Uutiset

Mistä maailma puhuu -podcast: Elokuvat ja politiikka sotkeutuvat Venäjällä

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:50

Herkkä balladi soi taustalla, kun mies ja nainen tuijottavat haikeasti kaukaisuuteen ja sotilaat ottavat yhteen mielenosoittajien kanssa. Venäläisissä elokuvateattereissa pyörivän Krim-elokuvan traileri antaa makua siitä, millainen on ukrainalaisen naisen ja venäläisen sotilaan rakkaudesta kertovan uutuuselokuvan tunnelma.

Paljon räiskintää ja pakokohtauksia, ainakin.

Ylen Venäjän-kirjeenvaihtajan Marjo Näkin mukaan elokuva on hyvä esimerkki siitä, miten Venäjä käyttää populaarikulttuuria Krimin valtauksen oikeuttamiseen.

– Samaan aikaan itseäni on sykähdyttänyt se, miten nämä elokuvat ovat niin amerikkalaistyylisiä, Näkki huomauttaa.

Mistä maailma puhuu -podcastilla Näkki kertoo, kuinka elokuvia on käytetty ennen ja käytetään nyt propagandan välineenä. Ne kietoutuvat myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin presidentinvaalikampanjaan, kun Putin koettaa vedota nuoriin äänestäjiin.

Samaan aikaan kampanjansa on aloittanut toinen ehdokas – Ksenija Sobtsak, joka Näkin mukaan herättää ristiriitaisia tunteita oppositiossa.

Mistä maailma puhuu -podcastsarja on ikkuna kirjeenvaihtajien arkeen ja uutistapahtumien taustoille jääviin aiheisiin. Podcasteissa kirjeenvaihtajat kertovat joka toinen viikko kohdemaidensa ilmiöistä ja puheenaiheista. Sarjan voi kuulla myös perjantaiaamuisin Yle Puheessa.

Kuuntele tästä sarjan uusin osa, Marjo Näkki ja Putinin lempileffat:

Löydät aiemmat Mistä maailma puhuu -podcastit täältä.

Lelupelit siirtymässä historiaan? – Huhu kertoo, että myös Lego Dimensions hyllytetään pian

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 16:43

Vuotanut sähköposti on paljastanut, että TT Gamesin kehittämä Lego Dimensions aiotaan lakkauttaa. Lelupelistä odotettiin kolmen vuoden projektia, mutta näyttää siltä, että puhti hyytyi jo kahden vuoden jälkeen.

Nintendon Amiiboja muistuttavia, figuurien keräilyyn perustuvia lelupelejä oli vielä äskettäin useampia, mutta pahin villitys näyttää hiipuneen. Disney Infinity 3.0 lakkautettiin viime vuonna, ja Skylanders-sarjan edellisen pelin, Skylanders: Imaginatorsin (2016) on kerrottu myyneen toivottua huonommin.

Nyt Destructoid raportoi huhusta, että Traveller’s Talesin kehittämä Lego-peli Lego Dimensions (2015) ollaan sekin lakkauttamassa. Tietoa ei ilmeisesti ole vahvistettu, mutta sarjan viimeisten figuurien on huhuttu tulleen myyntiin syyskuussa.

Destructoidin mukaan huhua vahvistaa TT Gamesin johtajan David Dootsonin vuotanut sähköposti, jonka hänen kerrotaan lähettäneen koko studiolle. Dootson kiittää sähköpostissaan kaikkia Dimensionsin tekemiseen osallistuneita, ja kehottaa juhlimaan pelin laadukkuutta ja onnistumista teknisissä haasteissa.

”Se on todellinen osoitus TT:ltä löytyvästä ammattitaidosta”, Dootsonin kerrotaan kirjoittavan.

Lego Dimensionsin peruutusta ei ole vahvistettu. Useiden eri sarjojen ja elokuvien hahmoja yhdistelevä peli sai ilmestyessään valtaosin positiivisia arvioita, ja Metacriticissä sen arvosana on PlayStation 4:llä sekä Xbox Onella 80. Pelille suunniteltiin kolmen vuoden elinkaarta, mutta näyttää siltä, että suosiota on riittänyt vain kahdeksi vuodeksi.

The post Lelupelit siirtymässä historiaan? – Huhu kertoo, että myös Lego Dimensions hyllytetään pian appeared first on Muropaketti.com.

Kielitaitovaatimuksista ei tingitä Vaasan keskussairaalassa – ongelmana keikkalääkäreiden vaihteleva kielitaito

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:31

Potilastyötä tekevien kielitaito on noussut keskusteluun kaksikielisessä Vaasassa, kun kaupungin yt-neuvotteluissa on törmätty kaupungin ja sairaanhoitopiirin erilaisiin kielitaitovaatimuksiin.

Vaasan keskussairaala edellyttää potilastyössä kaikilta hyvää suomen- ja ruotsinkielen suullista taitoa ja pitää vaatimuksista tiukasti kiinni. Poikkeuslupia on jouduttu myöntämään jonkin verran lääkäreille hakijapulan vuoksi, mutta kielitaitovaatimukset täyttäviä hoitajia on ainakin toistaiseksi riittänyt vakituisiin toimiin.

Sijaisia palkattaessa on joustettu.

– Jos ei ole ollut päteviä hakijoita määräaikaisiksi, silloin on jouduttu palkkaamaan niitäkin, joilta puuttuu riittävä kielitaito, toteaa Vaasan keskussairaalan HR-päällikkö Ann-Charlott Gröndahl.

Siinäkään tilanteessa kielitaitovaatimusta ei kuitenkaan unohdeta. Määräaikaisten kanssa sovitaan aina kirjallisesti, että sairaalan edellyttämä kielitaito ja todistus siitä on hankittava kahden vuoden kuluessa. Muuten työntekijää ei voida vakinaistaa.

– Vaasan keskussairaala on loistava paikka kehittää kouluruotsia tai -suomea ja hankkia tarvittava pätevyys. Olen puhunut usein turvallisesta oppimisympäristöstä. Täällä kielitaitoa voi harjoitella turvallisesti työkavereitten kanssa, sanoo johtajaylihoitaja Marina Kinnunen.

Jatkuvassa kielikylvyssä

Vaasan keskussairaalassa on käytössä neljä kielitaitoluokkaa. Hoitajilta edellytetään ruotsin- ja suomenkielen hyvää suullista ja tyydyttävää kirjallista taitoa. Lääkäreiltä edellytetään myös hyvää kirjallista taitoa suomen- ja ruotsinkielessä.

Kielitaidon voi osoittaa suorittamalla yleisen kielitutkinnon tai esittämällä kielitodistuksen. Kielitaidosta todistukseksi riittää myös esimerkiksi magna cum laude -arvosana ylioppilastutkintotodistuksessa tai toisella kielellä suoritettu ammattitutkinto.

Gröndahl ja Kinnunen tähdentävät, että kielitaitovaatimukset ovat saavutettavissa. Koulussa opittu ruotsi tai suomi notkistuu nopeasti hoitotyössä tarvittavaksi puheeksi.

– Mehän olemme täällä jatkuvassa kielikylvyssä. Meillä on myös kieltenopettaja, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä osallistumaan kursseille ja kehittämään koko ajan kielitaitoaan, huomauttaa Gröndahl.

– Oppimisympäristö on lisäksi kannustava. Asiakkailta tulee jatkuvasti hyvää palautetta, kun vaan uskaltaa käyttää heidän äidinkieltään, sanoo Kinnunen.

Kysymys on potilasturvallisuudesta

Vaasan keskussairaalassa pidetään kiinni siitä, että potilaat saavat palvelut omalla äidinkielellään. Siksi kielitaitovaatimuksista tingitään vain poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin, kun hakijoita on vain yksi. Luvan kielitaitovaatimuksesta poikkeamiseen myöntää sairaanhoitopiirin hallitus.

– Jos kielitaitovaatimus ei täyty, voidaan hakija valita vakituiseen toimeen, mikäli muita hakijoita ei ole ja lisäksi paikka on ollut auki useamman kerran, selvittää Ann-Charlott Gröndahl.

Myös ostopalvelulääkäreiltä edellytetään suomen- ja ruotsinkielen taitoa. Käytännössä niin sanottujen keikkalääkäreiden kielitaito kuitenkin vaihtelee paljon, koska joukossa on ulkomaalaisia lääkäreitä.

Vaasassa ongelma koskee perusterveydenhoidon päivystystä eli yleislääkäreiden päivystystä.

Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina. Marina Kinnunen

– Tavoite tietysti on, että sekin päivystys pyörisi omilla lääkäreillä niin kuin erikoissairaanhoidon päivystys, mutta niin ei tällä hetkellä ole, sanoo Gröndahl.

Päivystyksessä potilas voi joutua tilanteeseen, että yhteistä kieltä lääkärin kanssa ei ole.

– Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina eikä se ole oikein heidän näkökulmastaan, painottaa Marina Kinnunen, joka myöntää että tilanne päivystyksessä on välillä haastava ja herättää keskustelua.

– Tiedän, että meiltä [keskussairaalasta] on annettu rivakasti palautetta palveluntarjoajalle kielikysymyksestä. Kielivaatimus kaikille lääkäreille pitää tietysti olla sama. Se on potilasturvallisuuskysymys.

Sairas pyhä Ganges

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:31
Ganges-joki
  • Noin 2 500 kilometriä pitkä Ganges on Intian suurin joki. Sen alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä.
  • Hindumytologian mukaan Gangesin lähde on Bhagirathi-joki, joka saa alkunsa Himalajan vuoristossa lähes 4 000 metrin korkeudella sijaitsevalta Gangotrin jäätiköltä.
  • Vesitieteellisestä näkökulmasta katsottuna suurempi Alaknanda-joki on Gangesin lähde.
  • Hindut palvovat Gangesia taivaasta Maahan laskeutuneena Ganga-äitijumalattarena.
  • Nopea väestönkasvu ja teollistuminen ovat tehneet Gangesista yhden maailman saastuneimmista joista.
  • Likainen jokivesi aiheuttaa sitä käyttäville vakavia sairauksia kuten syöpää, koleraa ja lavantautia.

GANGES Värikkäisiin asuihin pukeutuneet pyhiinvaeltajat laskeutuvat kivisiä portaita pitkin kahden joen yhtymäkohtaan. Suosituin reitti lähellä veden pintaa erottuu kivirappusiin kuluneena painaumapolkuna.

Pyhiinvaeltajat kiertävät portaiden puolivälissä seisovan lehmän. He asettelevat jalkansa tarkkaan, sillä pyhä vesi on nuollut kivet liukkaiksi.

Valkoiseen ja oranssiin pukeutuneet papit seisovat portaiden alapäässä. Osan otsa on maalattu oranssilla ja keltaisella värillä. Papit ojentavat kätensä. He ovat valmiina painamaan peukalolla tulokkaiden otsaan merkin siunaukseksi.

Miehet menevät veteen alushoususillaan. Naiset kastautuvat täysissä vaatteissa.

Vedessä pyhiinvaeltajat muodostavat käsillään kupin, kauhaisevat vettä joesta ja antavat sen valua hitaasti takaisin jokeen. Lopuksi he kyykistyvät useita kertoja pinnan alle.

Toiset nappaavat vettä suuhunsa ja nielaisevat tai purskauttavat pois. Jotkut täyttävät muovisia kanistereita jokivedellä.

Olemme saapuneet Himalajan vuoriston alarinteille, paikkaan, jossa Bhagirathi- ja Alaknanda-joet kohtaavat. Toinen joista virtaa kirkkaan vihreänä, toisen vesi on rusehtavaa.

Yhtymäkohdassa vesimassat kietoutuvat toisiinsa ja värit sekoittuvat. Tästä Uttarakhandin osavaltiossa, Devprayagin kylässä sijaitsevasta pisteestä Gangesin katsotaan saavan virallisesti alkunsa.

– Uskomme, että edellisten elämien synnit puhdistuvat, kun otamme pyhän kylvyn täällä jokien yhtymäkohdassa, kertoo Suchindra Mailwar, joka saapui perheensä kanssa eteläintialaisesta Hyderabadin suurkaupungista Himalajalle.

Valkoisiin lannevaatteisiin pukeutuneet Mailwar ja hänen sukulaismiehensä seisovat rivissä vedessä ja rukoilevat. Sitten he pulahtavat pinnan alle.

Mailwarin mukaan rituaalin tarkoituksena on taata esi-isille pääsy taivaaseen.

– Tyyneys valtaa mielen ja sydämen. Henkisyys ottaa haltuunsa, Mailwar kuvaa tuntemuksiaan pyhän kylvyn jälkeen.

Jokien yhtymäkohdassa melko kirkkaana virtaava vesi houkuttelee meidätkin kastautumaan. Vesi on miellyttävän viileää 30 asteen helteessä.

Hindut palvovat pyhää jokea Rishikeshin suurin ashram Parmarth Niketan järjestää joka ilta uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian.Kaisu Jansson / Yle

Devprayagin eteläpuolella sijaitsevassa, maailman joogapääkaupungiksi kutsutussa Rishikeshissa suuntaamme alueen suurimpaan ashramiin, Parmarth Niketaniin.

Ashram on hinduille vähän samanlainen pysähtymisen paikka kuin luostari kristityille. Täällä voi hiljentyä, joogata tai osallistua uskonnollisiin yhteislaulutilaisuuksiin kukonlaulusta auringonlaskuun saakka.

Hindulaisuus on valtauskonto Intiassa. Arviot Intian hindujen määrästä vaihtelevat, mutta heitä heitä uskotaan olevan noin miljardi kaikista noin 1,3 miljardista intialaisesta.

Auringon jo painuttua mailleen ashramin rannasta kuuluu musisointia. Sinne on kerääntynyt suuri väkijoukko.

Ihmiset huojuvat puolelta toiselle taputtaen käsiään puisen rummutuksen ja triangelia muistuttavien kilahdusten tahtiin. Rytmisektion täydentää melodia, jonka esilaulajana toimii ashramin johtaja eli guru Pujya Chitanand Saraswati Swamiji.

Seremonian aikana monet ihmiset laulavat mukana ja huojuvat silmät suljettuna puolelta toiselle. Swamjin amerikkalainen seuraaja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji pitää puheen Gangesin merkityksestä. Seremonia huipentuu tulirituaaliin, jossa heilutetaan suuria kynttelikköjä ilmassa.

Uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian tavoitteena on kannustaa ihmisiä suojelemaan Gangesia. Joki on hinduille äitijumala Gangan ilmentymä.

Miksi intialaiset saastuttavat pyhää jokeaan? Gurut Pujya Chitanand Saraswati Swamiji ja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji ovat tunnettuja aktivisteja maailmanlaajuisesti.

– Jos Ganges kuolee, niin Intia kuolee. Jos Ganges menestyy, niin Intia menestyy. Miksi siis emme huolehtisi joesta ja luonnosta, Swamiji sanoo Aartin jälkeen.

Hän on kansainvälisesti tunnettu uskonnollinen johtaja, joka osallistuu Gangesin suojeluun monin tavoin.

Vaikka Ganges on pyhä, ihmiset laskevat sinne jätteensä. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan Gangesin jokialueen teollisuuden ja asutuskeskusten tuottamien jäte- ja viemärivesien määrä on moninkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

Padot ja maanviljelykseen ohjattavat vesimäärät ovat vähentäneet Gangesin virtausta, mikä heikentää saasteiden liukenemista veteen.

Lisäksi hindujen rituaalit, kuten polttohautaus, kuormittavat luontoa. Krematoidun vainajan tuhkat lasketaan perinteen mukaan Gangesiin tai johonkin muuhun jokeen.

Miksi hindut siis saastuttavat pyhää jokeaan?

Sadhviji avaa aihetta vertauskuvan avulla. Hänen mukaansa hinduille on pyhäinhäväistys, että Gangesia voitaisiin saastuttaa.

– Ganges on jumalatar. Ei Ganges ole tämä joki. Vesi on vain muoto, jossa hän ilmenee. Aivan kuten vaatteet, joita äitisi käyttää, Sadhviji sanoo.

– Jos äitisi menee iltakävelylle ja kaatuu mutalätäkköön tai putoaa viemäriin, niin hän on yhä äitisi. Ei hän ole menettänyt kykyään siunata sinua, vaikka hän on likaantunut, guru jatkaa.

Pääministerin kunnianhimoinen lupaus Monet saapuvat Gangesin varteen rauhoittumaan, mutta rishikeshiläisille pojille joki tarjoaa virkistystä helteessä.Kaisu Jansson / Yle

Intian pääministeri Narendra Modi lupasi jo vuonna 2014 puhdistaa Gangesin. Hindunationalistista BJP-puoluetta edustava Modi asetti operaation takarajaksi vuoden 2020.

Modin hallitus on myöntänyt puhdistushankkeelle yli 2,5 miljardin euron rahoituksen.

Rahoilla on tarkoitus rakentaa muun muassa kymmeniä jätevedenpuhdistamoja ja ohjata varoja valistuskampanjoihin sekä vessojen rakentamiseen joen varren kyliin.

Puhdistushankkeen hitautta ovat arvostelleet niin Intian ympäristötuomioistuin National Green Tribunal kuin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestötkin. Heidän mielestään hallitus ei ole saanut kolmessa vuodessa mitään konkreettista aikaiseksi.

Hallitus on perustellut puhdistusprojektin tulosten puutetta muun muassa keskushallinnon, osavaltioiden ja paikallisviranomaisten välisen koordinaation ongelmilla.

Nahkatehtaat myrkyttävät jokea Jajmaun teollisuusaluetta halkovat avoimet jätevesipurot.Kaisu Jansson / Yle

Intian saasteviraston lisäjohtaja Rajendra Mohan Bhardwaj kertoo, että joen varrella on vain muutama tasku, joihin saastuttava teollisuus on keskittynyt.

Yksi näistä on nahkateollisuudestaan tunnettu Kanpur. Kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa on noin 400 nahkatehdasta.

Intian ympäristötuomioistuin on nimennyt nahkatehtaat yhdeksi pahimmista Gangesin pilaajista. Nahkan parkitsemisessa käytetään runsaasti kromia ja muita kemikaaleja.

Nahkapajojen lisäksi suuria saastuttajia ovat muun muassa tekstiiliteollisuus, tislaamot, sokerimyllyt ja paperitehtaat.

Kanpurissa Jajmaun teollisuuskaupunginosassa nahka näkyy kaikkialla. Kapeilla kaduilla vastaan tulee hevosia ja traktoreita, jotka vetävät perässään vuotia täynnä olevia kärryjä.

Nahkasilppua lojuu teiden varsilla. Huonosti peitetyissä viemäreissä virtaa sinisenharmaata vettä. Ilmassa leijuu kemikaalien ja nahan haju.

"Meillä ei ole intressiä saastuttaa" Makhdoom Tanning Industriesin työntekijät mankeloivat nahkaa tehtaan pihalla.Kaisu Jansson / Yle

Automme pysähtyy Makhdoom Tanning Industries -nahkatehtaan rapistuneen portin eteen. Vartija avaa oven ja auto matelee sisään.

Kaksi työntekijää mankeloi nahkaa tehtaan pihalle pystytetyn katoksen alla. Laitteesta kuuluu kova meteli. Mankelista valuu jatkuvana norona tummaa vettä maahan.

Meidät ottaa vastaan tehtaan omistaja ja pienten nahkatehtaiden edunvalvontajärjestö Leather Industries Welfare Associationin pääsihteeri Qazi Naiyer Jamal.

Jamalin mielestä nahkateollisuuden nostaminen joen pahimmaksi saastuttajaksi on syrjintää. Hän sanoo, että kaikenlainen teollisuus ja tavalliset ihmiset ovat yhdessä syyllisiä Gangesin saastumiseen.

– Olemme keskushallinnon saasteviraston tiukan tarkkailun alaisena. Noudatamme kaikkia jätevedenpuhdistamon määräyksiä. Vakuutamme, että meillä ei ole intressiä saastuttaa Gangesia, Jamal sanoo kiihtyneesti.

Paikalla on myös muita pienten nahkatehtaiden edustajia. He ovat kuulleet suomalaistoimittajien vierailusta. Jokaisella on sanansa sanottavana hallituksen nahkateollisuuteen kohdistamista kontrollitoimista. Hallitukselle ei löydy täältä ymmärtäjiä.

Kemikaalit haisevat myrkkypuron äärellä EcoFriends-järjestön edustaja Piuysh Jaiswal kertoo, että Jajmaun teollisuusalueelta johtaa lukuisia laittomia jätevesikanavia Gangesiin.Kaisu Jansson / Yle

Pyhän joen penkkaan kaivettua uraa pitkin valuu sinisenharmaata vettä. Ryhmä poikia istuu soutuveneessä kalastamassa puron läheisyydessä.

Ilmassa leijuu lemu, jota on vaikea kuvailla. Siinä on ripaus märkäneviä kasviksia, hiustenvärjäysainetta ja vanhan sellutehtaan hajua. Haju pistää nenään, vaikka se on jo tuttu Jajmaun kaduilta.

– Tämä vesi tulee suoraan eri nahkatehtaista. He rakentavat maanalaisen putken ja laskevat jätevetensä tätä kanavaa pitkin suoraan Ganges-jokeen, kertoo oppaanamme toimiva ympäristöjärjestö EcoFriendsin edustaja Piyush Jaiswal.

Vastaavia myrkkypuroja on alueella monia, sillä parikymmentä vuotta vanha Jajmaun jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkia nahkapajojen jätevesiä. Puhdistamon tekniikka on vanhentunutta ja mitoitettu tilanteeseen, jolloin nahkatehtaita oli vain 175.

Muutaman kilometrin päässä joesta Jaiswal näyttää meille betonista valetun avonaisen vesikanavan, jota pitkin jätevedenpuhdistamon käsittelemää nahkatehtaiden vettä ohjataan maanviljelykseen ja karjan juomavedeksi.

Vesikanavassa kelluu epämääräisen näköistä vaaleaa vaahtoa. EcoFriends on tehnyt tutkimuksen veden sisältämistä kemikaaleista. Tutkimuksessa paljastui, että vesi on kromin pilaamaa. Jaiswalin mukaan viljelykasvit saastuvat, kun niiden kasteluun käytetään karsinogeenista vettä.

Nahkateollisuuden vastarannan kiiski Super Tanneryn tehdasalueella on lukuisia suuria tehdashalleja. Yritys valmistaa muun muassa turvajalkineita ja laukkuja.Kaisu Jansson / Yle

Tehdasalue halleineen on huomattavan siisti. Likavettä ei näy paikoissa, joihin pääsemme vierailemaan. Olemme saapuneet Super Tanneryyn, yhteen Kanpurin suurimmista ja vanhimmista nahkatehtaista.

Yksikön johtaja Imran Siddiqui on profiloitunut ympäristöasioissa. 40 vuotta alalla ollut konkari ei suostu puhumaan kameran edessä, eikä anna tallentaa puheitaan.

Siddiqui perustelee varovaisuuttaan sillä, että hän on joutunut ympäristöasioita koskevien kommenttiensa takia muiden nahka-alan toimijoiden painostuksen kohteeksi.

Johtaja kertoo, että esimerkiksi hänen vaatimuksensa Jajmaun jätevedenpuhdistamon päivittämisestä nykyaikaisemmaksi ärsyttävät monia nahkatehtailijoita. Tehtaat joutuisivat osallistumaan laitoksen uusimisesta aiheutuviin kuluihin.

Siddiqui ei kuitenkaan myönnä, että nahkateollisuus olisi Kanpurin pahin saastuttaja.

Hän sanoo, että kaupungissa on yhteensä 28 000 teollisuusyksikköä, jotka tuottavat yhteensä 750 miljoonaa litraa jätevettä päivässä. Tehtaiden joukossa on muun muassa tekstiili-, akku- ja lääketeollisuutta.

– Nahkatehtaiden jätevedet vastaavat kolmea prosenttia kokonaismäärästä. Jajmaussa sijaitsevat tehtaat ovat rakentaneet jäteveden esikäsittelylaitokset omille tonteilleen. Esikäsitelty jätevesi menee nahkatehtaiden jätevettä varten rakennettuun viemäriin, joka johtaa osavaltion hallinnoimaan jätevedenkäsittelylaitokseen.

Suuri osa Kanpurin nahkasta päätyy länsimaihin Kaisu Jansson / Yle

Super Tannery vie Siddiquin mukaan nahkaa lähes kaikkiin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kaukoitään ja varsinkin Kiinaan.

– Emme vie nahkaa suoraan Suomeen, vaan välikädelle Vostokiin Venäjälle. Sieltä nahkaa voi päätyä Suomeen, Siddiqui arvelee.

Kanpurissa tuotetusta nahasta osa työstetään Intiassa valmiiksi tuotteiksi ja osa myydään tukkukaupalla raaka-aineeksi ulkomaille. Nahasta syntyy esimerkiksi kenkiä, vöitä, vaatteita ja hevostarvikkeita.

WWF Intian vesistöjohtaja Suresh Babu kertoo, että on hyvin vaikea selvittää, mitkä yritykset viime kädessä ostavat nahkaa Kanpurista. Tämä johtuu siitä, että toimitusketjussa on useita välikäsiä._

– Saimme selville, että eri puolilla maailmaa sijaitsevat 12 maata ostavat 75 prosenttia Kanpurissa tuotetusta nahkasta. Ostajat kaikissa näissä maissa ovat hyvin huolissaan ympäristöjalanjäljestään ja maineestaan, Babu sanoo.

Babun mukaan Saksa, Britannia ja Yhdysvallat ovat kolme suurinta vientikohdetta. Myös Suomessa myydään paljon näissä maissa valmistettuja nahkatuotteita. Lisäksi pieni osa kanpurilaisesta nahkasta päätyy suoraan Suomeen.

Suomalaisyritysten kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökulmaan 1990-luvulla nahkatehtaat käyttivät nahan parkitsemisessa vihannespohjaista menetelmää. Nykyisessä prosessissa käytetään kromia ja muita kemikaaleja.Kaisu Jansson / Yle

Suomen Intian suurlähetystön lähetystöneuvoksen Mikko Pötsösen mukaan suomalaisyritykset vastaavat itse siitä, että heidän käyttämänsä nahan tuotanto on kestävällä pohjalla.

Pötsösen mukaan Suomi pyrkii osana eurooppalaisia toimia vaikuttamaan siihen, että saastuttava nahkateollisuus parantaisi tapansa Intiassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keskusteluja ja valistustyötä muun muassa tekstiiliteollisuuden etujärjestöjen kanssa.

Pötsönen arvioi, että suomalaisyritykset ovat jo valveutuneita työntekijöiden oikeuksista ja lapsityövoiman käytön estämisestä.

– Ympäristönäkökulma on vielä asia, joka pitää ottaa laajemmin huomioon, lähetystöneuvos sanoo.

Kestävästi tuotetulle nahkalle pitäisi myöntää erityinen merkki, ehdottaa Parmarth Niketan -ashramin amerikkalaisguru Sadhvi Bhagawati Saraswati. Merkistä yritykset ja kuluttajat tunnistaisivat kestävästi tuotetun nahkan.

Gurun mielestä Intiaan olisi syytä perustaa taho, joka myöntäisi sertifikaatteja jätevetensä sääntöjen mukaisesti kierrättävien nahkatehtaiden tuotteille.

Pyhä Varanasi hukkuu likaan Aurinko nousee Varanasissa.Kaisu Jansson / Yle

Jatkamme matkaamme Kanpurista kaakossa sijaitsevaan Varanasiin. Shiva-jumalalle omistettu hindujen pyhin kaupunki on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista. Buddhan uskotaan pitäneen ensimmäisen saarnansa Varanasin lähellä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Varanasin vanhan kaupungin kadut ovat kapeita kujia, jonne aurinko ei paista. Maassa on pyhien lehmien jätöksiä ja ilmassa pörisee kärpäsiä. Moottoripyöräilijät tööttäilevät ja pujottelevat ajopeleillään ihmisten keskellä.

Rihkamakauppiaat houkuttelevat turisteja ja pyhiinvaeltajia liikkeisiinsä, joiden hyllyt pursuavat kankaita, koruja ja uskonnollisia patsaita.

Vanhan kaupungin edustalla Gangesin rantaa reunustavat ghatit eli kylpyportaikot. Ihmiset ja vesipuhvelit kylpevät vedessä. Pyykkärit hakkaavat vaatteita rannassa pyykkikiviin. Pestyt vaatteet on levitelty kuivamaan portaille ja kiveykselle.

Joessa kelluu runsaasti kynttilälauttojen alumiinista valmistettuja alustoja, kukkaseppeleitä ja muuta uskonnollisiin rituaaleihin liittyvää roskaa. Myös harmaata, tuhkaa muistuttavaa jätettä on ajautunut rantaan.

Kaupungissa polttohaudataan vuosittain yli 40 000 vainajaa, sillä monet vanhukset ja sairaat tulevat Varanasiin kuolemaan. Hindut uskovat, että Varanasissa kuoleva vapautuu uudelleensyntymän kiertokulusta. Vainajien tuhkat lasketaan Gangesiin.

Ongelmia aiheuttaa myös miljoonakaupungin viemärivedet. Lähes puolet Varanasin jätevesistä lasketaan yläjuoksulla puhdistamatta sivujoki Assia pitkin Gangesiin.

Pyhiinvaeltajat eivät saasteita pelkää Shishram, Shantidevi ja Shantidevi saapuivat Varanasiin Haryanan osavaltiosta.Kaisu Jansson / Yle

Likaisen veden aiheuttamista terveysriskeistä huolimatta joka vuosi sadattuhannet pyhiinvaeltajat tulevat Varanasiin huuhtomaan syntinsä Gangesissa.

Matkamme ajankohta syyskuu ei ole ruuhkaisinta pyhiinvaelluskautta. Kylpyportailla käy kuitenkin tasainen pyhiinvaeltajien virta.

Haryanan osavaltiosta asti henkistä puhdistautumista ovat tulleet hakemaan Shishram, Shantidevi ja Shantidevi. He ovat vasta menossa pyhään kylpyyn, mutta lika ei haittaa.

– Ei ole väliä, miten sairas äiti on. Äiti pitää aina huolen lapsistaan, Shishram sanoo.

– En ole huolissani saasteista. Puhdistun äitini sylissä, jatkaa toinen Shantidevi.

Shishram ottaa paidan pois ja suuntaa veteen valkoisissa housuissa. Naiset vaihtavat vaaleat vaatteensa värikkäämpiin kylpyportaiden yläpäässä.

He laskeutuvat veden rajaan, nyökkäävät vedelle kämmenet yhteen liitettynä ja auttavat toisensa Gangesin syleilyyn. Käsi kädessä, yhtenä rintamana he kyykistyvät ensimmäistä kertaa pinnan alle. Pulahduksen jälkeen jokainen kahmaisee vettä käteensä ja ottaa ryypyn.

Varanasilaiset sairastuvat likaisesta vedestä Varanasilainen Rahul Nishad kertoo uivansa joka päivä Gangesissa.Kaisu Jansson / Yle

Joukko nuoria poikia hyppii Gangesiin kylpyportaikon vieressä sijaitsevalta korokkeelta. Yksi heistä on työkseen turisteja veneellään kuljettava 19-vuotias Rahul Nishad.

Hän kertoo, että paikalliset ovat huolissaan veden likaisuudesta, koska monet sairastavat usein.

– Viime viikolla olin tosi sairas. Menin lääkärille ja hän sanoi, että olin saanut likaisesta vedestä bakteerin elimistööni. Hän sanoi, että juon huonoa vettä. Kun minulle tulee jano ajaessani venettä, niin juon jokivettä. Siksi sairastun, Rahul sanoo.

Kaupungin huono hygieniataso näyttää kyntensä meillekin. Sairastumme molemmat ilkeään vatsatautiin.

Ponnistelut joen tilan parantamiseksi ovat saamassa jatkoa vielä tänä vuonna. Intian parlamentin on määrä käsitellä Ganga Act -nimistä lakialoitetta, joka pyrkii turvaamaan Gangesin katkeamattoman virtauksen koko joen matkalla sekä määrittelee veden laadulle minimiarvot.

Varanasista käsin toimiva uskonnollinen Gangesin suojelujärjestö Ganga Mahasabha oli mukana valmistelemassa lakialoitetta.

– Yritimme määritellä, mitkä ovat Gangesiin kohdistuvia rikoksia. Näille rikoksille luonnostelimme rangaistuksia, kertoo Ganga Mahasabhan pääsihteeri Govind Sharma.

Lisäksi Intian keskushallinnon saastevirasto on ohjeistanut joen varren osavaltioita rakentamaan uusia jätevedenpuhdistamoja hallituksen tuella.

– Jätevedenkäsittelylaitoksen suunnittelu ja rakentaminen vie noin 5-6 vuotta. Toivomme, että ehkä seuraavan viiden vuoden aikana tilanne muuttuu huomattavasti ja jäteveden virtaus jokeen vähenee, Bhardwaj sanoo Delhissä.

Joen alajuoksulla saasteiden määrä lisääntyy Rituaalijätteet houkuttelevat eläimiä aterialle.Kaisu Jansson / Yle

Massiivinen terässilta ylittää Gangesin sivujoen Hooghlyn. Sillalla kulkee jatkuva ajoneuvojen ja jalankulkijoiden virta. Joen rannasta kantautuu voimakas puheensorina.

Pappien lausumat mantrat sekoittuvat veden läiskyttelyyn, lasten ääniin ja ihmisten keskusteluun. Sadat hindut ovat tulleet joen varteen osallistumaan Mahalaya-juhlaan, jossa uskovaiset kunnioittavat esi-isiään.

Olemme saapuneet Intian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Kolkataan. Se on viimeinen suuri kaupunki, jonka läpi Ganges mutkittelee ennen kuin se laskee Ganga Sagarin saaren edustalla Bengalinlahteen.

Täällä Länsi-Bengalin osavaltiossa Ganges on saastunein. Teollisuuslaitokset ja yli 14 miljoonan asukkaan Kolkata puskevat suuren osan jätevesistään jokeen.

Näky kylpypaikalla on meille tuttu aiemmista kaupungeista. Värikkäisiin asuihin sonnustautuneet kylpijät pulahtavat pinnan alle useita kertoja, nostavat vettä kämmenissään ja valuttavat takaisin jokeen. Jotkut nappaavat vettä suuhunsa saakka.

Vanhemmat saippuoivat lapsiaan. Toiset sytyttelevät suitsukkeita, täyttävät pullojaan vedellä ja valuttavat sitä erilaisilla astioilla toistensa päälle.

Vedessä kelluu kukkien terälehtiä, kasvien osia, suitsukkeita, styroksia, kynttilälauttojen alumiinisia osia, muovisia sandaaleja ja jumalhahmoja. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa rantaan kerääntynyttä roskaa on niin paljon, että kylpijät hätistelevät jätteitä kauemmaksi ennen pulahtamistaan.

Kylpypaikan viereen, alajuoksun puolelle on muodostunut roskakumpu. Kun siihen astuu, uppoaa lähes polveen saakka. Maatuvat jätteet lämmittävät jalkoja.

Jotkut kylpijöistä astelevat ennen kotiin lähtöään kumpareen viereen ja heittävät roskia veteen. Yksi mies viskaa muovipussillisen rituaalijätettä jokeen. Pussi jää kellumaan Gangesin pinnalle.

Norjan hallituksen ykköspaikat nyt naisten hallussa

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:31

Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide on nimitetty maan uudeksi ulkoministeriksi. Søreide rikkoo samalla poliittisen lasikaton olemalla Norjan historian ensimmäinen ulkoministeriksi nimitetty nainen.

Søreiden tilalle puolustusministeriksi siirtyy aiempi Eurooppa-ministeri Frank Bakke-Jensen. Uusi Eurooppa-ministeri on Marit Berger Røsland. He ovat kaikki konservatiivipuolueen Høyren riveistä.

Muutokset Norjan hallituksessa johtuvat aiemman ulkoministerin siirtymisestä World Economic Forumin presidentiksi.

Norjan oikeisto-populistisen hallituksen ykköspaikat ovat nyt naisten hallussa. Pääministeri, Høyre -puolueen puheenjohtaja Erna Solbergin aisaparina hallituksessa on jatkanut syksyn vaalien jälkeen valtiovarainministeri, Edistyspuolueen puheenjohtaja Siv Jensen.

Tupakavereiden kuorsaus vie monilta varusmiehiltä unet – "Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:30
Mistä on kyse?
  • Varusmiesten unta tutkitaan ainutlaatuisessa tutkimuksessa, joka toteutetaan Vekaranjärven varuskunnassa
  • Unitutkimuksen alustavien tulosten mukaan varusmiesten unen määrä ja laatu vaihtelevat huomattavasti
  • Tutkimuksen tavoitteena on tutkia 200 varusmiehen unta
  • Tutkimuksen kenttätyö kestää noin kaksi vuotta ja jatkuu vielä ensi kevään ajan

Noin joka viides varusmies nukkuu huonosti palveluksensa aikana. Varusmiesten nukkumista selvittävän tutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että suurin osa, jopa yli 80 prosenttia, nukkuu yönsä hyvin, mutta osaa varusmiehistä häiritsee esimerkiksi tupakavereiden kuorsaaminen tai muu yöaikainen metelöinti.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkuselle tieto ei ole yllätys. Hän suorittaa asepalvelustaan Vekaranjärvellä.

– Tietyt tupakaverit valittavat aamulla, etteivät he saa nukuttua. Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan. Aina joku on hereillä, ja sitten heräilevät muut. Jollain uni vain on syvempi. Itse olen sellainen, että laitan pään tyynyyn ja saan unta. Kaikilla se ei onnistu, sanoo Paukkunen.

Varusmiesten unta tutkivat Helsingin ja Tampereen yliopistot, puolustusvoimien sotilaslääketieteen keskus ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Tutkimusryhmän johtaja pitää tutkimusta asetelmaltaan ainutkertaisena.

– Varuskunnassa nuoret heräävät ja menevät nukkumaan tietyssä tahdissa, ja heillä on tietty päiväohjelma. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus tutkia terveitä, nuoria miehiä ja naisia vakioiduissa olosuhteissa, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusella on vielä pari kuukautta inttiä jäljellä.Juha Korhonen/Yle Energiajuomia käytetään jopa ylettömästi

Tutkimuksen kenttätyö Vekaranjärvellä kestää noin kahden vuoden ajan, ja se jatkuu vielä ensi kevään ajan. Tutkimukseen osallistuvat ovat vapaaehtoisia alokkaita. Heiltä otetaan laboratorionäyteja heille tehdään sähköinen unta ja muistia mittaava tutkimus.

Muutamien öiden ajan he pitävät myös liikeanturia, joka mittaa liikkumista unen ja valveen aikana. Lisäksi varusmiehet vastaavat sähköiseen kysymyspatteristoon.

Kyselytutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että huonoon uneen liittyy kännykän näprääminen ilta-aikaan ja kofeiinipitoiset juomat. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää noin 200 varusmiehen unta.

– Nostaisin esille kahvin käytön illalla ja energiajuomien, tekisi mieli sanoa, ylettömän käytön nykyaikana. Näiden molempien on todettu vaikuttavan unen laatuun, määrään sekä rakenteeseen, sanoo tutkimusryhmässä mukana oleva Tampereen yliopiston sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusen kasarmista löytyy juoma-automaatti. Paukkusen kanssa samassa komppaniassa asepalvelusta suorittava kokelas Roope Tauriainen sanoo, että energiajuoma on usein automaatista loppu.

– Energiajuomat ovat jokaisen oma murhe. Se on oma päätös, että juoko illan energiajuomia ja näprääkö puhelinta sängyssä aina sinne yhteen asti. Omakohtaisesti minulla ei ole ollut ongelmia. Osaan laittaa puhelimen pois, ja tiedän milloin kahvia tulee hörppiä, sanoo Roope Tauriainen.

Sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola Tampereen yliopistosta.Juha Korhonen/Yle Uudet tavat, elämänrytmi ja ihmiset

Älylaitteiden iltakäytöstä unen kannalta ongelmallista tekee niiden sininen valo.

– Sininen valo älypuhelimessa vallankin juuri ennen nukkumaanmenoa käytettynä heijastuu yöuniin. Toisaalta armeijan tarjoama liikunta on sille hyvää vastapainoa. Sitä puolustusvoimat tarjoaa hyvin, sanoo professori Kai Parkkola.

Juho-Petrik Paukkula ja Roope Tauriainen ovat samaa mieltä, että päivän sotaharjoitusten jälkeen uni maistuu. Kun he astuivat tammikuussa armeijan harmaisiin, piti oppia uudet tavat, uusi elämänrytmi ja uudet ihmiset.

– Se oli tavallaan aikamoinen shokki herätä täältä ensimmäisenä aamuna ja huomata, että ympärillä neljätoista muuta kaveria pyörimässä boksereillaan. Siinä sitten yritti parhaansa mukaan ehtiä annettuihin aikamääreisiin, sanoo Roope Tauriainen.

Tauriainen ja Paukkula eivät ole tutkimuksessa mukana, mutta he ovat käyneet läpi alokasajan. Heille armeijan arki alkoi rullata nopeasti, mutta se ei poistanut sitä, että inttiin astuminen oli elämänmuutos. Tästä syystä unitutkimuksessakin keskitytään alokkaisiin.

Tutkijat yllätti se, miten paljon eroavaisuutta unen laadussa ja määrässä oli armeijaan tulleiden välillä.

Toisilla on enemmän psykologista kimmoisuutta

Tutkimuksessa on selvinnyt, että osa varusmiehistä nukkuu hyvin ennen armeijaan tuloa, mutta armeijassa uni heikkenee. Toisilla taas huonounisuus vaihtuu sikeisiin yöuniin. Voi olla niin, että osalla uni paranee, koska intissä liikutaan paljon, kuri on tiukkaa ja päivärytmi selkeä.

– Tämä on mielenkiintoinen seikka, johon toivomme saavamme lisäselvyyttä. Kokonaisuus on monimutkainen viidakko, jossa on hyvin paljon muuttujia. Päiväaikaiset aktiviteetit, ihmisen koko persoonallisuus, ja vuosien aikana tapahtunut kehityskulku vaikuttavat, sanoo sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Hyvin herkkäunista voi taas häiritä esimerkiksi tupanaapurin kuorsaus. Professori Tiina Paunio nostaa esille psykologisen kimmoisuuden. Se tarkoittaa yksilöiden välisiä eroja siinä, miten hyvin he sopeutuvat uusiin olosuhteisiin, ja niiden aiheuttamaan stressiin.

– Puolustusvoimien kannalta on tärkeätä pystyä identifioimaan ketkä sopeutuvat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan haastaviin olosuhteisiin. Tässä uni on herkkä häiriömittari. Osa sopeutuu varusmiespalvelukseen toisia herkemmin, sanoo unitutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.

Voi myös olla, että unelle varattu aika ei armeijassa riitä.

Juha Korhonen/Yle Korvatulpat ja kuulosuojaimet päähän

Varusmiespalveluksessa unelle on varattu kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Hiljaisuus alkaa iltakymmeneltä, ja ylös noustaan tavallisesti kuudelta. Unitutkijan mukaan kahdeksan tuntia riittää nipin napin nuorelle ihmiselle.

– Ideaalitila olisi se, että varusmiehillä olisi yhdeksän tuntia aikaa olla vuoteessa. Silloin 10-06 ei riitä. Ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, että menevätkö kaikki heti nukkumaan. Aivan tutkimuksen alussa emme ymmärtäneet kysyä sosiaalisen median käytöstä illlalla, sanoo professori Tiina Paunio.

Toistaiseksi ainakaan Kai Parkkola ei lähtisi muuttamaan armeijan unirytmiä, mutta huonosti nukkuville hänellä on neuvoja.

– Energiajuomia vähäisempi käyttö iltaisin tai kahvin vaihto kofeiinittomaan. Sitten sellainen laskeutuminen uneen, pieni rentoutuminen, rauhoittuminen vaikkakin vain puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se kaikki tukisi unen pituutta ja rakennetta, sanoo Kai Parkkola.

Alikersantti Paukkusen mukaan unen päästä saa hyvin kiinni, kun vain malttaa rauhoittua hetkeksi.

– Itsellä on toiminut hyvin se, että yhdeksän aikaan laittaa puhelimen säppiin ja pään tyynyyn ja koittaa pitää silmiä kiinni ja olla hiljaa. Jos toisten äänet häiritsevät, niin jotkut käyttävät korvatulppia ja kuulosuojaimia, sanoo Juho-Petrik Paukkunen.

Pienen päiväkodin erikoinen tempaus sai jättisuosion – Maisemakortti pian Suomen jokaisesta kunnasta

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:26

Reilun 2 500 asukkaan Puumalassa toimii yksi 30-paikkainen päiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja. Päiväkodin lastentarhaopettaja Minna Helle sai pääkaupunkiseudulla asuvalta ioettajakaveriltaan idean, joka on saanut lyhyessä ajassa siivet allleen.

Päiväkoti pyysi omalla facebook-seinällään, että päiväkotilaisten omaiset ja lähipiiri lähettäisivät lapsille postikortteja. Toive julkaistiin lokakuun alussa perjantaina ennen päiväkodin sulkemista.

– Ajatus oli, että jos saisimme parisenkymmentäkin korttia. Olihan se melkoinen yllätys, kun jo viikonloppuna huomasin, että sitä on jaettu tuhat kertaa. Pian näkyi, että postauksen on nähnyt sata tuhatta ihmistä. Me oltiin ihan, että apua, me hukutaan postiin, Minna Helle muistelee.

Sitten kortit levitetään tähän pöydälle, jossa niitä käydään yhdessä läpi Minna Helle

Kun kortteja alkoi tipahdella postilaatikkoon, kylän tuttu posteljooni lahjoitti päiväkodille korin, jolla kortit noudetaan postilaatikosta.

– Meille jaetaan posti vasta iltapäivällä, joten päiväunien jälkeen lähdemme parin lapsen kanssa aina noutamaan kortteja. Sitten kortit levitetään tähän pöydälle, jossa niitä käydään yhdessä läpi.

Perjantaina kortteja oli lounaan jälkeen tutkimassa Leevi Pitkonen (5 v). Pitkosen silmiin osui useita eläimiä - kuten koiria, karhuja ja poroja - kuvaavia maisemakorttia. Joukossa oli myös hirveä kuvaavia otoksia.

– Tänne minä haluan mennä joskus mennä. Sanoin isälle niin se sanoi, että voidaan mennäkin ensi kesänä, Leevi Pitkonen kertoi.

Lopputuloksena korteila koristettu Suomen kartta

Kortin saajia ovat lämmittäneet ison määrän ja laajan peiton lisäksi myös korttien tervehdykset. Niissä on myös kerrottu lähettäjän kotikunnasta sanallisesti.

Idea on jalostunut päiväkodilla siten, että niistä on tarkoitus koota päiväkodin aulan korkealle seinälle Suomen kartta, johon jokaisen kunnan maisemakortti teipataan omalle kohdalleen.

– Tämä on tarkoitus tehdä neljäs joulukuuta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisen taipaleen kunniaksi.

Perjantaina postilaatikosta löytyi syksyn suurin saalis, 218 maisemapostikorttia. Tuoreimman päivityksen jälkeen kortti on jo 258 manner-Suomen kunnasta. Suomessa on 311 kuntaa, joista 16 on Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan korteilla on vielä pää avaamatta.

iFixit antoi Pixel 2 XL:n korjattavuudelle keskivertoa paremman arvosanan

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 16:25

iFixit purki uuden Pixel 2 XL -mallin palasiksi ja antoi sille kuusi pistettä kymmenestä arvosanana laitteen korjattavuudesta.

iFixit sai käsiinsä Googlen uusimman Pixel 2 XL -älypuhelimen ja purki sen tapansa mukaisesti mahdollisimman pieniin osiin. iFixitin mukaan Pixel 2 XL on roisketiivis, mutta liiman sijasta laitteen valmistanut LG on käyttänyt komponenttien eristämiseen vaahtoteippiä, joten sen avaamiseen ei tarvita ylimääräistä kuumennusta. Pixel 2 XL:n näyttö on kytketty pitkillä kaapeleilla, joten sen irrottaminen on melko helppoa. Toisaalta Pixel 2 XL:n magnesiumista valmistettu välirunko on hieman hankala saada irti. Laitteen korjattavuutta edistää se, että esimerkiksi Pixel 2 XL:n USB-C-portti on erillisellä piirilevyllä sen sijaan että kaikki komponentit olisi juotettu kiinni samaan emolevyyn.

iFixitin arvion mukaan mukaan Pixel 2 XL on keskivertoa helpompi älypuhelin korjata, jonka ansiosta laite sai arvosanan 6/10. Arvosana on yhtä huonompi kuin viimevuotisen Pixel XL:n saama 7/10, mutta toisaalta esimerkiksi Samsung Galaxy Note 8 sai iFixitiltä korjattavuudesta vain 4/10 pistettä ja Essential Phone 1/10 pistettä.

Lisätietoja Pixel 2 XL:n käyttämistä komponenteistä sekä laitteen avaamiseen käytetyistä työkaluista löytyy iFixitin sivustolta.

The post iFixit antoi Pixel 2 XL:n korjattavuudelle keskivertoa paremman arvosanan appeared first on Muropaketti.com.

Lentoliikenne jää vielä vuosiksi ilmastopakotteiden ulkopuolelle – EU lykkää vaatimuksia laajentaa pakotteita kansainvälisille lennoille

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:23

EU:n lentoliikenteessä aloitetaan päästökauppa vuoden 2021 alusta. EU:ssa on päästy sopuun, että unionissa otetaan käyttöön päästöoikeuksien huutokauppa ainoastaan sisäisissä lennoissa.

Jäsenmaat, komissio ja parlamentti ovat sopineet lentoyhtiöiden ensimmäisistä ilmastopakotteista, myös ensimmäisinä maailmassa. Sopimuksen mukaan vuodesta 2021 alkaen unionin sisäisessä liikenteessä olevien lentoyhtiöiden on ostettava päästökiintiöitä.

Kiintiöt vastaavat arviolta 15 prosenttia ilmailun kasvihuonepäästöistä EU:ssa.

Laaja sopimus vesittyi

EU:n piti vuoden loppuun mennessä uusia vajaa neljä vuotta sitten tehty alustava päätös EU:n päästökaupasta lentoliikenteen osalta. Jo silloin sovittiin, että EU:n sisällä aloitetaan päästökauppa. Nyt sovittiin päästökaupan aloitusvuosi.

Sen sijaan kovan kansainvälisen painostuksen takia EU lykkää edelleen päästökauppaa kansainvälisillä lennoilla EU:sta ja EU:n alueelle. Alun alkaen kansainvälisten yhtiöiden piti tulla mukaan jo ensi vuodesta alkaen.

Euroopan komission tavoitteena on ollut saada kaikki EU:ssa liikennöivät koneet päästökauppaan 2020 alkaen. Nyt tavoitevuotta siirretään kuusi vuotta eteenpäin, kesään 2023.

– Vähän haiskahtaa kyllä siltä, että moni isoista lentomaista vie prosessia kyllä niin pitkälle, että ollaan kyllä lähempänä vuotta 2027, arvioi europarlamentaarikko Merja Kyllönen päästökaupan jatkoa.

EU yrittää vetää muita mukaan

EU-parlamentin liikennevaliokunnan jäsen Kyllönen haluaa kuitenkin uskoa, että EU sisäisten paineiden takia isoja lentomaita ja yhtiöitä yritetään saada mukaan päästökauppaan jo vuonna 2023.

Siitä tuli se epätoivoinen tunne, että ei ole halua nostaa EU-päätä Merja Kyllönen

Meppi Kyllösen viittaus vuodesta 2027 tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen päästökauppa tulee mahdollisesti sinä vuonna voimaan. Kansainvälinen lentoliikenteen päästökauppa on kuitenkin toistaiseksi vapaaehtoinen ja Kyllönen on epäileväinen sen toteutumisen suhteen.

– Vuotta 2027 pidettiin myös neuvotteluissa ainoana reaalisena tavoitteena. Siitä tuli se epätoivoinen tunne, että ei ole halua nostaa EU-päätä.

Hän on ollut mukana monen vuoden väännöissä, joiden tavoitteena on saada lentoliikenne jollakin tavalla mukaan ilmastopäästöjen leikkauksiin. Lentoliikenne on ainoa EU:n päästölähde, joka ei ole vielä mukana ilmastotalkoissa.

Lentoliikenteen osuus ilmastopäästöistä on muutama prosentti, mutta sen osuus kasvaa liikennevälineistä nopeimmin.

Suomi oli muiden mukana varovainen etenemään

– Neuvotteluissa ei ole kukaan tavoitellut sitä, että Pariisin sopimuksen ehdot täytetään mahdollisimman nopeasti. Tavoite pakenee kauemmaksi, Kyllönen ynnää vaikeita neuvotteluja.

Sopimuksen mukaan EU:n sisäisten lentojen päästökaupan huutokauppaosuudesta tehdään laaja arvio. Siinä käydään läpi muun muassa sitä, saako lentoliikenne kalliimpaan junaliikenteeseen verrattuna kilpailuetua sen takia, että lennoilla ei ole ilmastopakotteita.

EU:n parlamentin tavoitteen mukaan puolet lentoliikenteen päästömäärästä olisi huutokaupattu. Käytännössä se olisi tarkoittanut, että lentoyhtiöiden olisi pitänyt vähentää reippaasti päästöjään ja ostaa sitten sovitun määrän ylittävä osuus huutokaupalla. Tavoite oli kuitenkin komissiolle ja jäsenvaltioille aivan liian kunnianhimoinen, ja tavoitetaso laskettiin 15 prosenttiin.

Arvioiden mukaan sopimus kattaa noin viidenneksen EU-alueella lentävien kaikkien yhtiöiden ilmastopäästöistä.

Suomi ei neuvotteluissa erottuna muista jäsenvaltioista, joilla on omia lentoyhtiöitä. Pelko EU:n omasta päästökaupasta ja unionin ulkopuolisten yhtiöiden pussiin pelaamisesta on vaikeuttanut Kyllösen mukaan todella paljon neuvotteluja.

– Kaukoidän painotus vaikuttaa ihan selvästi miten Suomi toimii näissä kysymyksissä.

EU:n päästökaupan päästöjen tavoitevuosi on 2012. Sen jälkeen lentoliikenteen kasvu on ollut merkittävää. Viime vuonna lentoliikenne kasvoi kuusi prosenttia.

Lue myös: Ilmaliikenteelle ilmastosopimus – päästöjä aletaan korvata metsänistutuksin

Otto oli 4-vuotiaana äidin apulainen keittiössä, nyt hän kisaa Junior MasterChefin parhaiden joukossa

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:17

Otto Leskinen avaa ulko-oven kotonaan Kuopion Nilsiässä. Tulijan huomio kiinnittyy heti esiliinaan, jonka etumuksessa on tuttu m-logo.

13-vuotias Otto on mukana Nelosen Junior MasterChef –kilpailussa, tällä hetkellä kuuden parhaan joukossa. Junior MasterChef –kilpailu ratkeaa marraskuun alussa.

Nuori kokki alkaa heti esitellä haastattelua varten suunnittelemaansa halloween-teemaista menua. Tarjolla on hedelmäinen syyssalaatti, halloween-hampurilainen bataattiranskalaisilla ja kurpitsapiirakka.

– Ateriakokonaisuuksien suunnittelu on ehdottomasti tosi kivaa, Otto Leskinen kertoo.

Antti Karhunen / Yle

Oton äiti Anna Leskinen sanoo, että varsinkin viikonloppuisin perhe tekee aina ruokaa yhdessä. Samalla käydään läpi kuulumisia ja puhutaan koko perheen intohimosta, ruoasta. Pikkuveli Aaron sanoin, parasta Leskisen perheessä on se, että koko perhe syö aina yhdessä.

Oton mielestä ruoanlaitossa on parasta kokonaisuus: kauppalistan suunnittelu, kaupassa käynti, ruoan valmistelu, tekeminen ja totta kai syöminen. Lopputuloksessa näkyy oman käden jälki.

Junior MasterChef -kokemus on tehnyt Otosta nopean kokin. Siisteyden ja huolellisuuden hän on oppinut äidiltä. Otto pyyhkii ruokaa tehdessään pöytiä ja siivoaa pois käytettyjä astioita. Keittiövälineitä hän ei laske pöydälle, vaan laittaa alle lautasen. Kaiken lisäksi Otto on koko ajan selvillä ajasta ja tietää minuutilleen, miten kauan ranskalaiset ovat olleet uunissa.

Lapset mukaan keittiöhommiin

Anna Leskinen sai nuorena äitinä hyvän neuvon. Ota lapsi mukaan touhuihin -toteamus sanottiin niin vakuuttavasti, että hän antoi neljävuotiaan Oton tiskata, vaikka joutuikin siivoamaan vaahtoa jälkeenpäin.

Ruoanlaiton pariin Otto pääsi vähän vanhempana. Ensimmäisenä hän leipoi sämpylöitä ja teeleipiä.

Antti Karhunen / Yle

Otto suosittelee itsekin kaikille vanhemmille, että he ottaisivat lapset mukaan keittiöön. Lapsille voi antaa ensin pieniä tehtäviä, esimerkiksi kasvisten pilkkomista.

Lapsiystävällisen ravintolan tunnistaa ilmapiiristä

Leskisen perheen lapset ovat syöneet ravintoloissa jo pienestä pitäen. Ensimmäiset reissut olivat aika kaoottisia. Vanhemmat miettivät, onko mitään järkeä maksaa kalliita ravintola-annoksia lapsille, jos ruoka jää lautaselle.

– Sitten päätettiin, että ei anneta periksi. Koska me tykätään hyvästä ruoasta, saivat lapsetkin oppia olemaan ravintolassa asiallisesti, Anna Leskinen kertoo.

Kokemukset muuttuivat mukavammiksi siinä vaiheessa, kun pojat oppivat lukemaan. Hyvän kirjan kanssa aterian odottaminen sujui paremmin. Perhe halusi myös käydä mahdollisimman lapsiystävällisissä paikoissa.

– Sellaisessa on henkilökunta todella oleellisessa roolissa, Leskinen kommentoi.

Lapsiystävällisyyden tunnistaa myönteisestä suhtautumisesta lapsiin ja hyvästä ilmapiiristä. Myös lasten menut ovat kehittyneet viime vuosina ja tarjolla on muutakin kuin nakkeja ja lihapullia.

Oton menu halloween-juhlaan

Bataattiranskalaiset:

  • reilun kokoisia bataattisuikaleita
  • oliiviöljyä
  • merisuolahiutaleita
  • paprikajauhetta
  • mustapippuria
  • maissitärkkelystä

Halloween-hampurilaisten ohje löytyy videolta:

Syyssalaatti:

  • valmista salaattisekoitusta
  • juustoa
  • päärynää
  • kuivattuja viikunoita
  • tummia viinirypäleitä
  • balsamicoa ja oliiviöljyä

Kurpitsapiirakka:

  • piirakan pohjataikinaan on lisätty myskikurpitsaa
  • kuorrutukseen kermavaahtoa, tuorejuustoa, tomusokeria ja vaniljasokeria

Tesla Hit With Another Lawsuit, This Time Alleging Anti-LGBT Harassment

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 16:00
Earlier this week, Tesla was hit with a lawsuit for racial harassment in its factories. Now, a newer lawsuit has been filed against the company alleging anti-LGBT harassment. An anonymous reader shares a report from The Verge: A former employee at Tesla's Fremont factory filed a wrongful termination lawsuit against the electric carmaker, alleging he was fired in retaliation after seeking protection from anti-gay harassment, The Guardian reported today. The defendant, an assembly line worker named Jorge Ferro, claims he was taunted for being gay and threatened with violence. "Watch your back," one supervisor told him after mocking his "gay tight" clothing, the paper said. After complaining to an HR representative, Ferro was repeatedly moved to different assembly lines, but the harassment didn't stop. Ultimately, HR told him there was "no place for handicapped people at Tesla" after noticing an old scar on his wrist, according to The Guardian. He was sent home, and eventually terminated. In a strongly worded statement to the paper, Tesla denied the allegations and defended itself against the charges. "There is no company on earth with a better track record than Tesla," a spokesperson said.

Read more of this story at Slashdot.

Espoo valitsi samat kaupunkipyörät kuin Helsinki – Vielä neuvotellaan, saako fillareilla ajaa kaupungista toiseen

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 15:52

Espoon kaupunkipyörien toimittajaksi on valittu CityBike Finland Oy. Yritys vastaa Espoon kaupunkipyöräjärjestelmästä ensi vuodesta alkaen kahdeksan vuotta.

CityBike Finland Oy vastaa myös Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä, mikä mahdollistaa samojen pyörien käytön kaupunkien rajan yli. Se edellyttää kuitenkin vielä sopimusta HKL:n, CityBike Finlandin ja Espoon kesken.

Tarjouksensa jätti määräaikaan mennessä kaksi toimittajaa. Tarjouksensa jätti lisäksi yhteenliittymä Suomen kaupunkiautot Oy, Tracetel SA ja Unicom Consulting Oy. Valitun toimittajan tarjous oli Espoon saamista tarjouksista edullisempi.

Kaupunkipyörät maksavat Espoolle seuraavien kahdeksan vuoden aikana yli neljä ja puoli miljoonaa euroa, lähes 600 000 euroa vuodessa.

Järjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa. Tästä yli puolet katetaan palveluntuottajan keräämillä mainostuloilla ulkomainoslaitteista ja pyörissä olevista mainoksista.

Espoo uskoo kaupunkipyöräilyyn, vaikka kuluneen kesän kokeilun suosio oli vielä vaatimaton, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Kaupunkipyörät tulevat käyttöön Espoossa vapun jälkeen

Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä otetaan käyttöön vapun jälkeen ensi vuonna länsimetron varrelle sijoittuvalla verkostolla, palvelemaan muun muassa metron liityntäliikennettä.

Espoossa käyttöön tulee 700 kaupunkipyörää ja 70 pyöräasemaa. Myös järjestelmän laajentamiseen on varauduttu. Saatu tarjous sisältää mahdollisuuden korkeintaan 350 kaupunkipyörään ja 35 pyöräasemaan lisää.

Espoon tekninen lautakunta haluaa kiirehtiä lisäpyörien käyttöön ottoa Leppävaaran alueella.

– Kaupunkipyöräjärjestelmän suunnittelusta on tarkoitus avata karttakysely, johon kaupunkilaiset saavat ehdottaa asemien sijainteja, kertoo liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg kaupungin tiedotteessa.

Tampere kiistää Suomen Kuvalehden väitteet – "Kannen ja Areenan tukimiljoonilta ei ole pohja pois"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 15:30

Tampereelle kaavaillun Kansi ja areena -hankkeen tukimiljoonilta ei ole pudonnut pohja pois, sanoo hankejohtaja Tero Tenhunen Tampereen kaupungilta.

Suomen Kuvalehti uutisoi torstaina, että elämysareenan valtiontuen perusteilta on pudonnut pohja pois, koska työpaikkalupaukset eivät pidä paikkaansa. Hankkeen on arvioitu tuovan toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa.

Tenhunen huomauttaa, että valtion tukea on haettu ja se tulee kohdistumaan urheilu- ja kulttuuritapahtumat mahdollistavan monitoimiareenan rakentamiseen, ei toimitilojen tai asuntojen rakentamiseen.

– Tuki kohdistuu monitoimiareenaan ja yksi tätä asiaa tukeva perustelu on ollut, että se käynnistää ison hankkeen, Tenhunen sanoo.

– Kannelle tulee jonkin verran vähemmän toimitilaa, mutta se ei ole ollut keskeinen perustelu valtiontuelle.

Työpaikkoja syntyy luvattua vähemmän

Tampere on teettänyt uuden selvityksen hankkeen työpaikkavaikutuksista. Kaupunki lupaa uudet laskelmat julki lähiviikkoina.

Tenhunen myöntää, että uusien laskelmien perusteella hanke tuo työpaikkoja kaupunkiin aiottua vähemmän, mutta ei paljasta vielä tarkkoja laskelmia.

– Se on totta, että varsinaiselle kannelle tulee jonkin verran vähemmän toimitilatyöpaikkoja, myöntää Tenhunen.

Tenhusen mukaan hankkeen rakentamisen aikaiset työpaikkavaikutukset ovat parantumassa, samoin kuin valtion verotulovaikutukset.

– Hankkeen arvo on kasvanut aikaisemmasta kokonaisuudessaan ja monitoimiareenan arvo on kasvanut, Tenhunen sanoo.

Eduskunnan hyväksyttävänä on hallituksen kolmas lisätalousarvio, jossa hankkeelle esitetään 18 miljoonan euron tukea. Liikuntarakentamisen valtiontuelle on saatu EU-komission hyväksyntä.

#MeToo-kampanja on aiheuttanut ruotsalaismedioissa sisäisiä tutkintoja seksuaalisesta häirinnästä

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 15:29

Sosiaalisessa mediassa levinnyt #MeToo-kampanja on johtanut kolmessa ruotsalaismediassa sisäisiin selvityksiin naistoimittajiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

Ruotsin julkisen palvelun tv-yhtiö SVT, Bonnier-konserniin kuuluva TV4 ja sanomalehti Aftonbladet selvittävät, pitävätkö sosiaalisessa mediassa paljastetut häirintätapaukset paikkansa.

SVT:n henkilöstöpäällikkö Sabina Rasiwala kertoo, että yhtiön päälliköstä tehtyjä valituksia tutkitaan, mutta kyseessä olevan henkilön nimeä tai tehtävää ei kerrota julkisuuteen.

TV4:n sisältöpäällikkö Åsa Sjöberg pitää kanavan tv-kasvoa vastaan esitettyjä syytöksiä vakavina.

Seksuaalisesta häirinnästä syytetty mies on työskennellyt tuotantoyhtiö Meterin palveluksessa. TV4 julkaisi tänään hänen nimensä ja ilmoitti, että hänet on siirretty sivuun tehtävistään eikä ohjelmia, joissa mies on esiintynyt, lähetetä kanavalla.

Myös Aftonbladet tekee sisäistä selvitystä sosiaalisessa mediassa tehdyistä ilmiannoista.

Mediatalojen aiempi linjaus olla julkaisematta syytösten kohteeksi joutuneiden nimiä on herättänyt arvostelua, mutta myös ymmärrystä sisäisten selvitysten vielä jatkuessa.

Arvostelijoiden mielestä media kohtelee omiaan eri tavalla kuin esimerkiksi poliitikkoja.

Esiin on nostettu entisen valtiovarainministerin Anders Borgin häiriköinti yksityisjuhlissa, jota käsiteltiin laajasti mediassa. Borg joutui kohun seurauksena luopumaan useista työtehtävistään.

Sosiaalisessa mediassa levinnyttä #MeToo-kampanjaa on käsitelty näyttävästi koko viikon ruotsalaismediassa.

Myös ulkoministeri Margot Wahlström on kertonut julkisuudessa itseensä kohdistuneesta häirinnästä. Wahsltröm on arvellut haastatteluissa, että Ruotsin hallituksen on syytä käydä aiheesta keskustelu ja selvittää asiaan liittyvää lainsäädäntöä.

Lue myös:

Me too -kampanja täytti somen – Seksuaalinen häirintä näkyy karuina lukuina jo koululaisten kyselyissä

#MeToo-kampanja nosti piilotetut muistot pintaan – Puhelin soi useammin raiskauskriisikeskuksessa

Tiessalo: Kun tissistä kuului ”tööt-tööt” ja muita kauhukertomuksia Me Too -kampanjaan

Härskiä huutelua ja kourimista kokevat jo koululaiset – Tutkija: "Hämmentävän tavanomaista"

Kuinka ottaa seksuaalinen häirintä puheeksi? – "Olet muuten hyvä tyyppi, mutta mieti..."

Ennen #metoo -kampanjaa oli jo suomalainen someilmiö – #lääppijä-kampanjan aloittaja: "Argh! Eikö mikään muutu!"

Tampereen mielenosoitusten järjestäjistä yksi perui – lähekkäisille toreille kokoontuvat Pohjoismaisen vastarintaliike ja natsien vastustajat

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 15:23

Tampereen keskustassa liehuvat liput ja huudetaan iskulauseita lauantaina puolilta päivin. Yksi alun perin ilmoituksen tehneistä mielenosoituksen järjestäjistä on kuitenkin perjantaina perunut poliisille tekemänsä ilmoituksen mielenosoituksen järjestämisestä.

Mieltänsä osoittavat edelleen uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike, joka kokoontuu Laukontorilla sekä Tampere ilman natseja -niminen ryhmä, jonka tilaisuus on Keskustorilla. Yhteensä keskustaan odotetaan aamupäivästä alkaen satoja ihmisiä.

Mielenosoituksia varten on töissä noin 200 poliisia.

Ylikomisario Harri Nojosen mukaan vasta lauantaina varmistuu, liittyykö mielenilmauksiin esimerkiksi liikennettä rajoittavia marsseja. Marssimista kohtaan on ilmaissut kiinnostuksensa Pohjoismainen vastarintaliike.

Lue myös: Uusnatsien mielenosoitus ja vastamielenosoitukset työllistävät poliisia Tampereella viikonloppuna

Oikea jättiläispottu kasvoi Oulun Kellossa – yhdestä perunasta saa kattilallisen rössypottua

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 15:23
Raahelainen Jaakko Simomaa lähetti kuvan valtavasta perunasta, joka nostettiin pellosta toissapäivänä Oulun Kellossa.

Kärpät viikonlopun vieraskiertueella idässä – Aivotärähdyksestä kärsivän Humalojan tilanne ei vaikuta hyvältä

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 15:06
Kärpät kiertää viikonloppuna Itä-Suomea isolla poppoolla. Keskiviikkona loukkaantuneen Miska Humalojan tilanne ei vaikuta tällä hetkellä hyvältä.

Testissä Apple iPhone 8 – Huippuluokan välimalli

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 15:00

Applen uusi iPhone on täällä taas. Tällä kertaa mallinumero on saanut pykäläkorotuksen, vaikka puhelin olisi oikeastaan enemmän 7S-nimikkeen arvoinen kuin täyden kasin. Applen marraskuussa myyntiin tuleva iPhone X tulee jättämään nyt julkaistun iPhone 8:n varjoonsa. Siksi iPhone 8 tuntuukin hieman liialliselta varman päälle pelaamiselta.

Apple julkisti 12. syyskuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa uudet tämän vuoden iPhonet. Tänä vuonna vuoron sai kokonaisuudessaan kolme uutta puhelinta eli iPhone 8, 8 Plus ja iPhone X. iPhone 8 ja iPhone 8 Plus tulivat Suomessa myyntiin 22. syyskuuta, kun taas uuden iPhone X:n ennakkomyynti alkaa vasta 27. lokakuuta ja itse laitteen toimitukset alkavat vasta 3. marraskuuta.

iPhone 8 on saatavilla kolmessa eri värissä eli hopeana, tähtiharmaana sekä kultaisena. Muropaketin testilaite edustaa hopeista värivariaatiota. Puhelimesta on saatavilla 64 gigatavun ja 256 gigatavun sisäisellä tallennustilalla olevat versiot. iPhone 8 -puhelimen hinnat Suomessa ovat 64 gigatavun mallille 829 euroa ja 256 gigatavun mallille 999 euroa.

Muropaketin testissä on siis iPhone 8 -sarjan pienempi versio eli iPhone 8. Malli ei ole kokenut kovin suuria uudistuksia, ja osuvampi mallimerkintä sille olisikin 7S, ei niinkään 8. Merkittävimmät iPhone 8:n uutuudet verrattuna viime vuoden 7-malliin jäävät teholisäykseen, ulkonäköön sekä muutamaan lisättyyn ominaisuuteen.

iPhone 8 toimitetaan tutun näköisissä pakkauksissa. Pääväriltään valkoisen pahvirasian kannessa on kuva sisältä löytyvän puhelimen takakuoresta. Päädyssä on Applen logo ja kyljessä iPhone-teksti. Muilta osin pakkausten anti on hyvin pelkistetty. Mukana toimitetaan puhelimen ohella, pikakäyttöohjeet, takuutiedot, Apple-tarroja, SIM-korttikelkan irrotustyökalu ja verkkovirtalaturi (5 V, 1 A).

Myyntipakkaukseen sisältyvät myös Lightning-liitäntäiset EarPods-kuulokkeet ja 3,5 mm:n kuulokeadapteri puhelimen Lightning-liitäntään.

Tutustumme artikkelissa iPhone 8 -puhelimen teknisiin ominaisuuksiin, rakenteeseen, kameraan, suorituskykyyn, akunkestoon sekä iOS11-käyttöjärjestelmän tuomiin uudistuksiin.

The post Testissä Apple iPhone 8 – Huippuluokan välimalli appeared first on Muropaketti.com.

Amerikkalaisyritys jatkaa kadonneen malesialaisen matkustajakoneen etsintöjä "omalla riskillä"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 14:59

Malesia ja amerikkalainen yritys ovat sopineet kolme ja puoli vuotta sitten kadoneen matkustajakoneen etsintöjen jatkamisesta.

Sopimuksen mukaan Ocean Infinity-niminen yritys saa palkkion ainoastaan, jos se onnistuu löytämään koneen hylyn.

Sopimuksesta kertoi BBC:n mukaan julkisuuteen etsinnöissä mukana olleen Australian liikenneministeri Darren Chester.

Kuala Lumpurista kohti Pekingiä lähtenyt Malaysia Airlinesin kone katosi 8. maaliskuuta vuonna 2014.

Koneen hylkyä ei löydetty erittäin laajoissa merietsinnöissä, jotka keskeytettiin viime tammikuussa.

120 000 neliökilometrin alueella tehdyt etsinnät maksoivat noin 133 miljoonaa euroa.

Etsintöjen loppuraportti julkaistiin lokakuun alussa. Raportin mukaan on lähes käsittämätöntä, ettei konetta löydetty.

Australian liikenneministerin mukaan Ocean Infinity keskittyy etsinnöissä 25 000 neliökilometrin alueelle. Australian viranomaisten mukaan on erittäin todennäköistä, että hylky on kyseisellä alueella.

Kolme eri yritystä oli tarjoutunut jatkamaan etsintöjä.

Kadonneessa koneessa oli 239 ihmistä 14 eri maasta.

Kauhulegenda Robert Englund kertoi, miksei voi enää esittää Freddy Kruegeria

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 14:56

Robert Englund laittoi itsensä likoon Painajainen Elm Streetillä -elokuvia tehdessään. Mies nautti hommasta suuresti, mutta enää ei Freddy kuitenkaan ole tekemässä paluuta.

Nykyään 70-vuotias Robert Englund kertoo Entertainment Weeklyn tuoreessa haastattelussa, miksi Freddy Kruegerin ajat valkokankaalla ovat ohi:

”Olen jo liian vanha tekemään uutta Freddyä. Taistelukohtausten pitää olla kohdallani todella vähäeleisiä. […] Voin yhä esittää ilkeää ja pelottavaa, mutta nykyään olen siirtynyt Van Helsingin kaltaisiin rooleihin ja esitän vanhoja lääkäreitä ja sellaista paskaa”.

Edelleen Robert Englund muistelee uraansa Painajainen Elm Streetillä -elokuvien kauhulegendana lämmöllä:

”Se oli hyvä putki ja hauskaa riitti. Eihän tuollaista kukaan voi etukäteen suunnitella. Kun pukeuduin sukkahousuihin ja näyttelin Shakespearea, en ilmoittanut haluavani tulla kuuluisaksi esittämällä tuollaista mörköä. […] Kun takana on näinkin pitkä ura, voin olla todella tyytyväinen, kun sain esittää Freddy Kruegeria 20 vuotta.”

Ensimmäisen kerran Englund esitti veitsikätistä arpinaamaa vuonna 1984. Roolinsa hän hyvästeli valkokankaalla vuoden 2003 Freddy vs. Jasonin myötä.

New Line Cinema koetti käynnistää Painajainen Elm Streetillä -elokuvasarjan uudelleen vuonna 2010. 35 miljoonaa dollaria maksanut elokuva keräsi maailmanlaajuisesti noin 115 miljoonan dollarin lipunmyynnin. Ei hullumpi saavutus, mutta fanit eivät Jackie Earle Haleyn esittämälle Freddylle lämmenneet. Suunnitellut jatko-osat haudattiin, eikä tällä hetkellä tekeillä ole enää uusia Elm Street -elokuvia.

The post Kauhulegenda Robert Englund kertoi, miksei voi enää esittää Freddy Kruegeria appeared first on Muropaketti.com.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä