Uutiset

Saara Aallon viimeinen ehdokas viisukappaleeksi julki – katso Queens-kappaleen video

Kaleva - To, 02/22/2018 - 18:26
Kappale vuosi julkisuuteen useita tunteja etuajassa brittilehti The Sunin verkkosivuilla julkaistussa jutussa. Video julkaistiin virallisesti iltapäivällä.

Talvisesta hupailusta se sai alkunsa – Video: Valtava jääkarusellifestivaali kerää yhteen kylmää pelkäämättömät juhlijat

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 18:00

Moottorisaha laulaa Lohjanjärvellä. Helsinkiläinen Janne Käpylehto tekee apureineen jääkaruselleja Aurlahden rantaan.

Keksijä ja tietokirjailija Käpylehto hurahti lajiin viime talvena. Ensimmäinen karuselli syntyi mökkirantaan ja sen jälkeen niitä on nähty muuallakin. Heräsi myös ajatus: Mitä jos karusellien ympärille järjestäisi talvitapahtuman.

Perjantaina ja lauantaina idea ilmaisesta jääkarusellifestivaalista muuttuu todeksi.

Lohjan kaupunki on sijoittanut tapahtumaan viisinumeroisen summan rahaa ja tunnelma on korkealla. Kaikkien aikojen ensimmäiseen jääkarusellifestivaaliin odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä.

Turvallisuus on huomioitu tapahtumassa tarkoin. Suurimman karusellin kantavuus on Käpylehdon mukaan 260 000 kiloa. Karuselliin pääsee tapahtuman aikana enimmillään 150 ihmistä yhtä aikaa.

Viron ketterä talous kasvaa kohisten – "Menestys perustuu siihen, että asioita saadaan nopeasti aikaan"

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:58

Kun Suomessa vielä kärvisteltiin keskellä finanssikriisiä, Virossa talouskasvu oli jo vahvassa vedossa.

Vielä vuonna 2010 Virossa oli korkea työttömyys, mutta sitten alkoi tapahtua ja nyt ollaan enää reilussa kuudessa prosentissa. Mutta mistä Viron talouskasvu johtuu?

Pilvi Hämäläinen, Viron kaupallien edustusto Suomessa.Viron kaupallinen edustusto

– Asioita saadaan tosi nopeasti aikaan. Mielestäni juuri se on talouden veturi, että pystytään todella nopeasti tekemään päätöksiä. Se on nopea ja ketterä yhteiskunta, sanoo Viron kaupallisen edustuston maajohtaja Pilvi Hämäläinen puhelinhaastattelussa.

Yle/ Uutisgrafiikka

Tekemisen meininki näkyy Hämäläisen mielestä kaikessa, ei pelkästään taloudessa. Asioita saadaan aikaan nopeasti ja ilmapiiri on innostunut maassa, jossa on vain noin 1,3 miljoonaa asukasta. Viron 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan lauantaina.

Vienti vetää ja kauppakumppanit ovat lähellä

Naapurikansan menestys nojaa maan pieneen kokoon ja tärkeimpien kauppakumppaneiden läheisyyteen.

Erityisesti vienti on ollut kasvussa viime vuonna. Viron tärkeimmät vientimaat ovat Suomi, Ruotsi, Latvia, Venäjä ja Saksa.

– Viro elää todella paljon viennistä, jos Suomella ja Ruotsilla menee hyvin, niin myös Virolla menee hyvin. Viro on pystynyt myös sopeutumaan hyvin maailman muutoksiin. Lisäksi maalla on monipuolien talous, joka ei rakennu yhden sektorin varaan, Hämäläinen kuvailee.

Viron tavaroiden ja palveluiden viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on noin 80 prosenttia. Vahvoja aloja ovat perinteikkäät metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä it-ala. Hyvän lisän tuovat puuteollisuus, maataloustuotteet ja elintarvikkeet.

Palveluissa päätään on nostamassa myös it-alan palveluiden vienti, koska alan yritykset yritykset ovat kasvaneet kooltaan sellaisiksi että kansainvälistyminen on mahdollista, arvioi Hämäläinen.

Myös suomalaisia it-alan osaajia on muuttanut Viroon, vaikka Suomi ei enää ole Work in Estonia-kampanjan kohdemaa. It-alan osaajista on myös pulaa, kuten Suomessakin.

Viroa pidetään digitalisaation edelläkävijänä ja digitalisaatio eteneekin kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi kaikki oppimateriaali aiotaan saattaa sähköiseen muotoon vuoteen 2020 mennessä.

Virossa toimii tuhansia suomalaisyrityksiä

Virossa toimii Suomen ulkoministeriön verkkosivujen mukaan noin 6 000 yritystä, joissa on suomalaista pääomaa. Toiminnassa olevia, suomalaisten omistamia yrityksiä on noin 3 000.

Yritysten verotus on Suomea edullisempaa. Kun yritys maksaa osinkoja, vero on 20 prosenttia, mutta laskee ensi vuonna 14 prosenttiin, kirjoittaa neuvonantaja Hannu Arhinmäki Suomen Viron-suurlähetystön verkkosivuilla. Jos yritys ei maksa osinkoja, verojakaan ei makseta.

Suomalaisilla on paljon puuteollisuuden yrityksiä Virossa esimerkiksi UPM ja Stora Enso. Elektroniikkateollisuudessa ja metalliteollisuudessa Virossa ovat mm. Stera, Hyrles ja Dicro.

It-ala on myös vahvassa kasvussa. Samoin palveluissa ja kaupan alalla on suomalaisia yrityksiä. Suurimpia suomalaisia yrityksiä Virossa on esimerkiksi Prisma Peremarket.

Virossa yhteiskuntaa digitalisoidaan kiihtyvällä tahdilla.AOP Työvoimapula koettelee jo talouskasvua

Virolaiset rakennusmiehet eivät enää hakeudu Suomeen samaa tahtia kuin ennen. Jo toista vuotta peräkkäin Virossa on paluumuutto kääntynyt positiiviseksi. Viron kohonnut palkkataso houkuttelee takaisin.

Työvoimapula pakottaa nostamaan palkkoja, ja tänä vuonna niiden arvioidaan nousevan noin 6 prosenttia. Sama tahti on jatkunut jo muutaman vuoden. Keskimääräinen bruttopalkka on jo noussut 1 280 euroon kuukaudessa. Se on noin kolmasosa Suomen keskimääräisestä bruttopalkasta, joka oli Tilastokeskuksen mukaan 3 368 euroa vuonna 2016.

Palkat eivät nouse kaikilla samaa tahtia, koska työvoiman kysyntä riippuu alasta, millä työskentelee.

– Kannattaa muistaa, että palkoissa on hyvin paljon sektorikohtaisia eroja. Keskimääräinen palkka ei kerro kaikkea. IT-osaaja saattaa helposti saada yhtä paljon kuin Suomessa, Hämäläinen muistuttaa.

Talouden haasteita lisäävät väestön vanheneminen, väestön supistuminen ja monen muuttaminen ulkomaille työn perässä.

Palkansaajien verotusta kevennetään tänä vuonna nostamalla verovapaan ansion osuutta. Tämä helpottaa pieni- ja keskituloisten toimeentuloa ja vähentää työnantajien paineita palkankorotuksiin.

Yle/ Uutisgrafiikka

Viron talousministeriö on arvioinut viime vuoden talouskasvun olevan 4,3 prosenttia. Tälle vuodelle ministeriö on ennakoinut BKT:n asettuvan 3,3 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousun tasoksi talousministeriö arvioi tänä vuonna 2,7 prosenttia. Inlfaatio laukkaa korkeammalla kuin Suomessa ja muualla euroalueella. Inflaation vuoksi erityisesti elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet, mikä on tuntunut kuluttajien kukkarossa.

Julkinen velka on euromaiden alhaisin, 10 prosenttia suhteessa BKT:een.

Yle/ Uutisgrafiikka Itä-Virosta toivotaan uutta matkakohdetta

Turismi on tärkeä tulonlähde Viron taloudelle. Suomalaisille turisteille tuttu kohde on Tallinna ja sen kiehtova vanha kaupunki. Suomalaiset käyvätkin eniten Tallinnassa ja nyt Viro haluaa houkutella matkailijoita myös Itä-Viroon.

– Itä-Virosta löytyy paljon uusia, eksoottisia kohteita, mutta myös paljon vanhoja kartanoita, Hämäläinen kertoo.

Itä-Virosta löytyy seikkailupuistoja, kuten Kiviõlin seikkailupuisto ja vanhoja kartanoita, kuten Sagandin kartano.

Myös etelärannikolta löytyy paljon nähtävää monelle suomalaiselle tutun rannikkokaupunki Pärnun lisäksi.

Turisteista suomalaiset on tärkein ryhmä, mutta myös Suomessa vierailevat aasialaiset ovat löytäneet Tallinnan. Viroon halutaan houkutella lisää aasialaisia, mitä helpottavat muun muassa suorat lentoyhteydet Aasiaan.

Lue myös: Ylen linkkitorni valaistaan Viron lipun väreillä lauantaina – Yle juhlistaa naapurimaata monin tavoin

"Olemme isänmaallisia Eu:n suojassa" – Viron presidentti kehuu Viron ihmettä ja vastustaa populismia

Viro on unelmamaa yrittäjälle, sanoo Tallinnassa asuva suomalais-virolainen pariskunta

Kymmenistä lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä epäilty ja aiemmin tuomittu mies on vaihtanut nimeään ainakin kahdesti

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:54

49-vuotiaan miehen rikoslista on pitkä.

Hänet on tähän mennessä tuomittu kolmasti muun muassa raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta ja sen yrityksestä.

Ensimmäisen kerran mies tuomittiin vuonna 1996 ehdolliseen vankeuteen. Vuonna 2009 tuomio oli neljä vuotta vankeutta ja vuonna 2012 viisi ja puoli vuotta.

Hän on kahden viimeisimmän tuomion jälkeen jatkanut lasten hyväksykäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan.

Poliisi kertoi eilen, että tällä kertaa mies on vangittu epäiltynä kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäytöstä.

Mies on vaihtanut nimeään ainakin kahdesti.

Uhrit 12–15-vuotiaita

Jokainen miehen tuomioista on koskenut kymmeniä lapsia. Tuomioista ilmenee, että suurin osa uhreista on ollut 12–15-vuotiaita.

Poliisin mukaan mies on lähestynyt lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa, muun muassa Kampissa ja päärautatieasemalla.

Hän on tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.

Asian esitutkinta jatkuu kevään ajan.

Poliisiin voi olla yhteydessä soittamalla numeroon 0295 471 612 (arkisin kello 8–15) tai sähköpostitse osoitteeseen: seksuaalirikokset.helsinki(at)poliisi.fi.

Kymmenien alaikäisten poikien epäillään joutuneen seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi Helsingissä – vangittu mies välitti lapsille nuuskaa

Bittium kiistää Uganda-yhteydet: "Ei ole mitään sopimuksia"

Kaleva - To, 02/22/2018 - 17:49
Tietoliikenneyhtiö Bittiumin toimitusjohtaja Hannu Huttunen kiistää, että ex-ministeri Suvi Lindén olisi ollut Ugandassa heidän toimeksiannostaan.

Puvut ja lavasteet seilaavat pitkin maailmaa – Oopperat ja baletit kierrättävät teoksia

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:45

Ompelukoneet surisevat Kansallisoopperan ompelimossa. Saumoja avataan, ommellaan ja nappien kiinnityksiä tarkistetaan. Työpöydille on levitelty Giselle-baletin pukuja. Hyväkuntoiset puvut ovat saapuneet Helsinkiin Oslosta, josta baletti on vuokrattu. Pukuja ei siis tarvitse ommella alusta loppuun Kansallisoopperan ompelimossa, vaan pieni parantelu ja muokkaus riittävät.

Oopperan ja baletin maailmassa esityksiä vuokrataan muualta tai niitä tuotetaan yhdessä. Puvut ja lavasteet kiertävät pitkin maailmaa samoin kuin taiteellinen visio. Vain teosten esittäjät vaihtuvat, sillä talot haluavat käyttää omaa solistikuntaansa. Yhteistuotannoilla ja vuokrauksella saadaan jaettua kustannuksia ja pidennettyä teosten elinkaarta. Kierrättämisellä on myös monia muita hyviä puolia.

– Pyrimme tarjoamaan noin kahdeksan ensi-iltaa vuodessa. Meidän pajojen, kuten ompelimon tai lavastamon kapasiteetti ei vain kerta kaikkiaan riitä tekemään itse näitä kaikkia. Siksi vuokraamme ja teemme yhteistuotantoja. Näin pystymme tekemään ohjelmistosta mahdollisimman monipuolisen, perustelee Kansallisbaletin taiteellinen suunnittelupäällikkö Sampo Kivelä.

Kansallisoopperan lavastamossa sovitetaan Gisellen lavasteita valmiisiin lavoihin.Mikko Koski/Yle

Yhteistyön suurin etu on kuitenkin kansainvälisyydessä. Kierrättämällä teoksia Helsinkiin saadaan sellaisiakin esityksiä, joita ei ryhdyttäisi itse tuottamaan alusta loppuun. Samalla pysytään ajan hermolla ja suomalaisyleisö pääsee näkemään samoja esityksiä, joista Euroopassa kohistaan.

Tuotannot kiertävät
  • Ooppera- ja balettitaloissa vuokrataan määräajaksi esityksiä
  • Esityksiä voidaan myös ostaa tai myydä
  • Yhteistuotannoissa voi olla mukana useita taloja, jolloin kustannukset jakaantuvat
  • Suomen kansallisooperassa ja -baletissa tehdään vuodessa 2 - 4 täysin omaa tuotantoa, loput ovat vuokra- tai yhteistuotantoja
  • Vanhoja tuotantoja myös palaa ohjelmistoon säännöllisesti

Yhteistyö toimii myös toisin päin. Katsojat maailmalla pääsevät näkemään suomalaista osaamista. Kansallisoopperasta on muun muassa vuokrattu ooppera Die tote Stadt Tokioon ja Thaïs Sevillaan, Valenciaan ja Los Angelesiin.

Vuokratuotannon mukana tulee laatikollinen kangastilkkuja

Joskus esitykset kiertävät eri lavoilla vuosikymmeniä. Silloin tällöin rahtilaatikoista puretaan kulahtaneita pukuja ja ränsistyneitä lavasteita.

– Silloin ei auta muu kuin laittaa ensitöiksi puvut pesuun, ja vasta sitten ryhtyä sovittamaan niitä esiintyjien ylle. Joissain taloissa saattaa olla hieman erilaiset standardit siitä, millaisessa kunnossa tuotannon voi lähettää, naurahtaa baletin tuottaja Marjo Tuomi.

Anna Peltonen muokkaa pukuja sopiviksi Kansallisbaletin tanssijoille.Mikko Koski/Yle

Gisellen puvut ja lavasteet ovat hyvässä kunnossa, sillä sitä on esitetty Oslossa vain parina kautena. Giselle on ranskalainen romantiikan ajan baletti ja siinä tanssijat käyttävät vielä pitkiä harsohameita. Leveät balettitutut otettiin käyttöön vasta myöhemmin.

Giselle
  • Giselle on yksi harvoista romantiikan ajalta säilyneistä baleteista
  • Adophe Adamin säveltämä baletti sai ensiesityksensä Pariisissa vuonna 1841
  • koreografiasta vastasi Jean Coralli, mutta Jules Perrot on tehny siihen lisäyksiä
  • Suomen kansallisbaletissa saa 23.2. ensi-iltansa Cynthia Harveyn ohjaus

Baletti- ja oopperapukuihin jätetään jo tekovaiheessa reilusti saumanvaraa. Näin saman puvun saadaan mahtumaan niin oslolaiselle kuin helsinkiläisellekin tanssijalle.

Ompelimon vieressä pukusovituksessa on Gisellen roolia tanssiva Eun-Ji Ha. Pukua täytyy muokata pienemmäksi korealaissyntyistä siroa tanssijaa varten. Tällä kertaa päästään vähällä vaivalla, sillä Gisellessä pukuja vaihdetaan vain pari kertaa. Pukujen on kuitenkin istuttava täydellisesti ja tunnuttava mukavalta, sillä hienot harsot ja sametit ovat esiintyjille työvaatteita.

Etenkin baletin harjoituksissa ja esityksissä puvut ovat kovilla laajojen liikeratojen ja nostojen takia. Silloin tällöin pukuja joudutaan korjaamaan ja paikkailemaan. Repsottavaan helmaan ei kuitenkaan voi neuloa kiinni mitä tahansa samansävyistä kankaanpalaa, vaan sen on oltava tismalleen samanlaista materiaalia. Tämäkin on mietitty valmiiksi esityksiä vuokratessa: mukana tulee laatikollinen tilkkuja ja ylijääneitä kankaita, joilla voidaan pelastaa puku.

Toisinaan pukuihin joudutaan tekemään ylimääräisiä ompeleita ja varmistuksia, sillä Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa on tiukat turvallisuusvaatimukset.

– Meillä on oma ohjeistus esimerkiksi siitä, miten painavat korut ja helmet tulee olla kiinnitettyinä puvuissa. Emme ota riskiä, että joku koru putoaisi vaikkapa tanssijan tossun alle kesken hypyn, kertoo tuottaja Marjo Tuomi.

Jokaiseen pukuun merkataan tanssijoiden nimet, etteivät puvut mene vaihdoissa sekaisin.Mikko Koski/Yle

Vuokratuotannot tulevat yleensä melko valmiina, mutta aivan kaikkea ei kierrätetä paikasta toiseen. Esimerkiksi kengät ja peruukit täytyy jokaisen talon tehdä tai hankkia itse. Niitä ei voi pestä, joten hygieniasyistä ne eivät kuulu vuokraan.

Jos esitysrekvisiittaan kuuluu aseita, myös ne jäävät rahdista pois, sillä niitä olisi mahdoton kuljettaa tullien läpi.

Kaikki yksityiskohdat on kirjattava ylös

Vaikka vuokratuotannot helpottavat esitysten valmistamista, on niissä otettava huomioon monia eri muuttujia. Gisellen lavasteet eivät vaatineet suuria muutoksia, koska Oslon oopperatalon lava on melko samankokoinen kuin Helsingissä. Myös valaistuksen muuntaminen käy helposti samankaltaisen teknisen varustelutason ansiosta.

Euroopasta löytyy paljon vanhoja oopperataloja, joiden lavat ovat pieniä ja tekniikka vanhentunutta.

– Suunnittelu alkaa useita vuosia etukäteen. Kaikki lähtee kuitenkin aina liikkeelle oman ohjelmiston suunnittelusta. Sen täytyy olla kiinnostava ja taiteellisesti korkeatasoinen. Kun linjat on saatu hahmoteltua, sitten katsotaan kuka pystyy tuottamaan mitäkin, kertoo baletin taiteellinen suunnittelupäällikkö Sampo Kivelä.

Giselle-balettia on esitetty Norjan kansallisbaletissa vuonna 2016.Erik Berg / Norjan kansallisbaletti

Esityksiin liittyy melkoinen sopimusviidakko. Etenkin, jos kyseessä on yhteistuotanto, jossa esityksen eri osasia valmistuu eri puolilla maailmaa. Silloin laskelmien on oltava pitäviä ja kaikki esitykseen liittyvät yksityiskohdat on kirjattava ylös.

– Aina kun teemme erityyppisiä yhteistuotantoja lähdemme siitä, että meillä on suunnittelijoiden, koreografien, säveltäjien ja ohjaajien kanssa sopimukset kunnossa. Sen jälkeen ryhdymme puhumaan tuottavan tahon kanssa vanerista ja sametista, Sampo Kivelä listaa.

Oopperatalojen yhteistyötä helpottaa valmis verkosto, johon suuri osa Euroopan oopperoista kuuluu.

Monet teatterit tekevät myös yhteistuotantoja kansallisella tasolla, mutta toiminta on vielä melko satunnaista eikä alalle ole muodostunut pysyviä toimintatapoja.

– Oopperan ja baletin maailmassa yhteistuotannot ja vuokraus onnistuvat helposti, koska musiikin ja tanssin kieli on aina ollut kansainvälistä. Yhteistyöllä on pitkät perinteet, summaa Sampo Kivelä.

Net Neutrality Rules Die on April 23

Slashdot - To, 02/22/2018 - 17:42
The Federal Communications Commission's net neutrality rules will be no more in two months, as the agency takes the final step in removing the regulation from its rule book. From a report: The date -- April 23 -- was revealed today after the Federal Communication Commission's order revoking net neutrality was published in the Federal Register. You can read the full order here. The publication means that a new fight around net neutrality is about to begin. States and other parties will be able to sue over the rules -- some have already gotten started -- and a battle in Congress will kick off over a vote to reverse the order entirely. While that fight likely won't get far in Congress since Republicans by and large oppose net neutrality and control both chambers, there will likely be a long and heated legal battle around the corner for the FCC's new policy. The FCC's new rules are really a lack of rules. Its "Restoring Internet Freedom" order entirely revokes the strong net neutrality regulations put in place back in 2015 and replaces them with basically nothing. Internet providers can now block, throttle, and prioritize content if they want to. The only real rule here is that they have to disclose if they're doing any of this.

Read more of this story at Slashdot.

Ninni-koira jäi 30 tunniksi jumiin kallionkoloon paukkupakkasilla – pelastui kuin ihmeen kaupalla

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:20

Rautalampilaiset luolakoiraharrastajat Jarno Hämäläinen ja Otso Markkanen tiesivät, että metsästyslajissa on riskinsä. Aina kun koiran laskee luolaan riistan perässä, kerta voi olla sille viimeinen.

Niinpä he osasivat aavistaa jonkin olevan vialla, kun Hämäläisen 1,5-vuotias patterdalenterrieri Ninni ei enää luolatutkakuvan perusteella liikkunut.

– Koira oli vain samassa paikassa, välillä haukkui ja välillä ulisi. Meinattiin että se on jäänyt kivenkoloon, Markkanen kertoo.

Ei ole mitenkään tavatonta, että luolakoira jää jumiin metsästyksen aikana. Joskus koiria pelastettaessa on jouduttu käyttämään apuna jopa kaivinkonetta.

Tällä kertaa onnettomuus sattui kuitenkin harvinaisen vaikeissa olosuhteissa. Luolasto oli Rautalammilla saaressa, jossa ei ollut sähköä, asukkaita eikä mitään. Iltapäivä alkoi hämärtyä ja pakkanen oli kiristymässä yli 20 asteeseen. Kaiken lisäksi maa oli kivikovaa.

– Soitettiin kavereita paikalle ja ruvettiin pehmittämään routakerrosta. Tunnissa saatiin viiden litran ämpärillinen irrotettua. Oli selvää, että hommia piti jatkaa ainakin seuraavana päivänä.

Vaikka työ edistyi käsipelillä hitaasti, miehet saivat sentään yhteyden pinteessä olevaan terrieriin. Sille laskettiin kepin varassa juotavaa ja raksuja. Lopuksi luolaston suuaukko tukittiin lumella, jotta lämpö ei karkaisi. Siinä vaiheessa pakkasta oli ulkona jo 25 astetta.

"Ei voi kuin kiitellä"

Seuraavana aamuna miehet lähtivät uudelleen kaivamaan koiraa esille. Pelastajien helpotukseksi koira oli yön jäljiltä elossa ja jopa hyvävointisen oloinen. Onnettomuuspaikalle vedettiin pulkkien ja ahkioiden avulla aggregaatti ja pieni piikkauskone.

Työ eteni kuitenkin tuskastuttavan hitaasti. Koiran pelastuminen alkoi näyttää toivottomalta, ellei paikalle saataisi järeämpää kalustoa. Hämäläinen ja Markkanen soittivat luolakoiraharrastajia läpi ja apua kuulutettiin myös alan Facebook-ryhmässä.

Se kannatti. Toisena päivänä paikalla oli jo kymmenkunta avuliasta miestä. Yli tunnin ajomatkan päästä Laukaasta oli saatu järeämpi poravasara, jolla alkoi syntyä tulosta. Lopulta yksi miehistä saatiin jo ujutettua luolaan piikkauskoneen kanssa lähemmäksi koiraa. Hän sai kosketusyhteyden koiraan ja huomasi, että se oli kiilautunut jumiin kahden kiven väliin takakäpälistään.

Viimein, 30 tuntia kestäneen koettelemuksen jälkeen patterdalenterrieri Ninni pääsi vapauteen. Koira käveli omin jaloin, söi ja joi – tapahtumiin nähden se oli yllättävänkin hyvässä kunnossa.

– Oli helpotus, kun koira saatiin elävänä ulos. Siinä olisi voinut käydä huonosti, Ninnin omistaja Jarno Hämäläinen miettii.

Koira jäi loukkoon tiistaina ja se vapautettiin keskiviikkona alkuillasta. Markkanen kiittää lämpimästi kaikkia niitä, jotka auttoivat pelastusoperaatiossa.

– Ei voi kuin kiitellä. Hienoa, että löytyy tänä päivänä tuommoista porukkahenkeä, hän iloitsee.

"Koiranhoitajan pitää miettiä riskejä jo ennakolta"

Luolakoiria käytetään metsästettäessä kettuja, supikoiria ja mäyriä maanalaisista koloista. Koira ajaa saaliin luolasta tai tappaa sen itse. Luolakoirina käytetään etenkin mäyräkoiria ja terrierejä.

Luolassa olevan riistan metsästäminen on luolakoirille, kuten patterdalenterrierille lajityypillistä käytöstä. Omistajan on kuitenkin syytä pitää mielessä riskit, muistuttaa eettisen metsästyksen vastaava Juha Kuittinen Suomen Riistakeskuksesta.

– Koiranhoitajan pitää miettiä riskejä jo ennakolta, eikä kaikkiin paikkoihin kannata koiraansa laittaakaan, Kuittinen linjaa.

Suomen Riistakeskus on laatinut eettiset ohjeet luolakoiran kanssa metsästämiseen. Voit tutustua niihin täältä.

Hämäläisellä ja Markkasella oli mukana toinenkin koira, joka viipyi luolassa parikymmentä minuuttia ennen kuin Ninni laskettiin sinne.

Kumpikaan koira ei ollut aikaisemmin käynyt luolassa. Paikalla tiedettiin kuitenkin olevan supikoiria ja yksi vieraspeto saatiin epäonnisen jahdin aikana saaliiksikin.

– Se oli yllättävän laaja kallionalunen, jossa oli useampi reikä. Pitää varmaan tulevaisuudessa oppia välttämään tuollaista, Otso Markkanen miettii.

Twitter Updates Developer Rules in the Wake of Bot Crackdown

Slashdot - To, 02/22/2018 - 17:20
Twitter is getting serious about its bot problem. From a report: Hours after a massive bot purge that prompted the #TwitterLockOut hashtag to trend, the company is announcing new rules for developers meant to prevent bots from using third-party apps to spread spam. According to the new rules, developers that use Twitter's API will no longer be able to let users: Simultaneously post identical or substantially similar content to multiple accounts. Simultaneously perform actions such as Likes, Retweets, or follows from multiple accounts Use of any form of automation (including scheduling) to post identical or substantially similar content, or to perform actions such as Likes or Retweets, across many accounts that have authorized your app (whether or not you created or directly control those accounts) is not permitted.

Read more of this story at Slashdot.

EU-kansalaiset muuttavat pois Britanniasta – suurin lähtöaalto kymmeneen vuoteen

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:16

EU-kansalaiset muuttavat nyt joukolla pois Britanniasta, joka valmistautuu EU-eroonsa.

Britannian tilastolaitoksen mukaan maasta muutti viime vuoden aikana pois enemmän EU-kansalaisia kuin vuosikymmeneen. Poismuuttaneiden lukumäärä oli 130 000.

Britannian tilastolaitos arvioi, että Britannian päätös erota EU:sta on voinut vaikuttaa ihmisten muuttopäätökseen.

Samaan aikaan maahan muutti 220 000 EU-kansalaista. Muuttovoitto oli 90 000 henkilöä, joka on matalin luku viiteen vuoteen. Luku lähes puolittui edellisestä vuodesta.

EU:n ulkopuolinen maahanmuutto on sen sijaan kasvanut. Britanniaan muutti noin 285 000 ulkomaalaista muista kuin EU-maista, ja noin 80 000 muutti maasta pois. Britannian tilastolaitoksen luvut kattavat 12 kuukauden jakson syyskuusta 2016 elokuuhun 2017.

Tilastolaitoksen luvuista kertovat muun muassa yleisradioyhtiö BBC ja The Guardian.

Aktiivimallin epäselvyydet aiheuttavat hämmennystä – kerro, millaisiin ongelmiin olet törmännyt uudistuksessa

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:14

Vuoden alussa käyttöön otettua työttömyysturvan aktiivimallia koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet TE-toimistoissa. Kela on lähettänyt asiakkailleen aktiivimallia selittäviä kirjeitä.

Selityskirjeet ovat kuitenkin jättäneet asiakkaiden mielestä kysymyksiä avoimeksi. Heitä askarruttaa varsinkin se, mihin kaikkiin palveluihin osallistuminen täyttää aktiivisuusehdon.

Työttömyysetuuden maksaja seuraa työttömän aktiivisuutta 65 maksupäivän tarkastelujaksoissa. Kela vastaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksamisesta ja työttömyyskassat ansiosidonnaisesta päivärahasta.

Täyden työttömyysetuuden saaminen vaatii tarkastelujakson aikana 18 tunnin työntekoa, 241,04 euron tienaamista yritystoiminnalla tai osallistumista työllistymistä edistävään palveluun viiden päivän ajan.

Aktiivisuusehdon täyttämiseksi jonkin näistä vaihtoehdoista täytyy täyttyä täysimääräisenä. Asiakas ei voi yhdistää esimerkiksi 9 tunnin työntekoa ja kolmen päivän osallistumista työllistämistä edistävään palveluun.

Mitkä palvelut täyttävät aktiiviehdon?

Työllistämistä edistäviin palveluihin lasketaan omaehtoinen opiskelu, maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu, työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus ja uravalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta.

TE-toimistot antavat työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysturvan maksajalle lakisääteisistä työllistymistä edistävistä palveluista.

Aktiivisuusehdon täyttää myös muunlainen TE-toimiston järjestämä työllistymistä parantava palvelu tai toiminta. Silloin työttömyysetuuden maksajan on selvitettävä asiakkaalta, ovatko tämän käyttämät palvelut sen tyyppisiä, että ne voisivat täyttää aktiiviehdon.

Esimerkiksi Lapin TE-toimistolla on Ovi työhön -palvelukokeilu, jossa asiakas siirtyy määräajaksi yksityisen yrityksen valmennus- tai työllistämispalveluiden piiriin.

Palveluntuottajan kuuluu antaa asiakkaalle todistus, josta selviää palvelun tarkoitus ja kesto. Asiakas toimittaa todistuksen työttömyysetuuden maksajalle.

Nykyisessä lainsäädännössä ammattiliittojen, järjestöjen ja muun kolmannen sektorin tarjoamia palveluja ei hyväksytä aktiivimalliin.

Tästä syystä jotkut asiakkaat ovat joutuneet kieltäytymään kolmannen sektorin tarjoamista hyviksi katsotuista aktivointitoimista, koska heidän on pitänyt osallistua viranomaisen tarjoamaan palveluun täyttääkseen aktivointiehdon.

Ministeriö pyrkii selkiyttämään tilannetta

Aktiivimallin työnjako aiheuttaa vielä hämmennystä. Esimerkiksi työttömyysetuuden maksajat saattavat ohjata asiakkaita kysymään TE-toimistoilta lausuntoa sellaisista palveluista, joista vain palveluntuottaja voi antaa todistuksen.

Sosiaali- ja terveysministeriö kerää helmikuun aikana listaa eri alueiden TE-toimistojen tarjoamista työllisyyttä edistävistä ostopalveluista. Listan avulla ministeriö tuo palvelut selkeämmin esille työttömyysetuuksien maksajien ohjeeseen.

TE-toimistot ovat välittäneet sosiaali- ja terveysministeriölle viestiä, että lakiin olisi syytä lisätä kolmannen sektorin tarjoamia aktiivisuuden muotoja.

Millaisia kokemuksia sinulla on työttömyysturvan aktiivimallista? Kerro meille jutun alla olevassa kommenttikentässä.

Juttua varten haastateltiin Lapin TE-toimiston johtajaa Tiina Kerästä, Uudenmaan TE-keskuksen johtajaa Jarmo Ukkosta ja Kelan juristia Antti Ristimäkeä.

Onko sinusta sotimaan? Total War: ARENA -avoin beta alkaa tänään

Muropaketti - To, 02/22/2018 - 17:11

Total War: ARENA -verkkomoninpelin avoin betatestaus käynnistyy tänään.

Total War: ARENA -verkkomoninpelin avoin betatestaaminen alkaa tänään. Legendaarinen pelisarja loikkaa ensimmäistä kertaa puhtaasti nettimoninpeliin, jossa komentajat taistelevat toisiaan vastaan strategisessa 10 vs 10 -taisteluissa.

Areenalla myllyttävät barbaarien, roomalaisten ja kreikkalaisten lisäksi cartagenalaiset. Pelaajat kasaavat sotajoukkonsa lukuisista erilaisista vaihtoehdoista ennen taistelukentille astelua. Komennot ja taktiikat pitää valita tarkkaan ja nopeasti, sillä taistelut ovat intensiivisiä. Tiimityöskentely ja nopeat refleksit ovat avainasemassa.

Kaikki betatestauksessa ansaittu kehitys ja kokemus siirtyvät peliin, kun se virallisesti käynnistyy.

Peli ja kaikki olennainen tieto siitä löytyy sen nettisivuilta.

The post Onko sinusta sotimaan? Total War: ARENA -avoin beta alkaa tänään appeared first on Muropaketti.com.

Huawei P20 -puhelimen prototyyppi vuotokuvissa

Muropaketti - To, 02/22/2018 - 17:05

Puhelinten prototyyppejä vuotaa välillä julkisuuteen, nyt kuvia on tarjolla Huawein P20 -puhelimen protosta.

Kuvat on saanut käsiinsä AndroidAuthority-sivusto. Puhelinta odotetaan julkaistavaksi vasta selvästi Mobile World Congress -tapahtuman jälkeen, maaliskuun lopussa. Ilmeisesti prototyyppi ei ole vielä aivan lopullinen, silloin esiteltävä versio.

Puhelimen näytön reunukset on onnistuttu kaventamaan äärimmäisen ohuiksi. Tosin kyseiseen prototyyppiin ei  saatu virtoja päälle, joten aivan täyttä varmuutta siitä missä näyttö loppuu ja reunus alkaa ei ole.

Aiemmat huhut ovat istuttaneet puhelimen takapuolelle peräti kolmea kameraa, mutta protossa niitä on vain kaksi. Sivuston Huawei-syväkurkun mukaan puhelimesta on kuitenkin tulossa kaksi versiota, ilmeisesti kolmoiskamera nähdään Plus/Pro -versiossa.

Kameroiden osalta ei ole tarjolla teknisiä tietoja, mutta P10-versiossa nähty, erivärinen ”kameraosio” puhelimen yläosassa on unohdettu, ja kamerat ovat nyt orgaanisempi osa takalevyä. Esiversion alareuna paljastaa stereokaiuttimet – tai ainakin siltä näyttävän designin. Toinen ääneen liittyvä erikoisuus on puuttuva äänenvoimakkuuden säädin. Virtakytkin tosin saattaa toimia myös hipaisuperiaatteella äänenvoimakkuuden säätimenä, pyyhkäisy sormella virtanapin päältä toiseen suuntaan nostaa voimakkuutta ja toiseen suuntaan laskee.

The post Huawei P20 -puhelimen prototyyppi vuotokuvissa appeared first on Muropaketti.com.

Ready Player Onen hahmojulisteet esittelevät Steven Spielbergin uutuusleffan avainpelaajat

Muropaketti - To, 02/22/2018 - 17:05

Ernest Clinen romaaniin pohjautuva Ready Player One julkaistaan maaliskuun lopussa.

Ernest Clinen kirjoittama, populaarikulttuuriviittauksia vilisevä Ready Player One kääntyy elokuvamuotoon Steven Spielbergin ohjaksissa. Nyt maaliskuussa ensi-iltansa saavasta elokuvasta on julkaistu uusia julisteita, jotka esittelevät elokuvan keskeisiä hahmoja.

Julisteissa nähdään Tye Sheridanin esittämä keskushahmo Parzival, Olivia Cooken esittämä Art3mis, Lena Waithen esittämä Aech, Mark Rylancen esittämä Anorak, Wim Morisakin esittämä Daito, Philip Zhaon esittämä Sho sekä Ben Mendelsohnin esittämä Sorrento.

Ready Player One kertoo tulevaisuuden maailmasta, jossa ihmiset hakevat lohtua virtuaalimaailma Oasiksesta. Virtuaalimaailman luoja testamenttaa koko omaisuutensa sille, joka ensimmäisenä löytää hänen jonnekin Oasikseen piillottamansa salaisuuden. Tuota pääsiäismunaa lähtee raivoisassa kilpailussa etsimään myös Tye Sheridanin esittämä nuori Wade Watts.

Ready Player Onen ensi-ilta Suomessa on 28. maaliskuuta. Elokuvan on Clinen alkuperäisteoksen pohjalta käsikirjoittanut Zak Penn (Last Action Hero).

The post Ready Player Onen hahmojulisteet esittelevät Steven Spielbergin uutuusleffan avainpelaajat appeared first on Muropaketti.com.

Säät suosivat nyt pakkasesta pitäviä lomalaisia – "Liian aurinkoista, mutta muuten mukavaa"

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 17:05

Etelä-Suomen hiihtolomaviikko on tarjonnut aurinkoista ja kylmää kyytiä ympäri Suomea. Pakkaslukemat ovat päivisin vaihdelleet 10 ja 20 pakkasasteen välillä. Öisin pakkasta on ollut kymmenkunta astetta enemmän. Pakkanen on kireää myös tulevina öinä, ennustaa Ilmatieteen laitos.

Ensi viikolla on syytä varautua entistä kovempiin pakkasiin, sillä ennusteen mukaan Siperiasta virtaa kylmää ilmaa Suomeen. Esimerkiksi Pirkanmaalle ennustetaan tätäkin viikkoa kylmempää, erityisen hyisiä näyttävät olevan ensi viikon keskiviikko ja torstai.

Ulkona liikkujia paukkuva pakkanen ei välttämättä haittaa.

– Pakkanen on vaatekysymys, korostaa jäällä hiihtämisestä nauttiva Kaarina Sjöblom.

Talvinen Tammerkoski huuruaa kovassa pakkasessa.Marjut Suomi / Yle "Kivaa olla puistossa", sanoo Milla HammarbergMarjut Suomi / Yle Max ja Minin omistajan pitää miettiä tarkoin ulkoilun aika ja paikka, etteivät tassut kerkiä jäätyä.Marjut Suomi / Yle "En ole talvi-ihminen, mutta nyt on ollut kaunista ja minäkin olen tykännyt", kertoo Emma Laakso.Marjut Suomi / Yle Anna Kuutsa ja Emma Laakso nauttivat reippaasta ulkoilukelistä.Marjut Suomi / Yle "Ihana hiihtää kahden vuoden tauon jälkeen. Pakkanen on vaatekysymys, muistuttaa Kaarina Sjöblom.Marjut Suomi Näsijärvellä on latu kunnossa.Marjut Suomi / Yle Tammerkosken rantatie houkuttelee maisemien ihailuun.Marjut Suomi / Yle Lumikiteet saavat puunoksat "kukkimaan".Marjut Suomi / Yle Auringonvalo saa pensaat tuikkimaan timanttisina Tampereella.Marjut Suomi / Yle Tammerkoski virtaa sulana pakkasellakin.Marjut Suomi / Yle Koskipuisto Tampereen keskustassa leikkipuistoineen on monen suosikkikohde talvellakin.Marjut Suomi / Yle Jääkukat eivät aina ilahduta aamuista autoilijaa.Marjut Suomi / Yle Ei saa sukeltaa pää edellä talvellakaan.Marjut Suomi / Yle Avantouinti vai luistelu? Näsijärvellä kumpikin sujuu.Marjut Suomi / Yle Näsijärven luistelurata kutsuu kiitämään pitkin aurinkoista jäätä.Marjut Suomi / Yle Jääpuikkoja Näsijärven rannallaMarjut Suomi / Yle Jääpuikkotaidetta veden ylläMarjut Suomi / Yle Aurinko tuo valoa lumisiin puihin.Marjut Suomi / Yle

Lue myös: Siperian hyytävä hönkäys runtelee Suomea – Näillä vinkeillä sinä, lapsesi, kotisi, autosi ja vaikka putkesi selviätte pakkasista

Viro on unelmamaa yrittäjälle, sanoo Tallinnassa asuva suomalais-virolainen pariskunta

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 16:50

Miksi ihmeessä Viro? Miksei mieluummin Britannia, Saksa tai edes Ruotsi? Opiskelukaverit olivat ihmeissään, kun suomalainen Pekka Eloranta 1990-luvun lopulla parikymppisenä kauppatieteiden opiskelijana kiinnostui Virosta.

Joku rosoisessa, hiljattain itsenäisyytensä palauttaneessa maassa kiehtoi. Maa tuntui jännittävältä ja Eloranta näki siellä taloudellista potentiaalia.

Pari vuotta valmistumisensa jälkeen, vuonna 2000, hän muutti Tallinnaan suomalaisen leipomon talousjohtajaksi ja viihtyi. Silti hän ajatteli asuvansa maassa vain väliaikaisesti, ehkä vuoden tai pari.

Toisin kävi.

Eloranta avaa oven Tallinnan keskustassa sijaitsevan kivitalon ullakkokerrokseen remontoidussa asunnossa.

Paikalla on myös mainoselokuvatuottajana työskentelevä vaimo Ingrid Eloranta sekä pariskunnan 4-vuotias tytär Kira, joka on viettänyt päivän tanssileirillä. Siellä hänelle on maalattu kasvoihin hienot kissanviikset. Jaloissa pyörivät perheen Chapelle-koira ja harmaa kani, jonka Kira esittelee Pupuksi.

– Olen neli aastat vana, Kira ilmoittaa.

Stanislav Moshkov

Neljävuotias puhuu kahta kieltä, mutta viro on kielistä vahvempi.

Tässä asunnossa Elorannat viettävät ainoastaan talvet. Kesäisin he asuvat Saarenmaan kupeessa pienellä Muhun saarella, jossa heillä on ravintola, viinitila ja majatalo.

– Nyt kun olen asunut Virossa melkein kaksikymmentä vuotta ja minulla on täällä perhe, työt ja parituhatta viiniköynnöstä istutettuna Muhun multaan, voin jo sanoa, että juureni ovat aika syvällä Viron maaperässä, Pekka Eloranta sanoo.

– Ihan konkreettisestikin.

Vanha perheyritys sai uuden elämän

Pekka Eloranta ei ehkä olisi nyt tässä, ellei hän olisi törmännyt sattumalta 100-vuotiaaseen entiseen viininvalmistajaan Dimitri Matieseniin kesällä 2008 Tallinnan Toompean mäellä .

Matiesen oli joutunut pakenemaan toisen maailmansodan aikana Saksan armeijaa Virosta Ruotsiin. Mies tuli juhlimaan satavuotisjuhliaan entiseen kotimaahansa.

Matiesen kertoi Pekka Elorannalle perheyrityksestä, jonka oli joutunut jättämään taakseen paetessaan Virosta: Luscher & Matiesen -viiniyhtiöstä.

– Kuuntelin sitä kertomusta ja moni asia tuntui loksahtavan silloin paikoilleen. Tunsin, että tässä on elämäntehtäväni, Pekka Eloranta sanoo.

Stanislav Moshkov

Eloranta perusti Luscher & Matiesenin uudelleen vuonna 2009. Samana vuonna Dimitri Matiesen kuoli, mutta ehti ennen kuolemaansa kuulla, että vanha perheyritys on taas toiminnassa.

Ingridin Pekka tapasi vuonna 2010 tallinnalaisella rock-klubilla. Muutama viikko ensitapaamisen jälkeen Ingrid kysyi Pekalta, haluaisiko tämä lähteä käymään Muhulla, jossa hänen perheellään on kesäpaikka ja kesäisin toimiva pieni majatalo.

– Olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät Muhulla ja halusin selvittää, mitä mieltä Peke on paikasta, Ingrid Eloranta kertoo.

– En olisi voinut kuvitella aloittavani vakavaa seurustelua miehen kanssa, joka ei viihdy siellä.

Pekka ihastui paikkaan, ja siitä tuli vähitellen osa Luscher & Matiesenin tarinaa. Ensimmäiset viiniköynnökset tilalle istutettiin 2012 ja ensimmäiset viinit Muhun rypäleistä tehtiin vuonna 2016.

Viro 100

Viro viettää sadatta itsenäisyyspäiväänsä 24. helmikuuta. Yle käsittelee juhlien alla Viron historiaa, kulttuuria ja nykypäivää. Lue ainakin nämä jutut:

Talvisin Pekka pyörittää Tallinnan vanhassa kaupungissa Toompean mäellä sijaitsevaa Viron viini- ja juomakulttuurimuseota. Museo on samassa rakennuksessa, jossa Luscher & Matiesenin viini- ja mehutehdas toimi 1920- ja 1930-luvuilla.

Pekka ei ole Elorannan perheen ainoa yrittäjä. Ingrid on osakkaana mainostuotantoyhtiö Cuba Filmsissä, joka tekee mainosfilmejä isoille asiakkaille kuten Ikealle, Fazerille ja Lidlille.

Molempien työpäivät venyvät helposti pitkiksi ja matkoja kertyy vuodessa paljon.

Yrittäjyys on silti kummankin intohimo.

Virossa verottaja on yrittäjän yhteistyökumppani

Byrokratiaa ja lakipykäliä. Siltä näyttää suomalainen liiketoiminta Elorantojen silmin. Virossa yrittäjyys on heidän mielestään tehty helpoksi ja siihen kannustetaan.

– Kun juttelen suomalaisten yrittäjäkavereiden kanssa, maiden välillä tuntuu olevan hirvittävän suuri ero, Pekka Eloranta sanoo.

Hänestä suomalaisvirastot vaikuttavat käytännöissään todella jäykiltä, kun taas Virossa verovirkailijat ja kaupunkien virkamiehet ovat joustavia ja luovia, ja ratkaisuja pyritään etsimään yhdessä yrittäjän kanssa.

Kerran Pekka Eloranta alkoi kiitellä puhelimessa verottajan poikkeuksellisen avuliasta ja hyvää palvelua. Verovirkailija puhelimen toisessa päässä oli ihmeissään.

– Hän huudahti, että totta kai me autamme sinua, mehän olemme yhteistyökumppaneita!

Elorantaa viehättää Virossa myös yleinen ”tekemisen meininki”: se, että asiat etenevät ripeällä aikataululla ja yllättäviinkin tilanteisiin sopeudutaan nopeasti.

Juuri myönteinen yritysilmapiiri, kevyempi verotus ja joustava työkulttuuri ovat syitä, jotka vetävät suomalaisia yrittäjiä Viroon.

Suomen suurlähetystön tietojen mukaan Virossa toimii tällä hetkellä noin 6 000 yritystä, joissa on mukana suomalaista pääomaa. Sataprosenttisesti suomalaisten omistuksessa on niistä noin 4 000. Määrä kasvaa suunnilleen kahdellasadalla yrityksellä vuosittain.

Tarkka yritysten tilastoiminen on kuitenkin mahdotonta eikä luvuissa ole mukana Pekka Elorannan kaltaisten virolaistuneiden suomalaisten perustamia virolaisyrityksiä.

On myös hyvä muistaa, että moni yritys toimii samanaikaisesti Suomenlahden molemmin puolin. On yleisempää, että suomalaisyritys laajentaa toimintaansa Viroon kuin se, että se siirtyisi sinne kokonaan.

Stanislav Moshkov Digitalisaation luvattu maa

Viron kehitys on ollut Pekka Elorannan mukaan päätähuimaava niiden parinkymmenen vuoden aikana, jotka hän on asunut maassa.

– Yhdessä vaiheessa riitti, että oli täältä poissa viikon tai kaksi, niin tutulle kadulle oli jo noussut siinä ajassa uusi pilvenpiirtäjä, hän sanoo.

Myös 33-vuotias Ingrid Eloranta on kiinnittänyt huomiota maan nopeaan muutokseen.

– Kuulun niin sanottuun vapauden lapsien sukupolveen, eli en muista paljonkaan Neuvostoliiton ajasta, Tallinnassa syntynyt ja kasvanut Ingrid sanoo.

– Mutta kyllä Virosta on tullut minun elinaikanani koko ajan parempi paikka elää. Ihmiset ja yhteiskunta ovat muuttuneet avoimemmiksi, ihmisten itsetunto on parantunut ja luovuutta on tullut lisää.

Suhde suomalaisiin muuttunut tasavertaisemmaksi

Kansallisen itsetunnon kasvu näkyy Elorantojen mukaan esimerkiksi siinä, miten virolaiset suhtautuvat suomalaisiin.

– Vielä kymmenen vuotta sitten täällä puhuttiin, että ulkomailla on kaikki paremmin ja että Suomi on parempi maa kuin Viro. Nykyään kateuteen tai alemmuudentunteeseen ei enää törmää.

Suomalaisetkin suhtautuvat heidän mielestään nykyään virolaisiin tasavertaisemmin kuin ennen. Viinaturistien sikailu Tallinnassa on vähentynyt sitä mukaa kun Viron hinnat ovat nousseet.

– Enää täällä ei näe kännisiä suomalaisia konttaamassa Viru-kadulla tai levittelemässä ylimielisesti setelitukkoja ravintoloissa, Pekka Eloranta sanoo.

Asetelma on kääntynyt sellaiseksi, että Suomi voisi ottaa monessa asiassa mallia Virosta. Pekka Elorannan mielestä Viro on kiilannut Suomen ohi paitsi yrittäjien tukemisessa myös teknologisessa kehityksessä.

Esimerkiksi hän ottaa Viron sähköisen henkilökortin, jolla voi muun muassa äänestää etänä ja allekirjoittaa dokumentteja sähköisesti.

– Suomi kuvittelee olevansa digitalisaation edelläkävijä, kun siellä on pankkipalvelut ja muut. Silti sellainen yksinkertainen asia kuin digitaalinen allekirjoitus, joka on täällä ollut jo kymmenen vuotta arkipäivää, ei ole Suomessa vielä tuttu asia juuri kellekään.

Stanislav Moshkov Yrittäjä haaveilee vapaa-ajasta

– Kira, rahulikult (Kira, otapa rauhallisesti) Pekka sanoo Kiralle, joka alkaa pikkuhiljaa käydä levottomaksi. Päivä on ollut pitkä.

Pekka Eloranta pyrkii puhumaan tyttärelle suomea, mutta välillä siitä tulee lipsuttua – viro kun on nykyisin hänen vahvempi kielensä, se, jolla hän näkee unia.

– Pekan vanhemmat käyvät onneksi Tallinnassa aika usein ja Kira pääsee puhumaan suomea heidän kanssaan, Ingrid sanoo.

– Olisi kiva ehtiä käydä Suomessa enemmän, mutta ei meillä tässä elämäntilanteessa ole aikaa. Yrittäjän arki on niin hektistä, hän harmittelee.

Haastattelua seuraavana aamuna Ingrid on lähdössä kello 7.30 lähtevällä lautalla Suomeen – tällä kertaa ei kuitenkaan työmatkalle vaan työporukan virkistysreissulle Himokselle.

Lauantaina vietettävää Viron satavuotispäivääkään perhe ei ehdi juhlistaa yhdessä, koska Pekka tekee töitä: hän isännöi asiakkaidensa juhlaillallista.

– Ehkä nostamme myöhäisillasta kuitenkin vielä kotona lasilliset Virolle.

Ainoa asia, josta perhe tällä hetkellä varsinaisesti haaveilee, on aika.

– Että olisi enemmän aikaa perheelle, parisuhteelle ja itselle, Ingrid sanoo.

Pekka ajattelee samoin.

– Tässä on tullut tehtyä jo kaikenlaista ja toteutettua monia haaveita. Nyt olisi mahtavaa, että voisin viettää enemmän aikaa perheen kanssa.

Juttua varten on haastateltu Suomen Tallinnan-suurlähetystön talousneuvojaa Hannu Arhinmäkeä.

Taas hävettiin turhaan: Kansan lyttäämät olympia-asut keräävät kehuja maailmalla

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 16:49

Suomen olympiaurheilijoiden edustuasut ovat keränneet kehuja PyeongChangissa sekä kansainvälisessä mediassa. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes ja kansainvälisten julkkisten muotia seuraava InStyle-sivusto ovat nostaneet Suomen edustusasun kisojen parhaimmistoon.

Toisin kuin Suomessa, jossa Luhdan suunnittelemat asut julkistettiin kohun saattelemana marraskuussa. Niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa kritisoitiin muun muassa kansallisten tunnusten puuttumista sekä asujen moderniutta.

Luhta kertoi tuolloin suunnitelleensa asut tarkoituksella rohkeasti ja erityisesti Aasian markkinoita silmällä pitäen. Kotimaan kohun jälkeen kansainväliset kehut tuntuvat hyvältä, myhäilee Luhdan urheiluyksikön johtaja Juha Luhtanen.

Palautteen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti kyllä meidät. Juha Luhtanen

– Onhan sillä äärimmäisen iso henkinen merkitys, että näinkin kansainväliset instanssit ovat noteeranneet. Tämä on erittäin positiivista julkisuutta Suomelle. Ja suunnittelijan puolesta olen varsinkin tyytyväinen – tämä kritiikki, mitä Suomessa tuli aluksi, oli niin vahvaa, että se rupesi vaikuttamaan herkkään ihmiseen, paljastaa Ylen Ajantasassa haastateltu Luhtanen.

Luhta on aiemmin vastannut edustusurheilijoiden vaatetuksesta ja ollut kritiikin kohteena.

– Usein ollut niin, että jos tykätään, ollaan hiljaa, mutta jos ei tykätä, niin palautetta annetaan vahvasti. Nyt liikuttiin kansallistasolla, niin kaikilla oli mielikuva, miten Suomea pitää edustaa olympiakisoissa. Palautteen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti kyllä meidät, myöntää Luhtanen.

Suomalaisten edustuasut ovat herättäneet kiinnostusta myös olympiakylässä. Olympiaurheilijoilla on tapana vaihtaa pukuja tai asusteita toisen maiden urheilijoiden kanssa ja nyt suomalaisten asut ovat olleet kysyttyjä.

Asujen kysynnän on pistänyt merkille muun muuassa Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkö Laura Lehtonen, joka twiittasi ilmiöstä Etelä-Suomen Sanomien artikkelista syntyneeseen keskusteluun.

Kohutuista karvahatuista on tullut kyselyjä myös valmistajalle asti. Hatuista voi tulla keräilyharvinaisuus, sillä Luhta valmisti niitä olympilaisia varten kolmesataa.

– Heti kun asut julkistettiin, tuli kyselyjä. Karvahattu sai kaksijakoisen palautteen, toiset tykkäsivät tosi paljon ja toiset vihasivat. Ne ovat uniikkikappaleita, niitä ei otettu muuhun tuotantoon, kertoo Juha Luhtanen.

Luhdalla on sopimus myös vuoden 2020 ja 2022 olympialaisista. Ylen aiemmassa artikkelissa Luhtanen lupasi, että rohkeita valintoja on luvassa myös tulevina vuosina.

Puhemiesneuvosto ehdottaa tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamista – hylkäsi SDP:n vaatimukset Suojelupoliisin valvonnasta

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 16:47

Eduskunnan puhemiesneuvosto esittää uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamista eduskuntaan. Puhemies Paula Risikon johdolla kokoontunut neuvosto ehdottaa, että eduskunnan työjärjestykseen tehdään muutokset, joita tiedustelun parlamentaarisen valvonnan järjestäminen vaatii.

Hallituspuolueet äänestivät eduskunnan puhemiesneuvostossa kumoon opposition SDP:n vaatimukset Suojelupoliisin koko toiminnan alistamisesta parlamentaariseen valvontaan.

SDP varoittanut, ettei se hyväksy tiedustelulakeja

Tiedustelulakien kiireelliseen käsittelyyn ja viestintäsalaisuuden avaamiseen tarvitaan eduskunnassa SDP:n tukea. SDP:lle Suojelupoliisin tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta on kynnyskysymys, jota ilman puolue ei ole valmis hyväksymään eduskunnalle annettuja tiedustelulakeja. Hallituksen esittämissä tiedustelulaeissa Supo muuttuisi tiedusteluorganisaatioksi nykyisen poliisiorganisaation sijaan.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ehdottanut, että uusi eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta valvoisi tiedustelutoimintaa. Valtioneuvosto nimittäisi tiedusteluvaltuutetun, joka vastaisi laillisuusvalvonnasta. Demareille ei riitä, että Supon tietojen keräystä valvotaan. SDP olisi halunnut kirjauksen, että valiokunnalla on oikeus valvoa kaikkea Supon toimintaa.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovisen mukaan salassapitosäännösten muutokset eivät muuttaisi nykytilannetta. Tuovisen mukaan pykäliin halutaan vain kirjata jo voimassa oleva tilanne.

Eduskunnan apulaispääsihteerin mukaan vaitiolovelvollisuus tai sanktiot eivät ole laajentumassa "poliittisiin vuotoihin" eli valiokuntien keskeneräisistä asioista puhumiseen.

Tiedustelutieto ja muu kansallisen turvallisuuden vaarantava tieto on nykyisinkin salassa pidettävää. Tuovisen mukaan kyse on nykysäännösten ulottamisesta uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan työhön, joka tulevaisuudessa käsittelee ainoastaan tiedustelutietoa.

Lue myös:

Supon valvonnasta harvinainen riita eduskunnan puhemiesneuvostossa

Professori toppuuttelee eduskunnan salassapitosäännöksistä noussutta porua: Muutokset eivät vaikuta suurilta

Eduskunnan salassapitosäännöksiin tulossa muutoksia – vaitiolo halutaan ulottaa kaikkiin valiokuntiin

SpaceX Successfully Launches Falcon 9 Carrying Starlink Demo Satellites

Slashdot - To, 02/22/2018 - 16:40
SpaceX has successfully launched a Falcon 9 from SLC-4 at Vandenberg Air Force Base today, its first launch since its successful Falcon Heavy test earlier this month. The launch took off early Wednesday morning, after being rescheduled a couple of times from an initial target of this past weekend. From a report: The launch was primarily designed to bring the PAZ satellite to orbit (which was deployed as planned into a low Earth, sun-synchronous polar orbit), a satellite for a Spanish customer that's designed to provide geocommunications and radar imaging for both government and private commercial customers. This launch had a secondary purpose, however, and one that might ultimately be more important to SpaceX's long-term goals. SpaceX packed two demonstration micro satellites for its planned internet broadband service (which Elon Musk confided via tweet it will call 'Starlink'). These will perform tests required before it's certified to operate the service, which it hopes to use to generate revenue by signing up subscribers to its internet service, which will hopefully be globe-spanning once complete.

Read more of this story at Slashdot.

Puutteet Patrian prosesseissa ovat huolenaihe – "Tämä koskee laajemminkin suomalaista liike-elämää"

Kaleva - To, 02/22/2018 - 16:39
Suomalaisilla työpaikoilla ei ole tavatonta, että työtä tehdään niin joustavasti, etteivät kaikki tarkalleen tiedä omia vastuitaan tai sitä, mitä muut omassa organisaatiossa tarkalleen tekevät.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä