Uutiset

Pakoautokuski tyttöystävineen haluaa aloittaa uuden elämän, mutta saa peräänsä katkeran rikostoverin

Kaleva - Ke, 08/22/2018 - 07:00
Kriitikko Pekka Eronen valitsee kolme päivän kiinnostavinta elokuvaa.

Yhä useampaan Apple-koneeseen tarttuu virus – Haittaohjelmien määrä räjähti parin vuoden aikana

Kaleva - Ke, 08/22/2018 - 07:00
Yhdysvaltalaisen haittaohjelmien torjuntaan erikoistuneen yrityksen McAfeen mukaan Mac-haittaohjelmien määrä seitsenkertaistui vuoden 2016 aikana.

Tarvitsemme vanhusasiainvaltuutetun puolustamaan ikääntyneiden asemaa

Kaleva - Ke, 08/22/2018 - 07:00
Julkisuudessa uutisoidaan karuja asioita vanhustemme arjesta. Erityisesti pitkäaikaishoivassa on piirteitä, jotka eivät noudata tutkimusten ja oppikirjojen linjauksia.

Mona Mannevuon kolumni: Loman aloittaminen on vaikeaa ja lomaltapaluu yhtä vaikeaa

Yle uutiset - Ke, 08/22/2018 - 06:45
Kolumni

Ikkuna kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Toukokuusta syyskuuhun kuumin uutispuheenaihe on kesäloma.

Touko-kesäkuussa asiantuntijat varoittelevat lomalle lähtemisen vaaroista. Heinäkuussa uutisoidaan lomalla olemisen riskeistä, ja elokuussa lomalta paluuseen liittyvistä ahdistuksista.

Tutkimusten mukaan loman aloituksen voi pilata jo töissä. Lomailun voi pilata myös lomaillessa, sillä liiallinen passiivisuus käy terveyden päälle.

Töihin palaamiseen liittyvä ahdistus taas on neuroosien uusi alalaji, joka on enemmän sääntö kuin poikkeus. Loman aiheuttamille sielullisille vammoille lienee oma tautiluokituksensa.

Vapaa-ajan vietto on totisesti oma taiteenlajinsa.

Vapaa-aikaan kytkeytyvät neuroosit eivät kuitenkaan ole uusi ilmiö. Suomalaisen työkansalaisen ja vapaa-ajan suhde on askarruttanut asiantuntijoita ennenkin.

Esimerkkinä mainittakoon Mielenterveys-lehden erikoisnumero vuodelta 1965. Lehden pääkirjoituksen otsikko kuuluu näin: ”Lisääntyvä vapaa-aika – mielenterveysongelmako?”

Ohjelmaton toimettomuus ei suinkaan ole lepoa eikä kansalaiselle eduksi.

Pääkirjoituksessa hermo- ja mielitautien sekä työlääketieteen erikoislääkäri Toivo A. Pihkanen kirjoittaa teknillisen kehityksen johtavan työajan lyhenemiseen. Työajan lyheneminen taas asettaa yhteiskunnan pulmalliseen tilanteeseen.

Yhtäältä on hyvä, että työläinen vapautuu pakonalaisesta raatamisesta ja työn ahdistavasta taakasta, joka on vaivannut aiempia sukupolvia. Toisaalta ohjelmaton toimettomuus ei suinkaan ole lepoa eikä kansalaiselle eduksi.

Suomi kun ei ole mikään oleskeluyhteiskunta.

Mikä ohjelmattomassa toimettomuudessa – lorvimisessa – sitten on niin tavattoman vaarallista?

Mielenterveys-lehden erikoisnumerossa työn ja vapaa-ajan suhdetta pohtii myös silloinen Työterveyslaitoksen johtaja Leo Noro. Hän tiivistää joutilaisuuden pulman raamatulliseen sananlaskuun: laiskoilla käsillä piru töitään teettää.

Noron mukaan normaalin työkansalaisen psyykelle on suorastaan haitallista istua kotisohvalla kädet ristissä. Toimettomuus aiheuttaa väistämättä kurittomuusilmiöitä, etenkin juopottelua.

Innokkaimmat työmyyrät taas kärsivät sunnuntaineurooseista, koska heidän hermostonsa ei kykene siirtymään työihmisestä vapaa-ajan ihmiseksi. Siksi teollisuuslääkärit arvioivat, että 8 tuntia työtä 6 päivää viikossa olisi suomalaisen työkansalaisen terveydelle paras vaihtoehto.

Suomalaiset pelkäävät joutilaisuutta niin paljon, että viikonloppuna säntäillään entistäkin enemmän.

Noron näkemys sunnuntaineurooseista näyttää pitävän kutinsa myös 2010-luvulla, joskin nyt kyseessä on lauantaineuroosi. Tuoreimpien Firstbeat-sykemittausten tulosten mukaan lauantai on työkansalaiselle stressaavin päivä.

Työmyyrän kierrokset kasvavat lauantaisin. Ensin hän on tehnyt ahnaasti töitä koko viikon. Sen jälkeen vapaa-aikaan on ladattu suuria odotuksia, ja lukuisia aktiivisuutta korostavia suorituksia. Näin stressitasot kasvavat ja kuormitus kasaantuu.

Mitä ilmeisemmin suomalaiset pelkäävät joutilaisuutta niin paljon, että viikonloppuna säntäillään entistäkin enemmän.

Mikä noidankehä! Ei ihme, että (työ)psykologeilla on kädet täynnä töitä.

Vapaa-aika on siis vahingollista suomalaiselle mielenlaadulle. Näin ollen kesäloma on mielenterveydelle suorastaan vaarallinen.

Noron mukaan kesäloma on enemmän uhka kuin mahdollisuus seuraavista syistä.

Ensinnäkin, työkansalainen ahdistuu, mikäli hän matkustaa liian hienoon lomakeskukseen. Hienossa lomakeskuksessa lomailija tunnistaa sekä rahattomuutensa että avuttomuutensa seurustelu- ja tanssitaidoissa.

Toiseksi, lomalla ajellaan autolla ahnaasti jopa satoja kilometrejä päivässä. Sellainen ajelu rasittaa elimistöä tavattoman paljon – jopa saman verran kuin viikon kohtuullinen työ kotioloissa.

Loman jälkeen töihin palaa uupunut työkansalainen, jolle vapaa-aika on pahimmassa tapauksessa aiheuttanut vaikeasti paranevia sielullisia vammoja.

Kolmanneksi, ylenmääräinen syöpöttely ja juopottelu sekä nähtävyyksien ahkera katselu väsyttävät kauheasti. Lomalla myös liikutaan aivan liian usein kielitaidottomana vieraissa oloissa.

Loman jälkeen töihin palaa uupunut työkansalainen, jolle vapaa-aika on pahimmassa tapauksessa aiheuttanut vaikeasti paranevia sielullisia vammoja.

Eikä siinä kaikki. Loman jälkeen työntekijä saattaa olla tyytymätön omaan palkkaansa nähtyään muiden hienot ja arvokkaat ”hobbyvälineet”. Näin ollen työläinen haluaisi palkkaansa nostettavan, mutta myös työaikaa lyhennettävän.

Erityisesti passiivinen lomailu heijastuu myös työntekijöiden kuntoon, ja työhön palaa lihastoltaan heikkoja ja helposti hengästyviä yksilöitä.

Silti vapaa-aikana ei saa olla liian aktiivinen, ettei vapaa-aika muistuta liikaa työtä.

Vapaa-aikaan ja lomailuun liittyvien sääntöjen tulkitseminen on käsittämättömän hankalaa. Itse asiassa se on niin monimutkaista, että töissä pääsee lopulta helpommalla.

Onneksi kohta on syksy.

Mona Mannevuo

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Turun yliopistossa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -konsortiossa. Lisäksi hän työstää kirjaa tunteiden, neurotieteiden ja suomalaisten työnjohto-oppien kytköksistä. Hän kirjoittaa kolumneja yksityishenkilönä eivätkä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.

Herätys: Hellekesä johti teurastuksiin maitotiloilla, Niinistö tapaa Putinin, näin muutat onnistuneesti, lännestä tulee sateita

Yle uutiset - Ke, 08/22/2018 - 06:14
Rehupula toi maitotilalle teurastukset

Maanviljelijöiden pahin pelko toteutui: eläimiä on teurastettu tai joudutaan teurastamaan kuivuuden aiheuttaman rehupulan vuoksi. Maskulaiselta maitotilalta on laitettu teurastamoauton kyytiin jo seitsemän lehmää, eivätkä ne todennäköisesti ole ainoat. Rehupula vaivaa tiloilla ympäri Suomen.

Niinistö ja Putin tapaavat Sotshissa – Lue, kenelle presidentti selostaa keskustelujaan

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Mustanmeren rannalla Sotshissa. Keskusteluissa käytäneen läpi ainakin Ukrainan kriisiä, Syyrian sisällissotaa sekä arktisen alueen ympäristöongelmia. Presidentti tekee selkoa keskustelujensa yksityiskohdista luottamuksellisellisesti avainministereille kahden kesken. Laajemmissa kokouksissa selvitykset vierailuista ovat yleisluontoisia.

Niinistö ja Putin Sochissa 2014.Mikhail Klimentjev / EPA Trumpin entiset avustajat oikeudessa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort on todettu syylliseksi vero- ja pankkipetoksiin. 69-vuotias Manafort katsottiin syylliseksi kahdeksaan syytekohtaan.

Presidentti Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen on myöntänyt syyllistyneensä vero- ja pankkipetoksiin sekä kampanjarahoituksen väärinkäyttöön. Cohen myönsi oikeudessa maksaneensa kahdelle naiselle, jotka väittivät, että heillä oli ollut suhde Trumpin kanssa.

Michael Cohen, Donald Trumpin henkilökohtainen ex-asianajaja Yhdysvaltojen liittovaltion tuomioistuimen kuulemistilaisuuden jälkeen New Yorkissa.Jason Szenes / EPA Muutto lähestyy ja hermot kiristyvät? Ei hätää, lue vinkit pakkaamiseen ja onnistuneeseen muuttopäivään

Keräsimme muuttoyrittäjän vinkit siihen, kuinka muuttolaatikoiden tarpeen voi arvioida ja miten taulutelevisio on helpoin pakata muuttokuormaan. Lue jutusta, kuinka tekstiileillä täytetty säkki auttaa kuorman teossa. Ennen muuttoa ja sen aikana on hyvä myös muistaa syödä sopivasti.

Muuttomiehet nostavat nojatuolia.Derrick Frilund / Yle Pouta vaihtuu iltaa kohti sateisiin

Keskiviikkoaamu on aurinkoinen ja viileä. Päivällä pilvisyys lisääntyy ja lämpötila kohoaa etelässä ylimmillään 20 asteen tuntumaan. Lännestä saapuu illan aikana sadealue ja tuuli voimistuu. Torstaina ja perjantaina on odotettavissa sateita. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Sääennuste keskiviikolle 22. elokuuta.Yle

Niinistö ja Putin tapaavat tänään Sotshissa – Yle listasi Niinistön yhteydenpidon, vain harva tietää keskusteluista tarkemmin

Yle uutiset - Ke, 08/22/2018 - 06:10

Muu maailma kiinnostuu toisinaan tavanomaista enemmän Suomen presidentin tapaamisista. Näin tapahtui elokuussa 2014, kun Sauli Niinistö matkusti Sotshiin tapaamaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

Niinistö oli ensimmäinen EU-maiden johtaja, joka itse matkusti Venäjälle Krimin valtauksen jälkeen tapaamaan Putinia.

Tänään tapaamispaikka on jälleen samainen Sotshi – Vladimir Putinin virka-asunto Mustanmeren rannalla.

Niinistö tapasi Putinin juuri heinäkuun puolivälissä, kun tämä neuvotteli Suomessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Heti tämän jälkeen Putin kertoi julkisuuteen tapaavansa Niinistön taas elokuussa. Yhteydenpito näyttää siis tiheältä.

Yle listasi, miten Niinistö on presidenttinä tavannut valtioiden johtajia ja ministereitä sekä soitellut ja vastannut puheluihin.

Niinistö kertoo tapaamisistaan julkisuuteen niukasti, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaaville poliitikoille enemmän.

Syvällisemmin tapaamistensa sisältöä presidentti pui vain luottamuksellisesti kahden kesken. Näihin keskusteluihin pääsee vain kourallinen poliitikkoja, kertovat Ylen haastattelemat lähteet.

Niinistön yhteyksissä Venäjä ja Saksa ylitse muiden

Presidentti tapaa ja pitää yhteyttä tiheästi erityisesti eurooppalaisten johtajien kanssa. Tiiviit suhteet Venäjälle ja Saksaan pistävät silmään. Presidentin kanslian julkaisemien tietojen perusteella Niinistö soittaa erityisesti Putinille sekä Saksaan liittokansleri Angela Merkelille tai liittopresidentille.

Muitakin valtiojohtajia presidentti Niinistö tapaa, mutta vähemmän säännöllisesti. Epämuodollisempia keskusteluja Niinistö käy esimerkiksi Nato-kokousten yhteydessä.

Presidentin tapaamisten listaa silmäilemällä selviää, että Venäjä-tapaamiset ovat säännöllisiä ja toistuvia.

Vladimir Putin aloitti kolmannen kautensa Venäjän presidenttinä samana vuonna kuin Sauli Niinistö ensimmäisen kautensa Suomen presidenttina vuonna 2012.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Syvällisemmin Niinistö puhuu kahden kesken

Harva tietää, mitä Niinistö on esimerkiksi Putinin tai Merkelin kanssa kahden kesken puhunut.

Kävimme taustakeskusteluja ihmisten kanssa, joiden asemansa puolesta oletetaan tietävän presidentin kansainvälisestä yhteydenpidosta. Yle tavoitteli juttua varten myös joitakin presidentin kanslian nykyisiä tai entisiä työntekijöitä. He eivät halunneet keskustella aiheesta.

Virallinen paikka asioiden puimiseen on niin sanottu utva eli valiokunta, jossa presidentti ja hallituksen keskeiset ministerit linjaavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Valiokunnassa presidentti kertoo tapaamisistaan kuitenkin yleisellä tasolla ja kirjallisin raportein. Utvassa käydään muodollista, asialistassa pysyvää keskustelua. Useimpien Ylen lähteiden mukaan utvan keskusteluissa ei aina mennä syvälle asioihin.

Sen sijaan presidentti Niinistö tekee selkoa vierailuistaan kahdenkeskisissä keskusteluissaan luottamuksellisemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin laajalle kuulijakunnalle.

Miksi presidentin keskusteluiden sisällöstä tiedetään niin vähän? Kahdenkeskisistä keskusteluista harva haluaa tai uskaltaa puhua.

Kahdenkeskisiä keskusteluja tapaamistensa sisällöstä Niinistö käy ainakin pääministerin ja ulkoministerin kanssa, esimerkiksi raja-asioista sisäministerin kanssa.

Osa muistakin poliitikoista kertoo käyvänsä syvällisemmiksi kuvaamiaan keskusteluita presidentin kanssa. Ne käydään kuitenkin aina kahden kesken. Presidentti tapaa myös puolueiden puheenjohtajia.

Miksi presidentin keskusteluiden sisällöstä tiedetään niin vähän? Utvan keskustelut eivät ole julkisia. Kahdenkeskisistä keskusteluista harva haluaa tai uskaltaa puhua.

Eduskunta saa selkoa presidentti Niinistön tapaamisista esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan kautta. Valiokunnalla on puolivuosittain tapaaminen presidentin kanssa.

Kansanedustajat kuulevat tapaamisista Niinistön suullisen selvityksen ja keskustelevat presidentin kanssa.

Eurooppa-politiikan käsittely eduskunnassa on toisenlainen. Pääministeri Juha Sipilä sekä muut ministerit antavat liki viikottain sekä suullisia että myös kirjallisia selvityksiä EU-kokouksista ja neuvottelutilanteista.

Sotshi 2014 – Niinistölle yhteys jo arvo sinänsä Viimeksi Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Sotshissa elokuussa 2014, Venäjän Krimin valtauksen jälkeen ja Itä-Ukrainan sodan alettua.Mikhail Klimentjev / EPA

Niinistön ja Putinin tapaaminen Sotshissa elokuussa 2014 herätti keskustelua. EU oli päättänyt samana keväänä keskeyttää kahdenkeskiset tapaamiset Venäjän kanssa Krimin valtauksen vuoksi.

Samalla matkalla Niinistö tapasi myös Ukrainan kriisin toisen osapuolen, Ukrainan presidentin Petro Porošenkon Kiovassa.

Jo vuonna 2014 kuitenkin arvioitiin, ettei Niinistö olisi lähtenyt matkaan, ellei tapaamisesta olisi ollut yhteisymmärrystä merkittävimpien EU-maiden johtajien kanssa.

Suomalaisnäkökulmasta vierailu keskittyi silloin tuoreen Ukrainan kriisin ratkaisemiseen ja vuoropuhelun rakentamiseen Venäjän ja Euroopan unionin kesken.

Niinistö ei kuitenkaan ollut ensimmäinen EU-johtaja, joka tapasi Putinin kahdenvälisesti Krimin valtauksen jälkeen. Putin näet tapasi Itävallan presidentin kesäkuussa 2014 Itävallan maaperällä Wienissä.

Lisäksi Putin ehti tavata ennen Niinistöä mm. Ranskan silloisen presidentin François Hollanden, Britannian senaikaisen pääministerin David Cameronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Ranskassa kesäkuussa 2014.

Vuoden 2014 tapaamisen merkitystä kansainvälisessä politiikassa ei ole syytä liioitella, mutta keskiviikkoinen tapaaminen jäänee kuitenkin selvästi vähemmälle huomiolle kansainvälisesti. Vuonna 2014 Niinistö korosti, että yhteydenpito jo sinällään on arvokasta.

Euroopan Venäjä-suhde välillä koetuksella – Suomi hoitaa asioitaan

Suomi hoitaa ulkopolitiikkaa sekä yhdessä EU-maiden kanssa että suoraan omin yhteyksin.

Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota ovat jakaneet Euroopan maita suhteessa Venäjään. Ukrainan tilannetta hoitivat koko Euroopan puolesta Saksa ja Ranska Normandia-ryhmässä. Suomi kävi rinnalla myös omaa keskusteluaan.

Tänä vuonna esimerkiksi Skripalien myrkyttäminen hermomyrkyllä sai Ison-Britannian äänenpainot kärjistymään. Yhdysvallat ja Eurooppa karkottivat venäläisiä diplomaatteja – Suomikin lähetti kotiin yhden diplomaatin.

Niinistö on niin ikään nostanut hermomyrkkytapauksen esiin puhuessaan Putinin kanssa. Samaan aikaan on kuitenkin keskustelu myös muista asioista.

Aina puheissa: kahdenväliset ja kansainvälisen asiat

Presidentin asialista Putinin kanssa tavatessa on usein samankuuloinen kuin edelliselläkin kerralla.

Asialistalla on lähes aina kansainvälinen tilanne tai kahdenväliset asiat. Nämä aihepiirit kattavat käytännössä kaiken mahdollisen.

Monesti keskustelun aihepiiriksi mainitaan myös talous.

Vuoden 2014 jälkeen Ukrainan tilanne on ollut Niinistön keskustelussa jatkuvasti, samoin Itämeren turvallisuus.

Presidentin kanslia tiedottaa Niinistön yhteydenpidosta muiden maiden ministereiden ja valtionjohtajien kanssa, mutta syvällisemmin ei keskusteluiden sisältöä yleensä valoteta.

Konkreettisimpia asioita, joista presidentin kanslia on Putinin kanssa käydyistä keskusteluista tiedottanut, ovat Skripalien myrkytystapaus ja esimerkiksi suuret sotahajoitukset.

Poikkeuksen muodostavat kaksi teemaa, joista Niinistö nimenomaan haluaa puhua. Presidentti Niinistö nosta useasti esiin ympäristökysymyksiä – esimerkiksi arktisen alueen nokiongelmat. Hänen lempiteemansa on myös lentoturvallisuuden transponderi-aloite, josta hän on puhunut julkisuudessa usein.

Presidentti on kertonut, että hän arvostaa pieniä konkreettisia askelia, joilla asioita voi yrittää edistää. Niitä harva vastustaa. Toisaalta muut valtiojohtajat eivät pidä näitä asioita esillä.

Vuoden 2014 jälkeen Ukrainen tilanne on ollut Niinistön keskustelussa jatkuvasti, samoin Itämeren turvallisuus.

Ukrainan kriisi ja Helsingin huippukokous ehkä keskusteluissa Presidentit Sauli Niinistö (vasemmalla) ja Vladimir Putin (oikealla) pelasivat jääkiekkoa Pietarissa 2012.Alexei Nikolsky / EPA

Mistä sitten puhutaan keskiviikkona Sotshissa Putinin ja Niinistön kesken?

Ylen eri lähteistä saamien arvioiden perusteella Ukrainan tilanne on erittäin todennäköisesti presidenttien keskusteluissa. Mutta tilanne saatetaan vain todeta, sillä Itä-Ukrainan taistelujen rauhanneuvottelut eivät ole viime aikoina edenneet.

Ukrainassa järjestetään sekä presidentin että parlamentin vaalit ensi vuonna. Ulkopoliittisen instituutin katsauksessa on ennakoitu, että Venäjä saattaisi yrittää palauttaa vaikutusvaltaansa Ukrainassa vaalien yhteydessä.

Syyrian sisällissodan selvittely voi olla yksi keskustelunaihe. Erityisesti Iranin vaikutusvalta Syyriassa kiinnostaa myös Israelia ja Yhdysvaltoja.

Presidentti Niinistöä kiinnostanevat myös Vladimir Putinin näkemykset Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin heinäkuisesta tapaamisesta Helsingissä.

Avoinna on, mitä Putin Helsingin huippukokouksesta haluaa kertoa. Yksi asia voisi olla aserajoitus- ja asevalvontaneuvottelut.

Pohjois-Korean tilanne voi olla presidenttien keskustelulistalla Sotshissa.

Tuskin uusia avauksia Suomen ja Venäjän suhteisiin

Niinistön ja Putinin keskusteluissa alueellinen yhteistyö tarkoittanee ainakin puhetta Arktisen neuvoston toiminnasta ja erityisesti presidentti Niinistön esille nostamasta niin sanotun mustan hiilen ongelmasta.

Musta hiili eli noki nopeuttaa jään ja lumen sulamista arktisella alueella. Nokinen jää heijastaa auringon lampösäteilystä vähemmän takaisin avaruuteen.

Pietarin juomavettä uhkaavien Krasnyi Borin jätealtaiden kunnostus voi olla myös lyhyesti esillä. Kaatopaikan kunnostuksessa ollaan pääsemässä eteenpäin.

Usein Vladimir Putinilla on tapana ladella maiden väliset talousluvut tapaamisen alussa, vaikka niihin ei paljoa keskusteluissa puututtaisikaan.

Tämänkertaisen Niinistön ja Putinin tapaamisen odotetaan olevan enemmän päivityskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteisiin sekä kansainväliseen politiikkaan kuin uusien avauksien esiinmarssi. Venäjä ei yleensä järjestä Suomelle suuria yllätyksiä kahdenvälisisssä keskusteluissa.

LUE LISÄÄ:

Näin presidentti Sauli Niinistö on pitänyt yhteyttä muihin maihin - Ylen listaus

Muistatko Putinin valtakauden ongelmat Suomen ja Venäjän välillä? 2000-luvulla on keskusteltu näistä aiheista

Tutkijat arvostelevat Sauli Niinistöä epäselvyydestä ja rajoittuneesta maailmankuvasta, ykköshetki huipputapaamiset

Taide koristaa pian Pohjantien uusia meluaitoja – "Siihen tulee eräänlainen Oulujoen siluetti"

Kaleva - Ke, 08/22/2018 - 06:07
Pohjantien remontti jatkuu ensi vuoteen. Tietaidetta pääsee ihailemaan ensi kuussa.

Elsi Katainen pyrkii Euroopan parlamenttiin – ei asetu ehdolle muissa vaaleissa

Yle uutiset - Ke, 08/22/2018 - 06:05

Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk.) lähtee eurovaaliehdokkaaksi ensi kevään vaaleihin. Sen sijaan eduskunta- tai maakuntavaaleihin hän ei asetu ehdolle.

Katainen ilmoitti jatkosuunnitelmistaan keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Vantaalla tiistaina.

– Olen äärimmäisen motivoitunut tekemään töitä Euroopan parlamentissa, sillä EU:ssa voi vaikuttaa koko Suomen elinvoimaan ja EU:n tulevaisuuteen, Katainen kertoo tiedotteessaan.

Katainen kertoo haluavansa jatkaa vaikuttamistyötä Suomelle elintärkeissä EU-hankkeissa, joiden käsittely ei pääty tähän vaalikauteen.

– Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on pelissä Suomen maataloustuotannon jatkuminen, jonka puolesta on taisteltava kaikin voimin. Suomen erityisolosuhteet, harvaanasutus ja ilmasto tulee aina ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä.

Katainen aloitti työt Euroopan parlamentissa maaliskuussa. Tätä ennen hän toimi kansanedustajana yksitoista vuotta. Katainen on toiminut muun muassa Keskustanaisten puheenjohtajana sekä keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana.

Pahin pelko toteutui maitotilalla: jo seitsemän nelijalkaista perheenjäsentä viety teuraaksi, eikä se siihen jää

Yle uutiset - Ke, 08/22/2018 - 06:05
Tästä on kyse
  • Kuiva kesä on johtanut rehun puutteeseen maatiloilla.
  • Tilalliset joutuvat laittamaan teuraaksi eläimiä, jotka eivät tuota tarpeeksi.
  • Ongelma koskettaa tilallisia ympäri Suomen.

Kairisten tilalla Maskussa, parikymmentä kilometriä Turusta, on jouduttu kovan paikan eteen. Karjan rehu ja rahat ovat kuivan kesän jäljiltä niin loppu, että kymmenen prosenttia tilan lehmistä on pitänyt laittaa teuraaksi. Viisi lehmää koki loppunsa viime viikolla ja kaksi jo sitä ennen.

Emäntä Seija Kairinen laskeskelee, että navetassa häntää heiluttaa vielä viitisenkymmentä lehmää. Lisäksi ulkosalla on nuorkarjaa.

– Kaikkemme täällä koitetaan, että jokainen lehmä hoidettaisiin hyvin, Kairinen sanoo.

Eino Kossila / Yle

Rehusiiloihin ei ole tänä kesänä saatu omilta pelloilta tarpeeksi täytettä. Lehmille onkin syötetty myös muualta ostettua rehua.

Seija Kairinen esittelee tyhjiä rehusiiloja.

– Todella tiukoilla mennään. Saimme pellosta vain noin 30 prosenttia normaaliin verrattuna. Jos rehua on ollut myytävänä, niin se on ollut hirvittävän kallista. Meillä on tähän mennessä mennyt tähän noin 37 000 euroa, Kairinen sanoo.

Kovaa karsintaa nyt pidetään. Pitää koko ajan katsoa, että kuka on seuraava lähtijä. Seija Kairinen

Summaan ei ole laskettu peltojen sadetuksesta aiheutuneita kuluja. Myöskään kaikkia talvella tarvittavia ostorehuja ei ole vielä hommattu.

Eläimille annettavaa rehun määrää on ollut pakko vähentää.

– Pidän kyllä rehua kauemmin lehmien edessä. Niiden täytyy syödä tarkemmin, mutta eivät ne oikein tykkää siitä lopusta. Niiden on nyt vain opittava, Kairinen sanoo.

Tilanne saa itkemään

Emäntä on tukalassa tilanteessa ja pakotettu katsomaan lehmiään erilaisella silmällä.

– Katsomme tuotosta ja utareterveyttä. Seuraamme, kuinka ahkerasti lehmät käyvät robotilla. Teemme nyt kovaa karsintaa. Koko ajan pitää katsoa, kuka on seuraava lähtijä, Kairinen sanoo.

Ruokapulassa joukosta on pakko noukkia heikoimmat pois ennen talviruokinnan alkua.

– On turhaa laittaa huonotuottoinen lehmä pois vasta jouluna, jos se on jo ehtinyt syömään rehua.

Seija Kairinen ei pysty pidättelemään itkua katsellessaan lehmiä, joita hän kutsuu työkavereikseen ja hyviksi ystävikseen.

– Kyllä tämä hirveän surullista on. Viimeksi eilen ajattelin, ettemme tästä selviä, kun rahatilanne on niin paha, Karhinen sanoo ääni murtuen.

Parin viikon vanhan Penni-vasikan emä jouduttiin laittamaan teuraaksi.Eino Kossila / Yle

Lue lisää:

Viljasato jopa alle puolet tavanomaisesta – maitotilallinen valitsee jo teuraaksi meneviä lehmiä heinäpulan vuoksi

Hevostalleja uhkaa ensi talvena heinäpula, saattaa johtaa jopa eläinten lopettamisiin – "Se on vihoviimeinen vaihtoehto"

Lypsylehmiä viedään jo teuraaksi – Rehupula tyhjentää pian navettoja

Muutto lähestyy ja hermot kiristyvät? Ei hätää, lue vinkit laatikoiden pakkaamiseen ja onnistuneeseen muuttopäivään

Yle uutiset - Ke, 08/22/2018 - 06:00

Matot rullalle, astiat kääreisiin ja tavarat laatikoihin! Muutto uuteen kotiin on osalla edessä syyskuun alussa, kun opinnot tai uusi työ on alkamassa. Elo–syyskuun vaihde asettuu tänä vuonna vieläpä sopivasti viikonloppuun, jolloin moni vuokrasopimus päättyy ja uusi alkaa.

Keräsimme liudan vinkkejä siihen, kuinka pakata omaisuus muuttokuormaan ja mitä muuta kannattaa muistaa. Jutussa on käytetty lähteinä yli yhdeksän vuotta muuttopalveluja tarjonneen SB-Palvelujen yrittäjän Henri Paatelan tietoja, muuttoja kilpailuttavan Muuttomaailman vinkkejä sekä arkikokemusta lukuisista muutoista.

Muoviset muuttolaatikot pinoutuvat niissä olevien pykälien varaan, jos laatikot on pakattu maltilla.Derrick Frilund / Yle Pakkaa identtisiin laatikoihin

Muuttofirman työ käy nopeammin, jos muuttaja on pakannut kodin pientavaran yhdenmukaisiin laatikoihin.

Muuttoyritykset vuokraavat helposti pinoutuvia muovilaatikoita. Laatikkotarpeen arvioinnin lähtökohtana voi käyttää nyrkkisääntöä, jossa varataan yksi perinteinen muuttolaatikko asunnon neliötä kohden. Kuulostaa isolta määrältä laatikoita, mutta:

– Mieluummin viisi tyhjää, kuin viisi liian vähän, Paatela toteaa.

Fiksu muuttaja on ennen pakkaamista hankkiutunut turhasta tavarasta eroon. Miksi kantaisit mukanasi epämääräistä paperipinoa tai korjaamiskelvottomia vaatteita? Kierrätä, myy tai anna pois se, mitä et halua muuttaa mukanasi.

Älä sullo pakkauksia täyteen

Kukkuralleen ei kannata pakata. Silloin laatikot eivät pinoudu. Jos pakun perään kuskaa erikokoisia ja epämääräisiä pahvilaatikoita tai säkkejä, voi autoon jäädä hukkatilaa.

Edes muuttoammattilainen ei ole teräsmies. Laatikko on usein sopivan painava silloin, kun jaksat itse nostaa laatikon. Raskaan pakkauksen kantotyö vaikeutuu entisestään, jos esimerkiksi kirjoja täyteen lastatussa laatikossa ei ole lainkaan kädensijoja.

Derrick Frilund / Yle Muuttomies tykkää pehmeistä paketeista

Sopiva määrä pehmeitä tekstiilisäkkejä on etu muutossa, muuttoyrittäjä Paatela kertoo. Esimerkiksi arkivaatteilla tai muilla tekstiileillä täytetyt jätesäkit ovat apuna, kun kuorman vitriinejä tai muita tavaroita tuetaan ja tilkitään paikoilleen.

Tässäkin malttia! Lakanoilla täpötäyteen ladattu jätesäkki ei enää sovellu tavaroiden tukemiseen, ja lisäksi se painaa kuin synti.

Pehmeän säkin ominaisuudet kuorman tukemisessa katoavat myös silloin, jos sekaan laittaa yhdenkin särkyvän esineen.

Ruuvaa sängynpääty irti

Arkijärkikin sanoo, että mikä ei ole mennyt ulko-ovesta sisään, ei myöskään tule ulos. Tämän lisäksi kannattaa pohtia, joutuuko isoimpia kalusteita kantamaan tiukissa mutkissa rappukäytävässä.

Mitä vähemmän kalusteita joutuu purkamaan osiin, usein sen parempi. Purkamisesta syntyy erilaisia irto-osia ja ruuveja, joiden kuljettaminen on hankalampaa kuin kokonaisen kalusteen.

Parisängystä kannattaa kuitenkin irrottaa pääty jo ennen muuttopäivää.

Joskus isoimpien kalusteiden kanto vaatii voiman lisäksi kekseliäisyyttä ahtaiden käytävien tai ovien vuoksi.Derrick Frilund / Yle Muovi suojaa lialta

Paatelan mukaan moni muuttaja miettii sohvien ja sänkyjen suojaamista lialta esimerkiksi kiristekalvolla eli "muuttajan kelmulla", mutta hänen mukaansa valtaosa kalusteista pärjää ilman muovipaketointia.

– Jos toteuttaa paketoinnin, se pitää tehdä viimeisen päälle hyvin. Teippiä säästelemättä, hän sanoo.

Ennen sohvan paketointia kannattaa kuitenkin ottaa irtonaiset sohvatyynyt sivuun ja pakata ne esimerkiksi jätesäkkeihin.

Muovilla voi myös kääriä esimerkiksi laatikoston laatikot kiinni kantamisen ja kuljetuksen ajaksi. Teippauksia suoraan esimerkiksi maalatuille puupinnoille kannattaa välttää, koska teippiä irrottaessa kalusteen pinta voi kärsiä.

Kääri televisio täkkiin

Iso taulutelevisio voi aiheuttaa pakkaamisessa päänvaivaa. Löytyykö häkkivarastosta television alkuperäispaketti? Onnittelut! Muussa tapauksessa kodin viihdealttarin voi kääriä kuplamuoviin tai muuhun pehmusteeseen, kuten täkkiin, hyvin teipattuna.

Muista kuitenkin jättää kantamista varten tarttumapintaa esiin.

Esimerkiksi patjat toimivat muuttokuormassa pehmusteina kovien kalusteiden välissä.Derrick Frilund / Yle Jaottele pakatut laatikot

Kokonaisuus pysyy hallittuna, jos muuttotavaroita on jaoteltu fiksusti. Laatikoita voi esimerkiksi koota lähtöosoitteessa pinoihin sen mukaan, mihin huoneeseen esineet kuuluvat. Tiedon laatikon sisällöstä voi kirjata maalarinteipillä laatikon kylkeen.

Heti muuttoiltana uudessa kodissa tarvittavat tavarat sekä tärkeimmät esineet kannattaa pakata helposti löydettävästi. Pitkän päivän päätteeksi on ikävää etsiä hammasharjaa, puhtaita lakanoita ja puhelimen laturia.

Muista fillari

Pyörävarastossa seisova pyörä voi unohtua helposti kaiken muuttotohinan keskellä.

– Ei ole liiottelua laittaa lappua pyörästä keittiön pöydälle, Paatela sanoo.

Varminta on tuoda pyörä muuttoauton lähelle muistuttamaan olemassaolostaan. Kannattaa myös etsiä pyörän avain talteen hyvissä ajoin ennen muuttopäivää, vinkkaa laskelmiensa mukaan pari sataa muuttoa vuodessa tekevä muuttoyrittäjä Paatela.

Varmista, että käytössäsi ovat kaikki tarvittavat muuttovälineet kuten nokkakärryt ja kuormaliinat.Derrick Frilund / Yle Varmista ihmiset paikalle ja eläimet pois

Huolehdi, että reippaat muuttoapurit ovat tulossa paikalle oikeassa aikataulussa. Tehokas ja muuttoa nopeuttava apu voi pienentää työn loppulaskua esimerkiksi silloin, jos muutosta vastaa tuntitaksalla työskentelevä muuttofirma.

Entä kuuluuko perheeseen lemmikkejä? Jos mahdollista, kissat ja koirat kannattaa järjestää pois muuton jaloista. Tavaroiden keskellä on hankalaa, jos karvaista kaveria on siirreltävä huoneesta toiseen.

Huolehdi aikataulusta ja verensokerista

Paatelan mukaan muuttajat kertovat stressin rauhoittuvan jo silloin, kun muuttofirma on saatu varattua muuttopäiväksi. Älä siis vitkuttele, jos aiot varata muuttoauton tai -firman avuksi!

Muuton h-hetkellä on syytä huolehtia omasta ja muuttoporukan jaksamisesta. Aikatauluta pakkaustyö mahdollisuuksien mukaan sopiviin eriin, ja varaa riittävästi aikaa levolle ja nukkumiselle.

Paatelan vinkki on syödä hyvä, runsas ateria muuttoa edeltävänä iltana.

– Kun silloin vetää kunnon tukevan aterian, ei tunnu muuttopäivänä raskaalta.

Myös muuttopäiväksi kannattaa varata riittävästi eväitä ja juotavaa. Urakka on paljon mukavampi kaikille, jos verensokerit eivät pääse laskemaan liikaa.

Muuttopizza on kaikille tuttu roudauspäivän eväs.Derrick Frilund / Yle Muut muistettavat

Kaikenlaisen roudaamisen lisäksi muutossa on paljon muutakin muistettavaa. Loppusiivous, asunnon luovutus, uuden vuokra-asunnon kuntotarkastus. Lisää muistilistaa voit tarkistaa täältä.

Kannattaa myös tehdä sähkösopimus ajoissa. Jos nurkkaan kannettuun jalkalamppuun ei saa katkaisijasta virtaa, voi ensimmäinen ilta uudessa kodissa olla hämärä.

Lue myös:

Muutto on hirveä stressi, mutta siitä selviää – kunhan ei unohda muuttopizzaa

Muutto ensimmäiseen omaan kotiin edessä? – Kokosimme vinkkejä yksin muuttaville nuorille

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä