Uutiset

Iäkäs nainen hukkui Jalasjärvellä

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 20:18

Iäkäs nainen hukkui torstai-iltana Jalasjärvellä.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai iltaseitsemän jälkeen ilmoituksen henkilöltä, joka kertoi huomanneensa saman polkupyörän pysyneen jo tunnin ajan paikallisen Lamminjärven rannassa. Rannalta löytyivät myös naisen takki ja kengät.

Paikalle lähetettiin kolme pelastuslaitoksen yksikköä. Pintapelastajat löysivät hukkuneen naisen veden varasta 20–30 metrin päästä rannasta.

Pelastuslaitokselta arvellaan, että nainen oli mennyt uimaan.

Vuotuinen Yöpyöräily houkutteli Oulussa runsaasti osallistujia 112 kilometrin lenkille

Kaleva - To, 06/21/2018 - 20:16
Oulussa torstaina ajettava Yöpyöräily-tapahtuma on houkutellut runsaasti pyöräilijöitä yhteislenkille.

Menestystarina voi alkaa omalle lapselle ommellusta piposta – tylsät lastenvaatteet tekevät äideistä yrittäjiä

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 20:15

"Life is too short to wear boring clothes" -teksti vastaanottaa vieraat Soinissa sijaitsevan omakotitalon kylkeen rakennetussa tilassa. Teksti tylsistä vaatteista ei ole tuulesta temmattu, sillä siitä ajatuksesta syntyi uusi yritys kuusi vuotta sitten. Silloin Pauliina Peura oli tuore äiti, joka harmitteli vaatteiden laatua ja tylsyyttä.

Peura päätyi tekemään yksivuotiaalle pojalleen itse pipon, joka herätti tuttavapiirissä ihastusta - ja myös tilauksia. Kun Peura latasi kuvan piposta Facebookiin, alkoivat tilausmäärät kasvaa nopeasti. Kun tradenomi-opintoihin piti keksiä päättötyön aihe, päätyi Peura perustamaan verkkokaupan.

– En olisi silloin arvannut, että teen tätä vielä joskus ammatikseni, vähän puolivahingossa lähdettiin liikenteeseen. Puolitoista vuotta sitten irtisanoin itseni vanhasta työpaikasta, ja nyt ollaan sitten tällä tiellä, Pauliina Peura muistelee.

Äitiyslomalla perustettavat yritykset eivät ole ihmetyksen aihe

Vaatteiden valmistuksen toimialalla työskentelee Suomessa yhteensä 900 yritystä, joista 65 prosentti on toiminimiyrittäjiä. Yksi voimakkaasti kasvava osa on lastenvaatteet.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen tunnistaa ilmiön äitiyslomalla perustettavista yrityksistä.

– Monesti nämä lastenvaateyritykset ovat syntyneet tietynlaisesta tarpeesta. Äiti on alkanut miettiä, että millaisia vaatteita on ollut tarjolla ja vastaako tarjonta sitä, mitä omalle lapselleni haluaisin. Silloin on irrottauduttu sieltä perinteisestä oravanpyörästä, missä on oltu, Auvinen kertoo.

Lastenvaateala on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan todella vauhdikkaasti. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n arvioiden mukaan tällä vuosikymmenellä Suomessa on perustettu kymmeniä lastenvaatteisiin erikoistuneita yrityksiä. Auvisen mukaan yrityksillä on paljon yhteneväisyyksiä. Usein tuotteet on tehty värikkäistä trikoomateriaaleista, joissa on voimakas kuosi.

– Mukavat materiaalit on monesti yhdistävä asia. Ne mahdollistavat lasten olon lapsina. Ei pueta välttämättä lapsia pieniksi aikuisiksi. Sellaisesta pukeutumisesta on todennäköisesti ollut pulaa, Auvinen kertoo.

Samurai Shopin myymälä sijaitsee SoinissaMerja Siirilä / Yle Kysyntää riittää – jopa liiaksi asti

Samurai Shopin Pauliina Peura ei ole ainut, joka on aloittanut yrittäjyyden äitiyslomansa aikana. Vaikka tekijöitä on paljon, riittää myös vaatteiden tilaajia.

Pinjan-toiminimellä erityisesti Facebookissa markkinoiva nurmijärveläinen Saara Heikkinen on joutunut jopa rajoittamaan tilauksien määrää.

– Tilauskyselyitä tulee paljon ja ylipäänsä tuntuu, että tällä hetkellä ompelijoilla teetetyt vaatteet ovat kysyttyjä ja kovassa nosteessa, Heikkinen kertoo.

Coconut Organic työllistää espoolaisen Julia Mattilan tällä hetkellä puolipäiväisesti. Kysyntää kuitenkin olisi kokopäiväiseen ompeluun, sillä tilauksia kuukaudessa tulee 100-200..

– Unelmana olisi tehdä tätä jatkossa kokopäiväisesti, Mattila kertoo.

Ruth Moilanen perusti Nuun tikki -yrityksensä viime vuonna. Tilausmäärä työllistää Moilasen kokopäiväisesti.

– Suunnitteilla on alkaa teettämään osa työstä alihankkijalla. Lisäksi ompelen vastikään avattuun verkkokauppaani. Minulle on tullut jo paljon vakioasiakkaita, joista olen erityisen kiitollinen, Moilanen kertoo.

Moilasen toiminta on jo laajentunut muun muassa omien kankaiden suunnitteluun. Ensimmäinen oman tuotannon kangas, Ponitaivas, ilmestyi muutama viikko sitten.

Itseoppineita ompelijoita

Monella ompelijalla ei välttämättä ole alan koulutusta, vaan alalla on menestytty itseoppineina. Pauliina Peuran lisäksi tällainen yrittäjä on Saara Heikkinen. Kokemusta kuitenkin on kertynyt aktiivisena käsityöharrastajana.

– Vihasin kouluaikoina käsitöitä, paljastaa Moilanen.

Moilanen myöntää että alku oli hieman räpellystä vetoketjujen, taskujen ja huppujen kanssa, mutta taidot kehittyivät nopeasti. Innostus vei mukanaan ja lopulta kankaisiin hupeni kotihoidon tuet.

Coconut Organicin Julia Mattilalla ei myöskään ole varsinaista alan koulutusta.

– Mutta takana on tuhansien vaatekappaleiden teko, minkä myötä taidot ovat harjaantuneet, Mattila kertoo.

Mikä sitten kaupan vaatteissa ei itse ompelijoita miellytä? Saara Heikkisen vaatekaapeista löytyy myös kaupoista ostettuja lastenvaatteita, mutta hän yrittää suosia mahdollisimman paljon kotimaisia merkkejä.

– Itse tehdyistä tulee kuitenkin hyvä fiilis, kun tietää mistä kangas on tullut, Heikkinen kertoo.

Monien muiden tavoin, Mattila ei löytänyt kaupasta mieluisia vaatteita.

– Tärkeimpänä seikkoina oli laadukkaat kankaat. Luomupuuvilla sekä sertifioidut myrkyttömät tuotteet. Kotimaisuus on myös lähellä sydäntä, samoin pienyrittäjyys, kaksi vuotta sitten hoitovapaansa aikana yrityksensä perustanut Mattila kertoo.

Tämä lause innoitti Pauliina Peuran perustamaan oman yrityksenMerja Siirilä / Yle Kasvua myös ulkomaiden suuntaan

Kouvolalainen Leeni-Elina Haimi perusti viime vuonna KaislaStar-nimisen yrityksen. Yrityksen ensimmäinen tuote olivat nukkumiseen tarkoitetut vauvanpesät, mutta yritys on nopeasti laajentanut tuotevalikoimaansa vaatteisiin ja erityisesti jumpsuitteihin.

– Työllistän tilauksilla itseni kokopäiväisesti. Myös alihankkijoita on useampi, jotka tekevät kaiken mitä itse en ehdi. Puhutaan siis tuhansista tilauksista vuositasolla. Jokainen vuosi on ollut tuplasti parempi, joten saa nähdä mihin tässä vielä päästään, Haimi kertoo.

KaislaStarin toiminta on kasvanut hyvin nopeasti 1,5 vuodessa. Tänä keväänä myyntiin tuli oma vaatemallisto oman tuotannon kankaista. Suunnitelmissa on avata oma ompelimo ja myymälä Kouvolaan.

– Lisäksi meillä on valmiina kansainvälistymissuunnitelmat tiettyihin kohdemaihin, jota lähdemme toteuttamaan ensi vuonna. Tarkoitus on siis jatkaa kasvua entiseen malliin, ellei nopeammin, Haimi kertoo.

Lastenvaatteet miljoonabisnes

Lastenvaatteiden tekeminen voi parhaimmillaan olla miljoonabisnes ja lähteä pienyrittäjyydestä liikkeelle. Myös kasvu voi olla todella vauhdikasta. Auvinen nostaa esimerkiksi vaatekutsuilta tutun Noshin, joka on nopeassa tahdissa saavuttanut kahdeksan miljoonan liikevaihdon.

– Yrityksen tuotteita tulee saataville vain tietyn verran ja tietyn aikaa. Tuotteisiin herää äkkiä mielenkiinto, että nyt ne loppuvatkin ja siksi tilauksia tehdään etukäteen, Auvinen kertoo.

Joukkorahoituksistaankin tuttu Papu Designin arvioidaan saavuttavan tänä vuonna 3,5 miljoonan liikevaihdon, Gugguu ja Vimma puolestaan ovat liikevaihdoltaan parin miljoonan euron arvoisia.

– Kun Vimman ja Gugguun vaatteita tai kangasta tuli myyntiin, myymälän takana saattoi olla pitkä jono tai verkkokaupat saattoivat kaatua, jos sinne oli tuotu tietty erä legginssejä, Auvinen kertoo.

Monet yritykset osaavat hyödyntää menestymiseensä sosiaalista mediaa. Kaikkien yritysten ei kuitenkaan tarvitse olla suuria. Auvisen mukaan paljon on pieniä ompelimoita, jotka ovat tyytyväisiä toimimaan esimerkiksi juuri alihankkijana eivätkä haaveile niinkään omasta brändistä.

– Siinä on win-win molemmin puolin, että voi työskennellä kotona ja sitten on kumppani, joka tilaa säännöllisesti tietyt määrät ja tuo tasaista virtaa yrittämiseen.

Tänä kesänä kankaissa on kiehtonut erityisesti kukkakuositMerja Siirilä / Yle Elintilaa alalla löytyy

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n mukaan pienilläkin yrityksillä on elintilaa alalla ja hyvät kasvumahdollisuudet.

– Kilpailu on tietysti kovaa ja siinä saa tehdä töitä, että löytää oman paikkansa. Jos löytyy hyvän kumppani tai osaa tehdä mielenkiintoisia vaatteita tai brändätä itsensä, niin varmasti on kasvun mahdollisuuksia, Auvinen toteaa.

Myös Samurai Shopilla on kasvupaineita. Pauliina Peura kertoo vielä pärjänneensä yksin, mutta sesonkiaikoina, esimerkiksi syksyisin työtä alkaa olla jo liikaakin.

– Kun lapset ovat menneet nukkumaan ja tuolla yömyöhään liimailee rusetteja, niin kyllä sitä miettii, että voisihan tähän apuakin saada. Mutta vielä olen halunnut olla täysin yksin vastuussa kaikesta.

Nokia X6:n maailmanlaajuinen julkaisu voi olla jo yllättävänkin lähellä

Muropaketti - To, 06/21/2018 - 20:12

HMD Global saattaa tuoda Kiinassa julkaistun, näyttölovellisen Nokia X6:n myyntiin muillakin markkina-alueilla jo melko pian.

HMD Global julkaisi näyttölovella ja edullisella hintalapulla varustetun Nokia X6:n Kiinassa muutama viikko sitten. Pian julkaisun jälkeen HMD Globalin CPO Juho Sarvikas kysyi kuitenkin Twitterissä yleisön mielipidettä siitä, pitäisikö Nokia X6 julkaista myös muilla markkina-alueilla. Kyselyyn vastanneista 92 prosenttia olivat kiinnostuneita muilla markkina-alueilla julkaistavasta versiosta.

Nyt venäläisille sekä taiwanilaisille Bluetooth-sertifikaateista vastaaville sivustoille on ilmestynyt mainintoja TA-1083 ja TA-1116 -mallinumerollisista laitteista, jotka ovat Nokia X6:n variantteja. Tämä voisi tarkoittaa, että Nokia X6 saattaa saapua myyntiin eri puolilla maailmaa jo lähiaikoina.

Nokia X6:n 19:9-kuvasuhteellinen, 5,8-tuumainen näyttöpaneeli toimii 2280 x 1080 pikselin resoluutiolla. Laitteessa on Snapdragon 636 -suoritin, neljä tai kuusi gigatavua keskusmuistia sekä 32 tai 64 gigatavua sisäistä tallennustilaa. Kiinassa edullisimman 4/32 gigatavun mallin hinnaksi on ilmoitettu 1299 yuania eli noin 170 euroa.

 

Getting a lot of traffic on this so let’s ask around. Should we bring Nokia X6 to other markets too?

— Juho Sarvikas (@sarvikas) 17. toukokuuta 2018

Washington Post: USA keskeyttää syytteiden noston lasten kanssa rajan ylittäviä siirtolaisia vastaan

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 20:03

Yhdysvaltain viranomaiset eivät nosta syytteitä siirtolaisia vastaan, jotka tulevat laittomasti Yhdysvaltoihin lastensa kanssa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä The Washington Post -lehti.

Lehden mukaan kyse on väliaikaisesta päätöksestä, jonka aikana Yhdysvallat vahvistaa rajavalvonnan miehitystä. Lasten eristäminen vanhemmistaan ja siirtäminen pidätyskeskuksiin herätti maailmanlaajuista paheksuntaa.

Lehden haastatteleman rajaviranomaisen mukaan Yhdysvaltain hallitus oli määrännyt vielä keskiviikko-iltana, että rajaviranomaiset eivät lähettäisi perheellisiä siirtolaisia oikeustaloille.

– Emme enää nosta syytteitä siirtolaisperheitä vastaan niin kauan, että maahanmuuttovirasto saa lisävahvistusta hakemusten käsittelyyn, nimettömänä pysytellyt viranomainen kertoi.

Yksin ja ilman lapsia rajan laittomasti ylittävät siirtolaiset saavat edelleen kuusi viikkoa voimassa olleen "nollatoleranssi"-linjauksen mukaan syytteet ja useimmat joutuvat istumaan vankeusrangaistuksia vankilassa.

Melania Trump.Jim Lo Scalzo / EPA

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Melania Trump saapui torstaina yllätysvierailulle Yhdysvaltain Meksikon-vastaiselle rajalle.

Melania Trump vierailee siirtolaislapsista huolehtivassa Upbring New Hope -keskuksessa sekä tullin ja rajanvalvonnan luona.

Melania Trump oli aiemmin kertonut, että hän "vihasi" näkyä lasten ja vanhempien erottamisesta toisistaan Meksikon-rajalla.

Vierailusta tiedotti ensimmäisenä presidentti Donald Trump.

Uutista päivitetään.

Helpottaako päiväkirjojen lukeminen häpeää? – "Olemme kaikki olleet joskus nuoria ja hölmöjä"

Kaleva - To, 06/21/2018 - 19:47
Suomessakin järjestetään tilaisuuksia, joissa aikuiset pääsevät yleisön edessä lukemaan ääneen vanhoja, nuoruudenaikaisia päiväkirjojaan, runojaan tai kirjeitään.

Supreme Court Rules States Can Require Online Retailers To Collect Sales Tax

Slashdot - To, 06/21/2018 - 19:40
New submitter zippo01 shares a report: Online shopping will soon become more expensive after the U.S. Supreme court ruled Thursday that states can require internet retailers to collect sales taxes. The 5-4 decision broke with 50 years' worth of legal rulings that barred states from imposing sales taxes on most purchases their residents make from out-of-state retailers. The decision was a victory for South Dakota, which had asked the court to uphold its recently passed law imposing an internet sales tax. "Our state is losing millions for education, health care and infrastructure, and our citizens are harmed by an uneven playing field," said Marty Jackley, South Dakota's attorney general.

Read more of this story at Slashdot.

Ylioppilastutkinnon uudistus: Tulevaisuudessa kaikissa yo-kokeissa on tehtäviä, jotka ylittävät oppiaineiden rajat

Kaleva - To, 06/21/2018 - 19:30
Hallituksen esitys ylioppilastutkintolaista muuttaa tutkintoa entistä enemmän yleissivistävyyttä painottavaan suuntaan.

EU-kansalainen, haluatko pysyä Britanniassa? – hakemuksesta joutuu pulittamaan 65 puntaa

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:28

Britannia on julkistanut tänään torstaina ohjeet Euroopan unionin kansalaisille, jotka mielivät pysyä maassa brexitin jälkeen.

Maan sisäministerin Sajid Javidin mukaan Britanniassa pysyminen edellyttää kolmeen kysymykseen vastaamista. Ihmisiä pyydetään todistamaan henkilöllisyytensä ja kertomaan, onko heillä rikostuomioita ja asuvatko he tällä hetkellä Britanniassa.

Javidin mukaan rekisteröimisestä on pyritty tekemään mahdollisimman selkeää ja suoraviivaista.

Vastauksen kulkeutuvat valtion tietokantaan, minkä jälkeen päätös annetaan Javidin mukaan pian.

Odotetaan noin 3,5 miljoonaa hakemusta

Lupaa maassa pysymiseen anotaan verkossa tai erityisellä mobiilisovelluksella. Hakemuksen tekeminen maksaa 65 puntaa, eli noin 74 euroa aikuiselta. Lapselta se maksaa aikuisten hinnasta puolet.

Niille EU-kansalaisille, joilla on jo pysyvä oleskelulupa, hakemus ei maksa mitään.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan maan hallitus odottaa noin 3,5 miljoonaa hakemusta. Rekisteröintiä aletaan testata muutamien viikkojen päästä, ja varsinaisten hakemusten jättäminen on mahdollista syksyllä. Palvelua pidetään yllä kesäkuuhun 2021 asti.

Uutistoimisto Reutersin mukaan sovellus ei ole tällä hetkellä tarjolla Apple-käyttäjille. Ne, jotka eivät omista tietokonetta, voivat täyttää hakemuksen julkisilla tietokoneilla esimerkiksi kirjastoissa.

Aiheesta muualla:

BBC: Brexit: Three 'simple' questions for EU citizens to stay in UK

Syyttäjä vaatii Janitskinille ehdotonta vankeusrangaistusta – MV-jutussa puidaan toimittajan työn estämistä sekä vihamielisen informaatiovaikuttamisen rajoja

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:24

Ylen toimittajaan kohdistuneiden kunnianloukkaus- ja vainoamissyytteiden käsittely jatkui Helsingin käräjäoikeudessa loppulausunnoilla tänään.

Juttuvyyhden kaikissa osissa on syytettynä MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin. Janitskinia syytetään jutun päähaarassa Ylen toimittajaan Jessikka Aroon kohdistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta sekä myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Janitskinin osalta oikeuskäsittely jatkuu Jessikka Aroa koskevista loppulausunnoista huolimatta vielä juhannuksen jälkeen toisin syyttein. Janistkinia epäillään paristakymmenestä eri rikoksesta. Oikeuden päätös koko MV-julkaisuun liittyvässä jutussa valmistuu 28. syyskuuta.

Syyttäjä vaatii MV-verkkojulkaisun perustajalle Ilja Janitskinille vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta.

Syyttäjän mukaan Janitskin voisi kuitenkin odottaa tuomiotaan vapaana oltuaan jo nyt vangittuna sekä Vantaan vankilassa että jalkapantarangaistuksessa Andorrassa.

Aron asianajaja: "Poikkeuksellista törkyä"

Ylen toimittajan Jessikka Aron asianajaja Martina Kronström sanoo, että MV-lehden kirjoittelun tarkoitus on ollut saada toimittaja lopettamaan työskentely, rajoittaa hänen toimintaansa ja horjuttaa sekä toimittajan että Ylen luotettavuutta.

Myös syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen pitää asian käsittelyä demokratian kannalta erittäin tärkeänä. Syyttäjän mukaan MV-julkaisun tarkoitus on ollut pelotella toimittajia ja mediaa aiheiden käsittelystä.

Aron asianajaja Martina Kronström sanoi oikeudessa loppulausunnossaan, että Aroon kohdistunut mustamaalauskampanja on ollut voimakasta psyykkistä väkivaltaa.

Kronströmin mukaan toimittaja on "maalitettu". Aroa on kutsuttu mm. Nato-trolliksi ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun edustajaksi. Jessikka Aron ja Ylen on Kronströmin mukaan myös valheellisesti väitetty pitäneen yllä laitonta rekisteriä, johon kirjataan Venäjän presidentti Putinin kannattajia.

Tällaisesta poliittisesta motiivista antoivat viitteitä myös oikeustalon käytävillä videolähetystään työstävät Janitsikinin kannattajat. Näiden muutaman Janitskin-kannattajan mukaan oikeudenkäynti olisi osa masinointia, jossa Suomea viedään Naton jäseneksi.

Sekä Jessikka Aron asianajaja että jutun syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen pitävät oikeuden ratkaisua yhteiskunnallisesti hyvin tärkeänä. Oikeus joutuu käymään netissä leviävän törkypuheen ja sananvapauden välistä rajankäyntiä. Hämäläisen mukaan oikeuden ratkaisusta tulee ennakkotapaus.

Kaikilta syytetyiltä Aro vaatii korvauksia yhteensä noin 134 000 euroa.

Myös Yle vaatii 9000 euron korvauksia. Oikeus päättää myöhemmin, onko Yle asianomistaja. Yleä koskevia tekijänoikeusjuttuja on tulossa vielä myöhemmin oikeuden käsittelyyn.

Vain "vitsinä lähtenyt päätoimittajuus"

Janitskinia epäillään toimittaja Aroon kohdistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta sekä oikeudenkäynnin päähaarassa myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan MV-julkaisun sivuilla. Janitskin kiistää syytteet ja korvaukset pääosin.

Janitskinin puolustus kiistää, että MV-lehden perustaja olisi ollut nettijulkaisussaan päätoimittajan asemassa. Janitskin kiistää päätoimittajuuden: Hänellä ei ole omasta mielestään ollut kokonaisvastuuta ja päätäntävaltaa sivustolla julkaistavista artikkeleista.

Janitskin sanoo, että MV-lehden päätoimittajuus on "vain vitsinä lähtenyttä päätoimittajuutta" ja Janitskin vastaa vain omista kirjoituksistaan. Puolustuksen mukaan suurin osa syytteistä tulee hylätä.

Janitskinin kanssa samoin rikosnimikkein on syytettynä MV-julkaisun keskustelupalstan ylläpitäjänä toiminut nainen. Hänelle syyttäjä vaatii kolmen kuukauden vankeusrangaistusta. Nainen kiistää syytteet ja toimimisensa Ilja Janitsinin sijaisena päätoimittajana.

Bäckmanin asianajaja: "Normaalia poliittista keskustelua"

Venäjä-yhteyksistään tunnettu dosentti Johan Bäckman on syytteessä Ylen toimittajan vainoamisesta ja kahdesta kunnianloukkausrikoksesta.

Syyttäjä vaatii Bäckmanille kahdeksaa kuukautta vankeutta. Bäckmanin puolustus kiistää syytteet ja korvaukset pääosin.

Johan Bäckman Helsingin käräjäoikeudessa viime viikon torstaina.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Bäckmanin asianajaja Jyrki Leivonen kiistää vainoamisen. Hänen mukaansa toimittaja oli valinnut käsiteltäväkseeen äärimmäisen kiistanalaisen aiheen. Törkeän kunnianloukkauksen asianajaja tulkitsee olevan "normaalia poliittista keskustelua".

Yle katsoo olevansa Janitskin-jutussa asianomistaja myös siltä osin kun käsiteltävänä ovat Ylen toimittajaan kohdistuneet kunnianloukkaus- ja vainoamissyytteet. Oikeus ratkaisee asianomistajuuskysymyksen pääratkaisun yhteydessä.

Lue lisää:

Syyttäjä luki lisää syytteitä MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille: törkeä kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikoksia ja laiton uhkaus

MV-lehden perustaja Ilja Janitskin joutuu oikeuteen – Ylen tietojen mukaan useita syytteitä nostetaan

Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri

Tuplapalkka houkuttelee tekemään töitä juhannuksena – "Viikonlopun aikana pystyin ansaitsemaan viikon palkan"

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:22

Jyväskyläläinen Vilma Venho, 24, viettää juhannuspäivän töissä Jämsän Himoksella juhannusfestarilla. Venho tiesi jo etukäteen, että juhannus kuluu työvuorossa.

− Sovimme, että tämän kesän festarikeikat ovat lauantaipäivien osalta minun vastuullani. Ei ollut muutenkaan suunnitelmia juhannukseksi, joten tämä ei haittaa, hän kertoo.

Vilma Venho oli viime vuonnakin samalla festivaalilla kirjoittamassa verkkojulkaisuja sanomalehti Keskisuomalaiselle. Rahan sijaan häntä motivoi vastuu.

− Olen otettu, että minuun luotetaan niin paljon, että saan vastuulleni kaikki verkon julkaisut. Tämä työvuoro on tilaisuus näyttää taitoni.

Juhannuspalkalla festareille

Turkulaisen Kalle Kolinin, 25, juhannus kuluu mökkeilyn sijasta turkulaisessa yökerhossa – työvuorossa. Juhannuspäivänä vuoro alkaa iltakymmenen tienoilla ja jatkuu aamukuuteen. Pyhäpäivänä saa tuplapalkan ja päälle vielä yölisät.

− Kesällä on paljon ohjelmaa, johon kuluu rahaa. Juhannuksesta voi karsia, jotta voi mennä muina viikonloppuina esimerkiksi festareille. En koe tätä ollenkaan vastenmielisenä vaihtoehtona, Kolin valaisee.

Muutama juhannus on Kolinilta kulunut edellisessä työpaikassa pikaruokaravintolassa. Nykyisessä työpaikassa juhannusvuoro on Kolinin ensimmäinen, mutta hän ei ota stressiä lähestyvästä työpäivästä.

− Uskon, että asiakkaita tulee puolet vähemmän. Edessä on varmaan normaalia rennompi vuoro. Asiakkaat ovat luultavasti nuoria, jotka eivät ole löytäneet kaveriporukkaa tai mökkiä juhannukseksi, hän arvelee.

Yövuoro juhannuksena kerryttää mukavat lisät Kalle Kolinin palkkaan.Kalle Kolinin kotialbumi Mielellään töissä

Lapissa Inarin Saariselällä juhannus on rauhallista aikaa, kun vaelluskausi ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Saariselän Panimolla baaritarjoilijana työskentelevä Sanna Aholin, 38, on pitänyt jo kesälomansa, ja juhannus meneekin nyt töissä.

– Ei haittaa kyllä yhtään! Olen ollut monta kertaa aiemminkin juhannuksena töissä. Olen mielelläni vuorossa pyhisin, hän toteaa.

Aiemmin festivaaleilla töitä tehnyt Aholin kertoo, että palkka ja hyvät lisät olivat hyvä motivaattori pitkille työpäiville.

– Nykyisessä työpaikassa minulla on kuukausipalkka, mutta edellisinä vuosina festareilla pystyin juhannusviikonlopun aikana ansaitsemaan viikon palkan. Helppoa ja kivaa, hän valaisee.

Sairaalassa löytyy tekijät pyhäpäivillekin

Turun yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ylihoitaja Anne Hedman kertoo, että sairaalassa on varauduttu juhannukseen lisämiehityksellä, vaikka edessä on periaatteessa normaali viikonloppu.

− Kaupungissa on juhannuksena melko rauhallista. Sää vaikuttaa paljon. Mitä tahansa tuleekin, se hoidetaan, Hedman toteaa.

Vapaaehtoisia työntekijöitä kyllä löytyy. Juhlapyhien työvuorojen täyttäminen ei ole ongelma. Ylihoitaja Anne Hedman

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella on käytössä kiertävä työvuorolista: jokainen on vuorollaan juhannuksena töissä. Siihen osataan varautua jo etukäteen.

− Vapaaehtoisia työntekijöitä kyllä löytyy. Juhlapyhien työvuorojen täyttäminen ei ole ongelma.

Sairaanhoitaja ansaitsee tuplapalkan koko juhannusviikonlopulta.Kalevi Rytkölä / Yle Työehtosopimus määrää lisät

Juhannuksena työssä oleva saa työehtosopimuksesta ja työpaikasta riippuen peruspalkan tuplana sekä ilta- ja yölisän.

Tehyn Ylelle tekemän palkkalaskelman mukaan esimerkiksi sairaanhoitaja saa bruttopalkkaa noin 760 euroa, jos juhannusaattona on aamuvuoro, juhannuspäivänä iltavuoro ja sunnuntaina vielä yövuoro. Jokaiselta päivältä saa työehtosopimuksen mukaisesti tuplapalkan ja yövuorosta yölisää.

Normaalina viikonloppuna saa lauantailisää kello 18 asti, ja sen jälkeen tuplapalkkaa. Jos sairaanhoitaja tekee juhannusta vastaavat vuorot tavallisena viikonloppuna, palkkaa kertyy noin 590 euroa.

Juhannusviikonloppuna sairaanhoitaja tienaa siis 170 euroa enemmän tavalliseen viikonloppuun verrattuna.

Jouluna tärkeää olla vapaalla

Kalle Kolin, Vilma Venho ja Sanna Aholin kokevat jokainen juhannuksen olevan se juhlapyhä, jonka voi viettää töissä. Sen sijaan joulu on juhlapyhä ylitse muiden. Sitä he eivät olisi valmiita uhraamaan työnteolle.

− Isovanhemmilleni ja vanhemmilleni on tärkeää, että olen jouluaattona paikalla. Pitää miettiä juhlan symboliikkaa, Kalle Kolin toteaa.

Venho on samoilla linjoilla, mutta lisää vielä yhden itselleen tärkeän juhlapyhän.

− Joulu on rauhoittumisen aikaa. Silloin haluan olla vapaalla. Toinen itselleni tärkeä juhla on uusivuosi. Töissä ollaan muutenkin jo niin paljon, että mielellään pitäisin nämä juhlapyhät vapaina, Vilma Venho lisää.

Juhannus on kuin hengellinen vappu. Kalle Kolin, Turku

Vaikka tämänkertainen juhannus meneekin työvuorossa, ei keskikesän juhla ole silti Kalle Kolinin mielestä muita vähäpätöisempi.

− Pidetään hauskaa, mutta vietetään kuitenkin myös aikaa läheisten kanssa mökkeilemällä ja saunomalla. Juhannus on kuin hengellinen vappu.

Purkutaidetta tehdään nyt ympäri Suomea: "On turhanaikaista seisottaa rakennuksia tyhjillään" – Bandidosin purettava kerhotalokin sai uuden ilmeen

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:20

Keravan Veräjäkujalla on lauantaisena iltapäivänä leppoisa tunnelma. DJ soittaa vinyylevyiltä hip hop -biittejä, pieni pop up -kahvila tarjoaa kuumaa juotavaa ja makoisaa purtavaa. Spraymaalipurkit kolisevat ja sihisevät kuin pienet käärmeet.

Nesteen entinen huoltoasema on saanut purkutuomion, mutta ennen lopullista kuoliniskua se nousee vielä kerran tuhkasta kuten Feeniks-lintu – täynnänsä värikkäitä graffiteja ja maalauksia.

Graffitin tekemistä Keravalla.Jussi Mankkinen / Yle Uutiset

Graffititaiteilijalle tämänkaltainen purettavaksi tuomittu rakennus on tilaisuus, jota ei voi ohittaa.

– Harvalla meistä on sellaista työhuonetta tai ylipäänsä tilaa, jossa voisi maalata jotakin tällaista, eikä tämänkaltaisia paikkoja löydy ulkoakaan pilvin pimein. Myös sijainti on huippu – tie menee ihan vierestä ja tänne on hyvä näkyvyys. Lisäksi on kivaa päästä testaamaan erilaisia pintoja ja erilaisia ulottuvuuksia, graffititaiteilija Marko "Acton" Saarelainen toteaa.

Oikealle syntyy japanilaistyylinen maalaus Bobo-koirasta.Jussi Mankkinen / Yle

Pinnoilla Saarelainen viittaa tiileen ja maalattuun teräkseen, joilla jo vuosia tyhjillään ollut kahvio-huoltoasema on verhoiltu. Tavallisesti Saarelainen maalaa kirjaingraffiteilla oman taiteilijanimensä, mutta tällä kerralla vihreävoittoisessa maalauksessa lukee Herkko, joka on hänen poikansa nimi.

– Päädyin pidempään nimeen kun huomasin, että täällä on tilaa maalata vaikka kuinka paljon.

Ville Valkeisenmäki, Bobo ja Henrietta Jylhä.Jussi Mankkinen / Yle

Huoltoasemaa koristetaan perinteiseen graffitityyliin, mutta sinne tehdään myös seinämaalauksia. Ville Valkeisenmäki ja Henrietta Jylhä sutivat tummankeltaista maalia valkealle, ajan patinoimalle seinäpinnalle. Mallina on pariskunnan Bobo-koira, joka edustaa japanilaista shiba-rotua. Myös seinämaalauksesta tulee japanilaistyylinen.

– Harvoin pääsee tekemään seinämaalauksia laillisesti mihinkään isompaan pintaan. Tässä on mukavaa myös se, että koska olen Keravalta kotoisin, tämä Nesteen huoltoasema on minulle hyvin tuttu paikka, Jylhä kertoo. isompaa pintaa makeata ja koska itse olen keravalainen ja keravalta kotoisin niin tämä neste on erittäin tuttu.

Hylätty huoltoasema saa uuden ilmeen.Jussi Mankkinen / Yle Maailmalla purkutaide on jo ilmiö

Viime aikoina purkutaide on saanut jalansijaa ympäri Suomea. Keravalla toteutettiin purkutaidehanke jo vuonna 2016, jolloin yli sata taiteilijaa teki maalauksia lähes 5000 neliömetrin kokoiseen liikekiinteistöön.

Viime vuonna Järvenpäässä maalattiin Perhelän kortteli, kun taas Tuusulassa Jokelan vanha päiväkoti sai uuden ilmeen. Pasilan entisellä asemalla järjestettiin Purkajaiset-tapahtuma, ja sinne tehtiin muraaleja ulkomaalaisten taiteilijoiden voimin. Mäntyharjulla taas maalattiin viime kesänä purkutuomion saanut kerrostalo aivan uuteen uskoon.

Purkutaidetta Helsingin Kyläsaaressa.Jussi Mankkinen / Yle

Uusimpia kotimaisia purkutaidekohteita edustaa Helsingin Kyläsaaressa sijaitseva rakennus, joka on aiemmin ollut moottoripyöräkerho Bandidosin hallinnassa.

– Kulttuuri- ja taidepuolen ihmiset ovat kroonisen persaukista jengiä, jonka rahalliset resurssit ovat hyvin vähäisiä. Samaan aikaan Suomi on täynnä tyhjillään olevia rakennuksia. Purkutaiteen kohdalla isketään kaksi kärpästä yhdellä iskulla – tarve ja tilaresurssit. Mielestäni on todella turhanaikaista seisottaa taloja tyhjillään, graffititaiteilija Jouni "Psyke" Väänänen toteaa.

Jouni "Psyke" VäänänenJussi Mankkinen / Yle

Väänänen vetää Purkutaide-projektia, jonka ideana nimenomaan on kartoittaa ja avata tyhjillään olevia tiloja taide- ja kulttuuritoiminnalle – "taidetta purettaviin kiinteistöihin", kuten projektin slogan kulkee.

Suomeen purkutaide on rantautunut maailman isoista metropoleista. Pariisissa toteutettiin vuonna 2013 iso purkutaidehanke, ja Berliinin viimevuotisesta, 165:n taiteilijan The Haus -projektista tuli hitti, jonne jonotettiin jatkuvasti.

– Maailmalla tämä on yhä enemmän ja enemmän trendaava juttu. Suomessa olemme pyrkineet Purkutaide-projektin tiimoilta luomaan tästä kansallista ilmiötä, Väänänen sanoo.

Jouni "Psyke" Väänäsen graffiti Helsingin Kyläsaaressa.Jussi Mankkinen / Yle Purkutaiteen arvo tulee tilapäisyydestä

Mutta mitä järkeä sitten oikeastaan on tehdä aikaa ja vaivaa vaativa taideteos paikkaan, joka voidaan purkaa pois hetkenä minä hyvänsä? Jouni Väänäsen mukaan osa purkutaiteen arvosta tulee nimenomaan sen tilapäisyydestä ja hetkellisyydestä.

– Kun teimme toissa vuonna Keravalla purkutaidetta, innostuivat paikalliset siitä sen verran voimakkaasti, että he olivat suorastaan murheellisia, kun rakennukset purettiin. Ehkä he ymmärsivät, että kyseinen taide oli heille merkityksellistä ja että se antoi heille elämyksiä, ja että menetyksen tunne itsessään oli arvokas kokemus.

Pete "Hende" Niemisen graffiti viittaa Kyläsaaren kiinteistön menneisyyteen moottoripyöräkerhon tilana.Jussi Mankkinen / Yle

Marko Saarelaisen mukaan taas purkutaiteen tilapäisyys toisaalta harmittaa, mutta toisaalta koko prosessista löytyy runsaasti hyviäkin puolia.

– Yksi selkeä osa graffititaidetta on performanssi eli itse maalaustilanne. Tällaisissa tapauksissa pääosissa ovat myös yhteisöllisyys ja hyvä fiilis. Täytyy muistaa, että nykyisin kaikki ne seinät, joihin saa maalata luvallisesti ovat väliaikaistapauksia. Eli tässä hommassa kamera on välttämätön asia – sinnehän ne muistot sitten jäävät, Marko Saarelainen summaa.

Purkutaidetta Helsingin Kyläsaaressa.Jussi Mankkinen / Yle

Uintireissu Vietnamissa oli viedä suomalaismiehen hengen, sydän pysähtyi kaksi kertaa – ystävän päättäväisyys pelasti

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:10
Tästä on kyse
  • Oululainen Heikki Niemimäki oli kolme kuukautta sitten vakavassa onnettomuudessa Vietnamissa.
  • Niemimäki hukkui ja hänen sydämensä pysähtyi kaksi kertaa. Hänet saatiin kuitenkin elvytettyä.
  • Ystävän päättäväisen toiminnan ansiosta Heikki pääsi nopeasti hyvään hoitoon.
  • Niemimäellä oli matkavakuutus, joka kattoi sairaalahoitojen ja ambulanssilentojen kustannukset.
  • Nyt Niemimäki kuntoutuu Helsingissä.

Noin kolme kuukautta sitten oululainen Heikki Niemimäki, 25, saapui tyttöystävänsä kanssa veneellä vietnamilaiseen rantakaupunkiin Vung Tauhun viettämään viikonloppulomaa.

Mies oli lomaillut Vietnamissa jo pidemmän aikaa. Hän oli omien sanojensa mukaan talvea paossa. Mies oli tutustunut tyttöystäväänsä muutamaa kuukautta aiemmin yhteisten ystävien kautta.

Pariskunta saapui kaupunkiin aamulla. He kävivät pikaisesti hotellissa ja menivät rannalle. Matkalla rantaan Niemimäki lähetteli äitinsä kanssa viestejä. Kertoi, että elämä kukoistaa. Ja yritti opettaa tyttöystäväänsä tanssimaan valssia.

Päivä oli lämmin ja Niemimäki päätti mennä mereen uimaan. Tyttöystävä jäi rannalle, hän ei osaa uida.

Muuta mies ei siitä päivästä muista. Sinä päivänä hän hukkui.

Ystävä hädässä tunnetaan

Kun Niemimäen uintireissu oli kestänyt jonkin aikaa, alkoi hänen tyttöystävänsä miettiä, missä mies viipyi. Hän lähti etsimään miestä. Niemimäki makasi meressä, kasvot veteen päin. Tyttöystävä raahasi hänet rantaan, huusi apua.

Mies ei hengittänyt.

Heikki Niemimäki tapasi tyttöystävänsä Una Nguyen viime vuoden marraskuussa. Ennen onnettomuutta, he olivat käymässä Unan vanhempien luona.Mikko Huhta

Samaan aikaan Niemimäen ystävä Mikko Huhta lomaili myös Vietnamissa. Hän oli tapahtumien aikaan päivällisellä ystävänsä kanssa Ho Chi Minhin kaupungissa, joka oli parin tunnin ajomatkan päässä Heikki Niemimäen olinpaikasta.

Kesken päivällisen Huhdan puhelin soi. Puhelimessa oli Niemimäen tyttöystävä.

Naisen puheesta ei saanut itkun vuoksi selvää. Huhta erotti kuitenkin muutaman sanan naisen nyyhkytysten seasta: "Heikki on hukkunut."

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt pitää toimia. Kävelin ravintolasta ulos moottoripyörälle ja soitin samalla vakuutusyhtiön hätäpalveluun, SOS Internationaliin.

Hän selitti hätäpalveluun tilanteen, josta alettiin selvittämään, mikä on lähistön paras sairaala ja hoitamaan sinne maksusitoumusta. Palvelusta saa myös neuvoa, jos ei tiedä, mitä tämän tyyppisessä hätätilanteessa tulee tehdä.

Lääkäri sanoi, että sieltä löytyy ainoa sairaala, jossa Heikki voisi selvitä. Mikko Huhta

Mutta Huhta tiesi, mitä tehdä. Niemimäki elvytettiin rannalla ja vietiin ambulanssilla paikalliseen sairaalaan. Siellä hänen sydämensä pysähtyi uudestaan.

Miehen vammat olivat niin vakavat, ettei paikallisessa sairaalassa oltaisi voitu tehdä mitään hänen pelastamisekseen. Huhta vaati, että Niemimäki toimitetaan sairaalaan samaan kaupunkiin, missä hän itse oli.

– Ambulanssi, joka haki Heikin rannalta oli paikallisen sairaalan ambulanssi. Ne eivät suostuneet aluksi viemään Heikkiä muuhun kuin heidän omaan sairaalansa. Yritin saada Heikin parempaan sairaalaan, johon oltiin hoitamassa vakuutusyhtiön maksusitoumusta.

Muutaman puhelimessa vaihdetun painavan sanan jälkeen ambulanssinkuljettajat myöntyivät Huhdan pyyntöön. Niemimäki kiidätettiin Ho Chi Minhin sairaalaan.

"Taustalla näkyi kun Heikkiä elvytettiin"

Kun Niemimäki kamppaili hengestään Vietnamissa, sarasti aamu Suomessa. Heikin äiti Pirkko Niemimäki oli saanut aamun mittaan iloisia viestejä pojaltaan rannalta. Noin tunti viestien vaihdosta Pirkko Niemimäen puhelin soi.

– Minulle tuli videopuhelu Heikin tyttöystävältä Unalta. Ensiksi luulin, että Una nauraa, mutta se olikin itkua. Hän sai sanottua vain mama, mama. Sitten Una käänsi kuvakulmaa ja taustalla näkyi kun Heikkiä elvytettiin.

Onnettomuuden seurauksena Heikin aivot kärsivät happivajeesta. Aivojen sisäpuolella oli turvotusta, mikä vaikutti hermoimpulssien etenemiseen ja sitä kautta liikkumiseen. Aivojen ulkorunko ja älypuoli, olivat kuitenkin vahingoittumattomia.Mikko Huhta

Pirkko Niemimäen ajatuksiin tulvivat erilaiset kauhukuvat: muisto hänen omasta isästään, joka kuoli yllättäen vajaa vuosi sitten. Hänen elvytyksensä ei onnistunut, onnistuuko Heikin? Ja muisto siitä, mitä Heikki kerran sanoi. Että jos hänelle sattuu jotain reissuillaan, voi hänet tuhkata ja haudata sinne, missä hän on.

– Kyllä siinä jonkinlaiseen shokkiin meni. Ja tuli sellainen avuttomuus. En yhtään tiennyt, mitä pitäisi tehdä tai mihin ottaa yhteyttä.

Niemimäen ystävä saapui hänen luokseen ja he soittivat vakuutusyhtiön hätänumeroon. Seuraavana päivänä Heikki Niemimäki siirrettiin sairaalalennolla Thaimaan pääkaupunki Bangkokiin.

Selkä vetäytyi kaarelle ja kädet käpristyivät. Pirkko Niemimäki

Siirto Bangokiin tapahtui vakuutusyhtiön avustuksella. Mikko Huhta keskusteli onnettomuudesta kuultuaan SOS Internationalin lääkärin kanssa puhelimessa. Huhta kertoo, että hätäpalvelun lääkäri teki päätöksen siitä, miten hoito jatkuu. Heti sen jälkeen, kun Niemimäen sydän saatiin taas lyömään muutamien pysähdyksien jälkeen.

– Ja päätös oli, että Heikki lennätetään mahdollisimman pian yksityiskoneella Bangkokiin, missä on parasta mahdollista hoitoa tähän tilanteeseen. Lääkäri sanoi, että sieltä löytyy ainoa sairaala, jossa Heikki voisi selvitä.

Sairaala oli Samitivej International Hospital Bangkok Sukhumvit.

– Ja se oli huikea. Se on rankattu maailman seitsemän parhaan sairaalan joukkoon, Huhta kertoo.

Pelkät sairaalalennot olisivat maksaneet huimia summia. Heikki Niemimäellä oli onneksi matkavakuutus, joka kattoi hoitojen ja ambulanssilentojen kustannukset.

Kahden viikon taistelu

Seuraavana päivänä vakuutusyhtiön lääkäri soitti Pirkko Niemimäelle. Lääkäri kertoi Heikin onnettomuuden olevan niin vakava, että Thaimaaseen voidaan lennättää yksi omainen vakuutusyhtiön kustannuksella.

Myös Heikki Niemimäen isä ja veli lähtivät Thaimaaseen, mutta omakustanteisesti. Muutama päivä onnettomuuden jälkeen koko perhe oli miehen luona Bangkokissa.

Tällä koneella Heikki Niemimäki ja hänen ystävänsä Mikko Huhta lennätettiin Vietnamista Thaimaaseen.Mikko Huhta

Ennen lähtöä perhe oli kuullut, että Niemimäki on käynyt tajuissaan ja häneltä on otettu hengitysputki pois. Pirkko Niemimäki oli toiveikas. Hän ajatteli pääsevänsä juttelemaan poikansa kanssa siitä, miten onnettomuus tapahtui.

– Mutta ei se ihan niin mennyt. Vaikka hengitysputki oli otettu pois, ei Heikki pystynyt puhumaan.

Heikki taisteli hengestään parin viikon ajan. Perhe ei voinut tehdä muuta kuin toivoa parasta.

Yhtenä päivänä nähtiin edistystä, kun Niemimäki kävi välillä tajuissaan ja yritti kohdistaa katsettaan ääntä kohti. Toisina päivinä hän oli todella huonossa kunnossa ja kärsi kovasta kuumeesta.

– Heikillä on kuumekouristuksia ja niitä tuntui todella pahalta katsoa. Selkä vetäytyi kaarelle ja kädet käpristyivät. Silloin tuli aina sellainen olo, että mitä tästä tulee.

Äiti rauhoitti puheellaan

Pikkuhiljaa Niemimäen vointi koheni. Eräänä päivänä Mikko Huhta kysyi tajuissaan olevalta Heikiltä, tunnistaako tämä huoneessa olijat.

Niemimäki yritti vastata. Hän alkoi muodostaa sanoja isi ja Juha. Ja mamelukki.

– Heikki sanoo minua joskus mamelukiksi, Pirkko Niemimäki naurahtaa.

Kun Heikki Niemimäki oli Bangkokin sairaalassa, hänen keuhkoissaan oli vielä vettä. Sitä yritettiin saada pois takomalla hänen selkäänsä. Sairaalassa miehelle nousi muutaman kerran kova, melkein 40 asteen kuume.Mikko Huhta

Vaikka Niemimäki ei pystynyt puhumaan ja oli suurimman osan Bangkokissa-oloajasta enemmän tai vähemmän lääke- ja kuumehouruissa, ei perhe lopettanut puhumista. He tiesivät, että Heikki kyllä kuulee.

– Silloin kun Heikillä oli kuumekouristuksia, monitorista näki, että sydän väpättää hirveää vauhtia. Mutta sitten kun hänelle puhui, alkoi syke tasaantumaan.

Kun Heikki Niemimäki oli tajuissaan, kommunikoi hän äidilleen silmiä räpyttämällä. Pirkko Niemimäki kysyi pojaltaan, haluaako hän kuulla jääkiekkouutisia. Vastaukseksi Pirkko Niemimäki sai vahvan räpsäytyksen. Kuten myös kysymykseen, haluaako Heikki kuulla tyttöystävänsä ääniviestejä.

– Näki selvästi, että Heikki ilahtui kovasti viesteistä. Yksi päivä Una lähetti viestissään lentopusuja. Heikki laittoi suunsa pusuasentoon, sen merkiksi, että hän lähetti takaisin suukkoja. Se tuntui niin ihanalta.

Ensimmäiset muistikuvat

Niemimäki oli Bangkokin sairaalassa hoidossa noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen hänet lennätettiin sairaalalennolla Ouluun. Tuo lento on hänen ensimmäinen muistikuvansa onnettomuuden jälkeen.

– Kun heräsin minulla oli hirveän kuuma ja jano. En saanut juoda mitään, etten vahingossa vetäisi vettä henkeen. Minulla oli nenämahaletku silloin. En pystynyt puhumaan. Yritin, mutta sanat eivät tulleet niin nopeasti suusta, että kukaan olisi ymmärtänyt.

Se vaatii ihmiseltä todella kovaa tahtoa. Anu Niemilehto

Pirkko Niemimäki lensi poikansa kanssa Suomeen. Vaikka Heikki Niemimäki ei pystynyt puhumaan, äiti näki, miten kova jano pojalla oli. Jo sairaalassa Heikki osoitti janon tunteensa laittamalla suun suppuun. Niin myös nyt. Vettä ei tippunut.

– Jos Heikki olisi puhunut, olisi hän varmasti rukoillut, että anna sitä juomaa. Ja niin minä olisin halunnutkin antaa. Olisin halunnut kaataa kannullisen vettä hänen kurkkuunsa, mutta sen sijaan jouduin kostuttamaan hänen suutaan vedessä uitetuilla pumpulipuikoilla.

Vaikka Niemimäki oli ollut pääosin tajuttomana onnettomuuden jälkeen ja vähät valveillaoloajan muistoista olivat alitajunnan ja todellisuuden sekamelskaa, hän tiesi suurinpiirtein, mitä oli tapahtunut. Edes se, että hän oli sairaalalentokoneessa, ei herättänyt ihmetystä.

– Äiti oli minun vierellä. Ei minulla ollut mitään hätää.

Niemimäki vietiin aluksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja sieltä Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle.

Ensimmäiset askeleet sisulla

Vajaa kuukausi hukkumisen jälkeen Niemimäki sanoi ensimmäisen kolmen sanan lauseensa. Toipuminen alkoi etenemään hurjaa vauhtia. Hän alkoi istumaan, liikuttelemaan rajojaan ja puhumaan.

Vakavasta onnettomuudesta toipuminen vaatii ennen kaikkea aikaa. Toinen äärettömän tärkeä tekijä toipumiselle on kuntoutujan oma motivaatio.

Heikki Niemimäki kertoo, että kuntoutus on sujunut hyvin. Hänen kätensä ovat alkaneet toimimaan paremmin ja puhelimella soittaminen onnistuu jo itsenäisesti.Mikko Huhta

Motivaatiota Heikki Niemimäeltä ei ainakaan puutu. Tai sinnikkyyttä. Mies on tällä hetkellä Helsingissä Validia-kuntoutuksessa, joka on entinen Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus.

Kun soitan Heikille, puhelimeen vastaa iloisen kuuloinen mies. Hän on ottanut pari päivää aiemmin ensimmäiset askeleensa ilman rollaattoria. Se tapahtui pienen sisuuntumisen seurauksena.

– Otin ruokailun yhteydessä maitolasin, joka läikkyi syliin. Se alkoi ärsyttämään niin paljon, että palasin huoneeseeni.

– En aikaisemmin saanut laitettua puhelimesta musiikkia soimaan, koska silmä-käsi -koordinaatio ei toimi vielä kunnolla. Maidon läikkymisestä sisuuntuneena avasin puhelimeni ja laitoin Spotifystä biisin soimaan.

Puhelimesta pärähti soimaan Jon Bon Jovin It's my life. Miehen rollaattori oli hieman kauempana. Hän nousi pystyyn ja käveli sen luo.

– Tipuaskelilla, mutta kuitenkin. Silloin päätin, että kävelen tämän kuntoutuksen loputtua.

Kuntoutuminen on tapahtunut harvinaisen nopeasti

Tällä hetkellä, kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, Niemimäki kävelee jo sujuvasti ilman rollaattoria. Hänen päivänsä koostuvat kokoaikaisesta treenaamisesta. Fysioterapeutin kanssa kävellään portaita, lihaskuntoa treenataan kuntosalilla ja puhetta sujuvoitetaan puheterapeutilla.

Terveysyritys Coronarian fysio- ja puheterapeutti Anu Niemilehto sanoo, että kolmessa kuukaudessa kuntoutuminen niinkin hyvään kuntoon kuin Heikki on nyt, on suhteellisen harvinaista.

– Ihmisen aivot ja keho ovat aika uskomattomia. Monesti ihmiset toipuvat vakavistakin onnettomuuksista yllättävän hyvin.

He ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita. Pirkko Niemimäki

Mitä vaikeammasta vauriosta on kyse, sitä todennäköisempää Niemilehdon mukaan on myös se, että ilmenee jonkinlaisia jälkioireita. Tämä on yleistä esimerkiksi aivovaurioiden kohdalla.

– Oireet voivat olla esimerkiksi huimausta, muistiongelmia ja liikkumisen vaikeuksia. Tai ihan sitä, että väsyy normaaleista askareista helpommin. Onnettomuus voi aiheuttaa myös käyttäytymisen ja tunne-elämän muutoksia.

Vakavastakin onnettomuudesta voi Niemilehdon mukaan kuitenkin toipua niin, että ihminen kykenee itsenäiseen elämään ja pystyy palaamaa esimerkiksi työelämään.

– Se on todella yksilöllistä. Toisella kuntoutus on hyvin hidasta ja toisella hyvin nopeaa. Varsinkin nuorilla kuntoutujilla kuntoutumista voi tapahtua usein hyvinkin nopeasti.

"He ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita"

Heikki Niemimäki on saanut lääkäriltä luvan lähteä kuntoutuksen aikana käymään Vietnamissa. Hänen äitinsä Pirkko Niemimäki on lupautunut matkakumppaniksi, koska Heikki ei saa matkustaa vielä yksin.

– He eivät ole ehtineet olla kamalan kauan parina. Mutta he ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita, Pirkko Niemimäki sanoo.

Äiti oli tehnyt jo aiemmin päätöksen: mitä ikinä Heikille saattaa matkoilla sattua, niin se tapahtuu silloin, kun hän toteuttaa suurinta unelmaansa.

– Iso osa ihmisistä ei toteuta unelmiaan. Eivätkä ole onnellisia. Nämä ajatukset rauhoittivat minun mieleni.

Onnettomuden seurauksena Heikki Niemimäen aivot kärsivät happivajeesta, mikä olisi pahimmillaan voinut aiheuttaa aivovamman.

Näin ei onneksi käynyt, eikä onnettomuus vaikuttanut miehen kielitaitoonkaan. Englannin puhuminen sujuu edelleenkin hyvin. Niin myös ne muutamat lauseet, jotka mies oppi sanomaan vietnamiksi: minä rakastan sinua ja minulla on sinua ikävä.

Miten hukkuminen tapahtui?

Niemimäen tapaturman aiheuttamat vammat ovat pääasiassa fyysisiä. Hän ei koe, että onnettomuus olisi vaikuttanut henkiseen puoleen. Ainakaan vielä.

Jossain vaiheessa mies aloittaa vesikuntoutuksen. Hän arvelee, että se jos jokin saattaa palauttaa mieleen Vietnamin tapahtumat. Sen kun hän hukkui.

Miten kaikki sitten tapahtui? Varmuutta siitä ei ole, koska Heikki Niemimäki ei muista tapahtumia. Alkoholilla ei kuitenkaan ollut osuutta asiaan.

Lääkärit ovat olleet Heikki Niemimäen mukaan ihmeissään siitä, että hän on kuntoutunut niin nopeasti. Vielä pari kuukautta sitten hän ei liikkunut tai puhunut. Nyt hän puhuu kahta kieltä sujuvasti. Puheen tempo on vielä kuitenkin hieman hidas.Mikko Huhta

Niemimäki epäilee, että hän pyörtyi veteen nestehukan seurauksena. Sinä päivänä hän ei ollut juonut muuta kuin pari kuppia kahvia. Siitäkään ei ole tietoa, miten kauan hän ehti vedessä olla.

Mutta yksi asia on varmaa. Jos Mikko Huhta ei olisi saanut Vung Taun ambulanssikuskeja suostuteltua tuomaan Heikkiä parempaan sairaalaan, olisi hänen tarinansa päättynyt mitä luultavammin toisella tavalla.

– Luultavasti se olisi ollut yhden suunnan reissu sairaalaan. Ja sieltä hauta-arkkuun, Heikki Niemimäki toteaa.

Niemimäki on ollut yhteydessä tyttöystäväänsä Vietnamiin siitä lähtien kun puhuminen taas onnistui. Hän kertoo heidän juttelevan puhelimessa päivittäin pari kolme tuntia.

Rakkaus.

Pitää toipua, jotta pääsee takaisin Vietnamiin, missä tyttöystävä asuu.

Retuuttamista, sörkkimistä, polttamista – Lapset rääkkäävät eläimiä julmasti, mutta miksi?

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:06

Siilinpoikaset paloiteltu hengiltä. Muovia kuumennettu sytkärillä siilin päälle. Siili haudattu hiekkaan. Siilillä pelattu jalkapalloa. Kivitetty lintuja ja siilejä. Potkimista, sörkkimistä, härnäämistä, polttamista.

Tällaisista lasten tekemistä eläinten kaltoinkohteluista kertovat Korkeasaaren villieläinsairaalan eläintenhoitaja Laura Pulli sekä Suomen eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja ja Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Maija Raatikainen.

Viime viikolla julkisuuteen tuli Vaasassa tapahtunut eläinrääkkäys, jonka seurauksena useita lokinpoikasia kuoli. Lapsijoukko oli pistellyt poikasia terävillä tikuilla kaulaan sekä väännellyt niiden päitä ja raajoja. Tapauksessa järkytti lisäksi tieto siitä, että paikalla olisi ollut aikuisia, jotka eivät puuttuneet tilanteeseen. Asiasta uutisoivat Pohjalainen ja Iltalehti.

Viimeksi Korkeasaareen tuotiin kesäkuun alkupuolella kaksi variksenpoikasta, jotka lapset olivat ottaneet mukaansa ja laittaneet laskemaan liukumäkeä.

– Lasten äiti oli kuulemma ollut paikalla. Hän oli lähinnä huolissaan, ettei linnuista tartu mitään tauteja, kertoo eläintenhoitaja Laura Pulli.

Korkeasaareen vahingoitettuja eläimiä tuodaan muutamia vuosittain. Osa tulee Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön kautta ja osan tuovat kidutusta todistaneet silminnäkijät. Eläinsairaalaan tuodaan myös eläimiä, joiden kohdalla ei olla täysin varmoja, mistä vammat ovat tulleet.

Eläinten kiusaaminen ei ole uusi ilmiö, eikä se vaikuta merkittävästi lisääntyneen. Silti se on noussut puheenaiheeksi ja siitä hyvä keskustella.

– Faktatietoa ei ole, ovatko tapaukset lisääntyneet vai ilmoituskynnys madaltunut ja sosiaalisen median voima lisääntynyt, toteaa eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen.

Thomas Hagström / Yle Lapsia alle kouluikäisistä teini-ikäisiin

Liukumäkeä laskeneiden variksenpoikasten tapauksessa suurimmat vahingot olivat henkiset traumat ja erottaminen vanhemmista, joten ne pääsevät Pullin mukaan myöhemmin takaisin luontoon. Osa eläimistä joudutaan kuitenkin lopettamaan kaltoinkohtelun takia tai ne kuolevat myöhemmin.

– Esimerkiksi jos siiliä potkitaan, vammat voivat tulla viiveellä. Sisäinen verenvuoto ei näy päällepäin. Se on aika kivulias kuolema.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusvastaava Marko Lassila kertoo, että pelastuslaitoksen tietoon tapauksia tulee hyvin harvoin.

Sen sijaan moni kohdistaa ilmoituksensa Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojille, jotka lähtevät mahdollisuuksien mukaan paikan päälle tai neuvovat tilanteessa.

Eläinsuojelulaki laittaa vanhemmat vastuuseen

Eläinsuojelulaki 64§ velvoittaa valvontavelvoitteen nojalla lasten huoltajat oikeudelliseen vastuuseen alle 15-vuotiaista.

"Lapsen huoltajien ja muiden henkilöiden, joilla on valvonnassaan viittätoista vuotta nuorempi lapsi, on huolehdittava siitä, ettei lapsi kohtele eläimiä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka lopetusasetuksen vastaisesti."

Lähde: Finlex.fi

Raatikainen tuntee parhaiten Vaasan alueen tilanteen. Siellä lasten tekemistä kaltoinkohteluista tehdään 10–20 ilmoitusta vuosittain. Lasten ikähaarukka on ollut alle kouluikäisistä teini-ikäisiin.

– Viimeisen parin viikon aikana on ollut jo neljä ilmoitusta Vaasasta ja lähikunnista. Mitä olen muiden alueiden eläinsuojeluneuvojilta kuullut, ilmiö on ihan valtakunnallinen, Raatikainen kertoo.

– Viime ja tämä kesä ovat olleet aika hurjia näiden asioiden suhteen, joten oletettavaa on, että tapaukset lisääntyvät.

Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksessä eläinrääkkäykseen on otettu tiukka linja. Kaikki tapaukset ilmoitetaan viranomaisille eli poliisille ja lastensuojelulle.

Myös lemmikkieläimet kohteina

Useimmiten häirintä kohdistuu loukkaantuneisiin eläimiin sekä eläinten ja lintujen poikasiin, jotka eivät pääse pakoon nopeasti tai eivät vielä osaa lentää. Raatikainen kertoo Vaasassa olleista tapauksista, joissa kaltoinkohtelu kohdistuu myös lemmikkieläimiin.

Esimerkiksi lapsijoukko on ottanut vapaana kulkevan kotikissan kiinni, pyöritellyt ja heitellyt hännästä kunnes häntä oli katkennut. Kissa jouduttiin lopettamaan.

Viimeksi pari päivää sitten eläinsuojeluneuvojalle oli soitettu, kun lapset olivat heitelleet kissaa sylistä toiseen ja repineet raajoista. Kevättalvella silminnäkijä oli nähnyt, kun yksin oleva lapsi oli pyöritellyt valjaissa olevaa kissaa kuin moukaria, heittänyt lumihankeen ja hyppinyt lopulta päällä.

Aikuisten vihainen käytös ei kannata

Koska kyse on alaikäisistä lapsista ja nuorista, on vastuu vanhemmilla. Miten lapsen eläinrääkkäykseen pitäisi puuttua ja milloin lapsesta pitäisi olla huolissaan?

Väkivaltaiseen käytökseen täytyy puuttua aina, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lastenpsykiatrian vastaanotolla työskentelevä lastenpsykologi ja psykologian tohtori Niina Komsi. Kaikilla aikuisilla on vastuu tehdä lapsille selväksi, että väkivalta ja kiusaaminen on väärin kohdistui se sitten ihmisiin tai eläimiin.

Komsi kehottaa kuitenkin aikuisia suhtautumaan lasten väkivallantekoihin rauhallisesti ja syyllistämättä.

– Ensin pitää itse rauhoittua ja selvittää, mitä on tapahtunut. Kuka oli paikalla, mitä tehtiin ja miltä lapsesta tuntui? Jos heti syyllistää, lapsi kertoo vain mitä aikuinen haluaa kuulla, ei mitä oikeasti tapahtui tai mitä hän siitä ajattelee.

Heti paikan päällä puuttuvien aikuisten ja ohikulkijoiden kannattaa myös käyttäytyä rauhallisesti, sillä hyökkäävästä käytöksestä ei ole hyötyä. Opettavaiset tarinat kannattaa jättää myöhemmäksi, sillä vihaisesti kerrotut “miltä sinusta tuntuisi” -tarinat teon hetkellä eivät auta lasta ymmärtämään tekoaan. Aggressiivinen käytös kuten huutaminen ja töniminen antavat lapselle huonoa mallia.

Yksin tehty kiduttaminen huolestuttavaa

Moni vanhempi huolestuu tai jopa pelästyy, kun käy ilmi, että oma lapsi on ollut osallisena mihin tahansa väkivallantekoon. Pelästymisen näyttäminen voi kuitenkin olla haitallista lapselle.

– Jos lasta pelästytään, hän itsekin pelästyy. Jos lapsesta tehdään pelottava hirviö, hän pitää itseään myös sellaisena.

Komsi painottaa, että lapsen tekoja ei voi selvittää pelkkää lasta tutkimalla. Taustalla ovat muun muassa elinympäristö, kokemukset ja kehitystaso. Kukaan ei synny pahana.

Kun selviää, mitä on tapahtunut ja mitä lapsi ajattelee, voi tilannetta tulkita paremmin. Komsi arvioi, että huoleen on enemmän syytä, jos lapsi on kiduttanut eläintä yksin kuin ryhmässä. Jos hän on ollut ryhmässä, onko lapsi ollut tekijä vai hyväksyjä, eli millainen rooli hänellä on ollut?

– Jos lapsi vie ikään kuin hovinsa kiduttamaan eläimiä, huolestuisin siitä enemmän kuin siitä, että hän on ollut paikalla ja kertoo esimerkiksi tuntevansa olonsa pahaksi tapahtuneen takia.

Eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen kertoo, että parissa heillä tiedossa olevassa tapauksessa on ollut kyse näyttämisen halusta ryhmässä.

– Testataan, kuka uskaltaa tehdä rankimman teon eläimelle.

Komsin mukaan kaikenlaisen rääkkäämisen ja kiusaamisen pitäisi kuitenkin soittaa hälytyskelloja. Huolestuneen vanhemman kannattaa aina olla yhteydessä esimerkiksi kouluun, päiväkotiin tai perheneuvolaan.

– Aina, kun lapsi käyttäytyy ei-toivotusti ja pelottavasti, ei pitäisi sulkea silmiä vaan kiinnostua siitä, miten lapsella menee.

Taustalla voi olla huonoa mallia, pelkoja tai traumoja – huolestu kylmänviileästä aggressiosta

Syitä eläimen kiduttamiseen voi olla useita. Lapsi voi olla saanut mallia, että muutkin ovat tehneet samoin, teoista ei ole seurannut mitään tai esimerkiksi kukaan ei ole puuttunut tai suhtautunut tekoon vääränä.

Taustalla voi olla traumoja tai kehitysviiveitä esimerkiksi ymmärtämisessä ja taidoissa, minkä takia lapsi ei hahmota, että pieni eläin ei olekaan kuin lelu. Teini-ikäisten voi jo odottaa tietävän, ettei eläimiä saa satuttaa, mutta kaltoinkohtelulla voidaan purkaa omaa pahaa oloa.

Lapsi voi pelätä eläimiä, jolloin pelko yritetään voittaa osoittamalla, mihin itse pystyy. Kaltoinkohtelulla lapsi voi myös panna kiertoon jotain kokemaansa.

– Ehkä lapsi on itse saanut enemmän siipeensä siksi, että on ollut pieni ja avuton, Komsi toteaa.

Syynä voi olla myös aggressiot, joita on erilaisia. Aggressio voi tulla reaktiona turhautumiselle ja raivostumiselle, kun esimerkiksi koira ei suostu istumaan käskystä.

Pelottavin ja huolestuttavin on kylmänviileä ja manipulatiivinen, välineellinen aggressio. Tässä tapauksessa lapsi ei tunnu välittävän aiheuttamastaan kärsimyksestä. Lapselle ei välity stressihormonia, kun hän tekee jotain julmaa. Usein lapsella on myös muita käytöshäiriöitä.

Komsi korostaa, että eläimiin kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä ja sitä aiheuttavia käytöshäiriöitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa autismikirjon häiriöihin. Autismikirjon ihmiset ovat Komsin mukaan usein äärimmäisen eläinrakkaita ja empaattisia, mutta he eivät vain osaa osoittaa empatiaansa muille ymmärrettävästi.

Aikuisten kannattaa neuvoa lasta heti, kun hänellä on vaikeuksia toimia eläinten kanssa. Lapselle pitää kertoa, miksi eläimen satuttaminen on väärin. Tärkeää on myös näyttää mallia, miten eläintä kohdellaan.

Lue lisää:

Suomalaiskoirat eivät löydä uutta kotia – samaan aikaan ulkomaisten rescue-koirien tuonti kasvaa

Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi saa lemmikit kärsimään – "Eläinten kaltoinkohtelutapaukset ovat muuttumassa yhä rajummiksi"

Eläinten kaltoinkohtelu toi kahdelle ehdollista vankeutta Kinnulassa

Nyt puhutaan eläinten tunteista, 90-luvulla kettutytöille naurettiin – Eläinsuojelulaki uudistuu, muttei yhtä nopeasti kuin asenteemme

Puistosta löytyi keihästetty siili Kuopiossa – paikalliset tarjoavat nyt satojen eurojen vihjepalkkiota tekijästä

Kokoomusnuoret mylläisivät ministeriöt uusiksi

Kaleva - To, 06/21/2018 - 19:00
Maatalousministeriö kahtia. Liikenne- ja asuntoministeriöt yhteen. Uudet salkut kotouttamiselle sekä digitalisaatiolle.

The US Startup Is Disappearing

Slashdot - To, 06/21/2018 - 19:00
Dan Kopf, writing for Quartz: Historically, startups have been the engine of US economy. By creating new jobs and surfacing new ideas, startups play an outsized role in making the economy grow. It's too bad they are a dying breed. While companies that were less than two years old made up about 13% of all companies in 1985, they only accounted for 8% in 2014. From around 1998 to 2010, the share of private sector workers in companies that were less than two years old plummeted from more than 9% to less than 5%. A new report from the Brookings Institution, finds that in nearly every industry, from agriculture to finance, the share of new companies is falling.

Read more of this story at Slashdot.

Poliisi ei pysty jäljestämään edes kolarikarhuja – sopimuskiista metsästäjien kanssa aiheuttaa riskitilanteita Lieksassa

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 19:00
Suurriistavirka-apu (SRVA)
  • riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä verkosto, joka toimittaa poliisille virka-apua erilaisissa suurriistaa koskevissa ongelmatilanteissa
  • hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin virka-apupyynnöllä
  • tavallisimpia tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvien, suurpetojen sekä villisikojen jäljestäminen
  • yleisiä ovat myös suurpetojen kuten karhujen ja susien karkottamiset pois taajamista tai pihapiireistä
  • toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin
  • mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta

Lähde: Suomen Riistakeskus

Tiistaina 5. kesäkuuta henkilöauto törmäsi täysikasvuisen karhun kanssa Sarkkilan kylän läheisyydessä Lieksassa. Auton kylki lommoontui ja karhun pää hajotti etupeilin. Otus hävisi paikalta metsään. Kuljettaja soitti hätäkeskukseen. Poliisipartio ei tullut paikalle eikä nähnyt kolariautoa. Myöhemmin poliisi soitti kuljettajalle. Karhua ei jäljitetty eikä onnettomuudesta kerrottu alueen asukkaille tai tiedotusvälineille.

– Törmäys on tapahtunut, mutta partio on ratkaissut ettei ole erityistä syytä käydä siellä, on ollut tulkinnanvarainen tilanne, perustelee erävalvonnasta vastaava ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Normaalitilanteessa paikalliset metsästäjät olisivat hälytyksen saatuaan lähteneet kolaripaikalta metsään paenneen karhun perään varmistamaan, ettei eläin ole törmäyksessä loukkaantunut ja mahdollisesti vaarallinen.

Nyt näin ei tapahdu, koska Lieksan riistanhoitoyhdistys ei ole allekirjoittanut poliisin kanssa uutta suurriistavirka-apu- eli SRVA-sopimusta. Lieksassa ihmetellään kuitenkin, miksi poliisi ei tiedottanut kolarista.

– Se on jäänyt ilmoittamatta, syytä en tiedä. Olisi pitänyt ilmoittaa, ylikomisario Pohjolainen lausuu toimittajalle puhelimessa.

Myöhemmin suorassa haastattelussa hän sanoi, että karhu ei loukkaantunut "merkittävästi" eikä ole vaarallinen. Poliisi kiistää, että vaaratilanteita pimitettäisiin Lieksassa.

– Näitä tilanteita tulee niin pitkään kuin saadaan joku toimija yhteistyökumppaniksi. Riskiä otetaan, Pohjolainen kuitenkin toteaa.

Laki velvoittaa lopettamaan eläimen kärsimykset

Törmääminen hirvien ja suurpetojen kanssa on paikkakunnan arkea: touko-kesäkuussa on sattunut jo neljä hirvikolaria ja muutama suurpetotehtävä. Yleisiä ovat myös karhujen karkotukset.

– Lähes päivittäin ihmiset soittavat minullekin, kun pihoissa on ollut karhuja. Olen pyytänyt soittamaan hätäkeskukseen tai suoraan poliisille, Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kertoo.

Suurriistavirka-avusta Itä-Suomessa vastaava Harri-Pekka Pohjolainen tunnustaa, että poliisit eivät pysty jäljestämään loukkaantuneita hirviä tai suurpetoja.

Ei meillä ole osaamista eikä koiria. Harri-Pekka Pohjolainen

– Totta kai eläinsuojelullisesta näkökulmasta nämä tehtävät pitäisi pystyä hoitamaan; käydä selvittämässä onko eläin loukkaantunut ja eläimen kärsimykset pitää lopettaa, jos sitä ei voi auttaa. Käytännössä mahdollisuutemme lähteä sulan maan aikaan loukkaantuneen eläimen jälkeen ovat olemattomat: ei meillä ole osaamista eikä koiria.

Virkavallan vastuuta hoitaa kolarieläimien jäljestys ja lopetus tilanne ei silti poista. Poliisi kuitenkin tarvitsee Pohjolaisen mukaan apua paikallisilta metsästäjiltä, joille suurriistan jäljestäminen on tuttua ja erämaakaupungin asukkaiden arvostamaa toimintaa.

– Meillä on ammattitaitoa ja koiria kasvatetaan ja koulutetaan jatkuvasti näihin tehtäviin, sen eteen on tehty paljon työtä, Matti Törrönen Lieksasta tähdentää.

– Eikö eläinsuojelulaki koske myös poliisia, koska ne kolarieläimet ovat edelleen tuolla maastossa, jäljitystehtäviä aiemmin tehneen Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kummastelee sopimuskiistan keskellä.Marja-Liisa Kämppi / Yle Valtakunnallisesti poikkeuksellinen tilanne

Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan Lieksan tilanne on poikkeuksellinen koko Suomessa. Lieksalaisten mukaan sopimusriidassa on kyse "lähinnä vastuukysymyksistä".

– Riistanhoitomaksuun on sisällytetty SRVA-vakuutus eli metsästäjät maksavat itse vakuutuksen itselleen, vaikka teemme vapaaehtoisina virkatyötä. Koirilla on sama juttu. Ja jos koira aiheuttaa kolmannelle osapuolelle vahinkoa, niin se on koiranomistajan omasta pussista pois, Matti Törrönen Lieksan riistanhoitoyhdistyksestä selvittää.

Toiminnanohjaajan mielestä vastuu viranomaistyöstä kuuluu valtiolle ja tämä pitäisi lukea sopimuksessa.

– Monissa yhdistyksissä ovat lukeneet sopimuspaperin vasta jälkeenpäin ja huomanneet siinä aukkoja. Moni on soittanut, että on tullut tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja viekää te homma nyt maaliin saakka, Törrönen kertoo.

Teemme vapaaehtoisina virkatyötä. Matti Törrönen

Riistanhoitoyhdistyksissä olisi toivottu poliisin kysyvän näkemyksiä uuden sopimuksen toiseltakin sopijaosapuolelta, ei pelkästään Riistakeskukselta ja Metsästäjäliitolta.

– Ei voitu [meiltä] edes kysyä. Tämä närästi monia, toiminnanohjaaja sanoo.

Törrösen mukaan SRVA-toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille kyse on myös rahasta.

– Vaikka korvaus tehtävästä nyt nousi 400 euroon, ei sillä edelleen makseta kuin matkakulut. Kahtena viime vuonna yhdistys joutui laittamaan omasta pussistaan yli 1 400 euroa, että saatiin maksettua luvatut kulut tekijöille, metsästäjien edustaja painottaa.

Lieksassa odotellaan, poliisilla varasuunnitelma

Itä-Suomen virka-apuyhdyshenkilön Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan suurin osa Suomen riistanhoitoyhdistyksistä on allekirjoittanut uuden sopimuksen. Sopimuksen torjuneet lieksalaiset puolestaan ovat turhaan odottaneet poliisin ottavan vielä yhteyttä.

– Ei ole mitään neuvoteltavaa: poliisilla on yksi valtakunnallinen sopimusmalli ja sitä tarjottiin Lieksaan. Me emme lähde paikalliseen sopimiseen, samojen ehtojen pitää kelvata vajaalle 300 yhdistykselle, Pohjolainen perustelee.

Erävalvonnasta Itä-Suomessa vastaavan ylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mielestä poliisin on pakko turvautua Lieksassa varasuunnitelmaan, että lain edellyttämät loukkaantuneiden eläinten jäljestykset ja asukkaiden tarvitsemat suurpetojen karkotukset saadaan hoidettua.Ari Haimakainen / Yle

Lieksassa muistellaan kaiholla aikoinaan tehtyä ensimmäistä SRVA-sopimusta.

– Se oli kattava ja homma pelasi. Kun toiminta laajeni valtakunnalliseksi, ne päättäjät ovat sellaisia, että eivät ehkä ymmärrä tätä asiaa, Törrönen kritisoi.

Me emme lähde paikalliseen sopimiseen. Harri-Pekka Pohjolainen

Poliisi toivoo, että lieksalaisten vaatimukset eivät leviäisi muualle. Vastavetona poliisi etsii jo uutta tahoa hoitamaan suurpetoihin liittyvät tehtävät Lieksassa.

– Pakko tämä on jotenkin ratkaista. Poliisilla ei ole mahdollisuutta odottaa, milloin Lieksan yhdistys ehkä allekirjoittaa sopimuksen. Tavoite on, että ensimmäinen päivä elokuuta meillä on tämmöinen yhteistyökumppani käytössä, Harri-Pekka Pohjolainen yllättää.

Tässä vaiheessa hän paljastaa ainoastaan, että neuvotteluja käydään Pohjois-Karjalassa toimivan ryhmittymän kanssa. Yhteistyö Lieksan riistanhoitoyhdistyksen kanssa olisi silti erävalvonnasta vastaavan mielestä paras ratkaisu.

– Niitä tehtäviä on hoidettu siellä menestyksekkäästi vuosikausia. Järjestelmä on erittäin hyvä, kustannustehokas ja ammattimaista osaamista löytyy. Missään nimessä tämä ei ole toivottu ratkaisu ja toivottavasti se jäisi väliaikaiseksi, Harri-Pekka Pohjolainen päättää.

Xbox One ei tule saamaan omaa VR-järjestelmää, kertoo Microsoft

Muropaketti - To, 06/21/2018 - 18:42

Microsoft on päättänyt haudata VR-suunnitelmansa.

Kun Microsoft esitteli Xbox One X -mallin, kertoi Phil Spencer uuden konsolin tuovan pian koteihin huippuluokkaisen VR-kokemuksen. Yleisesti oletettiin, että uusi Xbox One tukisi Oculus Riftiä. Mutta kun Microsoftin pelilaite julkaistiin, ei VR-yhteensopivuudesta puhuttu lainkaan.

Myöhemmin Microsoft julkaisi Windows mixed reality -järjestelmän. Spencer totesi tuolloin, että kyseinen laitteisto löytäisi myöhemmin kodin Xbox Onesta.

Nyt vaikuttaa siltä, että Microsoft on heittänyt Xbox One VR -suunnitelmansa roskakoriin.

Microsoftin pelipuolen markkinointijohtaja Mike Nichols on kertonut haastattelussa, ettei Microsoftilla ole suunnitelmia tuodakseen VR- tai mixed reality -järjestelmiä Xbox-konsoleille.

“Meidän mielestämme pc on alustana paras mahdollinen VR-laitteistoille, toisin kuin Xbox. Tavoitteenamme on keskittyä kokemuksiin joita voi pelata TV:llä”, lausuu Nichols.

Sonyn PlayStation VR-järjestelmä on ollut kuluttajien mieleen, vaikka virtuaalitodellisuus ei varsinaisesti ole lyönyt läpi aivan kuten on toivottu. Microsoftin luopuminen omista VR-suunnitelmista ei tule kovin suuren yllätyksenä.

Tornionjoen lohen ja taimenen vaellus erityisseurantaan – uusi tekniikka tuo arvokasta tietoa

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 18:22

Luonnonvarakeskuksen tutkijat työskentelevät taitavan kirurgin tarkkuudella merkatessaan kaloja Tornionjokisuun merialueella aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Kalojen merkitseminen alkoi kesäkuun toisella viikolla.

Tällä kertaa lohet saadaan ruotsalaisten kalastajien rysästä. Lohet saavat vatsaansa radiolähettimen, jonka avulla vaellusta voidaan seurata parillakymmenellä vastaanottimella eri puolilla vesistöä jopa kolmesta neljään vuotta.

Kalatutkija on tekniikan kehityksestä innoissaan.

– Vielä viime vuosikymmenellä tällaisilla radiolähettimillä pystyi seuraamaan kalan kulkua puoli vuotta, ehkä vuoden. Sitten paristo lakkasi toimimasta. Nyt voimme seurata useamman vuoden esimerkiksi sitä, miten taimen käyttäytyy joessa, palaa takaisin merelle, käy merellä syönnöksellä ja palaa taas joelle kudulle takaisin. Ja tämä tuo hienoa tietoa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Kannanhoito vaatii vielä paljon tietoa

Vaikka kalojen käyttäytymistä on tutkittu monella tapaa, tuottaa pitkäaikainen ympärivuotinen seuranta arvokasta, vielä selvittämätöntä tietoa.

Atso Romakkaniemen mukaan nykyään esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen vaelluskäyttäytymistä ja keskeisiä kutupaikkoja tunnetaan verraten huonosti. Lohetkin ovat joen eri osiin vaeltavia erilaisia kantoja, joiden vaelluskäyttäytymisessä on eroja.

Seurannan avulla nähdään muun muassa, miten satojen kilometrien etäisyydet ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen.

– Mitä paremmat tiedot päättäjillä on sen suhteen, miten elinympäristöä hoitaa ja miten kalastussääntöjä sovittaa, sitä paremmin voidaan esimerkiksi meritaimenta suojella kalastukselta. Saadun tiedon valossa päättäjät voivat sitten miettiä, mitkä päätökset ovat sellaisia, joilla kalakanta voi hyvin ja siitä saadaan myös kalastettavaa, Atso Romakkaniemi sanoo.

Kalastajilla tärkeä rooli

Tutkimuksessa mukana olevat meritaimenet ja lohet pyydystetään tänä ja ensi kesänä. Kalat merkitään Tornionjoen jokisuulla ja alajuoksulla.

Merkattavia kaloja pyydystävät jokisuun ja jokivarren suomalaiset ja ruotsalaiset kalastajat, joilla on erityislupa kalastaa myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. Heillä on myös lupa pyytää taimenia, jotka muuten on rauhoitettu kalastukselta joella ja jokisuulla.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisessä tutkimushankkeessa tärkeässä roolissa ovat kalastajat ja rajajokivarren paikalliset asukkaat. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat yhteistyöhön tyytyväisiä.

– Tietysti toivomme myös, että jos kalastaja saa radiolähettimellä merkatun kalan saaliiksi, hän ottaisi siitä kalasta kuvan, mittaisi sen pituuden ja lähettäisi siitä tiedot luonnonvarakeskukselle. Kala täytyy tietysti vapauttaa takaisin veteen hyväkuntoisena, Romakkaniemi tähdentää.

Brasilialainen Thiago tuottaa luomua suoraan ruokapöytään – "Jos meillä on ongelmia sateen kanssa, ihmiset ymmärtävät"

Yle uutiset - To, 06/21/2018 - 18:22
Brasilian luomutuotanto

Noin 80 brasilialaista maatilaa tuottaa luomuruokaa suoraan kuluttajille.

Järjestelmä on nimeltään Community Supported Agriculture (CSA).

CSA-järjestelmä on peräisin Saksasta. Sen projekteihin on osallistunut noin 5 000 viljelijää.

Järjestelmän tuottamaa ruokaa on saanut arviolta 15 000 ihmistä.

Rahoittajien saaminen on järjestelmälle tärkeää, koska luomuviljely on Brasiliassa kallista.

Etuna on, että kuluttajat tietävät, missä ja miten ruoka on tuotettu.

Brasilialaiselle viljelijälle Thiago Kaiserille maksetaan siitä, että hän kuljettaa luomuvihanneksia suoraan asiakkaille.

Kaiserin maatila on osa Brasilian kasvavaa ilmiötä, jossa hedelmiä ja vihanneksia ei myydä lainkaan ravintoloihin tai ruokakauppoihin.

Kaiser kertoo uutistoimisto Reutersin haastattelussa maatilallaan Brasilian Planaltinassa, että järjestelmä perustuu luottamukseen. Paikalliset asukkaat rahoittavat viljelyn ja osallistuvat ruoantuotantoon.

Ihmiset maksavat kuukausittain viljelijöille, jotka laskevat ruoantuotannon kustannukset ryhmän koon mukaan. Ihmiset suostuvat ostamaan kausihedelmiä ja -vihanneksia, mutta myös jakamaan kulut, jos sato epäonnistuu.

– Jos tuotamme hyvän sadon salaattia, ihmiset saavat kaksi, kolme tai neljä lehtisalaattia. Mutta jos meillä on ongelmia sateen kanssa, ihmiset ymmärtävät, Kaiser sanoo.

Luomuviljely kasvattaa suosiotaan

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan luomuviljelystä on tullut suositumpaa koko maailmassa viime vuosien aikana. Tutkimuksen on julkaissut Brasiliassa kehitystyötä tekevä yritys Codeplan.

Luomuviljelyn suosiota on kasvattanut myös huoli teollisen viljelyn terveys- ja ympäristöhaitoista. Vähärasvaisten ja -sokeristen hedelmien ja vihannesten toivotaan myös auttavan liikalihavuuteen ja aliravitsemukseen.

Brasilian luomuviljelyssä hedelmiä ja vihanneksia kuljetetaan asiakkaille viikoittain, mutta ihmiset saavat myös vierailla maatilalla. Asiakkaat saavat ehdottaa, mitä viljelijät kasvattavat.

Lapset oppivat arvostamaan ruokaa

Agronomi Abilio Vinicius Barbosa Pereira ylistää Brasilian luomuviljelyä. Hän tarjoaa lähellä tuotettuja vihanneksia lapsilleen.

– Tämä on perheille korvaamatonta. Lapset oppivat arvostamaan ruokaa, maata ja ympäristöä, Pereira sanoo.

Pereiran perhe on ollut osa ryhmää marraskuusta lähtien ja maksaa viljelijöille noin 80 dollaria, eli noin 70 euroa kuukaudessa. Marraskuusta lähtien hänen lapsensa ovat syöneet paljon enemmän hedelmiä ja kasviksia.

Kaiserin maatilan kaltaisia tiloja on Brasiliassa noin 80. Codeplanin tutkimuksen mukaan Brasilian luomuruokamarkkinat ovat kovassa kasvussa.

Aiheesta muualla:

Brasilian luomutuotannosta yhdysvaltalaisen Organic Trade Associationin sivuilla

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä