Uutiset

Kehitysvamman taustalla on kirjo geenivirheitä – lievät älyllisen kehityksen häiriöt muuta maata yleisempiä Pohjois-Suomessa

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 08:08
Tulokset perustuvat yli 440 Pohjois-Suomesta kotoisin olevan potilaan aineistoon, jota on kerätty vuodesta 2013 Oulun yliopistollisen sairaalan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilta.

Palestiinalainen koulu tarvitsee Suomelta apua koulutiensä turvaamisessa – "Olemme oppineet suomalaisilta paljon"

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 08:00
Suomi on mukana maksamassa palestiinalaisten Wajdi Sharifin ja Shama Musan sekä heidän noin 200 koulutoverin koulukyytejä.

Puheenaihe: Pitäisikö lottovoiton suuruudella olla yläraja?

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 08:00
Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa lottopotin suuruuteen.

Albertilla käy opettaja kotona, vaikka koulu sujuu hyvin – "Satsaamme lasten koulunkäyntiin", sanoo isä, mutta Opetushallitus on eri mieltä yksityisopetuksen autuudesta

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 08:00
Neljäsluokkalainen Albert Heikkilä saa yksityistä opetusta kotonaan kerran viikossa. Se maksaa perheelle noin 300 euroa kuukaudessa.

Peleissä on järjestystä, jota elämä ei tarjoa – Aleksi Delikouras tavoitti sukupolvensa ja huomaa itsekin etsivänsä elämälle merkitystä

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 08:00

Aleksi Delikouras, 29, oli botti.* (Bongasitko slangisanan? Sanasto löytyy jutun lopusta.) Tähtäin ei tarrannut päähän, sulavan liikkumisenkin kanssa oli niin ja näin.

CS sai jäädä kauan sitten.

– Olin yksinkertaisesti liian huono siinä, Delikouras sanoo.

Kiinnostus ja jonkinlainen rakkaus lajiin säilyi. Eniten kiehtoi Counter-Striken sisäänrakennettu kilpailullisuus. Herkkä pelimekaniikka pitää huolen siitä, että taitotasoon vaikuttaa lahjakkuuden lisäksi treenin määrä.

– Viihteellisissä peleissä kokemusta manipuloidaan niin, että nyyppäkin jaksaa palata pelin pariin.

Delikouras ottaa sohvallaan paremman asennon ja kääntää katseensa läppärin näytölle. Siinä pyörii lähetys Counter-Striken miljoonan dollarin major-turnauksesta Puolan Katowicessa.

Pitkästä aikaa mukana on suomalaisjoukkue. Encen mahdollinen menestys löisi turbovaihteen kilpapelaamisen buumille.

Jaani Lampinen / Yle Vara-ammatilla leipä pöytään?

Delikouras tunnetaan Nörtti-kirjoista ja erityisesti niiden pohjalta Yle Areenaan tehdyn sarjan käsikirjoittajana ja ohjaajana.

Vuonna 2017 julkaistu ensimmäinen jakso on käynnistetty Areenassa yli 450 000 kertaa. Kolmas ja viimeinen tuotantokausi julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Urakan jälkeen Delikourasin on aika palata sukupolvensa keskimääräiseksi edustajaksi.

Aleksi Delikouras ja Nörtin historia
  • Koululaisena Delikouras kuvasi sekalaista sisältöä Youtubeen. Katsojat eivät videoita vielä löytäneet.
  • Lukiotehtävänä vuonna 2007 hän kuvasi karikatyyrisestä pelaajasta mokumentin eli fiktiivisen dokumentin. Nörtiksi nimetty video sai Youtubessa satojatuhansia katsojia.
  • Delikouras kehitti hahmosta viisiosaisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2012.
  • Nörtti: Dragonslayer666 -sarjan ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Yle Areenassa lokakuussa 2017. Kuukautta myöhemmin se esitettiin Yle TV2:lla.
  • Sarjan kolmas ja viimeinen tuotantokausi julkaistiin Areenassa tammikuussa 2019.

Jäljellä on hämmentävä tyhjyys, monelle tuttu kaveri.

– En tiedä, olenko vielä millään tavalla onnistunut elämässäni. Tällä hetkellä on taas hiljaisempaa, työstän vähitellen uutta. Pakko sanoa, että tämä epävarmuus on hirveän stressaavaa ja ahdistavaa.

Elokuvaohjaajan opintonsa Aalto-yliopistossa Delikouras yrittää saada valmiiksi ensi syksynä. Valmistuminen ei takaa töitä, mikä on 2020-luvun korvalla suomalaista arkipäivää monella alalla. Nuoret sukupolvet seuraavat aitiopaikalta, kun työelämä muuttaa muotoaan.

Delikourasin mielessä on pyörinyt vara-ammatin hankkiminen. Päiväduunilla saisi leivän pöytään, illalla olisi aikaa keskittyä oman alan töiden järjestelemiseen.

– Pakko myöntää, että tässä on pieni kriisi päällä.

Ja niin on monella muullakin. Mieltä saattaa painaa elämää järjestelmällisesti hankaloittava byrokratia tai ilmastonmuutos. Arkisempia ovat esimerkiksi maksamattomat laskut. Ahdistuksen aiheita riittää.

Moni tekee irtioton pelaamalla.

– Kun avaan aamulla Wordin, en tiedä, onnistuuko kirjoittaminen sillä kertaa. Play Stationin käynnistämällä on varmaa, mitä sieltä tulee, Delikouras vertaa.

Tietyt illat Delikouras on varannut jääkiekolle. Kaksi mailaa nojaa olohuoneen kaappia vasten.

– Pipolätkä tuo rutiinia elämääni.

Randomit ovat väkivaltaista ja vihaista jengiä

Kilpapelaamisessa kiehtoo näennäisen häilyvä raja ammattilaisten ja harrastajien taitotason välillä. Hyvä pelaaja näkee huippujoukkueiden välisissä matseissa tilanteita, joista olisi itse saattanut selvitä paremmin. Sellaiset kaksinkamppailut, joihin omat taidot eivät riittäisi, on helppo ohittaa olankohautuksella.

Hyvin harvasta on ammattipelaajaksi, mutta intoa se ei hälvennä. Kukapa ei nauttisi kilpailemisesta kavereiden kanssa tai heitä vastaan.

– Onhan se hauskaa! Pelaaminen ei täysin vastaa sitä, että näkisi ihmisiä kasvotusten, mutta se on lähellä. Pelimaailmassa jengi heittää läppää ja juttu lentää, vaikka työpaikalla olisi jäässä.

– Esimerkiksi CS kehittää parhaimmillaan yhteistyö- ja keskittymiskykyä. Minua se on auttanut ohjaajan työssä: ohjeet annetaan ymmärrettävästi ja ytimekkäästi ilman turhaa jauhamista.

Nörtti-sarjan vetovoima perustuu siihen, ettei se kaunistele peliyhteisöissä syntyviä sosiaalisia tilanteita. Kielenkäyttö on autenttisen roisia ja päähenkilö Dragonslayer666:kin itsekäs kusipää, kuten monet pelaajista.

Totuus pelikulttuurista ei tule ilmi juhlapuheissa tai uutisjutuissa.

– Randomien kanssa pelatessa huomaa, että siellä on yllättävän väkivaltaista ja vihaista jengiä. Jos et pärjää, tiimikaverit ovat armottomia.

Jaani Lampinen / Yle

Tilanteen tunnistaa jokainen pelaaja. Olet heikoin lenkki, ja paine kasvaa kierros kierrokselta. Suorittaminen on palautevyöryn keskellä entistä vaikeampaa.

– En ole koskaan kuullut, että joku asettuisi puolustamaan, että lopettakaa, tämä on liikaa. Valittajan näkökulmasta kysymys saattaa olla puolittain läpästä, mutta kun tilanne osuu omalle kohdalle, niin pahalta se tuntuu.

Pelissä jokaisen on pärjättävä omillaan.

– Ollaan sitä mieltä, että jokainen huolehtikoon omista asioistaan.

"Pommin purkaminen pelissä on sentään jotain"

Pelkästään CS-yhteisössä riittää kiusaamista, hävytöntä kielenkäyttöä, rasismia ja naisvihaa. Trollailu, rajojen kokeilu ja silkka typeryys sekoittuvat keskenään.

Ajatus voi hirvittää, sillä samalla palvelimella pelaavat nelikymppiset ja varhaisteinit. Toisaalta suurin osa peleistä sujuu hyvässä hengessä tasosta riippumatta.

– Itse vaihdan tarvittaessa porukkaa. Huonosti käyttäytyvät voi myös jättää omaan arvoonsa, Delikouras sanoo.

Ongelmista huolimatta juuri sosiaaliset piirit ovat ratkaiseva osa pelikulttuurin ja pelaamisen koukuttavuutta. Kehitystä ovat pönkittäneet striimaajat, joiden kanavilla käydään keskustelua peleistä ja elämästä.

Delikouras on sitä mieltä, että kysymys on pohjimmiltaan olemisen tarkoituksesta. Peleissä on järjestystä, jota oikea elämä ei tarjoa. Sama pätee pelimaailman sosiaalisiin piireihin.

– Pelimaailmassa on selkeä hierarkia. Siellä näkee suoraan leveleistä, kuka on kovin tyyppi. Nykymaailmassa hierarkia on epäselvä ja se merkitsee jokaiselle eri asioita.

Jaani Lampinen / Yle

Peleissä suoritettavat tehtävät ovat sinällään mitättömiä. Ketä kiinnostaa, räjähtääkö ykkösistä ja nollista koodatulla juna-asemalla?

Delikouras näkee näennäisen tyhjänpäiväisyyden taakse.

– Pommin purkaminen Counter-Strikessa on sentään jotain, kun maailma ympärillä on kaaosta.

Ytimessä on tunne olemisen epäselvästä merkityksestä.

– Harvoin polku on sellainen, että käyt koulut ja menet töihin. Moni on sen takia vähän eksyksissä. Pelimaailma tarjoaa sen, mitä emme saa tästä oikeasta maailmasta.

Mukaan pääsee pelikoneella ja internetyhteydellä. Peliyhteisöt ovat läpileikkauksia nuorista sukupolvista.

– Pelimaailma toimii niin kuin se on suunniteltu. Se on hirveän vapauttavaa.

Digitaalinen Villi länsi

Ence voittaa ensimmäisen ottelunsa turnauksessa. Aleksi "allu" Jalli, Aleksi "Aleksib" Virolainen, Sami "xseveN" Laasanen, Jani "Aerial" Jusila ja Jere "sergej" Salo elävät monen kilpapeliharrastajan unelmaa.

Joukkueet kättelevät toisensa ruudulla, kun Delikouras hörppää lasistaan Sprite Zeroa. Kilpapelaaminen on valtava bisnes ja kasvaa yhä. Pelaajilta odotetaan edustuskykyä yhtä lailla kuin vaikkapa jääkiekkoilijoilta.

– Katso nyt, ne voittivat, mutta ovat ihan tyynenä. Ammattipelaajat näyttävät harvoin tunteitaan, ja se oli ongelma Nörtti-sarjaa tehdessä. Sarjassa päädyttiin siihen, että tunteita näytetään pelatessa. Niin kotona tehdään. Huutoa tulee, Delikouras nauraa.

Jaani Lampinen / Yle

Pelaaminen on yhdelle harrastus, toiselle elämäntapa. Lieveilmiöistään huolimatta se on nuorten sukupolvien arkea. Peliharrastuksen kilpailullinen puoli on digitaalinen Villi länsi, jonka ristiriitaisuus vetää puoleensa – myös fiktion tekijöitä.

– Tiimissä pelaaminen on ihmiskemiaa. Kun on pakko olla tekemisissä toisten kanssa, syntyy aikaa hyvää draamaa.

Perjantaina Ence selvitti tiensä alkusarjasta jatkopeleihin. Major-turnauksen pelit jatkuvat tulevan viikon keskiviikkona.

Sanasto

botti = huono pelaaja, viittaa koneen ohjaamiin pelaajabotteihin, jotka on ohjelmoitu tarkoituksella huonoiksi.

CS = Counter-Strike, viittaa nykyään useimmiten CS: Global Offensive -peliin. Alkuperäinen Counter-Strike julkaistiin vuonna 2000.

nyyppä = aloittelija, newbie (engl.)

randomi = satunnainen pelaaja, random (engl.)

striimaaja = suoraa lähetystä tekevä pelaaja, tarkoitukseen soveltuvista palveluista tunnetuin on Twitch.

Susien määrä täytti metsästäjien mitan – Lieksassa jouduttiin perustamaan uusi yhdistys antamaan poliisille virka-apua petotehtävissä

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 07:45

Kun suurpeto loukkaantuu Lieksassa liikenneonnettomuudessa, sen perään eivät lähde poliisin hälyttämät paikalliset metsästäjät, toisin kuin muualla Suomessa. Lieksassa suurriistavirka-apua eli SRVA-tehtäviä hoitavat varta vasten tarkoitukseen perustetun Virva ry:n jäsenet. Virva syntyi paikkaamaan Lieksan riistanhoitoyhdistystä, joka irtisanoutui virka-aputehtävistä viime vuonna. yhditysten völit ovat tulehtuneet.

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kiittää Virvan hoitaneen tehtävänsä "hyvin, ellei erinomaisesti." Virvalaiset ovat joutuneet venymään, sillä miehiä heillä on virka-apuhommiin vähän. Välit riistanhoitoyhdistykseen ovat tulehtuneet.

Lyhyen ajan sisällä Lieksassa eteen on tullut muun muassa kaksi suden karkottamis- ja lopettamistehtävää. Toinen susi oli pyörinyt pihapiireissä, eivätkä karkotusyritykset muuttaneet sen käytöstä, joten poliisi määräsi sen lopulta tapettavaksi. Toinen susi oli loukkaantunut tai sairas ja määrättiin lopetettavaksi.

Virva ry hoiti molemmat tehtävät. Virva ry:n Risto Kiiskinen muun muassa hiihti yksin toisen suden perässä viisi tuntia.

– Tämä vaatii kärsivällisyyttä, ettemme tapa vääriä eläimiä. Meidän täytyy pitää laumat yhtenäisinä, hän kertoo.

Kiiskinen korostaa, ettei suurriistavirka-apu ole metsästämistä, vaan poliisin määräämien tehtävien toteuttamista ihmishenkien turvaamiseksi ja eläinten kärsimysten pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä.

SRVA-apua annetaan tässä Siilinjärvellä.Matti Myller / Yle Poliisin toive: Paluu normaalitilaan

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen sanoo, että parasta Lieksassa olisi saada palautettua normaalitilanne eli paikallinen riistanhoitoyhdistys ottaisi Lieksan alueella SRVA-vastuun jälleen kontolleen. Virva ry:n kanssa sopimus on heinäkuun 2020 loppuun saakka. Riistanhoitoyhdistys irtisanoi sopimuksen kaksi vuotta sitten.

Lieksalaisten metsästäjien mukaan alueella on liikaa susia, eikä suurriistavirka-aputehtäviä voi hoitaa koirien kanssa turvallisesti. Koiria käytetään loukkaantuneiden eläinten jäljittämiseen. Poliisilla on tarjota lieksalaisille sama valtakunnallinen sopimus kuin muuallakin. Se ei ole kelvannut riistanhoitoyhdistykselle.

Eniten on hiertänyt se, että korvaus virka-avusta on harkinnanvarainen ja koirien aiheuttamat vahingot menisivät omasta pussista.

– Tehdään vaikka viikko töitä viimeiseen asti eläimen karkotuksessa, mutta ei saadakaan korvausta, vaan poliisi voi harkita maksetaanko vai ei. Se ei ole reilua, sanoo Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Törrönen.

Samoin koiran aiheuttamat vahingot kolmannelle osapuolelle voisivat jäädä koiranomistajan kärsittäväksi. Tosin tämä sopimuskohta on tulkinnanvarainen ja vakuutukset ovat muuttuneet, myöntää Törrönen. Miten koirat voisivat aiheuttaa vahinkoja tehtävissä?

– Ei meidän koirat niin varmoja ole, etteivätkö voisi vaikka aiheuttaa tehtävän yhteydessä vahinkoa hevoselle. Jos hevonen on arvokas, siinä menee talokin mieheltä, kertoo Törrönen esimerkin.

Hirvivaaran merkki. Hirvet aiheuttavat valtaosan SRVA-tehtävistä. Kari Kosonen / Yle Paljon tehtäviä

Ýleisimpiä suurriistavirka-aputehtäviä ovat liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestykset ja lopettamiset sekä ihmisille vaaraa aiheuttavien suurpetojen karkotukset tai lopettamiset. Tehtäviä voi olla kymmeniä joka vuosi. Virva ry hoitaa Lieksassa suurpeto- ja villisikatehtävät, mutta hirvieläintehtäviin sillä ei ole sopimusta.

– Paras ratkaisu olisi, että paikallinen riistanhoitoyhdistys pitäisi yllä valmiutta, toivoo ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.

Virva ry:n ja riistanhoitoyhdistyksen välit ovat viileät. Kun riistanhoitoyhdistyksen Matti Törröseltä kysyy, mitä hän ajattelee Virvan miehistöpulasta, hän kehottaa virvalaisia katsomaan peiliin. Virvan Risto Kiiskinen taas kertoo olevansa valmis neuvottelupyötään ja dialogiin, mutta yhteyttä ei hänen mukaansa ole.

– Minä tukeudun faktoihin, mutta toinen osapuoli ei.

Risto Kiiskinen viittaa faktoilla Luonnonvarakeskuksen arvioon suurpetojen määrästä. Riistanhoitoyhdistys uskoo petoja olevan enemmän kuin Luken tilastoissa kerrotaan.

Relative's DNA Solves A 1993 Murder Cold Case

Slashdot - Su, 02/17/2019 - 07:34
A 44-year-old living in Maine has just been arrested and charged with committing a murder when he was 18, the Washington Post reports: The April 1993 slaying of Sophie Sergie, an Alaska Native, was one of the state's most notorious cold cases until Friday, when authorities announced that DNA genealogical mapping helped triangulate a genetic match... Police recovered the suspect's DNA from Sergie's body. At the time, the district court filing said, DNA processing technology had not been introduced in Alaska. A DNA profile confirming the suspect as male was uploaded in 2000, but it did not match anyone in the FBI's database. The case went dormant for years... Then the alleged "Golden State Killer" was captured [after searching commercial online genealogy databases for relatives who matched DNA found at a crime scene]. The publicity of the feat, state troopers said, sparked the idea for investigators in the Sergie case. Why not try the same? A forensic genealogist prepared a report on Dec. 18, comparing the suspect's genetic material from the crime scene to likely relatives. A woman's DNA profile emerged in the search. Investigators found their link: She was an aunt of Downs's. Downs had been a student at the college where the murder took place. He's also been charged with sexual assault -- and with being a fugitive from justice for the last 25 years.

Read more of this story at Slashdot.

Roope Lipastin kolumni: Myös meitä setämiehiä pitää ymmärtää

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 07:30
Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Viime aikoina on paljon puhuttu setämiehistä, joiden määritelmä tuntuu alati laajenevan. Sillä tarkoitetaan kai keski-ikäistä ukkoa, jolla on luutuneita mielipiteitä ja joka ei ymmärrä kuolla vaikka hänen työpaikkaansa olisi kernaasti tulossa nuoria lahjakkaampia työntekijöitä. Setämiehet ovat kyynisiä kaiken suhteen ja lisäksi heillä on vaikeuksia ymmärtää nykymaailmaa, kuten että sukupuoli-identiteetti voi tänään olla yhtä ja huomenna toista. Tai että vähemmistöjä ei saa pilkata.

Pahimmillaan setämiehet ovat ääliöitä jotka eivät osaa käyttäytyä, luulevat itsestään liikoja ja kiusaavat nuorempiaan, etenkin naisia.

Vähemmän yllättävästi en tykkää kyseisestä termistä, koska se on yhden ryhmän, setien, pilkkaamista ja vieläpä niin, että kyseiseen lokeroon niputetaan kaikki samaa sukupuolta edustavat, olivat he henkisiltä asenteiltaan millaisia tahansa.

Mutta kestän sen kuin kuka tahansa hyvin toimeentuleva ja monella tavalla onnekas valkoinen mies. Eli vähän itkettää.

Haluan kuitenkin laajentaa setämies-termiä. Sedät – ja täditkin, ei sillä – nimittäin tuppaavat olemaan yleensä vähintään keski-ikäisiä ja luulen, että monet mahdollisesti ärsyttävät piirteet kumpuavat pikemmin sieltä kuin sielun pahuudesta.

Kuitenkin kun on melkein puoli vuosisataa katsonut maailmanmenoa, on huomannut, että aurinko nousee ja aurinko laskee eikä mitään uutta auringon alla.

Kyllä, me (hyvää tarkoittavat) setämiehet olemme usein vähän kyynisiä. Se johtuu pitkälti siitä, että juuri mitään uutta ei enää tule vastaan. Samat asiat kiertävät ja nuoret keksivät pyörän aina uudestaan ja ovat siitä ihmeissään.

Kuitenkin kun on melkein puoli vuosisataa katsonut maailmanmenoa, on huomannut, että aurinko nousee ja aurinko laskee eikä mitään uutta auringon alla. Telakkateollisuus haudataan lopullisesti vähintään kerran vuosikymmenessä ja sitten se taas kohta tekee miljardituloksen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen luvut ovat aina erilaiset kuin työnantajien tutkimuslaitoksen, vaikka molemmissa työskentelee objektiivisia tutkijoita. Maailma tuhoutuu milloin minkäkin takia, paitsi ettei se mitään tuhoudu.

Yhteistä kaikille ajoille näyttäisi olevan se, että ihmiset kohkaavat ja ryntäilevät päättömästi. Oli kyse sitten ravintosuosituksista, laihdutuskeinoista, ympäristökatastrofeista, erilaisista ismeistä tai talouspolitiikan suunnasta, niin aina löytyy se yksi vallitseva totuus jota kaikki huutavat. Kunnes ensi viikolla huudetaan jotain muuta.

Senkin on tähän ikään mennessä huomannut, etteivät asiat juuri koskaan mene ihan niin kuin on suunnitellut. Ei välttämättä päin seiniä, mutta ei ikinä täydellisestikään. Yleensä ihmisen suunnitelmat menevät vähän toisin ja myös se on asia, joka nakertaa oikeassa olemisen varmuutta, joka on suotu vähän nuoremmille.

Me setämiehet olemme tietenkin myös konservatiivisia. Emme pidä muutoksista. Siihen on pari syytä. Ensinnäkin meidän tapauksessamme on luultavaa, että muutos on huonompaan suuntaan, koska setämiehillä menee yleensä lähtökohtaisesti hyvin (monesti se johtuu siitä että he ovat työskennelleet pitkään asemansa eteen).

Ja ellei se muutos ole huonompaan, niin vähintään se on järjettömämpään suuntaan, koska yhteiskunnassa harvoin tapahtuu mitään järkeviä, aitoja muutoksia. Kosmeettisia tapahtuu sitäkin enemmän. Itselleni tuttu – ja kuvaava – on media-ala: Lehtien päätoimittajat vaihtuvat koko ajan ja joka kerta kun uusi päätoimittaja valitaan, tehdään The Ultimate Lehtiuudistus, joka mullistaa kaiken, ihan kaiken! Lopputuloksena käytetään kannessa vähän eriväristä vihreää.

Syy muutosvastarintaan löytyy siitä, että meillä on yleensä lapsia elätettävänä ja kaikenlaiset muutokset saattavat vaarantaa heidän jauheliha-annoksensa.

Ihmekö tuo jos se alkaa kahdennellakymmenennellä kerralla hieman rasittaa.

Toinen syy setien – ja tätien - muutosvastarintaan löytyy siitä, että meillä on yleensä lapsia elätettävänä ja kaikenlaiset muutokset saattavat vaarantaa heidän jauheliha-annoksensa.

Mutta nuoret ovat väärässä siinä, että meillä setämiehillä yleisesti ottaen ja aina olisi sen helpompaa kuin muillakaan. Työntekijät, ahtaajia lukuun ottamatta, ovat kaikki samassa veneessä joka voi keikahtaa koska tahansa.

Mitään pysyvää ei ole. Työnantajat vaihtuvat, kokonaiset toimialat häviävät.

Joka vuosi seuraan huvittuneena, kuinka uutisissa kuhistaan palkankorotuksista ja lomapäivistä ja jostain ihme kiky-loikista. Mikään niistä ei ole ikinä koskettanut minua, eikä itse asiassa suurinta osaa setätuttavistani. Melkoinen prosentti meistä keski-ikäisistäkin on nimittäin yrittäjiä tai freelancereita tai pätkätöissä tai työttöminä tai johtotehtävissä - niin että meidän palkkojamme ei päätetä työmarkkinapöydissä. Koko keskustelu vuosittaisista palkankorotuksista on tästä näkökulmasta absurdi.

Entä sitten se yhteiskunnan poikkeuksellisen nopea ja jatkuva muutos, joka kiusaa etenkin nuorempaa polvea? Ei se mikään tämän hetken keksintö ole. Koko oma työelämäni on ollut sitä. Mitään pysyvää ei ole. Työnantajat vaihtuvat, kokonaiset toimialat häviävät. Sellaista se on. Siihen on pakko sopeutua, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä raskaampaa on ikään kuin aloittaa aina alusta.

Siksi edustamani Setämiesyhdistys ry:n julkilausuman mukaan vähemmälläkin muutoksella tultaisiin toimeen, ennen kaikki oli paremmin ja kansalaispalkka olisi hyvä keksintö auttamaan niin nuoria kuin setiä eteenpäin tilanteissa, joissa taas joku toimiala menee alta.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on kirjailija, joka suhtautuu epäilyksellä kaikkeen mitä yli tai alle kolmekymppiset ovat keksineet.

Aiheesta voi keskustella 17.2. klo 16.00 asti.

Guamin turistisaaren vallanneet pedot tunkeutuvat viemäreistä koteihin ja katkovat sähköjä – käärmeitä kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 07:05

GUAM Kaikki, jotka näyttävät oksilta, eivät olekaan oksia. Tässä metsässä jos missä kannattaa katsoa eteensä, sivuille – ja etenkin ylös.

Iltamyöhällä on pilkkopimeää, mutta otsalampulla näkyy, jos joku oksa alkaakin liikkua. Silloin kyseessä on todennäköisesti ruskopuukäärme. Laji viihtyy erityisesti oksilla.

Ensimmäinen vihreänruskea kiemurtelija löytyy kuitenkin maasta. Metrinen ruskopuukäärme etenee hitaasti, sillä ravintoketjun huipulla sen ei tarvitse väistää mitään.

Käärme on jo katoamassa pusikkoon, kun käärmetutkija Patrick Barnhart nappaa sen tottuneesti kiinni paljain käsin.

– Jos se olisi isompi, käyttäisin turvallisuuden takia mieluummin keppiä pään pitämiseksi paikallaan, Barnhart sanoo.

Niitä on isompiakin, paljon isompia. Läntisellä Tyynellämerellä sijaitsevalla Guamin saarella ruskopuukäärmeillä ei ole luontaisia vihollisia, joten ne kasvavat täällä ennätyskokoisiksi, jopa 2–3-metrisiksi.

Käärmeitä on lisäksi tolkuttoman paljon. Barnhart ei halua veikata käärmeiden tarkkaa lukumäärää, koska niiden laskeminen on mahdotonta.

On kuitenkin arvioitu, että reilun 500 neliökilometrin – eli yhteensä Espoon ja Vantaan kokoisella – saarella olisi nykyisin yhdestä kahteen miljoonaa ruskopuukäärmettä eli jopa kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. Yhtä neliökilometriä kohti käärmeitä riittäisi siis ehkä 2000–5000.

Marbon luola on takuuvarma paikka bongata ruskopuukäärmeitä.Mika Mäkeläinen / Yle

Mistä niille oikein riittää syötävää? Ei enää riitäkään, ja ravintopulan takia käärmeiden määrä on pudonnut. Huippuvuosina niitä oli vielä tuplasti nykyistä enemmän.

Jatkamme polkua alas kohti Marbon luolaa, joka tunnetaan päivisin retkikohteena – mutta yöllä käärmeiden suosikkipaikkana. Siellä on aina käärmeitä, Barnhart lupaa.

Muistatko Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan, jossa Indiana Jones eli Harrison Ford laskeutuu täynnä käärmeitä olevaan luolaan? Siitä on helppo nähdä painajaisia. Kohtaus käärmeluolassa tuli mieleeni nyt kun lähestymme luolan suuta.

Ensimmäinen rapina jalkojen juuressa paljastuu erakkoravuksi, toinen taas ruskopuukäärmeeksi. Kumpikaan ei jää tekemään lähempää tuttavuutta.

Guamin saarella käärmeitä on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä.Mika Mäkeläinen / Yle

Luolan suu tulee näkyviin. Oviaukon yläpuolelta roikkuu liaaneja. Ulkopuolella kaikki on vihreän kasvillisuuden peitossa, mutta sisäpuolella näkyy vain paljasta kalliota.

Turkoosi vesi pohjalla on niin kirkasta, että sen syvyyttä on vaikea arvioida. Luolan seiniltä löytyy pari käärmettä – ne ovat taitavia kiipeilijöitä ja maastoutuvat yllättävän hyvin harmaita kallioita vasten.

Mitään käärmekasoja täällä ei sentään onneksi ole. Huh.

Koe ydinpommi paratiisirannalla

Maailman ensimmäinen vetypommi Ivy Mike räjähtää keskellä syrjäisellä atollilla, ja sinä olet paikalla – Pääset tästä linkistä ennennäkemättömälle virtuaalimatkalle, jota et ole ennen kokenut. Ylen Paratiisi-VR:n lisäksi linkistä löytyy useita juttuja Tyynen valtameren tilanteesta.

Lähdemme paluumatkalle kohti autoa. Taas löytyy yksi ruskopuukäärme, ja tällä kertaa minun on pakko saada siitä jonkinlainen ote. Uskallan yrittää, koska käärmeet eivät ole vaarallisia aikuisille.

TV-uutisia varten pitää tehdä niin sanottu standup, jossa kerron jotain kameralle. Sen ideana on näyttää, että olen todella ollut paikalla. Ja kun juttu kertoo käärmeistä, niin pitäähän samassa kuvassa olla myös käärme.

Ruskopuukäärme ei halunnut osallistua TV-jutun tekemiseen.Mika Mäkeläinen / Yle

Tartun ruskopuukäärmettä hännästä ja nostan sen ylös. Solakalla käärmeellä on erittäin leveä pää ja sen viirusilmät näyttävät pullistuvan ulos.

Käärme ei pidä häntäotteesta, vaan nostaa päänsä kohti kättäni. Päästän irti ennen kuin se pääsee puremaetäisyydelle.

Pari uutta yritystä, ja lopulta saamme jotain myös kuvattua. Käärme katoaa takaisin metsään ja minä palaan paita märkänä kohti ilmastoitua autoa.

Ruskopuukäärmeet ovat petoja, jotka voivat syödä melkein oman painonsa verran päivässä. Niinpä ne keskittyvät saalistamiseen ja hyvän pimeänäön ansiosta ne liikkuvat nimenomaan öisin.

Kun ravintoa on vähän, käärmeet lähtevät ruuanhakuun myös asuinalueille. Guamilla ne tunkeutuvat taloissa joka paikkaan, mutta useimmiten niitä löydetään kylpyhuoneista.

– Käärmeiden on nähty tulevan myös viemärin kautta. Aika pelottavaa kun sitä ajattelee, Barnhart sanoo.

Guamin maaseudulla pöntön kansi kannattaa siis nostaa varovasti.

Ruskopuukäärmeet ovat toistuvasti syynä sähkökatkoksiin. Käärmeet aiheuttavat oikosulkuja kietoutumalla sähköpylväisiin, siirtojohtoihin ja muuntajiin.

Turismillekin käärmeet ovat vähintään imagoriesa – vaikka ymmärrettävästi niistä ei turisteille juuri hiiskuta. Guamilla käy vuosittain yli miljoona matkailijaa, lähinnä Japanista, ja turismi on sotilastukikohtien jälkeen saaren tärkein elinkeino. Turistirannoille käärmeet luikertelevat kuitenkin vain harvoin.

Guamin metsät ovat hiljaisia, sillä ruskopuukäärmeet syövät lähes kaikki linnunpesät.Mika Mäkeläinen / Yle

Käärmeet ovat tuhonneet saaren alkuperäistä luontoa vielä tehokkaammin kuin ihmiset.

Huomaan, että metsässä on hyvin hiljaista – ääntä pitävät vain amerikkalaiset sotilashelikopterit, joita Yhdysvaltain tukikohtasaarella lentää jatkuvasti.

Tavallisessa trooppisessa metsässä kuuluisi paljon lintujen ääniä, mutta täällä lintuja ei enää juurikaan ole, sillä ruskopuukäärmeet ovat syöneet lähes kaikki linnunmunat saarelta.

Käärmeinvaasion seurauksena Guamin alkuperäisistä lintulajeista vain kahta tavataan enää luonnossa, ja niidenkin yksilömäärät ovat hyvin pieniä.

Myös lisko- ja lepakkolajeja on hävinnyt. Käärmeet syövät lisäksi selkärangattomia ja pikkunisäkkäitä.

Koska hedelmiä syövät linnut ovat hävinneet, myös hedelmäpuut ovat harvinaistuneet.

Guamilla ei ollut alun perin lainkaan isokokoisia käärmeitä, joten paikalliset lajit eivät osanneet puolustautua tulokkaita vastaan. Varaanit tosin syövät käärmeitä, mutta suuria liskoja ei ole tarpeeksi.

Ruskopuukäärmeiden myrkky tehoaa lintuihin ja matelijoihin tuhat kertaa voimakkaammin kuin nisäkkäisiin.Mika Mäkeläinen / Yle

Onneksi ruskopuukäärmeet eivät useimmiten ole ihmiselle vaarallisia, eivät edes yhtä myrkyllisiä kuin suomalainen kyy.

– Minun kokoiselleni aikuiselle ne eivät ole ongelma. Myrkky ei ole kovin vaarallista, Barnhart sanoo.

Hän puhuu kokemuksesta, sillä on saanut useita puremia. Tosin Barnhart on harvinaisen pitkä ja suurikokoinen mies. Sen sijaan pikkulapsi tai vanhus, jonka immuunijärjestelmä ei ole parhaimmillaan, voi joutua vaikeuksiin.

– Ne ovat purreet pikkulapsia, joille on tullut vakavia oireita, hän kertoo. Pikkulapset ovat saaneet muun muassa hengitysvaikeuksia, turvotusta ja rakkoja.

Barnhart huomauttaa, että aikuinenkin voi saada puremasta allergisen reaktion. Enpä taida siis antaa näille käärmeille mahdollisuutta iskeä hampaitaan minuun.

Barnhart selittää, että käärme tarvitsee kunnon purentaotteen, sillä myrkky erittyy sen takahampaista. Ruskopuukäärmeet ovat aggressiivisia, mutta vaikka käärme iskisi, vaatteet ovat useimmiten riittävä suoja ihmiselle.

Kun olemme saaneet käärmeen kiinni, tapamme sen heti nopeasti ja humaanisti. Murskaamme käärmeen aivot ja katkaisemme kaulan. Patrick Barnhart

Käärmeet luikertelivat paratiisiin todennäköisesti joskus 1940-luvun loppupuolella salamatkustajina amerikkalaisessa sotilaskoneessa, ehkä Salomoninsaarilta tai Papua-Uudesta-Guineasta.

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen Guam oli Yhdysvaltain sotilasilmailun tärkeä solmukohta. Saari kuuluu Yhdysvalloille, mutta sillä ei ole osavaltion asemaa.

Nykyisinkin Guam on Yhdysvaltain asevoimien tärkeimpiä sillanpääasemia Aasiassa. Saarella on suuri laivasto- ja ilmavoimien tukikohta. Parhaillaan Guamille rakennetaan lähes kahdeksan miljardia euroa maksavaa merijalkaväen tukikohtaa. Melkein puolet saaren väestöstä on tšamorrot-nimellä tunnettua alkuperäiskansaa.

Lento- ja laivaliikenteen takia on mahdollista, että Guamilla kyytiin pääsevä käärme voi vallata yhä uusia saaria.

Ruskopuukäärme on romahduttanut Guamin ekosysteemin, joten vieraslajin leviäminen edelleen yritetään estää kaikin mahdollisin keinoin.

Pohjois-Mariaaneihin kuuluvalla Saipanin saarella käärmeitä on havaittu niin usein, että sinne ne ovat todennäköisesti päässeet jo pesiytymään. Yhdysvaltain viranomaiset pelkäävät erityisesti käärmeiden leviämistä Havaijille, jossa olisi paljon niille kelpaavia kotoperäisiä lajeja.

Suurin riski on tavaralaivojen liikenteessä. Satamissa käärmeiden tunnistamiseen koulutetut koirat haistelevat lasteja, lisäksi niitä myrkytetään kemiallisesti sekä kuumennetaan niin, että vaihtolämpöiset käärmeet katsovat parhaaksi lähteä pois.

Rahtia voidaan myös käsitellä kemiallisilla karkotteilla, joita käärmeet eivät halua lähestyä. Idioottivarmaa häätökonstia ei ole, mutta yhdessä eri keinoja pidetään melko tehokkaina.

Satunnaisia käärmelöytöjä on jo tehty muilla saarilla. Silloin apuun kutsutaan Patrick Barnhart. Hän ei ole mikä tahansa käärmeenpyydystäjä, vaan viralliselta titteliltään “nopean iskujoukon koordinaattori”.

Kun käärme lähtee kiipeämään keppiä pitkin, Barnhart ottaa sitä niskasta kiinni ja siirtää pussiin. Pimeässä pussissa käärme rauhoittuu.Mika Mäkeläinen / Yle

Jos käärmehavainto arvioidaan tarpeeksi luotettavaksi, käärmejahtiin erikoistunut joukko saapuu paikalle vuorokauden tai viimeistään kahden sisällä. Heidän varustuksenaan ovat sekä ansat että airsoft-peleistä tutut muovikuula-aseet, joiden ammukset tosin ovat biohajoavia. Käärmeen saa hengiltä niilläkin.

– Kun olemme saaneet käärmeen kiinni, tapamme sen heti nopeasti ja humaanisti. Murskaamme käärmeen aivot ja katkaisemme kaulan, Barnhart sanoo.

Ruskopuukäärmeiden torjunnasta on kehkeytynyt Guamilla jättioperaatio, jossa on mukana monia liittovaltion virastoja ja joka maksaa vuosittain miljoonia euroja. Yhdysvaltain kongressi on säätänyt jopa erityisen lain ruskopuukäärmeiden torjunnasta.

Yhdysvaltain maatalousministeriöstä kerrotaan Ylelle, että vuosittain tapetaan noin 21 000 käärmettä.

Päivän valjettua käyn Barnhartin toimistolla katsomassa, mitä kaikkea käärmeiden päänmenoksi on suunniteltu.

Barnhartilla on naapurihuoneessaan useita ruskopuukäärmeitä terraarioissa. Nopealla niskalenkillä hän ottaa käärmeen näytille niin ettei käärme pääse luikertelemaan tai puremaan. Barnhart painaa käärmettä varovasti peukalolla niskasta ja kiertää muut sormensa sen ympäri.

Käärmeen häntä on vapaana ja se kietoutuu Barnhartin käden ympärille. Kun kamera lähestyy, ruskopuukäärme lipoo ahkerasti kieltään.

Käärmeet ovat purreet Patrick Barnhartia monta kertaa, mutta hän ei ole saanut niistä vakavia oireita.Mika Mäkeläinen / Yle

Barnhart on asentanut leikkauksella joihinkin käärmeisiin jäljityslaitteita ja vapauttanut ne takaisin luontoon, jotta niiden elintavoista saadaan lisää tietoa. Näin käärmeitä opitaan myös vähentämään tehokkaammin.

Guamilla ruskopuukäärmeitä on yritetty hävittää lähinnä ansoilla ja myrkkysyöteillä.

Barnhartin mukaan kokeiluiden tuloksena on löydetty toimiva ansa, mikä on käärmeiden torjunnassa harvinaista. Eläviä hiiriä tai pikkulintuja sisältävät ansat ovat kuitenkin työläs ja aikaavievä tapa saada käärmeet päiviltä.

Siksi käärmeitä yritetään tappaa joukoittain. Koska suurin osa käärmeistä elää vaikeakulkuisessa viidakossa, syötit pudotetaan helikopterista. Vuonna 2018 syöttejä pudotettiin lähes 13 000.

Syötit tarttuvat puihin, joista oksilla kiipeilevät käärmeet löytävät ne. Syöttinä on kuollut hiiri, jonka mukana käärmeille annetaan ihmisten särkylääkkeistä tuttua parasetamolia. Käärmeille aine on kuolettavaa, mutta sitä ei pidetä riskinä muulle luonnolle.

Täysikasvuisen käärmeen tappamiseen riittää 80 milligrammaa, joka on paljon pienempi kuin aikuisten ihmisten käyttämä lääkeannos. Lisäksi käärmeitä voidaan etsiä luonnosta käsipelillä, kuten teimme edellisenä yönä, mutta se on kaikkein työläintä ja hitainta.

Päästäänkö kutsumattomista vieraista koskaan kokonaan eroon? Barnhart ei oikein jaksa uskoa siihen.

– Käärmeistä eroon pääseminen on aika kunnianhimoinen tavoite. Pyrimme siihen, mutta se on hyvin vaikeata, Barnhart arvioi.

Hän uskoo, että ennen pitkää käärmeiden määrää voidaan alentaa niin paljon, että kotoperäisiä lajeja voidaan palauttaa luontoon.

Ainakin Guam toimii varoittavana esimerkkinä muulle maailmalle. Tulokaslaji ei tee selvää pelkästään saaliseläimistään, vaan se voi mullistaa koko alkuperäisen luonnon.

Lue myös:

Maailman ensimmäinen vetypommi Ivy Mike räjähtää paratiisirannalla, ja sinä olet paikalla – Pääset nyt virtuaalimatkalle, jota et ole ennen kokenut

Yle pääsi maailman unohtamalle ydinjätehaudalle: "Yhdysvallat mokasi aivan helvetillisesti"

Kaikki toimittaja Mika Mäkeläisen jutut Tyynenmeren matkalta sivulla:

yle.fi/paratiisi

Huomio köyhyyden vähentämiseen – väittelyyn perustulosta tai perusturvan malleista ei kannata tuhlata ruutia

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 07:00
Kestävyysvajeisessa Suomessa liikenevät varat tulee kohdistaa perusturvan korotuksiin, alimpiin sosiaalietuuksiin ja poistaa kannustinloukkuja etuuksia yhdistämällä.

Hyväksikäytöstä tuomitut iäkkäitä miehiä – Yksikään ei ole joutunut vankilaan, professorin mukaan rattijuoppokin saa kovemman tuomion

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 07:00
Oulun käräjäoikeudesta on viime vuosina annettu vain ehdollisia vankeusrangaistuksia lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ankarimman eli 1,5 vuotta ehdollista sai mies, joka halusi "leikkiä seksiä" 14-vuotiaan kanssa. Iäkkäin hyväksikäyttöön syyllistynyt on 84-vuotias mies.

Venäjä nojaa perinteisiin silmä mustana – perheväkivalta poistettiin rikoslaista pari vuotta sitten

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 07:00
Tämä dokumentti kannattaa katsoa, vaikka se on vaikeaa.

Päivän leffapoiminnat: Toimintakonkarit Sylvester Stallone ja Arnold Schwarzenegger ovat kiven sisässä

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 07:00
Kriitikko Pekka Eronen valitsee päivän kolme kiinnostavinta tv-elokuvaa.

Tutkija kaipaa Suomeen yksinäisyysministeriä ja iloitsee myöhästelevistä junista, koska ne saavat tuppisuut juttelemaan

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 06:10

Iso-Britanniaan perustettiin vuosi sitten yksinäisyysministerin pesti. Ministerin tehtävänä on ratkoa yksinäisyydestä johtuvia ongelmia.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys on vakava terveysriski, ja se lyhentää elinajanodotetta.

Suomen johtava yksinäisyystutkija, Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila on ollut aiemmin sitä mieltä, että Suomessa ei tarvita yksinäisyyteen keskittyvää ministeriä. Nyt mieli on kuitenkin muuttunut.

– Olen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee ministerin, joka vastaisi yksinäisyydestä. Jonkun pitäisi ottaa kokonaisvastuu yksinäisyyden vähentämisestä.

Aiemmin yksinäisyysministeriä on ehdottanut muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) blogissaan.

Yksinäisyys on usein pysyvää

Suomessa noin joka kymmenes ihminen kärsii vaikeasta yksinäisyydestä. Yksinäisiä on niin lapsissa kuin vanhuksissa.

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan noin 11 000 viisitoistavuotiasta kokee itsensä todella yksinäiseksi. Aiheesta kirjoittaa Helsingin Uutiset.

Junttilan mukaan yksinäisyys on valitettavan pysyvää.

– Yläkouluikäisistä yksinäisistä 90 prosenttia pysyy yksinäisinä vuodesta toiseen.

Niina Junttila sanoo, että yksinäisyyteen pitäisi puuttua mahdollisimman varhain, ettei se pitkity ja pahene.

– Puhuminen auttaa. Kaikkein pitkäaikaisemmin yksinäisiä ovat lapset, jotka pitävät sen sisällään ja ovat hiljaa asiasta.

Jos ihminen on ollut pitkään yksinäinen, hän alkaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa. Silloin kynnys muiden luokse hakeutumiseen nousee koko ajan.

– Olisi tärkeää, että huomaisimme nämä yksinäiset ihmiset. Sanotaan jotain ystävällistä, katsotaan silmiin ja annetaan heille mahdollisuus päästä yksinäisyydestä eroon.

Junttilan mukaan yksinäisten määrä vähenisi huomattavasti, jos yhteisöllisyyttä onnistuttaisiin vahvistamaan.

Lähde-liike pyrki auttamaan

Suomessa oli viime vuonna vajaa sata yksinäisyyden vastaista hanketta. Yksinäisyyttä vastaan on yritetty taistella monin tavoin, esimerkiksi perustamalla Ystäväkahviloita eri puolille Suomea.

Jos lapsi sanoo olevansa yksinäinen, silloin asiat ovat jo tosi paljon pielessä. Niina Junttila

Nyt ollaan rakentamassa uutta kansallista verkostoa, joka kokoaisi yksittäisiä yksinäisyysprojekteja yhteen. Huhtikuussa starttaavan Lähde-liikkeen tarkoituksena on kerätä yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia yhdistämään voimansa taistelussa yksinäisyyttä vastaan.

– Ajatuksena on kertoa, että yksinäisyys ei ole kenenkään oma vika. Me haluamme yhdessä tehdä töitä sen eteen, että meillä olisi vähemmän yksinäisyyttä Suomessa.

Parasta olisi, jos ihmiset alkaisivat rupatella kaupan kassalla, liikennevaloissa ja hisseissä.

– Toivon, että ihmiset puhuisivat enemmän keskenään, kertoo hankkeen koordinaattori Niina Junttila.

Nuorten miesten radikalisoitumisen taustalla voi olla yksinäisyys.AOP

Yksinäisyys on useimmiten henkilökohtainen tragedia, mutta se voi koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa. Pahimmillaan se voi johtaa jopa radikalisoitumiseen.

– Tämä on tullut selvästi esiin yksinäisten nuorten miesten haastatteluissa. Kun yhteiskunta ei välitä minusta, minäkään en välitä yhteiskunnasta, Junttila kertoo joidenkin ajattelevan.

Juttelubussit ja kännykättömät baarit

Niina Junttila sanoo, että yksinäisyysministerin lisäksi Britanniassa on monta muutakin asiaa, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia taistelussa yksinäisyyttä vastaan.

Esimerkkinä Junttila mainitsee linja-autot, joiden ensijainen tarkoitus ei ole kuljettaa matkustajia paikasta toiseen, vaan tarjota foorumi keskustelulle. Näitä Chatty Buseja on perustettu eripuolille Britanniaa.

Kaikkein pitkäaikaisemmin yksinäisiä ovat lapset, jotka pitävät sen sisällään ja ovat hiljaa asiasta. Niina Junttila

Junttilan mielestä myös brittien yksinäisyyttä vastustava asenneilmapiiri on asia, josta Suomessa voitaisiin ottaa oppia.

Puhuminen on alkusysäys tielle pois yksinäisyydestä. Muutama sana voi merkitä paljon.

– Ihan jo pelkkä katsekontakti toiseen ihmiseen vaikuttaa aivojen mielihyvähormoneihin.

Niina Junttila toisi Britteinsaarilta Suomeen myös kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa käyttää kännykkää.

– Ne saisivat aikaan sen, että ihmiset katsoisivat toisiaan ja alkaisivat keskustella.

Niina Junttila kaipaa Suomeen kahviloita, joissa olisi kännykkäkielto.AOP

Suomalaiset ovat yleensä arkoja aloittamaan keskustelua tuntemattomien kanssa. Junttilan mukaan vuoropuhelua syntyy helpommin, jos jotain negatiivista tapahtuu.

Tästä hyvänä esimerkkinä on koulujen homeongelmat.

– Meillä pitää olla joku syy keskustella keskenämme, muuten siitä ei oikein tule mitään. Kun koulussa on hometta, vanhempainyhdistykset ovat aktiivisia ja ihmiset keskustelevat.

Myös VR:n myöhästelevät junat saavat normaalisti tuppisuisten junamatkustajien sanahanat aukeamaan.

– Myöhässä olevat junat on siinä mielessä hyvä asia, että ihmiset aina keskustelevat, koska on jotain mistä puhua.

Suomessa yksinäisyys on syvempää

Niina Junttila on tutkijana kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyydestä yksilön ja yhteisön riskitekijänä.

Junttilan mukaan yksinäisyyden tunne on osin kulttuurisidonnainen.

– Esimerkiksi haastatteluissamme kreikkalaiset lapset kokivat olevansa yksinäisiä, jos heillä ei ollut sinä päivänä kaveria.

– Suomessa, jos lapsi sanoo olevansa yksinäinen, silloin asiat ovat jo tosi paljon pielessä. Se ei ole vain sitä, että tänään ei ole ketään kenen kanssa jutella, Junttila kertoo.

Niina Junttila toivoo, että yksinäisyys nostettaisiin Suomessa yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön.

– Silloin siitä voitaisiin tehdä helposti lähestyttävä ja yhdessä taklattavissa oleva asia.

Lue lisää:

Yksinäisyys on valtava ongelma – Britanniaan nimitettiin yksinäisyysministeri

Kouluaikana suosittu tyttö ajautui yksinäisyyteen – "Parasta on, kun nuorisotyöntekijä vie minut kahville ja tarjoaa pullankin"

Kivenkova yksinäisyys horjuttaa kainuulaisia miehiä ja poikia – "Ei uskalleta puhua varsinkaan selvinpäin"

“Kukaan ei puhu niin rumasti yksinäiselle ihmiselle kuin hän itse” – Viisi vinkkiä, miten tunnistamme yksinäisyyden

"Raahata ihmisiä töihin kuin karjalaumaa" – Hoitoala järkyttyi Soinin ehdotuksesta rakentaa orjatyösilta Suomen ja Filippiinien välille

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 06:00
Ulkoministeri Timo Soini ehdotti perjantaina blogissaan hoitajien palkkausta kärkihankkeeksi Suomen ja Filippiinien välille.

Vanhuus on uusi luonnonvara – runsaan ja varman tuoton antavat huonokuntoiset vanhukset raihnaisesta ruumiistaan

Kaleva - Su, 02/17/2019 - 06:00
Nyt maailmalla valeltavat kaksituhattaluvun öljylähteiden etsijät, monikansalliset yhtiöt, ovat löytäneet runsaan esiintymän, johon työntää porausputki, josta imeä tuotto nopeasti pois.

Seurat liikuttavat lapsia, mutta aikuiset tipahtavat kyydistä

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 05:16

Urheiluseurat ovat säilyttäneet vahvan aseman lasten liikunnassa, mutta aikuisilla suunta on ollut päinvastainen.

Alkuvuodesta julkaistu tutkimus lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä osoittaa, että erityisen aktiivisia ovat nuorimmat ikäryhmät, sillä 9- ja 11-vuotiaista noin 70 prosenttia osallistui viime vuonna seuraliikuntaan. Murrosiästä lähtien osallistuminen seuratoimintaan kuitenkin vähenee melko nopeasti.

Jyväskylän yliopiston johtaman liikuntatutkimuksen mukaan kolme viidestä 11-15-vuotiaasta harrastaa liikuntaa tai urheilua seurassa. Määrä on likimain sama kuin kaksi vuotta sitten ja korkeampi kuin vuonna 2014. Lasten aloitusikä seuroissa on aikaistunut keskimäärin kuuteen vuoteen.

Murrosikäisillä seuratoiminta kuitenkin vähenee. 15-vuotiaista enää runsaat 40 prosenttia harrastaa seuroissa. Lopettamisen tärkeimpiin syihin kuuluvat kyllästyminen lajiin sekä se, ettei viihdy joukkueessa tai ettei harrastaminen ole innostavaa.

– Seuratoiminnan lopettaminen teini-iässä on jyrkempää kuin monessa muussa maassa. Syytä tähän ei tarkkaan tiedetä, sanoo liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski.

Aikuisista vain kymmenesosa osallistuu

Aikuisten liikunnassa yritykset ovat jo ohittaneet seurat markkinaosuuksissa. Seuratoimintaa Euroopan maissa selvittäneen eurobarometrin mukaan enää 13 prosenttia yli 14-vuotiaista suomalaisista oli jäseninä seuroissa vuonna 2017. Aktiivisia seuroissa liikkujia oli 9 prosenttia.

Alankomaissa luvut olivat yli kaksinkertaisia ja monessa muussakin Euroopan maassa Suomea korkeammat.

– Tosin Suomi oli kirinyt tilastossa pari prosenttiyksikköä ylöspäin, kun Ruotsissa kävi päinvastoin.

Kosken arvion mukaan seuraliikunnan vähentymiseen vaikuttaa yksilöllistymiskehitys. Moni haluaa käydä oman aikataulunsa mukaan esimerkiksi kuntosalilla, ja vapaa-aikaa täyttävät myös monet kilpailevat ajankäyttömuodot sekä lisääntyvä ruutuaika.

– Liikunta polarisoituu niin, että osa kansasta liikkuu runsaasti ja osa ei lainkaan, täydentää yliopistonlehtori Kati Lehtonen Jyväskylän yliopistosta.

Miten passivoituva kansa saadaan jälleen liikkeelle?

Lehtonen muistuttaa, että liikunnan tukeminen ei ole vain näkyvää rahanjakamista vaan laajempi yhteiskuntapoliittinen kysymys.

– Silloin kysytään esimerkiksi, ovatko kaupunkiympäristöt viihtyisiä kulkea jalan ja pyörällä tai riittääkö niissä kevyen liikenteen väyliä lasten kouluteiksi.

Facebook Becomes 'A Haven For the Anti-Vaccination Movement'

Slashdot - Su, 02/17/2019 - 04:34
"As a disturbing number of measles outbreaks crop up around the United States, Facebook is facing challenges combating widespread misinformation about vaccinations on its platform," reported the Washington Post Wednesday, saying Facebook "has become a haven for the anti-vaccination movement" and that "the rise of 'anti-vaxx' Facebook groups is overlapping with a resurgence of measles" in the U.S. Facebook has publicly declared that fighting misinformation is one of its top priorities. But when it comes to policing misleading content about vaccinations, the site faces a thorny challenge. The bulk of anti-vaccination content doesn't violate Facebook's community guidelines for inciting "real-world harm," according to a spokesperson, and the site's algorithms often promote unscientific pages or posts about the issue... Wendy Sue Swanson, a pediatrician at Seattle Children's Hospital and spokeswoman for the American Academy of Pediatrics, recently met with Facebook strategists about dealing with public health issues, including misinformation about vaccines, on the platform... "Facebook isn't responsible for changing quacks but they do have an opportunity to change the way information is served up." But Facebook's algorithms often promote anti-vaccination content over widely accepted, scientifically backed posts or pages about vaccinations. A recent investigation from the Guardian found that Facebook search results regarding vaccines were "dominated by anti-vaccination propaganda...." Facebook also accepted advertising revenue from Vax Truther, Anti-Vaxxer, Vaccines Revealed and Michigan for Vaccine Choice, among others, according to another investigation from the Guardian [which found Facebook even offers the ability to target 900,000 users that Facebook has helpfully identified as interested in "vaccine controversies."] Last month YouTube promised to stop recommending videos that "could misinform users in harmful ways," and later told the Guardian that that would include anti-vaccine videos. The Guardian also noted this week that one anti-vaccination group on Facebook has over 150,000 members. But Facebook told the Post Wednesday that by not deleting the pseudoscience, they're actually giving their users an opportunity to speak up on their own and share factual counter-arguments themselves. By Thursday Facebook added that it was "exploring" additional steps, including "reducing or removing this type of content from recommendations, including 'Groups You Should Join,' and demoting it in search results, while also ensuring that higher quality and more authoritative information is available."

Read more of this story at Slashdot.

[KR1346] Keiser Report: Permanent QE

Max Keiser - Su, 02/17/2019 - 04:32
In this episode of the Keiser Report, Max and Stacy discuss the US Federal Reserve finally admitting that Quantitative Easing (QE) will be permanent and not just during “emergencies.” They also look at the rise of the service sector economy…Read more ›

Trumpin ylistämästä Fox Newsin ex-uutisankkurista ei tulekaan Yhdysvaltain YK-lähettilästä

Yle uutiset - Su, 02/17/2019 - 03:35

Fox-televisiokanavan entinen uutisankkuri ja ulkoministeriön tiedottaja Heather Nauert on perunut tarjouksensa ryhtyä Yhdysvaltain YK-lähettilääksi.

Presidentti Donald Trumpin ylistämä Nauert perusteli asiaa perhesyillä.

– Kaksi edellistä kuukautta ovat olleet uuvuttavia perheelleni ja siksi perheeni kannalta onkin parasta, että perun tarjoukseni, ilmoitti Nauert tiedotteessa.

Trump esitti joulukuun alussa Nauertia YK-lähettilääksi. Hänen oli määrä korvata Nikki Haley, joka ilmoitti yllättäen luopuvansa tehtävästään vuoden loppuun mennessä.

– Nauert on hyvin lahjakas, älykäs, hyvin nopea. Ja uskon että kaikki kunnioittavat häntä, Trump totesi tuolloin.

Nauertin valintaa YK-pestiin arvosteltiin laajalti, sillä hänellä ei juurikaan ole ulkopoliittista kokemusta.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Trump ilmoittaa ”pian”, kenet hän aikoo nimittää Yhdysvaltain uudeksi YK-lähettilääksi.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä