Uutiset

Bitcoin Nears $6,000 For the First Time

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 18:57
Bitcoin closed in on another milestone Friday, as the digital currency approached $6,000 for the first time to put its gain in 2017 to above 500 percent. From a report: The push higher comes just three days after bitcoin suffered its biggest one-day drop in a month on rising concern that regulators are increasingly targeting digital currencies. It's added almost $500 in value in the past two days alone.

Read more of this story at Slashdot.

Digiosaajien puute uhkaa kansantaloutta – "koulutusmäärät kaksinkertaistettava"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 18:53

Suomessa puhutaan digitalisaatiosta, alustataloudesta, tekoälystä ja roboteista. Ne tulevat ja muuttavat yritystoiminnan ja yhteiskunnan.

Käyttöönotto kuitenkin kangertelee, ennustaa Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA). Suomessa puuttuu 9 000 digiosaajaa ja parin vuoden päästä jo yli 15 000. Ja kuten oheinen kaavio kertoo, se on vasta alkua.

– Vuonna 2030 "gäppi" on jo 50 000 henkilöä. Tästä on tulossa Suomen talouskasvun kannalta suurin yksittäinen pullonkaula, uskoo myös Tekesin johtaja Pekka Sivonen.

Samaa mieltä on Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki.

– Tämä on talouskasvun este. Jotta tilanne saataisiin stabiloitua, opiskelijoiden sisäänotto pitäisi vähintään kaksinkertaistaa.

Ehdotus: tuntuva lisäys sisäänottoon Yle Uutisgrafiikka

Kaksinkertaistaminen ei ole pelkkä heitto.

Neittaanmäki on juuri lähettänyt opetusministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön ehdotuksen, jonka mukaan it-alan opiskelijamäärää tulisi kasvattaa dramaattisesti. Ehdotus lähti Jyväkylän yliopiston nimissä, mutta keskusteluissa ovat mukana myös kollegat Oulun, Vaasan ja Itä-Suomen yliopistoista.

Tällä hetkellä Suomen yliopistoihin otetaan vuosittain noin 1 500 it-alan opiskelijaa. Neittaanmäen mukaan kandi- ja maisteriopiskelijoiden sisäänottomäärä tulisi kasvattaa 2 500:aan – ja sen päälle pitäisi luoda noin tuhannen opiskelijan täydennyskoulutuslinja.

Neittaanmäen mukaan koulutus toteutettaisiin verkostomaisesti monen yliopiston kesken. Samaan tapaan Lounais-Suomessa koulutetaan insinöörejä laiva- ja autoteollisuuden tarpeeseen. Arvioiden mukaan näillä tekniikan alueilla tarvitaan lähivuosina jopa toista tuhatta diplomi-insinööriä.

It-alalla tarve voi yhtään vähättelemättä olla monikymmenkertainen.

Tämä ei ole it-yhtiöiden ongelma

Osaajavajeesta puhuttaessa on Neittaanmäen ja Sivosen mukaan syytä huomioida kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomessa ei ole muutaman vuoden kuluttua kymmeniä tuhansia avoimia it-alan työpaikkoja. Jos maassa vallitsee osaajapula, työpaikkoja ei edes synny. Yhteiskunta ei uudistu, digitalisaatio jää toteuttamatta tai se toteutetaan ulkomaisin voimin ja välinein.

Toisaalta on syytä huomata, ettei it-osaajien puute ole vain it-yritysten ongelma. Noin puolet tämänhetkisestä osaajavajeesta kohdistuu muille aloille.

Konepajat, terveysyhtiöt, finanssiala ja julkishallinto etsivät kaikki digiosaajia. Cargotec on palkannut 400 työntekijän digitiimiinsä kahdessa vuodessa sata henkillöä, Mehiläinen on kasvattanut it-osastonsa muutamassa vuodessa kolmesta hengestä kolmeenkymmeneen. Nordea on palkannut vuoden kuluessa parisataa it-osaajaa. Samoin on tehnyt OP-ryhmä, jonka it-osastolla työskentelee jo tuhat henkilöä.

– Me olemme finanssiyhtiö, mutta myös teknologiayhtiö. Samalla tavoin konepajat ja mediayhtiöt ovat tänään teknologiayhtiöitä. Ja tästä johtuen kysyntä it-osaajista on tällä hetkellä kovaa, toteaa OP:n tietohallintojohtaja Juho Malmberg.

Hän pitää ehdotusta opiskelijamäärien kasvattamisesta hyvänä asiana. Toisaalta hän huolissaan siitä, mistä kaikki opiskelijat löytyvät.

"It on insinööritiede"

Osaamisvajetta kartoittaneen Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius on vuosia taistellut suomalaisen it-osaamisen ja etenkin ohjelmisto-osaamisen puolesta.

Hän pitää Neittaanmäen ehdotusta kannatettavana. Samalla hän peräänkuuluttaa sisältömuutosta.

– Oppialanäkökulma pitäisi korjata. Muilla tekniikan osa-alueilla meillä on käytännöllisiä insinööritieteitä, mutta tietojenkäsittely on jostain syystä lähes täysin matemaattis-luonnontieteellinen ja teoreettinen ala.

Heleniuksen mukaan tilanne olisi sama, jos kaikki Suomen lääkärit korvattaisiin lääketutkijoilla.

Toisaalta Heleniuskin pohtii kysymystä osaajista. Jos Suomi päättäisi kaksinkertaistaa yliopistojen it-opintojen aloituspaikat, löytyisikö koulutettavia?

Suomessa on syytä kantaa huolta lukion pitkän matematiikan suosiosta etenkin tyttöjen joukossa. Toinen tärkeä seikka on Suomen houkuttelevuus ulkomailla. Suomen pitäisi olla maa, jonne halutaan tulla tekemään it-töitä ja suorittamaan alan opintoja.

Professori: lukukausimaksut pois

Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu muuttui pykälän verran haastavammaksi, kun EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettiin lukukausimaksut.

Tämä oli professori Neittaanmäen mukaan huono linjaus.

– Hakijamäärät ovat it-alalla yliopistosta riippuen jopa puolittuneet. Kyllä tätä vähän ennakoitiin, että Suomen houkuttelevuus laskee ja näinhän siinä kävi. Lukukausimaksut tulisi poistaa it-alalta. Saksassa on tiettävästi näin menetelty.

Maitotilallisten loma peruuntui, kun tuuraaja ei tullutkaan – lomittajaongelma riepoo maatiloilla

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 18:49
Mistä on kyse?
  • Maatalouslomittajien tilanne on koko Suomessa hyvin haastava. Osassa maata on työvoimapula, mutta joillakin alueilla joudutaan irtisanomaan ja osa-aikaistamaan työntekijöitä.
  • Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen mukaan ongelmien taustalla on maatalousyrittäjien vähentyminen.
  • Ongelmia on eniten keskisuurilla tiloilla, sillä suuremmilla tiloilla lomittajat työllistyvät lähes kokoaikaisesti.
  • Sotkamon lomituspalveluissa haastava tilanne näkyy paikallisten yrittäjien, lomittajien ja lomitushallinnon jaksamisessa.

Maitotilalliset Ella Mustakangas ja Jyrki Nykänen pyörittävät miltei sadan lehmän tilaa Sotkamon Pohjavaaralla. Päivät ovat pitkiä ja työ kovaa, mutta sellaista maatalousyrittäjän arki on. Lisäksi lapsiperheen asioiden pyörittäminen tuo oman lisänsä jo valmiiksi kiireelliseen päivärytmiin.

Kun muut ovat lomalla, he ovat töissä. Jaksamisen äärirajoilla kuljetaan, mutta sillä ajatuksella, että loma vielä koittaa.

Mustakangas ja Nykänen olivat ilmoittaneet lomituspalveluun jo hyvissä ajoin lomapäivänsä, mutta vain viikkoa ennen loman alkua tilalle luvattu lomittaja peruuntui. Silloinkin vain toinen yrittäjäpariskunnasta olisi päässyt lomalle, toiselle lomittajaa ei löytynyt.

Pettymys oli kova. Samalla se paljasti lomituspalveluiden ongelmakohdat.

"Hieman riemastuin lomatoimistolle"

Ella Mustakankaan mukaan lomittajan peruuntumista perusteltiin Sotkamon toimipisteen lomituspalveluissa sillä, että tekijää ei ollut siihen hetkeen saatavilla.

– Hieman riemastuin lomatoimistolle. Tämä kuitenkin anottiin sovitun käytännön mukaan, joten kyllä meillä täytyy olla oikeus pitää lomamme, Mustakangas kertoo.

Sotkamon toimipisteen lomituspalvelupäällikkö Eeva Halonen harmittelee yrittäjien lomien peruuntumista. Tällä hetkellä alueen lomittajilla on meneillään monta äitiyslomaa sekä muutamia sairauslomia. Lomittajia ei vain ollut saatavilla.

Mustakangas ihmettelee kerrottua syytä, eli äitiyslomien aiheuttamaa yllättävää kuormitusta.

– Kun tietää, että äitiysloma on tulossa, niin kyllä siitä lomatoimiston pitäisi saada hyvissä ajoin tietoa, hän ihmettelee.

Maidontuottaja Ella Mustakangas toivoo, että kaikki lomituspalveluiden osapuolet istuisivat saman pöydän ääreen keskustelemaan ongelmakohdista.Niko Mannonen / Yle

Loman menettäminen oli tilallisille kova pettymys. Mustakangas ja Nykänen ovat kiinni maitotilan arjessa ympärivuorokautisesti, joten 4–5 päivän lomaa odotettiin innolla.

– Peruuntuminen on henkisesti kova juttu. Se kyllä kysyy jaksamista ja laittaa miettimään, että miten tämä voi olla tällaista, Mustakangas pohtii.

Lomien peruuntuminen harmittaa myös lomitustoimistossa.

– Tilallisen loman peruuntumisesta ei ole kiva ilmoittaa. Siitä tulee meillekin mielipahaa, mutta sairastumisille lomahallinto ei voi mitään. Jokaisessa tilanteessa teemme kaikkemme, että toivottu lomitus onnistuisi, Halonen toteaa.

Lomittajilla on työuupumusta ja jopa työpaikkakiusaamista on havaittavissa. Mauri Arffman

Tällä hetkellä kaikkien lomittajien työlistat ovat täynnä Sotkamon alueella, joten nyt yksikin sairausloma voi aiheuttaa paljon ongelmia.

Erityisesti lokakuu on muodostunut haastavaksi lomittajien järjestämisen suhteen, sillä syyslomat, metsästyskaudet ja tapahtumat ovat tuoneet päällekkäisyyksiä.

– On jouduttu priorisoimaan, että miten nämä kaikki ennalta varatut lomitukset sekä äkilliset sairastapaukset saadaan lomitettua, Halonen kertoo.

Sotkamossa erityisen tukala tilanne

Sotkamon toimipisteen alueen lomituksien järjestämistä vaikeuttaa lomittajien aaltoileva tarve. Alueella lomittajien osa-aikaisiin sopimuksiin siirryttiin pakon edessä, koska kokoaikaista työtä ei ole tarjota.

– Harva lähtee määräaikaisen työsopimuksen perään – etenkään jos on jo vakituisessa työsuhteessa jossakin. Pätkätyön tekeminen on tehty vaikeaksi siihen liittyvineen paperisotineen, joten ne eivät kiinnosta kaikkia, Halonen jatkaa.

15 vuotta lomittajana työskennelleen Mauri Arffmanin mukaan osa-aikaisuus on toiminut hänen osaltaan hyvin, mutta kentältä on kaikunut huolestuttavia kommentteja.

– Osa-aikaistetut ovat pahoittaneet mielensä ja provosoivat toimistoa. Merkillepantavaa on, että muilla lomittajilla on työuupumusta ja jopa työpaikkakiusaamista on havaittavissa, Arffman paljastaa.

Tällaisiin jonnin joutaviin löytyy rahaa, mutta meidän hyvinvointiimme ei. Tämä on hupaisa yhtälö. Mauri Arffman

Arffman ei syytä ongelmista lomatoimistoa, vaan korostaa sen kattojärjestönä toimivan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) toimien aiheuttaneen ongelmat. Hänen mukaansa järjestö on panostanut vääriin asioihin taloudellisesti ja unohtanut lomittajien hyvinvoinnin.

– Mela on se, joka määrää. Sieltä tulee sellaista hömpänpömppää, että lomittajatkin ihmettelevät: meille pukattiin jotkin kännykät, joilla pitää kuitata itsensä pois. Ne tilttaavat aina, Arffman toteaa.

Lomittajille annetuilla puhelimilla on tarkoitus ilmoittaa työajat yhteiseen järjestelmään.

– Tällaisiin jonnin joutaviin löytyy rahaa, muttei hyvinvointiimme. Tämä on hupaisa yhtälö, Arffman kertoo.

Jossain rekrytoidaan, toisaalla irtisanotaan

Sotkamon työllisyystilanne kuulostaa Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtajan Raimo Kivinevan mukaan kulkevan pitkälti samalla linjalla valtakunnan tilanteen kanssa.

– Työtä on, muttei kokoaikaisesti. Osassa maata on jouduttu irtisanomaan tai osa-aikaistamaan lomittajia. Muutamissa yksiköissä taas on työvoimapulaa.

Lomituspalveluiden hankaluuksien syyt ovat moninaiset: työvoiman tarpeeseen on vaikuttanut pitkään jatkunut kotieläintilojen määrän väheneminen Suomessa, mutta myös lomituspalvelulain muuttuminen sekä koneiden ja laitteiden yleistyminen.

– On tullut enemmän koneita ja laitteita. Se johtaa keskisuurilla tiloilla aika usein osa-aikaistamiseen. Lisäksi laissa on säädetty tarkemmin, mitä tehtäviä lomittajille kuuluu tilalla, Kivineva kertoo.

Maidontuottaja Ella Mustakangas ihmettelee lomittajien tilannetta Sotkamon alueella. Sopimuksia osa-aikaistetaan eikä uusia tekijöitä hankitta, vaikka naapurikunnassa Kajaanissa koulutetaan alan ammattilaisia.Niko Mannonen / Yle

Keskisuuria tiloja paremmin menee suuremmilla tiloilla, sillä niissä lomittajat työllistyvät lähes kokoaikaisesti. Esimerkiksi Suupohjalla Etelä-Pohjanmaalla työnantajat eivät ole osa-aikaistaneet yhtään lomittajaa, vaan osa-aikaistuksia on tapahtunut esimerkiksi työntekijän omasta tahdosta.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vakuutus- ja hyvinvointiyksikön yksikönpäällikön Päivi Wallinin mukaan pelkästään viime vuoden aikana maatalouslomitusta käyttäneiden maatalousyrittäjien määrä väheni miltei yhdeksällä prosentilla koko maassa.

– Tänä vuonna määrän arvioidaan vähenevän noin kuusi prosenttia. Viime vuonna lomituspalvelun käyttäjiä oli noin 18 000 ja tänä vuonna heitä arvioidaan olevan 17 000.

Jotkut yrittäjät kieltäytyvät ottamasta vastaan lomittajaa, joka ei ole tuttu ennestään. Eeva Halonen

Lasku vaikuttaa myös lomituspäivien määrään. Viime vuonna lomituspäivien määrä putosi enemmän kuin lomitusta käyttäneiden yrittäjien määrä eli 13,2 prosenttia.

Mela on sopinut paikallisyksiköiden kanssa ostopalveluiden hyödyntämisestä tilanteissa, jossa yksiköiden oma lomitustyövoima ei riitä vastaamaan tarpeeseen.

Eeva Halosen mukaan Sotkamossa moni ei ole tarttunut korttiin.

– Syynä on se, ettei alueella ole tällaisia palveluntuottajia, Halonen kertoo.

Traktorikuski ei kelpaa lomittajaksi

Sotkamon lomitustilannetta vaikeuttaa myös se, että lomitustoimiston mukaan päteviä tekijöitä ei löydy. Työnhakijoita on säännöllisesti, mutta osaaminen ei aina riitä.

– Kaikilla ei ole ammattitaitoa, jota edellytämme. Ei riitä, että on nähnyt lehmiä tai ajanut muutaman kerran traktoria, harmittelee lomituspäällikkö Eeva Halonen.

Lomatoimistoon on haettu aktiivisesti uusia nuoria työntekijöitä, mutta harva on hakenut töitä. Tänä keväänä yhdelle ammattitaitoiselle nuorelle luvattiin töitä, mutta hän päätyi hakeutumaan muihin töihin.

Lomituspäälikkö Eeva Halonen kertoo, että lomien peruuntuminen on ollut kova paikka myös lomatoimistolle.Niko Mannonen / Yle

Halonen kertoo uusien lomittajien hankintaan liittyvän myös yrittäjien asenteet.

– Jotkut yrittäjät kieltäytyvät ottamasta vastaan lomittajaa, joka ei ole tuttu ennestään.

Sotkamon alueella toimiva lomittaja Mauri Arffman ei allekirjoita tätä väitettä.

– En ole kuullut tällaisesta, Arffman toteaa.

Meillä on laki, joka velvoittaa työnantajan perehdyttämään maatilan töihin. Raimo Kivineva

Arffman arvelee, että työn osa-aikaisuus vaikuttaa nuorten intoon hakeutua alalle.

Sotkamossa maitotilallisena toimivan Ella Mustakankaan mukaan ammattitaitoisia lomittajia tarvittaisiin. Hän ihmettelee, miksei naapurikunnan Kajaanin ammattiopiston oppilaita värvätä Sotkamoon lomittamaan.

– Olen kuullut lomatoimistosta, että tälle alalle ei ole tekijöitä. Osa-aikainen karjakkomme on KAO:lta. Tiedän muitakin robottitiloja Sotkamosta, joissa on Seppälästä valmistuneita karjakoita. Tämän alan täytyy ainakin jossakin määrin kiinnostaa, Mustakangas ihmettelee.

Lomittajien taidot mietityttävät yrittäjiä

Lomittajan ammattitaito on maatalousyrittäjälle ensisijaisen tärkeää. Lomittajan vastuulle annetaan äärettömän henkilökohtainen omaisuus. Joskus puutteita on havaittu hälyttävissä asioissa.

– Meillä on Suomessa käytössä kaksi erilaista robottimerkkiä navettatöissä. Kävi ilmi, ettei silloinen lomittajamme osannut käyttää kuin toista. Meillä syntyi samana päivänä vasikka, joka oli saatava heti robotin lypsyyn, mutta hän ei osannut käyttää konetta. Onneksi oma osa-aikainen karjakkomme oli paikalla, Ella Mustakangas toteaa.

Yrittäjä antaa lomittajan vastuulle äärettömän arvokkaan omaisuuden. Tommi Parkkinen / Yle

Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva ihmettelee väitettä, ettei lomittajien ammattitaito riitä.

– Kuulostaa yhtäkkisesti oudolta. Ne, jotka ovat töissä, ovat pakostakin ammattitaitoisia. Jos on yksittäisiä tapauksia, niin meillä on laki, joka velvoittaa työnantajan perehdyttämään maatilan töihin, Kivineva kertoo.

Mielipiteet kahdessa leirissä

Sotkamon toimipisteen alueeseen kuuluvat Sotkamon lisäksi myös Kajaanin ja Kuhmon lomitukset. Kuhmolainen maanviljelijä Mika Niskanen on tyytyväinen lomapalvelun toimintaan.

– Olen lomituspalveluihin erittäin tyytyväinen. Keväällä tarvitsin neljän kuukauden mittaista sijaisapua, ja se toimi paremmin kuin hyvin, Niskanen kertoo.

Kuhmossakin mielipiteet lomituspalveluista ovat jakautuneet kahteen leiriin.

– Osa on ollut todella tyytyväisiä ja osa vähän tyytymättömämpiä. Jotkut kokevat, etteivät aina saa toivomallaan tavalla lomituksia järjestymään, Niskanen toteaa.

Mielipiteet lomitusjärjestelmän toimivuudesta jakaantuvat myös Kuhmossa. Jyrki Lyytikkä / Yle

Sotkamolaisen Ella Mustakankaan mukaan osalle paikallisista yrittäjistä on tänä vuonna osunut pettymyksiä.

– Olen tämän kuluvan vuoden ja kasvukauden aikana saanut kuulla tosi pettyneitä kommentteja, että suunnitellut lomat eivät olekaan toteutuneet suunnitellusti. Yhtään lomitusta ei peruta keskustelematta yrittäjien kanssa, Mustakangas vaatii.

Sotkamon alueen lomituspäällikkö Eeva Halosen mukaan palaute ei kuitenkaan aina kulje lomatoimistoon asti.

– Palautetta on tullut aika vähän. Tällä hetkellä meillä on nettikysely käynnissä. Toivotaan viljelijöiden vastaavan, ja antavan meille niin hyvää kuin huonoakin palautetta, Halonen kertoo.

On pitkiä päiviä eli täällä mennään äärirajoilla. Mauri Arffman

Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) velvoittaa paikallisyksikköjä seuraamaan asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti. Lisäksi parin vuoden välein tehdään valtakunnallisia kyselyitä. Melan Päivi Wallin kertoo, että tämän vuoden aikana lomituspalveluista on tullut valtakunnallisesti palautetta aiempaa enemmän.

Edellisessä kyselyssä Sotkamo pärjäsi Halosen mukaan erittäin hyvin. Hänen mukaansa toimipisteen hyvästä työstä kertoo se, ettei hänen 30 vuoden uransa aikana kukaan ole valittanut päätöksistä.

Maakuntauudistus lisää haasteita

Väsymys. Se yhdistää jokaista lomituksen piirissä olevaa yksikköä. Lisäksi tuleva maakuntauudistus tuo oman haasteensa työssä jaksamiseen.

– Paikallisyksiköt joutuvat jo valmistautumaan tulossa olevaan muutokseen. Samassa yhteydessä lomituspalvelut muuttuvat myös sisällöllisesti, Melan Päivi Wallin kertoo.

Lomituspalvelut siirtyvät maakuntien hoidettavaksi 1.1.2020. Uusi lomituspalvelulaki oli keväällä lausuntokierroksella, mutta vielä ei ole tiedossa mitä se tuo mukanaan.

– Tämä vaikeuttaa valmistautumista ja se kuormittaa tällä hetkellä kovasti lomituspalveluhenkilöstöä, Wallin kertoo.

Lomituspalvelut siirtyvät maakuntien hoidettavaksi vuoden 2020 alusta alkaen. Sanna Kähkönen / Yle

Lomittaja Mauri Arffmankin olisi loman tarpeessa, sillä lomittajan arki ei ole helppoa.

– On pitkiä päiviä eli täällä mennään äärirajoilla. Sinällään työnteko ei ole syy väsymisen, koska tänä päivänä on koneistetut navetat, Arffman kertoo.

Myös lomatoimistossa ollaan vaikean tilanteen kanssa kovillla.

– Tämähän on hirveän tärkeää hommaa. On ainutkertaista, että yrittäjille on järjestetty tällainen sosiaaliturva. Ilman maatalousyrittäjiä ei meilläkään ole töitä. He ovat meidän tärkeimmät asiakkaamme ja heidän jaksamisensa on meidänkin huolemme, Eeva Halonen toteaa.

Meidän pitäisi saada valettua kokonaiskuva kipukohdista ja miettiä, että miksi tämä ei toimi. Ella Mustakangas

Maitotilallinen Eeva Mustakankaan mielestä lomituspalveluiden selkeyttäminen olisi helpoin korjattava asia, sillä moni maatalousyrittäjä väsyy henkisesti.

Kaikki saman pöydän ääreen

Sotkamossa toivotaan, että asioista päästäisiin keskustelemaan saman pöydän ääreen.

– Meidän pitäisi saada valettua kokonaiskuva kipukohdista ja miettiä, että miksi tämä ei toimi kuten sen pitäisi toimia, Ella Mustakangas sanoo.

Sama toive on lomatoimistolla. Lisäksi toimistolta toivotaan ymmärrystä myös heidän suuntaansa, vaikka vaikeita vuosia tulee välillä.

Ensi vuodesta en tiedä yhtään mitään. Voi olla, että vuoden päästä mietitään aivan muita kuvioita. Eeva Halonen

– Jokainen lomapäivä on meille tärkeä, mutta muuttuvia tekijöitä on, joten tarvitaan joustoa meiltä, teiltä ja lomittajilta. Lomittajat joustavat jo nyt todella paljon. Ja yhtään lomitusta ei peruta keskustelematta yrittäjien kanssa, Halonen muistuttaa.

Lomittaja Mauri Arffman kiittelee yrittäjien ahkeruutta, etenkin kun kesä oli huono sadoltaan.

– Olen suorastaan yllättynyt, ettei kenellekään ole tullut masennuksen aihetta. Ihailen viljelijäjärjestön suhtautumista lomittajiin.

Ensi vuosi on kysymysmerkki

Vaikka saman pöydän ääreen päästäisiin, voi tulevaisuus tuoda Sotkamoon lisää mustia pilviä.

– Tällä hetkellä kaikki lomittajat ovat työllistettyjä vuoden loppuun asti. Voisin jopa palkata muutaman lisääkin, mutta ensi vuodesta en tiedä yhtään mitään. Voi olla, että vuoden päästä mietitään aivan muita kuvioita, lomituspäällikkö Eeva Halonen kertoo.

– Onko tulossa yt-neuvottelut? Riippuu siitä, miten yrittäjät pystyvät käyttämään ja haluavat käyttää lomituspalveluita, Halonen lisää.

NZXT julkaisi kolme uutta keskenään erikokoista koteloa H-sarjaan

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 18:46

NZXT:n julkaisemat H700i, H400i ja H200i edustavat kolmea eri kokoluokkaa. Uusien koteloiden koot myötäilevät EATX-, mATX- ja mini-ITX-standardeja.

Julkaistut kotelot myötäilevät ulkonäössään vahvasti toisiaan. Kolmikon suurikokoisin kotelo on H700i, johon saa asennettua maksimissaan EATX-standardin 272 millimetrin emolevyn. Pienemmät emolevyt ovat myös tuettuna aina mini-ITX-kokoon saakka. 2,5 tuuman SSD-asemille on pyhitetty peräti seitsemän paikkaa ja mekaanisia 3,5 tuuman asemia saa asennettua yhteensä kolme. Ilman jalkoja kotelon ulkomitat ovat 494 x 494 x 230 millimetriä. Prosessorijäähdyttimen maksimikorkeudeksi ilmoitetaan 185 millimetriä.

Kokonsa puolesta keskimmäinen on H400i. Kotelon ulkomitat ilman jalkoja ovat 393 x 421 x 210 millimetriä. Kotelo tukee ainoastaan mATX- ja mini-ITX-emolevyjä. Samalla laajennettavuus on kutistunut. 2,5 tuuman SSD-asemille löytyy yhteensä neljä paikkaa ja 3,5 tuuman asemille vain yksi. Prosessorijäähdytin saa olla korkeimmillaan 164 millimetriä. H700i- ja H400i -kotelot sallivat asennettavaksi pisimmillään 410 millimetrin näytönohjaimen.

H200i on kolmikon pienin kotelo. Koteloon on asennettavissa ainoastaan mini-ITX-standardin emolevyjä. Kotelon ulkomitat ilman jalkoja ovat kuitenkin 334 x 372 x 210 millimetriä. H400i-mallin tapaan SSD-asemille on varattu neljä paikkaa ja 3,5 tuuman kiintolevyille yksi. Prosessorijäähdyttimelle on ruhtinaallisesti tilaa, sillä maksimikorkeudeksi ilmoitetaan 165 millimetriä. Näytönohjaimen maksimipituudeksi kerrotaan 325 millimetriä.

Koteloiden vasen kylki on karkaistua lasia ja muilta osin materiaalina on teräs. Jokaisesta kotelomallista tulee saataville mustavalkoinen, täysin musta, punamusta ja sinimusta värivaihtoehto.

H700i-kotelon toimitukset ovat alkaneet ja sen suositushinta on 200 dollaria. H400i-kotelo tulee saataville marraskuun lopussa 150 dollarin suositushintaan. H200i-malli saadaan markkinoille viimeisen vuosineljänneksen aikana 130 dollarin suositushintaan.

The post NZXT julkaisi kolme uutta keskenään erikokoista koteloa H-sarjaan appeared first on Muropaketti.com.

Destiny 2 ilmestyy PC:lle ensi viikolla – Tässä ensimmäisten viikkojen aikataulu

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 18:32

Bungie on julkaissut Destiny 2:n PC-version julkaisuaikataulun, sekä ensimmäisten viikkojen kalenterin.

Destiny 2 ilmestyi konsoleille jo syyskuussa, mutta nyt PC-julkaisu on jo aivan nurkan takana. Virallinen julkaisupäivä on 24. lokakuuta, ja nyt Bungie on julkistanut viikkopäivityksessään tarkemman aikataulun.

Kuten alla olevasta PC Launch -kartasta käy ilmi, voivat PC-pelaajat hypätä pelin pariin tiistai-iltana kello 20.00 Suomen aikaan. Viikkopäivityksessä on myös listattu muutamia PC-versiosta havaittuja ongelmia, joita Bungie yrittää parhaillaan ratkaista. Studio suosittelee seuraamaan Destinyn serveri- ja päivityssivua.

Alta näet myös tarkemman aikataulun siitä, milloin ensimmäiset lisäsisällöt ja pelitapahtumat tulevat käynnistymään PC:llä. Ensimmäinen Raid-tehtävä saapuu PC:lle viikko julkaisun jälkeen, 1. marraskuuta, Trials of the Nine -moodi käynnistyy 3. marraskuuta, ja Raid-tehtävän äskettäin konsoleille saapunut vaikeampi Prestige-versio saapuu PC:lle 7. marraskuuta.

GameSpot myös kertoo, että Destiny 2:n ennakkolataus on jo tarjolla, jotta PC-pelaajat pääsevät hyppäämään pelin pariin heti tiistai-iltana.

The post Destiny 2 ilmestyy PC:lle ensi viikolla – Tässä ensimmäisten viikkojen aikataulu appeared first on Muropaketti.com.

Pitäisikö ilotulittaminen lopettaa ympäristösyistä? – Yhdessä yössä jopa yhtä paljon hiukkaspäästöjä kuin liikenteestä 55 päivässä

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 18:28

Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä.

– Olisi varmaan aihetta Suomessakin selvittää, aiheutuuko ilotulitteista havaittavaa huononemista hengitysilman laatuun kaupungeissa, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo.

Ainakin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n Helsingin mittauspisteissä pommien paukutus ja rakettien ampuminen näkyvät vuoden vaihtuessa samanlaisina piikkeinä kuin jos alueella roihuaisi iso tulipalo.

– Kyllä se on sinä yönä ongelma. Tilanne on pahin, jos on kova pakkanen eikä yhtään tuule. Pahimmillaan hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.

Vuosissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuonna 2000, jolloin ilmassa oli jopa tuhat mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä. Ihan viime vuosina on suotuisten säiden vuoksi päästy sentään paljon vähemmällä.

Ilotulitteista vaarallisia hengitettäessä tekee, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia. Ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin.

Suomessa ilotulitteiden myyntimäärät ovat nousussa. Vuodenvaihteen lisäksi raketit kuuluvat nyt myös venetsialaisiin ja kaupunginosajuhliin. Nykyään ammutaan kesälläkin.

Ei savua ilman hiukkasia

Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa. Suomessa ei. Meillä monissa kaupungeissa on kieltoalueita, mutta syy rajoituksille on toinen. Ampumista ja paukuttelua pidetään vaarallisena alueilla, joissa väkeä on koolla paljon.

Euroopassa myytäville ilotulitteille on runsaasti vaatimuksia. Suomessa Tukes testaa myyntierien turvallisuutta. Välillä kosteus on ollut ongelmana pitkää merimatkaa tehneille ilotulitteille.

Kontrolli on kannattanut, sillä nykyiset pommit ja paukut ovat huomattavasti turvallisempia ja sisältävät myös vähemmän raskasmetalleja kuin pari vuosikymmentä sitten.

Tapaturma- ja tulipaloriskin näkökulmasta isot padat ovat melko turvallisia, koska ne eivät pääse kaatumaan. Isolla padalla saa myös näyttävyyttä, mutta vastaavasti hengitettäviä hiukkasia pääsee pienellä alueella ilmaan kerralla paljon. Ja patoja katsotaan usein melko läheltä.

HSY neuvoo, että ilotulituksia kannattaa huonon ilmanlaadun vuoksi seurata kauempaa. Siellä missä on savua, on ilmassa myös haitallisia hiukkasia.

– Ratkaisevaa on, minne savut kulkeutuvat. Jos ammutaan omia raketteja paikassa, jossa on paljon ihmisiä ja niitä ammutaan paljon, niin silloin ympäristössä on tietysti myös paljon savua, Anu Kousa sanoo.

Ilotulitusta Senaatintorilla.Kimmo Brandt / AOP Lyhytaikainen pikkujuttu vai laajempi ongelma?

HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalaisen mukaan ilmanlaadusta keskustellaan ainakin heillä joka uudenvuoden jälkeen. Ilotulitteiden vaikutuksista hengitysilmaan pitäisi HSY:läisten mielestä avata kunnon keskustelu. Päätösvastuu on kuitenkin poliitikoilla.

HSY:n toive saattaa toteutua, sillä ainakin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi aikoo nyt tehdä asiasta kirjallisen eduskuntakyselyn.

Poliitikoille ilotulittaminen on ollut herkkä asia, sillä paukuttelu liitetään lähtökohtaisesti iloisiin tapahtumiin. Ilotulittaminen on kuitenkin saanut jo viime vuosina paljon negatiivista huomiota ympäristön roskaamisesta, silmävammoista ja eläimet säikyttävästä metelistä.

Saksan ympäristöviraston mittauksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen kaupunkikeskustojen hiukkaspäästöihin, mutta suuntaa ne antavat. Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa Saksan Leipzigissa mitattiin yhdeltä yöllä peräti 1 860 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä, Münchenissä ja Nürnbergissä ylittyi tuhat mikrogrammaa.

Keskiarvoja mittaamalla hiukkasmäärät on helpompi ymmärtää. Eräällä mittausasemalla Münchenissä vuorokauden keskiarvo 1.1.2017 oli 564 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia niin Münchenissä kuin Helsingissäkin pidetään liian korkeina, jos vuorokauden keskiarvo ylittää 50 mikrogrammaa.

Huoli lasten liikkumisesta lisää sisäleikkipuistojen suosiota – uusia pomppupaikkoja syntyy kuin sieniä sateella

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 18:05

Roope Tuomisto pyörii kuin väkkärä, eikä millään malttaisi pysyä paikoillaan luetellessaan suosikkipaikkojaan vasta avatussa Leo's Leikkimaan sisäleikkipuistossa.

– Trampoliini, liukumäki, pallomeri ja sitten tulivuori. Ja sitten polkuauto!

Pirkko Lindroos oli tuonut Leo's Leikkimaan avajaisiin lapsenlapsensa Roope ja Rasmus Tuomiston.Heikki Ahonen / Yle

Sisäleikkipuistoja on rakennettu ympäri Suomea viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jatkuva kysynnän kasvu tuo Suomeen koko ajan uusia tekijöitä ja toimipisteitä.

Alan pioneeri Suomessa on vuonna 2005 perustettu HopLop oy, joka avasi ensimmäisen sisäleikkipuiston Vantaalle vuonna 2006.

Nyt HopLop on saamassa kilpailijoita, sillä Leo's Leikkimaa -ketju laajenee Suomeen. Leo's avasi kolmannen Suomen toimipisteensä tänään Lahdessa.

Tykkimäen huvipuisto on myös lähtenyt sisäleikkipuistomarkkinoille. Ensimmäinen Actionpark Tykkimäki avattiin viime vuonne Kouvolaan ja seuraava avataan vuodenvaihteen jälkeen Lahteen.

Viidakkotunnelmaa HopLopissaMikko Tuomikoski / Yle

Maiju Väli-Klemelä oli tullut HopLopiin Karkkilasta tyttäriensä Stellan ja Viivin kanssa.

– Tällaiset paikat ovat todella tärkeitä. Me olemme aika liikunnallisia ja täällä tulee liikuttua melkein huomaamattaan, ihan vain liikkumisen riemusta. Liikunnan ei aina tarvitse olla niin tavoitteellista, sanoo Väli-Klemelä.

HopLopilla on tällä hetkellä 21 toimipistettä ja ensi vuonna lukumäärä kasvaa ainakin kolmella. Luvassa on myös laajentuminen Eurooppaan, sillä HopLop avaa muutamia toimipisteitä Saksaan.

Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa.

– Liikevaihto kaksinkertaistuu tänä vuonna reiluun 20 miljoonaan euroon. Meillä on käynyt vuodessa yli miljoona lasta, kertoo toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Olemme itse kehittäneet konseptimme ja uskomme pärjäävämme kovenevasta kilpailusta huolimatta. Tomi Pulkki

Ruotsalainen Leo's Leikkimaa eli Leo's Lekland Sverige Ab on suurin toimija alallaan Pohjoismassa.

– Liikkuminen on meillä avainasemassa. Yleinen trendi on se, että lapset eivät liiku tarpeeksi, joten täällä pääsee liikkumaan leikin ja seikkailun varjolla. Se on yksi leikkipuistojen suosion syistä, kertoo Leo's Suomen toiminnanjohtaja Veera Kiviluoma.

Tykkimäki Actionparkia markkinoidaan kouluikäisille, pääasiassa yli 10-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Actionparkin konsepti painottuu liikuntaan.

– Meitä kiinnostaa Suomen kaakkoisosa eli Kouvolan naapurikaupungit: Lahti, Kotka ja Lappeenranta. Tarjoamme pieniä peliareenoita ja kunnon trampoliineja, joissa koko perhe voi kuntoilla leikin ja seikkailun varjolla, kuvailee Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oyn toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Heikki Kiseleff / Yle HopLop uskoo pärjäävänsä, vaikka kilpailijoita tulee tiuhaan tahtiin

Suomalainen HopLop uskoo, että lapsia riittää sisäleikkipuistoissa, vaikka niiden määrä Lahdessa lisääntyy koko ajan.

– Olemme itse kehittäneet konseptimme ja uskomme pärjäävämme kovenevasta kilpailusta huolimatta, vakuuttaa Hoplopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Sisäleikkipuistoista muistutetaan, että vanhemmatkin voivat kiertää leikkipaikkoja lasten kanssa.

– Liikunnallisuus on tärkeä osa HopLopia. Meillä lapset liikkuvat melkein huomaamattaan, osana kiipeilyä, hyppimistä ja seikkailuja, kertoo Laura Selin Lahden HopLopista.

Koulujen loma-ajat ovat leikkipuistoille hyvin tärkeitä sesonkeja, siksi Leo's ajoitti Lahden pisteen avajaiset juuri koululaisten syysloman kynnykselle.

Ruotsin suurin salametsästysvyyhti oikeudessa – syyttäjä vaatii kovia tuomioita

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 18:05

Luulajan käräjäoikeus Pohjois-Ruotsissa on käsitellyt tällä viikolla suurta metsästysrikosjuttua. Syyttäjä vaati viidelle miehelle tuomioita muun muassa törkeistä metsästysrikoksista ja ampuma-aserikoksista.

Syytteiden mukaan kaikkiaan neljä karhua, kolme ilvestä ja yksi ahma on tapettu. Seitsemän salakaadoista on tehty viime vuonna Ruotsin pohjoisimmassa läänissä Norrbottenissa.

Pääsyytetyn epäillään tappaneen eläimistä kuusi. Osalta syytetyistä löytyi useita luvattomia kiikarikivääreitä, pistooleita ja niiden äänenvaimentimia.

Syyttäjän päänäyttönä ovat poliisin esitutkinnassa tekemä pari kuukautta kestäneet syytettyjen kännyköiden salakuuntelu, kotietsinnöissä löydettyjen kännyköiden kuvat ja gps-laitteiden paikannustiedot.

Kännyköiden videoissa muun muassa rääkätään kepillä häkkiloukussa olevaa ilvestä. Yksi ilves rimpuilee ja roikkuu ansanarusta puussa. Jotkut syytetyt poseeraavat kaadetun verisen karhun kanssa ja jossakin kuvassa on ansavaijereihin tarttunut kuolleelta vaikuttava karhu.

Syytetyt kiistävät

Osa syytetyistä on poronhoitajia Norrbottenin läänistä. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Vain pari lievempää syytettä luvattomista patruunoista myönnettiin.

Puolustusasianajajien mukaan syyttäjän näyttö on heikko. Puolustuksen mukaan takavarikoidut matkapuhelimet ovat olleet poropaliskunnan yhteisessä käytössä eikä salakuunnelluissa puheluissa puhujista ja kuvien ottajista ole tietoa.

Puolustuksen mukaan kännyköistä löydetyt kuvat on lähetetty jostain muualta eikä niitä ole otettu poliisin takavarikoimilla kännyköillä.

Puolustuksen mukaan syyttäjä ei ole myöskään kyennyt paikantamaan missä salakaadot on tehty eikä salakaadettujen eläinten jäännöksiä ole löydetty.

Yhden syytetyn pakastimesta löytyi nyljetty karhun pää ja häntä syytetään laittoman saaliin kätkemisestä. Syytetyn mukaan kallo löytyi metsästä ja unohtui pakastimeen. Syytetty on aiemmin työskennellyt Norrbottenin lääninhallituksen petoeläinvalvonnassa.

Luvattomien aseiden väitettiin löytyneen jätesäkkiin pakattuna metsästä.

Luulajan käräjäoikeus antaa jutussa ratkaisun ensi kuussa.

Tämän jutun lähteinä ovat Luulajan käräjäoikeudessa 16.10.2017 esitetty Ruotsin syyttäjäviranomaisen syytekirjelmä ja Ruotsin television SVT:n uutisjutut oikeudenkäynnistä.

Raqqa julistettiin vapautetuksi Isisistä – katso, miltä vilkas syyrialainen kaupunki näyttää nyt

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 18:01

Yhdysvaltain tukemat Syyrian demokraattisten joukot (SDF) julistivat juhlallisesti Raqqan kaupungin vapautetuksi perjantaina. Varsinaiset taistelut päättyivät jo jokin päivä aiemmin. SDF koostuu enimmäkseen Syyrian kurdien joukoista, mutta siinä on myös arabeja ja kristittyjä sotilaita.

Raqqa oli ääri-islamilaisen Isis-järjestön pääkaupunki vuodesta 2014 lähtien. Sieltä Isis hallitsi aluettaan, joka laajimmillaan ulottui suuriin osiin Irakia ja Syyriaa. Raqqassa Isis teki laajaa huomiota herättäneitä teloituksia ja muita raakuuksia.

Raqqan takaisinvaltaus kesti tämän vuoden kesäkuusta lokakuuhun.

SDF-joukkojen etenemistä tukivat Yhdysvaltain ja Ranskan ilmapommitukset. Pommeja pudotettiin tuhansia. Taisteluissa kaupunki raunioitui pahoin, kuten oheiselta APTN-yhtiön videolta voi nähdä. Videon lopussa näkyy Raqqan stadionin tienoo, missä viimeiset taistelut käytiin.

Raunioissa paljon miinoituksia

Perjantaisessa tilaisuudessa Raqqa luovutettiin muodollisesti siirtymähallinnolle, Raqqan siviilineuvostolle (RCC), joka on koottu paikallisista viranomaisista ja heimojohtajista. Kaupungin uudet poliisivoimat ovat amerikkalaisten kouluttamia.

Ranskan armeijan tiedottajan Patrik Steigerin mukaan Isis jätti niin paljon miinoja ja muita räjähteitä, että siviilien laajamittainen paluu kaupunkiin ei ole mahdollista vielä moneen viikkoon.

Raqqan asukkaat ovat nyt pakolaisleireillä. Syyrian sotaa tarkkaileva järjestö Syrian Observatory for Human Rights arvioi, että Raqqan taistelussa sai surmansa yli 3 200 ihmistä, joista toista tuhatta oli siviilejä.

SDF-joukkojen tiedottajan Talal Sillon mukaan Raqqan valtauksessa kaatui 655 syyrialaista ja ulkomaista SDF:n taistelijaa.

EU:n kilpailuviranomaiset tutkivat autovalmistaja BMW:n toimitilat

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 17:56

Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä valvovat viranomaiset tekivät tällä viikolla ratsian saksalaisen autovalmistaja BMW toimistoon Münchenissa.

Tarkastus johtui tiedotusvälineiden esittämistä väitteistä, joiden mukaan saksalaiset autovalmistajat Volkswagen, Audi, Porche, BMW ja Daimler ovat tehneet kiellettyä yhteistyötä muun muassa dieselteknologian kehittämisessä.

Der Spiegel -lehden mukaan autojättien asiakkaat ja tavarantoimittajat ovat kärsineet salaisista sopimuksista.

EU-komissio kertoo, että tarkastus tehtiin, koska useat saksalaiset autovalmistajat ovat mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailulainsäädäntöä. Se kieltää muun muassa kartellit.

BMW ilmoitti perjantaina, että se auttaa Euroopan komissiota asian selvittämisessä. BMW:n mukaan tarkastus ei tarkoita sitä, että yhtiön toimista olisi aloitettu virallinen tutkinta kilpailulainsäädännön rikkomisesta.

Kyseessä on uusi isku saksalaiselle autoteollisuudelle. Saksalaisten autovalmistajien hankaluudet alkoivat Volkswagenin päästöskandaalista vuonna 2015.

Volkswagen asensi diesel-autoihinsa tietokoneohjelman, joka vääristeli autojen päästöarvoja. Autojen päästöt olivat todellisuudessa kymmeniä kertoja mitattuja suuremmat.

Työkone tuhoutui täysin tulipalossa turvesuolla Yli-Iissä

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 17:53
Turvetuotantoalueella ollut etukauhakuormaaja tuhoutui täysin tulipalossa perjantaina iltapäivällä Yli-Iin Kynkäänlatvasuontiellä.

Nämä judokat lähtevät nöyristelemättä ensimmäisiin MM-kisoihinsa – "Tavoitteena kulta tietenkin"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 17:45

Kun kunto on kova, on tavoitekin.

– Se on se MM-kulta, toteaa Mikkelin Judoa edustava 33-vuotias Piia Komppa.

Samaa mieltä on seuratoveri Jani Kokkonen.

– Kulta tietenkin, 32-vuotias mies naurahtaa.

Ensimmäisiin sovelletun judon MM-kisoihin suuntaavalta kaksikolta ei puutu itseluottamusta.

– Olemme hyvin treenanneet. Näytetään, mistä meidät on tehty, Komppa innostuu.

Sovelletun judon ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidetään Saksan Kölnissä 19.–22. lokakuuta. Suomella on kilpailuissa kuuden ottelijan ryhmä.

Judoliiton mukaan sovellettu judo on suunnattu ihmisille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa ja aistien toiminnassa. Käytännössä lajia harrastavat enimmäkseen kehitysvammaiset.

Sovelletun judon ottelija mikkeliläinen Piia Komppa heittää Jani Kokkosen tatamiin.Niklas Gabrielsson / Yle

Kompan ja Kokkosen lisäksi Suomea kisoissa edustavat Henri Kajan Vantaalta, Joona Kaukonen Kirkkonummelta, Matti Heino Raisiosta ja Joona Näkki Orimattilasta. Näkki on ensimmäinen sovelletun judon harrastaja Suomessa, joka on saanut mustan vyön.

Tekniikan oppiminen vie kauemmin

Sovellettu judo on hyvin lähellä niin sanottua tavallista judoa. Vain käsilukot ja kuristusotteet ovat kiellettyjä. Lisäksi tuomarit yrittävät saada lajista pois niskan alueelle kohdistuvat väännöt.

Kokkosen ja Kompan valmentaja mikkeliläinen Kimmo Töttölä sanoo, että suurin ero tulee kilpailijoista itsestään.

– Opettaminen on pikkuisen erilaista, kun oppijat ovat erilaisia. Toiset oppivat enemmän näyttämällä ja toiset enemmän harjoittelemalla. Yleisesti ottaen, tekniikan oppiminen vie sovelletun judon harrastajilta vähän kauemmin aikaa kuin muilta judokoilta. Kun lopputulos on valmis, se on yhtä hienoa ja tehokasta.

Kimmo Töttölä on myös maajoukkueen toinen valmentaja Vilma Saarisen lisäksi.

Pisimmät perinteet Vantaalla

Mikkeliläisiä on Suomen joukkueen judokoista kolmasosa ja valmentajista puolet. Töttölä sanookin, että Mikkelissä on tehty jotain oikein. Mikkeliläiset ottavat säännöllisesti mitaleja SM-kisoissa ja ovat mukana kansainvälisissä kilpailuissa.

Piia Komppa on SM-mitalien lisäksi voittanut muun muassa euroopanmestaruuden. Hän on lisäksi pärjännyt kehitysvammaisten Kesämaailmankisoissa.

Piia Komppa on kokenut kävijä kansainvälisissä kilpailuissa. Komppa on voittanut muun muassa euroopanmestaruuden.Niklas Gabrielsson / Yle

Menestystä sovelletussa judossa ovat keränneet kansallisesti ja kansainvälisesti myös Piia Kompan siskot Kirsi Komppa ja Pirjo Komppa.

Töttölän mukaan sovelletun judon ykköspaikka Suomessa on kuitenkin Vantaalla.

– Samat valmentajat ovat tehneet siellä pitkäjänteisesti työtä.

Reaktioherkkyys erottaa

Lajissa on viisi tasoluokkaa. Lähimpänä niin sanottuja tavallisia judokoita ovat ykköstasolla olevat. Kokkonen ja Komppa kilpailevat Suomessa kakkostasolla.

Ykkös- ja kakkostason urheilijat aloittavat ottelun seisaaltaan. Muut tasoluokat aloittavat polviltaan tai mahaltaan.

Kokkonen ja Komppa harjoittelevat kahdesti viikossa noin tunnin verran. Lisäksi he käyvät muutaman kerran vuodessa erilaisilla harjoitusleireillä. Komppa ja Kokkonen harjoittelevat myös niin sanottujen tavallisten judokoiden kanssa.

Töttölän mukaan ykköstason sovelletut judokat pystyvät kilpailemaan niin sanotun tavallisen judon harrastajien kanssa.

– Vain reaktioherkkyys erottaa heidät.

"Veisi minua kuin litran mittaa"

Töttölällä on musta vyö, Piia Kompalla ruskea vyö ja Jani Kokkosella vihreä vyö. Töttölän mukaan hän ei enää pärjäisi Kokkoselle.

– En ole pitkään aikaan ottanut hänen kanssaan pysty-randoria. Luulen, että Jani veisi minua kuin litran mittaa, Töttölä naurahtaa.

Randori tarkoittaa vapaamuotoista harjoittelua tai harjoitusottelua. Kompan kanssa Töttölä vääntää matto-randoria useammin, koska Töttölä sopii kokonsa puolesta hyvin Kompan vastustajaksi.

Jani Kokkosella on suomenmestaruus. Nyt hän haluaa MM-kullan.Niklas Gabrielsson / Yle

Kokkonen sanoo hänen bravuurinsa olevan jalkaheitto.

– Se lähtee siitä, että horjutetaan kaveria.

Komppa puolestaan pysäyttää vastustajan tehokkaasti.

– Jos kaveri juoksee kohti, otan selästä kiinni ja käytän lonkkaa. Se on siellä.

Kilpakumppanit arvoitus

Vaikka kisat alkavat pian, kilpailijat eivät vielä tiedä painoluokkaansa. Se riippuu siitä, miten paljon ja minkä painoisia kilpailijoita MM-kisoihin tulee.

Piia Komppa voisi kilpailla esimerkiksi alle 57-kiloisten ja Kokkonen 81-kiloisten sarjassa. Töttölän mukaan kisoihin osallistunee kilpailijoita yli 30 maasta. Vaikka maat suurin piirtein tiedetään, kilpakumppanien nimet ovat arvoituksia.

– En tiedä keitä vastaan tulee, Kokkonen nauraa.

Töttölän mukaan lajin mahtimaita ovat esimerkiksi Alankomaat, Saksa, Belgia, Ranska, italia, Britannia, Kiina ja Venäjä. Yllättävän kovan luokan tekijöitä voi tulla vastaan myös Kazakstanista, Azerbaidžanista ja Georgiasta.

Microsoft's Market Value Hits a Dot-Com Era Milestone: $600 Billion

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 17:40
An anonymous reader shares a report: Microsoft's value is returning to tech-bubble peaks. The software giant closed with a market value of $600 billion Thursday for the first time since January 2000, according to the Journal's Market Data Group. Shares rose 0.4 percent to $77.91, setting a fresh all-time high. For the year, Microsoft shares are up 25% and on track for their best year since 2013, as the firm continues its rebirth as a force in cloud-computing. The firm is the third-largest S&P 500 company in market value, trailing Apple (about $800 billion) and Google's parent company, Alphabet, (about $690 billion). In July, fellow technology and internet stalwarts Facebook and Amazon.com joined the trio as the only U.S.-listed companies valued at more than in the $500 billion. The last time Microsoft was over $600 billion back in 2000, it didn't stay there for long. The tech bubble would peak in March of that year, and the Nasdaq Composite Index wouldn't climb back to the level it reach that year until 2015.

Read more of this story at Slashdot.

Pohjois-Pohjanmaan muutosjohtajan virkaa haki kaksitoista - katso hakijat

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 17:26
Hakuaika Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajan määräaikaiseen virkaan päättyi perjantaina.

Team Fortress 2:n valtava Jungle Inferno -päivitys julkaistaan pelattavaksi hetkenä minä hyvänsä

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 17:25

Team Fortress 2:n Jungle Inferno -päivitys saapuu pelattavaksi seuraavan 24 tunnin kuluessa.

Aiemmin uutisoimme jo yli kymmenvuotiaan Team Fortress 2:n saamasta Jungle Inferno -päivityksestä, jonka kohokohtia ovat kuusi uutta karttaa, uusi pelimuoto sekä Pyrolle julkaistavat uudet aseet. Päivityksen mukana saapuu myös merkittävä määrä uusia kosmeettisia tavaroita sekä muutamia bugikorjauksia ja tasapainopäivityksiä.

Nyt Valve on ilmoittanut, että Jungle Inferno saapuu pelattavaksi ”hetkenä minä hyvänsä”. Mikäli Team Fortress 2:n pelaaminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle tai Valven ilmaispelattava räiskintä on jäänyt kokonaan kokematta, on nyt hyvä hetki hypätä takaisin taisteluun.

Tarkemmat lisätiedot tulevasta päivityksestä löytyvät täältä.

The post Team Fortress 2:n valtava Jungle Inferno -päivitys julkaistaan pelattavaksi hetkenä minä hyvänsä appeared first on Muropaketti.com.

Jim Carrey on Andy Kaufman Jim & Andy: The Great Beyond -dokumenttielokuvan trailerissa

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 17:17

Jim Carrey palaa uudessa dokumenttielokuvassa komedianero Andy Kaufmanin mielenmaisemiin ja Man on the Moon -elokuvan kulisseihin.

Netflixiltä on tulossa dokumenttielokuva kaikesta siitä hienosta erikoistoiminnasta jota koettiin, kun Milos Forman teki vuonna 1999 elokuvaa Andy Kaufmanin elämästä. Man on the Moon -elokuvassa nähdään Jim Carrey Kaufmanin roolissa ja siinä kuvataan, kuinka huumoripäällikkö Andy Kaufman mullisti maailmaa aivan omanlaisella, täysin äärimmäisyyksiin viedyllä huumorilla. Kaufmanin komediassa onkin enemmän piirteitä performanssitaiteesta kuin varsinaisesta vitsien kertomiseen pohjautuvasta perinteisemmästä huumorista.

Kaufman kuoli kehkosyöpään 35-vuotiaana vuonna 1984. Esimerkillisenä humoristina hän teki kuolemastaankin performanssin järjestämällä huhuja siitä, kuinka puheet hänen poistumisesta tältä olevaisuuden tasolta ovat pelkkää huijausta ja monimutkaista pilaa.

The VICE Documentary Films kahlasi uutta dokumenttielokuvaa varten yli sadan tunnin verran materiaalia kaikesta siitä mitä elokuvan kulisseissa tapahtui. Lopputuloksena syntyi hyvin kaufmanilaisesti nimetty dokumenttielokuva Jim & Andy: The Great Beyond – The Story of Jim Carrey & Andy Kaufman Featuring a Very Special, Contractually Obligated Mention of Tony Clifton.

Neljän kuukauden mittaisten kuvausten aikana Jim Carrey uppoutui rooliinsa niin syvästi, että kuvausryhmä alkoi kutsua häntä Andyksi – tai tilanteesta riippuen Tonyksi. Tony Clifton oli Kaufmanin vastenmielisesti humoristinen laulajahahmo, jonka roolia hän vei itselleen tyypillisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Seurauksista riippumatta.

Jim Carrey sai hienosta esiintymisestään paljon kehuja kriitikoilta ja yleisöltä, mutta tuotannon kaikkein hienoimmat erikoishetket tapahtuivat kameroiden takana. Kaikeksi onneksi nämä tilanteet tallentuivat, sillä niitä oli elokuvan kulisseissa kuvaamassa Kaufmanin entinen tyttöystävä Lynne Margulis sekä Bob Zmuda. Zmuda oli Kaufmanin komedian käsikirjoituskumppani.

Jim & Andy -dokumenttielokuvassa Carrey palaa takaisin Man on the Moonin kulisseihin ja kertoo erikoisesta muodonmuutoksesta Andy Kaufmaniksi ja Tony Cliftoniksi.

Jim & Andy: The Great Beyond on katsottavissa Netflixistä marraskuun 17. päivä.

The post Jim Carrey on Andy Kaufman Jim & Andy: The Great Beyond -dokumenttielokuvan trailerissa appeared first on Muropaketti.com.

Emeliina Papinniemi voitti maailmanmestaruuden – kondiittorikilpailussa maku ei ole pääasia

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 17:01

Imatralaislähtöinen Emeliina Papinniemi pursottaa, koristelee ja leipoo. 21-vuotias nainen harjoittelee maailmanmestaruuskilpailuihin.

– Tammikuussa tuli tieto, että pääsisin MM-kisoihin ja silloin harjoittelu alkoi. Kolme kuukautta sitten tuli osa tehtävistä ja silloin aloin harjoitella intensiivisemmin, kertoo Emeliina Papinniemi.

Emeliinan harjoittelu kannatti. Hän voitti kirkkaimman mitalin kondiittorisarjassa juuri päättyneissä ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa Abu Dhabissa.

– En ole vielä ehtinyt sisäistää voittoa, kun lähdettiin suoraan juhlista lentokentälle, naurahtaa lentokoneessa yön valvonut nainen.

Kondiittorisarjan teemana oli katutaide ja graffitit. Kisassa piti valmistaa kuusi tuotetta, joihin kuuluivat muun muassa entremet-kakku sokerisella tarjoilualustalla, marsipaanimuotoilua, suklaapatukka, savariini-leivos ja metrinen suklaatyö.

–Ei ne ollut vaikeita. Savariini-leivos oli semmoinen, jota en ollut ikinä tehnyt.

Maku ei ole pääasia voitossa

Lopputuote ja sen maku eivät ole ainoita asioita, joita kisassa mitataan. Pääpaino kilpailun arvioinnissa on työprosessissa, johon kuuluu muun muassa päämäärätietoinen ja siisti työskentely, luovuus sekä ongelmanratkaisukyky.

– Mä oon tosi huolellinen ja siisti. Puhtaus on yksi mun vahvuuksista, pohtii Emeliina Papinniemi syitä voittoonsa.

Mangojuustokakku ei ole välttämättä enää se paras. Emeliina Papinniemi

Keskittymiskyky on myös yksi Emeliinan vahvuuksista. Hän unohtaa ympäristön ja yleisön isoissa kilpailuissa.

– Keskittymiskyky menee, jos kuulen suomen kieltä jossain ympärillä, Emeliina Papinniemi naurahtaa pohtiessaan mikä häiritsee kansainvälisissä kisoissa keskittymistä.

Emeliina valittiin vuonna 2015 Taitajien taitajaksi. Kuvassa kuva hänen leipomuksensa.Markku Vengasaho Voittaja työskentelee voittoisassa leipomossa

Nyt nainen työskentelee Turussa MBakeryssa, jossa hän hoitaa kakkujen ja leivosten viimeistelyn. Samainen leipomo voitti televisiossa muutama vuosi sitten "Suomen paras leipomo"-kilpailun. Jatkosuunnitelmia Emeliinalla ei vielä tulevaisuuden varalle ole.

– Mulla on yleensä yksi tavoite, johon pyrin ja kun se on ohi, niin vasta sitten alan suunnitella seuraavaa. Olen elänyt elämää tähän kilpailuun asti ja nyt on semmoinen tyhjä kohta, naurahtaa onnellisen kuuloinen nainen.

Emeliina Papinniemi valmistui Saimaan ammattiopisto Sammosta keväällä 2015. Tällä hetkellä hän opiskelee työnsä ohella kondiittorin kisällitutkintoa Saimaan ammattiopistossa.

Voitto tärkeä koko suomalaiselle kondiittorikentälle

Voitto tuli naiselle täytenä yllätyksenä. Kysymys siitä, miten Emeliina aikoo voittoaan tulevaisuudessa hyödyntää, saa naisen nauramaan.

– Varmasti ainakin työnhaussa. Tämä tuli niin yllätyksenä.

Ennen Emeliinan voittoa on kahdeksas sija ollut suomalaisten paras sijoitus kansainvälisissä kondiittorialan ammattitaitokilpailuissa. Emeliina kertoo, että Suomi on kulkenut jälkijunassa kondiittorikulttuurissa verrattuna muihin.

– Voitto oli varmasti koko ammattialalle hieno uutinen, sanoo 21-vuotias Emeliina Papinniemi.

Papinniemi harjoitteli kisaan kymmenen kuukautta.Mikko Savolainen / Yle Pohjoismainen puhtaus oli yksi voiton salaisuus

Tällä hetkellä Emeliinan mukaan trendikästä kondiittorialalla ovat pohjoismaalaiset, puhtaat maut. Emeliinan luomuksissa makuina olivat raikkaat mustaherukka ja jogurtti.

– Tällaisia makuja arvostetaan kansainvälisesti nykyisin tosi korkealle. Mangojuustokakku ei ole välttämättä enää se paras.

Ammattitaitokilpailuissa oli mukana 27 osallistujaa kondiittorisarjassa.

Myös muut suomalaiset menestyivät kisoissa

Koko Suomen joukkue pärjäsi erinomaisesti ammattitaitoa mittaavassa WorldSkills-kisassa. Suomalaiset saivat kaikkiaan kolme kultamitalia ja yhden hopeisen.

Kultaa saivat Matias Korri lentokonehuollossa, Sofia Sundqvist lähihoitajasarjassa ja Emeliina Papinniemi kondiittorilajissa. Hopeisen mitalin saavutti Taiju Koivula hiusmuotoilussa. Lisäksi suomalaiset saivat yhdeksässä lajissa tunnustuksen keskiarvoa paremmasta suorituksesta.

Ainoastaan kerran aiemmin Suomi on saanut enemmän kultamitaleja kuin tänä vuonna. Kotikisoissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi sai neljä kultaa.

Valtiosihteeri: "Sovintokomitea perustetaan yhteistyössä saamelaisten, lappalaisten ja lappilaisten kanssa"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 17:00

Viime keväänä Saamelaiskäräjät ja pääministeri Juha Sipila pääsivät yhteisymmärrykseen sovintokomitean perustamisesta saamelaisten historiassa kokemien vääryyksien selvittämiseksi.

Eilen hallitus viimein ilmoitti, että se aloittaa saamelaisasioita koskevan sovintoprosessin valmistelun. Siksi hallituksen lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 200 000 euroa perustettavan sovintokomission kuluihin. Seuraava askel onkin sopia työn sisällöstä.

Tiina Sanila-Aikio kertoo, että seuraava askel on neuvotella komitean yksityiskohdista.Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Rahoituksen osoittaminen on nyt valtion puolesta askel siihen suuntaan, että komitea voidaan perustaa. Ennen perustamista täytyy neuvotella komitean mandaatista, ja sen sisällöstä ja tavoitteista, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio kertoo, että työ on vasta aivan alussa, eikä työn yksityiskohdista ole vielä sovittu valtion kanssa.

– Yksi tärkeimmistä kysymyksistä varmasti tulee olemaan se, millä kokoonpanolla komitea tulee työskentelemään, Sanila-Aikio sanoo.

"Pyrimme löytämään välineitä myös saamelaisten, lappalaisten ja lappilaisten välisten suhteiden parantamiseksi"

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoo, että sovintokomitean tavoitteena on käynnistää prosessi, jossa saamelaiset voivat purkaa historian saatossa syntyneitä kokemuksiaan suhteessa valtiovaltaan. Hän ei kuitenkaan rajaa prosessia koskemaan vain saamelaisia.

– Toivon mukaan voimme tämän sovintoprosessin myötä löytää uusia välineitä sekä saamelaisten ja valtion välisten suhteiden edelleen parantamiseen, että myös saamelaisten ja lappalaisten, ja saamelaisten ja lappilaisten välisiin suhteisiin, luettelee Lehtomäki.

Hän kertoo, että sovintokomitean perustamistyötä ei tehdä pelkästään saamelaisten kanssa.

– Tätä lähdetään nyt laittamaan pystyyn hyvin tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien, muiden saamelaisten ja myös saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemättömien lappalaisten kanssa. Tarkoitus on olla hyvin aktiivisessa vuorovaikutuksessa, ja sitä kautta varmistaa, että eri ryhmien ääni tulee hyvin kuuluviin, Lehtomäki sanoo.

Esimerkiksi Kanadan sovintokomitean työssä on tullut hyviä tuloksia, ja ihmiset ovat saaneet korvauksia kärsimyksistään. Suomessa mallia ei kuitenkaan Lehtomäen mukaan aiota ottaa suoraan muiden maiden totuus- ja sovintokomiteoista.

– Totta kai me katsomme, että minkälaisia kokemuksia eri puolilla maailmaa tämän tyyppisistä komissioista on olemassa, mutta tietysti Suomen tilanne, niin kuin aina kaikki tilanteet, on omanlaisensa, ja siinä mielessä pyritään tällaiseen meidän omaan prosessiin, sanoo Lehtomäki.

"Ainakin yksi saamelaisten nimeämä edustaja komiteaan"

Komitean johtajaa ei ole vielä päätetty.

– Toki on hirveän tärkeää, että eri sidosryhmien ja tietenkin saamelaisten kanssa käydään läpi sovintokomission jäseniä, ja ketkä ovat sellaisia ihmisiä, jotka nauttivat laajaa luottamusta, valtiosihteeri Paula Lehtomäki sanoo.

Lehtomäki kertoo, että ensisijaisesti komiteaa johtamaan on ajateltu suomalaisia.

– Mahdollisesti myöskin saamelaista henkilöä mukaan sinne. Jos ajatellaan varsinkin sitä, että puretaan myös vanhoja traumoja, niin on tietenkin aika tärkeää, että äidinkielellä sitä pystyy hyvin pitkälti tekemään.

– Pidämme kyllä lähtökohtaisesti selvänä, että ainakin yksi saamelaisten nimeämä edustaja tähän komissioon tulee. Tietenkin pitää muistaa, että meillä on kolme saamen kieltä, joten ei voida varmaan ajatella, että komission jäsenet kaikkia näitä kieliä hallitsevat, mutta täytyy tämä kielikysymys ottaa tässä huomioon. Se on osa myös tätä traumaista historiaa ja siksi se ansaitsee tulla tässä huolellisesti käsitellyksi, Lehtomäki toteaa.

Komitea aloittaa toimintansa mahdollisesti jo tänä vuonna

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa, että prosessin raameista ei ole vielä keskusteltu valtion kanssa.

– On todella tärkeää, että totuus- ja sovintoprosessin aluksi on yhteinen ymmärrys siitä, minkä vuoksi ja mitä varten prosessi asetetaan, Sanila-Aikio toteaa.

Komitean tarkasta aikataulusta ei myöskään ole vielä päätetty. Pyrkimys kuitenkin on, että sen toiminta saataisiin alkamaan jo tämän vuoden puolella.

– Sitten edessä on pitkä prosessi. Käsityksen vaihtelevat vähän siitä, että onko se vuoden vai useamman vuoden mittainen, mutta joka tapauksessa enemmän ehkä on kysymys prosessin käynnistämisestä, kuin siitä, että minkälainen lopputulos mahdollisesti siitä seuraa, valtiosihteeri Lehtomäki kertoo.

Komissio tulee toimimaan itsenäisesti Saamelaiskäräjien rinnalla, ja päivittäinen poliittinen työ jatkuu kuten tavallisesti.

– Minun näkemykseni mukaan totuus- ja sovintokomitea perustetaan saamelaisia varten niin, että ne, jotka haluavat siihen osallistua, niin osallistuvat, ja sillä aikaa Saamelaiskäräjillä toteutetaan sitä työtä, mikä sille on lain mukaan asetettu, Tiina Sanila-Aikio sanoo.

Komitean muodostamiseksi ensi viikolla alkavat saamelaisten asiantuntijoiden kuulemiset.

– Toivon, että me pystymme siellä yhdessä myös edistämään tätä asia esimerkiksi saamelaistutkijoiden kanssa. Myös esimerkiksi inarinsaamelaiset on kutsuttu, ja kuulemme heidän näkemyksiään asian etenemisestä ja edistämisestä niin, että voimme tuoda laajasti yhteisömme näkökulmia totuus- ja sovintokomiteaa varten, gun mandaatista neuvotellaan, Tiina Sanila-Aikio kertoo.

On the Google Book Scanning Project and the Library We Will Never See

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 17:00
For a decade, Google's enormous project to create a massive digital library of books was embroiled in litigation with a group of writers who say it was costing them a lot of money in lost revenue. Even as Google notched a victory when a federal appeals court ruled that the company's project was fair use, the company quietly shut down the project. From a report: Despite eventually winning Authors Guild v. Google, and having the courts declare that displaying snippets of copyrighted books was fair use, the company all but shut down its scanning operation. It was strange to me, the idea that somewhere at Google there is a database containing 25-million books and nobody is allowed to read them. It's like that scene at the end of the first Indiana Jones movie where they put the Ark of the Covenant back on a shelf somewhere, lost in the chaos of a vast warehouse. It's there. The books are there. People have been trying to build a library like this for ages -- to do so, they've said, would be to erect one of the great humanitarian artifacts of all time -- and here we've done the work to make it real and we were about to give it to the world and now, instead, it's 50 or 60 petabytes on disk, and the only people who can see it are half a dozen engineers on the project who happen to have access because they're the ones responsible for locking it up.

Read more of this story at Slashdot.

Nurkkaan ajettu Britannian pääministeri sai tukea EU-johtajilta

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 16:52

BRYSSEL Neuvotteluissa Britannian EU-erosta ei voida vielä siirtyä keskustelemaan unionin ja Britannian tulevasta suhteesta eli vapaakaupasta, päättivät EU-johtajat kokouksessaan.

Kyseessä oli brexit-neuvotteluiden ensimmäinen välietappi. Alun perin tässä kohtaa oli tarkoitus todeta, että eron ehdoista on saavutettu riittävä yhteisymmärrys ja neuvotteluissa voidaan siirtyä eteenpäin.

Käytännössä brexit-neuvottelut ovat kuitenkin edenneet hyvin tahmeasti. EU:n pääneuvottelijan Michel Barnier'n mukaan etenkin kysymys Britannian erorahasta on täysin umpikujassa. Nyt jäsenmaiden johtajat totesivat asian huipputasolla.

Britannialle ja sen poliittisissa vaikeuksissa olevalle pääministerille tehtiin kuitenkin myönnytys: EU alkaa valmistella yhteistä kantaa vapaakauppaneuvotteluihin, joiden aloittamisesta voidaan päättää seuraavassa joulukuun huippukokouksessa jos eroneuvottelut ovat edenneet riittävästi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että kokouksessa onnistuttiin rakentamaan luottamuksellinen suhde Britannian kanssa, ja että puheet neuvottelujen umpikujasta ovat liioiteltuja.

Vähäisetkin myönnytykset ovat tärkeitä Maylle, jonka asema Britannian johdossa on hyvin hatara. Nopeaa eroa ajava konservatiivisiipi vaatii tuloksia.

Huippukokouksen liepeillä käynnistettiin myös kaupanteko siitä, kuka saa Lontoosta siirrettävät EU-virastot. Pääministeri Juha Sipilä keskusteli asiasta Baltian maiden, Tanskan ja Ruotsin pääministerien kanssa.

Euroopan lääkeviraston ja pankkiviraston uudet sijoituspaikat päätetään kolmen kierroksen äänestyksellä marraskuussa. Helsinki, Kööpenhamina, Tukholma ja 16 muuta kaupunkia ovat hakeneet lääkevirastoa.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä