Uutiset

Roope Mokan kolumni: Kaikki muuttavat kohta kaupunkiin, mutta kaupungit ne vasta muuttuvatkin

Yle uutiset - 15 tuntia 3 min sitten
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Viimeiset kuukaudet suomalaista politiikka on hallinnut suuri harha. Sen mukaan kaupunkien ja maaseudun välillä on meneillään sota.

Tämä ei pidä paikkaansa. Mitään sotaa ei ole. Saati kilpailua. On vain kaikkien maailman alueiden globaali keskinäisriippuvuus. Halusimme sitä tai emme.

Pakenemista ei ole: Jopa pohjoiskorealaiset ja eritrealaiset ovat muusta maailmasta riippuvaisia.

Niinpä suomalaisen maaseudun ja kaupungin välillä on vain ajomatka. Varsinaista maaseutua, joka olisi itsenäinen kaupungeista, tai kaupunkia, joka olisi itsenäinen maaseudusta ei ole.

Lähes puolet suomalaisista viettää useita viikkoja vuodesta maaseudulla, omistamissaan asunnoissa. Suurin osa metsistämme on kaupunkilaisten omistamia. Maaseudulta kaupunkeihin pendelöinti on tavallista. Nyt ja tulevaisuudessa korostuu alueiden vastakkainasettelun sijaan eri alueilla ja eri puolilla maailmaa asuvien ihmisyhteisöjen keskinäisriippuvuus.

Kolmenkymmenen vuoden päästä 80 prosenttia ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa ja nämä ovat silloin vastuussa 90 prosentista maailmantaloudesta.

Kun maailmaa tarkastelee keskinäisriippuvuuden eikä kilpailun kannalta, se alkaa näyttää aivan erilaiselta. Onkin olemassa ihmisiä ja alueita, jotka liittyvät toisiinsa ja mitä syvemmin ne ovat toisiinsa linkittyneitä, sitä paremmin niillä menee! Ja katsos, ei ole ihmekään että maailman vähiten linkittyneillä alueilla, Pohjois-Korealla ja Eritrealla ei mene erityisen hyvin.

Keskinäisriippuvuuden ansiosta myöskään kaupunkeja ei ole enää olemassa. Ei sellaisena kuin me olemme ne tottuneet näkemään.

Kaupungistuminen 2000-luvulla ei nimittäin ole samanlaista kuin kaupungistuminen 1900-luvulla. Kehitämme kaupunkeja vielä kuin teollisella ajalla. Seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana muuttuu kuitenkin se, miten käytämme ja hallitsemme kaupunkeja. Jo nyt suuressa murroksessa ovat tapamme elää, liikkua ja tehdä töitä.

Kaupunkien toiminnan lisäksi kaupungistumisen vauhti muuttuu. Uudet kaupungit syntyvät vuosikymmenissä, eivät vuosisadoissa. Kolmenkymmenen vuoden päästä 80 prosenttia ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa ja nämä ovat silloin vastuussa 90 prosentista maailmantaloudesta.

Kiinassa megakapungit kasvavat yhteen ja muodostavat yli sadan miljoonan ihmisen urbaaneja alueita.

2000-luvun kaupungit ovat paljon suurempia kuin 1900-luvun kaupungit. Maailman suurimmat kaupungit löytyvät tulevaisuudessa Afrikasta ja Aasiasta.

New York, Tokio ja Lontoo olivat pitkään maailman suurimpia kaupunkeja. New Yorkin urbaani alue ylitti ensimmäisenä maailmassa kymmenen miljoonan ihmisen rajan 1930-luvulla, Tokion ja Lontoon metropolialueet seurasivat perässä. Lähes koko 1900-luvun yli kymmenen miljoonan ihmisen megakaupunkeja oli tasan kolme.

Vuonna 2030 megakaupunkeja on lähes neljäkymmentä. Kiinassa seitsemän, Intiassa ja Afrikassa lähes kymmenen kussakin, useita latinalaisessa Amerikassa eikä yhtään uutta vanhassa lännessä.

Maailman nopeiten kasvavat kaupungit ovatkin Nairobi, Lagos, Kinshasa, Kabul ja Addis Abeba. Niiden koko vähintään tuplaantuu kahdessakymmenessä vuodessa.

Kiinassa megakapungit kasvavat yhteen ja muodostavat yli sadan miljoonan ihmisen urbaaneja alueita.

Ihmiskunta asuu siis tulevaisuudessa jäätävän kokoisissa kaupungeissa, jotka ovat kasvaneet muutamassa vuosikymmenessä. Siihen on syynsä: kaupungit vetävät ihmisiä puoleensa, sillä niistä on enemmän yhteyksiä muualle maailmaan. Eli enemmän oppimista, työtä, omaa tilaa ja sosiaalisia ryhmiä kullekin.

2000-luvulla kaupungit eivät enää menesty kilpailemalla keskenään vaan toimimalla verkostoissa. Ylikansallisia kaupunkiverkostoja on nyt muutamia ja ne keskittyvät usein ilmastonmuutokseen tai muihin yksittäisiin poliittisiin kysymyksiin.

Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa juuri ylikansalliset kaupunkiverkostot tulevat korvaamaan EU:n, YK:n ja Naton kaltaiset ylikansalliset maaliitot. Siis jos ne eivät toista kansallisvaltioiden virheitä yhdistyessään. Enkä usko että toistavat. Ovathan niiden yhteydet keskenään ovat konkreettisempia ja jaetut edut suoremmin toisiinsa liittyviä.

Keskinäisriippuvaisuuden aikaan kaupungit syntyvät ja pysyvät elinvoimaisena eri tavoin kuin ennen.

Hybridikaupungissa mikään tila ei ole vain yhdessä käytössä. Kaikki on popup-forever.

Aiemmin kaupunkeja syntyi suurten yksiköiden ympärille. Oli kaivos, koski, joki tai jokin yksi monoliittinen kimpale, joka veti puoleensa ihmisiä.

Tämä malli kesti pitkään ja sitä tekohengitetään vieläkin hartaasti. Taantuvia kaupunkeja yritetään pelastaa sillä, että niihin haalitaan suuri oppilaitos, tehdas tai virasto. Tämä ei toimi, sillä teollisista kaupungeista on jo siirrytty hybridikaupunkeihin, joiden pääasiallinen tehtävä on oppiminen, ei tuotanto.

Kaupungit onkin nähtävä ensisijaisesti eri näkökulmista maailmaa tarkastelevien ihmisten ja ajatusten vuorovaikutuksesta syntyvien ideoiden luomisen ja käyttöönoton estradeina. Kaupunkien voima perustuu fyysiselle kontaktille, sille, että olemme kehoinemme samalla kadulla, samassa kaupassa, samassa kulkuneuvossa ja samassa puistossa.

Jos teollisessa kaupungissa kaikki oli sementoitua, hybridikaupungissa mikään tila ei ole vain yhdessä käytössä. Kaikki on popup-forever.

Pääkonttoreista siirrytään jaettuihin yhteistyötiloihin ja tapaamisiin kahviloissa, kävelykokouksiin ja tapahtumiin. Kouluissa siirrytään oppitunneista ilmiöoppimiseen siellä, missä ilmiö ilmenee. Kauppaa käydään pop-upkaupoissa ja verkossa ja ostokset tuodaan sinne missä milloinkin olet.

Tämä tarkoittaa, että siinä missä ennen oli ostoskeskuksia, pääkonttoreita, kouluja, yliopistokampuksia, teollisuusalueita ja asuinalueita, on nyt vain kaikkien toimintojen jatkuvaa limittymistä ja erirytmisyyttä.

Kaupungeissa tapahtuvalla kiivaalla oppimisella on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

Koska oppimista tapahtuu enemmän siellä, missä väestö on tiheintä, ja oppiminen nostaa osaamisen arvoa ja kasvattaa taloutta, on tiheissä kaupungeissa liian kallista asua. Osa kaupunkilaisista rikastuu liikaa!

Robottikulkuneuvojen ympärille tehdyt jakamispalvelut voivat laskea autojen tarpeen suurissa kaupungeissa jopa kolmeen prosenttiin nykyisestä.

Tämä taas hyödyttää kohtuuttomasti niitä, jotka omistavat ja rakentavat kiinteistöjä keskustoihin. Useissa megakaupungeissa tilanne niin paha, että ihmiset matkustavat tunteja päästäkseen töihin. Pian vain kaikkein rikkaimmilla on varaa asua lähellä töitään.

Sama ilmiö näkyy Suomessakin, joskaan ei niin äärimmäisenä kuin vaikka Lontoossa tai San Franciscossa. Keskinäisriippuvuuden tihentymien aiheuttama kiinteistöjen arvonnousu ei voi jatkua loputtomasti, ellei samalla rahoiteta kohtuuhintaista asumista valtaosalle väestöä.

Liikenteen murros, eli automatisointi, verkottuminen ja sähköistyminen voi vapauttaa käsittämättömän määrä resursseja ja muuttaa kaupunkeja yhtä perusteellisesti kuin autot ja lähiöt muuttivat niitä 1900-luvulla.

Tämä muutos tapahtuu seuraavan 30 vuoden aikana. OECD:n mallinnusten mukaan oikein säädeltynä robottikulkuneuvojen ympärille tehdyt jakamispalvelut voivat laskea autojen tarpeen suurissa kaupungeissa – mallinnustapauksessa Lissabonissa – jopa kolmeen prosenttiin nykyisestä.

Ajattele, mitä tämä tarkoittaa vapautuneissa parkkipaikoissa ja tiepinta-alassa.

Suurin vallan uusjako ei tapahdu kaupunkien ja valtioiden, vaan kaupunkien ja globaalien digitaalisten alustojen välillä.

Kaupunkien 2000-luvun suurin haaste tulee kuitenkin digitalisaatiosta, joka on keskinäisriippuvaisuuden varsinainen polttoaine. Digitalisaation seuraava aalto nimittäin kohdistuu juuri kaupunkeihin.

Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana digitalisaatio muuttaa sen, miten kaupunkeja hallitaan, omistetaan, rahoitetaan ja käytetään. Niinpä suurin vallan uusjako ei tapahdu kaupunkien ja valtioiden, vaan kaupunkien ja globaalien digitaalisten alustojen välillä.

Kun kaikkea voidaan optimoida, kuka päättää mitä kaupungissasi optimoidaan: Uber, Facebook, Google, Amazon, Apple vai Cambridge analytica?

Siinä missä kansallisvaltioilla on epäsuorat kansantaloudelliset intressit säännellä digijättiläisiä, vaikuttaa niiden toiminta suoraan kaupunkeihin: siihen miten niissä tehdään töitä, asutaan, kulutetaan ja liikutaan. Ja ennen kaikkea: kuka voi näihin vaikuttaa ja miten.

Kaupungit eivät siis ole ratkaisu kansallisvaltion ongelmiin, vaan niiden aika tuo mukanaan uusia ongelmia ja jättää monta vanhaa ratkaisematta.

Silti Suomessa keskustelua käydään mieluusti siitä, mikä on suomalaisten kaupunkien ja suomalaisen haja-asutusalueen suhde.

Pitäisikö katse nostaa suomalaisesta mullasta kohti globaalia linkittäytymistä?

Roope Mokka

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, joka uskoo, että elämme juuri nyt ihmiskunnan historian parasta ja epävarminta aikaa. Mokka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä ja on toinen sen perustajista.

Tahkokangasta aletaan muuttaa asuinalueeksi Oulussa – kehitysvammahuolto muuttamassa Peltolaan

Kaleva - 15 tuntia 3 min sitten
Oulun Tahkokankaan alueen ja rakennusten hallintaoikeus siirtyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulun kaupungille viimeistään ensi vuoden lopussa.

Avengers: Infinity Warin ohjaajat varoittavat faneja: ”Pysykää pois internetistä nyt”

Muropaketti - 15 tuntia 7 min sitten

Oletko menossa katsomaan Avengers: Infinity Warin lähiaikoina? Jos olet, kannattaa pysyä pois internetistä, varoittavat elokuvan ohjaajat Joe ja Anthony Russo.

Kolmannen Avengers-elokuvan ohjaajat julkaisivat alkuviikosta Twitterissä viestin kaikille supersankarifaneille. Siinä varoitettiin katsojia Infinity Wariin liittyvistä spoilereista:

”Jos todella haluatte välttää spoilereita kunnes näette elokuvan, suosittelemme pysymään poissa sosiaalisista medioista ja ylipäänsä internetistä, kunnes olette päässeet teatteriin.”

Sanojansa painottaakseen Russot poistivat pian kirjeensä Twitteristä – lähes kaiken muun siellä julkaisemansa materiaalinsa lisäksi.

Tällä hetkellä ohjaajien tililtä löytyy vain tämä video:

pic.twitter.com/6CiiVsKMpP

— Russo Brothers (@Russo_Brothers) 24. huhtikuuta 2018

Elokuvan nähtyämme voimme allekirjoittaa Russojen näkemyksen siitä, että elokuva toimii sitä paremmin, mitä vähemmän sen juonenkäänteistä etukäteen tietää. Ja mukana totta tosiaan on kohtauksia, joita ei voi ennalta arvata…

Avengers: Infinity War saa ensi-iltansa tänään. Muropaketin spoilerivapaan arvion voit lukea täältä:

Arvostelu: Avengers: Infinity War on Marvel Studiosin suurin ja synkin elokuva

The post Avengers: Infinity Warin ohjaajat varoittavat faneja: ”Pysykää pois internetistä nyt” appeared first on Muropaketti.com.

Whatsapp-käyttö saa K16-leiman Euroopassa – vanhemmiltakin teineiltä vaaditaan pian huoltajan lupa

Yle uutiset - 15 tuntia 19 min sitten

Jos käytät Whatsapp-pikaviestipalvelua, saat pian viestin. Sinua pyydetään hyväksymään uudet käyttöehdot ja vahvistamaan, että olet vähintään 16-vuotias.

Facebookin omistama pikaviestipalvelu joutuu EU-alueella korottamaan käyttöiän alarajaa kolmestatoista vuodesta kuuteentoista vuoteen EU:n uuden tietosuoja-asetuksen takia. Asetus astuu voimaan 25.5.

Muualla maailmassa Whatsappin käytön alaikäraja pysyy kolmessatoista vuodessa.

Alle kuusitoistavuotiaat Whatsappin käyttäjät joutuvat nimeämään huoltajan ja saamaan häneltä vahvistuksen applikaation käyttöön ja tiedon jakamiseen siinä. Jos alle kuusitoistavuotias ei tätä tee, Whatsapp ei tarjoa hänelle palvelustaan täysin personoitua versiota käyttöön. Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka ikärajaa valvotaan, jos ollenkaan.

Uuden EU:n tietoturva-asetuksen on tarkoitus antaa aiempaa enemmän päätösvaltaa käyttäjille siitä, kuinka heitä koskevia tietoja käytetään. Se lisää myös käyttäjien oikeuksia vaatia heitä koskevien tietojen poistamista.

Asetuksen tarkoitus on myös suojata entistä paremmin alaikäisiä sosiaalisenmedian kuluttajia ja käyttäjiä. Alaikäisiä suojataan muun muassa markkinointikäyttöön tarkoitetun datan keräämiseltä.

Whatsappilla on maailmassa 1,5 miljardia käyttäjää.

Uusi Doom on tekeillä, mutta elokuvateattereihin ei videopelileffalla ole asiaa – ehkä hyvä niin

Muropaketti - 15 tuntia 26 min sitten

Viime viikonloppuna paljastettiin, että uusi Doom-videopelifilmatisointi on tekeillä. Ikävä kyllä, luvassa on huomattavasti pienimuotoisempi julkaisu kuin moni aluksi oletti.

Vuonna 2005 ensi-iltansa saanut ensimmäinen Doom oli elokuvateatterilevitykseen päässyt toimintatykitys, jonka pääosia esittivät Dwayne Johnson ja Karl Urban. Uudella Doomilla ei toteutuessaan ole kuitenkaan edeltäjänsä kanssa mitään tekemistä – eikä se ole edes pääsemässä valkokankaille.

ScreenRantin mukaan uusi Doom-leffa julkaistaan suoraan blu-raylla ja dvd:llä, minkä lisäksi se tulee saataville VOD-palveluihin.

Tämä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa:

1. Elokuva tehdään melkoisen halvalla.

2. Koska elokuva tehdään melkoisen halvalla, saattaa se ottaa riskejä, joita teatterilevitykseen suunnatut elokuvat eivät ottaisi.

Suoraan blu-raylla julkaiseminen ei siis välttämättä ole yksinomaan huono asia.

Kuka tietää, kenties Doom-fanit saavat vihdoinkin ääriväkivaltaisen ja demoneja pursuavan teurastusfilmin, jota on jo pari vuosikymmentä odoteltu. Nähtäväksi jää.

ScreenRant kuitenkin painottaa vielä uutisessaan, ettei Doomin tekemiselle ole vielä virallisesti annettu vihreää valoa Nina Bergmanin kommenteista huolimatta.

The post Uusi Doom on tekeillä, mutta elokuvateattereihin ei videopelileffalla ole asiaa – ehkä hyvä niin appeared first on Muropaketti.com.

Wanha tango ei ole puristamista painiotteella, vaan vartaloiden pehmeää puhetta – "Siihen tulee intohimo, sellainen kiihkeä, ihana"

Yle uutiset - 15 tuntia 43 min sitten

Kokkolan työväentalon tanssisalissa soi Bonita Nina. Kaksi paria liikkuu ylävartalot toisiinsa kietoutuneina lähes äänettömästi tanssilattialla.

Tunnelma on käsinkosketeltava. Ei puhetta, vain yhteinen, pehmeä tanssin kieli. Vaikka kyse on tangosta, se on kaukana siitä kulmikkaasta tangosta, jota suomalaiset ovat tottuneet tanssimaan. Nämä parit keinuvat Wanhan tangon tyylillä.

– Kun tango alkaa soida ja otan ensimmäiset Wanhan tangon askeleet, tuntuu, että tunnelma syttyy heti. Tunnelataus on ihan erilainen kuin suomalaisessa tangossa. Wanha tango on myös vähän helpompi, ja jotenkin meille parempi, kertoo kokkolalainen Jyrki Mäkelä ja katsoo kainalossaan seisovaa vaimoaan Maaritia.

– Siihen tulee se intohimo, sellainen kiihkeä, ihana. Se menee ihan tuonne luitten alle, Maarit Mäkelä huokaisee.

Jos pituus natsaa kohdalleen, liikutaan poski poskea vasten. Leikkisästi sanottuna tanssitaan korva suussa. Diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen

Sadan vuoden takaisen tangotyylin uudelleen elvyttänyt diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen on itsekin lumoutunut tanssin tunnelmasta.

– Wanhassa tangossa ei puristeta pohjalaisittain kokovartalopainiotteella. Se on kevyttä liikkumista. Nainen myötäilee miehen liikettä, ylävartalot ovat lähekkäin ja jaloilla on tilaa tanssia. Jos pituus natsaa kohdalleen, liikutaan poski poskea vasten. Leikkisästi sanottuna tanssitaan korva suussa. Se on kuin höyhenen kanssa tanssisi, Tahvanainen maalailee.

Matkimalla opittiin yksinkertaisempi tangotyyli

Sata vuotta sitten Suomen tanssilavoilla syntyi tanssikansan keskuudessa tämä omintakeinen, argentiinalaista tangoa jäljittelevä tanssityyli. Suomeen argentiinalainen tango rantautui vuonna 1913, mutta vain harva osasi sitä tanssia. Tanssikouluja oli 1920-luvun vaihteessa vain Helsingissä, Turussa ja nykyisessä Pietarissa.

Koska tanssikoulut olivat vain harvojen herkkua, tämä kansanomainen ja yksinkertaistettu tangotyyli syntyi katsomalla ja matkimalla kesäisin tanssilavoja kiertäviä tangotaitureita.

Se ei ollut suinkaan niin näyttävää kuin argentiinalainen tango. Juhani Tahvanainen

– Maaseudulla tanssikansa ihastui tuliseen tangoon, ja halusi oppia sitä. Kansan keskuudessa se sai yksinkertaisemman tyylin. Mukaan otettiin sellaisia kuvioita ja perusaskelia, jotka oli helppo oppia. Se ei ollut suinkaan niin näyttävää kuin argentiinalainen tango, kertoo Juhani Tahvanainen.

Ville Viitamäki / Yle

Talvi- ja jatkosotien aikana (vuosina 1939–1944) kansanomainen tangotyyli lähes hävisi, koska tanssit kiellettiin Neuvostoliiton hyökkäysten pelossa. Tanssikoulut jatkoivat kuitenkin toimintaansa, ja niissä vahvan jalansijan saivat uudet tyylit, kuten nykyään laajalle levinnyt vaihtoaskeltango. Se syrjäytti alkuperäisen tangon.

– Se vanha, hieno tyyli, jota oli ennen sotia opeteltu, oli sotien jälkeen lähestulkoon hävinnyt. Miehiä kaatui sodassa ja naiset olivat joutuneet tanssimaan keskenään. Naiset eivät tanssineet vanhaa tyyliä, jossa ylävartalot ovat hyvin lähellä toisiaan.

Romanit ja siirtolaiset säilyttivät perinteen

Vanha tangotyyli oli säilynyt vain romaniväestön ja suomalaisten siirtolaisten keskuudessa, kunnes toistakymmentä vuotta sitten diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen herätti sen uudelleen henkiin ja nimesi Wanhaksi tangoksi.

– Tämä alkuperäinen tangotyyli on perintönä säilynyt. Parhaiten se säilyi romaniväestön keskuudessa, koska he eivät menneet tanssikouluihin sitä opettelemaan, vaan taito siirtyi isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Muut, jotka kävivät tanssikoulussa opettelemassa tangoa, eivät tätä alkuperäistyyliä oppineet.

Juhani Tahvanainen törmäsi itse vanhaan tyyliin opettaessaan tangoa Göteborgissa. Siellä Suomesta Ruotsiin muuttaneet olivat pitäneet taitoa yllä.

– Tansseissa näin yhtäkkiä sulavan ja upeasti tanssivan parin. He kertoivat, että olivat muuttaneet aikoinaan Suomesta Ruotsiin ja tanssineet aina tällä omalla tyylillään. Myöhemmin sain huomata, että Ruotsissa suomalaiset pitävät vahvasti yllä suomalaista tanssikulttuuria. Siellä esimerkiksi tanssitaan joka viikko perinteisellä suomalaisella tyylillä. Tämä vanha tangotyyli oli siellä säilynyt melko alkuperäisenä. Ihastuin siihen ja päätin opetella sen.

Wanhassa tangossa eri rytmi, mies aloittaa aina oikealla jalalla

2000-luvun Wanha tango ei ole kuitenkaan täsmälleen alkuperäisen kaltainen. Juhani Tahvanainen laati tangotyyliin kuviosarjan ja lisäsi siihen hiukan vaikeusastetta ja kuvioita argentiinalaisesta tangosta. Tanssityyli on rekisteröity omaksi tuotemerkikseen.

Miten Wanhaa tangoa sitten tanssitaan?

Nykytangossa miehet aloittavat tanssin vasemmalla jalalla, mutta Wanhassa tangossa mies lähtee liikkeelle aina oikealla jalalla sivulle. Wanhan tangon keinuvampi tyyli tulee nimenomaan sivuaskelista. Myös rytmitys on erilainen:

– Olemme tottuneet laskemaan rytmiä hidas, hidas, nopea, nopea, mutta Wanhassa tangossa rytmi lasketaankin hidas-nopea-nopea-hidas.

– Wanhassa tangossa on leiskuva tyyli, siellä on muutamia pitkiä askeleita ja sitten nopeita. Hitaat askeleet eli ensimmäinen ja viimeinen askel ovat vahvoja askeleita ja silloin tehdään myös käännöksiä, opastaa Tahvanainen.

Muuten Wanhassa tangossa on niin sanottu vapaa vienti eli mies voi vapaasti valita erilaisia kuvioita ja nainen myötäilee miehen liikettä. Toisin sanoen tanssityyli antaa hyvin paljon vapauksia

Wanhaan tangoon hurahdetaan

Nykyään Wanhalla tangolla on ympäri Suomea vankka kannattajakuntansa, ja harrastajia tulee koko ajan lisää. Lajissa järjestetään myös vuosittain suomenmestaruuskilpailut Tampereella Maailmantango-festivaalin yhteydessä. Wanhan tangon ovat löytäneet myös nuoret parit. Heitä näkyy myös SM-kilpailuissa.

Wanhaa tangoa opetetaan nykyään noin 50 tanssiseurassa ympäri Suomea aina Ivalosta Lohjalle saakka. Pikku hiljaa tangotyyli on levinnyt tanssiseuroista myös tanssilavoille.

Ville Viitamäki / Yle

Kokkolalainen Vesa Witick on koulutettu Wanhan tangon ohjaaja. Hän myöntää olevansa tangofriikki ja siksi hän ei empinyt, kun 2000-luvun alussa Kuhmossa tuli mahdollisuus osallistua Tahvanaisen koulutukseen.

– Yksinkertaisesti tykkään tanssia tangoa!

Monesti Wanhaan tangoon hurahdetaan, ja Vesa Witick tietää, miksi.

– On ihmisiä, jotka haluavat tanssia vain suomalaista tangoa eli sitä marssitangoa. Toiset taas haluavat ryhtyä nautiskelemaan enemmän, ja siihen sopii tämä Wanha tango. Siinä pystyy paremmin ottamaan huomioon sen toisen, joka on sylissä.

Jyrki ja Maarit Mäkelä osallistuvat joka vuosi Wanhan tangon SM-kilpailuihin. He myöntävät hurahtaneensa lajiin:

– Aivan varmasti ollaan, Maarit nauraa.

– Kyllä, komppaan Maaritia ihan täysin, että Wanha tango vie mennessään, Jyrki täydentää.

– Kun treenaa, niin jotenkin sitä haluaa, ettei se kaikki mene hukkaan, siksi me varmasti osallistutaan SM-kilpailuihin – ja on minulla ja Maaritilla myös kilpailuviettiä, Jyrki hymyilee.

Yksinäisyys kalvaa ruotsalaisiakin – viisi ihmistä etsii rakkauta koleassa Tukholmassa

Kaleva - 15 tuntia 48 min sitten
Kriitikko Pekka Eronen valitsee kolme päivän kiinnostavinta tv-elokuvaa.

Monitasoinen kauhukuva naisen paikasta – The Handmaid's Tale kysyy perustavia kysymyksiä taitavasti

Kaleva - 15 tuntia 48 min sitten
The Handmaid's Tale HBO Nordicilla alkaa Suomessa 26.4. ensi-iltaan tulevan The Handmaid's Talen toinen tuotantokausi.

Pohjantien uudistaminen – suur-Oulu tarvitsee Oulu-bulevardin

Kaleva - 15 tuntia 48 min sitten
Haluan puuttua rakenteilla olevan Pohjantien uudistamiseen. Miten Oulu näyttäytyy kaupunkiin saapuville turisteille? Tarvitaan Oulu-bulevardi!

Koirasta huolehditaan usein kuin lapsesta – ”Jotkut provosoituvat, kun toisen lajin edustaja nähdään kuin ihmisenä”

Kaleva - 15 tuntia 48 min sitten
Koiraa hellitään, ruokitaan ja puetaankin. Koira on hän. Taustalla on koiran inhimillistäminen, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Hulevesimaksut pysyvät ennallaan Oulussa – omakotitalossa asuva maksaa 22,50 euroa vuodessa

Kaleva - 15 tuntia 57 min sitten
Yhdyskuntalautakunta päätti, että Oulussa ei hulevesimaksuun tule muutoksia.

Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä putosi toisena vuotena peräkkäin

Yle uutiset - 16 tuntia 3 min sitten

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on pudottanut Suomen lehdistönvapauden sijoitusta toisena vuotena peräkkäin. Viime vuonna kärkipaikalta kolmanneksi tippunut Suomi on nyt sijalla neljä.

Syynä on Puolustusvoimien Viestikoekeskukseen liittynyt tapaus, jossa lähdesuoja vaarantui poliisin takavarikoidessa toimituksellista aineistoa.

Keskusrikospoliisi KRP teki niin sanotun erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin joulukuussa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnista aloitettiin rikostutkinta.

Suomi piti vuodesta 2010 ykköspaikkaa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä, kunnes viime vuonna tippui kolmanneksi. Järjestö kertoi tuolloin, että syynä oli pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus.

Nyt julkaistussa indeksissä viime vuonna Suomen edelle kiilanneet Norja ja Ruotsi pitävät edelleen kärkipaikkoja. Kolmantena on Alankomaat.

Tanska puolestaan putosi tämän vuoden indeksissä viisi sijaa alaspäin sijalle yhdeksän. Syynä on toimittaja Kim Wallin kuolema elokuussa 2017. Indeksin viimeisellä sijalla on edelleen Pohjois-Korea.

Poliitikkojen tiedotusvälineisiin kohdistama vihamielisyys nousussa myös Euroopassa

Toimittajat ilman rajoja -järjestö sanoo tiedotteessaan, että indeksin tuloksissa heijastuu kaikkialla päätään nostanut vihamielisyys toimittajia ja tiedotusvälineitä kohtaan.

Järjestö sanoo, että monet poliittiset johtajat vastustavat tiedotusvälineitä avoimesti ja pyrkivät kyseenalaistamaan journalismin uskottavuutta.

– Tämä on uhka demokratialle, tiedotteessa sanotaan.

Järjestön mukaan poliitikkojen tiedotusvälineisiin kohdistama vihamielisyys on nousussa myös Euroopassa. Esimerkiksi tämän vuoden indeksin viiden eniten pudonneen maan joukossa on neljä Euroopan maata: Malta, Tshekki, Serbia ja Slovakia.

Jos Afrikan naiset saisivat päättää, lapsia syntyisi vähemmän – Opettajan mielestä 14-vuotias tyttö saisi olla jo naimisissa

Yle uutiset - 16 tuntia 3 min sitten

PIBOR/JUBA, ETELÄ-SUDAN Pulpettien takaa taulua katsoo kymmenisen juuri teini-ikään tullutta tyttöä. Ulkona aurinko paahtaa ja 37 asteen kuuma ilma nostaa hikipisarat otsaan. Vuohi juoksee ohi koulun pihalla ja jättää jälkeensä pienen pölypilven.

Piborin alueella Etelä-Sudanin maaseudulla on käyty sisällissodan aikana kiivaita taisteluja. Nyt on rauhallisempaa.

Kuudennen luokan tytöt kuuntelevat tarkkaan opettajaa, kun hän kertoo, miten maskuliini muutetaan feminiiniksi.

Suzan Sebit sanoo, että Etelä-Sudan on todella jäljessä koulutuksessa. Suomalaisjärjestö Kirkon ulkomaanapu kouluttaa opettajia Piborin alueella.Hugh Rutherford/Yle

– Entä pastori? yksi tytöistä kysyy.

– Ei, pastorilla ei ole feminiinimuotoa, sanoo opettaja.

Kysymyksen on esittänyt 14-vuotias Suzan Sebit. Hän on nuorin perheensä yhdeksästä lapsesta. Monella koulukaverilla on yhtä monta sisarusta.

Suzanin ikäisenä suurin osa tytöistä maaseudulla menee naimisiin ja lopettaa koulunkäyntinsä, jos ylipäänsä koulua ovat käyneet. Harva tekee sen vapaaehtoisesti.

Siskot synnyttivät teini-ikäisinä

Koulupenkillä nyt istuvat tytöt kuolevat todennäköisemmin synnytyksen komplikaatioissa kuin suorittavat koulunsa loppuun.

Äitikuolleisuus on Etelä-Sudanissa korkeimpia maailmassa, ja monet synnyttävät teini-ikäisinä. Silloin riskit ovat suurempia, koska tyttöjen vartalot eivät ole kehittyneet vielä tarpeeksi.

– Jopa opettajat koulussa kysyvät, miksi emme ole vielä naimisissa. He sanovat, että olemme jo vanhoja, Suzan Sebit kertoo.

Suzanin äiti meni naimisiin neljätoistavuotiaana. Myös hänen siskonsa saivat teini-ikäisinä ensimmäiset lapsensa. Kuopuksensa kohdalla äiti muutti mielensä.

Suzan Sebit kotonaan Piborissa. Hän on käynyt osan koulustaan Ugandassa, minne perhe pakeni väkivaltaisuuksia. Nyt Suzan on kuudennella luokalla.Hugh Rutherford/Yle

Äiti haluaa nyt, että Suzan saa käydä koulunsa loppuun. Naimisiin ei ole pakko mennä, ennen kuin tyttö itse haluaa.

– Monet miehet ovat käyneet kosiskelemassa ja pyytäneet Suzania naimisiin, mutta sanon ei, kertoo äiti Hellen Ajar.

Suzan asuu äitinsä ja siskonsa sekä siskon lasten kanssa pienessä savimajassa Piborissa. Majassa on kaksi sänkyä.

Seinältä majan mutaista lattiaa katsoo Jeesus, hänen vieressään hieman vinoon on ripustettu aakkosjuliste. Katosta roikkuu puhallettava karttapallo. Majan pihalla vihertää juuri istutettu pieni puu.

– Sitruunapuu! Hellen Ajar sanoo ylpeästi.

Suzanin suurin pelko on, että hänen äidiltään loppuvat rahat koulumaksuihin. Silloin hänen pitää mennä naimisiin.

Se olisi varma tie pois koulun penkiltä ja johonkin pikku kylään, parin tunnin kävelymatkan päähän Piborista.

– Meidän kulttuurimme kieltää tyttöjä menemästä kouluun. Se on tuska sydämessäni, hän sanoo paikallisella murlen kielellä.

Tytöistä saa Piborin alueella paljon karjaa myötäjäisinä, joten heidän koulutuksensa nähdään ajan haaskauksena, kertoo äiti Hellen Ajar.

Afrikan väestö kaksinkertaistuu

– Onko sinulla jo lapsia? Miksi ei? noin 12-vuotias tyttö koulun pihalla kysyy minulta.

Eteläsudanilainen nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin noin viisi lasta. Maaseudulla lapsimäärät ovat vielä suurempia.

Kun nainen saa nuorena lapsia, hän keskeyttää yleensä koulunkäyntinsä. Se myös usein tarkoittaa, että hän synnyttää elämänsä aikana enemmän lapsia.

Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän kouluvuosia naisella on, sitä vähemmän lapsia hän saa.

Sunnuntaiaamun lehmämarkkinat ovat juuri päättyneet. Piborin aluella on käyty kiivaita taisteluja sisällissodan aikana. Moni pakeni, mutta suuri osa väestöstä on nyt palannut takaisin kotiseudulleen.Liselott Lindström/Yle

Afrikan väestö kasvaa vuoteen 2050 mennessä 1,3 miljardilla ihmisellä, arvioi YK:n raportti. Eniten kasvua povataan Nigeriaan.

Maan ennustetaan ohittavan pian väestön määrässä Yhdysvallat. Nigeriasta tulee maailman kolmanneksi väkirikkain maa ennen vuotta 2050.

Tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana väestön odotetaan tuplaantuvan jopa 26 Afrikan maassa.

Tällä hetkellä Afrikan väestöntiheys on kuitenkin sekä Eurooppaa että Intiaa huomattavasti pienempi.

Suuret perheet nähdään turvaverkkona

Afrikan haasteena on saada kasvavasta väestöstä irti niin kutsuttu “demografinen voitto”.

Sillä tarkoitetaan, että kun kasvava väestö on koulutettu ja terve, maan talous lähtee nousuun.

Tässä moni Aasian maa on onnistunut, todetaan Maailmanpankin raportissa Africa’s Demographic Transition – Dividend or Disaster.

Lapsimäärät ovat laskeneet ja naiset ovat päässeet töihin. Afrikalle olisi nyt tärkeää löytää kasvavalle väestölle työpaikkoja.

Juuri synnyttänyt äiti imettää lastaan Lääkärit ilman rajoja-järjestön klinikalla Piborissa. Suurin osa Etelä-Sudanilaisista synnyttävät kuitenkin kotona.Hugh Rutherford/Yle

Köyhyys ja suuret lapsimäärät kulkevat käsi kädessä.

Köyhissä maissa lapset toimivat sosiaaliturvana. Vanhemmat tietävät, etteivät kaikki tule selviytymään, mutta jonkun pitää huolehtia heistä vanhoina.

Samalla on kuitenkin kallista elättää suuria perheitä, ja suurin osa ajasta menee ruoan hankkimiseen.

Yksi tehokkaimmista tavoista vähentää köyhyyttä ja “niittää demografinen voitto” on raportin mukaan perhesuunnittelu.

Länsimaissa ehkäisyä pidetään jo itsestäänselvyytenä, mutta Etelä-Sudanissa siitä puhutaan nyt paljon.

Paikallislehti Juba Monitorissa miehet kertovat, etteivät ole moisesta kuulleetkaan. Radiossa kaksi naista väittelevät ehkäisystä – toinen puolesta, ja toinen vastaan.

Naiset hakevat ehkäisyä salaa

Naima Brown napittaa valkoisen takkinsa ja hyppää auton kyytiin. Matkaamme kohti pääkaupunki Juban esikaupunkia, Gudeleä. Siellä kymmenisen naista odottaa jo rivissä, monella on pienet lapset sylissään.

Naima Brown toivoo, että perhesuunnittelujärjestöt voisivat saada enemmän tukea myös Etelä-Sudanin hallitukselta. Suomi tukee perhesuunnittelua esimerkiksi Afganistanissa MSI-järjestön kauttaHugh Rutherford/Yle

Brown työskentelee neuvojana Sudanin ainoassa järjestössä, joka tarjoaa perhesuunnittelua. Reproductive Health Association of South Sudan -järjestö kiertää terveyskeskuksia eri puolilla kaupunkia ja valistaa ehkäisymenetelmistä.

Usein työ on myös kamppailua ennakkoluuloja vastaan, kertoo Naima Brown.

– Jotkut heimot uskovat, että kunnioitus yhteisössä tulee lasten määrästä. Kaksi tai kolme lasta tarkoittaa, ettet ole yltänyt mihinkään. Yritämme saada viestiä läpi, että määrää tärkeämpi on lasten hyvinvointi. Jos on vähemmän lapsia, vanhemmilla on varaa lähettää kaikki kouluun ja ruokkia heidät hyvin.

Neljä koulutettua, tervettä lasta on parempi kuin kymmenen ilman koulutusta, Naima Brown sanoo.

Tutkimusten mukaan naiset Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa saavat keskimäärin kaksi lasta enemmän kuin itse toivoisivat. Naisten mahdollisuudet päättää omista kehoistaan ovat yhä vähissä.

Jotkut naiset hakevat siksi ehkäisyä ilman miehensä lupaa.

24-vuotias Joyce Juma on tullut Naima Brownin vastaanotolle. Hän hakee jo toista kertaa ehkäisyä. Neljän lapsen äiti otti ensin kolmen vuoden hormonaalisen ehkäisyn. Nyt kotona odottaa nelikuiset kaksoset, ja hän haluaa odottaa ainakin viisi vuotta, ennen kuin miettii seuraavaa lasta.Hugh Rutherford/Yle

Naima Brownin vastaanotolle on tullut vihaisia miehiä. Yksi vaati, että Brown poistaisi hormoniehkäisyn hänen vaimonsa kädestä, tai hän leikkaisi sen irti itse.

– Yritän sanoa miehille, että antakaa naisten käyttää ehkäisyä. Se ei estä ketään hankkimasta lapsia, mutta on hyvä pitää taukoa lasten välissä.

Yksi täysin uupunut nainen sanoi Brownille voivansa synnyttää niin monta lasta kuin mies haluaa, kunhan välillä saisi levätä.

"Kyse on naisten oikeudesta valita"

Gudelen klinikalla pääkaupunki Jubassa 20-vuotias Mary Ide James odottaa vuoroaan. Hän huitoo sinnikkään kärpäsen pois Isac-vauvansa kasvoilta.

– Jouduin raskauden takia jättämään koulun. Nyt haluan kolmen vuoden ehkäisyn, jotta voin taas opiskella, hän sanoo.

Hän unelmoi poliitikon urasta ja haluaisi päästä yliopistoon.

Punaiseen paitaan pukeutunut Mary Ide James haluaisi taloustieteilijäksi. Hänelle ehkäisyssä on kyse vapaudesta valita. Isac-vauva on neljä kuukautta vanha, eikä Jamesilla ole kiirettä hankkia hänelle sisarusta.Hugh Rutherford/Yle

Perhesuunnittelusta puhuminen väestönkasvun kontekstissa on herkkä aihe, toteaa Marjorie Newman-Williams.

Hän vastaa ulkosuhteista Marie Stopes International-järjestössä, joka on yksi maailman suurimmista perhesuunnittelua tarjoavista järjestöistä.

– Se on kiusallista perhesuunnittelun historian takia. Ajatellaan, että tiettyjen ihmisten syntyvyyttä halutaan rajoittaa. Kyse on kuitenkin naisten oikeudesta valita. Jos naiset saisivat itse päättää, maailmaan syntyisi vähemmän lapsia, sanoo itse Jamaikasta kotoisin oleva Newton-Williams.

Naiset odottavat vuoroaan ehkäisyneuvonantajan puheille Gudelessä Etelä-Sudanin pääkaupunki Jubassa.Liselott Lindström/Yle

Mary Ide James ei halua synnytyskierteeseen.

– Haluan vapautta ja haluan itse päättää, milloin synnytän. Toivoisin neljää lasta, mutta haluan seuraavan vasta, kun olen suorittanut koulun loppuun. Perhesuunnittelu suojaa meitä naisia synnyttämästä koko ajan.

"Suzanista voi tulla koko yhteisölle esikuva"

Uusia naisia asettuu jonoon koko ajan. Miehiä ei näy, mutta heitäkin tulee välillä mukaan klinikalle.

Naima Brown näyttää uusille tulokkaille julistetta. Siinä on kuva terveestä onnellisesta perheestä, sekä onnettomasta perheestä. Jälkimmäisessä nainen imettää vauvaa, toinen vauva roikkuu selässä ja äiti on raskaana taas.

– Naisille on tärkeää saada tulla puhumaan rauhassa vaihtoehdoista ja kysyä sivuvaikutuksista, niistä kiertää paljon huhuja, Brown sanoo.

Etelä-Sudan on väestöltään melko pieni maa Afrikan mittakaavassa, mutta täälläkin väestö kasvaa. Vuodesta 2000 väestö on yli kaksinkertaistunut kuudesta noin 13 miljoonaan ihmiseen.

Tilastojen paikkansapitävyyttä on kuitenkin vaikea todentaa. Maa itsenäistyi vasta vuonna 2011 ja on käynyt tuhoisaa sisällissotaa joulukuusta 2013.

Koulunkäynti on jäänyt monelta lapselta täysin väliin tai keskeytynyt Etelä-Sudanin sisällissodan takia.Liselott Lindström/Yle

Lähes kaksi miljoona ihmistä on paennut maasta ja kolmasosa väestöstä on joutunut jättämään kotinsa.

Vaikka ehkäisystä keskustellaan yhä enemmän, perhesuunnittelu on pääosin pääkaupunki Juban asukkaiden ulottuvilla. Syrjäisissä kylissä ja maaseudulla nuoret tytöt jättävät edelleen koulun mennäkseen naimisiin.

Nelisensataa kilometriä Jubasta pohjoiseen Piborissa Suzan Sebitin äiti toivoo, että hänen tyttärensä voisi toimia esikuvana muille tytöille ja perheille heidän yhteisössään, jotta tyttöjä ei enää pakotettaisi naimisiin teini-ikäisinä.

Hän kertoo ymmärtäneensä vasta vastikään, että kouluttamalla tytärtään hän voi viedä yhteisöä eteenpäin.

Suzan itse haaveilee joko opettajan tai lääkärin ammatista, jotta voisi vähentää eriarvoisuutta yhteisössään.

– Haluan jatkaa koulunkäyntiä perheeni, maani ja tulevaisuuteni takia. Mutta jos minulle siunautuu kuusi tai yhdeksän lasta kuten äidilleni, se on sitten niin, hän sanoo.

Herätys: Päiväkotien ulosmarssi sotkee arkea Uudellamaalla, Macronin ja Trumpin puolisot loistivat kilpaa juhlaillallisella, sadekuurot jatkuvat

Yle uutiset - 16 tuntia 15 min sitten
Päiväkotien ulosmarssi sekoittaa arjen Uudellamaalla

Uudellamaalla osa päiväkotien henkilökunnasta marssii tänään ulos työpaikoiltaan vastalauseena uudelle varhaiskasvatuslaille. Pelkästään pääkaupunkiseudulla mielenilmaus sekoittaa arjen yli sadassa päiväkodissa. Tässä jutussa kerromme, mitä päivän kulusta juuri nyt tiedetään.

Dieselpelkokatkaisi vuosia jatkuneen kehityksen – Uusien autojen CO2-päästöt lähtivät nousuun EU-maissa

EU-maissa myytyjen uusien autojen keskimääräiset CO2-päästöt ovat pienentyneet vuodesta 2010 alkaen 22 grammaa, mutta viime vuonna kehitys taittui. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 EU-maissa myytiin viime vuonna enemmän bensiini- kuin dieselautoja.

Martti Kainulainen / Lehtikuva Murhasta syytetty sukellusvenekeksijä Madsen saa tänään tuomionsa

Toimittaja Kim Wall kuoli Peter Madsenin sukellusveneen kyydissä viime elokuussa. Syyttäjän mukaan Madsen murhasi Wallin raa'alla tavalla. Madsenin mukaan kuolema oli onnettomuus. Yle keräsi yhteen, mitä tapauksesta nyt tiedetään.

Poliisin teknikot tutkivat alusta Kööpenhaminan satamassa, Tanskassa 13. elokuuta.Jens Noergaard Larsen / EPA Macron ja Trump juhlaillallisella Valkoisessa talossa – presidenttien puolisot loistivat kilpaa

Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit puolisoineen pääsivät juhlatunnelmaan Valkoisessa talossa, kun valtionpäämiesten tapaaminen Washingtonissa jatkui juhlaillallisen merkeissä. Lämminhenkiseltä vaikuttaneen neuvottelurupeaman jälkeen huomion veivät presidenttien puolisot. Aiemmin päivällä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskustelivat muun muassa Iranin ydinohjelmaan liittyvästä sopimuksesta.

Erik S. Lesser / EPA Toronton yliajosta epäillyn motiivina mahdollisesti naisviha

Torontossa kymmenien ihmisten yli ajanutta miestä syytetään kymmenestä murhasta ja 13:sta murhan yrityksestä. Teon motiivit ovat toistaiseksi olleet hämärän peitossa, mutta teosta epäilty 25-vuotias Alex Minassian saattoi toimia vihasta naisia kohtaan.

Ihmiset toivat kukkia ja kynttilöitä surmapaikalle Torontossa.Geoff Robins / AFP Sadekuuroja monin paikoin

Enimmäkseen on puolipilvistä tai pilvistä ja monin paikoin tulee sadekuuroja, myös pieni ukkoskuurojen mahdollisuus on maan keskivaiheilla olemassa. Yleisimmin aurinko näyttäytyy länsirannikolla ja siellä sadekuurojenkin todennäköisyys on päivällä vähäisin. Lue lisää säätiedoista täältä.

Yle

EPA Proposes Limits To Science Used In Rulemaking

Slashdot - 16 tuntia 18 min sitten
An anonymous reader quotes a report from Reuters: The U.S. Environmental Protection Agency proposed a rule on Tuesday that would limit the kinds of scientific research it can use in crafting regulations, an apparent concession to big business that has long requested such restrictions. Under the new proposals, the EPA will no longer be able to rely on scientific research that is underpinned by confidential medical and industry data. The measure was billed by EPA Administrator Scott Pruitt as a way to boost transparency for the benefit of the industries his agency regulates. But scientists and former EPA officials worry it will hamstring the agency's ability to protect public health by putting key data off limits. The EPA has for decades relied on scientific research that is rooted in confidential medical and industry data as a basis for its air, water and chemicals rules. While it publishes enormous amounts of research and data to the public, the confidential material is held back. Business interests have argued the practice is tantamount to writing laws behind closed doors and unfairly prevents them from vetting the research underpinning the EPA's often costly regulatory requirements. They argue that if the data cannot be published, the rules should not be adopted. But ex-EPA officials say the practice is vital.

Read more of this story at Slashdot.

Poliisi nappasi kiinni pyörävarkaan Oulun Puolivälinkankaalla – poliisi tavoitti miehen kaupasta

Kaleva - 16 tuntia 22 min sitten
Oulun poliisille tuli myöhään tiistai-iltana ilmoitus miehestä, joka rikkoi polkupyörän lukkoa Oulun Hiidentiellä.

Kuolleen villieläimen voi lähettää Eviralle kuolinsyytutkimukseen

Kaleva - 16 tuntia 34 min sitten
Eviran Oulun toimipaikka ottaa mielellään tutkittavakseen isoja ja pieniä eläinten raatoja.

Murhasta syytetty keksijä Madsen saa tuomionsa tänään – Mitä Nautilus-sukellusveneellä oikein tapahtui?

Yle uutiset - 16 tuntia 39 min sitten

Kööpenhaminan käräjäoikeus päättää tänään keskiviikkona, tuomitseeko se tanskalaisen keksijän Peter Madsenin toimittaja Kim Wallin murhasta. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan alkuiltapäivästä Suomen aikaa.

Yle välittää käräjäoikeuden päätöksen suorana.

Epäilty rikos on saanut valtavasti huomiota eri puolilla maailmaa. Yle käy läpi, mitä tapauksesta nyt tiedetään.

Mitä tapauksesta tiedetään?

Ruotsalainen toimittaja Kim Wall nousi 10. elokuuta viime vuonna Peter Madsenin kanssa tämän rakentaman Nautilus-sukellusveneen kyytiin.

Wall halusi kirjoittaa artikkelin omalaatuisesta keksijästä, joka tunnettiin Tanskassa "Raketti-Madsenina". Wall nähtiin viimeisen kerran sukellusveneen kyydissä puoli kahdeksan aikaan illalla.

Wall ei koskaan palannut retkeltä, ja yöllä hänen miesystävänsä hälytti poliisin.

Madsen löytyi seuraavana aamuna tuntien etsinnän jälkeen yksin sukellusveneensä kannelta. Alus upposi ennen kuin pelastajat ehtivät paikalle, ja Madsen nostettiin merestä turvaan.

Yle Uutisgrafiikka

Poliisi pidätti Madsenin samana päivänä epäiltynä Wallin kuolemantuottamuksesta. Rikosepäily muuttui tutkinnan edetessä murhaksi.

Wallin silvottu ja päätön ruumis löytyi merestä puolitoista viikkoa myöhemmin. Lokakuussa merestä löytyi muovipussissa Wallin pää, jalat ja vaatteita. Viimeiset ruumiinkappaleet löytyivät vasta marraskuussa.

Sukellusveneestä löytyi poliisin tutkinnassa Wallin verta.

Mistä Peter Madsenia syytetään?

Syyttäjä vaatii Peter Madsenille elinkautista vankeusrangaistusta muun muassa murhasta, seksuaalirikoksesta ja hautarauhan rikkomisesta.

Syyttäjän mukaan Madsen sitoi, raiskasi ja murhasi Wallin sukellusveneessään. Syyttäjä uskoo, että Wall kuoli todennäköisesti tukehtumalla tai kurkun leikkaamiseen. Tämän jälkeen Madsen paloitteli Wallin ruumiin.

Oikeussalipiirros Peter Madsenin oikeudenkäynnistä.Piirros: Anne Gyrite Schuett / AOP

Syyttäjän mukaan Madsen on älykäs mies, jolla psykopaattisia taipumuksia. Syyttäjä esitteli maaliskuisessa oikeudenkäynnissä Madsenin netistä lataamia videoita, joissa naisia mestataan ja hirtetään.

Madsenin on kerrottu etsineen netistä kidutusvideoita puhelimellaan ennen matkaa Kim Wallin kanssa.

Miten Madsen on puolustautunut?

Peter Madsen on sanonut oikeudessa olevansa syytön Wallin murhaan. Hän on myös kiistänyt tehneensä tälle mitään seksuaalista.

Madsen sanoi maaliskuussa oikeudessa, että Kim Wall kuoli sukellusveneessä kaasumyrkytykseen. Hän sanoi olleensa itse sukellusveneen kannella onnettomuushetkellä. Sukellusveneen luukku jumittui eikä hän siksi voinut pelastaa Wallia.

Madsen on myöntänyt paloitelleensa Wallin ruumiin. Hän sanoi myös sitoneensa Wallin ruumiin, koska ei saanut sitä muuten nostettua ylös sukellusveneestä yhtenä kappaleena.

Miten Madsenin kertomus on muuttunut?

Madsen on muuttanut kertomustaan tapahtumien kulusta tutkinnan edetessä. Alun perin hän väitti laskeneensa Wallin maihin sukellusveneretken jälkeen.

Poliisin teknikot tutkivat alusta Kööpenhaminan satamassa, Tanskassa 13. elokuuta.Jens Noergaard Larsen / EPA

Myöhemmin hän väitti oikeudessa, että Wall oli kuollut sukellusveneen luukun osuttua häntä päähän. Tämän jälkeen hän olisi "haudannut" Wallin mereen. Wallin kallosta ei kuitenkaan löytynyt murtumia.

Madsen itse selitti valehtelua myöhemmin sillä, että oli halunnut suojella Wallin vanhempia.

Kuka Kim Wall oli?

Malmössä syntynyt ja Trelleborgissa kasvanut Kim Wall kuoli 30-vuotiaana. Hän kirjoitti maineikkaille mediataloille: The Guardianille, New York Timesille, Al Jazeeralle ja BBC:lle.

Kim Wall kuvattuna vuonna 2015.Tom Wall / EPA

Wall etsi toimittajana erikoisia tarinoita eri puolilta maailmaa: hän kertoi vampyyreiksi itsensä kokevista lontoolaisista, voodoota harjoittavista haitilaisista ja Pohjois-Korean turistibisneksestä, uutissivusto Buzzfeed kertoo.

Wall oli opiskellut kansainvälisiä suhteita London School of Economicsissa sekä journalismia ja kansainvälisiä suhteita New Yorkin Columbia-yliopistossa.

Ennen kuolemaansa hän oli suunnitellut muuttoa Pekingiin yhdessä miesystävänsä kanssa, hänen ystävänsä kertoi The Guardian -sanomalehdessä.

Lue myös:

Toimittajalta: Miksi puistattava sukellusvenemurha kerää oikeudenkäyntiin satoja toimittajia?

Sukellusvenemurhasta syytetty Madsen yrittää puolustautua oikeudessa – Yle seurasi hetki hetkeltä

Päiväkodit osoittavat tänään mieltään uutta varhaiskasvatuslakia vastaan – viisi kysymystä ulosmarssista

Yle uutiset - 16 tuntia 45 min sitten

Osa päiväkotien henkilökunnasta marssii tänään keskiviikkona ulos työpaikoiltaan vastalauseena uudelle varhaiskasvatuslaille.

Ulosmarssi koskee koko Uudenmaan aluetta.

Keräsimme tähän juttuun tietoja siitä, mitä mielenilmauksesta tiedetään ja mitä tänään on luvassa.

Ketkä marssivat ulos?

Kyseessä on poliittinen mielenilmaus. Siinä ovat mukana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Liittojen jäseniin kuuluu lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia.

Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka on tähdentänyt viestipalvelu Twitterissä, että järjestöön kuuluvia lastentarhanopettajia ei marssi keskiviikkona ulos.

Vielä alkuviikosta oli epäselvää, kuinka monta työntekijää on lopulta marssimassa ulos. JHL kuvaili määrää joka tapauksessa todella isoksi.

Ovatko päiväkodit auki?

Ulosmarssi vaikuttaa useiden päiväkotien toimintaan pääkaupunkiseudulla ja muissa Uudenmaan kunnissa.

Pelkästään pääkaupunkiseudulla se sekoittaa arjen yli sadassa päiväkodissa. Moni vuoropäiväkoti toimii normaalisti, mutta muissa ryhmissä päivä saattaa loppua tänään jo puoliltapäivin.

Ulosmarssi alkaa puoliltapäivin.Jari Kovalainen / Yle Saako vanhempi jäädä kotiin?

Päiväkotien ulosmarssi voi vaikuttaa vanhempien työpäivään, mutta laki ei oikeuta poissaoloon töistä.

Usea iso työnantaja Uudenmaan alueella on kertonut pyrkivänsä joustamaan pienten lasten vanhempien työaikajärjestelyissä ulosmarssin vuoksi.

– Eihän lapsia voi yksin kotiin jättää. Sitten vaan täytyy järjestellä, sanoo esimerkiksi OP-ryhmän henkilöstöjohtaja Outi Taivainen.

Miksi marssitaan ulos?

Ulosmarssijat osoittavat mieltään uutta varhaiskasvatuslakia vastaan.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n mielestä lakiesityksessä on suuria ongelmia. Ongelmakohtien kerrotaan liittyvän muun muassa henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin sekä lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.

Päivähoidon työntekijöiden ulosmarssi vaikuttaa monen uusmaalaisen perheen arkeen.Mika Kanerva / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriö on oikonut tiedotteessaan "väärinymmärryksiä". Kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan lakiesityksessä korkeasti koulutettujen osuus varhaiskasvatuksessa kaksinkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä.

Tuolloin päiväkodin työntekijöistä yksi kolmesta olisi opettaja, yksi kolmesta sosionomi ja yksi kolmesta lastenhoitaja.

OAJ sanoo pitävänsä lakiesitystä hyvänä.

Missä päiväkodit osoittavat mieltään?

Päiväkotien henkilökuntaa marssii ulos työpaikoiltaan tänään keskiviikkona kello 12–18.

He kokoontuvat Eduskuntatalon edessä kello 13–15 ja järjestävät siellä mielenilmauksen.

Yle seuraa mielenilmausta tänään eri välineissään.

Lue lisää:

Varhaiskasvattajien huominen ulosmarssi sekoittaa arjen yli sadassa päiväkodissa pääkaupunkiseudulla – "Tilanne on varsin poikkeuksellinen"

"Eihän lapsia voi yksin kotiin jättää, sitten vaan täytyy järjestellä" – Päiväkotien ulosmarssi voi vaikuttaa vanhempien työpäivään, mutta laki ei oikeuta poissaoloon

Ajautuvatko Uudenmaan päiväkodit keskiviikkona kaaokseen? Tämän tiedämme varhaiskasvattajien ulosmarssista juuri nyt

Lastentarhanopettajia ja hoitajia marssii ulos työpaikoiltaan keskiviikkona pääkaupunkiseudulla – Vantaalla varauduttava hakemaan lapset kotiin kesken päivän

Arvostelu: Avengers: Infinity War on Marvel Studiosin suurin ja synkin elokuva

Muropaketti - 16 tuntia 48 min sitten

Marvel Studiosin kolmas Avengers-elokuva on studion supersankarielokuvista synkin, suurin ja surullisin. Hymy ei kuitenkaan hyydy edes silloin, kun Thanos uhkaa tuhota puolet koko maailmankaikkeuden elämästä.

Ensi-ilta: 25.4.2018 / Alkuperäisnimi: Avengers: Infinity War / Ohjaus: Joe ja Anthony Russo / Käsikirjoitus: Christopher Markus & Stephen McFeely / Pääosissa: Robert Downey Jr, Chris Evans, Chris Hemsworth, Scarlett Johansson, Mark Ruffalo, Anthony Mackie, Elizabeth Olsen, Paul Bettany, Chris Pratt, Benedict Cumberbatch, Tom Holland, Chadwick Boseman… / Pituus: 2 h 32 min / Ikäraja: K12

Avengers: Infinity Waria voi lähestyä kahdesta kulmasta. Iron Manista (2008) käynnistyneen Marvel Cinematic Universen faneille se on 10 vuoden terminus, melkein 20 jakson mittaisen ”tuotantokauden” loppuhuipennus tai ainakin välietappi, jonka jälkeen mikään ei ole enää ennallaan.

Ja sitten ovat ne, jotka ovat odottaneet elokuvaa vielä pidempään, kokonaiset 25 vuotta.

Kevät 1993 oli Marvel-faneille hienoa aikaa. Ensin MARVEL-lehden numerossa 4/1993 esiteltiin Peter Davidin uusi tulkinta Hulkista. Gammasankari oli keksitty mielenkiintoisella tavalla uudelleen, ja Dale Keownin kuvitus viimeisteli tarinan, jossa älykäs ja entistä tasapainoisempi Hulk kohtasi Pantheon-järjestön sankarit.

Hulk oli kuitenkin vasta alkusoittoa sille, mitä MARVEL:in seuraavassa numerossa oli tarjolla.

Kostajat: Ikuisuuden rautahanska saapui lehtipisteisiin juuri ennen kesälomia. Jo kansi lupasi paljon: siinä poseerasivat supersankareista suurimmat, ja heidän yllään irvisteli Thanos, jota ei Suomen lehdissä ollut aikaisemmin nähty. Yhdysvalloissa jo vuonna 1991 The Infinity Gauntlet -nimellä julkaistun tarinan ansiosta ”hullu titaani” tuli kuitenkin kertaheitolla tutuksi jokaiselle Marvel-fanille. Mail-Manin palstalla julkaistuissa lukijakirjeissä hehkutettiin vuoden sarjakuvatapausta innoissaan.

Jim Starlinin kirjoittama, ja George Pérezin ja Ron Limin kuvittama kuusiosainen seikkailu oli ennennäkemättömän mahtipontinen. Tarina, jossa Thanos lempeä Kuolemalta ruinatessaan tappoi puolet maailmankaikkeuden elävistä olennoista, muodostui heti klassikoksi. Yhtäkkiä aikaisemmat team up -tarinat Salatut sodat (Hämähäkkimies 1987–1988) ja Kostajien ja Ryhmä-X:n kärhämä (Ryhmä-X 1–2/1990) tuntuivat kömpelöiltä räpellyksiltä.

Moni – minä joukossa – tajusi vasta jälkikäteen, että Ikuisuuden rautahanska oli lupaavan alun jälkeen pitkälti pelkkää kosmista turpasaunaa, ja tarina vieläpä nollasi itse omat järisyttävät muutoksensa ennen loppua (MARVEL 7/1993). Lisäksi jatko-osat Ikuisuussodat (MARVEL 6–7/1994) ja Ikuisuuden ristiretket (MARVEL 8–9/1995) haiskahtivat pahasti rahastukselta. Thanosin oma lehti (MARVEL 6/1996) oli suorastaan pettymys (pientä lohtua faneille toi sen kylkiäisinä jaettu ja kohtalaisen härski ”Hulk ja Marlo” -juliste). Kaikesta tästä huolimatta Thanos ja Ikuisuuskivet onnistuivat tekemään lähtemättömän vaikutuksen.

Tässä kohtaa otan hieman takaisin aikaisempia sanojani:

Ei Ikuisuuden rautahanskan elokuvasovituksesta kukaan oikeasti uskaltanut tai osannut vielä 1990-luvulla haaveilla. Tuolloin kun vasta huhuttiin, että James Cameron saattaa ohjata ensimmäisen Spider-Man-elokuvan. Käytännössä supersankarielokuvat olivat yhtä kuin uusin Batman.

Pari vuosikymmentä myöhemmin tilanne oli jo aivan toinen.

Jokainen sarjakuvansa lukenut Marvel-fani arvasi kuusi vuotta sitten The Avengersin (2012) loppukohtauksen nähdessään, mitä valkokankaalla ennen pitkää tultaisiin näkemään, jos Marvel Studios suinkin pysyisi pystyssä ja jatkaisi elokuvien tekemistä.

Missä Thanos, siellä Ikuisuuskivet. Ja missä Ikuisuuskivet, siellä Ikuisuuden rautahanska.

Tänään ensi-iltansa saava Avengers: Infinity War on pienestä nimimuutoksesta huolimatta Marvel Studiosin valkokangasuniversumin vastine vuoden 1993 sarjakuvalle. Kuten Avengers: Age of Ultronin (2015) ja Captain America: Civil Warin kohdalla (2016), alkuperäisteoksesta on poimittu aineksia, mutta tarinaa ei ole lähdetty kääntämään valkokankaalle orjallisesti. Kukaan tuskin yllättyy kertoessani, ettei Infinity Warissa ole mukana Hopeasurffaria, Adam Warlockia, Pip-peikkoa, Galactusta, Tähtikettua tai Tulilordia.

Poissa ovat jopa Mefisto ja Kuolema, jotka olivat erittäin merkittävässä roolissa Jim Starlinin kirjoittamassa tarinassa. Ja kun Kuolema on poissa, on Thanoksella tietenkin uusi motiivi toimilleen.

Olennaisin on kuitenkin jäljellä:

Marvelin supersankarit liittoutuvat yhdessä kukkulan kuninkaaksi hinkuvaa Thanosta (Josh Brolin) vastaan, ja sitten sattuu leukaan. Sarjakuvaversion sankareita on korvattu suorasti tai epäsuorasti niillä, jotka on katsojille 10 vuoden aikana Marvel Cinematic Universen elokuvissa esitelty. Esimerkiksi Musta pantteri oli sarjakuvassa kuolleiden listalla, mutta päässyt nyt mukaan Infinity Wariin.

Avengers: Infinity Warin arvosteleminen on sikäli hieman haastavaa, että kaikki periaatteessa tietävät, mitä on luvassa, mutta kukaan ei varsinaisesti tiedä ollenkaan, mitä on luvassa. Marvel on kampanjoinut Twitterissä ja Facebookissa ThanosDemandsYourSilence -teemalla, ja pyytänyt elokuvan nähneitä vaikenemaan sen juonenkäänteistä.

Pyyntö toistettiin myös tänään Helsingissä järjestetyn pressinäytöksen alussa.

Avengers: Infinity Warin nähtyään on helppo ymmärtää, miksi salaisuuksia on haluttu suojella Star Warsin malliin. Christopher Markuksen ja Stephen McFeelyn käsikirjoittamassa elokuvassa on useita odottamattomia käänteitä, joista ei ole liikkunut edes huhuja ennakkoon. Salaisuuksien verkosta kertoo paljon sekin, että tämänkin arvostelun kohtauskuvien joukossa nähdään ainakin yksi sellainen tilanne, jota ei ole elokuvassa oikeasti mukana.

Kunnioitan tietenkin elokuvantekijöiden pyyntöä, ja esitän tästä eteenpäin kommentteja Infinity Warista mahdollisimman yleisellä tasolla.

Joe ja Anthony Russo ovat ohjanneet aikaisemmin Marvel Studiosin parhaisiin elokuviin lukeutuvat Captain America: The Winter Soldierin (2014) ja Captain America: Civil Warin. Jos pitää niistä, pitää luultavasti myös Infinity Warista siinä mielessä, etteivät veljekset ole lähteneet keksimään pyörää uudelleen.

Kolmas Avengers-elokuva näyttää ja kuulostaa ihan Marvel Studiosin elokuvalta. Hyvässä ja pahassa.

Avengers: Infinity Warin tarina leviää pitkin galaksia, ja mukana on aivan tolkuton määrä hahmoja. Jo Civil War oli toki hyvin täyteen ahdettu, mutta nyt mennään ihan eri sfääreihin.

Koska hahmogalleria on valtava, moni merkittävämpikin sankari jää väkisinkin vähälle huomiolle. Armollisesti Avengers: Infinity Waria ei kuitenkaan vaivaa yhtä paha hahmoruuhka kuin vaikkapa X-Men: The Last Standia (2006) tai X-Men: Apocalypsea (2016). Lisäksi osa tutuista hahmoista on jätetty tarinasta pois (odottamaan jatko-osaa, veikkaan), ja heidän katoamisensa selitetään nopeasti vain dialogitasolla.

Laajaa hahmogalleriaa suuremman haasteen Avengers: Infinity Warille asettaa se, että hahmot ovat useana eri porukkana hajallaan eri puolilla universumia. Tämä kohtausten ja kovin erilaisten kohtaloiden välillä hyppiminen tekee kokonaisuudesta väkisinkin sirpaleisen.

Tilannetta pahentaa entisestään se, että Infinity Warin tunnelma loikkii äärimmäisen synkästä kepeään komediaan. Tuntuu että Marvel Studios ei osaa enää päästää huumorivaihteesta irti edes silloin, kun tilanne sen vaatisi. On erityisen ärsyttävää, kun elokuva kannustaa siirappista äänimattoa myöten suremaan jonkin hahmon kovaa kohtaloa, ja heti minuutin jälkeen joku supersankareista koettaa keventää tunnelmaa kainalopierulla.

Infinity Warin kiinnostavin hahmo on selvästi Thanos.

Sarjakuvaversioonsa nähden Thanos on huomattavasti tasapainoisempi ja ”inhimillisempi”. Black Pantherin (2018) Killmongerin tavoin häntä voi tavallaan sympatiseerata, joskaan ei ihan kannustaa. Kaikkiaan hahmo on Marvel Studiosin parhaita pahiksia. Josh Brolin on juuri sopivan maskuliininen esittämään Thanosta – harmi vaan, että CGI-osasto on selvästi paikoin joutunut vetämään mutkia suoraksi saadakseen hahmon valmiiksi ensi-iltaan mennessä.

Thanoksen kätyreistä sen sijaan ei voi juuri kehuja lausua. Black Orderin jäsenet ovat visuaalisesti kelpo kopla, mutta selvästi luotu pelkäksi tykinruoaksi, ja koska Thanos ei voi itse ehtiä joka paikkaan. Enimmäkseen Black Orderin jäsenet ovat mukana vain toimintakohtauksissa, jotka ovat liian usein – taas kerran, opi jo Marvel – epäselviä ja liikaa pelkkiin pikseleihin nojaavia. Ei ehkä olisi Marvelille pahitteeksi palkata joku Zack Snyderin tai George Millerin kaltainen visualisti mukaan elokuvien toimintakohtauksia suunnittelemaan.

Lienee sanomattakin selvää, että Avengers: Infinity War on elokuva, jota ei kannata mennä katsomaan, jos ei ole katsonut aikaisempia Marvel Studiosin elokuvia tai ainakin huomattavaa osaa niistä. Infinity War tulee arvatenkin rikkomaan jos jonkinmoisia ennätyksiä etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta sen katsomisessa kylmiltään on yhtä vähän järkeä kuin vaikkapa Twin Peaksin katsomisessa viimeisestä jaksosta alkaen.

Infinity War ei ole aivan yhtä poskettoman kosminen kuin sarjakuva, mutta maanläheiseksikään sitä ei voi kutsua. Mitä pidemmälle tarina etenee, sitä hullummaksi homma käy. Toivottavasti ette laske tätä spoileriksi, mutta Infinity War päättyy kesken – todella synkästi ja todella kutkuttavaan kohtaan. Jatkoa on luvassa vuoden päästä neljännen Avengers-elokuvan muodossa. Sen tarina on niin salainen, ettei edes elokuvan nimeä ole paljastettu. Yksi asia on kuitenkin varmaa: jos Avengers: Infinity War oli pelkkä alkusoitto (ja sitähän se oli), on jatko-osassa luvassa melkoinen show.

Avengers: Infinity Warille on ikävä antaa arvosanaa, kun sen tarina on selvästi vasta puolivälissä. Lisäksi kirjoitan puhtaasti ensituntumien pohjalta (pressinäytös päättyi kolmisen tuntia sitten).

Tähän mennessä Thanoksen tarina on kuitenkin toiminut kiitettävän hyvin. Aikaisemmin esittämästäni kritiikistä huolimatta todellakin pidin elokuvasta alusta loppuun, enkä olisi vielä 2,5 tunnin jälkeenkään halunnut Infinity Warin päättyvän.

Ehkä seuraavassa elokuvassa, kun supersankarit liittoutuvat kunnolla eivätkä ole enää levällään (tämä ei ole spoileri, vaan taas oma veikkaukseni), ja suru ja viha dominoivat tunnekarttaa (taas oma veikkaukseni), Infinity Warin sirpaleisuus jää taakse ja Ikuisuuskivien saaga nousee täyteen potentiaaliinsa.

Toivoa sopii myös, että kaikkia nyt kaatuneita hahmoja ei pakoteta takaisin haudasta kosmisella kikkailulla, kuten tehtiin sarjakuvassa. Ainakin tällaisen lupauksen lupauksen Infinity War epäsuorasti katsojilleen antaa kohdassa, jossa Thanos toteaa happamasti ”No resurrections this time”.

AVENGERS: INFINITY WAR

”Avengers: Infinity War on hieno kierrätys sarjakuvaklassikosta, mutta ei järin tasapainoinen elokuva.”

The post Arvostelu: Avengers: Infinity War on Marvel Studiosin suurin ja synkin elokuva appeared first on Muropaketti.com.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä