Uutiset

Porokarnevaalit keräsivät Oulun Torinrantaan satoja ihmisiä

Kaleva - La, 02/16/2019 - 19:55
Victoria-saarella ei ole poroja, tietää Tuula Heinonen kertoa.

Klassikkoelokuvista Perikato ja Berliinin taivaan alla tuttu Bruno Ganz on kuollut

Muropaketti - La, 02/16/2019 - 19:37

Pitkän linjan sveitsiläisnäyttelijä Bruno Ganz on kuollut.

Bruno Ganz menehtyi 77 vuoden iässä, uutisoi The Guardian. Näyttelijän kuoleman vahvisti lehdelle hänen agenttinsa.

Ganzin kansainvälisesti todennäköisesti tunnetuin roolisuoritus nähtiin vuonna 2004 elokuvassa Perikato, jossa hän esitti ansioituneesti Adolf Hitleriä. Bruno Ganzin muita elokuvia olivat muun muassa Berliinin taivaan alla, The House That Jack Built, Amerikkalainen ystävä, Lumiauramies, Yöjuna Lissaboniin sekä Leipää ja tulppaaneja.

Viimeiseksi elokuvaksi Bruno Ganzilla jäi jälkituotannossa oleva Radegund.

Bruno Ganz IMDb:ssa

Bruno Ganz Wikipediassa

Hoaxer Behind 2,400 Fake Bomb Threats Caught After Gaming Site Breach

Slashdot - La, 02/16/2019 - 19:34
20-year-old Timothy Dalton Vaughn from Winston-Salem, N.C now faces 80 years in federal prison, reports KrebsOnSecurity.com: Federal authorities this week arrested a North Carolina man who allegedly ran with a group of online hooligans that attacked Web sites (including this one), took requests on Twitter to call in bomb threats to thousands of schools, and tried to frame various online gaming sites as the culprits. In an ironic twist, the accused -- who had fairly well separated his real life identity from his online personas -- appears to have been caught after a gaming Web site he frequented got hacked... [T]he real-life identity of HDGZero remained a mystery...as there was little publicly available information at the time connecting that moniker to anyone. That is, until early January 2019, when news broke that hackers had broken into the servers of computer game maker BlankMediaGames and made off with account details of some 7.6 million people who had signed up to play "Town of Salem," the company's browser-based role playing game. That stolen information has since been posted and resold in underground forums. A review of the leaked BlankMediaGames user database shows that in late 2018, someone who selected the username "hdgzero" signed up to play Town of Salem... The data also shows this person registered at the site using a Sprint mobile device with an Internet address that traced back to the Carolinas. This week America's Justice Department released an indictment of Vaughn and co-conspirator George Duke-Cohan for spoofed bomb threat emails to more than 2,400 schools, according to Krebs, adding that the government also alleges the two reported a fake hijacking of an airline bound for the United States. "That flight, which had almost 300 passengers on board, was later quarantined for four hours in San Francisco pending a full security check." The two now face charges of conspiracy and eight additional felony offenses, "including making threats to injure in interstate commerce and making interstate threats involving explosives."

Read more of this story at Slashdot.

Yltynyt tuuli repi remontissa olevan Ylikiimingin koulun liikuntasalin sääsuojauksia, palokunta hätiin

Kaleva - La, 02/16/2019 - 19:21
Palokunta korjasi irronneita kiinnityksiä. Mitään suuren vahingon vaaraa tilanteessa ei pelastuslaitoksen mukaan ollut.

PlayStation 5:lla nähdään enemmän yksinoikeudellisia moninpelejä

Muropaketti - La, 02/16/2019 - 19:20

PlayStation-pomo Shawn Layden on vihjaillut Sonyn panostavan tulevaisuudessa entistä enemmän moninpelattaviin peleihin.

Tähän mennessä PlayStation 4:n suuret yksinoikeuspelit ovat olleet lähinnä Horizon Zero Dawnin, God of Warin ja Marvel’s Spider-Manin kaltaisia tarinavetoisia yksinpelejä. Business Insiderin haastatteleman Laydenin mukaan PlayStation 5:llä Sony panostaa entistä enemmän GTA Onlinen, Call of Dutyjen ja Fortniten kaltaisiin moninpeleihin, jotka keräävät vuodesta toiseen valtavan määrän suosiota.

Lisäksi PlayStation 5:llä saatetaan Laydenin mukaan nähdä aiempaa enemmän samalla ruudulla pelattavia co-op-pelejä. Laydenin mukaan nykyisin lokaali co-op on jäänyt urheilu- ja autopelien ulkopuolella pahasti paitsioon.

Etta viritteli koneitaan pudotuspelejä varten – PerPo kevyt suupala pohjoisen paikallispelissä

Kaleva - La, 02/16/2019 - 19:17
Lentopalloseura Etta leikitteli vaivattoman 3–1-voiton (25–15, 27–25, 22–25, 25–15) Perungan Pojista miesten lentopalloliigan ottelussa Oulussa.

Presidentti Niinistö huolissaan sopimuksista irtautumisesta: "Ollaan todella palaamassa pahasti historiaan"

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 19:14

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa olevansa huolissaan diplomatian loppumisesta ja sopimuksista irtautumisesta.

Transatlanttisissa suhteissa Niinistö ei näe "järin suurta katastrofia", vaikka suhteissa säröjä onkin.

Enemmän Niinistöä huoletti kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja irtautuminen vanhoista sopimuksista, joita jo 1960-luvulla osattiin tehdä kylmän sodan lievittämiseksi.

– Jos niistäkin ollaan irtautumassa, ollaan todella palaamassa pahasti historiaan, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille.

Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat kuun alussa irtautuvansa keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Niinistön mukaan INF suojaa Eurooppaa ja jos sopimus kaatuu, Eurooppa joutuu tyhjän päälle.

– Miksei sitten harkittaisi sellaista mahdollisuutta, että Euroopassa laajasti ottaen – Uralilta Atlantille – ei sijoiteta näitä INF-ohjuksia. Muu maailma jäisi sitten tavallaan muun sopimisen varaan, jos siitä ei kyetä sopimaan.

Kiinan kielteinen kanta INF-sopimuksen laajentamiseen monenväliseksi sopimukseksi ei yllättänyt Niinistöä. Hän piti kantaa odotettuna.

Niinistöä huolestuttaa, katsellaanko nyt vaihetta, jossa diplomatia loppuu.

– Se ei kyllä hyvää lupaa kenellekään, ei sen enempää transatlanttisille suhteille kuin millekään muullekaan suhteelle.

Niinistö osallistui konferenssissa asevalvontaa ja aserajoitussopimuksia koskevaan paneelikeskusteluun.

Tuleeko uudesta Luupista wau-arkkitehtuuria edustava talo torialueella vai osa asemanseudun hankkeita? Museo- ja tiedekeskuksen sijoituspaikasta ja rahoituksesta voi tulla kova vääntö

Kaleva - La, 02/16/2019 - 19:00
Uuden Luupin kustannusarviota ei ole julkistettu, mutta edessä olisi joka tapauksessa kymmenien miljoonien eurojen investointi.

Siivousyrittäjä Jenni Parpala haluaa sitoutuneita työntekijöitä, siksi hän maksaa siivoojilleen parempaa palkkaa: "Sillä pitää tulla toimeen"

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 19:00

On joulunalusaika 2013. Parikymppinen Jenni Parpala tarpoo 30 litran Everestin selkäreppu selässään Vaasassa, Gerbyn asuinalueella.

Hän on tullut bussilla kaupunginosaan siivoamaan. Omaa autoa ei ole. Maastonvihreässä repussa on kaikki tarvittavat välineet ja pesuaineet.

Kävelymatkallaan takaisin kaupunkiin Parpala siivoaa kolme kotia. Se on siivousyritys Kiffelin alku.

Sana kiiri pitkin Vaasaa reippaasta ja iloisesta pohjoisen tytöstä. Siivouskeikkoja alkoi tulla. Sitten olikin jo pakko ostaa auto. Auton hankkiminen on erityisen tärkeä merkkipaalu Parpalalle.

Jenni Parpalan facebook-päivitys yrityksen perustamisen aikoihin.Terhi Varjonen/Yle

Tällä hetkellä Kiffelissä on töissä päälle kymmenen ihmistä Vaasassa ja kolme ihmistä Saariselällä. Saariselällä pyöritetään lomahuoneistobisnestä ja siellä on sesonkiaikaan väkeä töissä enemmän. Huoneistoja on 50-60.

Vaasassa liikevaihdosta suurin osa tulee yrityssiivouksista.Vajaa kolmasosa on kotisiivouksia, joista Parpala yrityksensä aloitti.

Viiden vuoden takainen Gerbyn siivouskeikka ei kuitenkaan ollut Jennin ensimmäinen kokemus siivoamisesta, ei tokikaan. Saariselällä varttunut Parpala tottui jo pienenä äitinsä Kaarina Feodoroffin kanssa siivoamaan.

Äiti pyöritti silloin isojen yritysten edustusmajoja Saariselällä ja pikkutehtäviä löytyi aina tyttärellekin.

– Viisivuotiaana keräsin pihalta tupakannatsoja trippimehupalkalla, muistelee Parpala.

Yksinhuoltajaäidin tytär oli tottunut siihen, että koko ajan tehtiin töitä. Äidistään hän näki myös sen, että työnteko ei ole välttämätön paha vaan intohimo.

Edustusmajojen lisäksi äiti pyöritti pitopalvelua ja tytär muistaa hyvin äidin asenteen.

– Äitillä tuikki aina silmät, kun hän lähti töihin.

Siitä näkyi intohimon lisäksi vahva arvostus omaa työtään kohtaan.

Laiska työnarkomaani

–Tämä työ on kovaa kamaa suoraan suoneen. Saan tästä ihan jumalattomat kicksit. Rakastan tehdä töitä!

Parpala nauraa ja on tipahtaa tuoliltaan, sillä niin voimallisesti hänen tunteensa työstä tulevat esiin.

Kun hän muutti miehensä kanssa Vaasaan, perheessä oli jo yksi lapsi. Parpala oli aloittanut merkonomiopintonsa Oulussa, mutta Vaasaan muuton myötä hän jatkoi opintojaan Vaasan ammattiopistossa.

Koulun yrityskurssilla perustettiin oma harjoitusyritys. Jenni Parpala mietti mitä tekisi. Loppujen lopuksi päätös olikin helppo. Hänen piti vain miettiä mitä hän osaa.

– Luutuaminen oli se, mitä minä osasin.

Yrittäjyys oli nuorelle naiselle itsestäänselvyys. Hän sanoo olevansa toisaalta työnarkomaani, mutta myös laiska.

Hän halusi itse päättää omasta ajastaan. Tyttäret, kuusivuotias Lilli ja kolmevuotias Veera, ovat elämässä ykköspaikalla. Sitä ei muuta mikään.

Vastavalmistuneena merkonomina hän olisi todennäköisesti päätynyt kaupan alalle, ja tekisi töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Sitä hän ei halunnut. Yrittäjänä oman työ- ja loma-ajan pystyy päättämään.

– Ainut mahdollisuus oli perustaa yritys. Silloin voin toteuttaa sellaista vanhemmuutta kuin haluan.

Yrityksen seinälle on päässyt Parpalan ensimmäinen työreppu sekä Kiffelin toimipaikat.Anna Wikman/Yle

Kiffel-yritys on ollut Jenni Parpalan korkeakoulu. Hän kertoo, että alusta pitäen tavoitteena on ollut kehittää yritystä eikä jäädä paikoilleen.

Muutama vuosi menikin vauhdilla. Parpala oli lasten kanssa välillä kotona, mutta töitä hän teki silti jatkuvasti. Työaikaa oli silloin, kun lapset nukkuivat, iltaisin ja viikonloppuisin. Nukkuminen oli hankalaa, kun imetysiässä ollut kuopus tarvitsi äitiä öisin. Väsymys muutti Parpalan kotiin.

Lopullinen stoppi tuli viime heinäkuussa. Tyttäriensä kanssa hiekkarannalla ollut Parpala totesi, että hän on aivan loppu. Työterveyslääkäri oli samaa mieltä. Lääkäri passitti nuoren yrittäjän puolen vuoden sairauslomalle sanoen, että töitä ei sitten tehdä.

Parpala sanoo, että loppuunpalaminen 26-vuotiaana on monen asian summa. Jo kotoa opittu jatkuva työnteko yhdistettynä koko ajan kasvavaan väsymykseen sai aikaan kierteen, josta ei meinannut päästä ulos.

– Opettelin uudestaan hengittämään, kuvailee Parpala oloaan sairauslomalla.

Hän sanoo myös, että toipuminen ennalleen on vielä käynnissä. Vastuu työntekijöistä on mielessä koko ajan.

Vuodenvaihteen jälkeen Parpala on ollut vasta muutaman kerran omassa työhuoneessaan. Työpaikalla häntä kyllä näkyy, mutta yrittäjä on mieluummin yhteistiloissa työntekijöidensä kanssa.

Raskas työ, pieni palkka ja tiukat aikataulut

Jenni Parpala on poikkeus siivousalalla. Hän lähti siivoamaan jo nuorena eikä ole työtään hävennyt. Intohimoisesti alaan ja sen kehittämiseen suhtautuva Parpala näkee siinä valtavasti mahdollisuuksia. Ihan kaikki eivät hänen ajatuksiaan jaa.

Siivousalaa jotkut sanovat paskaduuniksi ja etteivät itse koskaan mistään hinnasta tekisi sitä. Siivoustyöt eivät tahdo kelvata nuorille.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin aluepäällikkö Marja Salmivuori sanookin, että raskas työ ei houkuttele nuoria. Tällä hetkellä siivoustyöhön tulee alanvaihtajia, aikuisia ja ulkomaalaistaustaisia.

Työntekijöiden vaihtuvuus on nopeaa, mutta koko ikänsä siivonneita on kuitenkin Salmivuoren arvion mukaan siivoojista kolmasosa. Palkka on niin pieni, ettei toisaalta välttämättä pysty jäämään eläkkeelle silloin, kun se olisi iän puolesta mahdollista.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukainen alin tuntipalkka on kymmenen ja puoli euroa. Harjoittelijan palkka on noin euron pienempi.

Jenni Parpala sanoo maksavansa 12 euroa tunnilta ja parhaimmat saavat 15 euroa tunnilta.

Hän kertoo esimerkin. Eräs kolmen pienen lapsen äiti ei ottanut siivoojan työtä vastaan, koska hänen kannatti olla ennemmin kotona lasten kanssa kuin lähteä pienellä palkalla raskaaseen työhön. Palkasta ei olisi jäänyt käteen päivähoitomaksujen jälkeen paljoakaan.

– Sillä pitää tulla toimeen. Päätin, että jos minun yritykseni ei pysy pystyssä, kun maksan työntekijöille korkeampaa tuntipalkkaa niin sitten minun pitää lopettaa.

Jenni Parpala pitää palaveria työntekijänsä Sanna Sompin kanssa.Anna Wikman/Yle

Palkalla työnantaja osoittaa arvostavansa työntekijää. Se voi auttaa sitouttamisessa ja motivoinnissa työhön.

Mutta pelkästä hyvästä tahdosta Parpala ei korkeampia tuntipalkkoja maksa.

– Kun maksan, voin myös vaatia. Meilläkin käy moni kokeilemassa, on muutaman viikon, mutta ei pysty tekemään tätä työtä.

Siivousalan palkkaus on ottanut askeleen ylöspäin. Alan palkkoja on nostettu ansiokehitysohjelman mukaisesti vuodesta 2010 lähtien. Palkat lähestyvät jo muiden palvelualojen palkkausta.

“Ei lähdetä alentamaan itseämme”

Siivoojiin suhtaudutaan eri tavalla eri työpaikoilla. Jossakin siivooja otetaan osaksi työyhteisöä ja varsinkin silloin, kun sama siivooja käy paikassa säännöllisesti. Toisaalta osassa työpaikoissa halutaan, että siivooja on näkymätön. Häntä ei haluta työyhteisöön osaksi.

PAMin aluepäällikkö Marja Salmivuori kertoo, että esimerkiksi siivoojien sosiaaliset tilat saattavat olla surkeat. Osa joutuu viettämään taukonsa siivouskomerossa, kun mitään muuta paikkaa ei ole järjestetty. Tämä on tietenkin laitonta.

– Se kertoo näiden työpaikkojen kohdalta, miten siivoojaa arvostetaan, puuskahtaa Salmivuori.

Silti Salmivuori on sitä mieltä, että siivousta alana ei pidetä enää niin kamalana kuin joskus aiemmin. Tilalle on tulossa kaupan ala ympärivuorokautisine aukioloaikoineen. Siivousalalla osa pystyy tekemään työnsä vielä normaalina työaikana.

Jenni ParpalaAnna Wikman/Yle

Jenni Parpalakin sanoo, että pääsääntöisesti siivousalaa arvostetaan. Siivouksen ja siisteyden merkitys ymmärretään. Hänen mielestään palloa pitää heittää enemmän työnantajien suuntaan, sillä sieltä lähtee myös se arvostuksen näyttäminen.

Siivoojien on myös itse arvostettava omaa työtään, sanoo Salmivuori. Parpala on hänen kanssaan samaa mieltä. On tunnettava oma arvonsa.

– Ei lähdetä alentamaan itseämme kenenkään silmissä, oli sitten kuka tahansa asiakkaana. Mutta tämä on asiakaspalvelutyötä. On sanottava päivää ja oltava ystävällinen.

Jennin siivousmaailmalla ei ole rajoja

Lokeroajattelua Jenni Parpala vierastaa. Eli kun olet siivousalalla voit tehdä vain tätä tai tuota. Jos lokeroinnista pääsisi eroon, se voisi nostaa siivousalan arvostusta ja kiinnostusta.

Parpala itse on kiinnostunut siitä, mitä mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalinen media tuo siivousalalle. Suunnitelmia on monenlaisia ja, kun hän kertoo niitä, puhe pulppuaa ja nauru raikaa. Silmät tuikkivat.

On luvattava pyhästi, etten julkista keskeneräisiä suunnitelmia. Mutta sen verran on pakko paljastaa, että ideoita yhdistää ennakkoluulottomuus ja siivousalan arvostus. Lokeroajattelu loistaa poissaolollaan.

Alavalintaansa Parpalan ei ole tarvinnut perustella. Omien suunnitelmiensa lennokkuutta kuitenkin joskus.

– Ainoastaan silloin, kun kerroin ihmisille, mitä suunnitelmia minulla Kiffelin suhteen on, osa sanoi, että okei tyttönen, että tämähän on vaan siivousalaa.

Kommentit ovat antaneet hänelle ainoastaan lisää potkua suunnitelmien toteuttamiseen ja ideoiden heittämiseen.

Jenni Parpala Anna Wikman/Yle

Jenni Parpala on tehnyt itsestään kasvot siivousalalle. Brändännyt oman osaamisensa ja samalla myös itsensä. Pirteä, poninhäntäinen Jenni huomattiin kaikkialla. Ja se miten arvostavasti hän siivousalasta puhuu.

Parpala valittiin viime vuonna Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisessa kisassa hän oli kolmas.

Sosiaalisen median avulla Parpalan ja Kiffelin pelikenttänä on koko maapallo, mutta se ei tarkoita toimipisteiden perustamista. Aiemmin ajatuksena oli laajentaa Kiffeliä ympäri Suomen ja perustaa uusia toimistoja.

Parpala on kuitenkin realisti. Hän tietää, että isossa verkostossa on myös mahdollista epäonnistua. Samalla hän tietää myös omat vahvuutensa ja nyt myös jaksamisensa rajat.

– Kyllä minä olen nyt kiinnostunut enemmän siitä koko maailma leikkikenttänä -ajatuksesta, ja mitä se sitten poikii.

Olemme uponneet Jennin siivousmaailmaan niin totaalisesti, ettemme heti huomaa kahvinkeittimen omituista käytöstä. Keitin sylkee suodattimen vierestä laihan teen näköistä lientä pitkin pöytää. Jenni Parpalan ideointi keskeytyy, kun hän päästää suustaan suomalaiskansallisia jumalia sisältävän nimilistan ja hyppää tuolistaan siivoamaan.

Sotku on siivottu alta aikayksikön, uudet kahvit laitettu tippumaan ja sitten ideamylly lähtee taas käyntiin.

Oululainen Sanna Pallari vaatettaa alakulttuureja – hänen asiakkaitaan ovat esimerkiksi gootit, lotitat ja kinkyt

Kaleva - La, 02/16/2019 - 18:54
Oululainen Sanna Pallari tekee valtavirrasta poikkeavia vaatteita esimerkiksi tekonahasta, kumista ja mahdollisimman mustasta kankaasta.

Sometimes the Best Solution Is To Leave Things As They Are

Max Keiser - La, 02/16/2019 - 18:41
I recently received an insightful email from a reader who had come across my archives of free-lance articles and essays on home and urban design. I wrote dozens of articles for S.F. Bay Area newspapers from 1988 to 2006, and a handful…Read more ›

Free Software Foundation: Dating Is a Free Software Issue

Slashdot - La, 02/16/2019 - 18:34
"I've been making the argument that everything is a free software issue for a few months now," writes the campaigns manager for the Free Software Foundation, in a new essay sharing thoughts on "the issues proprietary technology poses in dating and maintaining romantic relationships": Many dating Web sites run proprietary JavaScript... Proprietary JavaScript is a trap that impacts your ability to run a free system, and not only does it sneak proprietary software onto your machine, but it also poses a security risk. Any piece of software can be malicious, but proprietary JavaScript goes the extra mile. Much of the JavaScript you encounter runs automatically when you load a Web site, which enables it to attack you without you even noticing. Proprietary JavaScript doesn't have to be the only way to use Web sites. LibreJS is an initiative which blocks "nonfree nontrivial" JavaScript while allowing JavaScript that is either free or trivial. Many dating apps are also proprietary, available only at the Apple App and Google Play stores, both of which currently require the use of proprietary software. The essay also warns about the proprietry software used for restaurant reservations, ride-sharing apps, and chat applications. (Not to mention the non-free software behind gift shopping on Amazon.) And even if you decide on a romantic evening at home, "you might find yourself tempted by freedom-disrespecting, DRM-supporting streaming services like Hulu and Netflix...." "These are all proprietary tools, and the act of using them restricts our freedoms. When the ways we connect with one another are proprietary, we're trusting our secrets, intimacies, and relationships to technology we cannot trust."

Read more of this story at Slashdot.

Nyt eletään suomalaisten rikossarjojen kulta-aikaa, uusi tulokas pyrkii välttämään nordic noirin kliseitä

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 18:30

Suomessa on yleistynyt kansainvälisistä suoratoistopalveluista HBO:lta ja Netflixistä omaksuttu tapa tuottaa ohjelmasarjoja niin sanottuina alkuperäissarjoina.

Alkuperäissarjoina pidetään tv-ohjelmia, joiden ensiesitys on yksinoikeudella maksullisella kanavalla tai maksupalvelussa. Suomessa niitä ovat tuottaneet esimerkiksi C-More ja Elisa Viihde.

Suomalaisia alkuperäissarjan mallin mukaisesti tuotettuja sarjoja ovat muun muassa MTV3:ssa parhaillaan pyörivä C-Moren alkuperäissarja Ratamo. Sarja perustuu Taavi Soininvaaran romaanien henkilöihin Suomen suojelupoliisin maailmaan.

Ylessä nähdään puolestaan syksyllä Elisa Viihteen alkuperäissarja Ivalo, jonka on ohjannut myös televisiossa suosittuja saksalaisdekkareita tehnyt Hannu Salonen. Ivalon pääosissa ovat Iina Kuustonen ja Maximilian Brückner.

Alkuperäissarjoja moneen makuun

Dekkareiden lisäksi alkuperäissarjan tuotantotapaa on käytetty myös sarjakomedioissa ja draamatuotannoissa, kuten Ylessäkin nähdyssä Downshiftaajissa.

Myös Ylen omia, nordic noir -sävytteisiä ja kansainvälisestikin levinneitä, rikossarjoja Karppia ja Sorjosta markkinoidaan alkuperäissarjoina.

Tuoreimpana tulokkaana alkuperäissarjojen joukkoon on liittymässä tänä keväänä Elisa Viihteessä julkaistava kuusiosainen Kaikki synnit -sarja.

Siinä rikostutkijat ratkaisevat kahta murhaa kuvitteellisessa Varjakan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Sarjan pääosissa ovat Maria Sid, Johannes Holopainen ja Matti Ristinen.

Mika Ronkaisen ohjaaman sarjan käsikirjoitus on Ronkaisen ja Merja Aakon käsialaa. Oheisessa haastattelussa he kertovat uudesta sarjasta, sen syntyvaiheista sekä suomalaisen sarjan tekemisestä.

Molemmat saivat käsikirjoituksesta äskettäin pohjoismaisen Nordisk Film & TV Fondin käsikirjoituspalkinnon.

Haastattelun yhteydessä nähtävät kuvanäytteet ovat sarjan ennakkomateriaalista.

Pakettiautolla iltapäivällä ajanut rattijuoppo kiinni Haapajärvellä

Kaleva - La, 02/16/2019 - 18:27
Mies määrättiin välittömästi väliaikaiseen ajokieltoon.

Tunnettu YouTubaaja testasi kestääkö edullisin Nokia-malli fyysistä kuritusta alhaisesta hinnasta huolimatta

Muropaketti - La, 02/16/2019 - 18:14

JerryRigEverything on ottanut tuttuun testipenkkiinsä HMD Globalin edullisimman Nokia 1 -mallin. Edullisuudestaan huolimatta Nokia 1 kestää fyysistä kuritusta vallan mainiosti.

Nokia 1 maksaa halvimmillaan vain vajaat 60 euroa. Siitä huolimatta sen näyttö on valmistettu karkaistusta lasista, joka naarmuuntuu vasta Mohsin kovuusasteikon tasolla kuusi, joka on yleinen naarmuuntumispiste myös kalliimmille älypuhelimille.

Näyttöpaneeli kestää myös JerryRigEverythingin sytkärin liekkiä kohtuullisen hyvin ja palautuu liekin jäljiltä lähes lähtötilaan. Muovinen runko taipuu pitkälle, mutta varsinaista vahinkoa Nokia 1 ei taivutettaessa kärsi. Erityismainintana Nokia 1:stä löytyvät vielä vaihdettava akku ja 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä, jotka uupuvat monista kalliimmista malleista.

Yliopiston rakennus romahtanut osittain Pietarissa, romun alla saattaa olla ihmisiä

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 17:43

Pietarissa yliopiston rakennus on romahtanut osittain, raportoivat uutistoimistot.

Uutistoimisto Tass siteeraa Venäjän hätätilaministeriötä ja kertoo, että rakennus romahti viidennestä toiseen kerrokseen. Tassin mukaan 60 ihmistä on evakuoitu.

Uutistoimisto Rian mukaan ihmisiä saattaa olla romahtaneen rakennuksen alla.

Uutissivusto Fontanka kertoo, että silminnäkijöiden mukaan rakennuksessa olisi loukussa noin 20 ihmistä.

Kerromme pian lisää.

AL: Himoksella tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 17:37

Laskettelukeskus Himoksella Jämsässä on tapahtunut kuolemaan johtanut vakava onnettomuus, kertoo Aamulehti.

Aamulehden haastattelema Himoksen toimitusjohtaja Elsi Ojala kertoi onnettomuuden tapahtuneen rinnealueiden ulkopuolella.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen mukaan onnettomuus tapahtui iltapäivällä neljän maissa.

Juttua päivitetään.

Valtasiko lapasesta lähtenyt biologinen koe Kiasman? Islantilainen Shoplifter tekee jättiläismäisiä taideteoksia synteettisistä hiuksista: "Haluan värikkään elämän!"

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 17:37

Paljon hiuksia, enemmän hiuksia ja vieläkin enemmän hiuksia. Kiasman viidennen kerroksen näyttelytila on muuttunut pörröiseksi psykedeeliseksi viidakoksi, jota kirkkaan aniliininpunaiset, räikeän turkoosit ja häikäisevän keltaiset karvaröykkiöt peittävät lattiasta kattoon. Ihan kuin ulkoavaruudesta olisi laskeutunut tuntematon biologinen eliömuoto, jonka oikukas kasvusto kaappaa alleen kaiken mahdollisen.

– Pohjimmiltaan kyse on ollut reaktiostani siihen, miten ihminen haluaa koristella itseään ja luoda omaa identiteettiään, ja kuinka turhamaisia olemme hiustemme suhteen. Koen synteettiset hiuslisäkkeet absurdilla tavalla kauniiksi, pop-kulttuuriin liittyväksi massatuotannoksi. Olen myös ihastunut väreihin, ja haluan värikkään elämän, Hrafnhildur Annardóttir, taiteilijanimeltään Shoplifter, selvittää taiteensa lähtökohtia.

Nervescape VIIIJussi Mankkinen / Yle Boy Georgen kampaus jätti pysyvän jäljen

New Yorkissa tällä hetkellä vaikuttava, muun muassa Björkin kanssa yhteistyötä tehnyt Shoplifter innostui hiusten ja värien kombinaatiosta ja teini-ikäisenä.

– Halusin 1980-luvulla samanlaisen kampauksen kuin Boy Georgella, mutta emme Islannissa silloisen kampaajani kanssa oikein ymmärtäneet, kuinka sellaisen olisi voinut toteuttaa. Jäin siitä paitsi, ja ehkä olen juuttunut toivottomasti juuri tähän asiaan. Joten syytetäänpäs siis tästä kaikesta Boy Georgea, Shoplifter sanoo puolitosissaan ja katselee ympärillään vellovaa hiusryteikköä.

Nervescape VIIIJussi Mankkinen / Yle

Taiteilija ei kiellä sitä, etteikö hiuksista olisi tullut hänelle jopa pakkomielle tai henkilökohtainen fetissi.

– Minusta on mielenkiintoista, että hiuksemme ja karvoituksemme on muistuma jostakin eläimellisestä, joka kuitenkin kulkee jatkuvasti mukanamme. Minua kiinnostaa myös ihmisen käyttäytyminen ja tapa, jolla identifioidumme johonkin ryhmään tai heimoon valitsemamme hiustyylin perusteella. Ja kaikki tämä informaatio on lähtöisin siitä villistä kasvustosta, joka kehossamme on.

Nervescape VIIIJussi Mankkinen / Yle Hermoverkkojen loppumatonta maisemointia

Shoplifterin valtavia installaatioita rakennetaan yleensä kuukausitolkulla ja niiden ideana on käyttää mahdollisimman räikeänvärisiä synteettisiä hiuksia, koska neurotieteistä kiinnostunut taiteilija luottaa värien parantavaan ja piristävään voimaan. Hänen mukaansa väreillä on vastaava vaikutus kuin valoterapialla kaamosmasennuksen helpottamiseen.

Nervescape VIIIJussi Mankkinen / Yle

– Uskon, että kun värit tunkeutuvat verkkokalvoihimme, ne ryhtyvät kommunikoimaan aivojen kanssa. Värit valaisevat reseptoreja sekä neurologisia polkuja ja vapauttavat endorfiineja. Olen hyvin iloinen ihminen, joten tämän täytyy toimia, Shoplifter sanoo ja päästää ilmoille hersyvän naurahduksen – tätä hän tekee usein, joten ehkä sanoissa on perää.

Shoplifter pitää kirkkaista väreistä ja haluaa elää värikästä elämää. Jussi Mankkinen / Yle

Shoplifterin mukaansa hänen taiteensa on kuvitelmaa nimenomaan siitä, mitä ihmisen ihon alla liikkuu.

– Siellä on meluisaa ja värikästä, siihen kuuluu jatkuva liike. Kuvittelen, että aivojemme hermojärjestelmä on kuiduista ja poluista muodostunut verkosto. Täällä Kiasmassa olevan teoksen nimi on Nervescape VIII, koska se viittaa paitsi hermostoon ja maisemaan, myös escape-sanaan. Kyse on kolmiulotteisesta maalauksesta, joka roikkuu ilmassa samalla tavalla kuten neurologiset systeemimme leijuvat aivoissamme.

Kyseisen teoksen kontekstiin kuuluu myös Kiasma.

Nervescape VIII on oikeastaan Kiasman oma kampaus, se on tämän taidemuseon hermojärjestelmä.

Nervescape VIIIJussi Mankkinen / Yle Myyttien Islanti piileskelee taustalla

Shoplifter on siinä mielessä harvinainen nykytaiteilija, että hänen "synteettistä hyperluontoa" kuvaavia taideteoksiaan saa vapaasti myös kosketella.

– Jos kerran minullakin on niin kova tarve hipelöidä omia teoksiani, miksi en soisi sitä iloa muillekin? Päätin kuitenkin pistää seinälle taulun, jossa ohjeistetaan ihmisiä paijaamaan teostani kuten vanhaa, ujoa mammuttia. Eihän mammuttiakaan saisi repiä rajusti tai häiritä liikaa, mutta sitä voisi kuitenkin tutkia varovasti ja kokeilla, miltä sen turkki tuntuu.

Shoplifterin mielestä taiteen pitäisi olla enemmän suorassa kontaktissa yleisöön.

– Nautin siitä, kun näen lasten tutkivan ja koskettelevan teoksiani. Haluan, että jo lapsesta lähtien ihmiset mieltäisivät taidemuseot lumoaviksi ja inspiroiviksi paikoiksi.

Shoplifterin teoksissa on myös muistumia islantilaisesta mytologiasta. Jussi Mankkinen / Yle

Shoplifter asui Islannissa kaksikymmentäviisi vuotta ja muutti sittemmin meren ylitse New Yorkiin. Islanti ja etenkin sen luonto peikkoineen ja haltijoineen kuitenkin kummittelee edelleen taiteilijan sammaleisia ja naavamaisia jättiläishermoverkkoja muistuttavissa töissä.

– Luulen, että tapa jolla esitän hiuksia voi viitata vaikkapa islantilaisessa mytologiassa esiintyvien peikkojen sotkuiseen ja värikkääseen tukkaan. Teoksissani kylläkin on hirviömäisyyttä – tosin mielestäni hyvin kauniilla tavalla – ja joku voi kokea ne groteskeiksi, melkeinpä luotaantyöntäviksi. Tämä on kuin myyttistä sammalta ja naavaa, joka on peittänyt alleen ihan kaiken.

Nervescape VIIIJussi Mankkinen / Yle

Shoplifterin Nervescape VIII -näyttely on osa Kiasman Ole hyvä -teemavuotta, joka rakentuu hyvän elämän, antamisen, jakamisen ja vieraanvaraisuuden ympärille.

Hundreds Still Live In The 'Exclusion Zone' Around Chernobyl

Slashdot - La, 02/16/2019 - 17:34
This weekend the BBC reports on the site of the Chernobyl nuclear plant explosion -- where "robotic cranes are dismantling 33-year-old, radioactive wreckage" -- investigating an area of more than 4,000 square kilometres [2,485 square miles] that's been abandoned since 1986. "That could be about to change..." An anonymous reader summarizes their report: "Every community within a 30km radius [18.9 miles] of the plant was evacuated and abandoned; no one was allowed to return here to live." Yet the BBC visits a tiny community of 15 who reclaimed their homes in 1986 -- part of a population of 200 "self-settlers" deep in the exclusion zone, "an ageing population cut off from the rest of the country.... Almost every family forced to leave here was given an apartment in a nearby town or city. For Maria and her [88-year-old] mother, though, this cottage, with the garden wrapped around it, was home. They refused to abandon it. 'We weren't allowed to come back, but I followed my mum.'" Parts of the exclusion zone in Ukraine and Belarus have become "a post-human nature reserve", home to prowling wolves and dozens of wild horses. Yet Professor Jim Smith from the UK's University of Portsmouth explains that "Most of the area of the exclusion zone gives rise to lower radiation dose rates than many areas of natural radioactivity worldwide." In fact, the abandoned nuclear-worker city of Pripyat was recently deemed safe to visit for short periods, "and has now become one of Ukraine's most talked about tourist attractions. An estimated 60,000 people visited the exclusion zone last year, keen to witness the dramatic decay." And beyond the 18.9-mile line is Narodichi, a town of more than 2,500 people, where people "were quietly allowed to return home a few months after the disaster." Still considered an officially contaminated district -- and still in the "exclusion zone" -- it's a semi-abandoned area where all agriculture is banned, and the land can't be developed. 130 children attend Narodichi's kindergarten, but the kindergarten manager says half their parents are unemployed, "because there is nowhere to work." One of the least-contaminated areas in the exclusion zone, "Three decades of research have concluded that much of it is safe - for food to be grown and for the land to be developed." The BBC argues that "Fear of radiation could actually be hurting the people...far more than the radiation itself. "

Read more of this story at Slashdot.

Pääministeri: "Jäämeren rataan tulee väistämättä aikalisä" – painopisteet pääradalle

Yle uutiset - La, 02/16/2019 - 17:24

Lapissa viikonloppuna vieraillut pääministeri Juha Sipilä laittaa Jäämeren radan suunnitelmat tauolle, ainakin joksikin aikaa.

– Jonkun verran tulee aikalisää Jäämeren rataan. Kaikkien hankkeiden edellytyksenä on, että ne ovat taloudellisesti kannattavia.

Viime viikolla julkaistiin Jäämeren radan loppuraportti, jonka mukaan hanke ei kannata taloudellisesti. Suomen ja Norjan selvitysryhmä ei esittänyt hankkeele jatkotoimia.

Inarissa vieraillut pääministeri kertoi painopisteiden olevan nyt ihan muualla kuin Lapissa.

– Jäämeren rataan tulee väistämättä aikalisä. Silloin jos hanke ei ole taloudellisesti kannattava, niin silloin sen eteenpäin työntäminen on aika vaikeaa.

– Meidän painopiste on nyt tuolla pääradan kuntoon saamisessa. Sitten on itärata, samoin Turkuun päin menevä rata, niin nämä kolme hanketta varmasti tulevat työllistämään seuraavaa hallitusta.

– Me pyrimme saamaan vielä hankeyhtiöt käyntiin tämän vaalikauden aikana. Siellä on ilman muuta näiden hankkeiden pääpainopiste, painottaa Sipilä.

Lapissa on esiintynyt laajaa vastustusta Jäämeren rataa kohtaan, myös saamelaiskäräjät vastustaa hanketta.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä