Uutiset

EU-ministerit hyväksyivät lain suitsimaan sosiaalisen median vihapuhetta

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 20:19

EU-maiden ministerit ovat hyväksyneet suunnitelman, jonka tarkoituksena on saada kuriin sosiaalisessa mediassa räjähdyksenomaisesti lisääntynyt vihapuhe ja valeuutisten levittäminen.

Jos EU-parlamentti hyväksyy ehdotukset, kyseessä olisi ensimmäinen EU-tasoinen lainsäädäntö tästä aiheesta. Laki koskisi mm. Facebookia, Twitteriä ja YouTubea.

Ehdotuksen mukaan sosiaalisen median yhtiöiden on kyettävä estämään vihapuheen ja vihan lietsonnan levittäminen sekä terroristisen toiminnan oikeuttaminen.

Yhtiöillä on myös oltava mekanismit, joilla käyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemastaan vihapuheesta.

Samassa lakiehdotuksessa halutaan myös tukea eurooppalaista elokuva- ja TV-tuotantoa. Ehdotuksen mukaan eurooppalaisten elokuvien ja TV-ohjelmien osuus suoratoistopalveluissa, kuten Netflixissä ja Amazon Prime Videossa on nostettava 30 prosenttiin. Nykyään vähimmäismäärä on 20 prosenttia.

Lähde: Reuters

Pelastuslaitos on sammutellut useita pieniä maastopaloja Pohjois-Suomessa

Kaleva - Ti, 05/23/2017 - 19:49
Pohjois-Suomessa on ollut useiden maastopalojen päivä.

Suomalaisten karkinsyönti jatkaa kasvuaan – yksi makeinen on ylitse muiden

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 19:47
Myydyimmät makeiset

1. Fazer maitosuklaalevy

2. Kismet-suklaapatukka

3. Tupla Maxi

4. Iso pätkis

5. Geisha-maitosuklaapatukka

Lähde: Keskon ja S-ryhmän kappalemyynniltään suosituimmat tuotteet

Suomalaiset ovat suklaakansaa. Karkkihyllyllä kuluttaja valitsee ylivoimaisesti useimmiten perinteisen Fazerin maitosuklaalevyn. Myös muut neljä eniten myydyintä tuotetta ovat suklaisia, kun katsotaan Keskon ja S-ryhmän kappalemyynniltään suosituimpia makeistuotteita.

Kismet, Tupla Maxi, Iso Pätkis ja Geisha-maitosuklaapatukka löytyvät molempien kauppaketjujen myydyimpien kymmenen tuotteen joukosta.

Valmiista karkkipusseista suosituimpia ovat Fazerin valmiit makeissekoitukset, joita kaupat markkinoivat tarjouksilla. Pääsiäinen ja joulu näkyvät myös myyntiluvuissa, jolloin ostetaan niin ikään suklaata.

Kulutus kasvussa

Sekä Keskon että S-ryhmän mukaan karkin kulutus on lisääntynyt selvästi alkuvuonna. Makeisvero poistui vuodenvaihteessa, mutta kaupan alalla arvioidaan myynnin kasvaneen myös muista syistä.

Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä arvioi, että heillä myyntiä on vauhdittanut uusien K-kauppojen avautuminen. Erkkilän mukaan veromuutos yhdessä onnistuneiden markkinointikampanjoiden kanssa on kasvattanut myyntiä tuntuvasti. Halvemmat hinnat eivät ole jääneet huomaamatta asiakkailta.

Makeisten ostoa leimaa impulsiivisuus.

S-ryhmän valikoimapäälikkö Juhani Haara selittää lisääntynyttä karkin kulutusta väestön ajattelutavalla. Vaikka terveellisyys ja hyvinvointi leimaavat vallitsevia ruokatrendejä, suomalaiset kokevat itsensä hemmottelun ja palkitsemisen tärkeäksi.

S-ryhmän makeismyynti onkin kasvanut jo ennen makeisveron poistoa – viime vuonna veron ollessa vielä voimassa myynti nousi jopa seitsemän prosenttia.

Maku ratkaisee

Myös makeisvalmistaja kertoo markinoinnin tuottaneen tulosta. Jyväskylässä Vaajakoskella Pandan makeistehtaalla tuotteiden kysyntä on kasvanut alkuvuonna viitisen prosenttia. Yhtiö kertoi viime viikolla uusivansa Vaajakosken tehtaan suklaavalulinjan useilla miljoonilla euroilla.

Orkla Suomen varatoimitusjohtajan Pasi Flinkmanin mukaan makeisten ostoa leimaa impulsiivisuus.

–Harvoin kirjoitetaan ostoslistaan, että muista ostaa makeisia. Ostopäätös tehdää yleensä kaupassa hetken mielijohteesta, joten kampanjoilla ja tuotteiden esillepanolla on suuri merkitys, Flinkman täsmentää.

Makumieltymyksissä on suuria alueellisia eroja. Ei siis ole ihme, että suomalaiset näyttävät suosivan kotimaisia makeisia.

–Esimerkiksi ruotsalainen ja virolainen suklaa maistuvat hyvin erilaisille suomalaiseen verrattuna, Flinkman kertoo.

Chinese Giant Huawei Gets Serious About PC Business, Announces Plans For Global Expansion

Slashdot - Ti, 05/23/2017 - 19:40
Speaking of new laptops, Chinese conglomerate Huawei plans a global expansion into computers, it said on Tuesday, posing a fresh challenge to established PC players in a market that has suffered two years of falling sales volumes and pressure on margins. From a report: At a news conference in Berlin, the Shenzhen-based company introduced its first line-up of three personal computer models, including a 15.6-inch screen notebook, a 2-in-1 tablet and notebook hybrid and an ultra slim, metallic 13-inch notebook. Initially, Huawei plans to target the premium-priced consumer market, competing with Lenovo, HP and Dell, which together sell more than 50 percent of all PCs. To a lesser extent, it will also go up against Apple's high-end, but shrinking, Mac computer business. Huawei's Matebook X is a fanless notebook with splash-proof screen and combined fingerprint sign-on and power button, priced between 1,399 and 1,699 euros ($1,570-$1,900). Its Matebook E 2-in-1 hybrid will run from 999 to 1,299 euros while the Matebook D with 15.6-inch display is priced at 799 to 999 euros, it said. Huawei said it aims to offer the new PCs in 12 countries in Europe, North America, Asia, and the Middle East in early June.

Read more of this story at Slashdot.

Poliisi: Manchesterin iskusta epäilty 22-vuotias Salman Abedi

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 19:36

Manchesterin poliisi kertoo, että maanantain terrori-iskusta epäilty oli 22-vuotias Salman Abedi.

Poliisi ei ole kertonut epäillystä muita yksityiskohtia.

Lehtitietojen mukaan epäilty olisi Britannian kansalainen.

Saksalaislehti Tagesspiegelin turvallisuuslähteet sanovat, että mies olisi libanonilaistaustainen.

Brittilehti The Telegraphin lähteet puolestaan sanovat, että hän oli taustaltaan libyalainen. The Telegraph sanoo, että hänen vanhempansa pakenivat Libyasta Muammar Gaddafin hallintoa.

Epäilty itse syntyi vuonna 1994 Manchesterissa.

Epäilty on toiseksi nuorin perheen neljästä lapsesta, lehti sanoo.

Iskun tekijä kuoli räjähdyksessä.

Poliisi selvittää mahdollisia kumppaneita

Poliisin mukaan itsemurhaiskijä teki iskun yksin, mutta parhaillaan selvitetään, oliko hänellä avustajia iskun valmisteluissa. Poliisi pidätti iltapäivällä 23-vuotiaan miehen iskuun liittyen.

Britannian poliisi on tehnyt tiistaina Manchesterissa ratsioita sekä hallitun räjäytyksen.

Äärijärjestö Isis on ottanut iskun nimiinsä. Yhdysvaltain tiedustelujohtaja Dan Coats huomauttaa, ettei itsemurhaiskijän yhteyttä Isisiin ole kuitenkaan vahvistettu.

Lähteet: Yle Uutiset, Reuters

Tekoäly kirjoittaa runoja ja tekee maalauksia – neuroverkot kiehtovat taiteilijoita

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 19:36

Helsinki Contemporary -taidegalleriassa kuuluu projektorien hiljainen humina. Sinertävässä valossa läikehtivälle läpinäkyvälle kankaalle heijastuu sanoja ja lauseita. Ne on kirjoittanut kone.

Tuomas A. Laitinen hyödyntää uusissa teoksissaan tekoälyä, joka on luotu neuroverkon avulla. Tekoälyllä tarkoitetaan tietokone-ohjelmaa, joka kykenee alykkääseen toimintaan. Neuroverkko taas on tietojenkäsittelyn malli.

Esimerkiksi The Great Report (Liminal Cluster) -installaatiossa tekoälylle on syötetty kolmekymmentä Samuel Beckettin teosta. Tekoäly taas keskustelee algoritmin kanssa, joka on opiskellut romanttista kirjallisuutta.

– Laitoin Samuel Beckettin tekstejä datatutkijalle, jonka kanssa teen yhteistyötä. Hän totesi, että nämähän vaikuttavat jo ihan valmiiksi keinoälyn luomalta runoudelta, Laitinen viittaa aidon ja epäaidon toisinaan hyvinkin häilyvään rajapintaan.

– Tällä hetkellä puhutaan paljon totuuden jälkeisestä maailmasta. Olen miettinyt, kuinka tällaista teemaa voisi viljellä taiteessa. Se että luodaan oikeasta kirjailijasta kyborginen tekoälyversio tuntui heti kiinnostavalta lähtökohdalta.

Laitisen mukaan algoritmeilla on jo nyt vaikutusta kieleen.

Tuomas A. LaitinenJussi Mankkinen/Yle Tekoälyltä ei kerronta luonnistu

Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat kiinnostaneet Laitista jo pitkään. Hän on esimerkiksi tutkinut kirjallisuusblogeja, joissa on pelkästään neuroverkkojen kirjoittamaa runoutta. Lyriikka sujuu koneelta mainiosti, kerronta ei.

– Tekoälyn on todella vaikeaa kertoa tarinaa, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Itse asiassa verbaalisten kokonaisuuksien luominen tekoälyn avulla on vaikeampaa kuin vaikkapa kuvien.

Laitisen toinen tekoälyyn perustuva teos, Respector, on tällä hetkellä osa Kiasman ARS17-näyttelyä.

– Koska tekstimassaa tulee tällaisten teosten yhteyteen pakostakin paljon, editointiprosessi on haasteellista. ARS17- näyttelyn teoksen runoa jumpattiin kuusi kuukautta, jotta se saatiin rullaamaan. Itse haluan päätyä tilanteeseen, jossa en edes tiedä, kuka tai mikä niitä päätöksiä on tehnyt, ja kuinka paljon teoksessa on mukana sitä meidän itse luomaamme tekoälyä.

Pink Twins, Juha Vehviläinen ja Vesa VehviläinenJussi Mankkinen/Yle Tekoäly ja kantrivaihe

Tuomas A. Laitinen kuuluu kotimaisten taiteilijoiden kasvavaan joukkoon, joka tutkii tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia luovassa prosessissa.

Pink Twins- taiteilijakaksikko on yhdistänyt ennakkoluulottomasti toisiinsa kuvataidetta, musiikkia ja digitekniikkaa jo pari vuosikymmentä.

Juha ja Vesa Vehviläisen uusi projekti, Infinity, on musiikkigeneraattori, jossa voi paitsi miksata musiikkia duon omasta materiaalista, myös luoda uusia biisien nimiä.

– Siinä on perinteinen oppiva neuroverkkojärjestelmä, jota on koulutettu popmusiikkibiisien nimistä koostuvilla arkistoilla. Niiden pohjalta generaattori sitten luo uusia nimiä, Vesa Vehviläinen tarkentaa.

Kuten Great Reportinkin kohdalla, Infinityn tuottamia musiikkikappaleiden nimiä voi olla vaikea erottaa ihmiskäden jäljestä. Vai miltä kuulostavat sellaiset nimet kuten Murder Inside My Head, Somehow I Was Made For Lovin' ja Railroad Man.

– Lopputulos on kiinnostava, koska nimet eivät välttämättä vaikuta ollenkaan keinotekoisilta. Mieleen tulevat baari-illan ja pilkun jälkeen keksityt nimet, jotka kuitenkin toimivat hyvin populaarimusiikin kontekstissa, Juha Vehviläinen toteaa.

Millaisia mielleyhtymiä sitten tulee kappaleesta, jonka nimeksi kone on antanut Stuck in a Dream?

– Jossakin vaiheessa tuntui että, tekoälyllemme tuli angstinen kantrivaihe. Stuck in a Dream, ehkä se menee temaattisesti juuri sinne kantrilaariin, Vesa Vehviläinen sanoo.

Pink TwinsJussi Mankkinen/Yle Tekoäly kilpailee van Goghin kanssa

Taiteeseen tekoäly tunkeutui jo 1970-luvulla, jolloin brittitaiteilija Harold Cohen (1928-2016) kehitti AARON-tietokoneohjelman. AARON on maalannut pääasiassa abstrakteja, värikylläisiä tauluja, joita on ollut esillä lukuisissa taidenäyttelyissä ja joita on hankittu muun muassa Lontoon Tate-museoon.

AARONIsta näytti tulleen tekoälytaiteen ihmelapsi, mutta hieman ennen kuolemaansa Cohenin suhtautuminen siihen muuttui. Kone tuntui muuttuneen liian itsenäiseksi.

– Vähitellen minulle valkeni, ettei AARON enää ollut täysin riippuvainen minusta. Se teki asioita, joihin minulla ei ollut osaa eikä arpaa. AARONin omatoimisuus alkoi olla häiritsevää, Harold Cohen kertoi BBC:lle vuonna 2015.

Samaisena vuonna keinoälyn käyttö taiteessa herätti myös laajempaa huomiota, kun Googlen käyttämä neuroverkko onnistui tuottamaan oudon kiehtovaa, ekspressiivistä taidetta, jota verrattiin jopa van Goghiin. Neuroverkkoon oli syötetty runsaasti kuvia eläimistä, joten lopputulos sisälsi psykedeelisesti vääntynyttä ja vääristynyttä faunaa.

Tuomas A. Laitinen ja The Great Report-teosJussi Mankkinen/Yle Tekoäly näkee elokuvan eri tavalla

Tekoäly on kunnostautunut myös pelaamisessa: se on jo päihittänyt ihmisen shakissa sekä japanilaisessa go-lautapelissä. Kannattaa huomioida, että tämän oletettiin tapahtuvan vasta vajaan vuosisadan kuluttua. Tekoäly siis harppoo eteenpäin kovaa vauhtia ja kuroo kuilua kiinni ihmiseen nopeudella, joka koetaan sekä uhkaksi että mahdollisuudeksi.

Tekoälystä on löytynyt myös aggressiivisia ja rasistisia piirteitä. Microsoft lanseerasi viime vuonna Tay-tekoälyohjelman, joka pystyi keskustelemaan ihmisten kanssa Twitterissä. Koska tekoäly on oppivainen olio, muutama vääräleukainen twiittaaja manipuloi Tayn kirjoittelemaan ihailevia kommentteja Adolf Hitleristä.

Viime vuonna keinoäly pureutui myös elokuvataiteeseen: Ridley Scottin Blade Runnerista tehtiin Blade Runner- Autoencoded -versio. Taiteilija Terence Broad rakensi neuroverkon jolle näytti elokuvan. Neuroverkko opastettiin muistamaan filmin jokaikinen freimi ja muokkaamaan se uusiksi. Tätä kautta tieteiselokuvaklassikkoon saatiin aivan uudenlainen näkökulma.

Pink Twins työhuoneessaanJussi Mankkinen/Yle Tekoäly on kuin haarukka

Sekä Pink Twins että Tuomas A. Laitinen suhtautuvat tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin innostuneesti, kuten taiteilijan tällaisiin asioihin pitääkin. Laitista kiinnostaa etenkin taiteilijan ja tekoälyn suhde – se, millaiseksi se lopulta kehittyy.

– Neuroverkko on organismi, itseoppiva asia, joka toimii tiettyjen materiaalisten reunaehtojen mukaan. On olemassa siis joku toinen organismi, jolle syötän ärsykkeitä, ja jonka kanssa teen yhteistyötä. Tämä vaikuttaa etenkin toimijuuteeni taiteilijana.

– Kaikki teknologiat ovat varmasti olleet osa evoluutiota, enkä näe neuroverkkoja sen kummempana asiana kuin sitä, että joku keksi joskus haarukan. Joissakin tapauksissa voidaan puhua käyttöliittymistä, joilla päästään käsiksi elämään.

Tuomas A. LaitinenJussi Mankkinen/Yle

Vesa Vehviläisen mukaan tekoäly tulee kehittymään nimenomaan taiteilijan välineenä ja työkaluna.

– Tosin tekoäly vaatii myös temaattista käsittelyä eli suunnittelua ja ajattelua siitä, miten sitä käyttää ja soveltaa. Mielestäni se ei luo taidetta tai kulttuuria sen enempää kuin tietokoneet itsessään, sitä pitää kuitenkin ohjata ja neuvoa. Ihmisen osallistuminen tällaiseen tuotantoon on ainakin toistaiseksi ollut välttämätöntä. Toisaalta viihdeteollisuuden tulevaisuusvisioista löytyy runsaasti esimerkkejä, joissa tekoäly ottaa vallan.

Jussi Mankkinen/Yle

"Eniten järkeä kuluu suuriin typeryyksiin" pohti tasan 100 vuotta sitten syntynyt kirjailija

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 19:22
Samuli Parosen (1917 - 1974) tuotanto

Kesä Aataminkylässä, romaani, 1964

Kuolismaantie, romaani, 1967

Lallinkorven leipä, romaani, 1968

Tämä on huone 8, novelleja, 1969

Kaivos, romaani, 1970

Huone puutalossa, romaani, 1971

Laiva, romaani, 1972

Kapina, romaani, 1972

Kortteeri, romaani, 1974

Maailma on sana, aforismikokoelma, 1974

Testamentti, mietteitä, 1999

Huone puutalossa, televisionäytelmä, 1972

Kortteeri, näytelmä, 1981

Kirjallisuuden valtionpalkinto 1969 ja 1972

Kirjailija, ajattelija Samuli Parosen (1917-1974) syntymästä tuli tiistaina kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Samuli Paronen (Riihimäen kirjasto) oli vaatimattomissa oloissa elänyt sekatyömies, josta elämä kouli kirjailijan ja aforismien tekijän vasta myöhemmällä iällä. Hän julkaisi esikoisromaaninsa 47-vuotiaana.

Kymmenessä vuodessa hän julkaisi kahdeksan romaania sekä yhden novelli- ja yhden aforismikokoelman. Yhteiskuntakriittisestä Maailma on sana -aforismikokoelmasta tuli klassikko.

Kirjailijan uraa ja merkitystä ei merkkipäivästä huolimatta juuri muistella. Hänen kustantajansa Otava ei ole aikoihin uudelleenjulkaissut Parosen teoksia.

Riihimäellä pitää majaansa Samuli Parosen seura (Facebook), joka toki juhli tiistaina pienimuotoisesti syntymäpäivää puheenjohtajansa, tietokirjailija Arto Kivimäen johdolla.

Kansalliskirjastossa on koko vuoden kestävä näyttely nimeltään Maailma on sana, joka esittelee suomalaista aforismia.

Esikoisteos käsin käärepaperiin

Kirjailija, akateemikko Hannu Mäkelä (Mäkelän kotisivut) oli aikoinaan Samuli Parosen kustannustoimittaja Otavalla. Vuosien aikana heistä tuli hyviä ystäviä.

Mäkelä joutui Otavalla ensitöikseen oikolukemaan Parosen ensimmäisen käsikirjoituksen, josta tuli esikoisteos Kesä Aataminkylässä. Teos ilmestyi vuonna 1964.

Mäkelän työpöydälle tupsahti epämääräinen nippu valkoista, halpaa puotipaperia. Paronen oli kirjoittanut romaaninsa käsin, mustekynällä.

– Se ei ollut edes valmiiksi leikattua paperia, vaan hän oli itse leikannut ne sivut. Sen näki saksien jäljistä, muisteli Hannu Mäkelä viime syksynä esitelmöidessään aiheesta Riihimäellä. Hän puhui Parosesta myös Ylelle antamassaan haastattelussa.

Hannu Mäkelä joutui kirjoittamaan Parosen paperit koneella puhtaaksi. Samalla Hannu Mäkelä oppi Parosen tavan kirjoittaa.

– Siitä opin lauserytmin, jonka osaan vieläkin. Jos jostain tulisi uusi Parosen käsikirjoitus, niin tunnistaisin sen kyllä.

Jäi orvoksi 14-vuotiaana

Hannu Mäkelä käyttää Samuli Parosesta niinkin voimakasta sanaa kuin ottoisä. Mäkelän oma isä häipyi maisemista pian Hannun synnyttyä. Miehistä esikuvaa piti hakea muualta.

Hannu Mäkelä oli edesmenneen Samuli Parosen hyvä ystävä ja kustannustoimittaja.Miki Wallenius / Yle

– Samulin tapa ottaa ihminen oli sellainen yksinkertaisen suora ja perirehellinen. Häneen oli helppo tykästyä.

Samuli Parosen syntyi Virolahdella vuonna 1917. Hänen isänsä taisteli sisällissodassa punaisten puolella ja kuoli vankileirillä vuotta myöhemmin. Äiti kuoli influenssaan, kun Samuli oli 14-vuotias.

Paronen elätti itsensä maa- ja metsätaloustöillä. 1930-luvulla hän oli kesällä sillinpyynnissä merellä ja talvisin rakennuksilla.

Hän meni naimisiin itseään 20 vuotta vanhemman vuokraemäntänsä Aino Meurosen kanssa. Avioliitto ei ollut helppo. Päinvastoin, elämä oli sinnittelyä ja sisulla kituuttamista.

Kova elämä siirtyi kirjoihin

Samuli Parosen kirjoissa näkyy hänen elämänsä.

– Jokaisessa kirjassa on osa hänen elämäänsä. Niissä on laiva, jossa käydään sillinpyynnissä, sitten kaivos, joka kertoo Lohjan Tytyrin kaivoksesta, on erilaiset rakennukset sekä niiden huoneet puutaloissa sekä kortteerit, Mäkelä luettelee.

Hän sanoi, että vaimo on nyt vähän vaikea, joten mennään muualle. Hannu Mäkelä

– Muistan, kun hänelle ehdotettiin viimeiseksi jääneelle proosakirjalle nimeä Kortteeri. Hän sanoi siihen, että kyllä, elämä on ollut minulle kortteeri.

Hannu Mäkelä ei koskaan tavannut Samuli Parosta Helsingissä kustantamon tiloissa, vaan matkusti aina Riihimäelle. Paronen oli asunut Riihimäellä ensin osa-aikaisesti, mutta muutti sinne pysyvästi vuonna 1968. Pariskunnalla oli myös maatila Janakkalassa.

– Tapaaminen sovittiin aina kirjeitse. Kerran hän seisoi puutalonsa ulko-oven edessä odottamassa minua. Hän sanoi, että vaimo on nyt vähän vaikea, joten mennään muualle.

Kaksikko meni paikalliseen ravintolaan, jossa Paronen nukahti.

– Hän oli valvonut koko yön minua odottaen. Hän oli jännittänyt sitä, miten tapaamisemme onnistuisi, koska vaimo oli niin vaikea, että paiskoi tavaroita.

”Punikin poika” viihtyi vähäosaisten parissa

Riihimäellä Samuli Paronen opittiin vähitellen tuntemaan pitkästä hahmosta, jolla oli aina iso, musta huopahattu päässä.

Samuli Paronen julkaisi kymmenessä vuodessa kymmenen kirjaa, joista Maailma on sana on tunnetuin.Miki Wallenius / Yle

Hannu Mäkelä tosin ihmetteli, miten kaupungin laitapuolen kulkijat tuntuivat tietävän kuka Samuli Paronen oikein oli, mutta parempi väki ei.

– Ei hän juoppo ollut. Toki hän jonkin verran joi ja poltti paljon. Samuli viihtyi huonompiosaisten kanssa ja tahtoi mieluimmin olla osa heitä. Hänellä oli myös kammo isoja tilaisuuksia ja juhlallisuuksia kohtaan. Hänhän oli punikin poika, Hannu Mäkelä hymähtää.

Sarkastisesti Mäkelä toteaa Samuli Parosen olleen jopa edellä aikaansa.

– Paronen näki jo kauan sitten, että se on viihde, joka meidät lannistaa ja raha on se, joka määrää. Silti hän voisi olla nyt hämmästynyt siitä, miten suureksi tuloerot ovat Suomessa revenneet.

Kirjailija koki loppunsa Hämeenlinnassa Ahveniston sairaalassa.

Hämeen Sanomien silloinen toimittaja, taiteilija Egon Meuronen soitti Mäkelälle, että loppu on lähellä. Keuhkosyöpä oli edennyt pitkälle.

– Ennätin paikalle viime hetkellä. Samuli ei enää meinannut saada happea keuhkoihinsa.

Viestejä kuoleman jälkeen

Yllätyksekseen Hannu Mäkelä sai postia kirjailijalta vielä tämän kuolemankin jälkeen.

– Kirje tuli perille hänen kuolemansa jälkeen. Siinä Samuli kiitti tästä ajasta ja kirjoitti, että se oli ollut henkisesti ja muutenkin kaikkein rikkainta aikaa hänen elämässään.

Samuli ei enää meinannut saada happea keuhkoihinsa Hannu Mäkelä

Mutta vielä tuli yksi yllätys.

Paljastui, että Samuli Paroselta oli jäänyt valtava nippu sanomalehtiä. Lehtien sivuille hän oli tehnyt merkintöjä ja liimannut omia aforismejaan. Hän oli leikellyt sanoja eri lehdistä ja yhdistellyt niitä kokonaisuuksiksi.

– Vasta paljon myöhemmin, 2000-luvulla, tulkitsin niitä ja tein kirjan, jolle annoin nimen Testamentti. Siihen meni 30 vuotta, mutta ajattelin, että vainajilla on aikaa.

– Sellainen ihminen on kyllä ihmeellinen, joka kirjoittaa aforismeja paremmin kuin hän, Hannu Mäkelä pohtii.

Nokia Uses Lawsuit To Make Apple Its Friend

Slashdot - Ti, 05/23/2017 - 19:00
Apple has settled a patent dispute with Finnish telecom equipment maker Nokia and agreed to buy more of its network products and services. The deal means Nokia will get bigger royalties from Apple for using its mobile phone patents, helping offset the impact of waning demand for its mobile network hardware. Nokia's shares were up by seven percent following the announcement. WSJ puts things into perspective: Nokia's deal with Apple follows a highly unusual playbook: using a lawsuit to win business from your adversary (could be paywalled). When the first iPhone was unveiled a decade ago, Apple became a major competitor to the Finnish group, which was then the world's leading mobile-phone maker. As Nokia's business dwindled, the companies became legal antagonists. Now they are set to become business partners. The settlement announced Tuesday involves Apple paying Nokia a lump sum plus royalties for each device it sells using Nokia's technology. This is broadly the same kind of agreement the two sides reached in 2011 following a two-year lawsuit. The previous deal expired last year, which is why both sides launched fresh suits in December. In the aftermath of the lawsuit last year, Apple had pulled all Withings products from its stores. As part of the settlement, Apple said it will reverse that move.

Read more of this story at Slashdot.

Tenniksen supertähti Björn Borg ilmestyi yllättäen Ouluun

Kaleva - Ti, 05/23/2017 - 18:53
Björn Borg saapui Ouluun sunnuntaina, ja on saanut poseerata lukuisissa selfie-kuvissa.

Stressaako kaupungin melske? Listasimme Helsingin hiljaiset sopet

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:50

Liikenne on suurin yksittäinen asumista häiritsevä melun aiheuttaja. Helsinki hakee keinoja melusaasteen vähentämiseksi asuinalueilla.

– Kaupunki pyrkii siihen, ettei liikennettä ja melua tulisi lisää. Yritetään tehdä joukkoliikenteestä houkuttelevampaa, sanoo projektipäällikkö Anu Kuutti.

Kuutin mukaan liikennemelu myös otetaan huomioon jo uusien asuinalueiden suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi korttelirakenne mietitään siten, että rakennusten sisäpihoille muodostuisi suojaisia alueita.

Talon äänieristyksen lisäksi meluhaittojen minimoimiseksi makuuhuoneet sekä avattavat ikkunat ja parvekkeet pyritään sijoittamaan poispäin liikenteestä melulta suojatulle puolelle.

Vuonna 2012 kaupungin tekemän meluselvityksen mukaan helsinkiläisistä noin puolet asuu alueilla, joilla desibelimittari värähtää yli haitalliseksi määritellyn rajan.

Yle mittasi Helsingin korkeimmat desibelit Kauppatorin ja vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydestä.

Hiljaisuutta Helsingin sykkeessä
  • Keskustan suuret kivitalot torppaavat tehokkaasti ääntä. Paksujen seinien suojaama sisäpiha voi olla hiljainen yllättävänkin lähellä keskustaa. Parhaimmassa tapauksessa korttelien keskeltä voi löytyä hiljainen puisto, vaikka vilkas autotie olisi vain nurkan takana.
  • Luonnonrauhallisen ympäristön ja äänimaiseman tavoittaa kaupungin sykkeen laitamilta. Esimerkiksi Seurasaaren alue tarjoaa lenkkipolkuja ja merellistä tunnelmaa.
  • Sisätiloihin sulkeutumalla on helppo vältellä ulkona vallitsevaa hälinää. Kirkkoon ja kirjastoon ihmiset hakeutuvat useimmiten myös muista syistä, mutta hiljaisuudesta niissäkin pääsee nauttimaan. Kaupunginkirjaston ylimmässä lukusalissa on niin hiljaista, että pieninkin puhelimen värinä voi kerätä pahoita katseita.
  • Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on keskustan tuntumassa sijaitseva hiljainen piste. Rauhallisen äänimaiseman lisäksi puutarhan kesäinen kukkaloisto ja tuoksumaailma miellyttävät.
  • Esimerkiksi Kalasataman uudella asuinalueella on hyödynnetty korttelirakennetta siten, että rakennukset torppaavat suurimmat valtaväylältä kantautuvat melut.
Omasta autosta harvojen menopeli

Ihmisten muuttaessa maalta kaupunkiin on odotettavissa, että liikenne kaupungeissa kasvaa jatkossakin.

– Arvioiden mukaan joka neljäs EU:n kansalainen altistuu haitalliseksi määritellyn yli 55 desibelin tieliikenteen melulle. Suomessa lähes miljoona, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja.

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori Panu Lehtovuori kuitenkin uskoo, ettei tulevaisuudessa liikenne kasva enää samanlaisella tahdilla kuin väkiluku.

Palvelujen sijoittaminen raideliikenteen ja tehokkaiden liikenneyhteyksien läheisyyteen vähentävät tarvetta kulkea omalla autolla.

Jakamistalous ja autojen yhteiskäyttö on ilmiö, jonka Lehtovuori odottaa yleistyvän tulevaisuudessa.

– On todennäköistä, että tulevaisuudessa yhä harvempi kokee tarpeelliseksi kulkea omalla autolla.

Melu herättää vanhat vaistot

Meteli saa kehon käymään ylikierroksilla. Helsingin yliopiston dosentin Outi Ampujan mukaan kova melu on aikanaan merkinnyt uhkaa, johon on täytynyt valmistautua.

– Kovat äänet ovat herättäneet ihmisessä taistele tai pakene -reaktion. Meluisassa ympäristössä tämä stressireaktio voi jäädä ikään kuin päälle.

Elimistön ollessa jatkuvassa jännitystilassa syntyy terveydelle haitallisia vaikutuksia, jotka voivat heikentää ihmisen immuniteettijärjestelmää. Pitkäaikainen altistuminen ympäristömelulle voi altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille.

Rauhattomasta ympäristöstä irtautuminen parantaa terveyttä

Melun takia jatkuvassa stressitilassa oleva elimistö tarvitsee elvytystä. Monessa työssä aivot ovat kovassa kuormituksessa päivän aikana. Outi Ampujan mukaan kannattaa säännöllisesti vierailla hiljaisessa paikassa.

– Tutkimuksissa on havaittu, että lyhytkin oleskelu rauhallisessa ja elvyttävässä ympäristössä laskee verenpainetta ja sykettä.

Äänien kokeminen meluksi on yksilöllistä. Toiselle linnun laulu on melua, toiselle rauhoittavaa luonnon ääntä. Haitallisella melulla kuitenkin tarkoitetaan yleensä liikenteen melua, eli tavanomaisen ääniympäristön ulkoa tulevaa ääntä. Haitalliseksi meluksi lasketaan kuitenkin myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien korkeat äänitasot, jotka voivat olla haitallisia oppimiselle ja keskittymiselle.

Jotkut voivat mieltää taustalla päällä olevan television äänet tyynnyttäviksi. Olennainen ero on, että television voi halutessaan sammuttaa. Liikenne ei kuitenkaan hiljene volyymia kääntämällä.

WP: Trump pyysi tiedustelujohtajia kiistämään todisteet Venäjä-yhteyksistä – CIA: Venäjän toiminta törkeää

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:47

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yritti maaliskuussa saada maansa korkeimmat tiedustelujohtajat kiistämään lehtitiedot, joiden mukaan hänen vaalikampanjallaan olisi ollut yhteistyötä Venäjän kanssa.

Asiasta kertoo sanomalehti The Washington Post useisiin, mutta nimettöminä pysyviin lähteisiin viitaten.

Trump esitti pyyntönsä kansalliselle tiedustelujohtajalle Dan Coatsille ja Kansallisen turvallisuusviraston NSA:n johtajalle Michael Rodgersille. Keskustelut käytiin sen jälkeen, kun Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja James Comey oli ilmoittanut, että Trumpin kampanjan ja Venäjän välisistä yhteyksistä on käynnissä tutkimus.

Coats ja Rodgers pitivät Trumpin pyyntöä hämmentävänä, eivätkä suostuneet siihen, kertoo uutiskanava CNN.

Valkoinen talo ei kiistä eikä vahvista väitteitä.

CIA-johtajan kuulemisesta vahvistusta

Yhdysvaltain keskustelutiedustelupalvelu CIA:n johtaja John Brennan on ollut tiistaina edustajainhuoneen tiedustelukomitean kuultavana.

Brennan vahvisti julkisuudessa olleet väitteet, että CIA:n tietojen mukaan Venäjä pyrki voimakkaasti vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin.

Brennan kertoi varoittaneensa vakavasti Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtajaa Aleksander Bortnikovia. Tämä oli kiistänyt Venäjän mukanaolon, mutta luvannut välittää viestin Kremliin.

– Kaikille pitäisi olla selvää, että Venäjä puuttui törkeästi vuoden 2016 presidentinvaaleihimme ja he jatkoivat näitä toimia huolimatta voimakkaista protesteistamme ja selväsanaisista varoituksista, ettei heidän tulisi tehdä niin, Brennan todisti.

Brennan ei halunnut vetää johtopäätöksiä, oliko Trumpin kampanja yhteistyössä Kremlin kanssa. Hänen mukaansa oli kuitenkin olemassa selvät perusteet aloittaa tutkimus, toimivatko jotkut yhdysvaltalaiset Venäjän hyväksi.

Coats: Ei dokumentteja

Tiedustelujohtaja Dan Coats on ollut tänään senaatin sotilasasiain komitean kuultavana.

Hän ei halunnut kommentoida The Washington Postin ja CNN:n tietoja. Coatsin mukaan kyse oli yksityisistä keskusteluista.

Komitean jäsenet vaativat Coatsia luovuttamaan muistionsa Trumpin kanssa käymistään keskusteluista. Coats vastasi, ettei hänellä ollut mitään varteenotettavia asiakirjoja, joita luovuttaa.

Lähteet: AP, Reuters

23.5. klo 19.16 Uutista korjattu Dan Coatsin tittelin osalta

Kolari Helsingin keskustassa pysäytti liikenteen – Toinen autoista kaatui kyljelleen

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:39

Pohjoinen Rautatiekatu ja Fredrikinkatu olivat tiistai-iltana vajaan tunnin suljettuina liikenneonnettomuuden takia. Onnettomuus tapahtui noin puoli kuuden aikaan.

Komisario Riku Korpela Helsingin poliisista kertoo, että toinen ajoneuvoista oli ajanut punaisia päin ja kolarissa kaatunut kyljelleen.

Pelastuslaitoksen ambulanssi kuljetti toisen kuskeista sairaalaan jatkotutkimuksiin, kertoo päivystävä palomestari Sami Lappalainen Helsingin pelastuslaitokselta.

Lappalaisen mukaan pelastustoimet sujuivat hyvin ja nopeasti, koska kääntöoperaatio oli harjoiteltu kuvio.

Liikenne kulkee nyt normaalisti Pohjoisella Rautatiekadulla ja Fredrikinkadulla.

Täydennetty 23.5.2017 klo 18:45: Helsingin poliisi varmisti kolarin syntymissyyn.

Myyntimies rakastui, päätti ostaa hylätyn huoltoaseman ja pisti peliin koko omaisuutensa: "Varasuunnitelmaa ei ole"

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:35
Mistä on kyse?
  • Huoltoasemabisneksessä kilpailu on kiihtynyt
  • Uusia yrittäjiä on tullut alalle kymmeniä lisää viimeisten parin vuoden aikana
  • Samalla useita asemia suljetaan kannattamattomina joka vuosi
  • Tuore yrittäjä Rami Suominen päätti avata uudestaan Myllykosken suljetun Neste-huoltoaseman

KOUVOLA Vanhan huoltoaseman ikkunassa lukee käsin piirretyin kirjaimin Remontissa. Sisällä yrittäjä Rami Suominen sommittelee kahvilan tuoleja paikoilleen. Hän aloitti huoltoasemaremontin huhtikuussa. Valmista pitäisi olla jo kesäkuussa.

Suominen on päättänyt herättää henkiin viisi vuotta sitten suljetun Myllykosken Nesteen.

– Ponnistus on suuri. Minulla on tässä kaikki yhden kortin varassa. Varasuunnitelmaa ei ole. Se kertoo kaiken, sanoo Rami Suominen.

Myllykoskelaisille huoltoasema on tärkeä. Joka päivä joku käy kyselemässä Suomiselta milloin asema avataan.

– Tätä on remontoitu paikallisparlamentin painostaessa. Parhaat äijät ajavat tästä ohi kaksi kertaa päivässä, naurahtaa Suominen.

Uutena huoltoasemayrittäjänä Rami Suominen ei ole yksin.

Terästeollisuudesta asemanpitäjäksi

Parin viime vuoden aikana uusia huoltoasemayrittäjiä on tullut Suomeen kymmeniä lisää.

Samalla ala on erittäin kilpailtu. Joka vuosi moni huoltoasema laittaa lapun luukulle kannattamattomana.

Olen 44-vuotias. Elämässä on tärkeätä toteuttaa unelmia niissä rajoissa kuin vain voi. Rami Suominen

Parin kilometrin päässä Mylsänportista on ABC. Se ei Suomista hirvitä.

– Hyvällä palvelulla ja hyvillä tuoreilla tuotteilla uskon, että me löydämme oman paikkamme markkinoilta, hän uskoo.

Hän päätti ostaa huoltoaseman, koska halusi yrittäjäksi. Toteuttaakseen unelmansa hän lähti Tampereelta Myllykoskelle. Myllykoskelle hän muutti, koska siellä asuu hänen uusi naisystävänsä.

– Rakkauden perässä tänne muutin, sanoo Suominen.

Juha Korhonen / Yle

Aiemmin Suominen teki myyntimiehen töitä terästeollisuudelle. Jokaisen asiakastapaamisen, myyntikeikan ja palaverin ajan miehen takaraivossa kyti ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä. Haavetta ajoi eteenpäin halu tehdä asiakaspalvelutyötä.

– Olen 44-vuotias. Elämässä on tärkeätä toteuttaa unelmia niissä rajoissa kuin vain voi. Yrittäjyys oli haaveeni, ja nyt olen yrittäjäksi päättänyt ryhtyä, hän kertoo.

Suomisella on selkeä näkemys, miten hän tekee asemasta kannattavan. Avainsana on monipuolisuus.

Polttonestekauppa ei takaa tuottoa

Viime vuosina polttoaineen myynti on laskenut, koska uudet autot kuluttavat vähän. Siksi huoltoasemat yrittävät tehdä tilin montaa kautta.

– Polttonestekauppa, market ja ravintola. Nämä kolme ovat edelleen vahva sana tien varrella, sanoo ABC:n ketjujohtaja Antti Heikkinen.

Asiakkaille tärkeitä asioita ovat nopeus ja helppous. Silti kaikki lähtee sijainnista. Ilman sitä huoltoasemasta on vaikea tehdä kannattavaa.

Hyvät paikat ovat kortilla.

Työtä on vielä paljon. Rami Suominen on listannut kaikki työhuoneensa seinälle.Juha Korhonen / Yle

Esimerkiksi ABC ei enää rakenna uusia asemia. Mylsänportti sijaitsee vilkkaan valtatie 15:sta varressa.

– ABC kasvoi lähes 15 vuotta. Nyt ketjun tavoiteltu koko on saavutettu. Uusien investointien sijaan keskitymme nykyisen verkoston kehittämiseen, sanoo Antti Heikkinen.

Huoltoasemien kehittämisessä näyttäisi korostuvan yksilöllisyys. Sen vuoksi isoista ketjuista esimerkiksi ST1:llä ja Nesteellä on kauppiasasemia.

– Yrittäjyys näkyy innovatiivisuutena, tehokkuutena ja parempana palveluna. Yrittäjällä ei ole muuta tulolähdettä kuin asiakkaat, sanoo ST1:n verkostojohtaja Juha Vanninen.

Avajaiset tarkoitus pitää 17. kesäkuuta

Rami Suominen haluaa erottua kilpailijoista paikallisuudella. Työntekijät on palkattu Myllykoskelta ja Kouvolasta. Huoltoasemalla myydään lähiruokaa, kun se avataan kesällä.

– Sen lisäksi meillä on majoitustilat rahtareille, tee-se-itse huoltohalli ja autopesu. Olemme itsenäinen ja yksityinen huoltoasema Nesteen brändin alla, sanoo Suominen.

Ennen joka kylässä oli yksi tai useampi huoltoasema. Kahdessa vuosikymmenessä huoltoasemien määrä on puolittunut. Tilalle ovat tulleet kylmäasemat.

– Varmasti tulee vielä vuosien varrella pudotuspeliä tapahtumaan. Vanhimpia asemia, niin miehitettyjä kuin kylmäasemia, tulee poistumaan, sanoo ABC:n ketjujohtaja Antti Heikkinen.

Rami Suominen katselee sisällä tankkauspisteelle lipuvia autoja. Hän kertoo, että tunnissa noin seitsemisenkymmentä ajoneuvoa käy tankilla.

– Ihmisiltä tulee Mylsänportista poikkeuksetta ihan loistavaa palautetta. 17. kesäkuuta olisi tarkoistus saada ovet virallisesti auki, hän sanoo.

Rami Suominen on ristinyt Myllykosken Nesteen Mylsänportiksi.Juha Korhonen / Yle

Ylen Hoitotutka toi ensikertaa hoitopaikat kartalle – viranomaiset ottavat jatkosta kopin

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:29

Kukaan ei Suomessa tiedä tarkkaan, missä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteet ovat. Hoitotutkassa laitettiin ensimmäistä kertaa tuhansia toimipisteitä kartalle niin, että kuka tahansa voi katsoa esimerkiksi omia lähipalvelujaan tai sitä, missä muut maakunnan palvelut sijaitsevat.

Ylen Sitralta saama aineisto perustui rekisteritietoihin, jotka eivät kaikilta osin ole ajan tasalla. Erityisesti sosiaalihuollon toimipaikkatiedoissa on puutteita.

Yleisöltä pyydettiin korjausehdotuksia puutteellisen datan päivittämiseksi, ja saimmekin yli 500 korjausta tietoihin, joita tarkistettiin ja päivitettiin. Lisäksi päivitimme apteekit Apteekkariliitolta saamamme datan perusteella.

Mihin Hoitotutkaa tarvitaan?

Mikäli hallituksen lakiesitykset läpäisevät eduskunnan, jatkossa ihminen saisi valita itselleen sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön, ja listautua niiden asiakkaaksi. Palveluntarpeen arvioinnin jälkeen voi saada myös asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin, joilla voi hankkia muita tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Tulevaisuudessa ihmisten pitää saada nykyistä monipuolisempaa tietoa valintojensa tueksi. Hoitotutka osoitti, että saatavilla olevan tiedon pitäisi olla merkittävästi parempaa ja monipuolisempaa. Siitä kertoi myös saamamme runsas palaute.

Ihmisten pitää voida valita sosiaali- ja terveyspalvelunsa tiedon, ei vain markkinoinnin, mielikuvien, tai naapurin kokemusten perusteella.

Yle testamenttaa Hoitotutkan sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön

Hoitotutkan kaltaista palvelua tarvitaan kipeästi. Tietohallintoneuvos Maritta Korhonen sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriö voi tulevaisuudessa hyödyntää Hoitotutkaa vertailudatana, kun he käyvät kymmeniä eri rekistereitä läpi.

– Hoitotutka antoi myös arvokasta tietoa siitä, miten kansalaispalautetta otetaan vastaan, sanoo Maritta Korhonen.

Jatkossa tulee olemaan pysyviä palveluja, joista hoitopaikat ja niihin liittyvän laatutiedon voi tarkastaa. Palvelujen ylläpitämisestä vastaavat tulevaisuudessa viranomaiset, lupaa Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hoitotutkan avulla voit tutkia palvelujasi tästä.

STT: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti nousemassa oikeuskansleriksi

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:29

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on STT:n tietojen mukaan nousemassa oikeuskansleriksi ja aloittaa viran hoitamisen vuodenvaihteessa.

Reilu viikko sitten Pöysti sanoi pitävänsä koulutus- ja työtaustansa vuoksi oikeuskanslerin työtä luontevana jatkumona uralleen ja paikan olleen hänen mielessään jo pitkään.

Pöystistä tuli soten ja maakuntauudistuksen projektijohtaja lokakuussa 2015.

Tätä ennen 47-vuotias, oikeustieteen tohtori Pöysti on toiminut muun muassa valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana vuosina 2007–2015.

Snapdragon 660 -testitulokset yllättävän kovia

Muropaketti - Ti, 05/23/2017 - 18:25

Qualcomm julkisti toukokuun alussa uuden Snapdragon 660 -järjestelmäpiirin. Sen ensimmäiset testitulokset ovat melkoisen kovia ja häviävät yllättävän vähän lippulaivalaitteiden Snapdragon 835 -piirille.

PhoneArena on vertaillut hieman eri piirien GeekBench-tuloksia. Heart-nimellä siunatussa testipuhelimessa ollut Snapdragon 660 nakutti 5455 pistettä useampaa ydintä rasittavassa testissä. Samsung Galaxy S8+ ja sen Snapdragon 835 -piiri saivat samassa testissä 6301 pistettä. Eroa on siis vain 15,5 prosenttia.

Suunnilleen saman verran on eroa myös edellisen sukupolven keskihintaisten puhelinten piiriin, Snapdragon 653 -malliin. Se saa Oppo F3 Plus -puhelimen kanssa testissä tulokseksi 4695.

Yhden ytimen testissä uutuuspiiri sai tulokseksi 1588. Tehomalli 835 puolestaan saa tulokseksi 1832, ja viime vuotinen 653 lyö tauluun lukemaksi 1438.

Qualcommin mukaan Snapdragon 660 on valmistettu 14 nanometrin tekniikalla, siinä missä 835 hyödyntää Samsungin ja Qualcommin uusinta, 10 nanometrin valmistustekniikkaa. Sen ansiosta piiristä saadaan lisätehon lisäksi myös pienempikokoinen ja virtapihimpi. Snapdragon 660 -järjestelmäpiiri koostuu kahdeksasta 64-bittisestä Kryo 260 -ytimestä, joiden kellotaajuus voi olla enintään 2,2 gigahertsiä. GPU-puolesta vastaa Adreno 512.

Google's AlphaGo AI Defeats the World's Best Human Go Player

Slashdot - Ti, 05/23/2017 - 18:20
It isn't looking good for humanity. Google's AI AlphaGo on Tuesday defeated Ke Jie, the world's number one Go player, in the first game of a three-part match. The new win comes a year after AlphaGo beat Korean legend Lee Se-dol 4-1 in one of the most potent demonstrations of the power of AI to date. Adding insult to the injury, AlphaGo scored the victory over humanity's best candidate in China, the place where the abstract and intuitive board game was born. Engadget adds: After the match, Google's DeepMind CEO Demis Hassabis explained that this was how AlphaGo was programmed: to maximise its winning chances, rather than the winning margin. This latest iteration of the AI player, nicknamed Master, apparently uses 10 times less computational power than its predecessor that beat Lee Sedol, working from a single PC connected to Google's cloud server. [...] The AI player picked up a 10-15 point lead early on, which limited the possibilities for Jie to respond. Jie was occasionally winning during the flow of the match, but AlphaGo would soon reclaim the lead, ensuring that his human opponent had limited options to win as the game progressed.

Read more of this story at Slashdot.

Nainen pärjää putkanvartijana puhumalla – miehet ovat helpompia asiakkaita, väkivaltatilanteita aiheuttavat naiset

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 18:05

Poliisivankilan vartija Ulpu Keränen nakkaa työtakin päälle. Samalla hän vilkaisee pukukoppinsa ovessa olevia lastensa kuvia.

– Pienenä halusin rekkakuskiksi, ja sitä olen kokeillut. Sitten halusin vankilan vartijaksi. Nyt molemmat toiveet ovat toteutuneet, Ulpu muistelee menneitä. – Tämä on nyt sitä, mitä haluan tehdä.

Ulpu Keränen tunnistaa itsessään poikatytön piirteitä, jotka ovat johdattaneet hänet miehisille aloille. Hän oli omien sanojensa mukaan rasavilli, joka aiheutti vanhemmilleen usein harmaita hiuksia.

Reilu vuosikymmen sitten Ulpun piti todistella, että nainenkin voi olla vartija. Moni työpaikka jäi saamatta sukupuolen takia, kunnes yksi vartiointifirma otti hänet töihin. Joulukuussa 2003 hän pääsi työharjoitteluun Kokkolan poliisivankilaan.

– Kyllähän nainen putkan vartijana aiheutti silloin alkuun katseita, Ulpu hymyilee.

Suomessa on nykyään lähes 400 putkan vartijaa, joista 31 on naisia.

Karkeasti yleistäen vartijan tärkein tehtävä on pitää putkaan tuodut hengissä: huolehtia heidän mahdollisista lääkityksistään ja toimia ripeästi sairaskohtauksen sattuessa. Ja sitten on ne ihan normihommat:

– Hoidetaan asiakkaiden päivittäiset ulkoilut, pesulla käynnit, ruokailut ja tapaamiset, Ulpu Keränen kertaa.

Tärkein voimankäyttöväline on puhe

Putkassa ei ole pelkästään humalaisia tai julkisella paikalla riehuneita, vaan myös pidempiaikaisia asukkaita, jotka ovat rikoksesta epäiltyjä tutkintavankeja. Putkassa voidaan siis viettää aikaa 15 minuutista kahteen viikkoon ja pidempäänkin, jos vangitsemisen jatkamiselle on pätevät perustelut.

Kun ihminen tuodaan putkaan, juuri ennen sitä on voinut tapahtua jotain traumaattista, tunteet ovat pinnassa tai päihteet ovat tehneet mielen sumeaksi. Putkan vartija joutuu usein rauhoittelemaan ihmisen. Silloin Ulpu Keränen puhuu väsymättä ja hermostumatta.

Tekoja en hyväksy, mutta ihmisen haluan hyväksyä. putkan vartija Ulpu Keränen, Kokkola

–Puhuminenhan on ihan varmasti vartijan parhain voimankäyttöväline, ja sillä mennään niin pitkälle kuin mahdollista, ehkä vielä vähän pidemmällekin, Ulpu Keränen sanoo kokemuksen äänellä.

– Se kohtaaminen, miten otat ihmisen vastaan, on tärkeää. Asiakas on mun kanssa saman arvoinen, oli hän sitten minkä tahansa asian takia täällä. Tekoja en hyväksy, mutta ihmisen haluan hyväksyä ja tehdä mahdollisimman inhimilliseksi tämän paikan, joka on aika karu.

Putkan ovisilmät on mitoitettu miehille, tai ainakin pitkille naisille. Ulpu Keränen on kuitenkin keksinyt keinot nousta kurkkaamaan.Juha Kemppainen / Yle Jos on naisasiakas, niin heillä on ihan selvä näkemys siinä, että me ei tulla toimeen. Mua kohtaan ollaan väkivaltaisia. Ulpu Keränen

Ulpu on pärjännyt putkan vartijana puhumalla, kuuntelemalla ja rempseällä huumorillaan. Varsinkin miehet ovat ottaneet naisvartijan jopa paremmin vastaan kuin miesvartijan. Tämän myöntää myös Ulpun esimies, ylivartija Heikki Hautala.

– Miesasiakkaat ottavat minut ihan eri tavalla vastaan, kun olen nainen. Ei mene aikaa niin hirveästi käsirysyyn, kun ottaa asiakkaat vastaan inhimillisesti ja juttelemalla, Ulpu sanoo, mutta sitten ilme vakavoituu:

– Naisasiakkailla on ihan selvä näkemys siinä, että me ei tulla toimeen. Se voi näyttäytyä sitten sillä tavalla, että minua kohtaan ollaan väkivaltaisia.

Pahinta kohdata epäillyn perhe

Ulpu Keränen on silmin nähden liikuttunut. Hän pitää työnsä raskaimpana osana sitä, kun poliisivankilaan tulee tapaamiseen epäillyn perhe, ja heidät erottaa lasi.

– On vaikeaa selittää lapsille sitä tilannetta, että et voi koskea isää tai äitiä. Se satuttaa. Tai kun tietää, että asiakas joutuu pitemmälle reissulle ja kotona ei ole mikään hyvä tilanne. Nämä kaikki koskettavat aika paljon.

Ulpu on nähnyt ihmisten tuskan. Hän haluaa auttaa putkassa olevia jaksamaan ja purkamaan päänsisäistä pahaa oloa.

On vaikeaa selittää lapsille sitä tilannetta, että et voi koskea isää tai äitiä. Se satuttaa. Ulpu Keränen

– Heiltä otetaan kaikki omaisuus pois ja laitetaan koppiin, suljetaan ovi. Sää oot siellä aika yksin niitten ajatustesi kanssa. Yritän auttaa, että he pärjäisivät kuulustelut ja tutkinnan ajan mahdollisimman hyvin. Jos joku mulle avautuu, silloin tiedän, että olen löytänyt luottamuksen asiakkaan kanssa.

Moni putkassa ollut asiakas on jäänyt tarinansa kanssa Ulpun mieleen, mutta niin on käynyt myös toisin päin. Ulpua alkaa naurattaa, kun hän muistelee erilaisia sattumuksia.

– Kerran kun oltiin miehen kanssa tekemässä ruokaostoksia kaupassa, niin sieltä yksi asiakas juoksi meidän luo, antoi miehelle kättä ja sanoi, että hän on tämän sinun vaimosi kanssa viettänyt yhdessä monta yötä.

Juha Kemppainen / Yle

– Totta kai on niitäkin asiakkaita, jotka eivät halua näyttäytyä mun kanssa missään nimessä. Se suotakoon heille, koska se saattaa olla niitä yhden kerran ja yhden mokan putkareissuja.

Niin, miten sinne putkaan oikein päädytään? Ulpu Keränen kertoo, että usein taustalla on monia eri ongelmia: on päihteitä, työttömyyttä, parisuhde on voinut päättyä tai jotain traumaattista on tapahtunut – tai sitten yhden kerran pikkujouluissa on tullut otettua reilusti liikaa.

– Oikeastaan jokainen kaupungilla vastaan tuleva ihminen saattaa olla seuraava asiakas. Täällä on niin tavallisia, työssä käyviä ihmisiä, ainakin osa heistä.

Saarikko: Alkoholilakiesitys saattaa raueta, jos limuviinojen myynnistä ei päästä kompromissiin.

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 17:48

Hallituspuolueiden kuusihenkinen alkoholityöryhmä ei ole löytänyt sopua, vaikka ratkaisu on luvattu toukokuun loppuun mennessä.

Alkoholilain kokonaisuudistuksesta hallituspuolueet ovat muuten yksimielisiä, mutta ongelmaksi on tullut limuviinojen, siiderien ja nelosoluen siirto ruokakauppoihin. Niiden kohtalosta väännetään kompromissia jälleen huomenna.

Hallituksen alkoholiryhmää vetävän Annika Saarikon mukaan eduskuntaryhmissä jo hyväksytty lakiuudistus tuotiin uudelleen työryhmään, koska lain lausunnot varoittelivat alkoholihaittojen lisääntymisestä.

– Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat toivoneet että viime keväänä asetettu pikku porukka vielä pohtisi kompromissin löytymistä, jossa avain on 5,5 prosentin alkoholivahvuus verrattuna nykyiseen 4,7 prosenttiin.

Saarikko edellyttää nyt limuviinakompromissia, vaikka sellaista ei ole annettu. Jos kompromissi ei onnistu, eduskuntaryhmien puheenjohtajat neuvottelevat, saavatko kansanedustajat käyttää eduskuntakäsittelyssä ns. omantunnon harkintaa. Viimeisenä vaihtoehtona on, ettei koko lakia anneta.

– Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Joko löydämme sovun, ryhmänpuheenjohtajat keskustelevat tästä omantunnonvapaudesta, ja on mahdollista että laki ei etene jos sopuun ei päästä. Näin aika ajoin käy, mutta itse en toivo sitä.

Limuviinojen vapauttamista vastustetaan yhä enemmän

Asenteet limuviinoja kohtaan ovat tiukentuneet alkoholihaittoja korostavan lausuntokierroksen jälkeen.

Maalikuussa 28 kansanedustajaa, joukossa 18 keskustan ja kokoomuksen edustajaa allekirjoitti adressin, jossa vaadittiin ottamaan huomioon lakiesityksestä annettuja erittäin kielteisiä palautteita.

Allekirjoittajien joukossa oli myös yksi perussuomalaisten kansanedustaja, mutta tämä veti nimensä pois listasta yön yli nukuttuaan.

Nyt myös perussuomalaisten joukossa asenteet limuviinaan ovat muuttuneet. Syynä on eduskuntaryhmän puheenjohtajan vaihdos. Ryhmän nykyinen vetäjä Toimi Kankaanniemi toimi 1990-luvulla kristillisdemokraattien riveissä raittius- ja alkoholiasioista vastaavana ministerinä. Hän veti silloin Alkon hyllyilta pois nuorten suosikiksi nousseen Salmiakkikossun.

Vaikka toukokuun loppu lähestyy, ei ole varmaa pääsevätkö hallituspuolueet sopuun alkoholilaista. Annika Saarikon mukaan mitään kiirettä lailla ei ole, eikä hallitusohjelmassakaan ole sanottu laista tarkemmin.

Muut hallitusosapuolet eivät juuri halua tilannetta kommentoida. Kokoomuksen alkoholiryhmän jäsen, Sinuhe Wallinheimo sanoo, että esitys vaatii enää teknistä hiomista. Perussuomalaisedustaja Ritva "Kike" Elomaa ei suostu kertomaan neuvotteluista mitään.

Roger Moore uudisti James Bondin roolin – humoristista agenttia rakastettiin ja inhottiin

Yle uutiset - Ti, 05/23/2017 - 17:40

Roger Moore astui James Bondin rooliin vuonna 1973 julkaistussa elokuvassa Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die). Häntä ennen Bondina oli nähty karismaattinen Sean Connery sekä kivikasvoinen George Lazenby, jonka ura kuuluisana vakoojana jäi yhden elokuvan mittaiseksi.

Moore oli ollut ehdolla James Bondiksi jo aivan ensimmäiseen elokuvaan Salainen agentti 007 ja tohtori No. Rooliin valittiin kuitenkin Connery. Moore oli Pyhimys-televisiosarjassa kiinni vuoteen 1969, minkä jälkeen hän oli vapaana Bondin roolia varten.

Ensimmäisessä Mooren tähdittämässä elokuvassa James Bondin -hahmo koki huomattavan muutoksen aikaisemmin nähtyihin. Conneryn maskuliinisen roolityön korvasi Mooren humoristinen ja pilke silmäkulmassa seikkaileva agentti, joka kellisti naisia trendikkäissä vaatteissa.

Monet kriitikot eivät Roger Mooren hienostuneelle tyylille lämmenneet.

— Sain kriitikot rakastamaan minua. Jos osaat niin tee, jos et osaa niin opeta, ja jos et osaa opettaakaan, ryhdy kriitikoksi, Moore veisteli Ylen aamu-tv:n haastattelussa vuonna 2009.

Roger Moore oli ensimmäisen Bond-elokuvan tekemisen aikaan jo 45-vuotias, mikä on action-elokuvissa korkea ikä. Mooren tähdittämät elokuvat kuitenkin rikkoivat katsojaennätyksiä 1970-luvun lopulla, joten hän jatkoi brittivakoojan roolissa seitsemän elokuvan verran eli pidempään kuin kukaan muu.

Roger Mooren James Bond -elokuvat:

Elä ja anna toisten kuolla (1973)

007 ja kultainen ase (1974)

007 rakastettuni (1977)

Kuuraketti (1978)

Erittäin salainen (1981)

Octopussy - mustekala (1983)

007 ja kuoleman katse (1985)

Viimeisen James Bond-roolin Moore teki elokuvassa 007 ja kuoleman katse (A view to a kill), joka ilmestyi vuonna 1985. Hän oli tuolloin jo 57-vuotias, mikä tekee hänestä vanhimman Bond-roolissa nähdyn näyttelijän valkokankaalla.

Sir-arvonimen saanut Roger Moore ei ottanut mitään turhan vakavasti, mikä näkyi hänen Bond-roolissaan. Telegraph-lehden haastattelussa vuonna 2008 Moore vaikutti suorastaan ylpeältä siitä, että jotkut pitävät hänen Bondiaan kaikkien aikojen huonoimpana.

– Netin mukaan olen huonoin Bond. Oikeasti inhottu. Olin liian hauska ja kepeä. En ottanut sitä tarpeeksi vakavasti.

Monelle 1970- ja -80-luvuilla ensimmäiset James Bond -elokuvat nähneelle Roger Moore on kuitenkin edelleen se ainoa oikea James Bond.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä