Uutiset

Raskaan ajoneuvon nostotyö sulkee tien 79 tunneiksi Rovaniemen ja Kittilän välillä

Kaleva - To, 02/22/2018 - 19:26
Tarkempi paikka on Rovaniemen Lohinivan ja Kittilän Kurolan välillä. Paikalla on kiertotie henkilöautoille.

Viiden päivän pommitusten saldo Ghoutassa: 400 kuollutta, 1 500 haavoittunutta

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 19:25

Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut viidessä päivässä 370–400 siviiliä, arvioivat YK ja The Syrian Observatory for Human Rights -järjestö (SOHR). Lisäksi ainakin 1 500 ihmistä on haavoittunut.

Syyrian hallitus ja sen liittolaiset aloittivat Itä-Ghoutan pommitukset sunnuntaina. Itä-Ghoutaa on kuvailtu kärsimyksen keskukseksi, ja ihmiset ovat kertoneet vain odottavansa vuoroaan kuolla.

SOHR:n mukaan kuolleita on 403, ja heistä neljäsosa eli 95 on lapsia.

Itä-Ghouta sijaitsee pääkaupunki Damaskoksen tuntumassa. Siellä asuu arvioiden mukaan noin 400 000 ihmistä.

Se on yksi viimeisiä merkittäviä kapinallisalueita pääkaupungin lähellä. Se on jihadisti- ja islamistiryhmittymien hallussa.

Itä-Ghoutan kapinalliset ovat vastanneet hallituksen pommitukseen. Ne ovat ampuneet kranaatteja Damaskokseen, jossa on kuollut ainakin 16 siviiliä viidessä päivässä.

Lue lisää:

"Itä-Ghouta on Syyrian kärsimyksen keskus" – Yli neljä vuotta piiritystä, nälkää ja pommituksia

AOC:ltä uusi ultra-laajakuvainen AGON AG325UCG6 Black Edition -pelinäyttö

Muropaketti - To, 02/22/2018 - 19:22

AOC:n on esitellyt Intelin Extreme Masters -tapahtumassa uuden ultra-laajakuvaisen ja kaarevan AGON AG325UCG6 Black Edition -pelinäytön. 35-tuumainen näyttö tarjoaa 3440 x 1440 pikselin tarkkuuden ja G-Sync-tuen.

Valmistajan mukaan malli on suunniteltu erityisesti e-urheilijoille, mitä 120 hertsin virkistystaajuus ja UWQHD-tarkkuus tukevat. Vasteaika näytössä on neljä millisekuntia, enimmäiskirkkaus on 300 kandelaa neliömetrille ja kontrastisude 2500:1. Kaarevuutta paneelilla on 1800R ja katselukulmat ovat 178 astetta joka suuntaan.

Näyttöliitännöistä käytettävissä ovat HDMI 1.4 sekä DisplayPort 1.2 ja näiden lisäksi on tarjolla USB 3.0 -liittimien hubi. Näytöstä löytyy sinistä valoa ja ylimääräistä välkkymistä suodattavat teknologiat, piiloon taittuva kuuloketeline ja erilaisia pelaamiseen optimoituja asetustiloja.

AOC AG352UCG6 Black Edition tulee myyntiin toukokuussa 2018 hintaan 899 euroa. Näytöstä uutisoi esimerkiksi Guru3D.

The post AOC:ltä uusi ultra-laajakuvainen AGON AG325UCG6 Black Edition -pelinäyttö appeared first on Muropaketti.com.

Intel, Microsoft, Dell, HP and Lenovo Expect PCs With Fast 5G Wireless To Ship Next Year

Slashdot - To, 02/22/2018 - 19:20
Intel, along with Dell, HP, Lenovo, and Microsoft said Thursday that the companies expect the first 5G Windows PCs to become available during the second half of 2019. From a report: That's about the same time that Intel plans to begin shipping its XMM 8000 commercial modems, marking the company's entrance into the 5G market. Intel will show off a prototype of the new 5G connected PC at Mobile World Congress show in Barcelona. In addition the company will demonstrate data streaming over the 5G network. At its stand, Intel said that it will also show off eSIM technology -- the replacement for actual, physical SIM cards -- and a thin PC running 802.11ax Wi-Fi, the next-gen Wi-Fi standard.

Read more of this story at Slashdot.

Nuorisojärjestöt ehdottavat: Samat päättäjät eivät saa vaikuttaa kaikilla hallinnon tasoilla

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 19:18

Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat kaikista yhdeksästä eduskuntapuolueesta ehdottavat, että päätöksenteossa samat ihmiset eivät saa istua kaikilla kolmella hallinnon tasolla.

Puheenjohtajat vaativatkin siirtymistä niin sanottuun "kaksi kolmesta" -malliin, joka on käytössä Ruotsissa. Malli estää saman päättäjän toimimista samanaikaisesti eduskunnassa, maakuntavaltuustossa ja kunnanvaltuustossa.

– Edessä siintävä vaalisuma tulee johtamaan siihen, että samat ihmiset tulevat toimimaan päätöksentekijöinä niin eduskunnassa, maakuntavaltuustoissa kuin kunnanvaltuustoissakin. Tässä vaiheessa on tehtävä muutoksia, ettei valta keskity ja päätöksenteon laatu heikkene kiireen takia, järjestöjen puheenjohtajat sanovat kannanotossa.

Puheenjohtajat korostavat, etteivät halua puuttua oikeuteen asettua ehdolle vaaleissa. He ehdottavat, että edustajan tulisi luopua paikastaan vasta, kun hän vastaanottaa paikan toisen tason luottamuselimestä.

– Toimivan demokratian edellytys on poliittisen vallan hajauttaminen ja ihmisten laajat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Suomella ei ole varaa sulkea päätöksenteon ovia tulevilta sukupolvilta, puheenjohtajat linjaavat.

Kevään aikana eduskunta käsittelee ehdotuksen lainsäädännöstä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamisesta. Nuorisojärjestöjen puheenjohtajien mukaan tässä yhteydessä on sauma tehdä lakiin muutoksia heidän ehdottamallaan tavalla.

19-vuotiaan Jonas Laakkosen tavoitteena on snowcross-ammattilaisuus – nuori mies kaasuttelee mitalin perässä Raksilan illassa

Kaleva - To, 02/22/2018 - 19:18
19-vuotiaan Jonas Laakkosen tavoitteena on snowcross-ammattilaisuus. Iän ja kokemuksen karttuessa ammattilaissopimus Yhdysvalloissa on päivä päivältä lähempänä.

Yhdysvaltain aseyhdistyksen pomo: Floridan tragedian politisointi on häpeällistä

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 19:08

Yhdysvaltain Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johtaja on purkanut tuntojaan aselakien kiristämisen puolustajista. Wayne LaPierre kutsuu heitä demokraattipuolueen eliitiksi ja syyttää heitä Floridan viimeviikkoisen kouluampumisen politisoimisesta.

– He eivät välitä turvallisuudesta, heille kyse on politiikasta, LaPierre sanoi konservatiivien vuosittaisessa konferenssissa..

LaPierre uskoo, että nykyisen aselain arvostelijat demokraattipuolueessa pyrkivät heikentämään perustuslain takaamaa aseenkanto-oikeutta.

– He vihaavat NRA:ta. Ne vihaavat perustuslain toista lisäystä [joka takaa oikeuden omistaa ja kantaa asetta]. He vihaavat yksikön vapautta, LaPierre lateli.

LaPierre kommentoi Parklandin kouluampumista ensimmäisen kerran julkisesti. Kouluampumisessa kuoli 17 ihmistä, mikä nosti sen Yhdysvaltojen tuhoisimmaksi oppilaan tekemäksi kouluampumiseksi yläkoulussa.

Lue lisää aiheesta:

Trump ehdotti aseita opettajille – Poliisipäälliköiden yhdistys: "En tunne yhtään poliisipäällikköä, jonka mielestä se olisi hyvä idea"

Nuoret vaativat tiukempaa asevalvontaa – Trump lupaili pieniä muutoksia Valkoisessa talossa

Jenkkinuoret kyllästyivät poliitikkojen tyhjiin puheisiin: "Jokaisen kouluampumisen jälkeen toistellaan samaa, mutta mikään ei muutu"

Ulosottojen määrä hirvittää kansanedustajia – oikeusministeri lupaa etsiä resursseja velkaantumisen ehkäisyyn

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 19:04

Kansalaisten velkaantuminen ja ulosottojen suuri määrä nousivat puheenaiheeksi eduskunnan kyselytunnilla. SDP:n Satu Taavitsainen vyörytti syytä hallituksen pienituloisille tekemiin leikkauksiin, jotka ovat hänen mukaansa johtaneet köyhyyden syvenemiseen ja ihmisten maksuvaikeuksien lisääntymiseen.

Taavitsainen totesi, että yli puoli miljoonaa suomalaista on joutunut ulosottoon muun muassa välttämättömien terveydenhuoltokulujen ja sosiaali- ja terveydenhoidon maksujen vuoksi.

Pienituloisia, eläkeläisiä, työttömiä ja vammaisia on joutunut korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen takia häikäilemättömien perintätoimistojen armoille. Satu Taavitsainen (sd.)

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi, että ulosoton asiakkaiden ja velkaongelmien määrä on kasvanut voimakkaasti. Julkisten palvelumaksujen lisäksi ongelmia aiheuttavat Häkkäsen mukaan myös esimerkiksi kulutusluotot ja arjen taloudenhallinnan vaikeudet.

Satu TaavitsainenYle Uutisgrafiikka

Häkkäsen mukaan myös julkisten palveluiden maksuissa on noudatettava normaalia perintätoimintaa, mutta oikeusministeriössä seurataan jatkuvasti, että perintä on asianmukaista. Häkkänen kuitenkin otaksui, että perintälainsäädäntöä joudutaan lähivuosina uudistamaan.

Luulen, että tätä lainsäädäntöä joudutaan lähivuosina päivittämään aika reilustikin, koska tämä ongelma paisuu koko ajan. Antti Häkkänen (kok.)

Perussuomalaisten Mika Niikko nosti esiin pikaluottoyhtiöiden tavan kiertää viime vaalikaudella säädettyjä korkokattoja ja peräsi hallitukselta uusia toimia pikaluottojen aiheuttamaa velkaantumista vastaan. Häkkänen totesi, että pikavippikysymys on otettu uudelleenvalmisteluun oikeusministeriössä. Häkkänen lupasi uusia linjauksia kevään aikana.

Pikavippiyhtiöt ovat järjestään kiertäneet tätä lakia ottamalla edelleen jopa tuhansien prosenttien korkoja. Mika Niikko (ps.)

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kiinnitti huomiota kannustinloukkuun, jossa ulosoton suojaosa jää niin pieneksi, että velallisen ei kannata ottaa vastaan työtä. Kahuluodon mielestä suojaosaa voisi porrastaa niin, että työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa.

Henkilö voi olla siinä tilanteessa, että vouti vie pienestä palkasta yhteensä verotuksen kanssa jopa 90 prosenttia. Outi Alanko Kahiluoto (vihr.)

Häkkäsen mukaan oikeusministeriössä on pohdittu kannustinloukkujen purkamista korottamalla suojaosaa tai muilla keinoilla. Häkkäsen mukaan myös maksuihin myönnettävät lykkäyskuukaudet voisivat olla toimiva keino.

Häkkänen painotti myös ennalta ehkäiseviä toimia velkanongelmien vähentämiseksi. Talous- ja velkaneuvonnassa ei ole Häkkäsen mukaan viime vuosina ollut riittäviä resursseja, mutta hän lupasi kaikista muista taloushaasteista riippumatta pyrkiä lisäämään niitä.

Final Fantasy 15:n ennakkotilaajille luvassa Half-Life -yllätys

Muropaketti - To, 02/22/2018 - 19:03

Ensi viikolla ilmestyy Final Fantasy 15:n ilmainen pelattava demo. Lisäksi pelin ennakkotilaajille annetaan mahdollisuus pukea ylleen Gordon Freemanin asu – silmälaseja ja sorkkarautaa unohtamatta.

Final Fantasy 15 saa ensi viikolla ilmaisen pelattavan demon pc:lle. Demo kattaa pelin ensimmäisen luvun kokonaisuudessaan, ja se tulee tarjolle ensi maanantaina 26. päivä helmikuuta.

Lisäksi FFXV:n ennakkotilaajat saavat itselleen Half-Life -yllätyksen: jos pelin ostaa ennen toukokuun 1:stä päivää, pääsee sitä pelaamaan Gordon Freemanina.

“Jos ostat pelin Steamista ennen toukokuun 1:stä päivää, saat pelin mukana Half-Life -paketin. Siitä löytyy Half-Life -pelien sankarin Gordon Freemanin vetimet FFXV:n hahmolle. Paketti on tarjolla myös Final Fantasy 15:n Multiplayer Expansion: Comradesin pelaajille. Käytännössä paketti tarkoittaa sitä, että pelihahmolla on yllään Fordon Freemanin asu”, kerrotaan Final Fantasy 15:n Steam-sivuilla.

Lisäksi Square Enix kertoo, että Freemanin silmälasit sekä vanha kunnon sorkkarauta tulevat tarjolle.

The post Final Fantasy 15:n ennakkotilaajille luvassa Half-Life -yllätys appeared first on Muropaketti.com.

Myytti kärsivästä taiteilijasta on roskaa

Kaleva - To, 02/22/2018 - 19:00
Olen itse kokeillut kärsivän taiteilijan elämää, mutta hyvää taidetta siitä ei tullut, kirjoittaa Iikka Kivi.

Vikkelän kärpän ruoanhakureissu tallentui videolle Torniossa: "Se on tosi hauska kaveri ja pitää hiiret loitolla"

Kaleva - To, 02/22/2018 - 19:00
Torniolainen Alli Höyhtyä sai taltioitua videolle kärpän kamppailun isoa ja jäistä jauhelihakimpaletta vastaan. Kärppä on jo tuttu vieras talon pihamaalla.

Monet eläinlajit ovat levittäytyneet uusille alueille, mutta onko Suomen luonto aiempaa villimpi? Biologi, tutkija ja suojelujohtaja vastaavat

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 18:55

Suurten nisäkkäiden määrä Suomen luonnossa on kasvanut räjähdysmäisesti parikymmentä vuotta, sanoo biologi Mattias Kanckos Pedersörestä Pohjanmaalta.

– Suomessa on nyt enemmän eläimiä kuin on ollut sataan vuoteen. Tilanne on todella hyvä tällä hetkellä, sanoo Kanckos.

Hän viittaa suurten nisäkkäiden määrää Suomessa vuosina 1917 ja 2017 vertailevaan taulukkoon, jonka mukaan metsä- ja valkohäntäkauriita, metsäpeuroja ja majavia ei ollut itsenäistymisen aikaan lainkaan. Myös ilves, karhu, ahma, susi ja hirvi ovat runsastuneet selvästi vuodesta 1917, osalla lajeista kasvu on ollut kymmenien tuhansien yksilöiden luokkaa.

Kanckos tekee työkseen luontokartoituksia ja toimii luonto-oppaana. Lisäksi hän metsästää ja kalastaa ja on myös alueensa suurpetoyhdyshenkilö. Hän seuraa myös jatkuvasti jälkiä nähdäkseen, millaisia eläimiä alueella liikkuu.

Kanckosin kotiseudulle, Ähtävälle, on tullut viime vuosikymmeninä karhuja, ilveksiä, ahmoja, metsäpeuroja, metsäkauriita, valkohäntäkauriita, paljon saukkoja ja välillä villisikojakin.

– Pietarsaaren seudulla on esimerkiksi karhuja 3–5, ilveksiä 3-4 ja ahmoja yksi pari, sanoo biologi Matias Kanckos.

Eläimille on enemmän tilaa

Myös suuret linnut kuten merimetsot, laulujoutsenet ja kurjet ovat lisääntyneet viime aikoina. Niillä menee nyt hyvin Suomen luonnossa, kun taas osa pikkulintulajeista on alamäessä, sanoo biologi Kanckos.

Nisäkkäistä liito-oravat ovat vähentyneet, samoin tavalliset oravat, jotka ovat myös siirtyneet kaupunkeihin. Se johtuu esimerkiksi näädän lisääntymisestä.

Kehitys tuo Kanckosin mukaan maaseudun ihmisille myös ongelmia: riski on esimerkiksi villisika, jonka populaatio on tuplaantunut parissa vuodessa, nyt yksilöitä on koko maassa yli 3000. Villisian pelätään tuovan Suomeen afrikkalaista sikaruttoa, jota esiintyy Suomen lähialueilla.

Biologi Mattias Kanckos liikkuu luonnossa joka päivä.Petra Haavisto / Yle

Viikonloppuna Kanckos näki kotikulmillaan Ähtävällä 11 metsäpeuraa, viime vuonna niitä oli samalla talvilaidunalueella noin 40. Metsäpeura on istutettu Perhoon 1980, ja laji on levittäytymässä länteen. Pietarsaaren seudulla ne ovat talvehtineet noin kolmena vuonna.

Myös monet muut lajit runsastuvat reippaasti.

– Se johtuu rauhoituksesta, mutta myös siitä, että maaseutu autioituu kovaa vauhtia. Eläimille on enemmän tilaa.

Muuttuvassa ympäristössä pärjäävät selviävät

Erikoistutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskus LUKEsta sanoo, että Suomen luonnon "villiintyminen" riippuu sekä tarkasteluajasta että lajista. Osa lajeista on runsastunut, toisissa taas kehitys on päinvastainen. Yleistäminen on Puseniuksesta siksi vaikeaa.

– Ne lajit runsastuvat, jotka selviävät kulttuurin muovaamassa elinympäristössä. Vanhojen metsien kannoille kehitys taas on epäedullista.

Muualta tuodut tai ilmaston lämmetessä levinneet lajit kuten valkohäntäpeura, villisika ja metsäkauris voivat runsastua, koska olosuhteet paranevat ja ruokinta lisääntyy. Toisaalta varttuneiden metsien lajin, metsäpeuran, kanta on pysynyt pienenä ja tulevaisuus epävarmana.

Ihminen vaikuttaa aina luontoon tavalla tai toisella

Jyrki Puseniuksen erikoisalaa ovat hirvieläinten, valkohäntäpeuran ja villisian kannanvaihtelut. Valkohäntäpeura ja villisika ovat Suomessa runsastuvia lajeja. Hirvikanta taas kasvoi 70-luvusta 80-luvulle, pieneni 90-luvun alussa, kunnes kasvoi taas uuteen ennätykseen vuosituhannen vaihteessa – ja pieneni jälleen.

Hirvet ovat hyötyneet ihmisen tuottamista nuorista metsistä, ja hirviä onkin Suomessa nyt enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Toisaalta määrää säännellään metsästyksellä.

Kirsti-Helena Länsman / Yle

Metsäpeura on ollut aiemmin tärkeä ja runsas riistaeläin, jota esiintyi 1600-luvulla koko maassa Lappia lukuunottamatta. Laji hävisi liian metsästyksen vuoksi Suomesta 1800-luvun loppuun tultaessa, mutta palasi lajistoon Venäjän Karjalasta.

Metsäpeura lisääntyi 50-luvulta lähtien, kunnes tilanne taas kääntyi vuosituhannen tienoilla. Sama metsärakenteen muutos, joka hyödyttää hirveä, on metsäpeuralle haitallinen.

Susikanta taas on ollut nykyistä selvästi suurempi 1800-luvun puolimaissa, ilveksen ja karhun määrät olivat arvion mukaan tuolloin ehkä nykytasolla.

– Jos luonnon villiys tarkoittaa ihmisen vaikutuksen puuttumista, niin villiys on vähenemässä, summaa Pusenius.

Monien suurten nisäkäslajien runsastuminen johtuu jollain tapaa ihmisen vaikutuksesta: esimerkiksi villisikojen ja valkohäntäpeurojen kannan kasvu perustuu ruokintaan, hirvien taas nuorten metsien lisääntymiseen. Petojenkin määrään voi vaikuttaa haaskaruokinta.

– Muutokset tapahtuvat aina enemmän tai vähemmän ihmisen toiminnan kautta. Ei ole paljon luontoa, johon ihminen ei vaikuttaisi. Tosin näyttää siltä, että suurten nisäkäslajien kannat vaihtelisivat ilman ihmistäkin, sillä esimerkiksi pedot ja saaliseläimet vaikuttavat toistensa kantoihin, pohtii Pusenius.

Muutos riippuu lajista

Reippainta muutos on ollut villisikojen määrässä. Luonnonvarakeskuksen LUKEn tammikuisen arvion mukaan Suomen villisikakanta on 3155 yksilöä.

Ilvesten määrä kasvoi koko 2000-luvun, kunnes kääntyi laskuun vuonna 2014. Ilveksiä oli ennen tätä metsästyskautta arviolta 2400–2500. Vuosituhannen alussa niitä oli alle tuhat.

Tilastoissa pienriistasta löytyy sekä häviäjiä että voittajia. Metson, teeren, pyyn ja riekon kannat ovat vähentyneet 1960-luvulta 1980-luvun loppuun asti. Sittemmin metson, teeren ja pyyn kannat ovat alkaneet paikoin elpyä.

Erityisesti metsäkauriin, valkohäntäpeuran ja suurpetojen määrät ovat kasvaneet 1980-luvulta, häviäjiä taas ovat olleet kärppä, lumikko ja metsäjänis.

YLE WWF: Askel oikeaan, mutta matka alussa

WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen on tyytyväinen siihen, että jotkin lajit voivat Suomessa aiempaa paremmin. Esimerkiksi ilvesten ja karhujen lisääntyminen kertoo hänen mukaansa vuosikymmenten suojelutyön onnistumisesta, ja merikotkan hän toivoo pääsevän uhanalaisten listalta, kun seuraava lista julkaistaan ensi vuonna.

Koko kuvaa kehitys ei silti anna. Alueelliset hyvät signaalit jonkin lajin osalta ovat merkki oikeasta suunnasta, mutta matka on vielä alussa.

– Samaan aikaan täytyy muistaa, että on monia lajeja, joiden määrät ovat valitettavasti heikentyneet. Villin luonnon ja monimuotoisuuden puolesta täytyy yhä jatkaa työtä.

Uhanalaisten lajien lista elää

Lisäksi lajien kehitys voi olla kaksijakoista. Luukkonen ottaa esimerkiksi suden: susi on levittäytynyt idästä uusille alueille, mutta kanta on nyt pienempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Esimerkiksi viimeksi uhanalaisten lajien listaa päivitettäessä listalle päätyi 28 uutta lintulajia. Listalta poistettiin muun muassa karhu ja metsäjänis.

YLE / Anssi Leppänen

Nisäkkäät näyttävätkin selvinneen kehityksestä muita paremmin. Suomen metsäluonnossa on tällä hetkellä yli 800 uhanalaista lajia, niiden joukossa runsaasti jäkäliä, kääpiä ja kovakuoriaisia.

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on tarkoitus saada pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt Suomessa on todettu, ettei tavoitteeseen päästä.

– Vaikka yksittäiset lajit osoittaisivat positiivista kehitystä, isossa kuvassa ei olla tavoitetilassa, tiivistää Luukkonen.

Luukkonen sanoo, että maksettavana on vielä iso ennallistamisvelka suoympäristöstä, virtavesistä ja vanhasta metsästä.

Metsäluonto on WWF:n mukaan esimerkki luonnonvarojen intensiivisestä käytöstä, jonka vuoksi lajisto on köyhtynyt ja uhanalaistunut. Järjestö toivoo, että pitkäjänteisellä työllä saadaan käyrä käännettyä. Luukkosen mukaan monimuotoisuus on turva myös ihmiselle:

– Lajikirjo kasvaa ja se on vain hyödyksi: turvataan esimerkiksi se, että pölyttäjähyönteisiä riittää.

Villisika ei ole vieraslaji

Vieraslajit sen sijaan ovat WWF:n mukaan iso ongelma. Tänne tuodut kurtturuusut, supikoirat ja minkit aiheuttavat ongelmia, kun taas villisikaan järjestö ei ota kantaa.

Supikoiran loukku.Kalle Niskala / Yle

Villisika on kävellyt Suomeen omin jaloin Venäjältä eikä sikäli täytä vieraslajin määritelmää. Toisaalta villisian elämisen täällä mahdollistaa ilmastonmuutos, joten lajin leviämisen voi katsoa olevan seurausta ihmisen toiminnasta.

Luukkosen mielestä onkin hyvä pohdiskella, mitä tehdään, jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin.

– Toistaiseksi ilmastonmuutos näkyy eniten perhos- ja hyönteislajiston runsastumisessa, mutta jatkossa se tarkoittaa luonnossa isoja muutoksia, sanoo Luukkonen.

Olympialaisten ohjelma perjantaina: Vuorossa taitoluistelun vapaaohjelmaa ja pikaluistelun tuhat metriä

Kaleva - To, 02/22/2018 - 18:43
Pyeongchagin olympilaisten viimeinen perjantai on suomalaisten kannalta rauhallinen urheilupäivä.

SDP ei saanut puhemiesneuvostossa läpi vaatimustaan saada supon koko toiminta parlamentaariseen valvontaan

Kaleva - To, 02/22/2018 - 18:41
Sdp:n eduskuntaryhmän tavoite saada suojelupoliisin koko toiminta eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan valvontaan koki torstaina takaiskun.

Nainen joutui 19-vuotiaana auto-onnettomuuteen ja teki 15 vuotta töitä kivuissa – lopulta keho petti: "Liian kauan painoin kaikkea villaisella"

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 18:41

Oli vuosi 2002 ja 19-vuotiaalla Sari Turusella oli ollut ajokortti vasta kuukauden. Hän oli menossa ystävänsä kanssa hakemaan tämän poikaystävää Jyväskylästä.

Alkoi tulla pimeää ja Turunen oli varovainen. Hän tiesi olevansa kokematon kuski, eikä ollut vielä käynyt pimeän ajon kurssia.

– Ajoin normaalisti oikeassa reunassa ja säikähdyksestä käänsin ratin ensin isosti vasemmalle. Sitten yritin korjata autoa liian isosti oikealle ja taas vasemmalle. Tuolloin auto alkoi pyöriä renkaiden varassa tiellä, josta auto luisui pyörähtäen kaksi kertaa katon kautta katolleen ojaan.

Sattumalta onnettomuuspaikalle ilmestyi sairaanhoitajapariskunta, joka soitti hätänumeroon. Sitten paikalle saapuivat poliisi ja ambulanssi.

Poliisin selostuksesta käy ilmi, että Turunen kuljetti henkilöautoa valtatiellä 13 Lievestuoreelta Kangasniemen suuntaan. Turunen oli ajovaloja vaihtaessaan ajautunut tien pientareelle ja korjausliikkeen seurauksena auto ajautui ojan pohjalle katolleen. Auto vaurioitui ulosajossa.

Turunen toimitettiin Jyväskylän keskussairaalaan.

Olin silloin vasta 19-vuotias ja yksin. Kukaan ei tukenut minua. Sari Turunen

Turunen sanoo, että hän löi päänsä auton rakenteisiin useita kertoja. Sairaalan päivystysraportin mukaan Turusella oli niskan retkahdusvamma, mutta hän kotiutui. Siksi hänen piti käyttää kauluria ja kipulääkkeitä. Turusta kehotettiin jatkossa ottamaan tarvittaessa yhteyttä kotikunnan terveyskeskukseen.

Turusen saama whiplash-vamma eli niskan retkahdusvamma johtuu pään äkillisestä taaksetaivutuksesta onnettomuudessa. Sen yleisiin oireisiin kuuluu muun muassa niskan kipu ja jäykistyminen sekä päänsärky.

Ei tiennyt oikeuksistaan

Turunen kertoo, ettei osannut vaatia jatkohoitoa onnettomuuden jälkeen, sillä hänellä ei ollut tietoa potilaan oikeuksista.

– Olin silloin vasta 19-vuotias ja yksin. Kukaan ei tukenut minua. Pelkäsin.

Turunen pohti, että häntä vaivasi myös jokin muu kuin aiemmin diagnosoitu niskan retkahdusvamma, mutta hän luuli kuvittelevansa kaiken.

Turunen valmistui vuonna 2005 datanomiksi. Kun hän opiskeli, opitut asiat eivät jääneet muistiin. Töissä hänestä tuntui, ettei hän ymmärtänyt sanottua. Turunen työskenteli yhteensä noin 15 vuotta kaupan alalla, koneenasentajana ja viimeisimpänä työnsuunnittelijana.

– Kun minulle annettiin ohje tehdä jotakin, palasin hetken päästä takaisin ja kysyin uudestaan, mitä minun piti tehdä.

Se oli oravanpyörää. Kipulääkkeet auttoivat hetken, mutta niistä ei ollut pitkäkestoista hyötyä. Sari Turunen

Kun Turunen teki töitä Tampereella, hänen kehonsa kipeytyi rasituksesta usein. Nainen meni jokaisessa työpaikassaan kertomaan oireista lääkärille. Hän kuitenkin koki, ettei tullut kuulluksi ja kertoo saaneensa kerta toisensa jälkeen kipulääkkeitä oireita lieventämään ja välillä lähetteen esimerkiksi fysioterapiaan.

– Se oli oravanpyörää. Kipulääkkeet ja fysioterapia auttoivat hetken, mutta niistä ei ollut pitkäkestoista hyötyä.

Turunen kertoo, että pahimmillaan hänen arkensa oli selviytymistä päivästä toiseen.

– Kivut elivät koko ajan omaa elämäänsä. Mitä tahansa tein, ne eivät jättäneet minua rauhaan.

Joutui työkyvyttömäksi

Vuonna 2016 Turusen selkä petti hänen viimeisimmässä työpaikassaan. Silloin vasen puoli hänen kehostaan halvaantui hetkellisesti.

Tämä oli viimeinen niitti hänen rasittuneelle keholleen. Turunen haki vertaistukea Facebookin ryhmistä, joissa muut jakoivat kokemuksiaan vammoista. Sitä kautta hän sai kaipaamaansa tukea omille tuntemuksilleen.

Turunen päätti, että hänen on pakko vaatia lääkäreiden tutkimuksia uudestaan.

Oli helpotus kuulla ammattilaisilta, etten kuvitellut oireitani. Tämän jälkeen löysin voimaa itsestäni. Sari Turunen

Turunen sanoo olleensa liiankin tunnollinen ja entisenä urheilijana hän oli tottunut kipuun. Selän pettämisen jälkeen vuonna 2016 häntä ahdisti, koska hän koki, ettei pysty välttämättä liikkumaan samalla tavalla kuin aikaisemmin.

– Olen aina halunnut olla yhteiskunnassa mukana, pärjätä ja tienata elantoni. Ahdistus katosi, kun minulle luvattiin kuntoutusapua ja sanottiin, että kuntoutuksella on mahdollisuus toipua jonkinlaiseen kuntoon.

Turunen sai vuonna 2017 yksityiseltä fysiatrilta eli erikoislääkäriltä vahvistuksen sille, että hänellä on paha niskan retkahdusvamma ja kaularangan vamma. Viime vuoden joulukuussa kirjatussa julkisen puolen lääkärin raportissa todetaan lievä aivovamma sekä kipua eri puolilla kehoa, kuten kaularangassa ja lanneselässä.

Sari TurunenSari Turusen kotialbumi Kuntoutus auttoi

Viime vuonna hän pääsi ensimmäistä kertaa myös kuntoutukseen.

– Minua kehotettiin kuuntelemaan kehoani ja tekemään ainoastaan sen, minkä pystyn. Se opetti armollisuutta.

– Oli helpotus kuulla ammattilaisilta, etten kuvitellut oireitani. Tämän jälkeen löysin voimaa itsestäni.

Kuntoutuksessa Turunen sai apua lämpöhoidosta. Hän myös oivalsi, miten tärkeää on jakaa lepo ja tekeminen.

– Huomasin, milloin olen kipeytymässä ja menin silloin lepäämään. Se auttoi kivun hallinnassa. Kipu ei mennyt enää yli äyräiden, kun keho ei rasittunut liikaa kerralla.

Vuoden 2017 joulukuussa Turuselle kerrottiin julkisella puolella lääkärissä, että hänen kannattaisi hakea taloudellisesti huonon tilanteen takia vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

– Fysiatri sanoi minulle vastaanotolla helmikuussa, että tulevaisuudessa minulla on mahdollisuus päästä tekemään jälleen töitä, mutta matka sinne on pitkä ja vaatii minulta paljon töitä kehoni vahvistamisessa.

Rahaa on vähän

Taloudellisesti Sari Turusella ei ole ollut helppoa. Lääkärikulut hän maksoi sairauspäivärahalla ja lisäksi hän on saanut työmarkkinatukea. Muita tukia hän ei ole esimerkiksi Kelan kautta saanut.

– Yritän mennä käymään edes kerran näyttäytymässä paikan päällä kuntouttavassa työtoiminnassa, koska se osoittaa ainakin sen, että en huvikseni ole huonossa kunnossa.

Turusen mukaan ikävintä on se, ettei hän tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten hän taloudellisesti tulee pärjäämään tämänhetkisellä työmarkkinatuella.

– En hakisi Kelan tukia, jos en olisi työkyvytön. Ennen onnettomuutta olin hyvin aktiivinen ihminen. Kielteiset päätökset ja niiden odottaminen saavat minut turhautumaan.

Lääkäri: Diagnooseissa parantamisen varaa

Suomessa tapahtuu joka vuosi noin 1000 kuolemaan johtavaa, 1000 vaikeaa, 4000 keskivaikeaa ja 10 000–15 000 lievää aivovammaa. Keskivaikeat ja vaikeat vammat aiheuttavat usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita ja toimintakyvyn heikentymistä.

Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Rellmanin mukaan Suomessa aivovammojen diagnostiikka ei ole aina ollut yhdenmukaista. Tutkimustieto on lisääntynyt ja Käypä hoito -suositus lääkäreille on nyt 10 vuoden tauon jälkeen päivitetty.

– Meillä on ollut tilanne, että Käypä hoito -diagnostiikkaa ei ole täysin noudatettu. Se on vakava ongelma, jonka seurauksena muun muassa rajalliset kuntoutusresurssit suuntautuvat väärin.

Aivovammasta toipumiseen vaikuttavat Rellmanin mukaan paitsi asianmukainen hoito ja kuntoutus, myös ikä, muut sairaudet, voimakas stressi ja psyykkiset tekijät.

Suomessa aivovamman saaneiden töihinpalaamisprosentti on valitettavasti pienempi kuin monessa muussa maassa. Taysin neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman

Rellman sanoo, että vielä kolmekymppisenä toipumisennuste aivovammoissa on erittäin hyvä, kunhan saa asianmukaista hoitoa. Suurin osa vammoista on lieviä ja ihmiset toipuvat niistä oireettomiksi viikkojen tai kuukausien sisällä. Lievän aivovamman saaneista noin 10 prosenttia oireilee pitkäaikaisesti.

– Alkuvaiheen oikeanlaiset tutkimukset ovat tärkeitä paranemisen kannalta. Tiedot täytyy kirjata huolellisesti ja seurantaan pitäisi mennä 1–2 viikon sisällä. Myös jatkokuntoutus on tärkeää.

Rellmanin mukaan yleinen virheellinen käsitys on se, että aivovammoista ei voisi toipua työelämään.

– Monet vaikeankin aivovamman saaneet ovat pystyneet palaamaan osa-aikatyöhön. Lievissä vammoissa lähtökohtana on aina paluu entiseen työhön tai opiskeluun, mutta se on tärkeää tehdä asteittain.

Tutkimusten mukaan työelämään edes osittain palanneilla on parempi elämänlaatu kuin työelämän ulkopuolelle jääneillä.

– Suomessa aivovamman saaneiden töihinpalaamisprosentti on valitettavasti pienempi kuin monessa muussa maassa. Ammatilliseen kuntoutukseen pitäisi tämän vuoksi panostaa enemmän.

Sari Turunen kokee, että jäi kuntoutuksen ulkopuolelle.

– Kaikki nämä 15 vuotta taistelin yrittäen jatkuvasti pärjätä töissä. Yksityinen fysiatri sanoi minulle vuonna 2017, että sinut olisi pitänyt tutkia paremmin, hoitaa ja kuntouttaa sekä katsoa, mille alalle voisit ylipäätään kouluttautua.

Haluaa nyt jakaa kokemustaan

Sari Turusen keho toimii, jos se saa riittävästi lepoa ja sopivasti rasitusta. Hänellä on myös henkilökohtainen avustaja, joka tarvittaessa on apuna arjessa.

Pirkanmaalla asuvalla Turusella ja hänen miehellään on kolme lasta, jotka kaipaavat äitiään leikkimään ja urheilemaan. Turunen on usein pyörätuolissa, koska hän ei kestä kävelyä kuin muutaman metrin kerrallaan kyynärsauvojen avulla. Lyhyen seisomisen jälkeen hänen alaselkänsä kipeytyy ja jalat puutuvat.

– Voisin henkisesti juosta esimerkiksi maratonin, mutta keho ei anna tehdä niin.

Silti Turunen ei aio lannistua, vaikka joutuisi elämään pyörätuolissa tai kaverinaan kaksi kyynärsauvaa.

– Vaikeuksien kautta voittoon sanotaan sananlaskussakin. Näen tulevaisuuden hyvänä ja positiivisena. Nyt vain koetellaan. En aio jättää asioita taistelematta, koska liian kauan painoin kaikkea villaisella.

Sari TurunenValokuvaus Hotakainen

Turuselle iso askel henkisessä toipumisessa oli Totuuden torvi -kirjan kirjoittaminen. Hän harrastaa myös valokuvausta, laulamista ja toimii mallina, kun kehon kivut sen sallivat.

– Mallikuvissa näytän siltä, että olisin terve. Se antaa voimaa ja uskoa, että mahdollisesti pääsen vielä sellaiseen kuntoon, ettei vammat hallitse minua.

Turusen unelmana on toimia kokemuspuhujana. Hän haluaa osoittaa omalla tarinallaan, että kaikesta on mahdollisuus selvitä.

– Minusta me suomalaiset emme tue ja kannusta riittävästi toisiamme. Haluan olla se, joka antaa tuen jokaiselle kuvien ja videoiden kautta, puhumalla, laulamalla ja näyttelemällä.

– Se, mitä minussa on jo olemassa, voi auttaa muita. Nämä ovat niitä unelmia, joita en ole koskaan uskaltanut sanoa ääneen.

Lue myös:

Pelko hylätyksi tulemisesta teki kolmikymppisestä miehestä työkyvyttömän – sen jälkeen hän on tehnyt enemmän kuin koskaan

”Vakuutusyhtiöt mustamaalasivat, työ tehtiin mahdottomaksi” – maan tunnetuimman aivovammojen kuntoutuspaikan lääkärit lähtivät

Aivovamman saanut jääkiekkoilija: Se on aika pelottavaa, kun aloin huomata, että mikään ei kosketa eikä saa tunneyhteyttä mihinkään

Simo Viitasen aivovamma ei näy päälle – "Siinä se ongelma onkin"

Aivovammat vahvistetaan vuosien päästä käräjillä – neurologit syyttävät toisiaan vääristä diagnooseista

Amazon May Open Up To Six More Automated Stores This Year

Slashdot - To, 02/22/2018 - 18:40
Amazon may have opened its automated convenience store a year late, but it looks like it's been a pretty big success. From a report: Recode learned that the company plans on opening six more of its Amazon Go stores in 2018. It's not clear where these stores will be located, though Recode reports that more locations are likely in Seattle, and Amazon is in talks with the developer of The Grove in Los Angeles. Amazon Go is billed as the convenience store of the future. There are no checkout lines; you can simply walk in, grab what you want, and leave. You scan in with a smartphone app, and then an AI tracks what you take from the shelves and automatically charges you for them.

Read more of this story at Slashdot.

Viikonlopun menovinkit Oulun alueelle: Tonttujännäri julkaistaan, Ryhmä Hau Valkeassa ja skottipunkkia Toppilassa

Kaleva - To, 02/22/2018 - 18:35
Kaipaatko tekemistä loppuviikolle ja viikonlopuksi? Kokosimme listaan Oulun ja lähialueiden kiinnostavia tapahtumia.

Twitter-tilien sulkemiset saivat Trumpin konservatiiviset kannattajat takajaloilleen –menettivät jopa tuhansia seuraajia

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 18:31

Yhdysvalloissa, vaikutusvaltaiset konservatiivit ovat ärsyyntyneet Twitterin "puhdistuskampanjasta", kertovat muun muassa sanomalehti USA Today ja uutissivusto Business Insider.

Twitter on sulkenut venäläisiksi automatisoiduiksi tileiksi epäilemiään Twitter-tilejä. Yhtiö ei kerro, kuinka monia tilejä se on sulkenut.

Konservatiivit ja valkoisten ylivallan kannattajat ovat menettäneet jopa tuhansia seuraajia. He syyttävät Twitteriä sensuurista ja vasemmiston suosimisesta.

– Twitterin puhdistus on totta, totesi konservatiivisen Fox News -uutiskanavan kommentaattori Dan Bongino twiitissään keskiviikkoaamuna.

– Olen menettänyt lähes tuhat seuraajaa muutaman viime tunnin aikana. Suuri puhdistus meneillään, kirjoitti puolestaan valkoisten ylivaltaa kannattaja Richard Spencer keskiviikkona.

Hän totesi joitakin tunteja myöhemmin, että hänen Twitter-seuraajiensa määränsä oli palautumassa.

Twitter kertoikin, että mikäli oikeiden ihmisten tilejä oli suljettu, ne voisi palauttaa puhelinnumeron avulla. Yhtiö kiistää, että se olisi yrittänyt vaientaa konservatiivien ääntä.

– Twitterin työkalut ovat epäpoliittisia ja noudatamme sääntöjämme poliittisella puolueettomuudella, yhtiö ilmoitti lausunnossa.

Twitterissä aloitettu keskustelu #TwitterLockOut kasvatti joka tapauksessa nopeasti suosiotaan Yhdysvalloissa eilen keskiviikkona.

Twitter-tilejä on suljettu erikoistutkija Robert Muellerin kehotuksesta. Hänen mukaansa useat venäläiset tahot yrittivät vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Muellerin toimisto ilmoitti viikko sitten, että kolmeatoista venäläistä henkilöä ja kolmea venäläistä yhteisöä vastaan nostetaan syytteet sekaantumisesta vaaleihin.

Tutkijat ovat arvioineet, että jopa 15 prosenttia kaikista Twitter-tileistä voisi olla valetilejä, kertoo USA Today. Twitter uskoo, että luku on pienempi.

Turkulainen kauppias pohtii käteismaksusta luopumista – Kaupan liitto: Tällaiset ovat yksittäistapauksia

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 18:29
Mistä on kyse?
  • Käteisen rahan käyttö on vähentynyt runsaasti viime vuosina
  • Valtaosa kaupoista ottaa kuitenkin edelleen vastaan myös käteistä rahaa
  • Turkulainen kauppias pohtii kuitenkin käteismaksusta luopumista huhtikuussa avattavassa uudessa myymälässään

Turkulainen K-kauppias Hannu Aaltonen julkaisi tiistaina Facebook-päivityksen, jossa hän pohtii, ettei ottaisi tulevassa kaupassaan vastaan lainkaan käteistä rahaa. Kupittaan K-Citymarketin kauppias on avaamassa uutta, pienempää liikettä Turun Aurajoen rantaan.

Aaltonen pyytää ihmisiltä mielipiteitä ja perustelee ajatusta sillä, että käteismaksujen määrä on vähentynyt kovaa vauhtia.

– Citymarketissamme jo yli 80 prosenttia myynnistä maksetaan korteilla. Vuosi sitten määrä oli 70 prosenttia, joten muutos on ollut todella iso, Aaltonen kertoo.

Käteisten käytön väheneminen näkyy myös muualla. Suomen Pankin mukaan käteistä käytettiin maksamiseen vuonna 2016 enää vain noin 15 miljardia euroa, kun vielä kymmenen vuotta aikaisemmin summa oli runsaat 25 miljardia euroa. Kortilla maksu on sen sijaan noussut kymmenessä vuodessa runsaasta 25 miljardista noin 45 miljardiin euroon.

Kauppias Hannu Aaltonen miettii käteisestä luopumista ennen kaikkea turvallisuussyistä. Kaupat ovat nykyisin auki pitkään, ja on aikoja, jolloin töissä on vain yksi tai kaksi työntekijää.

– Kaupassa oleva käteinen ei ole turvallisuutta luova tekijä. Jos käteistä rahaa ei olisi ollenkaan, turvallisuuspuoli olisi ehkä hiukan parempi, Aaltonen sanoo.

Miten käy lasten ja ikäihmisten?

Hannu Aaltosen avaus on herättänyt kommentteja sekä puolesta että vastaan. Ylen Turun keskustassa haastattelemat ihmiset suhtautuvat ajatukseen varovaisen myönteisesti, mutta eivät kannata käteisestä luopumista kaikissa kaupoissa.

– Maksan aina kortilla. Toisaalta joskus kaupassa netti tökkii eivätkä korttimaksupäätteet toimi. Silloin on pakko olla käteistä mukana, kommentoi mynämäkeläinen Joni Maijala.

Kommenteissa nostetaan esille myös se, että kaikilla ei ole maksukorttia.

– Ehdottomasti käytän korttia mieluiten. On kuitenkin ihmisiä, jotka tarvitsevat sitä vaihtoehtoa, että voi maksaa käteisellä. Esimerkiksi lapsi, joka saa viisi euroa taskurahaa, sanoo paraislainen Kyösti Yrjänäinen.

Olen väläyttänyt jopa vanhaa kunnon tiliasiakkuutta. Hannu Aaltonen

Monet kiinnittävät huomiota myös ikäihmisiin, joita perinteisesti pidetään käteisen käyttäjinä.

Kauppias Hannu Aaltonen tyrmää tämän väitteen. Hänen kokemuksiensa mukaan ikäihmiset eivät karta korttimaksua. Lasten kaupassa asioimista Aaltonen pitää kuitenkin asiana, jota täytyy pohtia.

– Pitää olla luova ja keksiä uusia tapoja. Olen väläyttänyt jopa vanhaa kunnon tiliasiakkuutta, joka voisi olla perheille aika hyvä. Kehitys on mennyt siinäkin parempaan suuntaan, joten enää ei toimittaisi vihkojen kanssa, Aaltonen sanoo.

Kortilla maksaminen on yhä suositumpaa.AOP Käteistä arvostetaan, mutta maksutavat muuttuvat

Yritys saa itse päättää, mitä maksutapoja se ottaa vastaan. On siis täysin hyväksyttävää olla ottamatta vastaan käteistä.

Kuluttajaviraston mukaan maksuvaihtoehdot eivät kuitenkaan saa muodostua maksajina olevien kuluttajien kannalta kohtuuttomiksi. Jos kaupassa ei maksamiseen kelpaa esimerkiksi käteinen raha, siitä on kerrottava erikseen jo markkinoinnissa.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen sanoo, että hänen tietojensa mukaan Suomessa ei vielä ole juurikaan kauppoja, joissa ei otettaisi vastaan käteistä rahaa.

Vielä on silti paljon ihmisiä, jotka haluavat käyttää käteistä. Tuula Loikkanen

– Ne ovat yksittäistapauksia ja yleensä erikoiskauppoja, jotka saattavat olla erikoistuneita hyvinkin pieneen tuotteeseen, Loikkanen sanoo.

Loikkanen uskoo, että menee vielä useita vuosia ennen kuin käteinen alkaa hävitä kaupoista laajemmalti. Hän kuitenkin myöntää, että maksuvälineissä tapahtuva muutosvauhti on tällä hetkellä erittäin suurta.

– Vielä on silti paljon ihmisiä, jotka haluavat käyttää käteistä. Suomessa ja maailmalla arvostetaan hyvin paljon sitä, että käteistä otetaan vastaan, Loikkanen sanoo.

Kauppias Hannu Aaltosen suunnitelmista uutisoi ensimmäisenä kaupunkilehti Turkulainen.

Analyysi: Suomi on Euroviisujen vedonlyöntitilastojen kärjessä, vaikka Saara Aallon kilpailukappaleista puuttuu täydellinen hitti

Yle uutiset - To, 02/22/2018 - 18:27

Nyt ne on kaikki kuultu. Kaikki kolme Saara Aallon kilpailukappaletta, joista yksi valitaan ensi viikon lauantaina edustamaan Suomea Euroviisuihin.

Ennakko-odotukset kappaleiden suhteen olivat korkealla, sillä jo etukäteen tiedettiin, että Saara Aalto oli tekemässä musiikkia kansainvälisten huipputekijöiden kanssa.

Toisaalta kukaan ei osannut odottaa yhtään mitään, sillä Aalto ei ollut julkaissut ainuttakaan biisiä Britannian X Factor -kisan jälkeen. Moni toivoi, että häneltä kuultaisiin voimakas balladi, jossa upea lauluääni pääsisi oikeuksiinsa. Olihan Aalto ihastuttanut yleisöä etenkin Sian Chandelier-kappaleen tulkinnallaan.

Sellainen jäi viisukappaleista uupumaan.

Samoin jäi uupumaan pelkästään suomalaisten tekemä kappale, sillä biisien takaa löytyy lähinnä ruotsalaista ja brittiläistä osaamista.

1. Monsters

Saara Aallon ensimmäinen kilpailukappale Monsters oli yllätys. Ai tanssipoppia? Biisin on tuottanut ruotsalainen The Family, joka on tehnyt esimerkiksi Måns Zelmerlövin viisuvoittajabiisin Heroes.

Hitaasti kehittyvä Monsters sisältää monia hyvään viisukappaleeseen kuuluvia aineksia. On sanomaa, yksinkertainen melodia ja tanssittavaa biittiä. Ripaukseksi mukaan on lisätty tämän hetken tropical-soundeja ja lapsikuoro.

Monsters ei pidemmän päälle yllätä, mutta jälkikäteen se soi kuin varkain päässä.

2. Domino

Toinen kilpailukappale Domino on perinteinen rakkauslaulu, mutta ei kuitenkaan todellinen voimaballadi. Kappaletta tehneestä työryhmästä löytyy ruotsalainen viisukonkari Thomas G:son, jonka kohokohta on Loreenin viisuvoittaja Euphoria.

Kappaleen sanoissa särähtää sopivasti korvaan kohta: wrecking ball, jolla viitataan ilmeisen tarkoituksellisesti Miley Cyruksen hittiin. Domino-biisissä Saara Aallon ääni hukkuu taustojen alle ja kappale tuntuu pidemmän päälle tasapaksulta albumikappaleelta. Vaikka kertosäe jää mieleen, kappale ei lähde lentoon.

3. Queens

Queens-kappaleessa on itämaisen mystinen sävelkulku, joka saa ajattelemaan Saara Aallon teatraalista lavaesiintymistä. Aalto on tehnyt biisin työryhmän kanssa, josta löytyy muun muassa Tom Aspaulin, joka on tehnyt kappaleita muun muassa Kylie Minoguelle.

Kappaleessa yhdistyvät musikaalimaailma ja Euroviisut, mikä toimisi varmasti viisulavalla. Itse biisi ei kuitenkaan tarjoa edetessään tarpeeksi vaihtelua.

Kaikkia Aallon kappaleita vaivaa tietynlainen yllätyksettömyys. Ne kaikki olisi voitu tehdä jo monta vuotta sitten ruotsalaisessa hittitehtaassa. Biiseille olisi voinut tehdä hyvää se, että ne olisi annettu vielä jonkun tämän päivän nuoren tuottajaneron käsittelyyn. Kunnon myllytyksessä niihin olisi voitu saada lisää oivalluksia.

Olen ollut mukana kappaleiden ennakkokuunteluissa, joihin on osallistunut muun muassa toimittajia, bloggareita ja viisufaneja. Näissä ylivoimainen suosikki on ollut Monsters.

Vastaanotto on ollut samanlainen maailmalla. Suuri osa euroviisufaneista on ollut suorastaan haltioissaan kappaleesta. Kehuja on tullut muun muassa siitä, että biisin synkkä sanoma eli sisäisten demonien voittaminen yhdistyy tarttuvaan melodiaan ja menevään tanssimusiikkiin.

Näillä ulkomailta tulevilla signaaleilla on merkitystä, sillä ensi viikon UMK: Saara Aalto -lähetyksessä Suomen viisukappaleen valitsevat katsojien lisäksi kansainväliset raadit.

Euroviisuihin osallistuvia kappaleita on julkaissut vasta vähän toistakymmentä maata. Saman verran maita on ilmoittanut edustajastaan, mutta ei ole julkaissut kappaleitaan. Kilpailuun osallistuu tänä vuonna 43 maata.

Vaikka kisa ei ole kunnolla edes alkanut, vedonlyöntiä voittajasta käydään jo. Tilastojen kärjestä löytyy yllättäen Suomi. Oletettavasti Saara Aalto on tehnyt vaikutuksen Britannian X Factor -esityksillään ympäri Eurooppaa ja hänen live-esiintymistään odotetaan innolla.

Saara Aallon viisukappaleista ei välttämättä löydy aivan sitä timanttisinta Euphoria-hittiä. Hänen etuinaan Euroviisuissa ovatkin vahva lauluääni ja lavaesiintyminen.

Aallon kaikkien kilpailukappaleiden lavashow’t on ideoinut brittikoreografi Brian Friedman, jonka kanssa suomalaislaulaja työskenteli Britannian X Factorissa. Esimerkiksi Beyoncélle ja Britney Spearsille koreografeja tehnyt Friedman teki kisassa Saara Aallolle mitä mielikuvituksellisimpia esityksiä.

Tämä onkin todellinen valttikortti Suomelle, sillä Lissabonin Euroviisuissa ei ole käytössä lainkaan taustascreenejä. Viime vuosina eri maailmoihin vieneet taustakuvat ovat miltei varastaneet huomion itse kappaleilta ja laulajilta.

Nyt kymmenien viisuesitysten joukosta erottuu perinteisellä teatraalisuudella. Ja senhän Saara Aalto osaa.

Näytöt eivät ole käytössä myöskään ensi viikon UMK-lavalla, joten voittokappaleen esitys nähdään lähes sellaisena kuin varsinaisella viisulavalla Portugalissa.

Ennakkoasetelmat vaikuttavat siltä, että Suomi pääsee Saara Aallon ansiosta neljän vuoden tauon jälkeen viisufinaaliin. Ja tulisiko Suomelle yksi kaikkien aikojen parhaista sijoituksista? Vai voiko Euroviisuissa hävitä monstereilla?

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä