Uutiset

Toimittajalta: Jos rajat muuttuvat EU:n sisällä, mitä väliä sillä on?

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 21:09

Aikamoinen suoritus: Euroopan unionin johtajat onnistuivat vaikenemaan Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä koko Brysselin huippukokouksen ajan, vaikka asia voi heilauttaa koko Eurooppaa.

Yhteisesti hyväksyttyä oli toistella, että asia on Espanjan sisäinen ja perustuslakia on noudatettava.

Vain Saksan liittokansleri Angela Merkel yritti välistävetoa: hän pyysi johtajien illallisella kesken fasaaniaterian, että Espanjan pääministeri kertoisi Katalonian tilanteesta. Neuvoston puheenjohtajan mielestä hetki ei ollut sopiva eikä asia ollut keskusteltavien listalla, joten Mariano Rajoy ei päässyt ääneen.

Miksi johtajat valitsivat näiden lauseiden toistelun, sen sijaan että olisivat antautuneet miettimään asiaa? Koska Katalonia voi olla oire laajemmasta ilmiöstä. Osa Euroopan valtiosta saattaa olla tarpeettomia.

Ehkä katalaanit eivät tarvitse Espanjaa, skotit Britanniaa tai flaamit Belgiaa? Valtioille tarve on ilmeinen – kukin näistä valtioista tarvitsee kaikki osansa, pysyäkseen koossa ja elinvoimaisena.

Niin Espanjan, Britannian kuin Belgian sekä monen muun valtion rajojen sisälle on koottu monta kansaa. Euroopan valtioiden rajat on piirretty kartalle, mutta vapaan liikkuvuuden alueella rajamerkinnät tuskin erottuvat maastossa. Niin kauan kuin rajat ovat auki, niillä ei ole merkitystä.

Viime aikoina niin akateemisissa piireissä kuin EU-asiantuntijoiden keskuudessa on havahduttu ajatukseen, että pienet, elinvoimaiset kansat itsehallintoalueilla eivät välttämättä tarvitse nykyisiä valtiota.

EU on ehkä tehnyt isoista, useiden kansojen valtioista tarpeettomia.

Skotlannin historian professori Richard Finlay väittää – vähän kärjistäen – isojen valtioiden olevan keinotekoisia. Niiden tehtävä on lähinnä huolehtia, ettei jokin muu valtio nappaa sen sisällä olevaa kansaa toiseen valtioon.

Finlay pitää mahdollisena, että kansan kokoiset valtiot olisivat luonnollisempia kuin keinotekoiset valtiot. Pienet maat eivät tarvitse isoa valtiota esimerkiksi kaupankäyntiin, koska niillä on ympärillään EU:n yhteismarkkinat ja kauppasopimukset.

Edellisen EU-komission puheenjohtajan neuvonantaja Philippe Legrain sanoo tuoreessa artikkelissaan Brussels Times -lehdessä, että valtion koko ei nyky-Euroopassa ole myöskään turvallisuuskysymys. Hän kieltää kirjoittavansa separatismin manifestia, sillä erot ovat usein kitkeriä ja vaikeita kuin avioerot. Silti pienen kansan itsenäistyminen ei välttämättä ole huono idea.

Entä mietitäänpä hetki, miten Euroopan nykyiset valtiot ovat syntyneet? Osa on toisesta valtiosta lohjenneita, osa kansojen yhdistelmiä. Netistä voi löytää animoituja karttoja, joista näkee, miten rajat ovat vuosisatojen kuluessa eläneet.

EU ei halua uusia tulokkaita nykyisten valtioiden sisältä. Siksi EU on päättänyt, että jonkin alueen itsenäistyessä se automaattisesti irtoaa EU:sta ja joutuu hakemaan jäsenyyttä. Tällä on tarkoitus säikäyttää itsenäisyyden tavoittelijoita sekä toki huolehtia, että jäsenyyden kriteerit täyttyvät.

Toisaalta unioni väittää olevansa olemassa kansalaisia varten. Ehkä pikemminkin nykyisiä valtiota varten?

Euroopan unionissa Katalonian itsenäistyminen tuskin saisi minkään valtion tukea. Yleisesti tulkitaan, että Katalonian itsenäistymisäänestys rikkoi perustuslakia. Jos perustuslain rikkomisen voitaisiin tulkita tuovan jotain positiivista, Euroopan oikeusvaltioiden pohja olisi romutettu. Siksi kukaan ei tue perustuslain rikkomista.

Katalonian irtoaminen voisi johtaa kehitykseen, jossa kansa jos toinen haluaisi oman valtion. Se horjuttaisi nykyisiä valtiota ja nykyistä järjestystä.

Espanjassa Katalonian itsenäisyyspyrkimykset voivat johtaa tilanteeseen, jota kukaan ei osaa ennustaa ja pahimmillaan karkaa hallinnasta. Sitäkään ei kukaan halua.

Kasitiellä kolme onnettomuutta perjantain aikana, Haukiputaalla henkilöauto suistui museon seinään

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 21:09
Talviset ajokelit ovat haastaneet autoilijat Oulun seudulla perjantaina. Aamulla liikennettä hidasti lumisade, ja illalla tien pinnat ovat olleet monin paikoin mustalla jäällä.

Suomen ensimmäinen tuhkakirvinen löytyi Mustasaaresta

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 21:00

Kolmen miehen harrastajaryhmä on löytänyt Suomelle uuden lintulajin, tuhkakirvisen (Anthus rubescens). Lintu löydettiin tänään aamulla Mustasaaren edustalla olevalta Västrä Norrskäriltä.

Linnun löysivät lintuasemalla viikon olleet Petri Lampila, Antti Peuna ja Harri Taavetti, kertoo BirdLife Suomi.

Linnun laji varmistui vasta tunteja aamuisen äänihavainnon jälkeen. Sen jälkeen lintu löydettiin uudelleen, nähtiin kunnolla ja valokuvattiin. Ensimmäisten kommenttien mukaan nyt havaittu lintu olisi alalajiltaan japonicus. Tuhkakirvisiä tunnetaan neljää eri alalajia.

Niitty- tai luotokirvistä muistuttava tuhkakirvinen pesii Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Koillis-Siperiassa. Läntiseen Eurooppaan niitä harhautuu joskus harvoin syksyisin. Tuhkakirvinen on havaittu myös Ruotsissa ja Norjassa.

Linnun hyväksymisen Suomelle uudeksi lajiksi varmistaa BirdLife Suomen rariteettikomitea.

Smartwatches For Kids Are a Total Privacy Nightmare

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 21:00
An anonymous reader shares a report: Kids' smartwatches are usually intended to help parents feel at ease that their children are safe when they're not around. But as it turns out, a number of these devices may do more harm than good. A 49-page report on smartwatches for children details all the ways in which they are a security nightmare. The report (PDF), conducted by the Norwegian Consumer Council (NCC) and European security firm Mnemonic, analyzed four kids' smartwatches -- Gator 2, Tinitell, Viksfjord, and Xplora. According the NCC's report, two of the aforementioned devices were vulnerable to hackers, affording them the ability to remotely control the apps on the device. Through a breached device, the NCC says a hacker could access information on a child's whereabouts in real-time, uncover their personal information, and even communicate with the child. What's more, one of the devices could allow someone "with some technical knowledge" to discreetly listen to the child's surroundings. Beyond these gross invasions of privacy, the Council said certain key features of these devices -- an SOS button and a feature that alerts parents when kids leave virtual boundaries -- were unreliable. The report also notes issues regarding collecting user data -- only one of the product's terms and services allowed parents to opt in to or out of data collection. And one watch, the Xplora app, gave up children's data to marketers, the NCC said.

Read more of this story at Slashdot.

Suomalaissisarukset ponnistavat musiikillaan tanssiklubeille New Yorkista: "Haluamme tehdä yhteistyötä Daruden kanssa"

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 20:58

– Se oli niin noloa! huudahtaa Janiela Ullner.

Hän muistelee sitä, kun isoveli Karel esiintyi high schoolin talent-kisassa bändinsä kanssa. Pojat soittivat Metallicaa pitkät tukat heiluen. Katsomossa olleet tuhannet amerikkalaisnuoret eivät tienneet, mitä hevimusiikki on.

– Kun palasin luokkaan, opettaja kysyi, oliko se sinun veljesi. Kaikki katsoivat minua hämmentyneinä, Janiela muistelee punastellen.

Vieressä isoveli nauraa hykertelee ja lisää, että hän fanitti tuolloin paljon suomalaista Children of Bodomia.

Janiela, 19, ja Karel, 22, Ullner asuvat lähellä New Yorkia. Karel muutti vanhempiensa kanssa Yhdysvaltoihin 2-vuotiaana. Janiela on asunut maassa koko ikänsä.

Molemmat pahoittelevat kangertelevaa suomen kieltään. Välillä on pakko ilmaista itseään englanniksi, kun suomenkieliset sanat unohtuvat. Kosketusta Suomeen edelleen löytyy, sillä vanhemmat ovat tuoneet lapset tapamaan isovanhempia joka kesä.

Lastenlauluista oman biisin julkaisemiseen

Sisarusten kiinnostus musiikkiin alkoi suomalaisten juurien kautta. New Yorkin läheltä löytyi suomalaisia lauluryhmiä, joissa he kävivät laulamassa.

– Lauloimme suomalaisia lastenlauluja. Äiti soitti pianoa ja isovanhemmat lauloivat mukana.

Sen jälkeen musiikkiharrastus kulki melkoisen tyypillistä reittiä. Molemmat soittivat aluksi pianoa. Kun se alkoi kyllästyttää, esiin otettiin kitarat. Tämän jälkeen musiikkia alkoi syntyä tietokoneella.

– Hevin jälkeen aloin tehdä elektronista musiikkia. Bändiä oli vaikea pitää koossa, joten oli helpompi tehdä koko homma itse kotona tietokoneella, Karel Ullner kertoo.

Sisarukset tekivät musiikkia omilla tahoillaan, mutta sitten Karel teki kappaleen, joka ei sopinut hänelle laulettavaksi. Hän pyysi siskoaan laulamaan sen ja homma toimi. Kappale Broken out julkaistiin viime vuonna. Sen jälkeen sisarukset ovat tehneet musiikkia yhdessä.

– Yhdessä löytyi kuitenkin paras energia.

– Haluamme, että ihmiset löytävät musiikkimme kautta iloa elämään, sanoo Karel Ullner.Justin de la Garza Iloa elämään

Michael Jackson on Karel Ullnerin suurin musiikillinen innoittaja. Elektronisen musiikin puolelta esikuvana on Skrillex. Janiela puolestaan on kuunnellut aina poppia.

– Isä vei minut 5-vuotiaana Britney Spearsin konserttiin. Kymmenen aikaan illalla olin niin väsynyt, että nukahdin kesken konsertin. Isäni kantoi minut pois sieltä, Janiela nauraa.

Sisarukset esiintyvät nimellä Karel Ullner & XoJani. Heidän musiikissaan yhdistyvät eri tyylilajit, mutta lopputulos on tanssittavaa poppia. Tärkeintä on, että mukana voi tanssia ja laulaa.

– Haluamme, että ihmiset löytävät musiikkimme kautta iloa elämään.

Janiela Ullner käyttää taiteilijanimeä XoJani.Justin de la Garza Yllättäen musiikkilistoille

Karel ja Janiela tekevät musiikkia omakustanteina oman levymerkin kautta. Esille pääseminen kovilla musiikkimarkkinoilla on vaikeaa. Tänä vuonna sattui kuitenkin onnenkantamoinen. We get high -kappale kipusi Billboardin Dance Club Songs -listan kärkipäähän.

– Kun se pääsi sijalle neljä, olimme, että kuka tämän maksoi, sisarukset nauravat.

Kappale sai suosiota, kun dj:t Euroopassa ja Yhdysvalloissa alkoivat soittaa sitä. Sen jälkeen kappale on löydetty Spotify-listojen kautta Brasiliassa ja Taiwanissa.

Uutta musiikkia syntyy koko ajan ja luvassa on vierailuja joidenkin dj:den biiseillä. Live-esiintymisetkin on laitettu kasaan ja kaksikko esiintyi viime viikonloppuna New Yorkin Sohossa sijaitsevalla klubilla.

– Haluaisimme soittaa festivaaleilla ja lähteä kiertueelle. Toivottavasti voimme tulla ensi vuonna keikkailemaan Suomeen.

Entä onko jotain unelmia musiikin suhteen?

– Yhteistyö Daruden kanssa! sisarukset nauravat.

Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 20:29

Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut. Edelmann oli kuollessaan 71-vuotias. Hän oli syntynyt Haminassa 25. lokakuuta 1945.

Edelmannin monipuolinen sävellystuotanto koostuu muun muassa lukuisista lauluista tunnettujen runoilijoiden teksteihin.

Edelmann sävelsi musiikkia myös elokuviin, televisioon, radiokuunnelmiin ja teatteriin. Hän teki myös teoksia balettiin, kamarioopperalle ja kuoroille.

Edelmann opiskeli 1968 alkaen Sibelius-Akatemiassa aluksi kirkkomusiikkia, mutta hän vaihtoi myöhemmin opintolinjaa koulumusiikkilinjalle. Hän valmistui 1972 ja sai musiikin lehtorin viran Teatterikorkeakoulusta.

Saksassa Edelmann opiskeli sävellystä Itä-Berliinin Akademie der Künste -taideakoulussa 1970-luvun loppupuolella. 70-luvun hän toimi myös Koiton Laulun kuoronjohtajana.

90-luvun puolivälissä Edelmann palasi Teatterikouluun musiikin lehtoriksi.

Kooste Toni Edelmannista Ylen Elävässä arkistossa 27.10.2015

Japan's SoftBank Says It Could Invest as Much As $880 Billion in Tech

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 20:20
SoftBank could commit as much as $880 billion to tech investments in the coming years, a gargantuan, unprecedented amount of cash that would amount to a seismic shift in tech-sector finance. From a report: "The Vision Fund was just the first step, 10 trillion yen ($88 billion) is simply not enough," CEO Masayoshi Son said in an interview with The Nikkei Asian Review that was published late Thursday. "We will briskly expand the scale. Vision Funds 2, 3 and 4 will be established every two to three years." Son's comment confirms a Recode report that his Vision Fund -- which is sinking $100 billion into the technology sector worldwide -- was only the first in a series of investments that he plans to make in young companies. "We are creating a mechanism to increase our funding ability from 10 trillion yen to 20 trillion yen to 100 trillion yen," Son told the outlet. That comes out to about $880 billion. Companies that SoftBank either completely owns or has major or minor stakes in include Vodafone Japan, Yahoo! Japan, India's Snapdeal, India's Ola, Sprint Corporation, and India's Flipkart. The company is expected to become a major stake holder in Uber as soon as next week.

Read more of this story at Slashdot.

Kun syöpätutkijasta tuli potilas – Johanna Tuomela taistelee levinnyttä rintasyöpää ja potilaiden eriarvoisuutta vastaan

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 20:15
Johanna Tuomela
  • syntynyt vuonna 1973
  • solubiologian dosentti, syöpätutkija ja solubiologian opettaja Turun yliopistolla
  • tutkimuskohteena rintasyöpä

Syöpätutkija Johanna Tuomela lähti tammikuussa 2016 ensiapuun pahojen selkäkipujen vuoksi.

Syy löytyi saman päivän aikana, mutta oli täysin erilainen kuin Tuomela oli olettanut.

Selkäkipujen aiheuttaja oli levinnyt rintasyöpä.

Uutinen oli musertava. Syöpätutkijana työskentelevä Tuomela oli tehnyt vuosia töitä rintasyöpätutkimuksen parissa, ja tiesi enemmän kuin hyvin, että kun naisella todetaan levinnyt rintasyöpä, keskimääräinen elinajan ennuste on kolme vuotta.

– Kun kuulin, että se on osunut omalle kohdalle, kyllä siinä itkukin pääsi.

Kaiken piti olla hyvin

Syöpädiagnoosi ei ollut Johanna Tuomelalle ensimmäinen kerta. Viisi vuotta aikaisemmin, ihan tavallisen gynekologisen tutkimuksen yhteydessä, lääkäri löysi hänen rinnastaan patin.

Tuomela ei suhtautunut asiaan vakavasti.

– Ajattelin, että olin nuori ihminen, 38-vuotias, ja kyllähän sellaisia patteja rinnoissa on. Niin kuin onkin.

Tuomelan rinnassa oleva patti oli kuitenkin syöpää. Hänet leikattiin, ja sen jälkeen aloitettiin sytostaattihoidot. Kaikki meni hyvin, ja lopulta todettiin, että syöpä on saatu parannettua.

Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ollut, kuten vuosien jälkeen selvisi.

Salakavala syöpä Rintasyöpä
  • rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista
  • lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään
  • rintasyöpä syntyy, kun rintakudoksen terveet ja hyvänlaatuiset solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi
  • rintasyövän riski suurenee iän myötä, ja noin puolet rintasyövistä löydetään yli 60-vuotiailta naisilta
  • tällä hetkellä lähes 90 prosenttia rintasyöpää sairastavista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta ja heistä valtaosa parantuu kokonaan
  • joskus rintasyöpä voi uusiutua vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua
  • vuonna 2015 rintasyöpään kuoli Suomessa 841 naista

Lähde: Syöpäjärjestöjen ylläpitämä Kaikki syövästä -sivusto

Rintasyöpä on salakavala sairaus. Sen ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, mutta aina leikkauksella ei saada kaikkia syöpäsoluja poistettua.

Osa soluista voi jo hyvin varhaisessa vaiheessa levitä elimistöön verenkierron tai imusuonten mukana.

Leikkauksen jälkeen annettavien sytostaattihoitojen pitäisi tappaa kaikki elimistössä olevat syöpäsolut. Joskus solut ovat kuitenkin vielä uinuvia, ja silloin sytostaatit eivät niihin tehoa.

Uinuvat syöpäsolut voivat aktivoitua vuosien tai vasta vuosikymmenienkin päästä ja muodostaa etäpesäkkeitä.

On niitä ihmeparantumisiakin tapahtunut, joten miksei minulle. Johanna Tuomela

Kun Johanna Tuomela oli saanut sulatella hetken uutta syöpädiagnoosiaan, hänessä heräsi taistelutahto. Syöpään kuolee Suomessa vuosittain yli 800 naista, mutta häneen ei tarvitsisi kuulua tähän joukkoon.

– On niitä ihmeparantumisiakin tapahtunut, joten miksei minulle.

Syöpätutkijana Johanna Tuomela tiesi sairaudestaan paljon. Työnsä vuoksi hän seuraa aktiivisesti uusimpia syöpätutkimuksia ja käy paljon kongresseissa, joissa kuulee syöpätutkimuksen uusimpia tuloksia.

Tämän ansiosta Tuomela tiesi myös juuri hänen rintasyöpänsä kaltaiseen sairauteen tarkoitetuista uusista lääkkeistä.

– Keskustelin niistä kollegoideni kanssa, ja erityisesti amerikkalaiset kollegani kysyivät, mitä lääkettä saan. Jouduin kertomaan heille, että se lääke, jota USA:ssa yleisesti juuri tämän tyyppiseen rintasyöpään käytetään, ei ole Suomessa käytössä.

Uudet lääkkeet tulevat käyttöön hitaasti

Ennen kuin lääkkeet saadaan Suomessa käyttöön, niitä tutkitaan tarkkaan. Ensin lääkettä tutkitaan laboratoriossa, ja sen jälkeen tehdään kliinisiä potilastutkimuksia.

Niiden tekeminen on monien syöpälääkkeiden kohdalla hidasta. Lääkkeitä kehitetään nykyisin hyvin pienille erityisryhmille, joten myös lääkkeiden testaaminen vie aikaa.

Kun lääke on testattu, sille voidaan anoa myyntilupaa. Suomessa käytössä oleville lääkkeille myyntilupia myöntävät Fimea ja Euroopan lääkevirasto (EMA).

Myyntilupa ei kuitenkaan vielä yksin riitä. Sen jälkeen lääkkeen myyntiluvan haltija voi hakea lääkkeelle Kela-korvattavuutta ja tukkuhintaa. Niistä päättää lääkkeiden hintalautakunta.

Ensin lääkkeelle haetaan peruskorvattavuutta, jolloin lääkkeen hinnasta korvataan 40 prosenttia. Sen jälkeen lääkkeelle voidaan hakea myös erityiskorvattavuutta, jolloin korvausprosentti on 65 tai 100.

Käsittelyajat voivat venyä helposti pitkiksi. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn opinnäytteen mukaan uusien, suun kautta otettavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon viive on Suomessa ollut viime vuosina keskimäärin 2,77 vuotta.

Paula Koskinen / Yle

Myös Johanna Tuomela kohtasi karun tilanteen. Hän tiesi, että olisi olemassa lääke, joka voisi häntä auttaa, mutta sitä ei ollut mahdollista saada. Tai olisi ollut, jos Tuomela olisi itse maksanut lääkkeestään useita tuhansia euroja kuukaudessa. Siihen hänellä ei kuitenkaan olisi ollut varaa.

Tuomela oli sairastanut levinnyttä rintasyöpää jo runsaat puolitoista vuotta. Kaikki mahdolliset lääkkeet ja hoidot oli kokeiltu. Joku lääkkeistä oli hidastanut hieman etäpesäkkeiden kasvua, mutta mikään lääke ei ollut sitä täysin pysäyttänyt.

Viimeisimmissä kuvauksissa oli huomattu, että etäpesäkkeet olivat kasvaneet entisestään.

– Se tuntui pelottavalta.

Syöpäyhdistys: Eriarvoisuus poistettava

Suomen syöpäyhdistys julkaisi viime vuonna kannanoton siitä, että syöpäpotilaiden eriarvoinen kohtelu lääkehoidossa on poistettava. Kannanotto viittaa juuri siihen tilanteeseen, jonka myös Johanna Tuomela kohtasi.

Ongelma koskee erityisesti tablettimuotoisia lääkkeitä. Jos lääkkeet annettaisiin sairaalassa, Kelan korvauspäätöstä ei tarvittaisi. Silloin kulut sisällytettäisiin sairaalapäivä- tai poliklinikkamaksuihin.

Potilaat ovat siis hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, onko heidän tarvitsemansa lääke suoneen annettavaa vai suun kautta otettava.

Tämä on syöpäpotilaille ihan oikeasti elämän ja kuoleman kysymys. Johanna Tuomela

Eriarvoisuutta lisää myös se, että osa ihmisistä pystyy kustantamaan kalliit lääkkeet ilman Kelan korvausta.

– Viive voi olla jopa kolme vuotta, joten sinä aikana lääkkeisiin kuluu sellainen rahasumma, johon harvalla on varaa. Siinä voi laittaa asunnon myyntiin ja toivoa, että korvattavuus tulee melko nopeasti, Tuomela toteaa.

– Tämä on syöpäpotilaille ihan oikeasti elämän ja kuoleman kysymys.

Eikä kyse ole vain rintasyöpälääkkeistä, ei edes pelkästään syöpälääkkeistä. Samaa tapahtuu myös muiden lääkkeiden kohdalla.

Paula Koskinen / Yle

Johanna Tuomela nostaa esille myös toisen ongelman. Se on se, että syöpäpotilaita hoitavien lääkäreiden mielipiteitä ei aina oteta vakavasti. Ne saatetaan sivuuttaa, kun lääkkeiden erityiskorvaushakemuksia käsitellään.

Tuomelalle itselleen kävi juuri niin. Hänen lääkärinsä oli sitä mieltä, että Tuomelan olisi saatava erästä tiettyä lääkettä. He tekivät lääkkeestä erityiskorvaushakemuksen Kelalle, mutta hakemus hylättiin.

– Oma lääkärini oli sitä mieltä, että tämä lääke olisi juuri minulle sopiva, mutta toinen lääkäri oli sitä mieltä, että en tarvitse sitä, Tuomela kertoo.

Syöpä yllättää edelleen monet

Lokakuu on kansainvälinen rintasyöpätietouden kuukausi. Roosa nauha -kampanjan myötä tietoisuus rintasyövästä on kasvanut, mutta asiasta ei Johanna Tuomelan mielestä voi koskaan puhua liikaa.

Rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain 5 000 naista. Syövän hoitomenetelmät ovat vuosi vuodelta parantuneet, ja myös rintasyövän ennuste on samaa vauhtia kohentunut.

Kannustan naisia ihan oikeasti tutkimaan rintojaan. Johanna Tuomela

Tällä hetkellä yhdeksän kymmenestä rintasyöpää sairastavasta on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Valtaosa heistä parantuu kokonaan.

Kaikki eivät.

Vaikka Johanna Tuomela on rintasyöpätutkija, syöpä pääsi yllättämään hänet kahdesti.

– Kannustan naisia tutkimaan säännöllisesti rintansa. Suomessa esimerkiksi papa-seulonnat ovat vähentäneet kohdunkaulansyöpäkuolleisuutta merkittävästi. Toivottavasti tämä sama voisi tapahtua myös muiden syöpien kohdalla.

Apua kollegan kautta

Lokakuun alussa Johanna Tuomela sai iloisia uutisia. Hän saisi kuin saisikin lääkettä, jonka saamisen ei pitänyt olla vielä mahdollista.

Tuomelan aktiivinen tutkijakollega, joka työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa, tutki mahdollisuuksia ja sai hankittua Tuomelalle lääkkeet.

Vastaavia tapauksia Tuomela tietää muitakin. Hän toimii Siskot-nimisessä rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmässä, ja on sitä kautta kuullut tapauksista, joissa lääkäri on itse selvittänyt lääkkeen varhaista käyttöä ja muun muassa mahdollisuuksia päästä mukaan lääketutkimuksiin.

Ei sen pitäisi mennä niin, että täytyy tuntea joku, ennen kuin lääkettä saa. Johanna Tuomela

Matkassa oli siis rutkasti tuuria, ja myös syöpätutkijan ammatti auttoi asiaa.

– Olen todella etuoikeutettu ja kiitollinen ystävälleni. Mielestäni Suomi on sellainen maa, että näin ei saisi olla. Ei sen pitäisi mennä niin, että täytyy tuntea joku, ennen kuin lääkettä saa, Tuomela sanoo.

Nyt Tuomela syö uutta lääkettä, ja toivoo, että se auttaa. Tehosta ei kuitenkaan ole vielä mitään tietoa.

– Elän päivä kerrallaan. Yritän pysyä positiivisella mielellä ja toiveikkaana. Onneksi minulla on elämässäni ihana perhe ja ystävät, motivoiva työ ja harrastuksia, ja sitten vielä vertaistukiryhmä.

Paula Koskinen / Yle

Sairastuminen on avannut syöpätutkijalle täysin uuden näkökulman aiheeseen, jonka kanssa hän on tehnyt päivittäin töitä jo parikymmentä vuotta.

– En voi sanoa, että syöpä on tuonut parempaa sisältöä elämääni, mutta potilaana ollessaan sitä arvostaa elämän pieniä yksityiskohtia ja jokaista tervettä päivää. Olen elämännälkäinen ja lempimottoni on, että yhtenä päivänä kuollaan ja muina päivinä eletään.

Yli 70 ihmistä kuoli moskeijoihin kohdistuneissa pommi-iskuissa Afganistanissa

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 20:06

Afganistanissa tapahtui perjantaina kaksi pommi-iskua, joissa kuoli yhteensä ainakin 72 ihmistä. Osa kuolleista on lapsia.

Pääkaupungissa Kabulissa ainakin 39 ihmistä kuoli, kun itsemurhapommittaja räjäytti itsensä shiialaisessa moskeijassa. Iskussa haavoittui ainakin 41 ihmistä.

Kabulin shiialaisen yhteisön johtaja Abdul Hussain Hussainzada kertoi uutistoimisto AP:lle, että he uskovat terroristijärjestö Isisin tehneen iskun.

Ghorin maakunnassa tapahtuneessa toisessa erillisessä pommi-iskussa kuoli ainakin 33 ihmistä. Isku kohdistui sunnalaiseen moskeijaan.

Viranomaisten mukaan Ghorin iskun kohteena oli Jamiat-puolueen paikalliseen johtajistoon kuulunut mies. Hän kuoli räjähdyksessä.

Mikään taho ei ole ilmoittautunut kummankaan iskun tekijäksi.

Afganistan on sunnienemmistöinen maa. Shiioihin kohdistuvat iskut ovat lisääntyneet Kabulissa. Isisin Afganistanin haara on ilmoittanut tehneensä suurimman osan hyökkäyksistä.

Tutkija: Suurten dinosaurusten lanta teki maailmasta vehreän

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 19:58

Miten maailmasta tuli rehevä? Dinosaurukset lannoittivat sen niin perusteellisesti, että tulokset näkyvät yhä, väittää tuore yhdysvaltalainen tutkimus.

Pohjois-Arizonan yliopistossa isojen dinosaurusten merkitystä yli kymmenen vuotta tutkinut Christopher Doughy on tullut siihen tulokseen, että maapallo saa kiittää kymmenien miljoonien vuosien takaisesta vehreyden leviämisestä valtavia kasvinsyöjäsauruksia, sauropodeja.

Isot eläimet ovat ekosysteemille paljon tärkeämpiä kuin tähän saakka on tajuttu, Doughy sanoo. Hänen mukaansa niiden merkitys on suurempi kuin niiden koko ja määrä sinänsä antaisivat olettaa.

Isoja lantaläjiä suurempi syy on se, että suuret eläimet kykenevät kulkemaan pitkiä matkoja erilaisissa maastoissa ja toimimaan siten ravinteiden tehosekoittimina, Doughy perustelee.

Hiilinäytteitä kahdelta kaudelta

Selvittääkseen sauropodien merkitystä luonnolle Doughy vertaili liitukautta, jolloin sauropodeja tömisteli siellä täällä, ja kivihiilikautta, jolloin nelijalkaisia kasvinsyöjiä ei vielä ollut.

Kaksimetrisiä tuhatjalkaisia silloin sen sijaan oli. Doughy kertoo laskeneensa kokonaisen päivän ajan, kuinka pitkän matkan sellainen otus vipeltäisi ateriansa jälkeen, ennen kuin ulostaisi.

Sekä liitu- että kivihiilikaudella syntyi hiiltä, kun kasveja hautautui maan uumeniin ennen kuin ne ehtivät mädäntyä. Doughy otti tutkimuksiaan varten näytteitä hiilikaivoksista eri puolilta Yhdysvaltoja. Hiili oli syntynyt eri aikakausina.

Hän mittasi näytteistä alkuaineiden määrän ja totesi, että kasvien tarvitsemia aineita, esimerkiksi fosforia, oli dinosaurusten valtakaudella enemmän ja laajemmalti kuin kivihiilikaudella.

Sen sijaan niitä alkuaineita, joita kasvit ja eläimet eivät tarvitse, esimerkiksi alumiinia, oli saman verran aikakaudesta riippumatta.

Sauropodit olivat kuin viljelijöitä

Lisäämällä fosforin ja muiden kasvillisuutta ruokkivien alkuaineiden määrää sauropodit sekä rikastuttivat elinympäristöjään että käytännössä tuottivat oman ruokansa.

Elämä helpottaa uuden elämän syntyä, Doughy summaa.

– Copen sääntönä tunnetun luonnonlain mukaan eläinlajien koolla on taipumus kasvaa. Kun yhdistetään tuo sääntö ja minun havaintoni isojen eläinten suhteettoman suuresta merkityksestä ravinteiden levittämiselle, se antaa ymmärtää, että planeetallamme on luontainen hedelmällisyyttä lisäävä mekanismi.

Se saattaa kuitenkin olla vaarassa, kun suuret eläimet hupenevat nykymaailmasta. Pelkästään norsujen määrä on vähentynyt 60 prosenttia kymmenessä vuodessa, Doughy muistuttaa.

Tutkimus on julkaistu Nature Ecology and Evolution -lehdessä.

Asukas loukkaantui yrittäessään sammuttaa tulipaloa Rovaniemellä

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 19:42
Iäkäs asukas loukkaantui, kun omakotitalossa syttyi tulipalo Rovaniemen Pitkärannantiellä perjantaina alkuillasta.

MasterCard Has Finally Realized That Signatures Are Obsolete and Stupid

Slashdot - Pe, 10/20/2017 - 19:39
An anonymous reader shares a report: For years, credit card companies have relied on an illegible squiggly line as the frontline of defense against credit card fraud. Customers are forced to use a pen (how retro!) to scrawl their signature on bills at restaurants and sign digitally at cash registers -- as if somehow in the age of chips, PINs, biometrics, and online fraud alerts, a line on a page is still a great tool against fraud prevention. Personally, I have been known to sign on the dotted line with a doodle of a piece of tofu and no one has ever stopped me, because signatures mean very little in this digital age. Companies are finally seeing the light. Starting in April 2018, MasterCard cardholders will no longer be required to sign their name when they purchase something using their debit or credit cards. The company has been moving away from requiring signatures for a few years now, with only about 80% of purchases (typically over a certain dollar amount) requiring a signature these days. MasterCard did some digging, though, and per its press release, realized that most of their customers "believe it would be easier to pay and that checkout lines would move faster if they didn't need to sign when making a purchase."

Read more of this story at Slashdot.

Seksuaalisesta ahdistelusta syytetty SVT:n johtaja erosi Ruotsissa

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 19:36

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n johtaja, jota syytetään seksuaalisesta ahdistelusta, on eronnut tehtävästään, kertoo SVT.

SVT aikoo tehdä seksuaalista ahdistelua koskevasta yhtiön sisäisestä tutkinnasta selvityksen poliisille. Tutkinnan mukaan useampi kuin yksi yhtiön naistyöntekijä on joutunut ahdistelun kohteeksi.

SVT:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja Sabina Rasiwala kertoi tiedotteessa, että SVT tarjoaa tukea ahdistelun kohteeksi joutuneille naisille.

– Olemme kiitollisia, että heillä oli rohkeutta kertoa asiasta, Rasiwala sanoo.

Ahdistelusyytökset SVT:n johtajaa kohtaan tulivat ilmi sosiaalisessa mediassa levinneen seksuaalisen ahdistelun vastaisen #MeToo-kampanjan myötä. Tuhannet naiset ovat kertoneet kokemastaan häirinnästä kampanjan yhteydessä.

Mitä teen, kun flunssa iskee, raskaustesti näyttää plussaa ja kaihi sumentaa silmän – 8 kysymystä ja vastausta soten valinnanvapaudesta

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 19:33
1. Aloita tästä: Valitse oma sote-keskus

Valinnanvapaus lisääntyy eniten perusterveydenhoidossa. Sote-keskukset aloittavat vuonna 2021 ja voit valita, menetkö kaupungin tai kunnan terveyskeskuksen tavoin maakunnan sote-keskukseen, vai onko oma sote-keskuksesi yksityinen lääkäriasema.

Vuoteen 2021 kaikki toimii asiakkaan näkökulmasta kuten ennenkin. Ilmoituksen oman sote-keskuksen valinnasta voi tehdä lokakuusta 2020 alkaen.

Jos et ilmoita valinnasta itse, olet kaksi vuotta automaattisesti julkisen sote-keskuksen asiakas. Tammikuussa 2023 ne, jotka eivät ole valinneet omaa sote-keskustaan, jaetaan oman alueen palveluntuottajien kesken jotakuinkin tasan.

2. Flunssa iski, voinko valita mihin menen lääkäriin?

Kyllä ja ei. Kun valitset oman sote-keskuksen, sitoudut puoleksi vuodeksi käyttämään sen palveluja. Kun tauti iskee, sote-keskus on ensisijainen paikka jonne hakeudut.

Flunssa, kolotukset ja säryt, korva- ja virtsatietulehdukset ja muut yleisoireet hoidetaan pääosin omassa sote-keskuksessa. Myös mielenterveyden ongelmat hoidetaan ensisijaisesti sote-keskuksissa.

Kun olet reissussa kotikunnan ulkopuolella, oleskelupaikkakunnan sote-keskus on velvollinen hoitamaan kiireelliset tapaukset normaaleina vastaanottoaikoina.

3. Hammasta särkee, voit valita hoitopaikan, yleensä omaan piikkiin

Sen sijaan hammashoidon ja suun hoidon yksikön voi valita muualta kuin omasta sote-keskuksesta.

Eli jos käyt yleislääkärillä vaikkapa Terveystalossa tai julkisessa maakunnan terveyskeskuksessa, voit silti käydä paikkaamassa hampaasi esimerkiksi Mehiläisessä ja päinvastoin.

Hammashoito ei kuitenkaan sisälly sote-asiakasmaksuun vaan siitä maksetaan nykyiseen tapaan toimenpiteen mukaan.

4. Kaihi, liikavarvas, hammasproteesi – voit valita hoitopaikan

Erikoissairaanhoidonkin voi tietyissä tapauksissa valita itse. Hallitus linjasi asiakassetelien käytöstä tällä viikolla.

Pääpiirteittäin vähemmän vakavat ja kiireettömät leikkaukset, kuten kaihin, liikavarpaiden tai erilaisten hyvänlaatuisten ihonalaisten pattien ja luomien leikkaukset on mahdollista hoitaa asiakassetelin kautta maakunnan kustantamana myös yksityisellä palvelutarjoajalla.

Sama pätee osaan gynekologisista leikkauksista, ja polvien ja lonkan ensiproteesin sekä hammasproteesin yhteydessä tarvittaviin hoitoihin.

Jos hoidon tarve täyttyy, maakunnan on tarjottava asiakasseteliä. Röntgen- ja magneettikuvauksia ja laboratoriokokeita velvoite ei koske.

5. Asiakassetelistä päättää lääkäri tai sosiaalityöntekijä

Ratkaisun asiakassetelin tarjoamisesta tekee maakunnan liikelaitos, käytännössä terveydenhoidossa sairaalan tai sote-keskuksen lääkäri ja sosiaalihuollossa sosiaalityöntekijä.

Jos asiakasseteli myönnetään, hoitoon voi hakeutua vaikkapa toiseen maakuntaan.

Valinnanvapaus koskee ylivoimaisesti enemmän terveys- kuin sosiaalipuolen palveluja. Sosiaalipalveluista voi valita muun muassa yksityisiä kotihoidon palveluita, lääkinnällistä kuntoutusta sekä vammaisten ihmisten asumisen palveluita.

Maakunnalla taas on velvollisuus tarjota viikoittain julkisia sosiaalipalveluitaan yksityisten sote-keskusten yhteydessä.

6. Olen raskaana. Mihin neuvolaan?

Neuvolat jatkavat nykyisessä muodossaan julkisena palveluna. Niihin voi kävellä suoraan ilman käyntiä sote-keskuksessa.

7. Henkilökohtainen budjetti

Henkilökohtainen budjetti ei koske perusterveitä vaan se räätälöidään ihmisille, jotka tarvitsevat paljon sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita. Sen tarkoitus on huolehtia esimerkiksi vammaisten ihmisten ja vanhusten hoitoketjusta.

8. Paljonko hoito maksaa asiakkaalle?

Sitä ei vielä tiedetä. Tavoitteena on, etteivät asiakasmaksut nouse nykyisistä terveyskeskus- ja polikilinikkamaksuista merkittävästi, mutta asiakasmaksulain valmistelu on vielä kesken.

Jutussa on käytetty asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvosta Pirjo Kainulaista.

Hollow Knightin kammottava halloween-päivitys julkaistaan ensi viikolla

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 19:32

Hollow Knight tulee saamaan ilmaista lisäsisältöä ensi viikolla julkaistavan halloween-teemaisen Grimm Troupen myötä. 

Team Cherryn kehittämän Hollow Knightin toinen ilmainen lisäosa, halloween-teemainen Grimm Troupe julkaistaan 26. päivä lokakuuta, eli ensi viikon torstaina. Eurogamerin mukaan Grimm Troupe tulee lisäämään Hollow Knightiin uuden tehtäväsarjan, lisää tavallisia- ja pomovastustajia, NPC:itä, neljä uutta Charm-esinettä sekä uutta halloween-teemaista musiikkia.

Päivitys tulee saataville ilmaisena Steamin ja GOGin Galaxyn kautta jaettavana päivityksenä. Humble Bundlen kautta jaetun DRM-vapaan version pelaajat voivat puolestaan ladata päivityksen aiemmin käyttämänsä latauslinkin kautta. Grimm Troupe tulee sisältymään myöhemmin julkaistaviin Hollow Knightin PlayStation 4 ja Nintendo Switch -versioihin.

The post Hollow Knightin kammottava halloween-päivitys julkaistaan ensi viikolla appeared first on Muropaketti.com.

Ajattelitko myydä talosi ja muuttaa mökille? Kaavoitus voi kangistaa unelmasi

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 19:25
Mistä on kyse?
  • Tarkista ensimmäisenä mökkitontin kaavatilanne.
  • Jos kohteessa on asemakaava-yleiskaava tai yleiskaava, tee poikkeamishakemus. Kunta tekee asiassa päätöksen, mutta viranhaltijat osaavat neuvoa hakemuksen täyttämisessä.
  • Kun poikkeamishakemus on saanut lainvoiman, voit hakea rakennusluvalla käyttötarkoituksen muutosta.
  • Poikkeamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen hakemusta varten pitää kuulla naapureita.
  • Mikäli et halua muuttaa loma-asunnolle kokonaan, mikään laki ei rajoita mökillä oleskelua, kunhan pysyvä postisoite on jossain muualla
  • Lähde: Äänekosken kaupungin kaavoituspalvelut

Äänekosken Kaukuunlammen rannalla Aila ja Olli Holmstedt nauttivat syksystä mökillään ja valmistautuvat talven tuloon. Tuleva talvi on heille poikkeuksellinen: se on joko viimeinen Suolahden talossa tai ensimmäinen pysyväksi kodiksi muuttuvalla mökillä.

– Mökillä on paljon tekemistä ja luonto lähellä. Onhan se sitä Suolahdessakin, mutta mökillä niin eri tavalla.

Holmstedtit aikovat myydä talonsa ja muuttaa mökille pysyvästi.

Aila HolmstedtJaana Polamo / Yle

Mökin lupa-asiat ovat jo kunnossa eli se on hyväksytty pysyvään asumiseen, mutta muuttokuorma saa vielä hetken odottaa. Pariskunta miettii, siirtäisikö kirjat mökille heti vai vasta ensi keväänä.

– Vähän pelottaa, kun on syksy ja pimeää. Keväällä ehkä on rinnassa syksyä enemmän tunnetta, että on mukava jäädä. Mutta ehkä se ei haittaa.

Holmstedtit on melko tyypillinen mökille muutosta haaveileva pariskunta. Kun työuraa on jäljellä vähemmän kuin sitä on jo takana, loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi kodiksi alkaa kiinnostaa.

Aika paljon papereita piti lähettää, odottaa, tuleeko valituksia ja taas odottaa ja lähettää papereita Aila Holmstedt

Viime keväänä voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen piti tuoda helpotusta mökille muuttoon. Muutoksen ansiosta kaava-alueen ulkopuolella poikkeamislupaa ei enää tarvita, vaan pelkkä käyttötarkoituksen muutos -hakemus ja sen perusteella myönnettävä rakennuslupa riittää loma-asunnon käyttötarkoituksen vaihtoon.

Lopputuloksena kuitenkin on, ettei kovin moni ole siitä hyötynyt.

Esimerkiksi Äänekoskella ja Konnevedellä lähes kaikki ranta-alueet ovat kaavoituksen piirissä – ja Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnusen mukaan tilanne on sama suurimmassa osassa Keski-Suomen kuntia.

– Meillä on kyläalueiden osayleiskaavoissa lähes kaikki nykyisten loma-asuntojen paikat merkitty omakotitaloiksi, jolloin niiden kaikkien käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyviksi asunnoiksi rakennusluvalla, ilman poikkeuslupaa.

Kaava-alueilla paperitöitä on entiseen malliin, koska poikkeuslupa edelleen tarvitaan. Sen hinta Äänekoskella on 520 euroa, ja ajallisesti Kinnunen arvioi sen vievän kuukaudesta kahteen.

Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Jaana Polamo / Yle

– Aika paljon papereita piti lähettää, odottaa, tuleeko valituksia ja taas odottaa ja lähettää papereita, Aila Holmstedt sanoo.

Paperitöiden määrä oli pariskunnan mielestä yllättävän suuri, sillä laajennuksia tehtäessä moni asia oli jo kaupungin tietoon päätynyt.

– Vaikka oli jo tiedossa, että paikka on asumiskunnossa, todistaminen mökin soveltumisesta ympärivuotiseen käyttöön piti aloittaa alusta. Kyllä tätä prosessia pitäisi keventää.

Äänekoskella käyttötarkoituksen muutoshakemuksia tehdään vain yksittäisiä vuosittain. Pääsääntöisesti hakemuksiin on suhtauduttu positiivisesti.

– Se on promilleluokan ilmiö, sillä Äänekoskella on yli 2000 loma-asuntoa.

Tähän mennessä Äänekoski on antanut positiivisen päätöksen yhtä hakemusta lukuun ottamatta. Kinnusen mukaan kieltävä päätös oli pakko antaa, koska muuten siitä olisi tullut ennakkotapaus.

Miten vaikkapa koulukyydit järjestetään, jos mökki on kaukana olemassa olevista kulkujärjestelyistä. Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen

– Mökki sijaitsi alueella, jossa on lomarakentamista varten tehty ranta-asemakaava. Myönteinen päätös olisi tuonut kaikille mökkiläisille samanlaisen oikeuden käyttötarkoituksen muutokseen. Jossain vaiheessa yli puolet tonteista voisi olla omakotitaloja.

Loma-asunnolla saa toki oleskella niin paljon kuin haluaa – mikäli pysyvä osoite on jossain muualla.

Monelle kunnalle uudet, pysyvät asukkaat ovat kullanarvoisia. Varsinkin syrjäseuduilla ainoa keino on saada mökkiläiset jäämään pysyvästi.

Kinnusen mukaan kunnan täytyy silti pitää langat käsissään, koska asumisratkaisuilla voi olla taloudellisia vaikutuksia.

Jaana Polamo / Yle

– Miten vaikkapa koulukyydit järjestetään, jos mökki on kaukana olemassa olevista kulkujärjestelyistä. Tai miten voidaan järjestää mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavat sosiaalitoimen palvelut.

Holmstedteja mökillä asumisessa viehättää vapaus.

– Tulee myös paljon liikuttua, kun on monenlaista tekemistä. Saa raitista ilmaa.

He viihtyvät hyvin myös Suolahdessa, mutta kahdessa asunnossa on liikaa työtä. Ja kun valinta on tehtävä, Kaukuunjärven ranta veti pidemmän korren.

Luvassa eripuraa, kun Helsinki päättää kuntaverostaan – Kumman valitset, 12 pizzaa vai 7 uutta koulua?

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 19:20

Helsingin budjettineuvottelut näyttävät vaikeilta jo lähtökohtaisesti. Viime viikolla Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ehdotti, että kunnallisveroa lasketaan. Moni helsinkiläinen nyökytteli kuorossa pormestarin kanssa.

Kunnallisveron lasku 0,5 prosenttiyksiköllä 18,0 prosenttiin jättäisi keskituloiselle helsinkiläiselle noin 150 euroa vuodessa enemmän rahaa käteen. Taso olisi sama kuin naapurikunnassa Espoossa. Poikkeuksellinen päätös olisi sen takia, että kunnallisvero ei ole laskenut Helsingissä sitten vuoden 1997.

Käytännössä Helsingin kaupungille veron alennus tarkoittaisi, että verotuloja tulisi tätä myötä 70 miljoonaa vähemmän. Helsinkiläinen Jorma Penttinen on muuttanut mieltään verokysymyksessä viikon aikana.

– Alussa veronalennus kuulosti hyvältä. Ainahan kuulostaa hyvältä, jos lasketaan veroja. Mutta tämä summa – 150 euroa keskituloiselle vuodessa – yksittäiselle ihmiselle se tuntuu niin pieneltä verrattuna kokonaispottiin 70 miljoonaan. Sillä kokonaissummalla saadaan jotain yhteistä aikaiseksi, Penttinen miettii.

Mitä 70 miljoonalla ja 150 eurolla voisi saada?

Pormestari Vapaavuori on perustellut Helsingin kunnallisveron laskua pääkaupungin kalliilla asumismenoilla. Yle laski, mitä kaikkea keskituloinen ihminen saisi verotuksessa säästämällään rahalla. Ostaa voisi esimerkiksi yhdet talvikengät tai koko vuoden aikana kaksitoista pizzaa. Tai bussikortin noin kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi.

Jos taas verotulot jäisivät kaupungille, kaupunki saisi rahalla esimerkiksi seitsemän uutta koulua tai melkein pari tuhatta lähihoitajaa vuodeksi hoitamaan vanhuksia. Pyöräbaanaa puolestaan saataisiin rakennettua 70 kilometriä tai voitaisiin vastavuoroisesti palkata yli 1 200 luokanopettajaa alakouluihin.

Grafiikan laskelmissa käytetty Superista, OAJ:sta sekä Helsingin kaupungilta saatuja lukuja.

Tähän vihreät ja vasemmisto ovat nyt iskeneet ja aikovat iskeä. He eivät ole suoriltaan valmiita pormestarin ja kokoomuksen suunnitelmiin. Odotettavissa onkin vaikeita, ehkä kipeitä kuntaverokeskusteluja. Vihreillä ja vasemmistolla on yhdessä enemmistö Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kummalle kannalle kukin kääntyy, se jää nähtäväksi.

– Me lähdemme siitä, että 70 miljoonaa laitettaisiin helsinkiläisten palveluihin. Sosiaali- ja terveyssektori on se, joka kaipaa resursseja. Vanhusten kotihoito on hälyttävässä tilassa, samoin mielenterveyspalvelut, vasemmistoliiton valtuutettu Veronika Honkasalo sanoo.

Helsingillä on ylijäämää

Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen kunnallisveron lasku näinä päivinä on Helsingille pormestarin ja kokoomuksen mukaan kuitenkin mahdollista, koska Helsingillä menee taloudellisesti hyvin. Ylijäämää on ja kaupunkiin muuttaa joka vuosi lisää ihmisiä.

Kokoomus myös uskoo, että helsinkiläiset kuluttaisivat ylijäävät rahat ja laittaisivat näin talouden rattaaat pyörimään.

Kaupunkilaisilla kulutuskohteita näyttää riittävän. Lapsensa kanssa leikkipuistossa ulkoileva Cordula Blomberg ostaisi lentolipun.

– Jos saisin ne 150 euroa enemmän vuodessa, niin voisin matkustaa kerran enemmän vuodessa Saksaan mummolaan. Ei ihan, mutta olisi se summa pesämuna matkaa varten, Blomberg sanoo.

Helsingin kaupunginhallitus alkaa käsitellä budjettia ensi viikon maanantaina.

Aikansa ilmiö: Moni tähti esiintyi Suomen keikallaan vain Himangalla ja Helsingissä

Yle uutiset - Pe, 10/20/2017 - 19:15

Olihan se varmaan vähän outoa, että Lontoossa, Australiassa, Italiassa ja Saksassa keikkaa painava brittimuusikko Ian Gillan oli yhtäkkiä 3000 asukkaan Himangalla ja seuraavana päivänä Helsingissä. Tämä tapahtui maaliskuussa 1982.

Ei ihme, että rannikkokunnan urheiluhalli nousi 1970-luvun lopussa ja 1980-luvulla suomalaiseksi ilmiöksi.

– Jo 1970-luvulla esimerkiksi Love Machine ja Barbi Benton kävivät vain meillä ja Helsingissä, naurahtaa Alpo Ylitalo, joka pyöritti urheiluhallin viihdepuolta kymmenen vuotta.

Siinä on ollut tähdille avartavaa Suomi-kuvaa: melkein keskeltä ei mitään, Himangan koruttomasta tynnyrinpuolikashallista, suoraan pääkaupungin sykkeeseen, muodikkaan hotellin yökerhoon tai Alvar Aallon suunnittelemaan jylhään Kulttuuritaloon.

– Bändit yleensä ihmettelivät, että mistä tänne tulee yleisö, kun eihän täällä ole asutusta ympärillä ollenkaan. Kun keikka sitten alkoi, halli oli usein ääriään myöten täynnä ja ulkona parhaimmillaan kilometrien autojono, Ylitalo muistelee.

Porukka tuli lähikunnista ja ympäri maan. 150 kilometrin päästä Oulusta, reilun 350 kilometrin päästä Tampereelta, jopa yli 500 kilometrin takaa Lappeenrannasta. Mitä matkasta, kun piti päästä näkemään Gillan, Jon English, Girlschool, Manowar, Uriah Heep, Saxon, Lord of new Church, Eput, Juice, Armi ja Danny, Dingo ja moni, moni muu.

Tomas Ledin ja muovipussillinen kolikoita

Himangalla hommat tehtiin Himangan tyyliin. Moni tähti ei varmaan koskaan tullut tietämään, että keikkaili puisista perunalavoista kootun esiintymislavan päällä. Jos bändien kalusto ei mahtunut hallin lavalle, jatkolava koottiin värkeistä, joita perunanviljelypitäjässä oli helposti saatavilla.

Jani Santalan kokoelmat

Hesperiassa ja Kulttuuritalolla ei todennäköisesti koskaan maksettu esiintymispalkkiota kolikoilla. Helsinkiläistä manageria, Antti Einiötä, tarina huvittaa edelleen:

–Ylitalo hommasi kauttani Tomas Ledinin keikalle. Himankalaiset maksoivat etumaksua ja loppu piti hoitaa ennen keikan alkua. Haarasen Tumppi oli paikan päällä Himangalla. Ylitalo toi ennen keikan alkua muovipussin ääriään myöten täynnä kolikkoja. Loppu keikkapalkkio siis hoidettiin osalla pääsylipputuloja. Siinä oli Tumpilla laskemista, että Ledin sai oikein rahansa, Einiö nauraa.

Bändit käyttivät enemmän sähköä kuin koko kylä yhteensä

Deep Purplesta maailmanmaineeseen nousseen Ian Gillanin tulo Himangalle maaliskuussa 1982 oli valtava juttu. Äänentoistolaitteet olivat kuin toisesta maailmasta. Myös rumpalin työkalut tekivät sinä lauantai-iltana paikalla olleeseen Veli-Matti Ojaan lähtemättömän vaikutuksen.

– Ei tuollaista maailmanluokan meinikiä ollut ennen nähnyt. Aloittelin itsekin silloin rumpujen soittoa, joten katsoin silmät kiiluen rumpusooloa. Halli oli täynnä kuin turusen pyssy ja meiniki mahtavaa.

Ian Gillianin keikalla rummut ja rumpusoolo tekivät vaikutuksen.Veli-Matti Oja

Yleensä bändit tulivat rekkoineen pari, kolme päivää aikaisemmin Himangalle ja toivat tullessaan suuren maailman meiningin. Valot eivät enää tarkoittaneet yhtä punaiseksi maalattua hehkulamppua, eikä vahvistin 15 watin tehoja. Sähköjen kanssa olikin usein ongelmia.

– Sähkömiehen piti olla aina paikalla, ylikuormaa oli niin paljon, että sulakkeita sai olla koko ajan vaihtamassa. Sähkömies totesikin kerran, että Himangan urheiluhalli kuluttaa lauantaisin enemmän sähköä kuin koko Pahkalan kylä yhteensä, Alpo Ylitalo muistelee.

Juice halusi pyttipannua, Remu iski silmää

Miljoonasade, Peer Gynt, Juliet Jonesin Sydän, Gringos Locos, J. Karjalainen, Zero Nine, Mamba, Stone, Juice, Hurriganes...Osa bändeistä oli niin suosittuja, että lippuja myytiin enemmän kuin mitä sisälle sai ottaa porukkaa.

– Nyt sen uskaltaa jo tunnustaa, rikos on vanhentunut, Ylitalo sanoo.

Manageri Antti Einiön mukaan se oli maan tapa. Jos yleisöä oli tulossa, porukkaa otettiin sisälle niin paljon kuin ikinä saatiin mahtumaan.

Ahkera urheiluhallilla kävijä Tuula Wallin muistelee, että esimerkiksi Hurriganesin keikalla Himangan urheiluhalli oli todella täynnä. Keikka on jäänyt upeana kokemuksena mieleen.

– Olin sellainen 14–15-vuotias. Tyttöjen kanssa oltiin aivan lavan edessä. Remu paukutti niitä rumpujaan ja iski meille koko ajan silmää, se oli silloin niin mahtavaa, Tuula nauraa.

Simo Porkolalle Eppujen keikat olivat must, Salmun Vesan puolestaan piti aina päästä katsomaan Juicea. Hän muistelee nähneensä miehen esiintymässä Himangalla vähintään kuusi kertaa. Yhdellä keikalla Vesa ei voinut vastustaa kiusausta, vaan kääräisi hallin seinältä salaa julisteen nahkarotsin povitaskuun.

– Juice tykkäsi käydä Himangalla ja aina oli sama toive, mies piti viedä syömään paikalliseen ravintolaan, Villiminkkiin, pyttipannua, muistelee Alpo Ylitalo.

Himangalla uskallettiin olla rock, mutta Abba jäi haaveeksi

Manageri Antti Einiön mukaan Himangan ilmiö syntyi paikkakuntalaisten rohkeudesta satsata rahaa ja olla rock.

– Tuona aikana ei puissa kasvanut niitä, jotka ottivat ulkomaisia pop- ja rockbändejä. Kultturi oli sitä, että valtaosa tanssipaikoista osti Eino Gröniä, Reijo Taipaletta, Katri-Helenaa, Tapani Kansaa ja vastaavia. Himanka uskalsi ottaa muutakin, Einiö sanoo.

Riski kannatti, sillä nuoret tulivat lauantai toisensa jälkeen. Parhaimmillaan pelkällä kahvilan tuotolla tahkottiin yli 7000 markkaa. Kovimman keikkaillan tuotoksi Alpo Ylitalo muistelee yli 27 000 markkaa.

Abba olisi räjäyttänyt potin, ja olisihan se jäänyt historiaan. Alpo Ylitalo

Himangalla uskallettiin ottaa myös maailman äänekkäämmäksi bändiksikin mainostettu Manowar, jonka solistin kerrotaan kuvailleen Himankaa jään ja lumen maaksi, joka muistutti amerikkalaisia metsästysmaita.

– Lippujen hinnat pyörivät yleensä 12-15 markan välillä, joskus yli 20 markkaakin. Mitä kalliimpi bändi, sen kalliimpi lippu. Ulkomaalaiset tietysti olivat tyyriitä, kotimaisista Remu osasi hinnoitella. Myös Danny-show oli yli 5000 markan hinnallaan kallis, Ylitalo muistelee.

Himankalaisten rohkeus ei kuitenkaan riittänyt Abbaan asti. Se harmittaa Ylitaloa vieläkin.

– Muistaakseni Abba olisi maksanut 350 000 markkaa. Porukka raivostui, että niin paljon et pistä rahaa menemään. Vieläkin harmittaa, yleisö olisi maksanut mitä vaan, Abba olisi räjäyttänyt potin, ja olisihan se jäänyt historiaan.

Ylitalo, jolla muusikkona oli hyvät suhteet ohjelmatoimistoihin, sai myöhemmin Saksasta kiitossoiton.

– Abba meni Saksaan meille kaavailtuna päivänä. Keikkajärjestäjät olivat enemmän kuin tyytyväisiä, olivat saaneet tuplatuoton.

Lehtimainoksen hahmotelma 1980-luvulta.Kati Latva-Teikari / Yle

Ylitalo havitteli Himangalle myös Sex Pistolsia ja Baccaraa, mutta näidenkin keikkapalkkiot olivat urheiluhallin taustajoukoille liian kalliit, vaikka eivät Abban numeroihin yltäneetkään.

– Niinkin kävi, että jos keikka Himangalle menikin mynkään, bändi ei sitten tullut ollenkaan Suomeen, ei edes Helsinkiin, Ylitalo kertoo.

Opittiin pussaamaan ja rakastuttiin

Urheiluhallin lauantai-illat olivat viikon kohokohta aikakautensa nuorisolle. Oli nähtävä bändit ja tietysti käytävä katsomassa, keitä oli paikalla. Paikkakuntalainen Jari Yli-Hukka haali viikolla markat kokoon erilaisilla hanttihommilla ja ahtautui lauantaina kuuden muun kaverin kanssa traktorin hyttiin.

– Se joka näki, sanoi, mihin päin piti kääntyä ja oltiinko menossa väärälle kaistalle tai ojaan, Jari nauraa.

Wallinin Tuulan kyyti vie voiton Jarinkin tarinalta. Tuula kertoo, että pikku-Fiatiin änkesi välillä kuskin lisäksi kymmenen ihmistä. Kolme eteen ja loput taakse.

Porukkaa Eppujen keikalla.Simo Porkola

Moni tuli paikalle urheiluhallin junailemilla bussikyydeillä. Osa liftasi, osa käveli. Hallille oli päästävä kelillä kuin kelillä. Tuula Wallin lähti tiukoissa pillifarkuissa yli 30 asteen pakkasessa liftaamaan. Kyytiä ei tullut, farkut jäätyivät ja Sleepy Sleepers jäi näkemättä.

–1980-luvulla pillifarkut olivat niin tiukat, että ne piti vetää makuultaan jalkoihin. Aamulla pestyt farkut olivat vielä kosteat, kun vedin ne ohuiden sukkahousujen päälle. Kävelin kolmisen kilometriä -32 asteessa isomman tien varteen liftaamaan. Autoja odotellessa jalkani jäätyivät, ja oli pakko palata kotiin. Äidin kanssa kasteltiin pyyheliinoja tulikuumaan veteen ja yritettiin niillä sulattaa huurteisia, peltijäykkiä housuja irti. Farkut lähtivät, sukkahousut eivät. Niitä sitten revittiin ihonkaistaleiden kanssa irti. Kuume nousi, muistelee Tuula.

Oli vain ne sinivihreät silmät ja se ihana tyttö. Jari Yli-Hukka

Jos oli kylmä, välillä oli myös kuuma. Myös tunnepuolella.

Kun lokakuussa eräänä lauantai-iltana 1986 urheiluhallissa soitti Yö, Yli-Hukan Jarin katse kiinnittyi sinivihreään silmäpariin. Se oli sitten menoa.

– Mentiin tanssimaan, en muista biisiä, se oli sivuseikka. Oli vain ne sinivihreät silmät ja se ihana tyttö Lohtajan Karhista, Jari nauraa ja kertoo yhteistä eloa jatkuneen siitä illasta jo 31 vuotta.

Yli-Parkaksen Hilleville oli käynyt samoin 11 vuotta aikaisemmin. Himangan Urheiluhallin väenpaljoudesta löytyi oma kulta 8. helmikuuta.

– Olin sitä poikaa jo vähän vilkuillut aikasemminkin, mutta sinä iltana joku sitten vaan siinä klikkasi. Vuoden päästä mentiin kihloihin ja parin vuoden päästä naimisiin. Yhteistä eloa eletään edelleen, Hillevi kertoo.

Kananmuna-kikalla sisään

Pienen Himangan urheiluhallin suuruutta kesti Paula Koivuniemen ja Erkki Liikasen tahdittamista avajaisista 1976 aina 1990-luvun alkupuolelle saakka.

– Homma alkoi hiipumaan, kun tanssikulttuuri muuttui. Tytöt tanssivat keskenään, eikä se enää ollut sellaista kuin ennen. Ei enää lähdetty katsomaan bändejä, Ylitalo kertoo.

Himangan urheiluhallia on 2017 remontoitu talkoilla.Raila Paavola / Yle

Loistokkaina vuosina paikka tahkosi rahaa, jolla Himangan Urheilijat lyhensivät hallin rakennusvelkoja.

– Ovimiehet välillä sanoivat, että kyllä tästäkin illasta jäisi paljon enemmän käteen, jos ostettaisiin naapurikylän haitaristi esiintymään, eikä näitä kalliita bändejä. Kaikille ei avautunut, että porukan veti paikalle suosittu bändi, ei urheiluhalli, Ylitalo toteaa.

Suositut bändit toivat suuren maailman tunnun pieneen pitäjään. Nuoret tulivat fiilistelemään, ja hallille oli päästävä vaikka pummilla, jos vanhemmilta ei joka lauantaille herunut pääsylippurahoja. Välillä mentiin sisään liputta tikapuita pitkin yläkerran kahvion kautta tai kanamuna-kikalla.

– Ne pari, jotka olivat porukasta onnistuneet haalimaan rahaa kokoon yhteen tai kahteen pääsylippuun, kävivät ottamassa leimat käteensä. Muut odottivat ulkona ja hönkäilivät keitettyyn ja kuorittuun kananmunaan. Lipun ostaneet palasivat nopeasti ulos. Hönkäilyllä lämmitetty kananmuna painettiin tiukasti tuoreeseen leimaan, ja munaan tarttuuneella jäljellä saatiin leimattua parit kädet lisää. Kaikkea sitä tulikin tehtyä, Tuula Witik muistelee.

KFA2 lipsautti GeForce GTX 1070 Ti EX -näytönohjaimen sivuilleen

Muropaketti - Pe, 10/20/2017 - 19:03

KFA2:n lipsahdus varmistaa aiemmat huhut GeForce GTX 1070 Ti -näytönohjaimen spekseistä, joilla varmistetaan GeForce GTX 1080 -näytönohjaimien myynti jatkossakin.

Viikkoja jatkuneet huhut ensi viikolla julkaistavasta näytönohjaimesta saivat päätöksensä, kun KFA2 lisäsi GeForce GTX 1070 Ti EX -näytönohjaimen sivuilleen. Paljastunut malli vahvisti grafiikkapiirin kellotaajuudet: Base-kellotaajuus on 1607 megahertsiä ja Boost-kellotaajuus 1683 megahertsiä. GDDR5-muistia on kahdeksan gigatavua ja muistiväylä on 256-bittinen. Videocardz kertoo saaneensa vahvistuksen, että CUDA-ydinten määrä on 2432. Muistien tehollinen kellotaajuus on 8000 megahertsiä, aivan kuten GeForce GTX 1070 -mallissa.

KFA:n malli vie jäähdytysratkaisuineen kaksi korttipaikkaa. Lisävirtaa kortille tarjoillaan kuusi- ja kahdeksan-pinnisillä lisävirtaliittimillä. Näytönohjaimesta löytyy kolme DisplayPort 1.4 -liitäntää sekä yksi HDMI- ja DVI-D-liitäntä.

KFA2:n lipsautus vaikuttaa vahvistavan aiemmin liikkuneet huhut myös siitä, että näytönohjainvalmistajat ovat sidottuja yllämainittuihin grafiikkapiirin kellotaajuuksiin.

The post KFA2 lipsautti GeForce GTX 1070 Ti EX -näytönohjaimen sivuilleen appeared first on Muropaketti.com.

Lämpötila painui pakkaselle, autoilijoita varoitetaan jäisistä teistä Pohjois-Suomessa

Kaleva - Pe, 10/20/2017 - 19:00
Sekä Ilmatieteen laitos että Liikennevirasto varoittavat autoilijoita jäisistä teistä Pohjois-Pohjanmaalla.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä