Uutiset

Tuhoisimmat terrori-iskut Euroopassa ja muissa maissa

Yle uutiset - 10 tuntia 29 min sitten

2000-luvulla Euroopassa on tehty useita suuria terroritekoja.

Kuolonuhreilla mitaten tuhoisimmaksi nousee al-Qaida-terrorijärjestön Espanjassa tekemä ns. junapommi-isku. Se tehtiin päivälleen 3,5 vuotta New Yorkin suuren terrori-iskun jälkeen.

Suurimpia terrori-iskuja Euroopassa

Tapahtumapaikka, ajankohta, kuolonuhrit

  • Madrid, 3/2004, 192
  • Pariisi, 11/2015, 137
  • Nizza, 12/2016, 87
  • Oslo/Utøya, 7/2011, 77
  • Lontoo, 7/2005, 56
  • Bryssel, 3/2016, 35
  • Manchester, 5/2017, 23
  • Pariisi, 1/2015, 20

Viime vuosina al-Qaidan kilpailija Isis on tehnyt suuria iskuja mm. Pariisissa ja Brysselissä.

Parin viime vuoden aikana ovat yleistyneet terroriteot, joiden taustalla on tutkimusten mukaan ollut yksittäinen henkilö. Esimerkiksi Nizzan ja Manchesterin iskuista tutkijat ovat päätyneet lopputulokseen, että tekijät ovat mahdollisesti saaneet vaikuttaita islamilaisesta terrorismista, mutta toimineet kuitenkin ilman organisaatiotaustaa.

Tunnetuin ns. yksinäinen susi on Norjassa vuonna 2011 suuren iskun tehnyt Anders Behring Breivik, jonka motiivina oli viha monikulttuurisuutta ja islamia kohtaan.

AOP Lähi-idässä ja Afrikassa synkkiä lukuja

Maailman suurimpana terrori-iskuna pidetään New Yorkiin 11.9.2001 tehtyä iskua, jonka taustalla oli al-Qaida.

Suurimpia terrori-iskuja Euroopan ulkopuolelta

Tapahtumapaikka, vuosi, uhriluku

  • New York, 2001, 2996
  • Kerrada, Bagdad, 2016, 341
  • Gamboru Ngala, Nigeria, 2014, yli 300
  • Metrojet-yhtiön lentokone, Siinai, 2015, 224
  • Kabul, Afganistan, 2017, yli 150

Eurooppalaisilta tiedotusvälineiltä on jäänyt vähemmälle huomiolle suuri määrä terroritekoja, joita viime vuosina on tehty mm. Irakissa, Nigeriassa, Afganistanissa ja Pakistanissa.

Näiden iskujen taustalla ovat pääasiassa olleet islamilaiset terrorijärjestöt Isis, Taliban ja Boko Haram. Myös al-Qaida-järjestö toimii monissa maissa, vaikka se onkin menettänyt arvovaltaansa Isisille.

Diginatiivin kasvatusoppaan kirjoittajat kannustavat vanhempia: "Äidit osaavat tämän ihan yhtä hyvin kuin isätkin"

Yle uutiset - 10 tuntia 36 min sitten

Toimittaja, bloggaaja Jenni Utriainen ja viestintäkonsultti Satu Irisvik heittävät romukoppaan ajatuksen ruutuajasta, jonka mukaan vanhempien pitäisi vahtia, kuinka paljon aikaa lapset käyttävät älylaitteiden parissa. He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan Kuinka kasvattaa diginatiivi?

Heidän mukaansa tärkeintä on seurata ja tietää, mitä lapset älylaitteilla tekevät, ei se, kuinka paljon aikaa vierähtää.

– Vanhempien pitäisi keskittyä enemmän sisältöihin kuin ajan laskemiseen, Jenni Utriainen kehotti Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Satu Irisvik perustelee tulokulman muutosta sillä, että kaikki ruutuaika ei ole samanarvoista.

– On aivan eri asia, onko lapsi istunut staattisesti kaksi tuntia ja katsonut lastenohjelmia, vai onko hän käyttänyt kaksi tuntia siihen, että on ottanut valokuvia, vähän pelaillut samaan aikaan legoilla ja hakenut lisättyä todellisuutta laitteen avulla.

Utriainen muistuttaa myös, että kaikki lapset ovat erilaisia.

– Joillekin kaksi tuntia on hyvä määrä, joillekin se on aivan liikaa, jotkut voisivat jatkaa pitempään. Yhtä suositusta ei voi antaa, joka koskisi kaikkia lapsia, Utriainen perustelee.

– Se on vanhemmalle vähän turhan helppo keino vain rajoittaa aikaa. Todelliset vaarat lapselle ovat sisällössä. Sillä ei voi ostaa omaatuntoaan puhtaaksi, että rajoittaa aikaa, Irisvik jatkaa.

Ennakoi lopettaminen fiksusti

Kirjoittajat muistuttavat, että eihän lukevaa tai piirtävääkään lasta rajoiteta kellon perusteella. Heidän mukaansa keskustelussa käytetään myös liian löysästi väitettä, että lapsi olisi addiktoitunut eli riippuvuussuhteessa älylaitteeseen.

– Levottomuus ja raivarit johtuvat todennäköismmin ihan muista syistä. Ne voivat johtua siitä, että vanhempi on rajoittanut lasta epäjohdonmukaisesti tai epäreilusti eli peli on otettu pois juuri ennen loppuhuipennusta ilman, että vanhempi on antanut ennakkovaroitusta, Irisvik perustelee.

Kirjoittajien mukaan hyvä vinkki erimielisyyksien välttämiseen onkin ennakointi.

– Pieni lapsi ei ehkä tiedä mitä tarkoittaa kymmenen minuuttia. Sen sijaan hänelle voi sanoa, että saat pelata tämän tason loppuun. Vanhemman on hyvä tietää, mitä lapsi laitteella tekee, silloin voi myös kertoa hyvät lopettamisen paikat. Siten lapsi oppii itsekin katsomaan ja isompana arvioimaan missä kohti lopettaa, Utriainen vinkkaa.

– Se on tärkeä taito, sillä tulevaisuudessa heidän on osattava paljon tarkemmin hallita ajankäyttöään kuin mitä meidän on tarvinnut, Irisvik jatkaa.

Tavoitteena tasa-arvoiset digitaidot 

Kirjoittajat kehottavat vanhempia kiinnittämään huomiota esimerkiksi tasa-arvonäkökulmaan, sillä nyt digitalisaatioon liittyvät asiat ovat vielä pitkälti miesten dominoimia. Tulevaisuudessa digilaitteet ovat kuitenkin todella kiinteä osa jokaisen arkea ja elämää ihan jokaikinen hetki.

– Hyvin usein äidellä on sellainen tapa, että he vetäytyvät pois näistä laitteisiin liittyvistä asioista. Minusta se on huono malli sekä pienille tytöille että pojille. Heille pitää antaa sellainen malli, että äidit osaavat tämän ihan yhtä hyvin kuin isätkin, Irisvik vetoaa.

– Eli jos osaa valita hyvän kirjan kirjastosta, niin osaa valita hyvän pelinkin. Ei se ole sen kummempi juttu, Utriainen vertaa.

Tuhkarokon leviäminen pysähtyi – rokotus esti epidemian Pirkanmaalla

Yle uutiset - 10 tuntia 37 min sitten

Pirkanmaalla voidaan huokaista nyt helpotuksesta herkästi tarttuvan tuhkarokon leviämisen osalta.

Leviämisvaaraa elokuussa Pirkanmaalla todettujen tautitapausten osalta ei enää ole, koska taudin itämisaika on ylittynyt. Uusia tartuntoja ei ole ilmaantunut.

Pirkanmaalla todettiin elokuun alussa yhteensä neljä tuhkarokkotartuntaa. Kaikki henkilöt sairastuivat tuhkarokkoon Italian matkan jälkeen.

Koska infektion saaneet olivat rokotettuja henkilöitä, heidän tautinsa ei ole tarttunut. Reetta Huttunen

– Tässä varoaika ja taudin itämisaika alkaa tulla täyteen sen suhteen, että jos lisätartuntoja olisi tullut, niin ne olisivat tulleet jo esiin. On epätodennäköistä, että tulee enää lisätartuntoja, sanoo Taysin infektioyksikön apulaisylilääkäri Reetta Huttunen.

Tuhkarokon itämisaika tartunnasta ensioireiden alkuun on yleensä 9-11 vuorokautta, vaihdellen aina 7–21 vuorokauteen.

Rokotetuilla virusmäärä alhainen

Huttusen mukaan infektioon sairastuneiden aiemmin ottama rokotus ehkäisi epidemian syntymistä Pirkanmaalla. Tilanne olisi ollut täysin toinen, jos henkilöt olisivat olleet rokottamattomia. Italiassa sairastuneiden rokotettujen virusmäärät olivat hyvin alhaisia verrattuna rokottamattomiin sairastuneisiin.

Rokotukset kuntoon, se on viestimme. Reetta Huttunen

– Koska infektion saaneet olivat rokotettuja henkilöitä, heidän tautinsa ei ole tarttunut taudille alttiiseen väestöön. Tässä vaikuttaa väestön rokotuskattavuus, Huttunen sanoo.

Suomessa on todettu tänä vuonna yhteensä yhdeksän tartuntaa. Pirkanmaan lisäksi tuhkarokkoa on ollut liikkeellä Itä-Suomessa. Tartuntojen lähteet liittyvät molemmissa tapauksissa Italian tuhkarokkoepidemiaan.

Tuhkarokkotartuntojen nostattama viesti on selvä.

– Rokotukset kuntoon, se on viestimme, Huttunen sanoo.

Uuden Game of Thrones -kauden finaalijakso esitetään Tennispalatsissa – lippuja jaossa Helsingin keskustassa ihan kohta

Muropaketti - 10 tuntia 59 min sitten

Game of Thronesin seitsemännen tuotantokauden päätösjakso on pituudeltaan 80 minuuttia. Luvassa on siis käytännössä melkeinpä GoT-elokuva. Siksi onkin hyvin osuvaa, että jakso esitetään Helsingissä valkokankaalla.

HBO:n hittisarjan toistaiseksi viimeinen jakso esitetään Helsingin Tennispalatsissa maanantaina 28. elokuuta. Luvassa on rajatulle yleisölle tarkoitettu erikoisnäytös, jonne lipun saadakseen pitää olla joko nopea tai onnekas – tai molempia.

HBO Nordic jakaa tänään perjantaina 18. elokuuta kello 12.00 alkaen Kampin Narinkkatorilla 50 pääsylippua Game of Thronesin 7. kauden päätösjakson näytökseen. Lisää lippuja on luvassa myös suoratoistopalvelun Facebook-sivulla myöhemmin. Näytökseen pääsevät vain 18 vuotta täyttäneet katsojat.

Kotisohvilla Game of Thronesin finaalia voi jännittää joko HBO Nordicin tai C Moren kautta.

Game of Thronesin päätöskausi nähdään vuonna 2018 tai 2019.

The post Uuden Game of Thrones -kauden finaalijakso esitetään Tennispalatsissa – lippuja jaossa Helsingin keskustassa ihan kohta appeared first on Muropaketti.com.

Olvi jatkoi hyvää tulostahtia alkuvuonna – edes kesän viileät säät eivät hillinneet myyntiä

Yle uutiset - 11 tuntia 5 min sitten

Iisalmelaisen panimokonserni Olvin alkuvuosi on ollut vahva. Viileä alkukesä vaikutti negatiivisesti koko markkinan kehitykseen, mutta Olvin tulos oli siitä huolimatta hyvä.

Tammi–kesäkuussa Olvin myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna seitsemän prosenttia eli lähes 330 miljoonaan litraan. Yhtiön liikevaihto kasvoi 12 prosenttia, 180 miljoonaan euroon. Liikevoitto kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajasta neljänneksellä, yhteensä 25 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos oli 0,93 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 0,70 euroa.

Olvin markkinaosuus ja myyntivolyymi Suomessa on kasvanut. Tämän ansiosta konserni on voinut hyödyntää tuotanto- ja logistiikkakapasiteettiaan tehokkaasti.

Baltiassa ja Valko-Venäjällä hyvää nousua

Virossa liikevoitto oli noussut 12 prosenttia, Latviassa 47,7 prosenttia ja Liettuassa 103 prosenttia. Yhteensä Baltiassa liikevoitto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 24 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Menekkiä on esimerkiksi Virossa edistänyt mietojen alkoholijuomien verotuksen nousu heinäkuun alusta alkaen. Myynti kasvoi alkuvuonna ennen veronkorotusta. Viron lisäksi Liettuassa on tehty valmisteveron korotuksia, mikä saattaa painaa Olvin myyntiä loppuvuodesta alaspäin.

Valko-Venäjällä yhtiön kannattavuus on kehittynyt. Liikevoitto kasvoi maassa 41,5 prosenttia. Hyvästä liikevoitosta huolimatta alkukesän viileä sää tasoitti nousujohteista tulosta.

Kun Suomen yksi suosituimmista käsikirjoittajista tekee merkityksellisen draaman, pystyy hän taas kirjoittamaan junttikomedian Napapiirin sankareista

Yle uutiset - 11 tuntia 8 min sitten

Napapiirin sankarit 2 oli kriitikoiden riepottelema elokuva, joka jälleen kerran veti massat teatteriin. Kolmannen osan kirjoittaminen ei ollut aiemmat sarjan elokuvat kirjoittaneelle Pekko Pesoselle helppoa. Käsikirjoittaja avautui vastikään Image-lehteen kirjoittamassaan artikkelissaan esimerkiksi kaupallisuuden haasteista, tuottajien ja näyttelijöiden vaatimuksista ja kollegoiden kritiikistä.

Pesonen kertoo Ylen aamu-tv:n Tähtihetkessä hyväksyttäneensä tekstin etukäteen lähimmillä työkavereillaan.

– Heillä oli ihmeen vähän naputtamista siihen. Se kertoo elokuva-alan avoimuudesta. Voimme käsitellä konfliktitilanteita myös julkisesti.

Pesonen koki isoina haasteina esimerkiksi käsikirjoittamisen jatkuvan lyttäämisen ja Pamela Tolan vaatimukset isosta roolista.

– Ympäriltä tulee kaikenlaisia haasteita sen suhteen, että kenelle pitäisi saada minkä kokoista tarinaa. Sitten selviää pääsponsori ja samalla se, mihin tarinan pitäisi sijoittua. Siinä alkaa olla erilaisia reunaehtoja ja yhtä aikaa pitäisi yrittää luoda tarinaa, joka tuntuu itselle tärkeältä.

Sponsorin puuttuminen dialogiin rassaa

Napapiirin sankarit 3 oli kuitenkin esimerkiksi sponsoreiden osalta helpompi nakki kuin edellinen osa.

– Toisessa osassa sponsoreilla oli melko tarkkoja toiveita näkyvyydestä. Silloin mentiin jo dialogitasolle. Siinä oli pähkäilemistä. Mutta loppujen lopuksi on kaikkien etu, että sponsori istuisi luontevasti osaksi elokuvaa

Napapiirin sankarit -sarjan miespääosanesittäjä Jussi Vatanen toivoo, että olisi itsekin pitänyt blogia tai päiväkirjaa elokuvan tekemisen haasteista. Hän tunnistaa Pesosen kokemat ristiriidat.

– En ollut järkyttynyt Pekon tunteista, hän kertoi niistä hyvin. Omana vaatimuksenani kolmanteen osaan tultaessa oli lähinnä, että tarinassa pitää olla uusia elementtejä. Minun roolihenkilöni pitää mennä eteenpäin.

Napapiirin sankarit 3 -elokuvassa lähdetään vaellureissulle kaveriporukalla.Mikko Rasila / Yellow Film Suomessa kannattaa vaihdella lajia

Vatasen omana isoimpana haasteena on varoa päätymästä vain yhden lajityypin keulakuvaksi.

– Suomi on pieni maa. Täällä joutuu tekemään monenlaisia lajityyppejä. Niitä on hyvä annostella sopivaan rytmiin. Jos on tehnyt paljon komediaa, niin sitten kannattaa vaihteeksi näytellä draamaa.

Seuraavaksi Vatanen nähdään Tuntematon sotilas -elokuvassa.

Pesonen myötäilee kollegansa ajatuksia hymyillen.

– Minun piti tässä Napapiirin sankareiden välissä kirjoittaa Talvivaarasta kertova Jättiläinen. Sitten pystyin taas kirjoittamaan junttikomediaa.

Napapiirin sankarit 3 saa ensi-iltansa 23.8.

SK: Ministeriö uhkaa ottaa Kittilän kunnan hallintaansa

Yle uutiset - 11 tuntia 10 min sitten

Suomen Kuvalehti kirjoittaa, että kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on seurannut Kittilän viimeaikaisia tapahtumia tarkasti ja huolestuneena. Kittilässä on 30 henkilöä, joita epäillään kunnan päätöksentekoon liittyvistä rikoksista. Osa epäillyistä istuu Kittilän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa.

Vehviläisen pitää positiivisena valtuustoaloitetta, jonka mukaan syyteharkinnassa olevat luottamushenkilöt pidätettäisiin luottamustehtävistään syyteharkinnan ja mahdollisten oikeudenkäyntien ajaksi.

– Ministeriössä pidimme erinomaisena asiana, että aloite lähti valtuutetuilta itseltään, Vehviläinen sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Aloitteesta on Kittilässä käynnistetty jo viranhaltijavalmistelu. Kunnanhallitus päätti tiistaina, että kunnan controlleri alkaa valmistella esitystä.

– Ministeriössä seuraamme nyt, miten kunnanvaltuusto käsittelee asian ja mikä on valtuuston päätös. Jos valtuusto ei hoida päätöksentekoa kuntalain vaatimusten mukaiseksi, meillä on valtuuston ratkaisun jälkeen muutamassa viikossa valmius asettaa selvityshenkilö tai -ryhmä Kittilään.

Ministeri: Kittilällä ei ole varaa pelata aikaa

Ministeri Vehviläinen korostaa, että ajanpeluu ei tässä asiassa tule kysymykseen.

– Päätöksiä Kittilästä pitää tulla lähiviikkoina. Ja kun näemme, mitä kunnanvaltuusto päättää, sen jälkeen teemme valtiovarainministeriössä omat ratkaisumme.

Vehviläinen on toiminut pitkään Joensuun kaupunginvaltuutettuna. Ministeri toivoo, että uusissa kunnanvaltuustoissa perehdyttäisiin uuteen kuntalakiin ja vaalittaisiin hyvän hallinnon periaatteita.

– Virkavastuu koskee myös luottamushenkilöitä. Se on painava vastuu.

Kittilän kuntasotkuista on ollut laajoja koosteita mm. Suomen Kuvalehdessä, Yle Rovaniemellä ja Ylen MOT:ssa.

Aalto yliopisto remontoi maineikkaan Dipolin alkuperäiseen "radikaaliin" asuunsa – tältä valmis urakka näyttää

Yle uutiset - 11 tuntia 16 min sitten

Uudelleen radikalisointi. Tätä ilmausta käyttää kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori, arkkitehti Antti Ahlava Aalto-yliopistosta, kun häntä pyytää kuvailemaan, mitä Espoon Otaniemessä sijaitsevalle maineikkaalle Dipoli-rakennukselle on sen peruskorjauksessa tehty.

Dipolin peruskorjaus käynnistyi kaksi vuotta sitten eli kesäkuussa 2015. Nyt se alkaa olla valmis. Ensimmäiset työntekijät ovat muuttaneet Aalto-yliopiston uuteen päärakennukseen elokuun alussa. Varsinaisia lukuvuoden avajaisia Dipolissa juhlitaan kuitenkin vasta parin viikon päästä syyskuussa.

Teekkareiden Dipoli on nyt Aalto-yliopiston päärakennus.Ronnie Holmberg / Yle Dipolin peruskorjaus alkaa olla valmis.Ronnie Holmberg / Yle

Peruskorjaus on maksanut Ahlavan mukaan yhteensä noin 24 miljoonaa euroa.

Näyttääkö Dipolissa sitten selvästi erilaiselta kuin ennen? Nimenomaan ei, Ahlava vastaa. Hän sanoo, että yliopiston tehtävänä on ollut vaalia Dipolin perinnettä ja palauttaa se alkuperäisasuunsa – ottaen samalla huomioon tämän päivän työnteon tavat ja avoimuuden.

– Me olemme halunneet säilyttää nämä arkkitehtonisesti kaikkein arvokkaimmat piirteet.

– Samalla olemme palauttaneet tätä alkuperäiseen asuunsa: olemme esimerkiksi avanneet kattoikkunoita ja palauttaneet alkuperäisiä betonipintoja, Ahlava kertoo.

Dipolia on hehkutettu muun muassa "suomalaisen modernin arkkitehtuurin kruununjalokiveksi".Ronnie Holmberg / Yle "Ei ole mikään hallintobunkkeri"

Dipoli on valmistunut Espoon Otaniemeen vuonna 1966. Sen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilä. Saman kaksikon käsialaa ovat myös muun muassa tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi Helsingissä sekä Kalevan kirkko Tampereella.

Entisen Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan taloksi alun perin rakennettu Dipoli on heidän ensimmäinen yhteinen työnsä – ja Raili Pietilän mukaan ehkä se kaikkein rakkain.

Dipoli siirtyi opiskelijoilta Aalto-yliopiston omistukseen vuonna 2014. Antti Ahlava sanoo, että rakennuksessa ei ole tehty suuria remontteja valmistumisen jälkeen.

Dipolissa on määrä järjestää näyttelyitä ja muita tapahtumia.Ronnie Holmberg / Yle

– Halusimme tehdä tästä täysin uudentyyppisen tämän päivän yliopiston päärakennuksen, hän avaa. Hänen mukaansa Dipoli ei ole mikään "anonyymi hallintobunkkeri", vaan se toimii avoimena näyttämönä ja on vuorovaikutuspaikka yliopiston ja sen kumppanien kesken.

Dipolissa on tarkoitus järjestää säännöllisesti näyttelyitä ja muita tapahtumia. Lisäksi sinne perustetaan syksyn aikana viisi uutta ravintolaa.

– Tarkoitus on, että tuleva à la carte -ravintola on yksi Espoon hienoimmista, Ahlava sanoo.

– Kaikki espoolaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset – ketkä tahansa – ovat tervetulleita käyttämään rakennusta.

Dipoli on nyt palautettu alkuperäisasuunsa, vararehtori Antti Ahlava sanoo.Ronnie Holmberg / Yle

Hän toteaa uudistetun Dipolin olevan ensimmäisiä osoituksia siitä, että koko Otaniemi on muuttumassa eläväksi kaupunginosaksi.

Modernin arkkitehtuurin "kruununjalokivi"

Ahlavan mukaan Dipoli edustaa ennen kaikkea radikaalia arkkitehtuuria.

Aalto-yliopiston vararehtori, arkkitehti Antti Ahlava.Ronnie Holmberg / Yle

– 1960-luvulla Suomen arkkitehtuurissa oli vallalla rationalistinen näkemys. Se oli suorakulmaista ja sarjalliseen toistoon perustuvaa.

– Kun katsoo Dipolia, huomaa, että tämä on nimenomaan orgaanista arkkitehtuuria: täällä on holvimaisia tiloja, jotka on valettu betonista; sisätiloihin on tuotu luonnonkivilohkareita.

Esimerkiksi Espoon kaupunginmuseon johto on kuvaillut rakennusta Helsingin Sanomissa suomalaisen modernin arkkitehtuurin kruununjalokiveksi.

Peruskorjaushankkeessa Dipoliin on haluttu palauttaa ne arkkitehtuurin piirteet, jotka ovat edustaneet 1960-luvun radikaalia ajattelua, Ahlava kertoo.

– Olemme nyt tuoneet takaisin tähän rakennukseen alkuperäisen voiman ja houkuttelevuuden.

– Uskomme, että Dipolin kaltaiset puitteet inspiroivat myös luovaan toimintaan, hän lisää.

Antti Ahlavan mukaan Dipoli-rakennus edustaa radikaalia arkkitehtuuria.Ronnie Holmberg / Yle

Ministeri Lepän vierailu Utsjoella ei tuonut odotettuja vastauksia Tenon sopimustilanteeseen

Yle uutiset - 11 tuntia 19 min sitten

Kalastusasioista vastaava maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiistää valtion toimineen laittomasti Tenon kalastussopimuksen yhteydessä.

Ministeri Leppä vieraili keskiviikkona Utsjoella keskustelemassa uuden Tenon sopimuksen vaikutuksista paikallisiin. Leppä ei luvannut Tenon sopimukseen muutoksia, mutta sanoi, että Suomen valtiolla voi olla mahdollisuus jollain tapaa soveltaa sopimusta.

Ellos Deatnu -kansanliike pettyi

Tenon uudet kalastussäännökset astuivat voimaan viime toukokuussa. Niiden pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta.

Eniten uudet pyyntirajoitukset iskevät kuitenkin saamelaisten perinteiseen pyyntiin, jota rajoitettiin lähes 80 prosenttia. Matkailupyyntiä rajoitettiin noin 40 prosenttia.

Saamelainen, Tenon uusia kalastusrajoituksia vastustava Ellos Deatnu -kansanliike on pettynyt Suomen valtioneuvoston edustajan vastauksiin, jotka koskevat saamelaisten ja valtion hallintaoikeuksia Tenojokilaaksossa ja Tenon sivujoilla.

Liike epäilee valtion joko ylenkatsovan saamelaisten oikeuksia tai pelkäävän niiden tunnustamista.

Ellos Deatnu -liikkeen edustaja Áslat Holmberg näkee, että ministeri ei antanut niin selkeitä vastauksia kuin he olisivat toivoneet. Ellos Deatnu -liike on myös kirjeitse pyytänyt ministereitä selittämään, onko heillä todisteita siitä, miten pyynnin hallinta on aikoinaan siirtynyt saamelaisilta valtioille.

Leppä on vastannut Ellos Deatnun kirjeeseen. Hänen mielestään asia ei suoranaisesti kuulu ministeriön hallinnon alle.

– Se on tietenkin totta, mutta hän myös mainitsi, että asiasta on tehty perusteellinen selvitystyö, jonka perustuslakivaliokunta on käsitellyt. Se on kaukana selvästä se, etteikö asiassa olisi rikottu perustuslakia. Perustuslakivaliokunta huomautti, että siinä on suuria epäkohtia muun muassa saamelaiskulttuurin harjoittamisen osalta, selittää Holmberg.

Ellos Deatnun Áslat Holmberg ja Beaska Niillas tulivat tapaamaan ministeriä Utsjoelle.NRK / Tor-Emil Schanche Paikalliset yhteisöt pyrkivät löytämään poliittisia ratkaisuja

Ministerille esitettiin keskiviikkona Utsjoella voimakkaita lausuntoja. Muun muassa Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät sekä yhdessä että erikseen, kalastusoikeuksien haltijat kummaltakin puolen rajajokea sekä Ellos Deatnu -liike esittivät kantansa Tenon sopimusasiaan.

Áslat Holmberg edustaa käytännössä kaikkia näitä Suomen puolen yhteisöjä. Hän kertoo, että yhteisöt pyrkivät etsimään yhteisiä poliittisia ratkaisuja Tenon tilanteen parantamiseksi.

– Me yhdessä pyrimme tukemaan näitä oikeusprosesseja, koska minä en usko, että näitä asioita voi selvittää selvittämättä sitä, kenellä se hallintaoikeus on ja kenellä on oikeus loheen ja kalastukseen. Se on se pääkysymys, mihin me haluamme vastauksen myös poliittisesti.

– Mutta minun mielestäni poliittisten vaikuttamismahdollisuuksien ja oikeustien tulee kulkea rinnakkain, Holmberg pohtii.

Ketkä valmistelisivat uuden Tenon sopimuksen?

Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät järjestivät keskiviikkona Tenon sopimusta käsittelevän oikeusseminaarin Utsjoen kirkonkylällä. Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vieraili seminaarissa.

Pöydän ääressä puhuttiin muun muassa siitä, että paikan päällä oli päätäntäelimiä, jotka voisivat aloittaa uuden Tenon sopimuksen valmistelun. Siihen, kuka tai ketkä sen voisivat tehdä, ehdotettiin Saamelaiskäräjiä, kalastusoikeudenomistajia ja osakaskuntia.

Saamelaiskäräjien oikeusseminaari Utsjoella 16.8.2017.NRK / Tor-Emil Schanche

– Olisi tärkeää, että meillä olisi tarjota jokin konkreettinen vaihtoehto tähän nykyiseen sopimukseen, koska nythän on aika selvää, että saamen kansa ole hyväksynyt Tenon sopimusta. Mutta kuinka me sitten ratkaisisimme kalastuksen rajoitukset, siihen meillä ei ole vielä ehdotusta, sanoo Holmberg.

Áslat Holmbergin mielestä oikeudenomistajien ja myös Tenon vesistön edustajat voisivat olla mukana muotoilemassa esitystä, jonka voisi tarjota valtioille vaihtoehtona nykyiselle sopimukselle.

– Sen täytyisi olla sellainen, jota paikalliset kannattavat, painottaa Holmberg.

"On tärkeää ajaa asiaa yksiäänisesti"

Saamelaiskäräjien puolesta ministerin ottivat vastaan Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Inger Eline Eriksen Fjällgren.

Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Inger Eline Eriksen Fjellgren, Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja ministeri Jari Leppä tapasivat Utsjoella 16.8.2017.Jouni Aikio / Yle

Tiina Sanila-Aikio kertoi ministerille Saamelaiskäräjien vähimmäisvaatimuksena olevan se, että Saamelaiskäräjät otetaan kunnolla mukaan sopimuksen neuvotteluprosessiin.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi ministeritapaamisen jälkeen, että Tenon tilanteen tiedot on tärkeää päivittää.

– On todella tärkeää, että meiltä löytyy tietoa ja meillä on faktoja silloin, kun me niitä tarvitsemme. Nyt on ollut erityisen tulvainen kesä, jonka vuoksi ihmiset eivät ole päässeet kalastamaan kunnolla. Samaan aikaan uuden sopimuksen vaikutukset ovat jo nähtävissä.

– Nyt on erityisen tärkeää, että me saamelaiset jatkamme yhdessä, yksiäänisesti asian kanssa, sanoo Tiina Sanila-Aikio.

Millaisia keinoja?

Sanila-Aikio kertoo, että keskiviikon kokouksessa puhuttiin myös siitä, millaisia keinoja asian edistämiseksi on.

– Me mietimme, valitsemmeko poliittisen reitin, oikeustien vai molemmat. Minä uskon, että tässä vaiheessa molemmat tiet ovat avoinna ja niiden mukaan me etenemme.

– Jos Norjan tarkastuslautakunta tulee johonkin lopputulokseen tässä asiassa, niin se voi tuoda uusia puolia ja toimenpiteitä lähiaikoina, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.Mikkal Morottaja / Yle "Resursseja tulee käyttää tehokkaasti ja järkevästi"

Ennen uuden Tenon sopimuksen hyväksymistä Saamelaiskäräjät vaati sopimuksen vaikutusten arviointia.

– Me emme saaneet sitä ja tässä on tulos. Eri osapuolten tiedot ja kokemukset vaikutuksista eri alueilla on tärkeää nyt koota yhteen, selittää Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio muistuttaa yhteistyön olevan tärkeää jo resurssienkin puolesta.

– Saamelaiskäräjien osalta täytyy katsoa kokonaiskuvaa ja saamelaisten oikeusasemaa, ja yrittää parantaa ja kehittää sitä. Monissa asioissa kokonaiskuva on suurempi, kuin vaikkapa kalastus Tenolla.

– Tähän liittyvät monenlaiset asiat itsehallinnosta lähtien koko saamen kansan kalastusoikeuksiin saakka. Se kenttä on todella laaja ja siksi on tärkeää, että niitä vähäisiä resursseja, mitä Suomen puolen Saamelaiskäräjillä on, käytetään tehokkaasti ja järkevästi, Sanila-Aikio painottaa.

New Immunotherapy Trial Cures Kids of Peanut Allergy For Up To Four Years

Slashdot - 11 tuntia 22 min sitten
Using a new kind of immunotherapy treatment, Australian researchers have managed to cure a majority of the children in their study suffering from a peanut allergy. "The desensitization to peanuts persisted for up to four years after treatment," reports The Guardian. From the report: Tang, an immunologist and allergist, pioneered a new form of treatment that combines a probiotic with peanut oral immunotherapy, known as PPOIT. Instead of avoiding the allergen, the treatment is designed to reprogram the immune system's response to peanuts and eventually develop a tolerance. It's thought that combining the probiotic with the immunotherapy gives the immune system the "nudge" it needs to do this, according to Tang. Forty-eight children were enrolled in the PPOIT trial and were randomly given either a combination of the probiotic Lactobacillus rhamnosus with peanut protein in increasing amounts, or a placebo, once daily for 18 months. At the end of the original trial in 2013, 82% of children who received the immunotherapy treatment were deemed tolerant to peanuts compared with just 4% in the placebo group. Four years later, the majority of the children who gained initial tolerance were still eating peanuts as part of their normal diet and 70% passed a further challenge test to confirm long-term tolerance. The results have been published in the Lancet Child & Adolescent Health.

Read more of this story at Slashdot.

Utajärvinen mies hurjasteli Kempeleessä tuntuvaa ylinopeutta – kortti kuivumaan

Kaleva - 11 tuntia 22 min sitten
Utajärvinen mies hurjasteli tuntuvaa ylinopeutta Kempeleessä Eteläsuomentiellä myöhään torstai-iltana.

Kolmas pidätys Barcelonan terrori-iskuun liittyen

Yle uutiset - 11 tuntia 27 min sitten

Poliisi on pidättänyt kolmannen henkilön Barcelonan terrori-iskuun liittyen. Asiasta kertoo Katalonian sisäministeri ja tiedotusvälineet.

Pidätys tehtiin Ripollin kaupungissa. Myös toinen aiemmista pidätyksistä tehtiin Ripollissa. Poliisi kertoi aiemmin, ettei aiempia pidätettyjä epäillä Barcelonan iskun tekijöiksi.

Toinen pidätys tehtiin Alcanin kaupungissa, jossa tapahtui myös kuolemaan johtanut räjähdys rakennuksessa keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Poliisi epäilee, että räjähdys liittyi pommin valmistamiseen.

13 ihmistä kuoli, kun pakettiauto ajoi Barcelonan La Rambla-kadulla väkijoukkoon torstaina. Yöllä Cambrilsin rantakaupungissa poliisi ampui yöllä viisi hyökkääjää.

Yle seuraa tilannetta hetki hetkeltä.

Lähteet, AP, Reuters

Supon erikoistutkija: Espanjan iskut vahvistavat, että turvallisuusuhka Euroopassa on olemassa ja akuutti

Yle uutiset - 11 tuntia 30 min sitten

Terrorismin uhka Euroopassa on edelleen akuutti, arvioi erikoistutkija Pekka Hiltunen suojelupoliisista. Hänen mukaansa Espanjan tapahtumat ovat osoitus vallitsevasta tilanteesta.

Torstaina Barcelonan La Ramblan kävelykadulla tehdyssä terrori-iskussa kuoli 13 ja loukkaantui noin sata ihmistä. Myöhemmin torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtui toinen isku, jonka poliisi pysäytti. Viisi hyökkääjä kuoli poliisin luoteihin ja seitsemän ihmistä loukkaantui.

Pekka Hiltusen mukaan iskut todistavat, että turvallisuusuhka kohdistuu samantyyppisiin kohteisiin kuin tähänkin asti. Näiden joukossa ovat muun muassa turistikohteet ja yleisötapahtumat.

– Tämä ainoastaan vahvistaa sitä, että turvallisuustilanteessa ei ikävä kyllä ole tapahtunut muutosta positiiviseen, vaan uhka on edelleen olemassa ja akuutti.

Supo nosti terrorismin uhka-arviota Suomessa alkukesällä. Kesäkuussa annettu uhka-arvio on edelleen voimassa, kerrotaan suojelupoliisista.

Supon mukaan Espanjan tapahtumista ei ole toistaiseksi tullut ilmi yhteyksiä Suomeen.

Hiltunen ei usko, että viranomaiset tiesivät iskusta etukäteen

Hiltunen kertoo, että Espanjalla on perinteisesti ollut kohtuullisen korkea uhkaprofiili terrorismin suhteen.

– Maassa on isketty aiemminkin. On ollut tiedossa yleisestikin, että turistikohteisiin kohdistuu terrorismin uhka.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n kerrotaan varoittaneen Barcelonan iskusta etukäteen. Hiltusen mukaan Espanjan viranomaisilla ei todennäköisesti ole ollut etukäteistietoa iskusta.

– Mikäli Espanjan viranomaisilla olisi ollut tarkka tieto, jolla olisi pystytty tekijät identifioimaan ja paikka ja aika tunnistamaan, olisi tämä isku varmasti estetty.

Hiltunen ei kuitenkaan osaa arvioida, mitä tietoja Espanjan viranomaisilla tarkalleen ottaen on ollut.

Kahden iskun välistä yhteyttä vaikea arvioida

Hiltusen mukaan Barcelonan ja Cambrilsin kahdesta erillisestä iskusta ei voi vetää vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Emme vielä tiedä, onko kyseessä ollut kaksi erillistä ryhmää, joista toisen toiminta on laukaissut toisen toiminnan ehkä aiemmin kuin oli suunniteltu, vai oliko tämä yhdessä koordinoitu isku.

Isis on ilmoittanut ottavansa vastuun Espanjan iskuista. Hiltunen korostaa sitä, että ilmoituksen todenperäisyys selviää vasta, kun viranomaistutkinnat etenevät.

Uber-kuskille sakkoja luvattomasta taksiliikenteestä – KKO alensi valtiolle tuomittavan rikoshyödyn 2100 euroon

Yle uutiset - 11 tuntia 40 min sitten

Korkein oikeus on tuominnut Uber-kuskina toimineen miehen sakkorangaistukseen luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta. Hän myös menettää valtiolle rikoksesta saamansa hyödyn, kerrotaan tiedotteessa.

Hovioikeus tuomitsi viime vuoden syyskuussa espoolaismiehen 20 päiväsakkoon laittoman taksiliikenteen harjoittamisesta. Miehen hovioikeudessa saama sakkotuomio ei KKO:ssa muuttunut. Korkein oikeus alensi valtiolle tuomitun rikoshyödyn määrän 2100 euroon aiemmasta 2800 eurosta.

Espoolaismies oli ajanut Uber-sovelluksen kautta tietoonsa saamia kyytejä Espoossa ja ottanut niistä korvauksen. Hänellä ei ollut taksilupaa.

Kyseessä on ensimmäinen korkeimpaan oikeuteen edennyt Uber-tuomio.

Lue myös:

Viekö valtio Uber-kuskin tienestit vai ei? Korkein oikeus käsittelee asian

Hovioikeus: Uber-taksiliikenne laitonta – kyytien tuotot valtiolle

Äänestys: Mistä sinä hankit elokuvasi (jos enää elokuvia edes hankit)?

Muropaketti - 11 tuntia 42 min sitten

Videovuokraamo, verkon suoratoistopalvelu, leffaliikkeet… Elokuvia on tarjolla monesta lähteestä. Mitä sinä käytät eniten?

Elokuvatallenteiden myynti on kohdannut musiikkiteollisuudesta tutun ilmiön: dvd- ja blu-ray-kiekkojen kysyntä on laskenut 2010-luvulla tasaiseen tahtiin. Asiaa ei ole helpottanut fyysisten elokuvien saatavuuden lasku. Anttila sulki ovensa, ja automarkettien leffahyllyt käyvät yhä pienemmiksi. Pienet alan erikoisliikkeet porskuttavat yhä, mutta Suomessa leffakauppa on käytännössä keskittynyt verkkoon.

Kurimuksessa internetin suoratoistopalvelut ja sähköinen vuokraaminen ovat nostaneet päätään. Ja toki aina on niitä torrenttilurjuksia, jotka eivät halua viihteestään miljardiluokan voittoja tekeville jättistudioille maksaa.

Nyt Muropaketti tahtoo tietää: miten sinä hankit elokuvasi?

Äänestä ja kommentoi asiaa alle, jos haluat avata omia kulutustottumuksia muille lukijoille laajemminkin.

The post Äänestys: Mistä sinä hankit elokuvasi (jos enää elokuvia edes hankit)? appeared first on Muropaketti.com.

Crackdown 3:n julkaisu siirtyy ensi vuoteen

Muropaketti - 11 tuntia 48 min sitten

Microsoftin mukaan avoimen maailman hiekkalaatikkopeli Crackdown 3 vaatii vielä lisähiomista.

Alun perin vuoden 2014 E3-messuilla julkistetun Crackdown 3:n oli määrä saada julkaisunsa marraskuussa, mutta nyt Microsoft on siirtänyt avoimen maailman hiekkalaatikon julkaisun ensi vuodelle, raportoi Polygon.

”Olemme fanien tavoin hyvin innoissamme Crackdownista, joten julkaisupäivämäärän siirto ei ollut helppo päätös”, kertoo Microsoft Studios Publishingin johtaja Shannon Loftis. ”Haluamme kuitenkin julkaista parhaan mahdollisen Crackdown 3:n ja aiomme vielä parannella sen kolmen pelimuodon välistä tasapainoa.”

Xbox Onelle sekä PC:lle julkaistavan Crackdown 3:n on uuden suunnitelman mukaan määrä saapua ensi keväänä. Toimintapeli tulee Microsoftin mukaan tukemaan myös 4K-resoluutiota PC:llä sekä Xbox One X:llä.

The post Crackdown 3:n julkaisu siirtyy ensi vuoteen appeared first on Muropaketti.com.

Xiaomi Mi Mix 2 -puhelimesta hyvin erikoinen vuoto

Muropaketti - 11 tuntia 59 min sitten

Innovatiiviselle Xiaomin Mi Mix -puhelimelle odotetaan julkistettavaksi seuraajaa hyvin pian. Nyt puhelimesta on tehty eräänlainen havainto ulkomaailmassa, kun sitä käyttänyt henkilö maksoi luurilla metromatkansa Pekingissä. 

Mi Mix 2 -puhelimen koodinimi Chiron vuoti julkisuuteen jo vähän aiemmin. Nyt sama nimi esiintyy Mydrivers.comin uutisen mukaan  Pekingin metron tilastoissa, jotka pitävät kirjaa millä puhelimilla metromatkoja on maksettu. Kaupungissa on käytössä NFC-tekniikkaa tukeva maksamismahdollisuus. Kyseessä on maailman eniten käytetty metro, jossa tehdään parhaimmillaan yli 10 miljoonaa matkaa päivässä.

Metroja operoi kaksi eri tahoa, valtiollinen Beijing Mass Transit Railway Operation corp ja yksityinen Beijing MTR corp, jonka tietokannasta maininta Chironista löytyi. Muita Xiaomi-malleja listalla ovat  Mi Mix, Mi Note 2, Mi 5S ja Mi 5.

Puhelimen huhuttu julkistuspäivä on syyskuun 12. Ilmiselvän NFC-ominaisuuden lisäksi puhelimesta on vuotanut julki tietoja, joista ainakin luurin lähdekoodia esittelevän kuvan perusteella on tehty seuraavia päätelmiä: Järjestelmäpiiri: Snapdragon 835, kamera: Sony 12 megapikselin IMX386-kenno takana, 5 megapikselin Omnivision OV5675 edessä, akku: 3400 milliampeerituntia, keskusmuisti: 6 gigatavua, tallennustila: 128 gigatavua (myös 8 + 256 gigatavun malli tulossa), käyttöjärjestelmä: Android 7.1.1 + MIUI 9.

Kenties puhelimessa nähdään myös kasvojen skannaukseen perustuva biometrinen tunnistusteknologia, Sina.comin uutisen mukaan Xiaomilla olisi ainakin kehitteillä kyseisen kaltaista tekniikkaa.

The post Xiaomi Mi Mix 2 -puhelimesta hyvin erikoinen vuoto appeared first on Muropaketti.com.

Koulubussi ja henkilöauto kolaroivat Konnevedellä – kaksi loukkaantunut vakavasti

Yle uutiset - 12 tuntia 9 min sitten

Koulubussi ja henkilöauto ovat ajaneet kylkikolarin Konnevedellä Suolahdentiellä. Hätäkeskus sai ilmoituksen onnettomuudesta kello kahdeksan jälkeen.

Onnettomuudessa oli mukana 11 ihmistä, heistä kaksi on loukkaantunut vakavasti, ja kaksi muuta lievästi.

Liikenne Suolahdentiellä on katkaistu.

Tapahtuneesta järjestetään tiedotustilaisuus kello 11 Konnevedellä, ja lisätietoja onnettomuudesta annetaan vasta silloin.

Yle seuraa tilannetta.

Suomalainen supersankarielokuva saa ensi-iltansa – Mitä haluaisit kysyä Rendel-ohjaaja Jesse Haajalta?

Muropaketti - 12 tuntia 21 min sitten

Ensimmäinen suomalainen ison luokan supersankarielokuva Rendel saa ensi-iltansa syyskuussa. Nyt Muropaketin lukijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä elokuvan ohjaaja Jesse Haajalle.

Kuvio on yksinkertainen:

Kirjoita kysymyksesi tämän uutisen kommenttikenttään tai lähetä se sähköpostilla osoitteeseen toimitus[ät]muropaketti.com (otsikoksi ”Rendel-kysymys”). Aikaa on sunnuntaihin 27.8. asti. Valitsemme esitetyistä kysymyksistä kaikkiaan kymmenen, joihin Rendel-ohjaaja Jesse Haaja on lupautunut vastaamaan.

Kommentin kirjoittaminen vaatii kirjautumista Muropaketin MuroBBS-keskustelufoorumille. Puuhaan menee aikaa noin 30 sekuntia – vaadittujen tietojen määrä on rajattu minimiin.

22. syyskuuta ilmestyvän Rendelin juonikuvaus kuuluu seuraavasti:

”Euroopan armottomin rikollisjärjestö VALA on jo vuosia lahjonut virkamiehiä runnoakseen läpi testaamattoman Nh25-rokotteen kolmannen maailman pahaa aavistamattomille markkinoille. Naamioitu mies aloittaa iskunsa VALA-järjestön joukkoja vastaan aiheuttaen suuria taloudellisia menetyksiä. Alkaa salaperäinen yöllisten iskujen sarja, jossa veri roiskuu ja raha palaa – kirjaimellisesti. Kasvoton sankari Rendel käy avointa ja säälimätöntä sotaa VALA -järjestöä vastaan: ei armoa, ei vankeja. VALA, voimattomana sissisotaa vastaan, värvää riveihinsä kansainväliset palkkasoturit. Kasvottoman kostajan haastaessa kasvotonta korporaatiota alkavat molempien naamiot rakoilla. kukaan ei peräänny: totuuden hetki on nyt.”

Avainrooleja synkässä supersankariseikkailussa esittävät Kris Gummerus, Rami Rusinen, Renne Korppila, Matti Onnismaa, Johnny Vivash, Bianca Bradey, Sheila Shah, Michael Majalahti, Michael Hall, Alina Tomnikov, Aake Kalliala ja Reino Nordin.

The post Suomalainen supersankarielokuva saa ensi-iltansa – Mitä haluaisit kysyä Rendel-ohjaaja Jesse Haajalta? appeared first on Muropaketti.com.

Eläkkeiden asiantuntija: "Luotan vahvasti siihen, että saan 35 vuoden kuluttua eläkkeeni"

Yle uutiset - 12 tuntia 22 min sitten

Sitra ja Eläketurvakeskus julkaisivat perjantaina uusia laskelmia Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä. Laskelmat perustuvat toisaalta hyvin pessimistisiin, toisaalta hyvin optimistisiin kuviin Suomen tulevaisuudesta.

Ajankohta julkaisulle on herkullinen. Professori Bengt Holmström sytytti viime viikolla Kauppakamarin satavuotisjuhlassa eläkekeskustelun, joka käy yhä kuumana.

Talousnobelisti väitti Suomen eäkejärjestelmän perustuvan liian toiveikkaisiin kasvuodotuksiin. “Ahneet” sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulevat Holmströmin mukaan saamaan eläkkeensä, mutta nuorilla on syytä huoleen.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäen mukaan Holmströmin kritiikin kärki ei osunut ihan kohdalleen.

– Eläkejärjestelmän perusrakenteet kestävät. Luotan itse vahvasti siihen, että saan 35 vuoden kuluttua eläkkeeni luvatusti, Tikanmäki sanoo.

Heikki Tikanmäki.Juha-Matti Mäntylä / Yle

Todisteena hänellä on tukku tuoreita laskelmia.

Sitran ja Eläketurvakeskuksen julkaisemat laskelmat perustuvat tulevaisuudenkuviin, joista synkin kertoo suunnilleen sellaisesta Suomesta, josta Holmströmkin varoitteli.

Talouskasvu ja ansiotason nousu ovat pysähtyneet täysin ja kerätyille eläkevaroille kertyvät sijoitustuotot jäävät pysyvästi noin puoli prosenttiyksikköä nykyodotuksia matalammalle tasolle.

Tilanne olisi surkea. Julkisen talouden tulojen ja menojen pitkän tähtäimen epätasapainosta kertova kestävyysvaje kasvaisi noin 3–3,5 miljardilla eurolla noin kymmeneen miljardiin euroon. Valtion velkataakka kasvaisi vuoteen 2040 mennessä 130 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis suunnilleen Italian tasolle.

Tämä olisi surkea Suomi, mutta sellainenkin Suomi maksaisi eläkkeensä. Maksu- ja sijoitustulojen pienentyminen pakottaisi Suomen noin neljän prosenttiyksikön korotukseen työnantajilta ja työntekijöiltä perittäviin työeläkemaksuihin.

2060-luvun Suomessa eläkemaksuihin käytettäisiin synkän skenaarion toteutuessa yli 29 prosenttia koko palkkasummasta.

Yle Uutisgrafiikka

– Olen itse asiassa yllättynyt. Laskelmaan sisältyvät oletukset ovat niin dramaattisia, että odotin selvästi surkeampaa lopputulosta, Heikki Tikanmäki sanoo.

Optimistin tulevaisuus

Valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi toukokuussa Ylen haastattelussa, että Suomen tulisi pyrkiä 80 prosentin työllisyyteen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Sitran ja Eläketurvakeskuksen skenaarioista yksi kertoo Suomesta, jossa tämä tavoite on toteutunut.

Tällaisessa Suomessa keskieläkkeet nousisivat ja eläkkeiden rahoitus olisi entistäkin varmemmalla pohjalla. Samalla pyyhkiytyisi pois se seitsemän miljardin euron kestävyysvaje, joka tällä hetkellä ajaa poliitikkoja vyönkiristyksiin ja rakenteellisiin uudistuksiin

Yle Uutisgrafiikka

Tuo 80 prosentin työllisyys kuulostaa ehkä utopialta. Juha Sipilän hallitus ei näytä tavoittavan edes 72 prosentin tavoitettaan.

Sitran julkaisema selvitys muistuttaa. että esimerkiksi Islannissa on jo yli 80 prosentin työllisyysaste. Toisaalta tuo tavoite ylittyy myös eräässä Suomen maakunnassa.

Suomen ei tarvitsisi huolehtia eläkkeistä eikä kestävyysvajeesta, jos tekisimme kaikki töitä kuten ahvenanmaalaiset.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä