Uutiset

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja jakoi videon käsittämättömästä ajamisesta suojatiellä - "Säännöt pahasti hakusessa"

Kaleva - 7 tuntia 15 min sitten
Vain yksi auto pysähtyy antamaan esteettömän kulun jalankulkijalle. Tilanne on kuvattu Helsingin Itäkeskuksessa, kun liikennevalot olivat menneet vikatilaan.

Rakennusteollisuus julistaa koko alalle työsulun – toteutuessaan pysäyttää koko alan

Yle uutiset - 7 tuntia 17 min sitten

Rakennusteollisuus RT:n toimialaliitot julistavat rakennusteollisuuteen kattavan työsulun.

Työsulku alkaa 9. toukokuuta.

Sulku on vastaus Rakennusliiton ilmoittamille lakoille.

Työsulkuun osallistuvat Talonrakennusteollisuuden, Rakennustuoteteollisuuden, Infran, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden, Pintaurakoitsijoiden, Kattoliiton sekä Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset. Sulun ulkopuolelle jäävät muutamat rakennustuoteteollisuuden prosessiteollisuuden jäsenyritykset sekä yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot ja sellaiset toiminnot, jotka suuntautuvat muualle kuin rakennusteollisuuteen.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo Ylelle puhelimitse, että työsulun tavoite on saada mahdollisimman nopeasti sopu alalle.

– Ainona tavoitteena on katkaista Rakennusliiton toimeenpanemat ja ilmoittamat lakot niin, että päästäisin mahdollisimman nopeasti työsopimuksiin alalla ja vahingot niin alan yrityksille kuin asiakkaille jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Puolustuskeinoista on kysymys.

Randellin mukaan toteutuessaan työsulun vaikutukset olisivat merkittävät.

– Taloudelliset vaikutukset ovat hyvin merkittävät, arvioilta noin 50 miljoonaa euroa päivässä. Vaikka lakot on kohdistettu vain tiettyihin toimialoihin ja yrityksiin, niin tosiasiallisesti vaikeuttaa koko alan toimintaa ja pysähdyttää työmaita.

Työsulku on harvinainen työtaistelutoimi

Työsulku on harvinainen työtaistelukeino. Viimeisimmästä työsulusta on tosin vain vähän aikaa.

Vuoden 2017 loppupuolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa julisti hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluyrityksiä koskevan työsulun, joka päättyi sopuun muutaman päivän kuluttua työsulun alusta.

Työsulussa työnantaja kieltää työntekijöiltä työhöntulon ja keskeyttää palkanmaksun.

Rakennusalan työehtoneuvotteluja on käyty pitkään ja ne ovat tällä hetkellä pahasti jumiutuneet. Lakkojen ja työsulun juurisyynä on Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden erimielisyys palkankorotuksista.

Juttua täydennetään.

Pääministeri Sipilä: Hallituksen trio tapaa vasta vapun jälkeen

Yle uutiset - 7 tuntia 18 min sitten

Terhon tavoin Sipilä kertoo itsekin kuulleensa loikkauksesta tiedotusvälineistä. Sipilä sanoi keskiviikkona eduskunnassa, että valtiovarainministeri, puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.) olisi hyvä ollut kertoa asiasta aiemmin. Sipilä kertoo kuitenkin selvittäneensä asian Orpon kanssa.

– Minulla ei ole enää tässä asiassa mitään hampaankolossa. Itse olen keskusteluni käynyt, mutta meidän pitää käydä tämä läpi vielä kolmistaan.

Tapaaminen keskiviikkona vapun jälkeen

Kolmikon kalentereista ei ole löytynyt yhteistä tapaamisaikaa ennen ensi viikon keskiviikkoa. Ministeri Orpo lähti keskiviikkoaamuna virkamatkalle Tukholman kautta Bulgariaan. Tiistaina tapaaminen ei onnistunut, koska pääministeri Sipilä oli puolestaan Vaasassa.

Keskiviikkoisin hallituksen johtokolmikolla on muutoinkin yleensä tapaaminen, joten nähtävästi etenkin sinisten välejä kokoomukseen kiristänyt tapaus yritetään puhua selväksi tuolloin, siis vapun jälkeen.

Sinisten puoluehallitus illalla

Vielä tiistaina kovasanaisesti kokoomusta sote-uudistuksen ja jopa hallituksen kaatamisyrityksestä moittinut sinisten puheenjohtaja, ministeri Terho välitti ennen kokousta Yle Uutisille viestin, ettei hänellä ole vielä lisättävää tiistai-illan lausuntoihinsa.

Terho on kuitenkin kutsunut koolle tiedotustilaisuuden puoluehallituksen jälkeen keskiviikkoiltana kello 20.

Sipilä uskoo Oulun Kärppiin

Pääministeri Sipilä otti keskiviikkona kantaa myös käynnissä olevaan Oulun Kärppien ja Tampereen Tapparan väliseen jääkiekon SM-liigan loppuottelusarjaan (Kärpät johtaa otteluvoitoin 3-2).

– Eilen piti peliä jännittää viimeiselle minuutille, eiköhän se tästä vielä käänny, totesi Kärppien kannattajaksi tunnustautuva Sipilä.

VR ottaa vastuun Mäntyharjun kemikaalivuodon pilaamista maista ja pintavesistä – Korvauksia voi hakea

Yle uutiset - 7 tuntia 23 min sitten

Mäntyharjun Kinnin kemikaalionnettomuuden aiheuttamista vahingoista voi hakea korvauksia VR:ltä. VR kertoo nettisivuillaan ottavansa vastuun pintavesien, maaperän ja sedimenttien mahdollisesta kunnostamisesta. VR ottaa vastuun myös mahdollisten kalakuolemien aiheuttamista istutustoimenpiteistä, sekä esimerkiksi kaivovesien pilaantumisen seurauksista.

– Korvaushakemukset käsitellään tapauskohtaisesti, ja sikäli kun VR on vastuussa, vahingot korvataan, VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen sanoo.

Korvauksia voi hakea osoitteesta kinni@vr.fi. VR:n nettisivuilla on ohjeet korvausten hakemiseen.

VR ei anna tässä vaiheessa arvioita siitä, kuinka paljon se joutuu maksamaan korvauksia. Viranomaiset eivät ole vielä päässeet tutkimaan esimerkiksi maaperän pilaantumisen laajuutta, koska tällä hetkellä yritetään estää aineen leviäminen pintavesissä.

– Yleensä maaperän pilaantumisen aiheuttamat toimenpiteet ovat kalliita, Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jani Salminen sanoo.

Salmisen mukaan maaperätutkimuksissa selvitetään esimerkiksi, kuinka syvälle maaperään ainetta on päässyt ja onko sillä vaikutuksia pohjaveteen.

– MBTE on ympäristölle haitallinen aine, mutta ei pahimmasta päästä, Salminen sanoo.

Miljoonan korvausvaatimus mahdollisesti tulossa

Esimerkiksi onnettomuusalueen läheisyydessä toimiva kaasuyhtiö Woikoski on kertonut kärsivänsä jopa miljoonan euron vahingot kemikaalivuodon takia. Yhtiö käyttää kaasuntuotannossaan koskivettä, jonka pitää olla yhtiön mukaan puhdasta. Koskiveden kemikaalipitoisuuksien takia yhtiö on joutunut hankkimaan puhdasta vettä muualta. Woikoski ei ole vielä hakenut korvauksia, sillä se selvittää vielä vahinkojen laajuutta.

– Se on selvää, että se maksaa, joka on onnettomuuden aiheuttanut, Woikoski Oy:n toimitusjohtaja Clas Palmberg sanoo.

Onnettomuustutkintakeskus selvittää, mikä aiheutti 50 säiliövaunun irralleen pääsemisen.

– Korvausvastuut ratkeavat kun OTKES tekee selvityksensä tapahtumasta, VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen sanoo.

Kärmelampi on lähimpänä onnettomuuspaikkaa sijaitseva vesistö. Sieltä on löytynyt kuolleita ruutanoita.Esa Huuhko/Yle

Muokattu 25.4. klo 15:45: Jutussa sanottiin VR:n ottaneen vastuun maaperänja pintavesien pilaantumisesta. VR on kuitenkin kertonut olevansa vastuussa niiden kunnostamisesta ennalleen.

Kallistuuko kotien öljy- ja kaasulämmitys? Suomi ajaa uutta tiukennusta EU:n ilmastopolitiikkaan

Yle uutiset - 7 tuntia 47 min sitten

Suomi haluaa, että EU-maat vähentävät hiilidioksidipäästöjään aiempia linjauksia tiukemmin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) on määrä kertoa asiasta julkisuuteen keskiviikkoiltapäivänä Helsingissä pidettävässä Energiateollisuus ry:n tilaisuudessa.

Sipilän mukaan lisätoimia tarvitaan, sillä voimassa olevat sitoumukset päästöjen rajoittamiseksi eivät riitä hillitsemään maapallon keskilämpötilan nousua alle kahden asteen.

Sipilä arvioi, että EU:n pitää tiukentaa päästövähennystavoitteita jo vuonna 2020, jolloin Pariisin ilmastosopimusta aletaan soveltaa käytännössä.

Aikataulu tarkoittaa sitä, että päätös pitäisi valmistella Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

EU on linjannut leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ylen tietojen mukaan Sipilä ei ota esityksessään kantaa siihen, kuinka paljon päästöleikkaustavoitteita pitäisi kiristää.

Kotien lämmitys päästökaupan piiriin

Hallitus aikoo myös tehdä muille EU-maille konkreettisen avauksen siitä, miten EU:n päästöjä voitaisiin leikata lisää. Suomi ehdottaa, että rakennusten lämmitys ja jäähdytys pitäisi ottaa mukaan EU:n päästökauppaan.

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein työkalu, jolla rajoitetaan tätä nykyä ennen kaikkea suurten energiantuotantolaitosten ja raskaan teollisuuden päästöjä. Päästökauppa kattaa nyt noin 40 prosenttia EU:n päästöistä, mutta osuus laskee jatkossa.

Jos kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöt otettaisiin päästökauppaan mukaan, rajoitteiden piirissä olisi jo yli puolet EU:n päästöistä.

Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että EU-alueella kaasua, öljyä ja hiiltä kotitalouksien lämmitykseen myyvät yritykset joutuisivat hankkimaan päästöoikeuksia markkinoilta polttoaineiden aiheuttamia päästöjä vastaan.

Yrityksillä on tapana viedä kustannusten kohoaminen hintoihin, joten muutos nostaisi kotitalouksien lämmityslaskua fossiilisia polttoaineita käyttävissä rakennuksissa.

Muutoksen suuruutta on vaikea arvioida tämän hetkisten tietojen valossa. Yhden hiilidioksiditonnin hönkäisy ilmakehään maksaa EU:n päästökaupassa nyt vajaat 13 euroa.

Isoin vaikutus koettaisiin todennäköisesti Keski-Euroopassa, missä koteja ja käyttövettä lämmitetään yleisesti fossiilisella maakaasulla.

Komission mukaan EU:n tasolla rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 75 prosenttia vuonna 2012.

Suomessa muutos koskisi lähinnä öljylämmitteisiä pientaloja, joita on arviolta 190 000. Tyypillisesti nämä ovat vanhoja rintamamiestaloja.

Sen sijaan kauko- ja sähkölämmitteisiä kotitalouksia muutos ei kotimaassa koskisi, sillä nämä lämmitysmuodot ovat jo nykyisin päästökaupassa.

Energiateollisuus kiittelee aloitetta

Energiantuottajia edustavan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää hallituksen avausta merkittävänä.

– Se on erittäin tervetullut avaus ja on todella hienoa, että Suomi on viemässä ilmastopolitiikkaa eurooppalaisella tasolla tällä tavalla eteenpäin, Leskelä kommentoi Ylelle.

Leskelä muistuttaa, että lämmitys on erittäin iso kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Euroopassa.

– Vain neljäsosa lämmityksestä on EU:n päästökaupassa mukana. Olisi todella tärkeää saada loput kolme neljäsosaa päästörajoitusten piiriin.

Leskelän mukaan EU:ssa rakennusten energiatehokkuus on keskimäärin kehnolla tolalla. Hän arvioi, että muutos kannustaisi esimerkiksi keskieurooppalaisia miettimään kotiensa energiankäyttöä. Energiatehokkuutta pidetään halpana tapana leikata ilmastopäästöjä.

Energiateollisuus ry:n tyytyväisyyden taustalla on myös se, että hallitus ehdottaa päästökaupan vahvistamista, mitä etujärjestö on ajanut jo vuosia.

Järjestö toivoo yhteistä ratkaisua Euroopan lämmityksen päästöleikkauksiin, jotta jokainen maa ei ala tehdä omia ratkaisujaan. Energiayritysten näkökulmasta lämmitysmarkkina voisi päätyä kansallisten ratkaisujen myötä sekavaksi tilkkutäkiksi.

– Polttoainemarkkinat ovat eurooppalaiset ja sitten niitä kohdeltaisiin hyvin erilaisilla ohjauskeinoilla ja verokannoilla eri maissa. Emme myöskään usko, että jäsenmaat pystyvät tekemään riittävän tehokasta ilmastopolitiikkaa. Päästöjen kiintiöinti ja päästökauppa on tehokas instrumentti Leskelä sanoo.

Saako esitys kannatusta?

Oma kysymyksensä on se, millaisen poliittisen vastaanoton Suomen ehdotus EU:ssa saa. Esimakua saadaan tänään kun energia-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen esittelee ehdotusta seitsemän EU-maan ilmastoministereiden epävirallisessa kokouksessa Pariisissa.

Ylen tietojen mukaan Tiilikainen aikoo tuoda ehdotuksen laajempaan käsittelyyn EU:n ympäristöministereiden kokouksessa kesäkuussa.

Kansalaisten energiakulut ovat lähtökohtaisesti aina arkoja aiheita poliittisesti. Lämmityslaskut ovat kovia monessa EU-maassa jo nyt. Lisäksi päästöjen hinnoittelu on hankalaa esimerkiksi kivihiiltä tuottavalle Puolalle.

Leskelä painottaa, että EU:n on pakko tehdä jotain päästökaupan ulkopuolisille lämmityksen päästöille.

– Uskon, että iso osa eurooppalaisista maista olisi saatavissa aloitteen taakse ja yhteisen ohjauskeinon piiriin. Jos meillä on eurooppalainen keino, se antaa maille paljon enemmän joustoa kuin se, että ne joutuvat tekemään kansallisesti verotuspäätöksiä ja miettimään ohjauskeinoja.

Leskelä arvio, että muutoksen läpivienti ei ole läpihuutojuttu EU:ssa, sillä jäsenmaat pääsivät vasta hiljattain sopuun edellisestä päästökaupan uudistamisesta. Käytännössä ehdotus voitaisiin toteuttaa seuraavan komission aikana, esimerkiksi vuonna 2023.

Tuolloin Pariisin ilmastosopimukseen osallistuvien maiden tulee ilmoittaa uusista päästövähennystoimistaan.

Tenon lupamyynti takkusi jälleen – huomenaamulla alkaa kilpajuoksu rantakalastusluvista

Yle uutiset - 7 tuntia 49 min sitten

Tenon lupamyynti alkoi eilen tiistaina aamu kuudelta, mutta se jouduttiin keskeyttämään heti samana päivänä maksujärjestelmässä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Ely-keskuksen mukaan ongelma on nyt korjattu ja lupamyynti on avattu tänään keskiviikkona uudestaan klo 13. Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koiviston mukaan lupia tavoittelevat kalastajat ovat olleet ymmärtäväisiä eikä vihaista palautetta ole nimeksikään saatu.

– Suurin osa asiakkaista tietenkin ymmärtää, että inhimillisiä virheitä näissä asioissa voi aina tapahtua, ja kun tuolla netissä asioita hoidetaan, niin kaikki on mahdollista. Kyllähän tässä on tullut asiakkaille vähän pahaa mieltä, mutta suurin osa on kuitenkin suhtautunut ihan positiivisesti. Osahan näistä asioista, mitä ihmiset kritisoi, johtuu näistä kalastussäännöistä. Ei siitä että miten näitä lupia myydään tai miten niitä on saatavissa, sanoo Koivisto.

Ely -keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto.Jarmo Siivikko / Yle Ely: "Järjestelmä kestää"

Tenojoen lupamyynnillä oli myös viime vuonna ongelmia. Lupamyynnin nettisivut kärsivät teknisistä ongelmista suurten kävijämäärien takia. Huomenna nettisivut voivatkin taas ruuhkautua, sillä rantakalastuslupien myynti alkaa torstaina klo 6. Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto uskaltaa jo luvata, että lupasivut pysyvät pystyssä.

– Huomenna tulee varmaan samanlainen määrä kävijöitä lupakauppaan kuin oli tiistaiaamunakin. Meidän järjestelmä kyllä kestää nämä käyttäjä määrät, vaikka 5 000 asiakasta kerrallaan tai vaikka tuplasti, siihen se ei kaadu. Eiköhän se huomisaamuna kaikki toimi alusta loppuun asti niin kuin pitääkin, sanoo Koivisto.

"Arpapelillä mennään, ketkä saavat luvat ja ketkä eivät"

Janne Rautanen on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntija ja on kalastanut Tenolla jo yli 25 vuotta. Rautasen mielestä nettimyynti on erinomainen tapa myydä kalastuslupia, jos järjestelmä vain toimii.

– Nyt on kuitenkin ollut suuria puutteita ja haasteita järjestelmän käyttöönotossa ja käynnistämisessä. Palaute on aika musertavaa, jota tulee ystäväpiiristä niiltä, jotka ovat lupia koettaneet ostaa, kertoo Rautanen.

Tänä vuonna netin lupamyyntiin on kuitenkin tullut parannuksia.

– Nyt voi ostaa myös kaverille lupia, viime vuonna se oli mahdotonta. Lapsellekin piti tehdä oma profiili järjestelmään ja koettaa sieltä haalia lupia. Tämä nykyinen järjestelmä varmaan aiheuttaa sen, että koska myytäviä lupia on niin vähän käytössä, niin ne myydään loppuun saman tien. Arpapelillä mennään, että ketkä saavat luvat ja ketkä eivät, harmittelee Rautanen.

Janne Rautanen yhdessä poikansa Eemli Rautasen kanssa.Priváhta.

Yhteensä Suomen puoleiselle Tenolle on lupia myynnissä 11 000; 5 500 venelupaa ja 5 500 rantakalastuslupaa. Rautanen itse tykkää kalastaa rannassa ja huomenna hänen onkin herättävä aikaisin, jotta pääsee kesällä Tenolle kalaan.

– Olen jo laittanut kellon soittamaan kymmentä vaille kuusi aamulla. Kirjaudun kauppaan ja sen jälkeen lähdetään kilpajuoksuun, saanko pojalle ja itselleni luvat vai en, sanoo Rautanen.

X2 julkaisi edullisen Pirate 1416 -miditornikotelon mATX-emolevyjen kodiksi

Muropaketti - 7 tuntia 49 min sitten

X2 Pirate 1416 -miditornikotelo edustaa kompaktimpaa kokoluokkaa ja siihen saa suurimmillaan asennettua mATX-emolevyn. Edullisesta hinnasta huolimatta kotelon etu- ja kylkipaneeli ovat karkaistua lasia.

X2 Pirate 1416 -kotelon ulkomitoiksi ilmoitetaan 362 x 198 x 420 millimetriä. Painoa kotelolle on kertynyt 3,35 kilogrammaa. Väritykseltään kotelo on kauttaaltaan musta. Mustanpuhuvan toteutuksen vastapainona kotelon etu- ja kylkipaneeli ovat karkaistua lasia. Eloisuutta lisäävät kaksi kotelon mukana toimitettaa, punaisilla LED-valoilla varustettua 120-millimetristä kotelotuuletinta.

Kotelosta löytyy kiinnityspaikat mATX- ja Mini-ITX-emolevyille. Massamuisteille on varattuna kaksi 3,5 tuuman kiintolevykelkkaa. X2 ei tarkenna, pystyykö kelkkoihin asentamaan myös 2,5 tuuman asemia. Koteloon pystyy asentamaan korkeimmillaan 150 millimetriä korkean prosessoricoolerin ja näytönohjaimen osalta pituusrajoitus on 320 millimetriä.

X2 ei ole tarkentanut Pirate 1416 -kotelon saatavuutta, mutta sen vahvistama verollinen suositushinta on 55 euroa.

The post X2 julkaisi edullisen Pirate 1416 -miditornikotelon mATX-emolevyjen kodiksi appeared first on Muropaketti.com.

Harmittaako Suomen leffalippujen hinnat? Saudi-Arabiassa tilanne on vielä paljon huonompi

Muropaketti - 7 tuntia 53 min sitten

Saudi-Arabiassa pääsee nyt katsomaan elokuvia elokuvateatterissa yli 30 vuoden kiellon jälkeen. Halpaa hupia elokuvissa käyminen ei kuitenkaan ole.

Saudi-Arabia purki elokuvateatterikieltonsa ja 18. huhtikuuta kuningaskunnassa sai ensi-iltansa ensimmäinen elokuva 37 vuoteen. Ensimmäinen Saudi-Arabiassa ensi-iltansa saanut elokuva oli ennätyksiä rikkonut Marvel-seikkailu Black Panther.

AMC-elokuvateattereiden pomo Adam Aron ennustaa Varietyn uutisen mukaan leffalippujen hinnan nousevan Saudi-Arabiassa reippaasti. Lipusta saa tällä hetkellä pulittaa 20 dollaria (noin 17 euroa), mutta Aronin mukaan hinta saattaa nousta jopa 35 dollariin (noin 30 euroa).

Hinnan nousu johtuu kysynnän määrästä. Saudi-Arabian 32 miljoonan asukkaan väestöstä noin 70 % on alle 30-vuotiaita eli elokuvateollisuuden keskeisintä kohderyhmää. Analyytikot povaavatkin Saudi-Arabiasta tulevaisuudessa merkittävää tekijää elokuvien tuottoa maailmanlaajuisesti ajateltaessa.

The post Harmittaako Suomen leffalippujen hinnat? Saudi-Arabiassa tilanne on vielä paljon huonompi appeared first on Muropaketti.com.

Esivanhempien tavarat vitriineissä – saamelaisten suhde museoon on vaikea, mutta sovinto on jo käynnissä

Yle uutiset - 7 tuntia 55 min sitten

Jyväskylän yliopiston kampuksella kuhisee. Aulassa jaetaan "I <3 Museums"-pinssejä, ja museoalan opiskelijoita on kokoontunut saliin seuraamaan seminaariohjelmaa.

Väitöskirjatutkija Áile Aikio kiipeää gákti eli saamenpuku yllään puhujan korokkeelle ja aloittaa esitelmän pohjoissaameksi. Yleisö ehtinee ihmetellä tovin, josko puhetta kuullaan suomeksi lainkaan, mutta pian Aikio kertaa esittelynsä myös suomeksi ja kertoo havainnoistaan.

Ne ovat tiivistetysti seuraavanlaiset:

Alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten suhde museoihin on monimutkainen.

Suosittuja museoita on eniten länsimaissa, kuten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja ne on rakennettu länsimaisen logiikan varaan.

Alkuperäiskansoja esitetään museoissa tavalla, joka ei ole ongelmaton.

Áile Aikio on väitöskirjatutkija Lapin yliopistolla. Hänen viimeisin projektinsa koskee kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää museota, alkuperäiskansan representaatiota ja saamelaiskulttuuria Saamelaismuseo SiidassaNadja Mikkonen / Yle

Alkuperäiskansan näkökulmasta eurooppalaisen museoinstituutin hiertävä tekijä on sen Eurooppa-keskeisyys (Kaleva). Silloin normina on Aikion mukaan eurooppalainen valkoinen heteromies, ja alkuperäiskansojen rooliksi on tullut esittää toiseutta – siis olla mittatikkuna sille, mitä eurooppalaiset eivät ole.

Tämä näkyy muun muassa siten, että alkuperäiskansat saatetaan tiivistää museonäyttelyissä muinaismenneisyyteen, siihen pisteeseen, mitä Eurooppa oli ennen sivistystä. Museoilla on myös taipumuksena esittää esimerkiksi vanha saamelaiskulttuuri puhtaampana kuin nykyinen.

– Museoissa luodaan stereotyyppisiä kuvastoja muista kulttuureista, joilla vahvistetaan länsimaista ylivaltaa ja siirretään kolonialistinen maailmankehitys yhä uusille sukupolville. Samalla luodaan käsitys siitä, millaisia alkuperäiskansat ovat, Aikio sanoo.

Tamperelaisen taiteilija Gabrien Enbergin vuonna 1905 keräämä saamelaisesineiden kokoelma esitettiin ensimmäistä kertaa yleisölle vuonna 2015. Tuolloin ne siirrettiin Vapriikista Siidaan.Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Yleisössä on pääosin opiskelijoita – tulevia museologeja, taidehistorioitsijoita, taidekasvattajia, etnologeja. Seminaari on opiskelijoiden järjestämä, ja teema valittiin yhdessä.

– Tämä aihe valittiin siksi, että se tuntui meistä ajankohtaiselta; sellaiselta, josta emme ole vielä saaneet omissa opinnoissa riittävästi tietoa, kertoo Hilda Järvinen, museologian seminaarityöryhmän puheenjohtaja ja kolmannen vuoden opiskelija.

Aikion luentoa kuunnellaan intensiivisesti. Lopussa esitetyt kysymykset ovat sovittelevia: miten ei-saamelaiset instituutiot voisivat diplomaattisesti ojentaa kätensä alkuperäiskansoille, voiko liiallinen uteliaisuus kulttuuria kohtaan aiheuttaa ongelmia?

Yksi eriävä kysymys esitetään silti hiukan huolestuneeseen sävyyn: ei kai vanhalla asiantuntemuksella koottuja kokoelmia haluta hävittää ja keskittyä syyllistämään museolaitosta?

Kulttuuri, joka ei tuhoutunutkaan

Áile Aikion riskut kimmeltävät kilpaa auringon kanssa hänen astuttuaan korokkeelta alas ja yliopiston pihalle. Hän toistaa rauhallisesti saman vastauksen minkä antoi myös huolestuneelle kysyjälle esitelmänsä aikana:

– Kun ratkaistaan konfliktia ja päädytään sovitteluun, ei ole tärkeää, että päätetään syyllisistä ja syyttömistä. Tärkeämpää on se, että voidaan puhua asioista ja vähitellen päästä eteenpäin niin, ettei ole enää osapuolia, vaan ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita samasta asiasta.

Tämä aihe valittiin siksi, että se tuntui meistä ajankohtaiselta; sellaiselta, josta emme ole vielä saaneet omissa opinnoissa riittävästi tietoa. Hilda Järvinen

Sana "konflikti" ei Aikion puheissa viittaa mihinkään dramaattiseen selkkaukseen, vaan tilanteeseen, jossa on eturistiriita. Museoiden ja saamelaisten välisessä konfliktissa merkittävää on se, miksi saamelaisaineistoa ylipäätään alettiin kerätä museoihin. Aikio kertoo, että aineistolla haluttiin osoittaa suomalainen identiteetti eurooppalaisena maanviljelijäkansana, erossa kiertelevistä pohjoisen "lappalaisista".

– Toisaalta myös paistoi vahva huoli siitä, että alkuperäiskansat tulisivat tuhoutumaan. Oli kiire tallettaa mahdollisimman paljon aineistoa museoon, jotta kulttuuria voitaisiin tutkia sen jälkeenkin, kun alkuperäiskansa on kadonnut, hän valottaa.

– Alkuperäiskansan näkökulmasta se on aika omituinen ajatus. Olisivat käyttäneet nekin voimavarat kulttuurin elinvoimaisena pitämiseen sen sijaan, että aineistoa kahmittiin mahdollisimman tehokkaasti pois.

Museo heijastaa yhteisönsä arvoja

Aikion alustus koskee nimenomaan sovintotyötä. Siitä onkin viime aikoina keskusteltu ahkerasti: saamelaisten ja Suomen valtion välinen sovitteluprosessi etenee muun muassa totuuskomission kautta, mutta Aikion puheissa myös museon kaltaiset kulttuuri-instituutiot saavat osansa järjestelmän tuulettamisesta.

On ihan normaalia, että alkuperäiskansojen kulttuuria esitetään museoissa samassa huoneessa, missä on vaikkapa antiikin Kreikan kulttuureja, vaikka ne ovat ajallisesti aivan eri tasoilla. Áile Aikio

Aikion mielestä alkuperäiskansan ja museoiden välisessä sovittelu- ja yhteistyössä ei ensimmäisenä kannata kaivaa esiin kaikista kipeimpiä kohtia. Niitä ovat esimerkiksi ihmisjäännösten esittely tai tutkiminen, joita Suomen museot eivät sentään ole niin ahkerasti kunnostautuneet kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Saamelaismuseo Siida on saanut viime vuosina merkittäviä saamelaisesineitä takaisin suomalaisilta museoilta.Vesa Toppari / Yle

Suomessa muut kuin museologit tosin ovat aikanaan kajonneet hautoihin: tutkija Veli-Pekka Lehtolan teoksessa Saamelaiset kerrotaan, kuinka Inarin Hautuumaasaaressa siunattiin haudan lepoon kymmeniä saamelaisten esi-isien pääkalloja vuonna 1995. Erilaiset antropologiset retkikunnat olivat keränneet kalloja alueelta satakunta vuotta sitten.

– Mutta museot liittyvät aiheeseen. Monet tutkijoista ovat työskennelleet myös museoalalla, ja osaa esimerkiksi rotututkimuksien tuloksista säilytetään museoissa, Aikio muistuttaa.

Sovinnon merkit ovat jo ilmassa

Aikion mukaan Suomessa on hyvin vähän ymmärrystä siitä, miten suomalainen kolonialismi vaikuttaa saamelaisiin. Aikio valottaa, että alkuperäiskansojen näkemyksen mukaan kolonialismi ei ole vain perinteistä siirtomaavaltaa, vaan yhä olemassa oleva yhteiskunnallinen rakenne, joka vaikuttaa jatkuvasti valtaväestön ja alkuperäiskansan suhteeseen.

– Helpostihan ajatellaan, ettei museolla ole asiassa mitään roolia, sillä se on neutraali paikka. Todellisuudessa museo ei ole millään tavalla neutraali: se on hyvin vaikuttunut niistä arvoista, jotka ovat paitsi työntekijöillä, myös ympäröivällä yhteisöllä, Aikio sanoo.

– On ihan normaalia, että alkuperäiskansojen kulttuuria esitetään museoissa samassa huoneessa, missä on vaikkapa antiikin Kreikan kulttuureja, vaikka ne ovat ajallisesti aivan eri tasoilla

Laukku kuuluu saamelaismuseo Siidalle palautettuun kokoelmaan, joka kerättiin sata vuotta sitten.Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Ratkaisuksi konfliktiin Aikio tarjoaa saamelaisen näkökulman tuomista museoon ja yhteistyötä saamelaisten kanssa. Yhtenä käsinkosketeltavana keinona Aikio esittelee saamelaiselle kulttuurille ominaiset dialogiset toimintamuodot. Ne ovat gulahallat, dialoginen vuoropuhelu, gávnnadit, halu ystävystyä, ja gáibmat, viihtymistä toistensa seurassa.

– Museoiden ja saamelaisten välinen suhde on juuri nyt siinä tilassa, että toinen puhuu, mutta toinen ei kuule, Aikio kertoo.

Kuuntelemisen jälkeen ensimmäinen askel olisi toistensa löytämisessä; sen pohtimisessa, miten yhteistyökumppanuus voisi löytyä. Viimeinen vaihe, gáibmat, tarkoittaa jo vaihetta, jossa ollaan tultu niin lähelle toista, että halutaan viettää aikaa toisen kanssa. Se on Aikion mielestä paras tilanne, jossa sekä valtaväestö että saamelaiset hyötyvät saamelaiskokoelmista.

Nella Nuora / Yle

Hilda Järvinen kuunteli Aikion esitelmää tiiviisti. Opiskelijoiden ja opettajien kesken on onko syntynyt keskustelua siitä, millainen tulevaisuuden museo voisi olla. Murros on jo alkanut: siinä missä entisaikojen museologit saattoivat kohdella eri kulttuurien arvoesineitä jopa ylimielisesti, keskittyvät nykyajan ammattilaiset sosiaalisuuteen ja ymmärtämiseen.

Tilanteen kääntymisestä on tuoreita esimerkkejä: kolme vuotta sitten tamperelainen Vapriikki-museo lahjoitti sata vuotta arkistoissa lojuneita saamelaisesineitä Siidalle. Niiden joukossa kotiseudulleen pääsi takaisin muun muassa arvokas, osittain mystisesti käytöstä kadonnut saamelaisnaisten sarvilakki. Viime vuonna Kansallismuseo palautti valtaisan kokoelman saamelaisesineitä takaisin pohjoiseen (HS).

Juuri tällaiset merkit kertovat Aikion mielestä, että saamelaisten ja museoinstituution suhde Suomessa on parantunut.

– Tällä hetkellä on todella iso mahdollisuus saada konflikti ratkaistua. Meidän pitäisi vaan jatkaa keskustelua ja miettiä, miten molemmat osapuolet saavat eniten irti tästä yhteisestä kiinnostuksesta, kulttuuriperinnön suojelusta.

Brexit-ministeri odottaa maan parlamentin tukevan EU:n tulliliiton jättämistä

Kaleva - 7 tuntia 56 min sitten
Britannian Brexit-ministeri David Davis sanoi keskiviikkona, että hän odottaa maan parlamentin tukevan tulevassa äänestyksessä hallituksen aikomusta jättää...

Yläkoululaiset ärsyyntyivät unisex-vessoihin ja saivat aikaan muutoksen: "Osa oppilaista pidätteli koko päivän"

Yle uutiset - 7 tuntia 58 min sitten

Idea vessaongelman kuntoon laittamisesta lähti siitä, kun uutiskummi, Yle Tampereen toimittaja Mari Vesanummi tuli tammikuussa käymään Mänttä-Vilppulassa Koskelan yläkoulussa ja pyysi oppilaita miettimään omia uutisaiheita. Ideaksi jäi kuplimaan Koskelan yläkoulun unisex-vessat.

Tytöillä ja pojilla oli yhteiset vessat, jotka ovat usein likaisia ja epäsiistejä. Vessojen ovien lukot olivat myös rikkinäiset.

– Vessoissa hygienia ei pysy hirveän hyvänä, lukot reistailevat ja muuta ikävää. Osa oppilaista pidätteli koko päivän, oppilas Jenna Räty sanoo.

Vessojen tilaa haluttiin parantaa tekemällä tytöille ja pojille omat vessat. Tutkimusten mukaan vessahädän pidätteleminen on jopa vaarallista. Aiheesta on kirjoitettu viime aikoina esimerkiksi Ylen nettisivulla ja Helsingin Sanomissa.

Koulun vessojen tilanteesta päätettiin haastatella koulun rehtoria, siivoojaa ja koulun oppilaita. Ensimmäisenä haastateltiin koulun rehtoria Pasi Kekkoa. Rehtorin mielestä vessojen unisex-käytäntö oli perusteltu.

– Käsittääkseni tilojen pitäisi olla asianmukaisessa kunnossa, Kekko sanoi tuolloin.

Uutisluokan opettaja Merja Penttinen tunnisti oppilaiden ongelman. Hän sanoi käyvänsä mieluiten opettajien vessoissa, koska oppilaiden vessat haisivat ja olivat epäsiistejä.

Tuumasta toimeen

Oppilaat tekivät asiasta YouTubeen videon, jossa haastateltiin monia aiheesta. Vessoja ei kuitenkaan meinattu parantaa, joten uutisluokkalaiset ottivat aloitteen omiin käsiinsä. Opettajan johdolla he julistivat ensin tytöille ja sitten myös pojille omat vessat.

– Pojat vetivät älyttömästi tunteisiin, koska vain tytöillä oli omat vessat, joten oli pakko tehdä pojillekin omat, uutisluokan Jyri Huhtala sanoo.

Vessoihin laitettiin wc-raikastimia ja irrallista paperia, joka sieltä aiemmin puuttui. Uutisluokan opettaja Merja Penttinen ylistää uutisluokkalaisia ja projektia.

– Aivan liekeissä! Vessojen olosuhteita oli tarve muuttaa ja tuloksia saatiin.

Unisex-vessojakin jäi kolme kappaletta.

– Rehtori auttoi toteutuksessa ja oli iloinen, että uutisluokalla oli oma projekti, joka toteutui, Penttinen sanoo.

Myös siivoojat suhtautuivat projektiin myönteisesti. Koulun oppilaat ottivat uutisluokan tekemät muutokset positiivisesti vastaan.

Uutisluokkalaiset itse ovat tyytyväisiä vessaprojektiin. Se herätti paljon tunteita suuntaan jos toiseen, jopa myötähäpeää. Aiheena vessat ovat pieni asia, mutta niiden kunto ja siisteys vaikuttavat kouluviihtyvyyteen.

– Vessojen hygieniataso nousi huomattavasti, eikä tapahdu kiusallisia väärinkäsityksiä, oppilas Tessa Suoranta summaa.

Mitä kaikkea muuta Mänttä-Vilppulan Koskelan yläkoulun uutisluokkalaiset ovat tehneet, sitä voit katsoa luokan verkkosivulta ja valokuvagalleriasta (Flickr). Lue myös muita uutisluokkien tekemiä verkkojuttuja.

Kirjoittajat Markus Nisula ja Atte Silvander ovat Mänttä-Vilppulan Koskelan yläkoulun uutisluokkalaisia.

Sarjanäpistelijä hiippaili liikkeeseen, uteli tuotteista, iski kyntensä modeemeihin ja huristeli pois paikalta

Kaleva - 8 tuntia 4 min sitten
Kajaanin poliisin erittäin hyvin tuntema sarjanäpistelijä iski tällä kertaa elektroniikkaa korjaavaan liikkeeseen Kajaanin Ala-Lehtikankaalla.

Cash “Vanishes” From Bank Accounts

Max Keiser - 8 tuntia 18 min sitten

Cash “Vanishes” From Bank Accounts In Ireland

– Emergency cash offered by Ulster Bank as cash vanishes from accounts
– Bank makes €500 available to customers whose deposits vanish
– Bank investigates after hundreds of complaints on social media
– “My salary has disappeared from my account today and my wife had her card declined when trying to pay for a GP visit and medication”
– Cyber attacks and Brexit are biggest threats to the securities, insurance and banking  sectors
– Exposes risks posed to cash deposits in age of hacking, cyber fraud and terrorism
– Conclusion: Take some of your savings and wealth off line?

Editor: Mark O’Byrne

Your money in your bank account can vanish. That is the lesson from yesterday’s enormous screw-up by Ulster Bank that saw payments and bank account balances suddenly vanish.

Customers were left out of pocket and struggling for funds. Payments including salaries were not made, cards were declined and customers were unable to pay for urgent goods and services.

Ulster Bank has blamed the issue on ‘human error’ and claims this morning that the issue has been rectified. Although it has taken some customers four days to be able to make urgent payments.

This was a weekend of bank ‘errors’. In the UK, TSB faced a ‘meltdown’ after scheduled IT maintenance went somewhat awry. Many customers found themselves unable to access their accounts, whilst some even had access to other peoples’ money.

The fallout will last for some time. We have all fallen victim to bank charges at some point or another – whether for missed direct debits or unauthorised overdraft charges.

Lets hope that the onus will not be on the customers to prove that it is not their fault that their account and their balances are not what they should be. Credit scores and ratings could be damaged and relationships with individuals’ creditors may be impacted.

Rather than be seen as an inconvenience for customers, bank users everywhere should see this as a reminder that ‘money’ in the form of digital pounds, euros, dollars and other fiat currencies can just ‘disappear’ whether due to human error or more nefarious causes such as hacking.

Click here to read full story on GoldCore.com.

 

Listen on SoundCloud , Blubrry & iTunesWatch on YouTube below

Destiny 2:n tuleva laajennus tuo peliin oman versionsa horde-moodista

Muropaketti - 8 tuntia 22 min sitten

Destiny 2:n tulevasta Warmind-laajennuksesta on julkaistu tarkempia tietoja sekä tarinallinen traileri.

Bungien viime syksynä julkaisema verkkoräiskintä Destiny 2  on viimein saamassa toisen laajennuksensa, joka kantaa nimeä Warmind. Marsin pinnalle sijoittuvasta lisäosasta on nyt julkaistu ensimmäinen traileri, sekä tarkempia lisätietoja.

Kuten GameSpot kertoo, tuo Warmind tarinallisten tehtävien ja useampien Crucible-uudistusten ohella peliin myös uuden moodin, joka vaikuttaa Destiny 2:n versiolta horde-pelimuodosta. Uudessa Escalation Protocolissa kamppaillaan alati vaikenevia vihollisaaltoja vastaan, ja seitsemännellä aallolla on luvassa viikottain vaihtuva boss-taistelu. Vaikka Escalation Protocol on Public Event -tyyppinen pelitila, sen voi käynnistää milloin tahansa.

Jo mainittujen ominaisuuksien lisäksi Warmind tuo peliin muun muassa uuden Hellas Basinin pelialueen, joka sijoittuu Marsiin. Warmind ilmestyy 8. toukokuuta kaikille alustoille, eli PlayStation 4:lle, Xbox Onelle ja PC:lle. Alta näet laajennuksen trailerin, joka vihjaa planeetan pinnan alla piilevistä salaisuuksista.

The post Destiny 2:n tuleva laajennus tuo peliin oman versionsa horde-moodista appeared first on Muropaketti.com.

Pureeko Macronin ranskalainen charmi Yhdysvaltain kongressiin? Seuraa puhetta suorana noin 17.25

Yle uutiset - 8 tuntia 25 min sitten

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhuu tänään illansuussa Suomen aikaa Yhdysvaltain kongressissa. Puhe on osa Macronin virallista valtiovierailua, jota isännöi presidentti Donald Trump.

Presidenttien välinen henkilökemia on ollut puheenaiheena valtiovierailun ajan. Pureeko Macronin ranskalainen charmi myös kongressiedustajiin? Seuraa puhetta suorana lähetyksenä, puheen on määrä alkaa noin puoli kuudelta illalla.

On erittäin harvinaista, että Ranskan presidentti puhuu kongressille englanniksi.

Myöhemmin tänään Macronin Yhdysvaltain-vierailun ohjelmassa on muun muassa opiskelijoiden tapaaminen George Washington -yliopistossa, missä hän vastaa opiskelijoiden kysymyksiin.

Osa päättäjistä haluaa eroon Kittilän vs. kunnanjohtajasta

Yle uutiset - 8 tuntia 40 min sitten

Kittilässä ryhmä kunnanvaltuutettuja haluaa päästä eroon vs. kunnanjohtajan Sanna Ylinamman. Seitsemän valtuutettua on jättänyt valtuustolle aloitteen, jonka mukaan Ylinamman virkasuhde tulee päättää koe-ajan jälkeen eli huhtikuun lopussa.

Aloitteen on allekirjoittanut kuusi valtuutettua Oikeudenmukainen Kittilä (OMK) -valtuustoryhmästä sekä yksi kokoomuksen valtuutettu. He perustelevat vaatimusta sillä, että Ylinampa ei ole osoittanut pystyvänsä hoitamaan Kittilän hallintoa.

Aloitteen tekijät vaativat, että valtuusto ottaa asian pikaisesti käsiteltäväksi.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.) sanoo Ylelle, että aloite käsitellään Kittilän kunnanhallituksessa kiireellisenä perjantaina 27. huhtikuuta, mutta se ei tule valtuuston käsiteltäväksi ennen kuin seuraavan kokouksen yhteydessä 25. toukokuuta.

Kittilän kunnan kokouskalenterissa ei mainita kunnanhallituksen perjantaista kokousta lainkaan.

Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut Sanna Ylinampaa kommentoimaan asiaa.

Lue myös

Lex Kittilä -selvitys: Kittilän kunnassa on vakava johtamisen kriisi

Madsen tuomittiin Kim Wallin murhasta elinkautiseen

Yle uutiset - 8 tuntia 43 min sitten

Kööpenhaminan käräjäoikeus on tuominnut tanskalaisen keksijän Peter Madsenin toimittaja Kim Wallin murhasta elinkautiseen.

Ruotsalainen Wall katosi viime elokuussa oltuaan tekemässä juttua Madsenin sukellusveneellä.

Keinoäly syrji sukupuolen, kielen ja asuinalueen perusteella – Yhdenvertaisuusvaltuutettu älähti lainanhakijan kohtelusta

Yle uutiset - 8 tuntia 54 min sitten

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tuoreessa ratkaisussa kielletään luottoyhtiötä käyttämästä tilastollisia menetelmiä luotonannossaan, koska ne ovat syrjiviä.

Kyse oli pitkälle automatisoidusta kuluttajaluoton myöntämisestä, jossa hakijan luottokelpoisuutta ei selvitetty henkilötasolla. Sen sijaan hakijan tietoja sukupuolesta, kielestä, iästä ja asuinpaikasta verrattiin vastaaviin tilastoihin luottokelpoisuuden selvittämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan luottoyhtiön käyttämä menetelmä on laissa kiellettyä syrjintää. Yhtiötä kiellettiin soveltamasta menetelmää jatkossa ja kiellon tehostamiseksi yhtiölle asetettiin 100 000 euron uhkasakko.

Ensimmäinen ratkaisu koneälyn käytöstä

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu on ensimmäinen, jossa kohteena on niin sanottuun koneälyyn perustuva luottopäätöksen tekeminen, jossa asiakasta ei tavata eikä hänen kanssaan keskustella luottokelpoisuuden selvittämiseksi.

Syrjinnästä lautakuntaan valittanut mies oli hakenut kuluttajaluottoa rahoittaakseen talotarvikkeiden ostot verkkokaupasta vuonna 2015.

Luotto evättiin ja miehen tiedusteltua syytä, hänelle vastattiin päätöksen perustuneen tilastollisiin menetelmiin perustuviin luottoluokituksiin. Hakijalta itseltään ei kysytty tulo- tai varallisuustietoja.

Yhtiön käyttämässä menetelmässä hakijalle annettiin pisteitä muun muassa asuinpaikan, sukupuolen, kielen ja iän perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan menetelmässä on kyse syrjivästä tilastollisesta profiloinnista sen sijaan, että hakijan taloudellisesta asemasta ja maksukyvystä tehtäisiin yksilöllinen arviointi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä vertaa tilannetta siihen, että vastaavaa menetelmää alettaisiin käyttää esimerkiksi työnhaussa.

– Kone voi olla tavallaan puolueeton, mutta kone myös oppii että aina tämäntyyppiset ihmiset tulevat valituiksi, jolloin se hakee niitä samantyyppisiä ihmisiä, joka voi johtaa työnhaussakin henkilöiden syrjintään.

Lautakunta kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että hakijalle olisi myönnetty luotto, jos hän olisi ollut esimerkiksi nainen tai puhunut äidinkielenään ruotsia. Kielen pisteytys asetti lautakunnan mielestä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat etniset vähemmistöt muita epäedullisempaan asemaan.

Pimiä pohtiikin, että mikä olisi ollut koneen antama luottopäätös, jos hakijan äidinkieli olisi ollut viittomakieli.

Luottoyhtiö: Selvitysten tekeminen aiheuttaisi kustannuksia

Luottoyhtiö piti omassa vastineessaan menetelmäänsä asianmukaisena. Yhtiön mielestä kyse on verkkokaupan käyttöön tehdystä nopeasta ja automatisoidusta luototuksesta, johon ei istu yksilöllinen luottokelpoisuuden todentaminen. Lisäksi taustaselvitysten tekeminen nostaisi luoton kustannuksia.

– Kyllä heidän pitäisi pystyä miettimään sitä, miten pisteytysjärjestelmä noudattaa yhdenvertaisuuslain ja perustuslain pohjaa. Pitää muistaa, että koneet ovat ihmisten ohjelmoimia ja siihen pitää minusta nyt kiinnittää huomiota, Pimiä sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu yritti tuloksetta sovitella asiaa reilun vuoden verran. Lopulta asia vietiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn, joka kielsi luottoyhtiötä enää käyttämästä syrjivää pisteytysmenetelmäänsä.

Kiellon tehostamiseksi yhtiölle asetettiin 100 000 euron uhkasakko. Lautakunnan päätökseen on mahdollista hakea muutosta hallinto-oikeudesta.

Valamiehistö yrittää päättää Bill Cosbyn syyllisyydestä – koomikkoa syytetään naisen huumaamisesta ja raiskaamisesta

Kaleva - 8 tuntia 55 min sitten
Pennsylvanialainen kaksitoistahenkisen valamiehistön oli keskiviikkona määrä aloittaa pohdiskelu siitä, pitäisikö yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä...

Kelirikkokausi on päällä Kainuuseen asti, puuajoissa poikkeusjärjestelyjä – "Vähän on keinoja"

Kaleva - 9 tuntia 4 min sitten
Kelirikkokausi on päällä Pohjanmaalta Kainuuseen, kertoo Metsähallitus. Rannikon puolella kelirikko on selvästi pitemmällä kuin Koillismaan suunnalla.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä