Uutiset

Turvallisuusasiantuntija kannustaa matkailijoita varautumaan iskuihin: "Pakoreitit tarkistettava etukäteen"

Yle uutiset - 12 tuntia 26 min sitten

Suomalaisten kannattaa varautua matkasuunnitelmissaan terrorismiin ja muihin poikkeusoloihin, painottaa turvallisuusjohtaja Tommi Nyström. Henkinen varautuminen kriisitilanteisiin on paras keino välttyä uhriksi joutumiselta.

– Kun ollaan massojen kansoittamilla alueilla, pitäisi olla käsitys siitä, minne pääsen suojautumaan tai pakenemaan, mikäli jotain yllättävää tapahtuu, turvallisuusjohtaja Tommi Nyström matkahätäpalvelu Falck Global Assistance Finland Oy:stä sanoo.

Terroristit iskevät yhä useammin pehmeisiin turistikohteisiin, sillä niissä onnistumisen edellytykset ovat suuremmat. Kovissa kohteissa onnistuminen on hankalampaa.

– Pehmeät kohteet ovat vaikuttavampia myös mielialallisesti, joten siksi niihin isketään, Nyström sanoo.

Nyströmin mukaan pelolle ei saa antaa sijaa, mutta pitää olla realisti ja hyväksyä, että ikäviä asioita voi tapahtua. Se tarkoittaa varautumisen ottamista osaksi matkustusrutiineja, realismin rajoissa.

– Mutta pidetään mielessä kuitenkin, että suurin osa matkustukseen liittyvistä riskeistä liittyy terveyteen ja liikenteeseen, ei terrorismiin, Nyström huomauttaa.

Nyströmin mukaan matkalle lähtiessä on ensiarvoisen tärkeää tehdä ulkoministeriön matkustusilmoitus, jotta pääsee ulkoministeriön tiedotuslistalle.

– Jos olisin ollut joko Barcelonassa tai muualla Espanjassa, kun isku tapahtui, olisin saanut siitä tiedon puhelimeeni, Nyström valistaa.

Nyströmin mukaan avainasemassa terrori-iskujen estämisessä on viranomaisten tiedustelutyö eri muodoissaan.

– Yksi asia, mikä kansalaisia ei usein kohtaa, on se, kuinka monta iskua kyetään ennaltaehkäisemään tiedustelutyön pohjalta. Me luemme usein vain ikävät uutiset, Nyström sanoo.

Lue lisää:

Espanjan kahdella terroriteolla yhteys – Tämän tiedämme Barcelonan ja Cambrilsin iskuista

Yle seuraa hetki hetkeltä Barcelonan iskua – toinen isku Cambrilsissa, poliisi ampui hyökkääjät

Iskuista pelastuneet kertovat: "Auto osui ihmisiin, mutta ei hidastanut vauhtia"

Suurlähetystö: Suomalaisuhreja Barcelonan iskussa ei voi varmuudella sulkea pois

Yle uutiset - 12 tuntia 28 min sitten

Vielä ei voida varmuudella sanoa, ettei Barcelonan torstaisessa terrori-iskussa ollut suomalaisuhreja, kerrotaan Suomen Madridin-suurlähetystöstä. Edustuston päällikön sijainen Christian Lindholm sanoo, että he eivät ole vielä saaneet uhreista varmistusta viranomaisilta.

13 ihmistä kuoli ja noin sata loukkaantui torstaina Barcelonassa La Ramblan kävelykadulla tehdyssä terrori-iskussa, kun kuljettaja ajoi pakettiauton väkijoukkoon.

Myöhemmin torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtui toinen isku, jonka poliisi pysäytti. Viisi hyökkääjä kuoli poliisin luoteihin ja seitsemän ihmistä loukkaantui.

Uhrien joukossa on tiettävästi 18 maan kansalaisia.

– Emme ole saaneet vahvistettuja listoja kuolleista tai loukkaantuneista. Niin kauan kuin vahvistusta Espanjan viranomaisilta ei ole saatu, emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei joukossa olisi suomalaisia, Christian Lindholm sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Lindholmin mukaan Barcelonassa olevien matkailijoiden tai sinne matkustavien kannattaa seurata paikallisviranomaisten ohjeita. Suurlähetystö päivittää matkustustiedotetta Facebookiin ja nettisivuilleen.

Lue myös:

Isis ilmoittaa tehneensä Barcelonan iskun

Yle Barcelonassa: Barcelona yrittää jo palata normaalielämään, mutta La Ramblalla on toisin

Iskuista pelastuneet kertovat: "Auto osui ihmisiin, mutta ei hidastanut vauhtia"

Barcelonan isku surullisen tuttu näky – Euroopassa tapahtunut useita terrori-iskuja viime vuosina

Automatia: Otto-automaatit poistuvat S-ryhmän tiloista lähikuukausina

Yle uutiset - 12 tuntia 51 min sitten

Automatia Pankkiautomaatit kertoo saaneensa S-ryhmältä ilmoituksen, jolla S-ryhmä irtisanoo yhteistyön Otto-käteisautomaattien sijoittamisessa.

Automatia kertoo joutuvansa poistamaan Otto-automaatit S-ryhmän tiloista ja tekemään sen vuoksi Otto-automaattien verkostoon merkittäviä muutoksia lähikuukausien aikana. S-ryhmän tiloistaan irtisanomat automaatit pyritään sijoittamaan uusiin paikkoihin.

– S-ryhmä on irtisanonut tähän mennessä kaksi kolmasosaa tiloihinsa sijoitetuista noin 300 Otto-automaatista, jotka joudumme irtisanomisten myötä poistamaan. Pyrimme sijoittamaan automaatit uusiin paikkoihin siten, että muutoksesta olisi mahdollisimman vähän haittaa Otto-automaattien käyttäjille, toimitusjohtaja Marko Vilo Automatiasta sanoo tiedotteessa.

Otto-automaatteja on kaikkiaan lähes 1400.

Uusi kuva Avengers: Infinity War -elokuvasta: Kostajat ja Galaksin vartijat kokoon!

Muropaketti - 12 tuntia 53 min sitten

Instagramissa on paljastettu uusi promokuva ensi keväänä ilmestyvästä Avengers: Infinity Warista. Siinä Avengers-, Spider-Man- ja Guardians of the Galaxy -elokuvien sankarit poseeraavat rinta rinnan.

Taiteilija Steve Casin julkaisemassa kuvassa ovat mukana teini-Groot (Vin Diesel), Rocket Raccoon (Bradley Cooper), Rautamies (Robert Downey Jr.), Kapteeni Amerikka/Nomad (Chris Evans), Hämähäkkimies (Tom Holland) ja Star-Lord (Chris Pratt). Kuva esittelee kuin ohimennen Avengers: Infinity Warin suurimman täkyn: Maan ja avaruuden sankarit yhdistävät vihdoin voimansa yhteistä vihollista vastaan.

Pahiksena Infinity Warissa nähdään tunnetusti valkokankaalla jo vuonna 2012 ensimmäistä kertaa piipahtanut Thanos (Josh Brolin).

Elokuvan ovat ohjanneet Joe ja Anthony Russo. Aikaisemmin veljekset ovat tehneet yhteistyötä Marvel Studiosin kanssa kahden Kapteeni Amerikka -seikkailun merkeissä (Captain America: The Winter Soldier ja Captain America: Civil War).

Avengers: Infinity War saa ensi-iltansa Suomessa vapun 2018 tienoilla.

The post Uusi kuva Avengers: Infinity War -elokuvasta: Kostajat ja Galaksin vartijat kokoon! appeared first on Muropaketti.com.

Kolme henkilöä loukkaantui kahden henkilöauton risteyskolarissa Rovaniemellä

Kaleva - 13 tuntia 14 min sitten
Kolme henkilöä loukkaantui kahden henkilöauton kolarissa Rovaniemellä Sodankyläntien ja Lentokentäntien risteyksessä puoli seitsemän aikaan perjantaiaamuna.

Netflixin odotettu The Defenders -sarja ilmestyy tänään – syytä riemunkiljahduksiin ei kuitenkaan ole

Muropaketti - 13 tuntia 22 min sitten

Marvelin ja Netflixin pari vuotta jatkunut yhteistyö huipentuu tänään ilmestyvään The Defenders -sarjaan. Siinä Daredevil, Jessica Jones, Luke Cage ja Iron Fist taistelevat yhteistä vihollista vastaan.

Pääosia The Defendersissä esittävät Charlie Cox, Krysten Ritter, Mike Colter, Finn Jones, Élodie Yung ja Sigourney Weaver.

Kahdeksanosaisen sarjan julkaisun alla Netflix on pistänyt jakoon vielä yhden trailerin vakuuttamaan katsojat siitä, että viikonloppuna kannattaa pysyä ruudun ääressä, eikä lähteä vaikkapa radalle tai rannalle.

Muropaketin toimittaja Aki Lehti näki The Defendersistä etukäteen neljä jaksoa, eikä vakuuttunut näkemästään.

Sarja-arviossaan Lehti kirjoittaa:

”Marvel ja Netflix ovat ottaneet aiempien sarjojensa saamaan kritiikin ilmeisen tosissaan, mutta onnistuvat silti tekemään täsmälleen samat virheet kuin kaikissa aiemmissakin katutason supersankareiden seikkailuissaan. Daredevilin, Jessica Jonesin, Luke Cagen ja Iron Fistin soolosarjat olivat kaikki aivan liian pitkiä ja junnasivat paikoillaan esitellen turhanpäiväisiä sivujuonia. Parasta antia tähän mennessä ovat olleet sarjojen pahikset ja konnaosasto on kohdillaan tälläkin kertaa. Vaikka The Defenders ei sisällä kuin kahdeksan jaksoa, niin se on pahimmillaan täsmälleen yhtä puuduttava kuin edeltäneet sarjat, jotka kaikki koostuivat 13 jaksosta. Striimauspalvelu lähetti arvosteltavaksi The Defendersin jaksoista neljä, joiden tapahtumat olisi saanut tiivistettyä helposti yhteen tunnin mittaiseen jaksoon.”

Lue koko tuomio täältä:

Arvostelu: Netflixin The Defenders toistaa aiempien Marvel-sarjojen pahimmat virheet

The Defendersin jälkeen Marvelin ja Netflixin yhteistyö jatkuu loppuvuodesta ilmestyvällä The Punisherilla. Myös kaikki jo oman sarjansa saaneet supersankarit jatkavat seikkailuitaan uusilla tuotantokausilla.

The post Netflixin odotettu The Defenders -sarja ilmestyy tänään – syytä riemunkiljahduksiin ei kuitenkaan ole appeared first on Muropaketti.com.

TOP 10: Nämä naisnäyttelijät saavat Hollywoodin suurimmat palkkiot

Muropaketti - 13 tuntia 39 min sitten

Talouslehti Forbes on listannut 10 naispuolista näyttelijää, jotka nostavat suurimmat palkkiot suorituksistaan.

Listan kärkeen on noussut La La Land -tähti Emma Stone, joka tunnetaan myös The Amazing Spider-Man -elokuvista ja Zombielandista.

Toiselle sijalle ylsi Frendit-tv-sarjalla läpimurtonsa tehnyt Jennifer Aniston, ja kolmannelle Anistonin etunimikaima Jennifer Lawrence.

TOP 10: PARHAITEN PALKATUT NAISNÄYTTELIJÄT

1. Emma Stone – 26 miljoonaa dollaria
2. Jennifer Aniston – 25,5 miljoonaa dollaria
3. Jennifer Lawrence – 24 miljoonaa dollaria
4. Melissa McCarthy – 18 miljoonaa dollaria
5. Mila Kunis – 15,5 miljoonaa dollaria
6. Emma Watson – 14 miljoonaa dollaria
7. Charlize Theron – 14 miljoonaa dollaria
8. Cate Blanchett – 12 miljoonaa dollaria
9. Julia Roberts – 12 miljoonaa dollaria
10. Amy Adams – 11,5 miljoonaa dollaria

Lisätietoja luvuista ja näyttelijöistä löytyy Forbesin sivuilta.

The post TOP 10: Nämä naisnäyttelijät saavat Hollywoodin suurimmat palkkiot appeared first on Muropaketti.com.

Nouseeko kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi Sauli Niinistö vai Sari Essayah?

Yle uutiset - 13 tuntia 40 min sitten

Kristillisdemokraatit valitsee viikonloppuna puheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan. Puolueen nykyisen puheenjohtajan Sari Essayahin asema on vahva. Essayah haluaa jatkaa tehtävässään ja Seinäjoen puoluekokous taputtanee hänet perjantaina jatkokaudelle.

– Periaatteessa haastaja voi ilmaantua vielä paikan päälle, koska sääntöjen mukaan kisaan on mahdollista ilmoittautua viime metreille saakka, Essayah sanoo.

Essayah on onnistunut yhdistämään puolueen puheenjohtaja Päivi Räsäsen jälkeen. Essayahin johdolla puolue sai vaalivoiton kuntavaaleissa. Kannatus nousi 4,1 prosenttiin ja tulos oli puolueen historian toiseksi paras.

"Päätän jäsenkyselyn jälkeen"

Entisenä huippu-urheilijana Essayah hakee vielä parempia tuloksia. Presidenttiehdokkuus toisi puolueelle lisää näkyvyyttä. Essayah ei halua kuitenkaan vielä kertoa kantaansa. Hän odottaa kentän mielipidettä.

– Teen päätöksen, kun olen kuullut, mitä mieltä ovat jäsenkyselyyn vastanneet 1 600 puolueen jäsentä.

Jäsenkyselyn tulos julkistetaan Seinäjoella lauantaina. Pohjanmaa on perinteisesti puolueen vahvaa aluetta. Suomen kristillisin kunta on Luoto, jossa puolueen kannatus oli kevään kuntavaaleissa 46,3 prosenttia.

Neljä naista ehdolla?

Myös puolueen entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen on ilmoittanut harkitsevansa presidenttiehdokkuutta.

On myös mahdollista, että puolue asettuu Sauli Niinistön taakse. Seinäjoen puoluekokous päättää lauantaina, asettaako puolue oman presidenttiehdokkaan vai lähteekö se istuvan presidentin, Sauli Niinistön, taakse.

Jos oma ehdokas päätetään asettaa, Essayah todennäköisesti lähtee ehdolle.

Se tarkoittaisi, että presidentiksi olisi ehdolla neljä naista: vasemmistoliitto on valinnut ehdokkaakseen europarlamentaarikko Merja Kyllösen.

Perussuomalaisten ehdokkaaksi on nousemassa kansanedustaja Laura Huhtasaari.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi on nousemassa Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen tai Sirpa Paatero.

Olutvarkaat murtautuivat kauppaan Raahessa – poliisi otti miehet verekseltään kiinni naapurista

Kaleva - 13 tuntia 51 min sitten
Kaksi miestä murtautui Raahessa Ollinsaaressa sijaitsevaan kauppaan puoli kuuden jälkeen perjantaiaamuna.

15-vuotias poika kaahasi poliisia karkuun Oulussa aamuyöllä – auto suistui ojaan takaa-ajon jälkeen

Kaleva - 14 tuntia 8 min sitten
15-vuotias poika kaahasi Oulussa varhain perjantaiaamuna.

Iskuista pelastuneet kertovat: "Auto osui ihmisiin, mutta ei hidastanut vauhtia"

Yle uutiset - 14 tuntia 12 min sitten

Barcelonan ja Cambrilsin terrori-iskujen silminnäkijöiden kertomukset ovat häkellyttävän samankaltaisia. Barcelonassa pakettiauto ja Cambrilsissa Audi-henkilöauto olivat nousseet katujen reunakiveyksen yli kiihdyttäneet kovaan vauhtiin turistikaduilla yrittäen osua jalankulkijoihin.

– Aluksi luulin, että se oli onnettomuus, kun pakettiauto törmäsi noin kymmeneen ihmiseen ja näytti jääneen jumiin. Mutta sitten se kääntyi vasempaan ja kiihdytti eteenpäin alas La Ramblaa. Tuolloin tajusin, että kyseessä oli terrori-isku, kertoi barcelonalainen liikunnanopettaja Jordi Laparra.

– Hän ajoi siksakkia puolelta toiselle törmäten kioskeihin ja rusentaen niin paljon kuin pystyi ihmisiä, jotka eivät päässeet pakenemaan, Laparra jatkoi uutistoimisto AP:lle.

– Kuulin monen ihmisen huutavan ja näin pakettiauton ajavan bulevardilla. Saatoin nähdä ruumiita pitkin La Ramblaa. Se oli raakaa. Oli kova paikka katsoa sitä, kertoo silminnäkijä Miguel Angel Rizo.

La Ramblasin varrella asuva Tom Gueller kertoo, ettei pakettiauto hidastanut lainkaan, vaan jyräsi suoraan väkijoukkoon.

Suuri ihmismassa La Ramblalla alkoi juosta kaikkien hakiessa suojaa.

Samanlainen tilanne Cambrilsin rantakadulla

– Epäillyt terroristit olivat Audi A3:ssa ja ilmeisesti törmäsivät useisiin ihmisiin ennen kuin kohtasivat poliisipartion ja alkoi tulitus, sanoi Katalonian paikallishallinnon tiedottaja Cambrilsin tapahtumista.

20-vuotias ravintolatyöntekijä Markel Artabe luuli aluksi kuulleensa ilotulitusrakettien pauketta, mutta kyseessä olikin ampuminen.

Hän kertoi nähneensä jonkun, jota oli ammuttu päähän. Uhrin ystävät huusivat apua.

Tarjoilija Joan Marc Salinas kuuli useita laukauksia.

– Ja huutoa. Lisää huutoa. Hyppäsin [rantakadulta] rantahietikolle, enkä liikkunut, hän kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Lähteet: AP, AFP

Eva Wahlströmin kolumni: Kosketusnäyttö ei korvaa kosketusta

Yle uutiset - 14 tuntia 18 min sitten
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Oma poika istuu luurit korvilla pelaamassa puhelimellaan.

Aviomieheni poika kinuaa isänsä puhelinta, sillä hänkin haluaa pelata jotain. Lopulta hän löytää oman, lapsille tarkoitetun iPadinsa.

Aviomies on taas uppoutunut niin netin maailmaan - katselee ehkä rumpuvideoita - ettei edes kuule, mitä hänelle puhutaan. En minäkään sen enempää ole läsnä, sillä selailen Pinterestiä odottaessa inspiraatiota koulutehtäviin.

Lapsille on sovittu teknologia-aikaa tunti päivässä. Me aikuisetkin olemme sopineet "toimistoajoista", jonka aikana puhelimet ja padit saavat olla käytössä. Mutta kun hetken aikaa ympärillä on suhteellisen hiljaista, eikä kukaan tarvitse mitään, tunti venyy helposti kahteen. Ja onhan netin maailma kiehtova, tiedon määrä kun ei lopu koskaan.

Minun täytyy tunnustaa, etten itse enää tiedä mikä on oikea määrä teknologiaa lapsille, sen enempää kuin itsellenikään.

Tänä päivänä osa lapsuudesta on siirtynyt verkkoon

Kauhistuttaa, miten puhelin tuntuu kasvaneen kiinni lapsen käteen, miten lapsen oma-aloitteisuus ja luovuus tuntuvat vähentyneen ja miten huonosti hän sietää tylsyyttä. Vertaan usein mielessäni miten paljon mielenkiintoisia seikkailuja ympäristö tarjosi itselleni lapsena ja miten keksin leikkejä ollessani yksinkin. Mutta tänä päivänä osa lapsuudesta on siirtynyt verkkoon, ja elämän tutkiminen tapahtuu usein siellä.

Verkossa on myös paljon sellaista, mikä ei kuulu lapsuuteen. Silti teknologia on niin iso osa elämäämme, ettei siitä voi välttyä. Koulusta tullut kirje ekaluokkalaisen vanhemmille "Miten puhua lapselle pornosta", on kai vaan otettava kauniiseen käteen ja luettava. Mutta pelottaa niin lasten, aikuisten, kuin ihmisyydenkin puolesta.

Näkyvät haitat, kuten "someniska”, huono ryhti ja muuttunut kävelytyyli ovat pieniä murheita. Keskittymis- ja uniongelmat ovat vakavampi asia, kuten se, ettei ole henkisesti läsnä ihmisille. Mutta sitä on vaikea hyväksyä, että ihmisten luonnekin muuttuu, meidän itsemme ymmärtämättä.

Ihminen on monimutkainen ja moniaistinen kokonaisuus. Harva ajattelee asiaa, mutta eri aisteilla on erilainen luonne ja eri aisteilla koetaan maailmaa eri tavoin. Esimerkiksi sokean ihmisen maailmankuva eroaa näkevän maailmankuvasta, samoin kuin kuuron kuulevasta.

Ihmisen aistit voidaan ajatella kuin ruokaympyränä. Tarvitaan sopivassa määrin kaikkea, jotta ihminen voisi hyvin ja pysyisi tasapainoisena. Jos syntyy puutteita tai yltäkylläisyyttä, ihminen alkaa pikkuhiljaa voimaan pahoin, sairastuu tai vähintäänkin muuttuu.

Jos vain näet ihmisen koskematta, kuulematta ja aistimatta häntä, et tiedä hänen luonteestaan kovinkaan paljon

Näköaistia pidetään monesti tärkeimpänä, mutta tähän aistiin pitäisi suhtautua pienellä varauksella. Opiskelen arkkitehtuuria, ja siinä näköaistin luonnetta kuvaillaan narsistiseksi, kontrolloivaksi ja hallitsevaksi.

Näköaisti on ahne, se "manipuloi" ihmistä uskomaan, että se mitä silmät näkevät, on koko totuus. Mutta jos vain näet ihmisen koskematta, kuulematta ja aistimatta häntä, et tiedä hänen luonteestaan kovinkaan paljon.

Kuvaan mahdollisesti liitetyt sanat, eli sosiaalisen median sisältö, vahvistavat illuusion asioiden tai ihmisen luonteesta. Helposti tuntuu siltä, kuin muiden elämä olisi jännittävämpi ja onnellisempi kuin oma. Omaan elämään kuuluu sotkuinen keittiö, palaneita kanapihvejä ja pienet itkut silloin tällöin. Eihän sellaista somessa näy.

Näköaistilla on suuri taipumus tarttua ja kiinnittää, esineellistää ja totalisoida. Sen myötä ihmisten tai asioiden pinta nousee yhä tärkeämpään rooliin ja sisällön tai luonteen merkitys vähenee. On surullista katsoa miten some kasvattaa nuoria panostamaan enemmän ulkokuoreensa kuin sisimpään, ja miten moni elää niin, että elämä näyttäisi hyvältä kameran linssin kautta.

Kuva kuvan jälkeen on myös mielenterveydelle haasteellista. Kuvilla ei ole tarinaa tai taustaa, eikä ihmisen psyykellä siten ole mahdollista juurtua mihinkään. Narsistinen silmä edistää henkistä ja aistillista irrallisuutta ja vieraantumista.

Silmä on erottava ja etäisyyttä luova elin, kun taas kosketus on läheisyyden, intiimiyden ja tunteen aisti

On mahdoton ajatella, että esimerkiksi kosketusaisti, joka tuo mukanansa intiimiyden ja läheisyyden, toimisi samalla tavoin. Arkkitehtuuri- ja muotoiluopinnoissa olen ymmärtänyt, että silmä on erottava ja etäisyyttä luova elin, kun taas kosketus on läheisyyden, intiimiyden ja tunteen aisti. Silmä kontrolloi ja tutkii, kosketus lähestyy ja hyväilee.

Siinä missä näköaisti eristää, ääni yhdistää. Näköaisti merkitsee ulkopuolisuutta, ääni sen sijan antaa sisäpuolisen kokemuksen. Tärkeä kuuloon liittyvä aistikokemus on hiljaisuus. Hiljaisessa tilassa ihminen kuuntelee vain itseään, omaa hengitystään, sydämensä lyöntejä ja omia ajatuksiaan.

Saatan olla väärässä, mutta minusta tuntuu kuin tämän päivän länsimainen ihminen pelkäisi hiljaisuutta ja hetkiä, jolloin joutuu kohtaamaan itsensä. Ehkä myös hetkiä jolloin joutuu kohtaamaan toisen. On helpompi paeta kipeitä ajatuksia, tylsyyttä ja vaikeita keskusteluita someen, kuin kohdata ne. Elämäämme täyttävät visuaaliset ja auditiiviset ärsykkeet. Teknologinen ajattelutapa tuntuu olevan ainoa hallitseva, eikä se jätä sijaa muulle.

Teknologian hyödyistä ja haitoista keskustellaan jatkuvasti. Yhdessä kolumnissa tuskin olisi edes tilaa luetella kaikkia hyötyjä.

Silti pelottaa seurata lasten kasvua ajassa, jolloin ihminen tulee teknologian myötä yhä itsekkäämmäksi, narsistisemmaksi ja kylmemmäksi.

Eva Wahlström

Kirjoittaja on ammattinyrkkeilyn maailmanmestari, taideopiskelija ja äiti. Wahlströmin vahvuudet ovat rohkeudessa ja heittäytymisessä. Heikkoudet löytyvät keittiön puolella.

Sterilisaatio vei naisen psykiatriselle osastolle – "Luulin pääseväni verikokeisiin, mutta sainkin tukun psykiatrisia diagnooseja"

Yle uutiset - 14 tuntia 20 min sitten
Mistä on kyse?
  • Sanna Pohjaniemi steriloitiin Essure-menetelmällä vuonna 2011
  • Sen jälkeen hän alkoi kärsiä erilaisista kivuista ja väsymyksestä, joiden vuoksi jäi sairauslomalle
  • Vuosien mittaan Pohjaniemi sai CFS- ja fibromyalgia-diagnoosit sekä useita psykiatrisia diagnooseja
  • Hän hakeutui Essure-implanttien poistoleikkaukseen keväälllä 2016
  • Pohjaniemen mukaan lähes kaikki oireet ovat nyt kadonneet

32-vuotiaan Sanna Pohjaniemen elämä oli mallillaan syksyllä 2011. Hän oli mennyt äskettäin naimisiin, vaihtanut juuri työpaikkaa ja viihtyi hyvin työssään R-kioskin myyjänä.

– Olin jo vuosia aiemmin päättänyt, etten halua lapsia. Uuden ehkäisymenetelmän miettiminen tuli ajankohtaiseksi, kun kuparikierukka alkoi aiheuttaa hankalia oireita, Pohjaniemi kertoo.

Tuore aviopari päätyi sterilisaatioon ja uudehkoon Essure-menetelmään, koska operaatio tehtiin päiväkirurgiassa, ilman nukutusta ja sairauslomaa ei tarvittu. Toimenpiteessä naisen munanjohtimiin asennetaan pienet, kierrejousen näköiset implantit. Asennus meni hyvin, mutta sen jälkeen alkoi musta aika.

– Väsymys iski jo samana päivänä, lisäksi alkoi tulla erilaisia kipuja ympäri kroppaa. Vasempaan lonkkaan tuli niin kova kipu, että jalat lähtivät välillä alta. Kävin töissä, mutta en pystynyt liikkumaan tiskin takana. Illat ja vapaat vain itkin ja nukuin. Suoritin, en syönyt tai juonut, olin kuin zombi, Pohjaniemi kertoo.

Esimies passitti Pohjaniemen lääkäriin ja sairauslomalle. Olo ei kuitenkaan helpottunut, päinvastoin.

Blackout-kohtauksia

Alkoi vuosikausia kestänyt ravaaminen eri alojen lääkäreillä ja kuntoutuksissa. Sairausloma alkoi venyä ja diagnooseja kertyä. Pohjaniemellä todettiin muun muassa väsymysoireyhtymä CFS, erilaisia kipuja aiheuttava fibromyalgia ja autonomisen hermoston toimintahäiriö.

– Kunto huononi jatkuvasti. Kilpirauhas- ja aivolisäkehormonit heittelivät verikokeissa, samoin verensokeri ja verenpaine. Selkä ja niska olivat jumissa. Minulla oli blackout-kohtauksia, jolloin en osannut tankata autoa tai muistanut edes nimeäni. Kokeilin monia erilaisia lääkkeitä, mutta mistään ei ollut apua.

En osannut tankata autoa tai muistanut edes nimeäni. Sanna Pohjaniemi

Pohjaniemi yritti pitää päänsä kasassa tekemällä käsitöitä. Hän virkkasi isoja ja pieniä mattoja sekä neuloi sukkia. Käsitöitä valmistui satoja.

– En jaksanut kuin istua sohvalla suurimman osan ajasta. Käsityöt olivat henkireikäni sairausloman ajan. Siinä joutui miettimään, laskemaan ja suunnittelemaan.

Kaksi viikkoa psykiatrisella osastolla

Vuonna 2015 Pohjaniemi pääsi Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kuntoutustutkimukseen. Hän kävi poliklinikalla tapaamassa psykologia, sosiaalityöntekijää ja lääkäriä, joka ehdotti kahden viikon kuntoutusjaksoa psykiatrisella osastolla.

Pohjaniemi suostui, koska oletti, että hänet tutkittaisiin siellä mahdollisimman tarkkaan myös fyysisten oireiden osalta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

– Luulin pääseväni verikokeisiin ja muihin testeihin. Kun kyselin niiden perään, minulle sanottiin ettei sellaisia tehdä. Jouduin muiden potilaiden sekaan ja minua kohdeltiin mielenterveyspotilaana.

Jakson aikana Pohjaniemi kävi useita kertoja psykologin juttusilla. Diagnoosien määrä lisääntyi. Hänellä todettiin muun muassa määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö, elimellisoireinen toimintahäiriö, uniapnea, keskivaikea masennus ja sopeutumishäiriö.

Sopeutumishäiriö-diagnoosi tuli käsittääkseni siitä, etten sopeutunut sairauteeni vaan etsin siihen ratkaisua. Sanna Pohjaniemi

Osastolla ollessaan Pohjaniemi alkoi myös ensimmäistä kertaa pohtia, voisiko oireilu johtua Essure-implanteista. Hän oli lukenut juuri ennen osastolle tuloaan Yle Uutisten jutun implanttien aiheuttamista ongelmista.

– Oireet täsmäsivät täydellisesti. Kun pohdin asiaa myös ääneen, sain varmaan tukun psykiatrisia diagnooseja lisää. Sopeutumishäiriö-diagnoosi tuli käsittääkseni siitä, etten sopeutunut sairauteeni vaan etsin siihen ratkaisua.

Vasemmalla Sanna Pohjaniemi ennen poisto-operaatiota, oikealla kolme kuukautta leikkauksen jälkeen.Sanna Pohjaniemi Gynekologit eri linjoilla

Pohjaniemen mukaan yksi hoitaja kuitenkin kuunteli häntä ja kannusti selvittämään syyt oireiden taustalla. Kun Pohjaniemi pääsi sairaalasta kotiin, hän varasi ajan gynekologille ja pyysi päästä operaatioon, jossa Essure-implantit poistettaisiin.

– En uskonut sokeasti, että oireeni katoaisivat implanttien poiston myötä. Ajattelin, että oireeni voivat johtua muustakin. Halusin kuitenkin poistattaa ne ja katsoa, mitä tapahtuu.

Mäntässä Pirkanmaalla asuva Pohjaniemi sai yksityiseltä puolelta lähetteen ja pääsikin nopeasti poliklinikalle Jokilaakson sairaalaan Jämsään. Siellä vastaanotto oli kuitenkin tyly.

– Gynekologi oli sitä mieltä, ettei Essure voi missään nimessä aiheuttaa oireita. Tiesin kuitenkin, että Essure sisältää nikkeliä jolle olen allerginen. Sen jo yksin olisi pitänyt estää asennus alunperinkin. Minulta mureni pokka ja aloin itkeä.

Lääkäri tutki Pohjaniemen ja päätti lopulta, että kohtu on poistettava suurehkon myooman vuoksi. Essure-implantit voitaisiin poistaa samalla.

Poistoleikkaus vei vaivat

Pohjaniemi pääsi leikkaukseen helmikuussa 2016. Hän sanoo, että muutos oli havaittavissa heti nukutuksesta heräämisen jälkeen.

– Kuulin, näin ja ymmärsin, mitä ihmiset ympärilläni puhuvat. Olo oli aivan epätodellinen, kun huomasin muutoksen. Hoitajatkin olivat ihmeissään, kun tarvitsin särkylääkkeitä vain pari päivää.

Jälkikäteen Pohjaniemi kuuli, että implantit poistanut lääkäri oli tehnyt niistä haittailmoituksen.

Olon koheneminen jatkui. Essuren asennuksesta alkanut turvotus laski ja liikunta alkoi maistua. Pohjaniemi aloitti lenkkeilyn ja spinningin kolmen viikon kuluttua leikkauksesta.

– Kaikki tuntui niin kevyeltä. Muutos oli todella radikaali. Elämäni oli vuosia eräänlaisessa pause-tilassa, jonka poistoleikkaus lopetti.

Diagnoosit kumottiin

Viisi vuotta kestänyt sairausloma päättyi huhtikuussa 2016, kun Pohjaniemi meni takaisin töihin R-kioskin tiskille.

– Pää oli aivan terävä. Muistin automaattisesti esimerkiksi sen, millaista tupakkaa eräs asiakas polttaa.

Valtaosa Pohjaniemen saamista diagnooseista on kumottu. Pohjaniemi näyttää lääkärinlausuntoa, jossa lukee, että Essure-implantit ovat suurelta osin olleet oireilun takana. Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja CFS ovat lääkärinlausuntojen mukaan korjaantuneet. Lausunnot on kirjoittanut kaksi eri lääkäriä.

Pohjaniemi uskoo kärsineensä jonkinlaisesta metallimyrkytyksestä. Myös lääkärinlausunnoissa pidetään todennäköisenä, että Essure on aiheuttanut hänen elimistöönsä jatkuvan tulehdustilan, joka puolestaan on aiheuttanut monimuotoiset oireet.

Olo oli aivan epätodellinen, kun huomasin muutoksen. Sanna Pohjaniemi

Pohjaniemi toivoo, että TAYS poistaisi diagnoosit pois myös Omakanta-palvelusta. Hän on huomannut, että psykiatriset diagnoosit haittaavat muiden vaivojen hoitoa.

– Kun olen mennyt kipeän polven takia terveyskeskukseen, Omakannan teksti alkaa että kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava potilas tulee kipeän polven kanssa.

Yle kertoi torstaina, että Essure-implantit on poistettu jo kymmeniltä naisilta vaikeiden oireiden vuoksi. Poisto-operaatiot ovat alkaneet yleistyä tänä vuonna. Lääkeyhtiö Bayer lopetti valmisteen myynnin aiemmin tänä kesänä vähäiseen kysyntään vedoten. Valmiste on tällä hetkellä myyntikiellossa EU:n alueella.

Sanna Pohjaniemen toipuminen jatkuu edelleen, vaikka suurin osa oireista onkin poistunut tai vähentynyt selvästi. Esimerkiksi hänen sokeriarvonsa ovat korjaantuneet vasta viimeisen puolen vuoden aikana. Pohjaniemi toivoo, että mahdollisimman moni implantteihin tyytymätön pääsisi poisto-operaatioon.

Huippumoderni tehdas yrittää saada Valiolle kenkää oven rakoon lännen kovilla markkinoilla

Yle uutiset - 14 tuntia 31 min sitten

Valion uutta suurta välipalatehtaan laitteistoja Riihimäen Herajoella on viritelty viimeiset viikot.

Upouuden tehtaan on kohta tarkoitus syytää uusia tuotteita niin Suomen kuin ulkomaankin markkinoille. Välipalatehtaan vihkiäisiä vietettiin torstaina.

Prosessioperaattori Ilari Muhoselle vuosi on merkinnyt paljon uuden tekniikan opettelua. Ville Välimäki / Yle

Starttivaiheen viitisenkymmentä työntekijää ovat harpanneet uuteen maailmaan siirtyessään Valion viereiseltä vanhalta meijeriltä huippunykyaikaiseen välipalatehtaaseen. Työntekijölle uusi tehdas tuo uskoa tulevaisuuteen.

Välipalatehdas työllistää aluksi 70 henkilöä. Prosessioperaattori Ilari Muhonen uskoo, että Valio tulee vielä kasvamaan Herajoella.

– Kyllä täällä tullaan lisää porukkaa tarvitsemaan.

Ilari Muhoselle vuosi on merkinnyt paljon uuden opettelua. Nuori mies on aiemmin ollut vanhan meijerin maitopuolella ja opettelee nyt jogurtintekoa.

– Pitkä matka on tultu eteenpäin ja nyt alkaa jo muistuttaa tuotantoa. Olen tyytyväinen, tulee hienoa tavaraa, Muhonen lupaa.

Laiteasentajien kanssa on tullut vietettyä paljon aikaa, kun uusia koneita ja automatiikkaa on pitänyt ottaa haltuun.

– Välillä on ollut sellaisia päiviä, että pelkästään englannilla on jouduttu pärjäämään, Ilari Muhonen hymyilee.

Välipalatehtaan rakentaminen on maksanut noin 170 miljoonaa euroa. Se on Valion historian suurin investointi. Valio valmistaa tehtaassa vuosittain noin 120 miljoonaa kiloa välipaloja, joista kolmannes menee vientiin. Määrää pyritään kasvattamaan.

Uusi tehdas mahdollistaa uudenlaisia tuotteita

Uudella välipalatehtaalla tulee olemaan suuri rooli suomalaiselle elintarviketuotannolle ja alan kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla.

– Tässä noustaan aivan uudelle tasolle ja vuosikymmenelle. Pääsemme tekemään niitä tuotteita, mitä tuotekehityksessä on kehitelty. Yritämme saada tuotteita maailmanmarkkinoille ja myös aivan uudenlaisia tuotteita suomalaisille kuluttajille, lupailee johtaja Mika Koskinen Valiolta.

Johtaja Mika Koskinen Valiolta odottaa uuden tehtaan tuovan tuotekehittelyn viimeisimmät ideat pian kuluttajien ulottuville.Ville Välimäki / Yle

Venäjän markkinoille ei juuri nyt ole asiaa ja lännen markkinoilla kisa on äärimmäisen kovaa. Siellä jos missä uudet innovaatiot ovat se avain, joilla uudet maat ja niiden markkinat voivat aueta.

Kovenevassa kilpailussa myös hyvä sijainti on jatkossa entistäkin tärkeämpi. Riihimäki toimii maantieteellisesti Valion kartalle erinomaisesti. Yhtiö on hyödyntänyt kolmosmoottoritien varrella sijaitsevasta uudestaan tontistaan vasta pienen osan, joten tilaa laajentamiselle on.

– Tästä sadan kilometrin säteellä on paljon maitoa ja noin puolet suomalaisista. Tämä on hyvin keskeinen paikka ja tässä ollaan pitkään. Näin isot investoinnit tehdään vuosikymmeniksi.

– Tämä on myös logistisesti keskipiste ja erinomainen paikka työntää Suomesta tavaraa maailmalle, Mika Koskinen ynnäilee.

Tulossa valtakunnallinen rekkaparkki

Välipalatehdasta varten kolmosmoottoritielle rakennettiin jopa uusi liittymä. Liittymä on lisännyt muidenkin yritysten halua tulla Riihimäelle.

– Neuvottelemme alueen itäpuolelle pääkonttori-logistiikka -yhdistelmän sijoittumisesta ja länsipuolelle valtion kanssa neuvotellaan valtakunnallisesta rekkaparkkihankkeesta. Siihen liittyy myös täyden palvelun huoltoasema, kertoo Riihimäen elinkeinojohtaja Mika Herpiö.

Herätys: Poliisi pysäytti toisen terrori-iskun Espanjassa, Barcelonassa ei tiettävästi suomalaisuhreja ja helsinkiläisoppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta

Yle uutiset - 14 tuntia 50 min sitten
Poliisi on torjunut toisen iskun Espanjassa

Poliisi ampui yöllä viisi ihmistä pysäyttäessään terrori-iskun Cambrilsin rantakaupungissa Barcelonasta lounaaseen. Kuusi siviiliä ja poliisi loukkaantui, kun henkilöauto ajoi ihmisten yli kadulla.

Ammutuilla oli yllään pommiliivit. Poliisin epäilee, että iskulla on yhteys Barcelonan torstaiseen iskuun.

13 ihmistä kuoli Barcelonassa terrori-iskussa torstai-iltana, kun kuljettaja ajoi pakettiauton väkijoukkoon La Ramblan kävelykadulla. Tekijää ei ole saatu kiinni.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoyn mukaan Barcelonan iskussa oli kyse jihadistisesta terrorismista. Yle seuraa tapahtumia hetki hetkeltä.

UM: Barcelonassa ei suomalaisuhreja, tiedot tarkentuvat aamulla

Suomen ulkoministeriön tiedossa ei ole, että Barcelonan iskussa olisi suomalaisuhreja. Ministeriön mukaan tiedot tarkentuvat aamun aikana. Barcelonassa asuu tiettävästi noin 500 suomalaista. Matkustusilmoituksia on tehty toistaiseksi 150.

Tutkimus: Helsinkiläisoppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsinkiläisoppilaat hyötyvät positiivisen diskriminaation rahoituksesta, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportista. Termillä tarkoitetaan kouluille jaettavaa määrärahaa, jonka jakoon vaikuttavat muun muassa perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella. Rahoitusmalli otettiin Helsingissä käyttöön yhdeksän vuotta sitten, ja tutkimuksen mukaan se on lisännyt oppilaiden hakeutumista toisen asteen koulutukseen selvästi.

Sää jatkuu keskimääräistä lämpimämpänä Yle

Sadekuuroihin on syytä varautua perjantaina maan keski- ja itäosassa. Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan maan eteläosassa ja Lapissa on päivällä pääosin poutaa. Sää on edelleen keskimääräistä lämpimämpää ja lämpötilat ovat suuressa osassa maata perjantaina 20 asteen tienoilla. Lue lisää säästä yle.fi/saa.

The Health Benefits of Wind and Solar Exceed the Cost of All Subsidies

Slashdot - 14 tuntia 51 min sitten
New submitter TheCoroner writes: A paper in Nature Energy suggests that the benefits we receive from moving to renewables like wind and solar that reduce air pollution exceed the cost of the subsidies required to make them competitive with traditional fossil fuels. Ars Technica reports: "Berkeley environmental engineer Dev Millstein and his colleagues estimate that between 3,000 and 12,700 premature deaths have been averted because of air quality benefits over the last decade or so, creating a total economic benefit between $30 billion and $113 billion. The benefits from wind work out to be more than 7 cents per kilowatt-hour, which is more than unsubsidized wind energy generally costs. This study ambitiously tries to estimate the benefits from emissions that were avoided because of the increase in wind and solar energy from 2007 through 2015, and to do so for the whole of the U.S. Millstein and colleagues looked at carbon emissions, as well as sulphur dioxides, nitrogen oxides, and particulate matter, all of which contribute to poor air quality. There are other factors that also need to be considered. A rise in renewables isn't the only thing that has been changing in the energy sector: fuel costs and regulation have also played a role. How much of the benefit can be attributed to wind and solar power, and how much to other changes? The researchers used models that track the benefits attributable to renewable power as a proportion of the total reduction in emissions.

Read more of this story at Slashdot.

Lapin matkailubuumi pahentaa asuntopulaa – Inarissa tarve sadalle asunnolle

Yle uutiset - 14 tuntia 53 min sitten

Puolisen vuotta Inarin kunnanjohtajana toiminut Toni K. Laine on yllättynyt ongelmasta, joka Inarissa odotti.

– Kun matkailun kasvu on kiihtynyt, niin asuntopula on alkanut näkyä jo todella hankalana meidän kolmessa keskuksessa eli Inarissa, Ivalossa ja Saariselällä. Minut yllätti, kuinka haastava tämä tilanne on.

Vuokra-asuntoa vailla ovat niin perheellistyvät inarilaisnuoret kuin ne kymmenet työntekijät joita alueen hotellit ja ravintolat haluaisivat palkata.

– Asuntojen tarve on kymmeniä, ollaan varmaan lähempänä sataa. Kun vielä otetaan huomioon kausityöntekijät, niin tarve moninkertaistuu.

Monet kunnan kiinteistöt, koulut ja päiväkodit, ovat remontin tarpeessa ja korjausvelkaa on niin paljon, etteivät kunnan rahat enää riitä tarvittavien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Nyt käydäänkin keskusteluja yksityisten rakennuttajien kanssa. Kunnanjohtajan mukaan usealla yhtiöllä on ainakin alustavaa kiinnostusta rivi- ja kerrostalojen rakentamiseen.

– Keskusteluissa on päästy eteenpäin, toivotaan että lähitulevaisuudessa saadaan hankkeita liikkeelle, Laine toteaa.

– Jos yksityiset hankkeet eivät lähde liikkeelle, niin sitten täytyy keskustella kuinka paljon kunta voisi panostaa asuntotuotantoon ja mistä se on pois.

Inarin kunnanjohtaja Toni K. LaineVille-Riiko Fofonoff / Yle Ilman autoa ei Inarissa pärjää

Asuntopula tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kunta palkkaa opettajaa tai lastentarhanopettajaa Inarin kirkonkylälle, nousee kynnyskysymykseksi auto. Inarin kirkonkylällä asuntoa ei ole tarjolla, mutta 40 kilometrin päästä Ivalosta sen saattaa löytää.

Kunta on tehnyt tilanteen selväksi myös ravintoloita perustaville ja hotelleja laajentaville matkailuyrittäjille. Laine kertoo, että jotkut matkailuyrittäjät ovat rakentaneet yksin tai yhdessä asunnot työntekijöilleen.

– Se on tottakai iso juttu yrittäjälle lähteä ydintoiminnan lisäksi rakentamaan työntekijöille asuntoja, kunnanjohtaja myöntää. Hän korostaa, että kunta on valmis ja halukas tekemään matkailuyrittäjien kanssa yhteistyötä asunto-ongelman ratkaisemiseksi.

Suomen päälaella Utsjoella matkailu on vielä vähäistä verrattuna Saariselän kuhinaan, mutta kasvuun uskotaan. Vallen Lomakylän mökeissä ja uudessa hotellissa on riittänyt asiakkaita, talvella keskieurooppalaisia ja kesällä kotimaisia.

– Jos tässä joutuu lisää henkilökuntaa palkkaamaan niin asunnoista on kyllä huutava pula, kertoo yrittäjä Petteri Valle tilanteesta Tenojoen rannalla.

Vesa Toppari / Yle Utsjoelle ei löytynyt kohtuuhintaista rakentajaa

Utsjoella edellinen kunnanvaltuusto teki viimeisessä kokouksessaan toukokuussa päätöksen kahden rivitalon rakentamisesta; toinen olisi noussut Utsjoelle, toinen Karigasniemeen. Tarjous saatiin muutamalta urakoitsijalta, mutta ne olivat satojatuhansia euroja yli 3,2 miljoonan euron budjetin.

– Hintataso oli niin korkea, ettei kuntalaisten rahoja siihen voinut laittaa, toteaa Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Nyt kunnassa sulatellaan pettymystä ja mietitään jatkoa.

– Rakentaminen tänne on kallista eikä yksityistä rakentamista ole saatu tarpeeksi. Ilmeisesti sijoittajat eivät koe vuokra-asuntotuotantoa täällä kannattavaksi.

Kunnan omia vuokra-asuntoja ei ole tälläkään hetkellä vapaana. Jotkut vuokratalot ovat lisäksi sen verran heikossa kunnossa, että ne purettaisiin ja siirrettäisiin asukkaat muualle, jos olisi mihin siirtää.

Millaisia ongelmia asuntopula on ehtinyt aiheuttaa, sitä kunnanjohtaja voi vain arvailla.

– Karigasniemeen on ollut vaikea saada päteviä opettajia ja olemme miettineet, että johtuuko se siitä että Karigasniemellä ei ole asuntoja, Tieva-Niittyvuopio pohtii.

Tutkija yllättyi: Oppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta – Pienellä panoksella suuria vaikutuksia

Yle uutiset - 15 tuntia 18 s sitten

Helsinkiläisoppilaat hyötyvät positiivisen diskriminaation rahoituksesta, käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n tänään perjantaina julkaisemasta tutkimusraportista.

Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa positiivista syrjintää tai erityiskohtelua. Sen rahoituksella viitataan tässä yhteydessä Helsingin kaupungin kouluille jakamaan määrärahaan, jonka jakoperusteisiin vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.

Tästä on kyse
  • Helsingissä nuoret hyötyvät positiivisen diskriminaation rahoituksesta, ilmenee VATT:n tutkimusraportista.
  • Termillä tarkoitetaan kaupungin kouluille jakamaa määrärahaa, jonka jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.
  • Rahoitusmalli otettiin käyttöön Helsingissä syksyllä 2008.
  • VATT:n mukaan malli on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea maahanmuuttajataustaiset oppilaat sekä suomenkieliset pojat.

Määrärahaa kohdennetaan osalle helsinkiläisistä peruskouluista, ja se on tarkoitettu ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Rahoitusmalli otettiin Helsingissä käyttöön yhdeksän vuotta sitten, syksyllä 2008, kertoo VATT:lle tutkimuksen tehnyt Mikko Silliman.

Sillimanin tutkimuksessa selvisi, että Helsingin kaupungin kohdentama erityisraha on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta suoraan toisen asteen koulutukseen.

– Näyttää siltä, että pienellä panoksella saa yllättävän suuria vaikutuksia, Silliman summaa tuloksia. Hän itse on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja suorittaa tällä hetkellä tohtoriopintoja maailmankuulussa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Tutkija: Kyse ei ole suurista summista

Silliman sanoo Ylelle yllättyneensä tutkimuksen tuloksista ja etenkin siitä, että ne olivat niin yksiselitteiset.

Hänen mukaansa positiivisen diskriminaation määräraha lisää ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen: vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei jatkanut Helsingissä toisen asteen koulutukseen, mutta rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen osuus on laskenut viidenneksellä.

Tutkimuksessa helsinkiläiskoulujen tuloksia on verrattu myös muualla Suomessa oleviin samankaltaisiin kouluihin. Samankaltaisella koululla tarkoitetaan tässä oppilaitosta, joka olisi saanut positiivisen diskriminaation rahoitusta, mikäli sen kotikunta olisi noudattanut samanlaista politiikkaa kuin Helsinki.

– Näemme, että ennen kuin tuki tuli Helsingissä käyttöön, trendit liikkuivat näissä kouluissa aika samalla tavalla. Mutta heti, kun tukirahoitus oli otettu käyttöön, Helsingin kouluissa tapahtui iso hyppy ja muissa kouluissa jatkui samanlainen trendi, Silliman sanoo.

Hän toteaa, että positiivisen diskriminaation rahoituksessa ei ole kyse suurista summista: määräraha on yhtä oppilasta kohti vain joitakin satoja euroja.

– Jos meitä kiinnostaa nuorten koulunkäynti, tämä on todella tehokas tapa parantaa sitä.

Avustuksella on palkattu tukihenkilöitä

Silliman huomauttaa, että olennaista ei ole kuitenkaan pelkkä lisärahoitus vaan se, miten rahoitus kouluissa käytetään. Esimerkiksi Helsingissä vaikuttaa hänen mukaansa siltä, että suuri osa rahoituksesta on käytetty koulunkäyntiavustajien ja muiden tukihenkilöiden palkkaamiseen.

Opetushallituksessa VATT:n tuoreet tutkimustulokset on otettu ilolla vastaan, kertoo yksikön päällikkö Leena Nissilä.

– Uskon ja toivon, että muut kunnat ottavat tästä mallia, hän kommentoi.

– Helsingin mallissa raha jaetaan kouluille samoilla kriteereillä kuin se valtionosuutenakin tulee eli ottamalla huomioon esimerkiksi alueen työllisyysaste ja vieraskielisten määrä. Näin valtion rahoitus kohdentuu paremmin siihen, mihin se on alun perin tarkoitettu.

Ruotsissa 23 erityisen ongelmallista asuinaluetta, Suomessa ei yhtään

Yle uutiset - 15 tuntia 17 min sitten

– Auttakaa meitä! Auttakaa meitä! Meidän pitää saada kunnat mukaan, vetosi Ruotsin ylipoliisipäällikkö Dan Eliasson kesäkuisessa lehdistötilaisuudessa kuntien edustajiin, jotta he auttaisivat poliisia selviytymään järjestyksen ylläpidosta maan ongelmalähiöissä.

Useat pääkirjoitustoimittajat ja poliitikot vaativat tilaisuuden jälkeen, että Suomen poliisiylijohtajaa vastaava Ruotsin ylipoliisipäällikkö eroaa tehtävästään, koska poliisi oli mitä ilmeisimmin menettänyt otteensa lähiöissä riehuvista rikollisjengeistä.

Eliasson sai kuitenkin pitää työpaikkansa. Ja töitä hänellä riittää.

Ruotsin poliisi on tunnistanut peräti 61 ongelmallista asuma-aluetta, joista 23 luokitellaan "erityisen ongelmallisiksi asuinalueiksi" (särskilt utsatta områden). Niitä on Etelä- ja Keski-Ruotsin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.

Yle Uutisgrafiikka

Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. Autoja palaa, ambulanssit eivät uskalla ajaa virkatehtäviin, poliisiautoja kivitetään ja mediaa uhkaillaan. Poliisin mukaan alueille on muodostunut "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat.

Paikalliset asukkaat tosin usein vetoavat siihen, että väkivalta ja vandalismi on vain ajoittaista, ja että todennäköisyys jotua katuväkivallan uhriksi on suurempi esimerkiksi Tukholman keskustassa iltaisin ja viikonloppuisin.

"Suomessa ei alueita, jonne poliisi ei uskaltaisi mennä"

Mutta onko Suomessa ongelmallisia asuinalueita? Mitä sanoo Suomen poliisi siitä, että poliisin korkein johtaja anelee apua virkaveljiltään ja -sisariltaan?

Polliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta sanoo, että Suomessa ei ole alueita, jonne poliisi ei uskaltaisi virkatehtäviin.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta vakuuttaa, että Suomeen ei ole syntynyt alueita, joihin poliisi epäröisi lähteä virkatehtäviin.Riku Tonttila / Yle

– Totta kai meilläkin on haastavia ja vaikeita tehtäviä. Mutta niihin varaudutaan sitten omalla tavalla, joka liittyy poliisin taktiseen osaamiseen ja strategiseen toimintatapaan.

Ruotsin poliisijohdon vetoomus muille viranomaisille kuulostaa Pekka Heikkisen mielestä aivan perustellulta.

– Meillä täällä Suomessakin on pitkät perinteet etenkin poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyöstä, ja poliisilla itsellään on halu laajentaa sitä. Nyt kun meille on tullut maahanmuuttajia, niin heidänkin kanssaan halutaan solmia paikallisesti suhteita. Poliisi on tässä eräänlainen koordinaattori.

Yksi tärkeä syy lähiöiden rauhallisuuteen Suomessa on poliisin mukaan se, että viranomaiset haluavat pureutua ongelmien syy- ja seuraussuhteisiin, eivät pelkästään hoitaa akuutteja ongelmatilanteita.

Poliisin työtehtävät lähiöissä liittyvät usein kotiväkivaltaan, keskustassa katuväkivaltaan.Riku Tonttila / Yle

– Saattaa olla, että esimerkiksi sosiaalitoimi tai lastensuojelu pystyy huolehtimaan tilanteesta. Samoin jos vaikkapa jossain lähiössä nuorisojoukko tekee ilkivaltaa tai näpistelee, niin mitä enemmän sille annetaan tilaa, sitä vakavammaksi teot muuttuvat. Tähän puututaan jo varhaisessa vaiheessa, eikä pelkästään poliisi vaan myös muut viranomaiset ja parhaassa tapauksessa myös paikalliset asukkaat, Pekka Heikkinen kertoo.

Laitakaupungilla kotiväkivaltaa, keskustassa katuväkivaltaa

Ylikomisario Jari Taponen ja komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista noutavat Ylen toimittajan ja kuvaajan maijan kyytiin ja suuntaamme kohti Itä-Helsingin Kontulaa. Kontula lienee yksi pääkaupunkiseudun huonomaineisimpia lähiöitä. Muutos viihtyisämpään suuntaan on kuitenkin ollut silmiinpistävä.

– 15 vuotta sitten tähän aikaan päivällä täällä olisi jo ollut kaljoittelijoita. Nyt heitä ei näy. Toisaalta yhtenä syynä rauhallisuuteen on se, että kaljakuppiloita on hävinnyt ja tilalle on tullut ravintoloita. Se on nostanut tämän ostoskeskuksen profiilia paljon.

Paikallinen asukas Tuire Messo sanoo, ettei pelkää kulkevansa illalla Kontulan keskustassa.

– Harkitsen, milloin minun tarvitsee illalla kulkea täällä. Jos tarvitsee, niin minun ei tarvitse mennä kuppiloiden eteen tai porukkojen keskelle. Kuljen reippaasti sen matkan, jonka olen suunnitellut kulkevani. Aina olen selvinnyt. Tämä on oikeasti ihanteellinen asuinpaikka, kunhan saadaan tämä turha huhumylly pois.

Ylikomisario Jari Taponen sanoo, että ihmiset kokevat eniten turvattomuutta juna- ja metroasemilla sekä ostoskeskuksissa.Riku Tonttila / Yle

Jari Taponen kertoo, että poliisin tehtävät lähiöissä ja keskusta-alueilla poikkeavat hyvin paljon toisistaan.

– Laitakaupungilla, missä ihmiset asuvat, on kotiväkivaltaa. Keskustassa on taas alkoholiin liittyvää katuväkivaltaa. Jos ajatellaan sitä, missä ihmiset kokevat turvattomuutta, niin ne ovat yleensä paikkoja, joissa ihmiset liikkuvat paljon. Juna- ja metroasemat sekä ostoskeskukset. Ilta- ja viikonloppuaikaan tähän liittyy alkoholi.

80 prosenttia poliisille tulevista väkivaltatapauksista on sellaisia, joissa joko tekijä tai uhri ovat alkoholin vaikutuksen alaisena.

Poliisi ennnaltaehkäisee ongelmia jalkautumalla asukkaiden luokse

Mekin saamme pientä tuntumaa Kontulan nuhjuisempaan puoleen, kun kesken rupattelumme tehdään epäillyn huumediilerin kiinniotto. Henkilö on poliisin vanha tuttu.

– Lähtökohta on se, että me tunnemme alueen asukkaat ja toimijat. Esimerkiksi tässä Kontulan ostoskeskuksessa täytyy tuntea yrittäjät ja täällä liikkuvat ihmiset. Tällöin heidän arjen huolensa tulevat meille tietoon, esimerkiksi jostain härikköporukasta. Pääsemme hyvissä ajoin kiinni tilanteeseen, ja kun tunnemme nämä porukat, niin pääsemme heti keskustelemaan heidän kanssan, Jari Taponen kuvailee.

Tämän ennaltaehkäisevän kansalaisten pariin jalkautumisen lisäksi Helsingin poliisi tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa.

Poliisi pyrkii luomaan verkostoja paikallisten toimijoiden kanssa, jotta ongelmiin päästään tehokkaammin käsiksi.Riku Tonttila / Yle

– Me kartoitamme tilannetta koko ajan. Tiedostamme, että Helsingissäkin on menty hieman huonoon suuntaan esimerkiksi asuinalueiden eriytymisessä. Meillä on täällä niin kutsuttu Turvallinen Helsinki -verkosto, jossa tilannetta seurataan erityisen tarkkaan. Mietimme, mitä voimme tehdä, jos huono kehitys jatkuu. Ja kun puhutaan pienemmistä paikallisista ongelmista, poliisi kutsuu paikalliset toimijat yhteen ja yritämme ratkaista ongelmat yhdessä.

Vaikka tilanne Suomen lähiöissä nyt vaikuttaa varsin valoisalta, Jari Taponen kehottaa kuitenkin pysyttelemään valppaana tulevaisuutta ajatellen. On arvioitu, että kymmenen vuoden sisällä Helsinki kasvaa 100 000 asukkaalla.

– Suurin osa on vieraskielistä väestöä. Vieraskieliset työllistyvät varsin huonosti. Meidän täytyy ponnistella, että kaikki pääsevät mukaan, jotka tulevat Helsinkiin tai Suomeen. Pitää löytyä tarpeeksi työpaikkoja. Asuntopolitiikassa pitää huomioida, ettei pääse kasaantumaan huono-osaisuutta. Tämä vaatii erityisiä toimenpiteitä.

Tärkein syy hyvään tilanteeseen asuinalueiden kirjava asuntokanta

Poliisin mukaan aivan kaikkein tärkein syy siihen, miksi Suomen lähiöiden tilanne ei ole päässyt riistäytymään Ruotsin lähiöiden tasolle, on se, että kullekin alueelle on alusta lähtien rakennettu erityyppisiä asuntoja. Kaupungin vuokra-asunnot, kovan rahan asunnot ja hitas-asunnot mahtuvat samoille alueille iloisessa sekamelskassa. Näin myös yhteiskunnan eri kerrokset sekoittuvat.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Tero Santaoja vie meidät tutustumaan Jakomäkeen, jota hän pitää Helsingin haasteellisimpana alueena tällä hetkellä. Täälläkin on Santaojan mukaan tapahtunut paljon myönteistä kehitystä ja vielä lisää on tulossa. Hän tietää mistä puhuu, koska hän on vetänyt yli kuusi vuotta Helsingin kaupungin omaa lähiöprojektia.

Helsingin kaupungin Tero Santaoja painottaa, että vanhoille lähiöalueille on hyvä saada uudenlaisia asuntoja ja uusia asukkaita täydennysrakentamisen avulla.Riku Tonttila / Yle

– Me olemme kehittäneet puistoja, toriaukioita, asukastoimintaa ja sosiaalista yhteistyötä. On myös totetutettu täydennysrakentamista, jotta saadaan uusia asukkaita.

Täydennysrakentaminen on Santaojan mukaan tärkeää paitsi sen vuoksi, että saadaan uudentyyppisiä asuntoja, myös siksi, että palvelujen kehittäminen vaatii riittävän suuren asukaspohjan. Riittävät palvelut puolestaan vaaditaan, jotta asukkaat haluavat pysyä alueella.

Jakomäen ostoskeskuksen taakse on syntymässä Jakomäen sydän -hanke. Jakomäen keskusta suunnitellaan kokonaan uudelleen purkamalla huonokuntoisia palvelurakennuksia ja rakentamalla tilalle luultavimmin uusia asuintaloja. Myös virkistysalueita kohennetaan.

Jakomäen sydämessä vanhat palvelurakennukset puretaan ja tilalle tulee uudenlaisia asuinrakennuksia ja sitä kautta uusia jakomäkeläisiä.Riku Tonttila / Yle

Ylikomisario Jari Taponen sanoo, että varsinaisia ongelmalähiöitä ei Suomessa ole, mutta kullakin alueella ongelmat voivat liittyä esimerkiksi tiettyyn taloyhtiöön, asuntoon tai tiettyyn rajattuun alueeseen. Se tulee todistettua Jakomäessä.

Ostoskeskuksen yhdellä kulmalla katukivetyksillä istuskelee kymmeniä hilpeitä kaljaveikkoja, ja tappelunnujakkakin syntyy. Kulman takana toisella puolella ostoskeskusta Sanna Sundberg myy mansikoita täysin epätietoisena käsirysystä.

– Jakomäellä on sellainen maine, että olisi aika levotonta. Tässä kyllä on ollut todella rauhallista porukkaa.

Mansikanmyyjä Sanna Sundbergin mielestä Jakomäen ostoskeskuksessa käy "rauhallista porukkaa".Riku Tonttila / Yle

Turvattomuuden kokemus lähtee Helsingin kaupungin Tero Santaojan mukaan juuri julkisesta tilasta.

– Epämääräiset tilat, roskaisuus, huono valaistus, ylipäätään tylsä betoniympäristö vaikuttavat turvattomuuden kokemukseen.

Tero Santaoja ei usko, että Ruotsin kaltainen kielteinen kehitys lähiöissä voisi olla myös Suomen tulevaisuus.

– Onhan Ruotsin pään tilanne huolestuttava. Pystymme ottamaan siitä opiksi, ja lähtökohtaisesti se ei ole mahdollista Suomessa.

Yle Barcelonassa: Barcelona yrittää jo palata normaalielämään, mutta La Ramblalla on toisin

Yle uutiset - 15 tuntia 35 min sitten

Keskiyöllä sadat ihmiset odottivat pääsyä hotelleihinsa tai koteihinsa Barcelonan keskustassa. Poliisi piti La Rambla -katua ja sen yläpäässä olevaa Katalonia-aukiota edelleen tiukasti suljettuina.

Vasta puoli kahdelta väkeä alettiin päästää alueelle, pienissä ohjatuissa ryhmissä.

Öinen, autio Rambla oli aavemainen. Tavallisesti auki olevat kioskit, baarit ja liikkeet oli suljettu, poliisiteipit estivät pääsyn kadun keskiosaan.

Suuri rikospaikka oli yhä osittain siivoamatta, ruhjoutunut polkupyörä kumossa puun juurella - ja aivan hotellin oven kohdalla lojui maassa valkoisen pakettiauton moottorin suojaritilä ja kappale puskuria.

Poliisien hermostuneisuudesta voi aistia, että tilanne ei ole ohi. Ambulanssien sireenit kaikuivat jatkuvasti yössä jossakin.

Ja hotelliin päästyä alkoi kännykkä kilistä: uusi terrori-isku oli tapahtunut Cambrilsissa, lomakohteessa runsaan sadan kilometrin päässä Barcelonasta rannikkoa eteenpäin.

Katalonian poliisi ilmoitti surmanneensa Cambrilsissa viisi iskun tekijää. Yliajon uhriksi joutui Cambrilisissa kuusi ihmistä, joista kaksi loukkaantui vakavasti.

La Rambla - Barcelonan sydän

La Rambla on esplanadityyppinen, pitkä katu, joka vie Katalonia-aukiolta meren rantaan. Se on aina tulvillaan turisteja, maailman eri kolkista, tuhansittain. Kaikki Barcelonassa kävijät kulkevat jossain vaiheessa Ramblaa.

Yläpäässä on leveä suojatie, joka vie kohti aukiota. Suojatien kohdalla on paksu, kivinen lyhtypylväs - mutta juuri pylvään toisella puolella on pakettiauton mentävä avoin tila.

Siitä auto oli tullut Ramblan reunoilla kulkevien katujen väliin, kävelyalueelle, hiukan kello 17 jälkeen torstaina iltapäivällä, kun elämä Ramblalla oli vilkkaimmillaan.

Eräät silminnäkijät kertovat nähneensä ihmisten ja polkupyörien lentävän ilmassa, kun auto törmäsi ensimmäisiin uhreihin. Se kulki ihmisjoukossa puolisen kilometriä ja pysähtyi tiettävästi vasta Liceu-oopperatalon luona.

Silminnäkijät sanovat auton mutkitelleen osuakseen mahdollisimman moniin ihmisiin. 13 kuollutta. Toistasataa loukkaantunutta, joista 15 hyvin vakavasti.

Hotellin portieri kertoo, että asukkaat, joiden ikkunat antoivat Ramblalle, olivat kuvanneet näkyä kammottavaksi. Kaikkialla maassa makaavia vaikeroivia uhreja, joukossa lapsia.

Espanjan radiokanavat lopettelivat suoria lähetyksiään puoliyön jälkeen kertomalla, että Barcelona on palaamassa normaalielämään.

Rikospaikalla niin ei ollut. Poliisit partioivat suljettua Ramblaa.

Aamulla hiljennytään kunnioittamaan uhreja

Järkyttävän teon todistanut kaupunki ympärillä oli oudon hiljainen. Mistään ei kuulunut naurunremakoita, ei musiikkia, ei hilpeää huutelua, ei oikeastaan edes puheensorinaa.

Poliisi tiedotti pidättäneensä Barcelonan terroriteosta kaksi epäiltyä ja ampuneensa yhden. Cambrilsissa ammuttiin viisi. Mutta onko heitä vielä jäljellä?

Moni varmasti miettii myös mitä tästä eteenpäin. Kauanko kestää ennenkuin Rambla taas on värikäs ja kuohuva, täynnä elämää janoavia ihmisiä maailman joka kolkasta ?

Muutama minuutti jälkeen aamukolmen ilmestyivät kaupungin puhtaanapitoautot Ramblalle pesemään pois rikoksen jälkiä. Täytyyhän kaupungin kuuluisan valtimon palata ennalleen.

Perjantaina puoliltapäivin Ramblalle ja Katalonia-aukiolle odotetaan paljon väkeä, kun pidetään hiljainen hetki uhrien kunnioittamiseksi ja terroriteon tuomitsemiseksi.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä