Uutiset

Tutkijat: Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua vuosikymmeniksi

Yle uutiset - 6 tuntia 43 min sitten
Mistä on kyse?
  • Suomen ilmastopaneeli selvitti biotalousalan tutkijoilta käsityksiä metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista.
  • 28 tutkijaa äänesti seitsemästä väittämästä. Pääviesti oli, että lyhyellä aikajänteellä (alle 50 vuotta) metsien lisähakkuut vähentävät metsien hiilinielua.
  • Sellunvalmistuksen sijaan puuta pitäisi käyttää enemmän rakentamisessa, jolloin hiiltä sitoutuisi esimerkiksi puukerrostaloihin.

Iso joukko tutkijoita allekirjoitti maaliskuussa kannanoton, jossa 68 tieteentekijää toi esiin, että Suomen suunnittelema puunkäytön lisääminen ei hillitse ilmastonmuutosta vuosikymmeniin. He ovat huolestuneet myös metsäluonnon monimuotoisuudesta, mikäli hakkuita lisätään.

Sama käsitys toistuu nyt, kun Suomen ilmastopaneeli selvitti biotalousalan tutkijoiden käsityksiä metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Seitsemän väittämän arviointiin ja työstämiseen osallistui 28 tutkijaa Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä.

Tutkijat äänestivät väittämistä ja antoivat vihreän, jos hyväksyivät sellaisenaan. Keltaisen, jos vaativat sanamuotomuutoksia ja punaisen, jos eivät hyväksyneet väittämän perusajatusta. Valkoisen saattoi antaa, jos oma asiantuntemus ei riittänyt väittämän arviointiin.

Yhtään punaista merkintää ei löytynyt väittämien kohdalta, pääosin tutkijat vilkuttivat vihreää.

Kansalllisen metsästrategian mukaan hakkuita kasvatettaisiin 10-15 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Käytännössä arvioijat olivat niitä, jotka eniten Suomessa tutkivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tiistaiaamuna julkaistua selvitystä kuunteli myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Hänen ja ilmastopaaneelin työryhmän jäsenen, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomo Kalliokosken kommentteja on väittämien ohessa.

Väittämä
  • Talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsähoidon keinoin, mutta lähimpien vuosikymmenien aikana ei pystytä lisäämään merkittävästi runkopuun nettokasvua. Merkittävä lisäys on odotettavissa vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kommentti:

– Ei näistä väittämistä voi olla kuin samaa mieltä. Joidenkin kohdalla olisin ehkä vilkuttanut keltaista. Suomi tähtää siihen, että vuotuisesta metsänkasvusta hyödynnettäisiin 75 prosenttia, kuten Ruotsissa on kasvusta hakattu 75-80 prosenttia jo 10-15 vuotta. Suomen metsät ovat iso hiilinielu ja tulevat olemaan sitä jatkossakin.

Väittämä
  • Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.

Tutkijatohtori Tuomo Kalliokosken kommentti:

– Haaste on, että isot volyymit puusta menevät selluun, josta hiili vapautuu nopeasti ilmakehään. Vaikea nähdä, että esimerkiksi Äänekosken tehtaan kaltaisilla laitoksilla merkittäviä ilmastohyötyjä saataisiin aikaan.

Suomen metsien hiilinielu pienenee lisähakkuiden myötä, mutta metsien sitoma hiilimäärä kasvaa edelleen, sanoo tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski.Markku Sandell / Yle Väittämä
  • Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli fossiilisten korvautuminen on pysyvää, metsämaa säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan tai kasvaa tulevaisuudessa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kommentti:

– Suomessa metsäpohjainen bioenergia nojaa metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteisiin. Meillä ei puuta kasvateta energiakäyttöä varten, vaan hyödynnetään teollisuuden sivujakeet ja metsien hoidossa pieniläpimittainen puu ja riittävän rehevillä mailla hakkuutähteet.

Väittämä
  • Suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla, joiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä ja jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita.

Tutkijatohtori Tuomo Kalliokosken kommentti:

– Voimme kasvattaa hiilivarastoja yhteiskunnan rakenteissa, kuten rakennuksissa. Jos me lisäämme hakkuita, meidän pitää käyttää puu erittäin viisaasti pitkäkestoisiin tuotteisiin, jotta emme aiheuta ilmastohaittaa vaan sen sijaan saadaan ilmastohyöty.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kommentti:

– Hallitus puhuu puurakentamisen puolesta, koska siellä puutuotteen kesto on kymmeniä, jopa satoja vuosia. Silloin hiilivarasto ei ole enää metsässä vaan rakennetussa ympäristössä.

Suomen hakkuut halutaan nostaa Ruotsin tasolle. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan metsät kestävät tämän.Markku Sandell / Yle Väittämä
  • Metsien käytön poliittista päätöksentekoa varten tuotettuja Suomen metsien tulevaa kehitystä kuvaavia mallilaskelmia olisi hyvä täydentää muun muassa ilmastomuutoksen erilaisia kehityspolkuja kuvaavilla analyyseillä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kommentti:

– Muitakin kuin hiilidioksidinäkökulma täytyy ottaa huomioon. Nythän poliittiset arviot lähtevät varovaisuusperiaatteesta eli ettei metsien kasvu kiihdy ilmastovaikutusten myötä.

Väittämä
  • Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli fossiilisten korvautuminen on pysyvää, metsämaa säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan tai kasvaa tulevaisuudessa.

Tutkijatohtori Tuomo Kalliokosken kommentti:

– Pidemmällä aikajänteellä (yli 100 vuotta), jos lyhytkestoisilla puutuotteilla korvataan fossiilisperäisiä tuotteita, niin silloin saadaan ilmastohyötyjä. Pitkään aikajänteeseen liittyy ennustettavuuden kasvava epävarmuus.

Väittämä

  • Metsien eri käyttömuodoille kuten puuntuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet kilpailevat keskenään, eikä tavoitteita voida todennäköisesti saavuttaa samanaikaisesti.

Tutkijatohtori Tuomo Kalliokosken kommentti:

– Puuntuotannollisesti ollaan kestävällä tasolla, mutta monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten osalta ei olla. Tämä on poliittinen haaste. Jos pyrimme pitämään lämpenemisen alle kahdessa asteessa, niin meillä on kiire.

Väittämä

  • Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kommentti:

– WWF, metsäteollisuus ja ympäristöministeriö ovat antaneet uusia ohjeita, miten metsänhoidossa voidaan suosia monimuotoisuutta. Selvitys antaa tukea hallituksen suunnitelmille, mutta myös tarvetta lisätä ponnisteluja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Tutkijatohtori Tuomo Kalliokosken kommentti:

– Me olemme ilmastohaasteen kanssa pisteessä, jossa meidän täytyy nykytiedon varassa pyrkiä tekemään mahdollisimman ilmastoviisasta metsänhoitoa ja politiikkaa. Samaan aikaan toivottavasti laitetaan resursseja ihan perustutkimukseen esimerkiksi lämpenemisen vaikutuksesta tuhohyönteisten lisääntymiseen.

Oulun yliopiston rehtori sai uuden viitan – suunnittelija toivoo viitalle pitkää ikää ja paljon käyttöä

Kaleva - 7 tuntia 2 min sitten
Rehtori käyttää viittaa ja käätyjä yliopiston lukuvuoden avajaisissa ja muissa akateemisissa juhlallisuuksissa. Uuden viitan on suunnitellut taiteilija Hannu Väisänen.

Samsung Galaxy S8 -puhelimen iirisskanneria on äärimmäisen helppo harhauttaa

Muropaketti - 7 tuntia 8 min sitten

Samsungin hyvin myyvä Galaxy S8 -puhelin ei vaikuta aivan luvatun turvalliselta, ainakaan jos sitä arvioidaan silmän värikalvon tunnistuksen luotettavuuden perusteella. Chaos Computer Clubin jäsenet onnistuivat nimittäin murtamaan teknologian käden – vai pitäisikö sanoa silmän – käänteessä.

Temppuun tarvittiin vain digikamera, josta löytyy yökuvaustila. Silloin kamera käyttää kuvaamiseen infrapuna-aluetta, eli samaa mihin Galaxy S8:n iirisskanneri perustaa toimintansa. Kameralla napattiin kasvokuva henkilöstä, jonka värikalvon tiedot oli tallennettu puhelimeen. Sen jälkeen riitti, että kuva silmästä tulostettiin värilaserilla, ja kuvan päälle asetettiin piilolinssi. Kuten videolta näkyy, aukeaa puhelin sille feikkisilmää näyttämällä välittömästi.

Kuvan voi ottaa jopa viiden metrin etäisyydeltä, ja tarpeeksi tarkan kuvan tulostaminen puhelimen huijaamiseksi onnistuu silti. Sama ryhmittymä onnistui aiemmin myös huijaamaan Applen Touch ID -sormenjäljentunnistusta.

Samsungin tai iirisskannerista vastaavan Princeton Identityn kommentteja aiheesta odotellaan vielä.

Venäjä rakentaa Saimaan kanavaa kulkeville laivoille uuden tarkastusaseman – tavaraliikenne Saimaalla kääntyy kasvuun

Yle uutiset - 7 tuntia 12 min sitten

Nuijamaanjärven eteläpuolelle nousevalle asemalle rakennetaan parhaillaan laitureita kahdelle rahti- tai matkustaja-alukselle sekä huviveneille. Tarkastusasemalle tulevat tilat Venäjän rajavartiopalvelulle sekä tullille.

– Tämä selkeyttää huviveneiden matkaa Saimaan kanavan läpi, sillä tarkastukset keskittyvät lähelle sitä paikkaa, jossa suomalaisetkin tarkastavat veneilijöitä Lappeenrannan Nuijamaalla, sanoo toimistopäällikkö Seppo Kykkänen Saimaan kanavaltuutetun toimistosta.

Tähän asti alusten rajatarkastukset on tehty suomalaisten toimittamassa parakissa Pällin sululla.

Huviveneiden lisäksi rajaviranomaiset tulevat tarkastamaan Nuijamaanjärvellä venäläisiin satamiin matkaavat tai sieltä tulevat alukset. Sen sijaan Euroopasta Saimaalle tulevia, kansainvälisessä kauttakulkuliikenteessä olevia aluksia rajatarkastukset eivät koske. Epäselvää on vielä, koskeeko muutos Venäjälle meneviä matkustaja-aluksia.

M/S Carelia Saimaan kanavallaJari Tanskanen / Yle

– Suomalaisten toiveena on, että matkustaja-alusten tarkastukset tehtäisiin jatkossakin määräsatamassa, kuten esimerkiksi Viipurissa. Näin ei vaikeutettaisi alusten kulkua, jatkaa Kykkänen.

Lappeenrannan ja Viipurin väliä risteilevän M/S Carelian matkaa tarkastusten siirtyminen Nuijamaanjärvelle hidastuttaisi tuntuvasti.

Venäläiset vaativat Saimaan kanavan vuokrasopimukseen muutoksen

Rakenteilla oleva Nuijamaanjärven tarkastusasema on aiemmin kuulunut Suomen vuokraamalle alueelle, mutta venäläisten vaatimuksesta sopimusta on muutettu.

– Venäjän lain mukaan tarkastusasema ei voi sijaita vuokra-alueella, joten sopimuksen karttaliite on piirretty uudelleen. Vuokrasopimukseen on liitetty korvaavia alueita toisaalta.

Alunperin Venäjä suunnitteli uutta tarkastusasemaa Pällin sulun alasatamaan, mutta Nord Streamin Saksaan johtava maakaasuputki alittaa Saimaan kanavan liian lähellä suunniteltua paikkaa. Tarkastuspisteelle etsittiin uusi paikka valtakunnanrajalta.

Nord Streamin maakaasuputki alittaa Saimaan kanavan Pällin sulun eteläpuolellaYle

– Se on myös rajavartiopalvelun toive ja merkittävä syy siihen, että tarkastusasema päätettiin rakentaa Nuijamaanjärvelle, jatkaa Kykkänen.

Uusi tarkastusasema valmistuu vuoden loppuun mennessä, mutta Venäjä ei ole vielä ilmoittanut, milloin asema otetaan käyttöön.

Tavaraliikenne Saimaan kanavalla elpyy

Saimaan kanavavaltuutetun toimiston arvion mukaan tavaraliikenne Saimaalla elpyy tänä vuonna usean synkän vuoden jälkeen.

– Toimijoiden mukaan kuljetussopimuksia on tehty enemmän kuin viime vuonna, ja talouden elpyminen näkyy kanavaliikenteessä selvästi, toteaa toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.

Rahtialus Saimaan kanavassaYle Etelä-Karjala

Vielä viime vuonna tavaraliikenne väheni kymmenisen prosenttia edellisvuodesta ja tavaraa kuljetettiin kanavan läpi kaikkiaan 1,2 miljoonaa tonnia. Saimaan viennin kannalta on tärkeää, että raakapuuta, haketta ja bulkkitavaraa tuodaan jatkossakin laivoilla Saimaalle.

– Viennin ja tuonnin on oltava tasapainossa, jotta kuljetuskapasiteettia olisi tarjolla vientiin tarpeeksi. Viime vuonna vientirahtien määrä putosi, kun Saimaalle ei saatu laivoja tarpeeksi.

Viime purjehduskaudella Saimaalla kävi 971 rahtialusta, mikä oli 141 rahtialusta vähemmän kuin vuonna 2015.

Omaishoidon tuki menee taas uusiksi Helsingissä – Vanhat kriteerit palautetaan toistaiseksi voimaan

Yle uutiset - 7 tuntia 29 min sitten
Mistä on kyse?
  • Vihreät ja vasemmistoliitto halusivat palauttaa Helsingin omaishoidon tuen tiukennukset päätöksentekoon.
  • Ryhmät moittivat sitä, että virkamiehet tekivät uudet linjaukset päättäjien joululoman aikana.
  • Sosiaali- ja terveyslautakunta pyysi maaliskuussa muutosehdotuksia uusiin linjauksiin.

Helsinki palauttaa omaishoidon tuen perusteet uuteen valmisteluun.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti eilen, että kiistelty tuki muokataan uusiksi ja tuodaan lautakunnan päätettäväksi. Päätös syntyi vastaehdotuksesta eli esitystä, joka perustui uusien kriteerien tarkennuksiin ei hyväksytty.

Omaishoidon perusteet ja maksuluokat uudistettiin alkuvuodesta, mikä osalla asiakkaista tarkoitti tuen pienentymistä tai jopa loppumista kokonaan. Muutoksessa neljä entistä tukiluokkaa yhdistettiin kolmeksi luokaksi. Tuen ovat voineet menettää esimerkiksi iäkkäät omaishoitajat, jotka eivät pysty enää hoitamaan puolisoaan. Tilalle kaupunki tarjoaa kotihoitoa tai muuta palvelua.

Uuden valmistelun lähtökohta on, ettei tuen uudistaminen saa lisätä tarpeettomasti ympärivuorokautisen hoidon tarvetta tai heikentää toimeentuloa.

Paluu viime vuoteen

Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan toistaiseksi voimaan viime vuoden omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että omaishoidon tuen päätöksiä voidaan taas tehdä myös kaikille alle 18-vuotiaille asiakkaille. Uudistuksesta nousseen kohun takia sosiaali- ja terveyslautakunta päätti maaliskuussa jäädyttää alle 18-vuotiaille tehtävät päätökset toistaiseksi. Tukipäätöstä on odottanut yli sata lasta.

Uudessa valmistelussa otetaan huomioon palaute, joka johti viraston esittämään tarkennuksia uusiin kriteereihin. Lautakunta toivoo, että valmistelussa tehdään yhteistyötä omaishoitajien järjestöjen kanssa.

Omaishoidon tukea saa Helsingissä kuukausittain noin 3200 perhettä ja vuosittain 4000 perhettä. Kaupunki käyttää omaishoidon tukemiseen tänä vuonna 33 miljoonaa euroa eli 8,5 miljoonaa viime vuotta enemmän.

Sampo Terho raotti kotialbumiaan: Suomenmielinen mies petasi poliitikon uransa töissä ulkomailla

Yle uutiset - 7 tuntia 40 min sitten

Sampo Terhon poliittinen ura on noussut raketin lailla. Toukokuun alussa hän singahti kertaheitolla maan poliittiseen tähdistöön.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja nousi kulttuuri- ja urheiluministeriksi, kun Sipilän hallitus muutti työnjakoaan ja lisäsi ministerien määrää kolmella.

Uudet ministerit Jari Leppä (kesk.) , Antti Häkkänen (kok.) ja Sampo Terho (ps.) vannoivat juhlallisen valan 5. toukokuuta 2017.Jarno Kuusinen / AOP

Myös Terhon edellinen uraloikka oli poikkeuksellinen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Sampo Terhon puheenjohtajakseen toukokuussa 2015 miehen oltua kansanedustajana vain kuukauden. Valinta oli yksimielinen. Vastaehdokkaita ei ollut.

Sampon Terhon tie politiikan huipputehtäviin on ollut täynnä nopeita käänteitä.

Ruotsin kieli oli Terholle pakkopullaa jo koulussa Sampo Terho otti tänä keväänä vappua vastaan 21 vuotta vanha ylioppilaslakki päässään.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Sampo Terho valmistui ylioppilaaksi Porkkalan lukiosta vuonna 1996.

Hänen ikäluokkansa oli ensimmäinen, jonka ylioppilastutkinto arvosteltiin nykyisellä asteikolla, jossa laudaturia (erinomainen) edeltää arvosana eximia cum laude appropbatur (kiitettävä).

Terho kirjoitti kolme eximiaa. Hänen vahvin aineensa oli reaali ja heikoin ”pakkoruotsi”, josta Terho kirjoitti lubenterin (b).

Poliitikkona ja Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana Terho on tehnyt töitä sen eteen, että kielivalinnat vapautettaisiin Suomen kouluissa.

Keväällä hallitus päätti kehysriihessään, että vapaasta kielivalinnasta järjestetään kokeilu ensi vuonna. Terho tuuletteli päätöstä perussuomalaisten voittona.

Tampereen yliopistossa Terhon pääaine oli Suomen historia. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003.

Pro gradu -tutkielma käsitteli sitä, kuinka Suomen suurimmat puolueet suhtautuivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen YYA-sopimukseen sen syntyvaiheissa.

Sampo Terho on innokas rock-diggari. Hänen lempibändejään ovat mm. Led Zeppelin, Deep Purple ja Rush. Oman bändin Terho pisti kavereidensa kanssa pystyyn vasta aikuisiällä, opintojen päätyttyä. Terho soitti yhtyeessä rumpuja.Sampo Terhon kotialbumi Puolen vuoden komennus rauhanturvaoperaatiossa Terho sai ensikokemuksensa monikansallisesta työyhteisöstä ollessaan puoli vuotta rauhanturvaajana Bosnia-Herzegovinassa.  Camp Eagle –tukikohdassa samaan operaatioon osallistuvat sotilaat edustivat 14:ä eri kansallisuutta.Sampo Terhon kotialbumi

Kun Terho oli saanut maisterin paperit, hän pääsi töihin puolustusministeriöön tietopalvelusihteeriksi. Puolentoista vuoden työrupeaman jälkeen, vuonna 2005, hän lähti rauhanturvaajaksi Bosniaan.

Alikersantti Terho palveli tiedusteluesikunnassa. Hän sanoo, että rauhanturvaajan pesti oli ”kerran elämässä” -projekti. Aiemmin sotilasurasta haaveillut mies päätti, ettei havittele mukaan useampiin rauhanturvaoperaatioihin.

Osasyynä päätökseen oli se, että Terho kihlautui Bosnian retkensä aikana nykyisen vaimonsa kanssa. Palattuaan Suomeen Terho pestautui Maanpuolustuskorkeakouluun tutkijaksi.

Vuonna 2007 Terho julkaisi tietokirjan “Silmästä silmään”. Kirja käsittelee kuolemanrangaistuksen historiaa. Terho sanoo tarttuneensa aiheeseen, koska siitä ei oltu aikaisemmin kirjoitettu Suomessa.

Nyt, 12 vuotta Bosnian pestinsä jälkeen, Sampo Terholla on ylikersantin arvo.

Europarlamentissa Terho kasvoi politiikan ammattilaiseksi Sampo Terho dokumentoi europarlamentin täysistunnossa ottamallaan  valokuvalla ”yhden rutiinikokouksen A4-saasteen määrän”.Sampo Terhon kotialbumi

Sampo Terho oli ehdolla vuoden 2009 eurovaaleissa, mutta hän ei mennyt läpi.

Kaksi vuotta myöhemmin hän nousi varasijalta Euroopan parlamenttiin. Onnenpotku johtui siitä, että Timo Soini palasi Suomeen, kun hän tuli valituksi eduskuntaan maan suurimmalla äänimäärällä.

Harppaus europarlamentaarikoksi varmisti sen, että Terho jäi poliittiselle uralle.

Ennen Brysseliin siirtymistään hän oli ehtinyt olla kerran eduskuntavaaliehdokkaana. Hän oli toiminut myös perussuomalaisten helsinkiläisen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtajana ja puolueen piirihallituksen toisena varapuheenjohtajana.

EU-kriittinen Terho on kirjoittanut teoksen Kohti parempaa Eurooppaa. Omilla kotisivuillaan hän on julkaissut kansantajuisia selontekoja EU:n perussopimuksista ja toimintamekanismeista.

Sampo Terhon mielestä perussuomalaisten täytyy harkita, pitäisikö puolueen asettaa tavoitteekseen kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä. Hän uskoo, että ajan myötä Suomi päätyy eroamaan eurosta ja ottamaan oman valuutan uudelleen käyttöön.

Nuori Terho harkitsi kirjailijaksi ryhtymistä Fantasiakirjallisuuden ystävä ”Tuomiovuorella”. Vuoren oikea nimi on Mount Ngauruhoe.Sampo Terhon kotialbumi

Europarlamentaarikon työssä Terho sai tilaisuuden matkustaa Uuteen-Seelantiin.

Terho sanoo, että tuo reissu on ollut hänen jännittävin ulkomaanmatkansa. Osasyy siihen on se, että hänelle tarjoutui mahdollisuus käydä katsomassa ”Tuomiovuorta”.

Terho on ollut lapsesta saakka intohimoinen fantasiakirjallisuuden ystävä.

Hän on fanittanut J.R.R.Tolkienin Taru sormusten herrasta -saagaa pienen ikänsä. Uudessa-Seelannissa Terho hankkiutui romaanitrilogiasta tehdyn elokuvan kuvauspaikoille.

Tolkienin innoittamana Terho harkitsi nuoruudessaan myös kirjailijan uraa. Hänen pöytälaatikossaan on yhä 16-vuotiaana kirjoitettu fantasiaromaani.

Lapsen syntymä toteutti pitkäaikaisen haaveen Sampo Terhon tytär sai kasteessa nimen Lea. Kuvassa Lea on muutaman kuukauden ikäinen.Sampo Terhon kotialbumi

Vuoden 2014 vaaleissa Terho valittiin uudelleen Euroopan parlamenttiin. Hän luopui kuitenkin paikastaan seuraavana vuonna tultuaan valituksi eduskuntaan.

Hän sai nopeasti vankan aseman kotimaan politiikassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän vetäjänä. Eduskunnan istunnoissa hän osoittautui napakaksi ja sanavalmiiksi puhujaksi.

Tyttären syntymä katkaisi Sampo Terhon työkiireet vuoden 2015 lopulla, juuri ennen kuin eduskunnan syysistuntokausi päättyi ja kansanedustajat lähtivät istuntotauolleen. Perhetapahtuma oli Terhon pitkäaikaisen toiveen täyttymys.

Ajanvietto lapsen kanssa on hänen mielestään palkitsevaa. Terho sanoo tyttären syntymän muuttaneen sekä hänen arkirutiinininsa että elämäntapansa.

Tähtäimessä harppaus puoluejohtajaksi Sampo Terho ilmoittautui 6. maaliskuuta perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaaksi.Jarno Kuusinen / AOP

Sampo Terho kävi ehdolle puolueensa puheenjohtajaksi pian sen jälkeen, kun Timo Soini oli ilmoittanut, ettei hän enää tavoittele jatkoa tehtävässä. Muutama merkittävä vaikuttaja perussuomalaisista ilmoittautui nopeasti Terhon kannattajaksi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö ja eduskunnan puhemies Maria Lohela ilmaisivat tukensa Terholle samanaikaisesti, kun hän itse piti tiedotustilaisuutta omasta päätöksestään.

Tapahtumasarja synnytti vaikutelman siitä, että Terho on puolue-eliitin ja myös väistyvän puheenjohtajan, Timo Soinin ehdokas.

Jussi Halla-aho ilmoitti ehdokkuudestaan myöhemmin.

Perussuomalaisten aktiivit arvioivat, että Halla-aho ja Terho kamppailevat puheenjohtajuudesta tasaväkisesti. Kilvassa on myös neljä muuta ehdokasta, mutta puolueessa ei uskota, että kenelläkään heistä olisi edellytyksiä kisan voittamiseen.

Aateveli kamppailee aateveljeä vastaan Sampo Terho ja Jussi Halla-aho ovat hyviä ystäviä. Heitä yhdistää tiukka maahanmuuttokriittisyys, vahva kansallismielisyys ja skeptinen suhtautuminen EU:n tulevaisuuteen.Jarno Kuusinen / AOP

Kun Sampo Terho pyrki ensimmäistä kertaa europarlamenttiin, Jussi Halla-aho ei ollut itse ehdolla.

Halla-aho suositteli kannattajilleen Terhon äänestämistä. Se ja maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien hommaforumilaisten tuki vaikutti oleellisesti Terhon äänisaaliseen.

Terhon kansallismielisyys ja perinteisten arvojen kunnioitus on perua hänen isoisältään, Olavi Terholta, joka oli sotaveteraani ja entinen suojeluskuntalainen.

Hän oli pojanpoikansa mukaan ”klassisen snellmanilaisen isänmaallisuuden perikuva”. Sampo Terho kertoo oppineensa perusarvonsa – koti, uskonto, isänmaa – isoisän esimerkin kautta.

Viime vuosikymmenellä Sampo Terho liittyi Suomalaisuuden liittoon. Vuonna 2009 hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi edeltäjänsä, Heikki Talan esityksestä. Terho toimii yhä järjestön puheenjohtajana.

Sampo Terho ja Jussi Halla-aho A-studion vieraina keskiviikkona 24.5. klo 21 TV1:ssä.

Tampere lupaa ensimmäisen työpaikan jokaiselle nuorelle – kauppakamari on mukana varauksella

Yle uutiset - 7 tuntia 48 min sitten

Kalevan kaupunginosassa Tampereella kunnostetaan ripeästi polkupyöriä. Ketjut saavat voitelun ja vanteet puhdistuksen pajassa, joka kuuluu Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:lle.

Etapin tarkoituksena on vahvistaa työttömien elämän- ja arjenhallintaa sekä järjestää tukityötä. Yhdistystä tarvitaan kipeästi kaupungissa, jossa työttömyysaste yltää 15 prosenttiin.

Haasteena on se kuinka pitkäaikaistyöttömät saadaan kasvuun mukaan. Kauko Salmivirta

Sosiaalidemokraattien pormestariehdokas Lauri Lyly on linjannut tavoitteekseen parantaa työllisyyttä. Tämä näkyy pormestariohjelmassa, jossa luvataan uusiin tuki- ja aktivointitoimenpiteisiin kymmenen miljoonaa euroa vuosittain.

– Haasteena on se, kuinka pitkäaikaistyöttömät saadaan kasvuun mukaan, toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta Etapista toteaa.

Nuoret saatava työelämään

Lylyn pormestariohjelmassa asetetaan tavoitteeksi taata jokaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka yhteistyössä yritysten kanssa. Työllistämisyhdistys Etapin toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta pitää tavoitetta erittäin kunnianhimoisen ja haastavana.

– Tavoitteen takana ei voi muuta kuin olla, koska on erittäin tärkeää, että nuoret kiinnittyvät koulutuksen jälkeen nopeasti työpaikkaan.

Myös Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen pitää pormestariohjelman tavoitetta erittäin haastavana. Hänen mukaansa yritysten tehtävänä ei ole työllistäminen vaan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen sekä omistajille että ympäristölle.

– Tavoite on kuitenkin erittäin kannatettava, ja lupaamme olla hankkeessa mukana heti, kun tiedämme, mitä se käytännössä tarkoittaa, Eskelinen sanoo.

Kouluttamalla osaavaa työvoimaa

Tamperelaisten työllisyyttä aiotaan pormestariohjelman mukaan kohentaa myös yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla. Antti Eskelisen mukaan tämä tarkoittaa varsinkin vientiyritysten kannalta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista.

Tavoitteen takana ei voi muuta kuin olla, koska on erittäin tärkeää, että nuoret kiinnittyvät koulutuksen jälkeen nopeasti työpaikkaan. Antti Eskelinen

– Tässä kaupunki on ollut aktiivinen esimerkiksi Tampereen uuden yliopiston perustamisessa.

Osaavaa työvoimaa kaivattaisiin entistä enemmän myös teknologiateollisuuteen. Se on Eskelisen mukaan yksi konkreettinen hanke, jossa kauppakamari, teollisuusyritykset ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus olisivat valmiita yhteistyöhön kaupungin kanssa.

– Tonttipolitiikka ja liikenneyhteydet ovat tärkeimpiä asioita osaavan työvoiman ohella. Iso kiitos Tampereelle ja ympäristökunnille lentoliikenteeseen satsaamisesta.

Sairaalaa suunnitellaan virtuaalitodellisuudessa – hoitaja voi vaikuttaa kaapin paikkaan

Yle uutiset - 7 tuntia 55 min sitten

Mikkelin keskussairaalan tontilla rakentamisesta kertoo vielä kuoppa, mutta henkilökunnalla on jo vahva näkemys siitä millaiselta työtilat uudisrakennuksessa tulevat näyttämään.

– Nyt ollaan täällä perhetalon tulevassa synnytyssalissa. Tämä on tilavuudeltaan noin 30 neliömetriä, eli isompi kuin mitä nykyään. Tämä näyttää tosi tilavalta ja hyvältä, toteaa Esper-hankkeen tilakoordinaattori Emma Pukkila katsellessaan virtuaalilaseilla tulevaa synnytyssalia.

Mikkelin keskussairaalan uuden perhetalon sekä muun muassa päivystyksen, ensihoidon ja leikkaustoiminnan jatkossa sisältävän kuuman sairaalan on määrä valmistua keväällä 2019. Uuden osan suunnittelussa on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta.

– Se toimii niin, että me saadaan arkkitehdilta 3D-malli tästä sairaalasta ja me siirretään se pelimoottorin kautta tähän virtuaalitodellisuuteen. Sitten kun se on siellä, niin ihmiset voi liikkua ihan vapaasti virtuaalilasit päässä ja voi tarkistaa onko tilat sellaisia kuin niiden pitää olla, kertoo Rakennusliike U. Lipsasen kehitysinsinööri Jörg Hanssman.

Jotain ovien ja kalusteiden paikkoja on muuteltu, mutta pääasiassa linjat ovat olleet hyvät Kati Korhonen

Sairalaan työntekijät ovat virtuaalitodellisuuden avulla päässeet vaikuttamaan arkkitehdin suunnitelmiin.

– Ehkä jotain ovien ja kalusteiden paikkoja on muuteltu, mutta pääasiassa linjat ovat olleet hyvät. Tilat näyttää varsin avarilta ja toimivilta verrattuna nykyisiin ahtaisiin tiloihin, kertoo leikkaushoitaja Kati Korhonen.

– Kun näitä on vuosia katseltu paperilta näitä piirustuksia, niin on aivan selvää, että vuorupuhelu arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden kanssa helpottuu huomattavasti kun voidaan jakaa se yhteinen todellisuus tämän virtuaaliympäristön kautta, kertoo Esper-hankkee hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Sanoisin, että se on nyt jo mahdollista, koska laitteistot ei maksa enää niin paljoa Jörg Hanssman

Samalla kun työntekijät ovat voineet vaikuttaa tilojen suunnitteluun, on tulevat tilat tulleet samalla myös tutuiksi virtuaalilasien kautta.

– Nyt näyttäisi jo siltä, että ruvetaan jo suunnittelemaan mielessä mihin laitan kaikki tavarat ja välineet. Kun katsotaan noita tiloja tuolta 3D malleista, niin ne aika hyvin jo hahmottuvat mielessä, kertoo Kati Korhonen.

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen on yleistynyt rakennushankkeiden yhteydessä viime vuosina. Vielä toistaiseksi virtuaalitodellisuutta hyödynnetään lähinnä suurissa rakennuskohteissa, mutta teknologia on myös jo pientalorakentajien ulottuvilla.

– Sanoisin, että se on nyt jo mahdollista, koska laitteistot ei maksa enää niin paljoa. Suurin osa on se käsityö mitä meidän pitää tehdä toimistossa, toteaa Rakennusliike U. Lipsasen kehitysinsinööri Jörg Hanssman.

Sherpa-pelastajat löysivät neljä kuollutta kiipeilijää teltasta Mount Everestiltä

Yle uutiset - 8 tuntia 7 min sitten

Sherpa-pelastajat löysivät neljä kuollutta ihmistä teltasta Mount Everestiltä, viranomaiset kertoivat keskiviikkona.

Pelastajat olivat etsimässä viikonloppuna kuolleen slovakialaiskiipeilijän ruumista, kun tekivät uuden löydön.

Teltasta löytyneiden kuolleiden henkilöllisyyttä ei vielä tiedetä. Lisää pelastajia on matkalla auttamaan ja selvittämään tilannetta.

Ruumiit löytyivät tiistai-iltana ylimmästä, 8 000 metrin korkeudella sijaitsevasta nelosleiristä. Pelastajien pitää kantaa ruumiit alemmas kakkosleiriin, josta ne voidaan kuljettaa helikopterilla pois.

Aiemmin tänä vuonna kuusi kiipeilijää on kuollut yrittäessään kiivetä Mount Everestin huipulle. Ruuhkaisin kiipeilykausi ajoittuu maaliskuusta toukokuun loppuun.

Nepalin matkailuviranomaiset myönsivät tänä vuonna ennätykselliset 371 lupaa yrittää maailman korkeimman vuoren huipulle. Vuosina 2014 ja 2015 isot lumivyöryt estivät monia kiipeämästä.

Viime viikolla kerrottiin, että osa Mount Everestin huipusta on romahtanut. Tasannetta kutsutaan Hillary Stepiksi, ja vuorikiipeilijäretkikunta julkaisi siitä kuvia Facebookissa viime viikolla. Sen sijaan nepalilaisten kiipeilijöiden yhdistys kiisti tiistaina tiedon romahduksesta. Sen mukaan paksun lumipeitteen takia voi näyttää siltä, että osa tasanteesta olisi romuna. Myöskään Nepalin matkailuviranomaiset eivät vahvista tietoa romahduksesta.

Brittiläinen kiipeilijä Tim Mosedale on kuitenkin yhä sitä mieltä, että tasannetta ei enää ole.

Lähteet: AP, Reuters

Lue myös:

85-vuotias mies kuoli Mount Everestillä – yritti päästä vuoren huipulle vanhimpana ihmisenä

Nopeuskiipeilyennätyksiä niittänyt sveitsiläiskiipeilijä kuoli Mount Everestillä

Korjaus 24. toukokuuta 2017 kello 8.56: Lumivyöryjä oli Mount Everestillä erityisesti vuosina 2014 ja 2015, ei vuosina 2013 ja 2015. Lisätty tieto siitä, että nepalilaiskiipeilijät kiistävät Hillary Stepin romahtamisen.

Professori: Asumisesta on tullut palvelu, Oulussa tarvetta pienille omistus- ja vuokra-asunnoille

Kaleva - 8 tuntia 11 min sitten
Rakentamisesta on Oulussa viime vuosina keskusteltu kiitettävästi ja kiihkeästi.

Ruokitko koirasi kiinalaisella lihalla? Raaka-aineiden alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa

Yle uutiset - 8 tuntia 17 min sitten
Mistä on kyse?
  • Lain mukaan koiranruoan valmistajien ei tarvitse ilmoittaa pakkauksissaan, mistä ruokien raaka-aineet tulevat.
  • Elintarvikevirasto valvoo Suomessa valmistettuja koiranruokia. Ulkomaisia ruokia valvotaan pääasiassa pistokoeluontoisesti. Suurin osa markkinoilla olevista ruoista valmistetaan muualla kuin Suomessa.
  • Ruokien laaduissa on eläinkauppias Minna Ronkaisen mukaan todella suuria eroja, etenkin lihapitoisuuksien suhteen.

Kaikkia koiranruokavalmistajia yhdistää yksi tekijä: Ruokien valmistusmaata tai raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa pakkauksissa.

Jos koiranruokaa valmistetaan Suomessa, Elintarvikevirasto valvoo tarkasti niin valmistusprosessia kuin raaka-aineitakin.

Evira syynää myös ulkomailta tuotua koiranruokaa, mutta valvonta on pääasiassa pistokoeluontoista. Pääasiassa valvotaan, pitävätkö etiketin mukaiset ravintoainekoostumukset paikkansa.

– Näitä ovat esimerkiksi vitamiinit ja hivenaineet. Joskus myös tutkitaan, löytyykö haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, kertoo Eviran rehupuolen ylitarkastaja Tarja Root.

Koiranruoan laadulla on suuri merkitys koiran terveyteen.Kimmo Hiltunen / Yle

Evira ei testaa koiranruokiin tulevia ulkomaisia raaka-aineita, kuten lihaa. Se jää lähtömaan tehtäväksi.

– EU-maissa on samat säädökset koiranruoan valmistuksen ja lihan sivutuotelaitosten toiminnan osalta. Jos raaka-aineet tulevat kolmansista maista, eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevät laitokset ovat EU-komission hyväksymiä ja niistä on olemassa listat komission nettisivuilla.

Sitä Root ei osaa sanoa, miten ja kuinka usein kolmansien maiden lihantuotantoa valvotaan komissiossa.

Koiranomistajilta tulee Eviralle jonkin verran yhteydenottoja siitä, että he kaipaisivat yksityiskohtaisempaa tietoa koiranruokien sisällöstä.

– Ei pelkästään sitä, mistä liha tulee, vaan myös siitä, mitä yhdisteitä ja lisäaineita ruoan valmistuksessa on käytetty, kun kaikkea ei lainsäädännön mukaan tarvitse ilmoittaa. Tällaisella vapaaehtoisella ilmoittamisella voisi mahdollisesti olla merkitystä myös myynnissä.

Eläinkauppias Minna Ronkaisen mukaan koira ei ole kulinaristi. Kun sopiva ruoka on löytynyt, siinä olisi hyvä pitäytyä. Mari Jäntti / Yle

Root painottaa, että koiranruoan valmistajan tulee kuitenkin kysyttäessä ilmoittaa esimerkiksi kuluttajalle, mistä raaka-aineet tulevat. Hänen mukaansa tuotantoon kuuluu usein niin paljon välikäsiä, ettei tiedon saaminen aina ole helppoa.

–Jos suomalainen toimija tuo koiranruokaa markkinoille, on ruoka usein valmistettu esimerkiksi Ranskassa tai Espanjassa. Kun kysymys tulee suomalaiselle markkinoille saattajalle, niin ei ole varmuutta, saako hän lähtöpäästä näitä tietoja.

Pahimpana vitsauksena pidän näitä kamaluuksia, joissa nappulat hehkuu eri värisinä ja muotoisina. Elina Niskasaari

Kotimaisen koiranruoan valmistusta valvova Eviran ylitarkastaja Hanna Laatio haluaa muistuttaa kuluttajia siitä, että vaikka koiranruoan valmistajan nimi kuulostaa suomalaiselta, ei se välttämättä sitä kuitenkaan ole.

– On paljon toimijoita joilla ei ole tehdasta Suomessa, vaan ne valmistuttavat tuotteen jossain päin Eurooppaa. Pakkausmerkinnät ovat suomeksi ja nimi kuulostaa suomalaiselta, jolloin kuluttajalle tulee helposti sellainen mielikuva, että se on suomalaista.

Laatua löytyy, rahat eivät riitä

Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisista koiranruoista. Mistä sitten tietää, mikä on hyvä ja laadukas valinta?

Oululainen Elina Niskasaari omistaa kaksi koiraa. Hänen mielestään laadukkaita ruokia on paljon, mutta hinta tulee usein vastaan.

– Olen myös huomannut reseptejä tutkimalla, että samanlaisilla ruoilla voi olla hyvin eri hintoja, ja sillä tavalla löytänyt edullisempiakin vaihtoehtoja.

Koiranruokien lihapitoisuus saattaa vaihdella kymmenestä prosentista 70 prosenttiin. Mari Jäntti / Yle

Laadukkaan koiranruoan määritelmä on Niskasaaren mielestä se, että ruoka sisältää mahdollisimman vähän sellaisia aineita, jotka ei koiran ruokavalioon ja elimistöön luontaisesti kuulu.

– Pahimpana vitsauksena pidän näitä kamaluuksia, joissa nappulat hehkuvat eri värisinä ja muotoisina. Resepteistä kannattaa katsoa esimerkiksi lihapitoisuus, lisäaineiden määrä, turhat viljat kuten maissi ja vehnä, jotka eivät sovi monelle.

– Joskus teollinen nappula voi käydä esimerkiksi koiran ruoansulatukselle paremmin kuin raakaruoka, jota pidän periaatteessa parhaana mahdollisena ruokavaliona, Niskasaari summaa.

Samaan aikaan kun haluamme tietää tarkalleen, mistä oma ravintomme on peräisin, ei meillä monesti ole hajuakaan siitä, mistä esimerkiksi lemmikkiemme ruokien raaka-aineet tulevat.

Olen ollut järkyttynyt ja pettynyt välillä siitä, miten ihmiset eivät ole aikaisemmin huomanneet sitä, että koira ei voi hyvin. Minna Ronkainen

Niskasaari kertoo, että raaka-aineiden alkuperä kiinnostaa häntäkin, mutta tiukalla budjetilla ei ole varaa alkaa vaatia esimerkiksi luomua.

– Kotimaista raaka lihaa ehdottomasti syötän, mutta nappulat ovat ulkomaisia. En valitettavasti tiedä millaisilta kidutusfarmeilta liha tulee. Tähän kaipaisin ehdottomasti muutosta ja lisämarkkinoita.

Ravinto vaikuttaa eläimen hyvinvointiin

Enää ostoskoriin ei valita marketin kuivamuonaa vietäväksi lemmikille.

Tämä on kajaanilaisen eläinkauppiaan Minna Ronkaisen mielestä positiivinen asia. Hänen mielestään markettilaatuiset koiranruoat, etenkään ne joissa viljaa on enemmän kuin lihaa, eivät ole hyvä valinta koiranruoaksi.

– Jossakin saattaa olla 70 prosenttia viljaa ja vain vähän esimerkiksi kanan siipiä tai nokkia, jotta on saatu maininta, että tuote sisältää kanaa. Sitten kun ruoka vaihdetaan sellaiseen, jossa on 50 prosenttia lihaa, niin onhan se todella iso muutos eläimelle.

Koirien ruoka-aineallergian oireita voivat olla muun muassa ihon punoitus, kutina ja paha haju.University of Rochester School of Medicine and Dentistry

Ronkaisen mukaan ruokavaliolla saa hoidettua muun muassa koiran yleistä hyvinvointia sekä turkin kuntoa. Hän toivoisi koiranomistajilta kuitenkin vielä enemmän valveutuneisuutta. Monille koirille esimerkiksi erilaiset ruoka-aineallergiat aiheuttavat pahoja oireita.

– Olen ollut järkyttynyt ja pettynyt välillä siitä, miten ihmiset eivät ole aikaisemmin huomanneet sitä, ettei koira voi hyvin. Koira on saattanut olla jo tosi huonossa kunnossa ja tosi allerginen, ennen kuin omistaja tekee asialle jotain.

Yhä useampi koiranomistajista on kuitenkin Ronkaisen mukaan kiinnostuneempi koiransa hyvinvoinnista ja panostaa myös koiran ravintoon.

Suosi suomalaista

Sillä on väliä, onko ruoka valmistettu ruoka valmistettu kotimaisen vai keskieurooppalaisen eläintarviketuotantoeläimen sivutuotteista.

– Kun lainsäädäntö on sama kaikissa EU-maissa, niin lähtökohtaisesti ruoan pitäisi olla yhtä hyvä, tulee se sitten Suomesta tai jostain muusta EU-maasta. Eläintautitilanne on kuitenkin erilainen täällä, kuin monessa muussa EU-maassa, Eviran Hanna Laatio sanoo.

Kun kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä niin se on tietysti jo kuljetusmielessä paljon eettisempää. Laura Strömberg

Suomessa on tällä hetkellä vain yksi yritys, joka valmistaa koiran kuivamuonaa suomalaisista raaka-aineista. Raakaravintoa puolestaan valmistaa useampi yritys.

Laatio uskoo, että koiranomistajat arvostaisivat tarkkoja, raaka-aineiden alkuperän sisältäviä pakkausmerkintöjä. Laki ei kuitenkaan vaadi pakkausmerkintöjä, joten monikaan ei tietoja ilmoita.

– Jos ruoka on valmistettu Suomessa tai Euroopassa, se lukee usein paketissa. Jos tuote on valmistettu kolmansissa maissa, ei alkuperämaasta ole mitään mainintaa.

Jos haluaa tietää ostamastaan koiranruoasta enemmän, ovat mahdollisuudet Laation mielestä paremmat silloin, jos ostaa kotimaista.

– Kun valmistus valvotaan täällä ja tuotanto on täällä, me tietenkin saamme helpommin yhteyden valmistajiin ja kuluttaja myös.

Laki ei vaadi raaka-aineiden alkuperän sisältäviä pakkausmerkintöjä.Kimmo Hiltunen / Yle

Koiran kuivamuonaa valmistavan Dagsmarket Petfood oy:n toimitusjohtajan Laura Strömbergin mielestä kotimaisen koiranruoan kysyntä on noussut viime vuosina. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että kotimaisuuden merkitys ihmisille on kaiken kaikkiaan kasvanut.

– Kun kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä niin se on tietysti jo kuljetusmielessä paljon eettisempää. Jos tehtaan perustaa Suomeen, eivät byrokratia ja vahtiminen ole ainakaan helpoimmasta päästä Eviran taholta, mikä on tietysti hyvä asia.

Strömbergin mielestä vastuullinen toimija ilmoittaa raaka-aineiden alkuperämaan sekä ruoan valmistusmaan pakkauksissaan tai ainakin nettisivuillaan.

Tutkija Manchesterin pommi-iskusta aamu-tv:ssä: Lapsiin kohdistuvalla väkivallalla saa huomiota tavallistakin enemmän

Yle uutiset - 8 tuntia 20 min sitten

Maanantai-iltana Britannian Manchesterissa tehdyssä pommi-iskussa on vahvistettu 22 ihmisen saaneen surmansa. Lisäksi ainakin 59 haavoittui, heistä osa hengenvaarallisesti. Isku kohdistui yleisötapahtumaan, jossa oli paikalla paljon nuoria ja lapsia.

Britannia on nostanut iskun vuoksi terrorismin uhkatasonsa korkeimmalle tasolle. Uuden iskun uhkaa pidetään siis välittömänä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Tammikon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä selvitellään tekijän mahdollisia kytköksiä äärijärjestöihin.

– Jos niitä löytyy, niin se tarkoittaa että kyseessä voi olla iskujen sarja. Toisaalta sillä halutaan myös valtion tasolta viestiä, että turvallisuusviranomaiset tekevät kaikkensa turvallisuuden ylläpitämiseksi, Tammikko sanoi tänään keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.

Tammikon mukaan kohde valittiin sen vuoksi, että teolla haluttiin järkyttää erityisen paljon.

– Totta kai lapsiin kohdistuva väkivalta on hyvin järkyttävää, ja sillä saa huomiota ehkä vielä tavallistakin enemmän. Kyllä tässä on se järkytysarvo, mitä on selkeästi haettu.

Isis väitti eilen tiistaina propagandasivustollaan tehneensä Manchesterin iskun. Tätä ei ole kuitenkaan vielä varmistettu.

– Isis on tunnustanut monen tyyppisiä iskuja ja etenkin, jos tekijä on maahanmuuttajataustainen ja islaminuskoinen. Silloin Isis mielellään ottaa omiin nimiin nämä teot, vaikka ei todellista kytköstä löytyisikään.

Kikyn seuraus: kolmasosalla työpaikoista tehdään töitä helatorstaina – "Puolen tunnin pidennykset koettiin tehottomiksi"

Yle uutiset - 8 tuntia 20 min sitten

Suosituin keino toteuttaa kilpailykykysopimuksen mukainen palkaton työajan pidentäminen on ollut viikottaisen työajan venyttäminen. Osalla työpaikoista on käytetty työajan pidentämiseen pekkaspäiviä tai muita vapaapäiviä ja esimerkikisi työaikapankkiin kertyneitä tunteja.

Tiedot käyvät ilmi SAK:n luottamusmiehille tekemästä kyselystä.

Yle Uutisgrafiikka

– Keinot ovat olleet laidasta laitaan, mutta yksittäisistä keinoista suosituin on viikoittaisen työajan pidentäminen, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo.

SAK:n kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä hieman yli kaksi kolmasosaa (68%) kertoo työpaikkansa toteuttaneen kikyn mukaisen palkattoman työajan pidennyksen. Luottamusmiehistä yhdeksäntoista prosenttia sanoo, että vuosityöaikaa on työpaikalla pidennetty, mutta siitä maksetaan työntekijälle palkkaa.

Kaikki eivät pidennä työaikaa

Luottamusmiespaneeliin vastanneista kolmetoista prosenttia kertoo, että työpaikalla ei ole pidennetty vuosityöaikaa. Kikyn edellyttämä vuosityöajan pidennys olisi kolme työpäivää.

Suurimmassa osassa työpaikoista työajan pidennys on käytetty varsinaiseen työn tekemiseen. Neljännes kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä sanoo, että pidennettyä työaikaa on käytetty myös muuhun, kuten esimerkiksi koulutukseen tai työhyvinvointiin.

– Paitsi keinot myös sisältö vaihtelee työpaikoittain. Noin neljännes näyttäisi käyttäneen lisääntyneen ajan osittain tai kokonaan muuhun kuin varsinaiseen työntekoon, Antila sanoo.

Kaikissa työehtosopimuksissa ei kuitenkaan ole vaatimusta työajan pidentämisestä.

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton sopimuksessa ei vaatimusta työajan pidentämisestä ole. SAK:n kyselyssä olivat mukana vain liitot, joiden työehtosopimuksessa on kikyn mukainen velvoite.

Kikyn kokonaiskuva puuttuu

Työajan pidentämiskeinoista ei ole kattavaa tietoa kennelläkään.

Elinkeinoelämän keskusliiton la­kia­siain­joh­ta­jan Markus Äimälän arvion mukaan helatorstai on muutettu työpäiväksi vain harvoilla työpaikoilla.

Työajan pidentämistä helatorstain ja muiden arkipyhien kustannuksella harkittiin vielä hallituksen niin sanottujen pakkolakien neuvotteluvaiheessa.

– Jotta homma toimisi, koko yhteiskunnan pitäisi olla auki helatorstaina, sanoo Äimälä.

Toimihenkilön voi olla vaikeaa tehdä töitä, jos hänen työlleen oleelliset viranomaiset ja yritykset lomailevat. Siksi arkipyhiä on muutettu työpäiväksi erityisesti prosessiteollisuudessa, joka on pyörinyt aiempinakin vuosina kellon ympäri, pyhät ja arjet.

Nyt helatorstai on työpäivä tyypillisemmin työntekijöiden kuin toimihenkilöiden työehtosopimuksissa.

Päiviä vai minutteja?

Teknologiateollisuuden henkilöstöpäällikköiden seminaarissa epävirallinen äänestys tukee SAK:n kyselyn tulosta: noin kolmasosassa alan yrityksiä helatorstai on päätetty muuttaa työpäiväksi työajan pidentämiseksi.

Esimerkiksi ilmanjakolaitteita valmistavalla Haltonilla tehdään Kausalassa töitä torstainakin.

– Meillä neuvotteluissa pidettiin järkevämpänä pidentää työaikaa kokonaisena päivänä kerrallaan. Puolen tunnin pidennykset koettiin tehottomiksi, kertoo Haltonin henkilöstöpäällikkö Auli Himmanen.

Murata Electronicsin henkilöstöpäällikkö Maaret Jokisen mukaan työajan pidentämisessä kokonaisen päivän käyttäminen koettiin yhtiössä järkevämmäksi kuin minuuttien laskeminen.

Muun muassa autoteollisuudessa käytettäviä kiihtyvysantureita valmistavalla Muratalla aiotaan käyttää hyödyksi koko 24 tunnin työajan pidennys. Helatorstain lisäksi yhtiössä pidennetään liukumia kuusi tuntia kahteen kertaan. Lisäksi on sovittu kahdesta kahden tunnin koulutuksesta.

Kunta-alalla on sovittu, että työaikaa pidennetään 30 minuuttia viikossa. Sen sijaan arkipyhät on päätetty jättää kikyn ulkopuolelle.

Ammattikorkeaan hakijat tarkkana! Pääsykoekutsuja päätynyt roskapostiin – "Pieni paniikki iski"

Yle uutiset - 8 tuntia 23 min sitten

Turkulainen Rosamari Rissanen pyrki tänä keväänä Turun ammattikorkeakouluun mediatuottajan opintoihin. Valintakoekutsua odotellessaan hän alkoi huolestua. Vaikka oppilaitos oli tiedottanut, että kutsuja on alettu lähettää, hänen oma kutsunsa ei odotuksista huolimatta näyttänyt saapuvan.

– Rupesin miettimään, teinkö ne tehtävät niin huonosti, etten pääse edes pääsykokeisiin. Enkö osannutkaan? Olin tutkiskellut asioita ja laskenut, että minun pitäisi päästä kokeisiin, Rissanen kertoo.

Rupesin miettimään, teinkö ne tehtävät niin huonosti, etten pääse edes pääsykokeisiin. Rosamari Rissanen

– Pieni paniikki iski. Sen verran paljon haluan tuohon koulutukseen.

Kutsu löytyi lopulta sähköpostin roskapostikansiosta. Ilmeisesti sähköpostin omien asetusten vuoksi se oli päätynyt sinne automaattisesti.

Ilmiö on tuttu muuallakin maassa, ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa. Joitakin ammattikorkeakoulujen valintakoekutsuja on päätynyt suoraan hakijoiden roskapostiin.

Ammattikorkeakoulut varoittavat nettisivuillaan

Pääsykoekutsun katoaminen oli ensimmäinen kerta seitsemään vuoteen, kun Rosamari Rissasella oli päätynyt roskapostikansioon jotakin tärkeää. Koulun nettisivuilla oli onneksi kehotettu hakijoita katsomaan myös roskapostikansioon.

– Kävin läpi kaikki facebookit ja sosiaalisen median kanavat, ja katselin kaikki sähköpostikansioni. Sitten näin nettisivuilla ohjeen: "Katso roskaposti." Kutsu oli siis lähetetty perjantaina, ja tiistai-iltana löysin sen, Rissanen kertaa.

Kati Siponmaa / Yle

Korkeakouluista korostetaan, että sähköpostin lähettäjä ei voi vaikuttaa siihen, mihin kansioon viesti lopulta päätyy.

– Totta kai omilla verkkosivuillamme on tiedotettu ja opastettu hakijaa tarkkailemaan sekä omaa sähköpostiaan että roskapostiaan. Kehotamme myös katsomaan, ettei laatikko ole täynnä. Se on se mitä voimme tehdä, suunnittelija Katja Mäkinen Turun ammattikorkeakoulun hakijapalveluista kertoo.

Hakijoilta vaaditaan oma-aloitteisuutta

Ammattikorkeakoulujen mukaan hakijan omalle vastuulle jää seurata aktiivisesti valintaprosessin etenemistä. Hakijan pitää itse tietää, koska kutsua voi alkaa odottaa saapuvaksi. Tietoa aikataulusta saa korkeakouluista, ja oman hakemuksen käsittelyä voi seurata Opintopolku-palvelussa.

Totta kai yksittäiselle hakijalle on kurjaa, jos käy niin, ettei ole kartalla siitä, koska valintakoekutsut lähetetään. Katja Mäkinen

Suunnittelija Katja Mäkinen Turun ammattikorkeasta kertoo, ettei heidän kutsujensa joutuminen roskapostiin ole niin yleistä, että siitä olisi muodostunut varsinaista ongelmaa. Hän arvioi, että Turussa kyse on vain muutamasta kutsusta vuodessa. Kaikkiaan kutsuja kuitenkin lähetetään kevään yhteishaussa tuhatmäärin.

– Totta kai yksittäiselle hakijalle on kurjaa, jos käy niin, ettei ole muistanut huolehtia asiasta eikä ole kartalla siitä, koska valintakoekutsut lähetetään, Mäkinen summaa.

Hakijoiden tarpeet ja toiveet ovat erilaisia

Rosamari Rissanen olisi toivonut tietoa kutsun mahdollisuudesta päätyä roskapostiin myös ammattikorkeakoulun sosiaalisen median kanavilta. Hänen mielestään asiasta olisi voitu ilmoittaa myös Opintopolku-palvelussa, jossa haku tehdään.

– Vähän ihmettelen tuota käytäntöä. Miten on edes mahdollista, että kutsuja menee roskakoriin? Ja sitten missään ei tavallaan edes ilmoitettu siitä. Itse pitää osata mennä koulun sivuille ja näin, Rissanen pohtii.

Miten on edes mahdollista, että kutsuja menee roskakoriin? Rosamari Rissanen

Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden päällikkö Janne Santala kertoo, että Opintopolusta löytyy nykyään aiempaa enemmän tietoa opintohausta. Samalla hakijat kuitenkin tuntuvat lukevan valintamenettelyistä aiempaa vähemmän.

– Osa hakijoista haluaa saada enemmän tietoa kuin nyt on saatavilla, osalle riittäisi tiivistetty tieto. Kaikkien tarpeisiin on vaikea vastata yhden järjestelmän mallilla, Santala sanoo.

Ongelman laajuus on mysteeri

Ammattikorkeakoulujen tietoon roskapostiin joutuneita valintakoekutsuja on tullut vain vähän. Todellista määrää ei tiedetä, koska kaikki eivät välttämättä ole asiasta yhteydessä hakijapalveluihin. Myös paperikutsuja joutui aikanaan hukkaan.

Rosamari Rissasen tapauksessa kävi hyvin. Hän löysi kutsunsa hyvissä ajoin ja osallistuu valintakokeisiin ensi viikolla.

– Toivon, että kaikki muutkin, olivat he sitten samassa valintakokeessa tai eri valintakokeessa, ovat nähneet kutsun, eikä se ole mennyt ohi roskapostiasian takia, Rissanen sanoo odotellessaan valintakoepäivää.

Ei se tavallisin road movie – Villen pyörätuolimatka halki Euroopan etenee verkkaisesti, mutta varmasti

Yle uutiset - 8 tuntia 34 min sitten
Mistä on kyse?
  • Oululaisen Ville Jaarannon matkasta halki Euroopan kuvataan dokumenttielokuva
  • Wheels of Freedom -dokumenttielokuvan ohjaa Aleksi Puranen ja sen tuottaa Pasi Hakkio
  • Vammaisten oikeudet sekä unelmien toteuttaminen ovat tulevan elokuvan kantavia teemoja

– Kyllä tämä on road movie, mutta ei se tyypillisin, oululainen ohjaaja Aleksi Puranen hymyilee katsoessaan pulkkilalaisella taukopaikalla matkaseuruetta, joka on koostuu filmiryhmästä, avustajista ja itse pääsankarista.

Niveljäykistymätautia sairastavan Ville Jaarannon, 37, pyörätuolimatkaa Oulusta Lissaboniin taltioiva dokumenttielokuva Wheels of Freedom on ohjaajallekin hyppy tuntemattomaan.

– Tämä on minulle ensimmäinen lajiaan, fiktiokäsikirjoittajan koulutuksen saanut Puranen toteaa.

Painavaa sanomaa sekä viihdettä

Tyylipuhtaassa road moviessa tarinan tunnelataus kasvaa sitä mukaa, kun ajokilometrejä kertyy. Jaarannon tosielämän road tripillä tunteet ovat olleet matkassa alusta alkaen.

– Pointtina on Villen ajama asia vammaisten paremmista oikeuksista. Teema on pinnan alla oleva vakavampi puoli. Itse matkanteossa on sitten viihteellisempää osuutta, Puranen paljastaa.

Wheels of Freedom on ohjaaja Aleksi Puraselle ensiaskel dokumenttielokuvien maailmaan. Elokuvan kestoksi kaavaillaan 75–90 minuutta ja sen budjetti on 160 000–180 000 euroa.Yle

Lisämausteen elokuvaan tuovat mukana olevat avustajat, matkan aikana kohdatut ihmiset sekä odottamattomat tilanteet, joita väistämättä mahtuu 6000–7000 kilometrin mittaiseen reissuun.

– Ennustajia kun emme ole, emme voi etukäteen tietää mitä tapahtuu. Pelaamme kuitenkin hieman todennäköisyyksillä – mitä ehkä tapahtuu, mitä missään nimessä ei tapahdu, mitä tapahtuu varmasti.

Avuliaisuus on yllättänyt

– Seitsemänkymmentä kilometriä pitäisi vielä ajaa, eli kyllä alkaa sänky ja lepo illalla houkutella, Ville Jaaranto nauraa haastattelupäivän kilometritavoitetta puidessaan.

Realiteetit ovat jo ehtineet opettaa seurueelle, että vastaavaa matkaa ei hetkessä porhalleta. Risu, yksi kolmihenkisestä avustajatiimistä, kertoo kuinka etenkin tekniikka on tuottanut päänvaivaa.

Ville on yksi sisukkaimpia tuntemiani kavereita! Aleksi Puranen

– Akkujen ja latureiden kanssa on ollut ongelmia. Olemme jo ehtineet käyttää jeesusteippiäkin! Maksimissaan 20 kilometriä päästään yhdellä akulla eteenpäin, sitten pitää ladata. Sekin on selvitettävä erikseen, missä akkuja kehtaa öisin ladata, hän selventää.

– Suomalaiset ovat kuitenkin yllättäneet! Ihan sama missä maatilalla tai kaupassa olemme olleet sormi suussa, niin ovat ihmiset tulleet joukoin tsemppaamaan ja piirtämään rinnakkaiskytkentäkaavioita akuista. Ihmiset ovat ihania!

"Kunnon seikkailu aikaiseksi"

Omat haasteensa eittämättä asettaa Jaarannon fyysinen kunto. Ohjaaja Puranen kuitenkin kehuu pääsankarin jaksamista.

– Pään kestämisestä tämä ei tule jäämään kiinni. Ville on yksi sisukkaimpia tuntemiani kavereita!

Perillä Lissabonissa Jaarannon on tarkoitus lahjoittaa monitoimirattaat sitä tarvitsevalle vaikeavammaiselle.Marko Pinola / Yle

Kuvaustiimikin jaksaa ohjaajan mukaan oikein hyvin.

– Me vain koetamme taltioida mahdollisimman paljon, mitä Villelle ja avustajille tapahtuu. Toivotaan että saadaan kunnon seikkailu aikaiseksi.

Jaarannon matkaseurueineen on tarkoitus olla perillä Portugalin Lissabonissa elo-syyskuun vaihteessa. Matkan edistymistä voi seurata muun muassa täältä.

Uimarantojen kunnossapito uhkaa päättyä – Lämsänjärvi, Kiviniemi ja Inkonnokka pois virallisilta listoilta

Kaleva - 8 tuntia 41 min sitten
Oulun kaupungin aikeet lopettaa Inkonnokan ja Kiviniemen uimarantojen kunnossapito on nostanut haukiputaalaiset voimakkaaseen vastarintaan.

Kodittomat auttoivat uhreja, lehtitietojen mukaan tekijä kävi Libyassa – tämä Manchesterin iskusta ja tekijästä tiedetään nyt

Yle uutiset - 9 tuntia 16 min sitten
  • Itsemurhaiskussa kuoli 22 ihmistä ja ainakin 59 loukkaantui maanantai-iltana Manchesterissa.
  • Britannia nosti terrorismin uhkan korkeimmalle tasolle. BBC:n mukaan kyseessä on kolmas kerta, kun Britannia tekee näin.
  • Sotilaita on määrätty valvomaan turvallisuutta poliisien avuksi.
  • Viranomaiset selvittävät, toimiko tekijä yksin.
  • Poliisin mukaan iskusta epäilty on 22-vuotias Salman Abedi, joka kuoli räjäyttäessään omatekoisen pommin.
1. Manchesterin kodittomat auttoivat uhreja

Koditon Chris Parker, 33, kerjäsi Manchester Arenalla, kun pommi räjähti. Väkijoukossa syntyi kaaos, mutta Parker ryntäsi auttamaan uhreja.

– Kuulin pamahduksen ja sekunnin murto-osan jälkeen näin valkoisen välähdyksen, sen jälkeen savua ja sitten kuulin kiljuntaa, Parker kertoi uutistoimisto AP:lle.

– [Pamahdus] löi minut maahan. Nousin ylös ja sen sijaan, että olisin lähtenyt juoksemaan pois, juoksin vaistomaisesti takaisin ja yritin auttaa, hän jatkoi.

Parker kertoi nähneensä pienen tytön, jolla ei ollut jalkoja. Tyttö oli joutunut eroon äidistään. Parker oli käärinyt tytön t-paitaan. Hän oli myös yrittänyt rauhoittaa naista, joka oli lopulta kuollut Parkerin käsivarsille.

– En pysty lopettamaan itkemistä, Parker sanoi.

Parker oli nukkunut Manchesterin kaduilla noin vuoden ajan ja tuli usein konserttiareenalle kerjäämään, kun ihmiset olivat palaamassa kotiin tapahtumista.

Areenan lähellä nukkumassa ollut koditon Stephen Jones, 35, juoksi myös auttamaan uhreja.

Keskiviikkoaamuuna ihmiset olivat lahjoittaneet Chris Parkerille yli 20 000 euroa kiitokseksi hänen avustaan. Joukkorahoituksella kerätään varoja Manchesterin uhreja auttaneille.

2. Kadonneeksi luultu kuoli räjähdyksessä

Manchesterin iskussa kuoli 22 ihmistä ja ainakin 59 haavoittui. Loukkaantuneista kaksitoista oli alle 16-vuotiaita.

Iskun uhreista tiedetään yhä vähän. Median mukaan nuorin uhreista oli 8-vuotias tyttö, joka oli äitinsä ja siskonsa kanssa konsertissa.

Brittimedian mukaan 32-vuotias nainen kuoli räjähdyksessä. Naisen keho suojasi hänen sisartaan ja sisarentytärtään räjähdyksen koko voimalta.

Omaisten mukaan yksi uhreista oli 15-vuotias tyttö, jota vanhemmat ensin etsivät sosiaalisessa mediassa. Hänen kuolemansa vahvistui myöhemmin.

Oppilaitos vahvisti 18-vuotiaan terveydenhoito-opiskelijan kuolleen räjähdyksessä.

Yhdysvaltalainen televisioyhtiö CBS News julkaisi Twitter-sivuillaan videon, jossa näkyy kuinka Eiffel-tornin valot sammuvat Manchesterin iskun uhrien muistoksi. Britanniassa järjestettiin muistotilaisuuksia urheille.

3. Lehtitietojen mukaan tekijä kävi Libyassa ennen iskua

Poliisi etsii mahdollisia muita Manchesterin iskun tekijöitä ja selvittää, toimiko tekijä yksin vai osana laajempaa verkostoa.

22-vuotias itsemurhapommittaja Salman Abedi oli median mukaan kotoisin Manchesterista. Hän kasvoi libyalaistaustaisessa muslimiperheessä ja oli tiedustelupalvelujen tuttu. Sanomalehti Financial Times kertoo hänen kääntyneen radikaaliin islamiin viime vuosina.

Sanomalehti The Times uutisoi keskiviikkona, että Abedi kävi Libyassa ennen iskua. Hän olisi lähtenyt kolme viikkoa sitten ja palannut muutama päivä sitten.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan maassa asuu noin 16 000 libyalaista, joista moni Manchesterissa. Mediatietojen mukaan Salman Abedi oli toiseksi nuorin nelilapsisessa perheessä. Tuttujen mukaan hän oli hiljainen poika.

Abedi oli aloittanut liikkeenjohdon opinnot yliopistossa vuonna 2014, mutta jättänyt ne kesken kahden vuoden jälkeen.

Abedi kuoli räjäyttäessään omatekoisen pommin myöhään maanantai-iltana Manchester Renalla. Terroristijärjestö Isis otti iskun omiin nimiinsä, mutta yhteyttä ei ole vahvistettu.

Keskiviikkona poliisi teki ratsioita Lontoossa. Tiistaina ratsioita tehtiin Manchesterin Whalley Rangen ja Fallowfieldin alueilla. Lisäksi poliisi teki Fallowfieldissä hallitun räjäytyksen. 23-vuotias mies pidätettiin iskuun liittyen tiistaina.

Lähteet: AP, AFP, Reuters, BBC, Yle uutiset

Lue lisää:

Britannia nosti terrorismin uhan korkeimmalle tasolle

Tämä tiedetään Manchesterin iskusta: Epäillyn nimi julkistettu ja viisi muuta tärkeää tietoa

Yle Manchesterissä: Terrorin järkyttämät kaupunkilaiset puhaltavat yhteen hiileen – "Meitä ei voi voittaa"

Vesiboileri sytytti tulipalon rivitaloasunnossa Rovaniemellä

Kaleva - 9 tuntia 24 min sitten
Vesiboileri syttyi palamaan rivitaloasunnossa Rovaniemellä vähän ennen puoltayötä tiistaina.

Tuija Siltamäen kolumni: Joskus rohkeinta on olla tekemättä yhtään mitään

Yle uutiset - 9 tuntia 32 min sitten
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Aluksi luulin sitä vitsiksi.

Uutisvirtaani alkoi tulvia ihmeellistä konsulttihölinää. Brändien, strategioiden ja visioiden seassa vilisi iskulausemaisia latteuksia, kuten “mahdollisuuksien polku alkaa avoimesta mielestä” ja “henkilöbrändäyksen täytyy lähteä omasta itsestä”.

Kaunaisten ennakkoluulojeni vanki kun olen, kuvittelin, että #digitalist ja #somefi -aihetunnisteet parodioivat 2010-luvun työelämää ja sen erikoisuuksia. Tiedättehän: sellaista meininkiä, jossa tota noin niinku duunataan ihan killereitä kamppiksia ja pitchataan nextiin Slushiin joku mieletön keynote niinku brändijohtamisen messagesta.

Eivät parodioineet.

Mutta ihmekös tuo, että ihminen moisen edessä hämmentyy. Työtä ja työn tekemistä on nykyään vaikea ymmärtää. Tekeminen on alkanut merkitä niin monia asioita, ettei se tarkoita enää yhtään mitään.

Parhaiten tekemisen monimerkityksellisyyden huomaa, kun kuuntelee poliitikkoja tai tuntemattomia ihmisiä lounasravintolassa.

Tekijäksi etsitään osaajaa, jolta luonnistuu “growth hacking” tai “community management”

Poliitikoille on hyvin tärkeää korostaa, miten paljon koko ajan tehdään. Siten voi osoittaa olevansa kansan luottamuksen arvoinen: äänestäjä saa sitä enemmän vastinetta rahoilleen, mitä enemmän poliitikko tekee – laadusta riippumatta.

Moni korostaa mielellään myös sitä, kuinka vaikeaa päätösten ja toimenpiteiden tekeminen on. Se kertoo, että poliitikko on suuressa jaloudessaan valmis uhraamaan oman mukavuutensa yhteisten asioiden puolesta, ikään kuin se ketään kiinnostaisi tai olisi jotenkin erityisen urhoollista.

Tekemisen kaltaisiin epätäsmällisiin ilmaisuihin turvautumalla hämärretään joko tahallisesti tai tahattomasti sitä, mitä oikeasti tehdään. Ihminen voi puhua kymmeniä minuutteja työstään, ja silti kuulijalle jää epäselväksi, mitä hän oikeasti tekee.

Nykyään ammateissa tuotetaan sisältöjä, synnytetään huomiota, luodaan lisäarvoa ja toimitaan rajapinnassa. Tekijäksi etsitään osaajaa, jolta luonnistuu “growth hacking” tai “community management”.

Some luo illuusion, että koko ajan tapahtuu kauheasti kaikkea

Laveat määritelmät eivät tarkoita mitään. Ehkä ammattijulkimoidenkin kannattaisi brändätä itsensä ketterien markkinointiratkaisujen tekijöinä, sillä monet heistä ovat todella hyviä ottamaan itsestään kuvia yhteistyökumppaneiden joogahousuissa.

Yksi syypää tekemisen hahmottomaan mössöyteen on tietenkin sosiaalinen media. Se on muuttanut käsitystämme siitä, miten asiat ovat olemassa. Twiittaaminen on tekemistä, twiitti on tapahtuma.

Sosiaalinen media perustuu reaktiivisuuteen ja välittömyyteen. Se luo illuusion, että koko ajan tapahtuu kauheasti kaikkea, vaikkei oikeasti tapahtuisi mitään sen kummempaa, kuin että joku tyyppi jossain sanoi ehkä jotain. Se synnyttää myös suhteellisuusharhan. Koska asiat tapahtuvat juuri minun näytölläni juuri nyt, ne ovat takuulla tärkeitä.

Sosiaalinen media nostaa päivittäin “tietoisuuteen” uusia asioita, joille pitäisi tehdä jotain nyt heti, koska muuten tapahtuu jotain pahaa.

Hienoa on se, että epäkohdan havaittuaan kansalainen voi suoraan vaatia toimia heiltä, joita hän pitää vastuullisina. Välillä vaatimuksilla saadaan aikaan kaivattuja muutoksia, välillä lähinnä itsetarkoituksellisen tekemisen ihannointia.

Vaikutusvaltaiset höseltäjät saavat touhutessaan valitettavan helposti aikaan vahinkoa

Tekeminen antaa ihmiselle kokemuksen, että on saanut jotain aikaan. Puuttunut haitalliseen kehitykseen, tehnyt jonkin asian näkyväksi. Sammuttanut valot tunniksi, kierrättänyt muovia, postannut kuvan jollain tunnisteella. Se lohduttaa ainakin hetkellisesti maailmassa, joka on ajautumassa kohti niin valtavia globaaleja ongelmia, että tavallisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet niihin ovat kovin rajalliset.

Sen sijaan vaikutusvaltaiset höseltäjät saavat touhutessaan valitettavan helposti aikaan vahinkoa.

Viime vuonna hallitus teki 273 lakiesitystä, joista osa on laadittu niin sinnepäin, että ne ovat perustuslainkin kanssa ristiriidassa. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg luonnehtii lakien laadintaa “luokattoman huonoksi”.

Suomessa on siis tilanne, jossa poliitikot tekevät niin paljon, etteivät he enää itsekään tiedä, mitä he tekevät.

Kaiken hälinän keskellä olisi ihanaa, jos edes joskus joku heittäisi kriisikokouksessa pahinta häslääjää palaveripullalla naamaan ja huutaisi, että nyt kukaan ei tee mitään, ennen kuin tiedetään, mitä oikeasti kannattaa tehdä.

Kukaan ei perustaisi uutta kamppista tai hashtagia. Kukaan ei twiittaisi eikä vaatisi toimia.

Istuttaisiin ja ajateltaisiin edes hetki.

Tuija Siltamäki

Kirjoittaja on Tampereella päivystävä vapaa toimittaja, joka harrastaa internetissä riitelemistä.

Koululaisten AP- ja IP-kerhojen maksuissa on isoja eroja – naapurikunnassa jopa satasen halvempaa

Yle uutiset - 9 tuntia 50 min sitten

Kuntien perimissä koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen maksuissa on isoja eroja.

Isoista kaupungeista kovimmat laskuttajat ovat Tampere ja Espoo, jotka perivät paljon hoitoa tarvitsevan koululaisen hoidosta 140 euroa kuukaudessa. Vantaa ja Jyväskylä tulevat heti perässä 130 euron suuruisilla laskuillaan.

Edullisin on Oulu, joka laskuttaa runsaasti kerhotoimintaa koululaiselleen tarvitsevilta perheiltä 100 euroa kuukaudessa.

Samaan aikaan Oulu on kallein vähän hoitoa tarvitseville eli perheille, joiden koululainen on koulun jälkeen kerhossa alle kolme tuntia päivässä. Oulu laskuttaa myös vähemmän tunteja käyttäviä 100 euroa kuukaudessa.

Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerojen hinnat suurissa kaupungeissa Perheen otettava kaikki tai ei mitään

Tampere oli isoilla tuntimäärillä kallein, mutta pienillä tuntimäärillä se on isoista kaupungeista kevyin laskuttaja. Tamperelaisperhe maksaa 70 euroa kuukaudessa, jos koululainen tarvitsee kerhotoimintaa alle kolme tuntia päivittäin.

Osalla kaupungeista alinta maksuluokkaa ei ole lainkaan käytössä. Käytännössä perheet joutuvat valitsemaan kaikki tai ei mitään.

Helsingissä, Lahdessa, Turussa ja Vantaalla perheelle lähtee maksu isompien tuntien mukaan, vaikka lapsi olisi hoidossa alle kolme tuntia päivässä.

Aamupäivätoimintaa ykkös- ja kakkosluokkalaisille isoista kaupungeista järjestävät Tampere, Turku ja Jyväskylä. Turku velottaa aamupäivätoiminnasta erikseen 40 euroa kuukaudessa.

Sisaralennuksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta myöntävät Jyväskylä ja Oulu.

Lain mukaan kunta voi päättää tietyissä rajoissa aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä. Jos lapsi on hoidossa keskimäärin kolme tuntia päivässä, maksu saa olla enintään 120 euroa. Jos hoitoa tarvitaan neljä tuntia päivässä, lain mukaan laskuttaa saa enintään 160 euroa.

Pirkanmaalla iso haitari

Pienemmissä kunnissa hintahaitari on kaupunkeja suurempi. Ahnaimmin perheiden kukkarolla käyviä kuntia Pirkanmaalla ovat Akaa, Valkeakoski ja Lempäälä.

Valkeakoskella on käytössä lain sallima enimmäishinta eli 160 euroa. Iso lasku lähtee niille perheille, joiden lapsi on kerhossa joka päivä yli viisi tuntia. Jos kerhopäiviä on kuukaudessa vain enintään kymmenen, on lasku puolet eli 80 euroa.

Akaa laskuttaa kuukaudessa 210 euroa, jos käyntejä on kuukaudessa enemmän kuin kymmenen ja jos koululainen on hoidossa yli neljä tuntia päivässä.

Koululaisten AP- ja IP-kerhomaksut Pirkanmaan alueen kunnissa

Enemmistö Pirkanmaan kunnista järjestää koululaisille toimintaa aamupäivisin. AP-kerhoa ei ole Ruovedellä, Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Kangasalla. Erillisen maksun AP-toiminnasta perivät Lempäälän lisäksi myös Orivesi, Pirkkala ja Pälkäne.

Lempäälä läiskäisee mojovan laskun

Tampereen naapurikunnassa Lempäälässä perheelle lähtee jopa 220 euron suuruinen lasku, jos koululainen osallistuu sekä aamu- että iltapäivätoimintaan.

Iltapäiväkerhosta peritään 140 euron maksu käytetystä tuntimäärästä riippumatta. Aamupäiväkerhosta lähtee erillinen 80 euron suuruinen lasku.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voi määrätä vain yhden maksun. Etenkin, jos lapsi tarvitsee vain hoitoa vain muutaman tunnin päivässä.

Lakimies Kreeta Pölösen mukaan Lempäälän kunnan perimät maksut ovat yli lain salliman.

– Mielestäni se ei ole lain mukaista, vaan maksu pitäisi määrätä lapsen sosiaalisen osallistumisen perusteella. Perheellä pitäisi olla mahdollisuus valita, minkä tuntimäärän päivässä lapsi osallistuu toimintaan, Pölönen sanoo.

Lempäälän kunnan hallintopäällikkö Aila Alasen mukaan maksut ovat lain mukaisia.

– Meillä ei tosiaan ole tuntiperusteista hinnoittelua. Me järjestämme valtionosuuden perusteella 760 tunnin mukaan eli 4 tuntia minimissään ja sitten tämä muu toiminta on se yli menevää, Alanen sanoo.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä