalla on noin 300 ja pisimmällä suunnittelutyö on juuri Vallisaaressa.

Valmista asemakaavan suhteen pitäisi tulla 2018 ja rakentamista voitaisiin Louekarin mukaan aloitella siitä noin parin vuoden kuluttua.

"Käymme tutkimusretkillä saarissa"

Helsingin uusi yleiskaava tähtää kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Sen myötä kaupunkilaisille halutaan tarjota uusia virkistysmahdollisuuksia. Saaristossa on tähän potentiaalia, kertoo arkkitehti Louekari, ja siksi tekeillä on Helsingin merellinen strategia.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käymme tutkimusretkillä eri saarissa. Saarten avaaminen on tasapainoilua luontoarvojen ja virkistyskäytön välillä.

Nyt siis erotellaan saarista ne, jotka on luontoarvojensa takia säilytettävä silkasti luontokohteina tai rajoitetun käytön saarina, ja joissa voi vaikka retkeillä. Palveluita niihin ei tule.

– Toisaalta etsitään toiminnallisia paikkoja, toisaalta ollaan tosi tarkkoja siitä, että herkkä saaristoluonto säilyy.

Meri Louekari valmistelee Helsingin edustan saarien käyttöönottoa. Hän selvitttää, miten ne voitaisiin saada vastaamaan 2000-luvun saaristoelämän toiveita ja tarpeita.Tuulia Thynell / Yle

Louekarin mukaan jo nyt on tiedossa paikkoja, joita ei missään tapauksessa ajatellakaan avattaviksi yleisölle lähitulevaisuudessa.

Niitä ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaat saaret ja tietyt puolustusvoimien saaret.

Vallisaaren synkkä historia

Vallisaari toimi vuosisatoja sotilassaarena. Sen historia on ruudin- ja kuolemankäryinen: lukematon määrä ruotsalaisia ja venäläisiä merisodassa kaatuneita sotilaita on haudattu Vallisaareen.

Siellä on ollut myös eristyssairaala koleraan sairastuneille.

Yli 80 vuotta sitten, kesällä 1937, Vallisaaren eteläosan ammusvarastolla sattui valtava räjähdysonnettomuus, jonka jäljet näkyvät saaressa tänäkin päivänä.

Räjähdyksiä oli useita, ja sirpaleita lensi mantereelle saakka. Onnettomuudessa kuoli 12 ihmistä. Tapahtumapaikkaa kutsutaan edelleen Kuolemanlaaksoksi.

Vieläkään kaikkialla Vallisaaressa ei saa vaeltaa onnettomuuden takia. Vallisaaren kehittämisestä vastaa Metsähallitus, joka kertoo saaren eteläosan olevan poliisilain mukainen liikkumis- ja oleskelurajoitusalue, jonne ei saa nousta maihin. Alueella liikkuminen on rangaistavaa.

Maastossa saattaa yhä olla räjähteitä, vaikka puolustusvoimat onkin raivannut saarta ahkerasti. Yle kertoi raivaustöistä vuonna 2009, kun räjähteitä etsittiin niin maalta kuin mereltäkin 26 erikoissotilaan voimin.

Tuolloin vasta valmistauduttiin siihen, että sotilassaaret avautuisivat hamassa tulevaisuudessa siviilikäyttöön.

Näin lopulta kävi Vallisaaren kohdalla toukokuussa 2016, kun ensimmäinen vesibussi lähti Kauppatorilta. Helsingin Sanomat oli päässyt kurkistamaan saarelle etukäteen ja kuvaili näkymiä "henkeäsalpaavan kauniiksi".

Ensimmäisenä kesänä Vallisaaressa olikin yleisöryntäys, kun arviolta 90 000 ihmistä vieraili siellä. Myös viime kesänä saaristo veti puoleensa kymmeniä tuhansia kävijöitä.

Maailmanperintökohde kohtaa uudisrakennukset

Kun tietää Vallisaaren historian, voisi kuvitella sinne rakentamisen olevan ehkä hieman hankalaa. Miten uudisrakennukset asettuvat jo olemassa olevaan, valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön? Vallisaari on myös osa Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykettä.

Toistaiseksi on olemassa havainnekuvia mahdollisesta rakentamisesta.

Tässä havainnekuvassa on yksi näkemys siitä, miten uudisrakennukset voisivat asettua vanhaan rakennuskantaan. Toiveissa on saada Vallisaareen vuokrattavia loma-asuntoja, kahvila, ravintola, näyttelytilat ja kenties myös pieni hotelli. Asemakaava menee kaupunkisuunnittelulautakuntaan ensi keväänä ja se on määrä hyväksyä valtuustossa ensi vuoden aikana. Tämä ideakuva on osa Vallisaaren yleissuunnitelmaa.Metsähallitus, WSP ja Verstas Arkkitehdit

Vallisaareen on jo pienimuotoisesti rakennettu palveluita, kuten kahviloita.

Se mitä kaikkea saaristoon lopulta rakentuu, riippuu Helsingin kaupungin arkkitehdin Meri Louekarin mukaan paljolti yrittäjistä itsestään.

– Siellä voisi olla esimerkiksi hyvinkin luovasti mietittyjä majoitusratkaisuita. Ei välttämättä mitään omaa mökkiä, koska niitäkin voitaisiin jakaa, pohtii Louekari.

Palveluiden kirjo saaristossa voisi Louekarin mukaan ulottua sukelluksesta kanoottien ja suppailulautojen vuokraukseen, pienten hotellien, ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi.

Pysyvää asumista on suunniteltu vain Lauttasaaren edustalla sijaitsevaan Melkkiin.

Lue myös:

Päätön eversti ja kauhua kolerasairaalassa – piknik-paikaksi muuttuneen Vallisaaren historia on kolkko

Hugh Jackman paluusta Wolverinen rooliin: ”Ikävä kyllä se juna meni jo”

Muropaketti - Ti, 12/12/2017 - 07:26

Ain’t It Cool News vihjaili hiljattain, että Hugh Jackman voisi palata sittenkin vielä X-Men-elokuvien Wolverinen rooliin, jos Disney ostaa Foxin elokuvasektorin. Nyt näyttelijä itse on kommentoinut huhua, eikä tilanne vaikuta Jackmanin fanien kannalta järin ruusuiselta.

Vielä alkuvuodesta Hugh Jackman vihjaili, että jos Wolverine pääsisi seikkailemaan Avengersin rinnalla, voisi hän harkita vielä mutanttiremmiin lähtemistä. Colliderin tuoreessa haastattelussa on kuitenkin maltillisempi ääni kellossa.

”Se [Disneyn ja Foxin kauppa] on mielenkiintoinen juttu, koska 17 vuotta mietin miten hienoa olisi nähdä Iron Man ja Hulk ja Wolverine yhdessä. Ja joka kerta kun näin Avengers-elokuvan saatoin kuvitella Wolverinen mukaan mätkimässä kaikkia päähän. Ajattelin kuitenkin, ettei moinen koskaan tule tapahtumaan”, Jackman kertasi.

Vaikka Wolverinen näyttelijä on innoissaan ajatuksesta, on hän päätöksensä tehnyt: Wolverinen rooliin ei ole enää paluuta.

”Ikävä kyllä se juna on jo mennyt. Haluaisin kuitenkin nähdä Wolverinen jonkun muun esittämänä Avengers-elokuvissa”.

Hugh Jackmanin seuraava elokuva, The Greatest Showman, saa ensi-iltansa Suomessa tammikuussa. Seuraava Avengers saapuu valkokankaille huhtikuussa, ja X-Men: Dark Phoenix puolestaan syksyllä. Sen tarinassa Wolverine ei kuitenkaan ole mukana.

The post Hugh Jackman paluusta Wolverinen rooliin: ”Ikävä kyllä se juna meni jo” appeared first on Muropaketti.com.

"Ulkoseinä ei syty itsekseen ulkopuolelta" – Espoossa epäillään kolmea tuhopolttoa vain muutamien minuuttien sisään toisistaan

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 07:10

Kaksi roskakatosta, päiväkodin rakennus ja kaksi autoa tuhoutuivat yöllä ilmeisesti tahallaan sytytetyissä paloissa.

Ensimmäinen hälytys tuli Sunantien palosta kello 23:56. Noin 20 neliön roskakatos tuhoutui täysin.

Seuraava hälytys tuli 0:05. Se koski Järvitorpan päiväkotia, jonka kolmesta rakennuksesta paloi yksi. Espoon päivystävän palomestarin Marko Danielssonin mukaan palo oli saanut alkunsa ulkoseinästä.

– Kun ulkoseinä syttyy ulkopuolelta, se ei ainakaan itsestään syty, sanoo Danielsson.

Pystymme jatkamaan päiväkodin toimintaa.

Palopaikalle ehti yöllä kello yksi myös Järvitorpan päiväkodin johtaja Elina Järvinen. Hänen mukaansa vahingot jäivät pieniksi, koska palokunta oli päässyt hyvissä ajoin sammutustöihin.

– Päiväkodin toimintaa pystymme jatkamaan. Meidän päiväkotimme on iso, yli sadan lapsen päiväkoti. Pystymme sijoittamaan nämä lapset muihin ryhmiimme, kertoo Järvinen.

Kyseinen rakennus on pienin tontilla olevista kolmesta päiväkotirakennuksesta. Tuli vahingoitti rakennuksen seiniä ja kattoa. Sisätilat kärsivät vesivahingosta.

– Kyseessä on päiväkodin yhteydessä oleva entinen talonmiehen asunto, jossa toimii yksi 13 erityislapsen ryhmä, kertoo päiväkodin johtaja Elina Järvinen.

Kolmas hälytys tuli kello 0:06 Puolarniitynkujalta, jossa tuhoutui roskakatos ja kaksi autoa. Lisäksi neljä autoa vaurioitui palossa.

Palokohteet sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä toisistaan.

Pelastustöissä oli mukana 25 yksikköä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksilta sekä sopimuspalokunnista.

New Yorkin pommi-isku oli Isisin nimissä tehty kosto

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 07:07

New Yorkin metrossa maanantaina pommin räjäyttäneen miehen motiivina oli äärijärjestö Isisin innoittama kosto, selviää eri uutislähteistä. Mies on kertonut tekonsa syistä poliisikuulusteluissa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan mies halusi kostaa Yhdysvaltain ilmaiskut Isisiä vastaan. Viranomaislähteet puolestaan kertoivat yhdysvaltalaiskanava NBC Newsille, että kosto johtui muslimien saamista surmista ympäri maailmaa.

Yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan tekijä oli harmissaan Israelin "tunkeutumisesta Gazaan".

AFP:n mukaan miestä innoittivat joulumarkkinoille kaavaillut terroriteot Euroopassa, ja hän oli valinnut kohteensa metroasemalle kiinnitettyjen joulujulisteiden perusteella.

Pommi syntyi nettiohjeilla

Bangladeshista Yhdysvaltoihin muuttaneella 27-vuotiaalla muslimimiehellä ei ole tiettävästi ole henkilökohtaista yhteyttä Isisiin. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli itsemurhaiskun yritys.

NBC Newsin mukaan mies kertoi kuulusteluissa, että oli opetellut räjähteen tekemistä verkosta ja kasannut sen kotonaan New Yorkin Brooklynissa.

Hän räjäytti putkipommin New Yorkin aamuruuhkassa Manhattanilla, mutta se ei lauennut kunnolla. Iskussa loukkaantui vakavimmin tekijä itse. Kolme muuta loukkaantui lievästi.

New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo kuvaili asetta "amatööritasoiseksi", kertoo uutistoimisto Reuters.

Trump kytki iskun maahantulojärjestelmään

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan isku osoittaa, että kongressin on uudistettava maahanmuuttojärjestelmää. Hän moitti sitä löysäksi.

Trump totesi tiedotteessaan, että tekijä tuli Yhdysvaltoihin laajennetun perheenyhdistämiskäytännön avulla. Presidentti on yrittänyt lopettaa käytäntöä, jossa Yhdysvaltoihin saapuneet voivat rahoittaa perheenjäseniään maahan.

Trump toisti aiemman näkemyksensä, että terrorismista tuomittujen pitäisi saada kovin mahdollinen lain sallima rangaistus, kuten kuolemanrangaistus.

Marko Kilven kolumni: "MAMU"

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 07:03
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Millaista on olla mamu? Nehän loisii, tekevät kaiken väärin ja elävät kädet syvällä taskuissamme.

Millaista on olla me? Mehän kannattelemme yhteiskuntaa, teemme kaiken oikein ja avaamme taskumme heidän tulla.

Lähi-idästä kotoisin oleva nuori mies vei auton korjaamoon. Pizzataksin. Kyllä, hän oli töissä juuri siinä paikassa, jossa karvaranteiksi kutsutut tyypit lättyjään veivaavat.

Pizzataksissa oli kaksi vikaa, jotka vaikuttivat merkittävästi auton liikenneturvallisuuteen. Ne oli korjattava viipymättä.

Kolmen päivän kuluttua nuori mies Lähi-idästä soitti korjaamolle ja kysyi auton perään. Työkalu pitäisi saada alle. Auto on korjattu, hänelle ilmoitettiin. Sen voi tulla hakemaan.

Nuori mies kiiruhti paikalle ja maksoi korjauksen. Hänelle ei tosin annettu kuittia, vaikka se kirjanpitoa varten olisi ollut erinomaisen tärkeää.

Neuvottelujen jälkeen autokorjaaja kaivoi rahat esiin, mutta käski nuorta miestä tulla ottamaan ne häneltä

Pizzataksilla ei tarvinnut kummoista lenkkiä heittää, kun kävi ilmi, että autossa on edelleenkin samat viat. Nuori mies palasi takaisin. Kävi ilmi, että autokorjaaja oli päihtynyt, vaikka oli hädin tuskin keskipäivä.

Korjaamolla väitettiin, että autoon on vaihdettu mittava lajitelma osia ja töitäkin on paiskittu pari päivää. Auto oli kunnossa.

Nuori mies ei ollut samaa mieltä ja pyysi saada auton korjatuksi, sillä autolla oli vaarallista ajaa. Tähän ei suostuttu. Nuori mies vaati rahojaan takaisin. Siihenkään ei suostuttu. Neuvottelujen jälkeen autokorjaaja kaivoi rahat esiin, mutta käski nuorta miestä tulla ottamaan ne häneltä.

Nuori mies Lähi-idästä alkoi kokea tilanteen siinä määrin uhkaavana, että hän näki parhaimmaksi poistua ja kutsua poliisit paikalle. Poliisit tulivat asiaa selvittämään.

Autokorjaaja pysyi kannassaan. Autoa ei enää korjata, koska se on jo korjattu, eikä rahojakaan palauteta samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että poliisikin totesi autoa edelleen vaivaavan samat viat kuin minkä vuoksi se oli korjaamolle tuotu.

Autokorjaajalle yritettiin hahmottaa tilannetta kaikin keinoin, tuloksetta. Lopulta todettiin, että asia ei etene ja nuoren miehen on vaadittava siviiliteitse rahojaan takaisin käräjäoikeuden kautta.

Varsinaista rikosta ei ollut tapahtunut. Prosessi kuulosti jo valmiiksi tuskaisen monimutkaiselta ja kankealta ja toisaalta, miten voi rahojaan vaatia takaisin, jos ei ole edes kuittia maksusta saanut?

Autokorjaajan mielestä asia oli mennyt täysin oikein. Kaikin puolin mallikkaasti

Autokorjaajalta kysyttiin, että onko hänellä jokin erityinen syy, miksi hän ei voi kuittia antaa. Korjaaja suostui lopulta kuitin kirjoittamaan. Hetken raapustelun jälkeen hän löi lapun käteen.

Maksajan kohdalla luki "MAMU".

Mitä tuo neljäkirjaiminen sana sai aikaan? Se sai nuoren miehen vapisemaan kauttaaltaan pelosta.

Nuorta miestä ei järkyttänyt saamatta jääneet rahat. Ei edelleenkin epäkuntoisena oleva auto. Häntä järkytti silmitön röyhkeys. Poliisinkaan läsnäolo ei sitä hillinnyt millään tavalla. Hän oli täysin varma, että autokorjaaja tulee ravintolaan, jossa hän työskentelee. Mitä sitten tapahtuukaan?

Autokorjaaja ei nähnyt mitään ongelmaa, kun häntä kehotettiin miettimään tilannetta omalle kohdalleen. Hänen mielestä asia oli mennyt täysin oikein. Kaikin puolin mallikkaasti.

Mietitäänpä me tilannetta omalle kohdallemme. Millaistahan mahtaa olla mamu? Millaista on olla me?

Marko Kilpi

Kirjoittaja on poliisi ja kirjailija, palkittu dekkaristi. Hän tutkiskelee elämää ja sen ilmiöitä suoraan silmästä silmään niin poliisin kuin myös nelilapsisen perheenisän näkökulmasta.

Sanna Ukkola: Kuin heroiinia lapsellesi

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 07:01

Mistä johtuu, että Applen Steve Jobs ei antanut lastensa käyttää iPadia? “Rajoitamme lastemme verkkoteknologian käyttöä kotona”, Jobs kertoi 2010 New York Timesille. Twitterin perustaja Evan Williams on kertonut ostavansa kahdelle pojalleen satoja kirjoja mutta ei iPadia.

Facebookin tykkäys-toiminnon kehittäjän Justin Rosensteinin lapset opiskelevat eliittikoulussa, jossa ei käytetä lainkaan teknologiaa. Rosenstein itse ei pääse koneiltaan Snapchatiin, jota hän vertaa heroiiniin – ja Facebookin appin hän on poistanut kokonaan kännykästään.

“Näyttää siltä, että teknologiatuotteiden tuottajat noudattavat julkisesti huumekaupan tärkeintä sääntöä: Älä vedä kuormasta. Tämä on huolestuttavaa. Miksi maailman julkisimmat teknokraatit ovat yksityisesti myös suurimmat teknofobit?”, kyseli Adam Alter kirjassaan Vastustamaton – miksi emme pysty lopettamaan tsekkaamista, skrollaamista, klikkaamista ja seuraamista.

Alterin kirja on hiuksianostattavaa luettavaa: se kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka teknologiatuottajat ovat hioneet ihmisten koukuttamisen äärimmäisen nerokkaaksi taiteeksi, jonka ainoa motiivi on taloudellinen hyöty. Tämä on johtanut maailmanlaajuiseen pandemiaan, joka uhkaa meitä kaikkia: netti- tai älypuhelinaddiktioon.

Suomen Kuvalehti julkaisi hiljattain kiinnostavan jutun snapchatistä ja siitä, kuinka se tehdään tarkoituksella riippuvuutta aiheuttavaksi. Erityisesti lapset ja nuoret ovat alttiita jäämään koukkuun. Snapstreakit kannustavat pääasiassa teini-ikäisiä käyttäjiä pitämään yhteyttä kavereihinsa lähes tauotta ja esimerkiksi ulkomaanmatkat ovat kauhistus, jos nettiyhteyttä ei ole jatkuvasti saatavilla.

Megakorporaatiot käyttävät häikäilemättä hyväksi kehittyvässä iässä olevien mielten tunnettuja piirteitä: tarvetta sosiaaliseen hyväksyntään ja ystävyyssuhteisiin. Lasta uhkaa sosiaalinen paitsio, ellei hän uhraa jatkuvasti enemmän ja enemmän aikaa somealustojensa ja -suhteidensa ylläpitoon. Lapset on helppo manipuloida ajatukseen siitä, että somesuosio tarkoittaa ystävien hyväksyntää.

Yksi Facebookin varhaisimmista sijoittajista Sean Parker varoitti Facebookin riskeistä: “Luoja yksin tietää, mitä se tekee lastemme aivoille”, Parker totesi hiljattain Philadelphiassa.

Ja kas, Facebookista vuotanut sisäinen raportti kertookin, että yhtiö pystyy tunnistamaan kuvista ja päivityksistä hetket, jolloin teinit kokevat olonsa epävarmoiksi, arvottomiksi tai tai tarvitsevat vahvistusta itsetunnolleen. Kone tajuaa, kun ihminen on eniten tykkäysten tarpeessa – ja juuri silloin kone annostelee käyttäjälle sydämiä ja positiivista palautetta. Tämä taas vahvistaa riippuvuutta.

Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan nuori sairastuu sitä todennäköisemmin masennukseen, mitä enemmän aikaa hän käyttää sosiaalisessa mediassa. Instagramilla oli huonoin vaikutus nuoren mielenterveyteen.

Nuorten sosiaalinen elämä on siirtynyt pitkälti nettiin. Sieltä saa hyväksyntää, tykkäyksiä ja ystäviä: kaikki muutkin ovat siellä. Tämä on huono asia, sillä kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus opettaa empatiaa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nykynuoret ovat noin 40 prosenttia vähemmän empaattisia kuin vuonna 1976.

Ja kyllä, moni aikuinenkin tunnistaa pakottavan tarpeen tsekata kännykkä heti, kun kuulee kilahduksen viestin merkiksi. Tai impulssin käydä Twitterissä, Facebookissa tai Instagramissa ihan vaan hetkeksi katsomassa, mitä sieltä löytyy - vain havahtuakseen tunnin kuluttua siihen, että surffaa, skrollaa ja klikkailee edelleen somealustoilla.

Meitä ohjelmoidaan äärimmäisen hienostuneilla ja kehittyneillä tavoilla pysymään netin ääressä, älypuhelin käteemme liimautuneena tuntikausia, päiväkausia skrollaamassa ja klikkaamassa - vain jotta näkisimme yhä enemmän mainoksia. Ikävä kyllä nuorimmat meistä ovat kaikkein alttiimpia tälle ohjelmoinnille: lapsilla ei ole samanlaista itsehillintää kuin aikuisilla. Silti me annamme lastemme viettää tuntikausia älypuhelimiinsa liimautuneina - vaikka emme vielä tiedä edes tarkalleen, mitä laitteet lapsille tekevät.

Jos teknologiajättien johtajat eivät anna omien lastensa käyttää rajattomasti vempeleitä, miksi me annamme?

Psykologi Ofir Turelin mukaan somen tykkäykset ja huomio vaikuttavat aivoihimme samoin kuin huumeet.

Olemme jääneet koukkuun hyvänolonhormoni dopamiiniin, jota erittyy aina, kun saamme tykkäyksiä, sydämiä ja positiivisia kommentteja. Alamme janota jatkuvia dopamiinipiikkejä, joita somen ärsykkeet meille antavat helposti ja nopeasti.

Kun tykkäyksiä ei tule koko ajan vaan vain välillä, ihminen alkaa janota niitä entistä enemmän. Nolla tykkäystä Insta-kuvalle tai FB-päivitykselle on sosiaalinen tuomio: mitä enemmän tykkäyksiä, sen paremmalta käyttäjästä tuntuu. Tykkäys-painike saa meidät tsekkaamaan somealustojamme jatkuvasti.

Näiden lisäksi somesovelluksiin on rakennettu erityisen koukuttava mekanismi: palkkioiden satunnaisuus. Malli on kopioitu suoraan uhkapeleistä. Et voi tarkasti tietää, millainen rivi hedelmäpelistä seuraavaksi tulee näkyviin. Et myöskään voi tietää, mikä on somefeedisi seuraava statuspäivitys. Skrollaa vielä hetki, niin kone tarjoaa sinulle välähdyksiä parhaiden ystäviesi kuulumisista, suhteiden alkuja ja loppuja sekä pieniä kissankuvia. Et voi tietää, mikä on seuraava päivitys, joten kätesi pyyhkii ruutua loputtomiin.

Hedelmäpeleissä menettää rahansa, somessa menettää aikansa.

Miksi Netflixissä sarjan seuraava jakso käynnistyy automaattisesti? Miksi Facebook ilmoittaa sinulle, kun kaverisi on lukenut viestisi? Ihan samasta syystä: ne aiheuttavat riippuvuutta. Kaveri tietää, että olet lukenut hänen viestinsä, joten vastaat todennäköisemmin heti etkä vasta tuntien kuluttua. Tällaisia koukuttavia mekanismeja somessa on lukemattomia - ja me emme edes tiedosta niitä.

Kasvatustieteen tohtorin Liisa Ahosen mielestä paras lahja satavuotiaalle Suomelle olisi vanhempien yhteinen päätös siitä, että lasten ja nuorten kännykät poistetaan arkisin makuuhuoneesta viimeistään kymmeneltä. “Aikuisten on ryhdistäydyttävä, ei nuorten. Vanhempien on vain kestettävä se kapina, joka rajojen asettamisesta tulee”, Ahonen totesi Suomen Kuvalehden jutussa.

Jos mietit, mitä annat lahjaksi lapsellesi tänä jouluna, minulla on yksi ehdotus. Anna mieluummin uusi kirja kuin uusi iPad.

Herätys: Seksuaalista ahdistelua eduskunnassa, Trump haluaa lähettää amerikkalaisia Kuuhun, luvassa lumipyryä ja erittäin huonoa ajokeliä

Yle uutiset - Ti, 12/12/2017 - 06:27
Seksuaalista ahdistelua eduskunnassa – useita avustajia häiritty

Ylen kyselyssä useampi kuin joka kymmenes avustaja tai eduskuntaryhmän työntekijä kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää. Asiantuntija pitää lukua korkeana, jos sitä verrataan muiden työpaikkojen ahdisteluihin.

Geenimutaatio komisti kokkolalaispuun – nyt kuusta aiotaan monistaa

Kokkolassa kasvava kuusen erikoismuoto on Luonnonvarakeskuksen tulkinnan mukaan kartiokuusi, vieläpä yksi hienoimpia tutkijan näkemiä.

Kuusi kasvaa poliisitalon tuntumassa. Se huomattiin jo aikanaan, kun tonttia raivattiin poliisitalon rakentamista varten, ja sitä on varjeltu siitä asti.Kalle Niskala / Yle

Se sopisi joulupuuksi ja koristekäyttöön. Luke on kiinnostunut varttamaan siitä uusia puita omiin kokoelmiinsa ja myös Kokkolan kaupungin tarpeisiin.

Verotus laski Suomessa kaikissa palkkaluokissa ensi kertaa kahdeksaan vuoteen

Palkkaverotus laski tänä vuonna kaikkien tulotasojen työntekijöillä, mikä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2009. Kyse on kilpailusta, sillä palkkaverotusta on laskettu useissa maissa.

Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen maine kovan verotuksen maana ei tuoreen selvityksen mukaan pidä täysin paikkaansa. Erityisesti pienipalkkaisten suomalaisten tuloverotus on vertailussa keskitasoa.

Trump haluaa lähettää amerikkalaisia Kuuhun

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump opasti maanantaina Yhdysvaltain avaruushallintoa Nasaa lähettämään amerikkalaisia Kuuhun vuosikymmenten jälkeen.

Ernie Wright / NASA Goddard's Scientific Visualization Studio

Trumpin mukaan ensimmäinen matka vuoden 1972 jälkeen auttaisi valmistautumaan tuleviin matkoihin Marsiin.

Planeettaa pelastetaan Pariisissa ilman Trumpia

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää Pariisissa tiistaina ilmastotapaamisen, tasan kaksi vuotta Pariisin sopimuksen syntymisen jälkeen. Listasimme viisi asiaa, jotka tekevät kokouksesta kiinnostavan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron Pariisin ilmastokokouksen aattona 11. joulukuuta.Philippe Wojazer / AOP Suurimmassa osassa maata pyryttää

Lumisadealue on saapunut yöllä maan länsiosaan ja leviää aamun aikana idemmäksi. Lunta pyryttää puuskaisen kaakkoistuulen kera ja enimmillään kertymät ovat 20 senttimetrin luokkaa maan kaakkoisosassa sekä paikoin Savon seudulla, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela. Ilmatieteen laitos on antanut tiistaille varoituksen maan etelä- ja keskiosaan erittäin huonosta ajokelistä.

yle

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä