Uutiset

Tutkimus patistaa valmistajia suunnittelemaan parempia pyöräilykypäriä – kypärä ilman visiiriä tai leukasuojaa ei suojaa kasvoja

Yle uutiset - Ke, 12/19/2018 - 07:55

San Franciscossa sijaitsevan University of California -yliopiston tutkijat analysoivat yli 85 000 Yhdysvalloissa tapahtunutta pyöräilyonnettomuutta vuosilta 2010-2014. Tutkijat huomasivat, että miehille sattui viisi kertaa enemmän pyöräonnettomuuksia kuin naisille.

Journal of the American Medical Association JAMA:n Otolaryngol Head Neck Surg -tiedejulkaisussa julkaistussa artikkelissa todetaan, että tyypillinen pyöräilykypärä suojaa hyvin päätä kypärän sisällä, mutta ei kasvoja.

Marraskuussa Itä-Suomen yliopistossa kaksipyöräisten tapaturmissa sattuneiden vammojen vakavuudesta ja tilastoinnista väitellyt Noora Airaksinen sanoo, että nyt julkaistu laaja amerikkalaistutkimus tukee aiemmin muista tutkimuksista saatuja tietoja. Pyöräilykypärä ei suojaa varsinkaan leukaa ja kasvojen alaosia.

– Sehän on aika maalaisjärjelläkin pääteltävissä. Toki tutkimustulokset ovat todella tärkeitä, sillä niillähän se todennetaan.

Amerikkalaistutkijat muistuttavat, että sekä leukasuojalla varustettuja että myös umpimallisia kypäriä on myynnissä, mutta niiden turvallisuutta ei ole vielä missään tieteellisesti tutkittu.

Nykyisten umpinaisempien mallien ongelmia ovat ainakin kuulemisen vaikeutuminen, näkökentän kaventuminen ja kypärän ilmavaihto.

– Ne aistit ovat hirveän tärkeitä. On kuitenkin totuttu, että pyörän selässä kuullaan ja nähdään. Mutta myönteisesti suhtaudun, että pitäisi tutkia, Noora Airaksinen sanoo.

Ahdistaa, jos ei pysty enää hymyilemään

Pyöräilykypärän päätehtävä on aina ollut vakavilta aivovammoilta suojaaminen.

Mutta kasvovammatkin ovat yleisiä. Niistä yleisimpiä ovat ihoon tulleet ruhjeet, mutta myös luiden murtumia on paljon.

Amerikkalaistutkijat peräävät kypärävalmistajilta tuotekehittelyä.

– Kasvovammat aiheuttavat vakavia komplikaatioita kuten epämuodostumia, tuntopuutoksia, motorisia häiriöitä puremisessa ja hymyilemisessä, näköhäiriöitä sekä taloudellisia ja psyykkisiä stressitekijöitä, tutkijoiden raportista selviää.

Tutkijoiden mukaan ahdistus ja masennus lisääntyvät selvästi, jos kasvovammasta jää pysyviä muutoksia ulkonäköön.

Sen vuoksi amerikkalaistutkijat toivovat, että pyöräilijöiden kasvovammoista puhuttaisiin nykyistä enemmän. Pyöräilijöiden tulisi paremmin ymmärtää perinteisen pyöräilykypärän puutteet.

Väitöskirjaansa varten Pohjois-Kymen sairaalan tapaturma-aineistoa analysoinut diplomi-insinööri Noora Airaksinen muistuttaa, että vaikka perinteisessä kypärässä on puutteensa, on kypärä tietysti edelleen tärkeä. Pitkäaikaisesta aivovammasta vasta hirveitä seurauksia olisikin.

– Tärkeintä on, että on rinnakkain monen mallisia kypäriä ja ihmiset saavat itse valita. Jos leukasuojakypärä todettaisiin tosi turvalliseksi, niin silloin sitä kannattaisi markkinoida. Mutta on tärkeää, ettei kypärän käyttö kokonaisuudessaan vähene.

Suomessa mennään pyörällä nurin yksin ja usein humalassa

Noora Airaksisen tutkimusaineistossa yleisin tapaturmatyyppi oli pyörällä kaatuminen. Nurin mentiin yksin.

– Se kaatuminen johtuu pyöräilijän omasta käyttäytymisestä. En halua syyllistää pyöräilijöitä, sillä nämä ovat ihan inhimillisiä tapauksia.

Mutta onnettomuuksia analysoidessaan Airaksinen näki myös, miten suuri rooli alkoholilla on.

– Minun aineistossani tapaturmaan joutuneista kolmasosa oli humalassa. Se on huolestuttavaa.

Monet pyöräturmiin joutuvat ovat alkoholiongelmaisia, joilla ei ole sitä kypärääkään. Heille sattuu yleensä toistuvasti muitakin kolhuja.

Yksin pyörällä kaatuneiden määriä ei löydy Suomen tilastoista, sillä poliisi käy harvoin tapahtumapaikalla.

Liikenneselvityksiä töikseen tekevä Noora Airaksinen toivoisi poliisin ja terveydenhuollon yhteistä tietokantaa, jotta Suomessakin nähtäisiin paremmin, miten pyöräilyn lisääntyminen vaikuttaa onnettomuuksien määriin ja millaisia loukkaantumisia pyörällä tapahtuu.

Se toki tiedetään, että vakavia loukkaantumisia sattuisi huomattavasti vähemmän, jos pyöräillessä käytettäisiin useammin kypärää. Suomessa on edelleen kolkkia, joissa kypärä ei ole vielä tullut muotiin.

Airaksinen kannustaa hankkimaan kypärän ja käyttämään sitä.

– Voin sanoa omasta kokemuksestani, että siihen kypärään tottuu hirveän nopeasti ja siitä tulee nopeasti itsestäänselvyys. Kun ottaa vain sen askeleen, että alkaa käyttää, niin sen jälkeen se on helppoa.

Koulun joulujuhlat taas edessä? Näillä vinkeillä et nolaa itseäsi tai lastasi

Yle uutiset - Ke, 12/19/2018 - 07:50

Koulun joulu- ja kevätjuhlat ovat yleensä ilon ja riemun hetkiä – niin koululaisille kuin heidän vanhemmilleen. Vaikka joulujuhlissa ei nähtäisikään paimenia kedolla tai Jeesus-lasta seimessä, liittyy tilaisuuteen ilon lisäksi paljon jännitystä.

Vanhemmat jännittävät, miten heidän lapsosensa pärjää ja osaa käyttäytyä. Lasta tai nuorta jännittää ehkä oma pärjääminen, mutta myös se, kuinka isä tai äiti osaavat käyttäytyä luokka- ja koulukavereiden sekä opettajien edessä.

Ei ole ennenkuulumatonta, että kotona tulee jälkipuheita siitä, miksi "isä heilui niin hassusti" tai "äiti puhui liian kovalla äänellä".

Erityisluokanopettaja Kalle Sundström vantaalaisesta Simonkylän koulusta tietää, että vanhempien puheet ja pukeutumiset ovat nuoria mietityttäviä asioita.

Joillekin lapsille tai nuorille on suorastaan kauhuskenaario, että isä tai äiti päättävät osallistua koulun juhlaan tai koulun ja kodin yhteistyöpäivään. Sundströmin mukaan joillekin koululaisista asia on niin vaikea, että he ilmoittavat, etteivät tule paikalle, jos huoltaja tulee.

Vanhemman on vähintäänkin syytä pitää mielessä, että koskettelu ja halaukset ovat täysin pannassa.

Jutun kirjoittajan lapsen tekemät ohjeet.Henrietta Hassinen / Yle Moni on silti salaa tyytyväinen

Sundströmin mukaan kriittisin vaihe on, kun nuori siirtyy yläkouluun eli kuudennelta luokalta seitsemännelle. Kuudesluokkalaiset voivat vielä olla helpottuneita siitä, että saavat olla lapsia. Seiskalla täytyy jo ottaa nuoren roolia.

Opettaja näkee muutoksen, mutta toisaalta myös sen, että nuoret ovat oikeasti "ihan samankokoisia ja samanikäisiä räkänokkia", naureskelee Sundström.

Vaikka isän tai äidin kosketukset ja halaukset olisivatkin pannassa, ei asia ihan niinkään ole. Nuoria on monenlaisia, ja vaikka kavereille sanottaisiinkin vanhemmista tylysti, saattaa nuori silti olla muikeana, kun äiti tai isä ovat paikalla.

– Halipula iskee usein yläkoululaisiinkin, kun huoltaja on paikalla, sanoo Sundström.

Sitä paitsi nuorille on usein tärkeää, että vanhemmat ja kaverit näkevät joulujuhlien esityksen, jota on hiottu pitkin syksyä. Myös opettaja huomaa nuorten tyytyväisyyden siitä, että vanhemmat ovat paikalla.

Opettajan ja nuoren viestinnällä on myös omat julkilausumattomat sääntönsä. Vaikka nuori saattaa sanoa "faijan olevan nolo", ei kukaan oleta opettajan myöntävän, että "niinhän se todellakin on".

Usein kyse on Sundströmin mukaan siitä, että opettajan kuuluu kiistää isän nolous, jolloin nuori voi sanoa, että kyllä siinä on varmaan hyviäkin puolia, kun opettajakin sanoo niin.

– Pikkuisen show-luonteisia nämä keskustelut, kokenut erityisopettaja virnuilee.

Kannattaa ehkä puhua etukäteen

Sundströmin neuvo on, että vanhempien osallistumisesta koulun tapahtumiin keskusteltaisiin perheessä etukäteen, jos sellainen tuntuu tarpeelliselta.

Jos lapsi tai nuori kokee ahdistusta, kannattaa jutella vanhempien kanssa siitä, mikä on epätoivottavaa. Aikuistenkin on helppo noudattaa lasten toiveita, jos he ymmärtävät, mistä on kyse.

Jos keskustelua ei käydä, voi käydä niinkin, että äiti tulee poskeen kiinni luokkakavereiden nähden. Sen jälkeen on turha vinkua siitä, mikä meni pieneen, sanoo Sundström.

Sitä paitsi monilla nuorilla on vanhempiensa kanssa niin mutkattomat välit, että käyttäytyminen on sisäänrakennettua tavalla, joka tyydyttää molempia, hän lisää.

Henkilöauton ja katumaasturin nokkakolari ruuhkautti liikennettä Limingantullissa

Kaleva - Ke, 12/19/2018 - 07:45
Joutsentien ja Limingantien risteyksessä Oulussa sattui henkilöauton ja katumaasturin nokkakolari keskiviikkoaamuna.

Kirjasto houkuttelee uusien tarinoiden pariin – "Sokkotreffit kirjan kanssa" on kuin joulu arjen keskellä

Yle uutiset - Ke, 12/19/2018 - 07:39

Kirjastonkävijä voi usein valita itselleen uutta lukemista virkailijoiden valitsemista näyttelyvitriineistä. Näiden rinnalle on kehitelty myös astetta jännempi tapa valita uutta lukemista.

– Itse törmäsin ideaan ensimmäisen kerran, kun opiskelin kirjastoalaa, kertoo "Sokkotreffit kirjan kanssa" Kemin kirjastolle tuonut Armi Rasilainen.

Rasilainen sanoo alkuperäisen ajatuksen lähteneen ulkomailta, vaikka hän törmäsikin ideaan ensimmäisen kerran eräässä eteläsuomalaisessa kirjastossa.

– Lainattavat kirjat on siis kääritty ruskeaan lahjapaperiin ja paketin päälle on laitettu pieni kuvaus sisällöstä. Ja tuon lyhyen kuvauksen perusteella saa valita itselleen uutta luettavaa, Rasilainen valottaa.

Kuvauksen perusteella ei välttämättä hoksaa, vaikka kyseessä olisikin itselle jo entuudestaan tuttu teos. Sen vuoksi näillä sokkotreffeillä voi valita useamman lukukumppanin.

– Parhaassa tapauksessa paketista voi löytyä uusi ja jännittävä kirjatuttavuus, Rasilainen sanoo.

Paketeilla on ollut kysyntää

Kemin kaupunginkirjastossa sokkotreffit kirjan kanssa on mahdollista tehdä joulun alkupäivistä pyhien yli. Rasilaisen mukaan tempaus on otettu kirjaston kävijöiden kesken innolla vastaan.

– Kirjapaketteja on lähtenyt tosi hyvin liikkeelle ja kun sana on kiirinyt, niin on tultu suoraan tiskiltä kysymään, että missä täällä oli ne sokkotreffit, Rasilainen kertoo.

Hän kehottaakin lainaamisvaiheessa asioimaan tiskillä, sillä sokkotreffikirjat voidaan lainata ainoastaan asiakaspalvelutiskiltä. Syynä on se, että kirjastossa halutaan pitää kirjaa liikkeillä olevista kirjoista. Toisaalta lainaamisvaiheessa voisi automaatilta nähdä jo vahingossa kirjan nimen ja tekijän - ja yllätys menisi pilalle.

– Kun ei yhtään tiedä, millainen maailma paketista paljastuu, niin se on kuin olisi syntymäpäivät tai joulu arjen keskellä, Rasilainen hehkuttaa hauskaa tapaa tutustua itselle tuntemattomaan kirjallisuuteen.

Ruoka-allergiat saattavat vaikuttaa MS-taudin oireiluun

Yle uutiset - Ke, 12/19/2018 - 07:36

Ruoka-aineallergiat saattavat lisätä MS-tautia potevien oireilua ja vaikuttaa aivomuutosten ilmaantumiseen. Tuoreen tutkimuksen havainnot ovat mielenkiintoisia, mutta myös toisenlaisia tuloksia on saatu.

Nyt julkaistut havainnot perustuvat 1 400 MS-tautia sairastavan aikuispotilaan terveystietoihin ja aivokuvauksiin. Osallistujista 920:lla oli ainakin yksi allergia. Ruoka-aineallergia oli 240 potilaalla.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot allergioista tietoihin potilaiden MS-taudin pahenemisjaksoista, he havaitsivat pahenemisjaksot noin kolmanneksen yleisemmiksi ruoka-aineallergioita potevilla. MS-tautiin kuuluvia aivomuutoksia heillä oli noin 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin potilailla, joilla ei ollut allergioita. Muut kuin ruoka-aineallergiat eivät liittyneet MS-taudin oireisiin.

MS-taudilla ja muilla autoimmuunitaudeilla on yhteisiä immuunijärjestelmään liittyviä piirteitä, jotka voivat selittää yhteyden. Toinen selitys voi olla suoliston bakteerikannat ja niiden häiriöt.

Tutkimusten mukaan bakteereilla voi olla osansa MS-taudissa, ja ruoka-aineallergiat voivat vaikuttaa suoliston bakteerikantoihin. Mekanismista ei tosin ole varmaa tutkimusnäyttöä.

MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 7 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat muun muassa halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

Simpsoneiden ääninäyttelijänäkin tuttu ohjaaja Penny Marshall on kuollut

Muropaketti - Ke, 12/19/2018 - 07:36

Ohjaajana, tuottajana ja näyttelijänä tunnettu Penny Marshall on kuollut.

TMZ-sivuston mukaan Penny Marshall kuoli maanantaina kotonaan Hollywood Hillsissä. 75 vuoden ikään ehtineen viihdekonkarin kuolinsyyksi on ilmoitettu diabeteksen aiheuttamat komplikaatiot.

Penny Marshall tuli tutuksi muun muassa elokuvien Big, Heräämisiä ja Omaa luokkaansa ohjaajana. Näyttelijänä hänet tunnettiin esimerkiksi Saturday Night Livestä, Laverne & Shirleysta ja Murder Policesta. Marshall teki myös Simpsoneiden historiaa: hän oli ensimmäinen vieraileva ääninäyttelijä, joka tähditti Fox-kanavan hittisarjaa. Vuosi oli 1990 ja jakso Some Enchanted Evening.

Pitkän uran tehneen Penny Marshallin viimeiseksi työksi jäi jälkituotantovaiheessa oleva ja tiettävästi ensi vuonna ilmestyvä Rodman-dokumentti.

Penny Marshall IMDb:ssa

Penny Marshall Wikipediassa

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä