Uutiset

Teollisuusliitto irtisanoi työajan kiky-pidennyksen viidellä sopimusalalla – koskee 100 000:ta työntekijää

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 11:09

Teollisuusliitto on ilmoittanut irtisanovansa niin sanottuun kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen työehtosopimuksissa, jotka Teollisuusliittoa edeltänyt Metalliliitto hyväksyi syksyllä 2016.

Käytännössä tämä tarkoittaa Teollisuusliiton mukaan sitä, että liiton viidellä sopimusalalla ei enää vuonna 2020 tehdä kikyssä määriteltyä 24 tunnin mittaista lisätyötä.

Teollisuusliitto kertoo toimittaneensa tänään irtisanomisilmoitukset asianomaisille työnantajaliitoille. Näillä sopimusaloilla työskentelee runsaat 100 000 työntekijää. Työajan pidentämistä koskeva sopimus irtisanottiin teknologiateollisuudessa, auto- ja konealoilla, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa.

Irtisanomisilmoitus ei koske Teollisuusliiton muita sektoreita eikä sopimusaloja, sillä niissä työajan pidentämisestä on sovittu suoraan työehtosopimuksissa. Niiden osalta Teollisuusliiton tavoitteena on poistaa 24 tunnin työajan pidennys eri alojen seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Teollisuusliitto ei kerro tiedotteessa toimilleen syytä.

Teollisuusliiton on määrä ilmoittaa tänään myös uusista työtaistelutoimista hallituksen irtisanomislakihanketta vastaan.

Suomen Yrittäjät kehottaa jäseniään lopettamaan ay-jäsenmaksujen perimisen – myös kovempia toimia suunnitteilla

Kaleva - Pe, 10/19/2018 - 11:03
Suomen Yrittäjät kannustaa jäseniään vastatoimiin ammattiyhdistysliikkeen työtaistelutoimia vastaan.

Thatcher käänsi Niinistön pään, Vennamo opetti politikoimaan ja haiseva vastalause saapui postissa – Yle keräsi Liisa Jaakonsaaren kirjasta viisi herkullista yksityiskohtaa

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:55

Demareiden europarlamentaarkko Liisa Jaakonsaari on tehnyt pitkän uran politiikassa. Hänet valittiin vuonna 1979 ensimmäistä kertaa eduskuntaan, eikä se miellyttänyt kaikkia demareitakaan.

Uransa aikana Jaakonsaari on ehtinyt olla niin kansanedustaja, ministeri kuin euroedustajakin. Yle keräsi Jaakonsaaren tänään perjantaina julkaistusta teoksesta mielenkiintoisia kohtauksia yhteen.

1) Thatcher käänsi Niinistön pään

Jaakonsaaresta tuli työministeri Paavo Lipposen (sd.) hallitukseen vuonna 1995. Tilanne ei ollut helppo, sillä Suomen työttömyys oli vuotta aiemmin kohonnut lähes 17 prosenttiin.

Hallituksen päätavoitteina oli puuttua sekä työttömyyteen että valtion velkaantumiseen. Työttömyyden nujertamista koskevaa ohjelmaa alettiin kutsua Suomen malliksi, joka piti sisällään muun muassa irtisanomisajan lyhentämisen, mutta myös vuorotteluvapaan työntekijöille.

Suomen malli jakoi Jaakonsaaren mukaan kokoomusta. Puoluesihteeri Maija Perho kannatti pakettia, mutta silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö ”jurnutti vastaan”.

– Niinistö heltyi, kun kerroin hänelle ajatusten olevan Margaret Thatcherilta, Jaakonsaari kertoo.

Työttömyys putosi hallituskauden loppuun mennessä hieman alle 11 prosenttiin. Kehitystä selitti osaltaan Nokian menestys.

– Sekään ei tipahtanut taivaasta, vaan sitä tuki vahva panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Miljardiluokan panostus oli hiljainen vallankumous, jollaista Suomessa ei ollut aiemmin nähty.

2) Liisan lista

Jaakonsaari tunnettaan omien sanojensa mukaan kolmesta asiasta: Liisan listasta, Nato-kannastaan ja lööppeihin asti päätyneestä isosta lohisaalistaan.

Liisan listalla viitataan säästökohdeluetteloon, jonka Jaakonsaari esitteli ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja.

– Ajattelin, että nyt olisi rehellistä hakea kansalaisilta tuki tulevalle politiikalle ja kertoa suoraan, kuinka paljon aiomme säästää ja leikata, kun emme anna velkavuoren haudata koko politiikkaa alleen.

Jaakonsaari kertoi silloiselle puheenjohtaja Lipposelle listastaan. Jaakonsaari sanoo, että listan tarkoituksena oli hahmotella säästöjä oikeudenmukaisella tavalla.

– Kun näin kuulijoiden kauhistuneet ilmeet, nimesin nuo kohteet Liisan listaksi, jottei puolueparka joutuisi äkillisen rehellisyydenpuuskani takia vaikeuksiin. Sanoin vielä varmuudeksi, että kysymys on yksityisajattelusta.

Jaakonsaari kieltää väitteet, että listassa olisi ollut kyse puoluetoimiston hankkeesta. Listassa mainittiin muun muassa asuntolainan korkovähennys, työttömyysturvan kesto ja lapsilisät.

3) Haiseva vastalause

Useat kansanedustajat ovat viime vuosina verranneet työtään kusitolppaan. Viimeksi näin teki keskustan pitkäaikainen edustaja Seppo Kääriäinen.

– Minä en allekirjoita väitettä. Kova kritiikki kuuluu demokratiaan. Sitä pitää suorastaan rakastaa, Jaakonsaari sanoo.

Jaakonsaari sanoo, ettei hän hyväksy kaikkea kritiikkiä. Yksi on jäänyt erityisesti hänen mieleensä.

– Kansanedustajilla oli tapana ottaa istuntosaliin tullessaan mukaan heille saapunut posti. Istahdin paikalleni, avasin saapuneita lähetyksiä ja huomasin, että joku oli postittanut minulle kauniisti paketoituneena "sitä ihtiään".

Jaakonsaarta kokeneempi kollega Pertti Paasio (sd.) lohdutti, että kaikki merkittävät poliitikot olivat saaneet haisevia vastalauseita. Jaakonsaari lohdutti myöhemmin samoilla sanoilla Tytti Tuppuruista (sd.), kun hän sai samanlaisen paketin.

4) Suhde Veikko Vennamoon

Jaakonsaari tutustui ensimmäisinä vuosina SMP:n legendaariseen puheenjohtajaan Veikko Vennamoon. Jaakonsaaren kuvauksen mukaan Vennamossa asui kaksi eri henkilöä.

– Kahdenkeskisissä keskusteluissa hän oli mitä sivistynein ja hurmaavin herra, mutta eduskunnan puhujapönttöön päästyään häntä ei pidätellyt mikään.

Jaakonsaari kertoo myöhäisestä eduskuntakäsittelystä, jossa aiheena ”taisi olla jokin Suomen ja Australian välinen sopimus”.

– Vennamo meni pönttöön ja ryhtyi puhumaan tyhjälle salille, ei suinkaan sopimuksesta vaan sotiemme veteraaneista, invalideista ja työttömistä.

Kun Jaakonsaari kysyi Vennamolta syytä puheenvuoroon, Vennamo käski Jaakonsaarta katsomaan ylös lehtereille.

– Oli kevät ja sadat koululaiset olivat luokkaretkellä tulleet eduskuntaan. Hän kertoi, kuinka retken jälkeen koululaiset menevät kotiin ja kertovat siellä, että eduskunnan istuntosali on tyhjä, vain Vennamo oli paikalla ja puhui sotiemme veteraaneista, invalideista, eläkeläisistä ja nuorista.

5) Sisäiset ristiriidat

Jaakosaari kertoo, että hän joutui ensimmäisinä kansanedustajavuosinaan eristyksiin kotivaalipiirissään Oulussa. Eristäminen alkoi heti hänen valintansa jälkeen.

– Valintani ei ollut minkään arvoinen, kun se meni läpi niillä nuorten äänillä, Jaakonsaari kertoo arvostelusta vaalipiirissään.

Jaakonsaari käy läpi muutamia esimerkkejä. Kilpailu oli erityisen kovaa vaalipiiriin toisen demariedustajan Matti Ahteen kanssa. Eduskuntavaalien 1979 alla Jaakonsaari järjesti vaalitilaisuuden, johon hän oli saanut kutsutta taiteilija Veikko Sinisalon.

Jaakonsaaren tilaisuuteen myytiin lippuja, jotta hän saisi katettua kampanjakulujaan. Lippuja meni kaupaksi, kunnes Ahde ilmoitti omasta ilmaisesta tilaisuudestaan, jonne oli tulossa myös Sinisalo vieraaksi

– Lippuja ei enää mennyt kaupaksi, Jaakonsaari kirjoittaa.

Jaakonsaari ei omien sanojensa mukaan saanut alkuvuosina tukea Oulun piirin puoluejaostolta.

Kotkan kaupunkipuisto on Suomen paras – palkittuun maisemaan kuuluvat meri, joki ja lehmusten varjostama bulevardi

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:46

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on palkittu vuoden parhaana maisemahankkeena. Voittajan valitsi ympäristöministeriö viiden ehdokkaan joukosta.

Muut ehdokkaat olivat Maisematarinoita ja Maisemahelmiä Pirkanmaalla, Lahden Mukkulan kartanopuisto, Norrlinin puisto Vääksyssä ja Tampereen avoimien alueiden viherpalveluohjelma.

– Kaupunkipuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus ja hieno käytännön esimerkki kaupungin sitoutumisesta viher- ja virkistysalueiden kehittämiseen. Kotkassa on luotu korkeatasoista kaupunkiympäristöä oivaltavan suunnittelun ja pitkäjänteisen maisemanhoitotyön myötä, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ministeriön tiedotteessa.

Vuonna 2014 perustettu Kotkan kansallinen kaupunkipuisto koostuu puistojen lisäksi vesistöistä ja arkkitehtuurista.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa.Pyry Sarkiola / Yle Kotkan kehutut puistot

Kotkan puistot ovat niittäneet mainetta jo monen vuoden ajan.

Esimerkiksi Sapokka, Katariinan meripuisto, Karhulan jokipuisto ja Lehmusbulevardi on kaikki palkittu vuoden Ympäristörakenne -palkinnolla.

Suuri rooli kaupungin puistojen kehittämisessä on ollut kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosella, joka kertoi työstään Ylen haastattelussa kesällä 2016. Hän kertoi tuolloin muun muassa vaikeuksista saada riittävästi rahaa puistoja varten taloudellisesti tiukkoina aikoina.

Karhulan jokipuisto on Kotkan uusimpia puistokohteita. Se palkittiin Vuoden ympäristörakenteena 2015.Miina Sillanpää / Yle

Ensi vuonna Kotkan kaupunkipuisto lähtee tavoittelemaan Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemapalkintoa.

Ympäristöministeriö jakaa vuoden paras maisemahanke -palkinnon joka toinen vuosi. Lauantaina vietetään kansainvälistä maisemapäivää.

Vanhan öljysataman paikalle rakennettu Katariinan meripuisto on toiminnallinen puisto, jossa on liikuntavälineitä, keinuja, leikkipuistoja ja grillipaikkoja.Miina Sillanpää / Yle

GeForce RTX 2070 -näytönohjaimien julkaisuvuorossa Gigabyte – tarjolle viisi mallia

Muropaketti - Pe, 10/19/2018 - 10:45

Gigabyten julkaisemaan GeForce RTX 2070 -näytönohjaimien mallisto jakautuu kahteen: Kolme malleista myydään Gaming-nimen alla ja kaksi muuta kuuluu Aorus-sarjaan.

Perusmalli on GeForce RTX 2070 Gaming, jossa on nostettu vain boost-kellotaajuus 1640 megahertsiin. Samaan suunnitteluun perustuu myös GeForce RTX 2070 Gaming OC, joka tulee saataville mustana ja valkoisena versiona. Niistä löytyy kaksi eri tehdasylikellotustilaa. Tarjolla on Gaming-tilan 1725 megahertsin Boost-kellotaajuus ja OC-tilan 1740 megahertsin kellotaajuus. Jäähdytysratkaisuun kuuluu kaikissa Gaming-näytönohjaimissa kolme 90 millimetrin tuuletinta.

Aorus-sarjan mallit ovat huomattavasti Gaming-sarjan malleja kookkaampia ja vaativat tilaa kolme PCIe-laajennuspaikkaa. Aorus GeForce RTX 2070 tarjoaa 1770 megahertsin Boost-kellotaajuuden, ja Aorus GeForce RTX 2070 Xtreme mahdollistaa tätäkin agressiivisemman, 1815 megahertsin boost-kellotaajuuden.

Suomen hinnoittelussa Gigabyten näytönohjaimien edullisimman version hinnat alkavat kirjoitushetkellä 644 eurosta.

Traileri: Netflixin Narcos: Mexico -sarjassa huumesota jatkuu eri maassa

Muropaketti - Pe, 10/19/2018 - 10:45

Michael Peñan ja Diego Lunan tähdittämä Narcos-sarjan jatko nähdään marraskuussa.

Netflix on julkaissut trailerin Narcos-sarjan spinoffista Narcos: Mexicosta, jossa nimen mukaisesti siirrytään seuraamaan huumeparoneita Kolumbiasta Meksikoon. Uutuussarjan pääosisssa nähdään Michael Peña (Ant-Man and the Wasp) ja Diego Luna (Rogue One: A Star Wars Story).

Myös Narcos: Mexico perustuu tositapahtumiin. Peña esittää Kiki Camarenaa, peitetehtävissä olevaa DEA-agenttia ja Diego Luna on Miguel Ángel Félix Gallardo, Guadalajara-kartellin johtaja, joka aloitti modernin huumekaupan Meksikossa ja siinä sivussa antoi jenkeille syyn ryhtyä täysin mielipuoliseen huumesotaan, joka jatkuu edelleen.

Peñan ja Lunan lisäksi sarjassa nähdään melkoinen näyttelijäkaarti, sillä mukana ovat muun muassa Aaron Staton (Mad Men), Alejandro Edda (Fear the Walking Dead), Alfonso Dosal (Hazlo como hombre) Alyssa Diaz (Ray Donovan, The Rookie), Clark Freeman (We Go On), Ernesto Alterio (Cable Girls), Fermín Martinez (Lady of Steel), Fernanda Urrejola (Bala Loca), Gerardo Taracena (Apocalypto), Gorka Lasaosa (Brain Drain), Guillermo Villegas (Sin Nombre), Horacio Garcia Rojas (Texas Rising), Jackie Earle Haley (Watchmen, Little Children), Joaquín Cosío (Quantum of Solace), José María Yazpik (Narcos), Lenny Jacobson (Nurse Jackie), Manuel Masalva (Mi corazón es tuyo), Matt Letscher (Scandal, The Flash), Tenoch Huerta (Sin Nombre), Teresa Ruiz (Here on Earth), Tessa Ia (The Burning Plain) ja Yul Vazquez (The Looming Tower, Magic City).

Narcos: Mexicon kymmenestä jaksosta koostuva ensimmäinen kausi tulee tarjolle Netflixiin marraskuun 16. päivä.

Koti Idean entisten johtajien syytteet hylätty

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:42

Syytteet huonekalufirma Koti Idean johtohenkilöitä vastaan on hylätty Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Kolmea huonekalufirma Koti Idean entistä johtohenkilöä syytettiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Heitä syytettiin yrityksen liiketoiminnan siirtämisestä uudelle yhtiölle alihintaan.

Syyttäjä vaati yli kahden vuoden ehdottomia vankeustuomioita yrityksen entiselle toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle. Lisäksi kolmannelle syytetylle, entiselle myyntijohtajalle vaadittiin ehdollista vankeutta.

Uutista päivitetään.

Meksiko lähetti satoja poliiseja eteläiselle rajalleen siirtolaiskaravaania vastaan

Kaleva - Pe, 10/19/2018 - 10:36
Toimenpide oli reaktio Trumpin uhkaukseen sulkea Yhdysvaltain ja Meksikon välinen raja.

Yrittäjiltä operaatio JHL:n lakkoa vastaan – yritykset jakavat ruokaa lakon piirissä oleviin kouluihin ja päiväkoteihin

Kaleva - Pe, 10/19/2018 - 10:33
Suomen Yrittäjien jäsenyritykset aikovat auttaa päiväkoteja ja kouluja, jotka jäävät ilman ruokaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n kahden päivän...

Lappeenrannan uusi teatterinjohtaja rakastaa käsitöitä ja kirjoitti keväällä laudaturin – "Koulussa olin toivoton tapaus, enkä saanut ensimmäistäkään lapasta valmiiksi"

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:32

Pidät opiskelusta. Mitä olet opiskellut viimeiseksi?

– Täydensin viime keväänä ylioppilastutkintoani ja kirjoitin italian. Opiskelin kieltä aikoinaan lukiossa ja päättelin, että taitojeni puolesta minun tulee jatkaa opintoja kurssista 5. Sain arvosanaksi laudaturin. Nyt olen aloittamassa johtamiseen liittyviä opintoja.

Mitä haluat saada aikaan teatterinjohtajana?

– Haluaisin, että teatteri lähtisi vähän isommin lentoon. Meidän pitäisi näkyä enemmän tässä kaupungissa, näyttelijöiden myös.

Iiris RannioKare Lehtonen/Yle
  • Koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja teatteri-ilmaisun ohjaaja.
  • Aloittaa teatterinjohtajana Lappeenrannassa elokuun 1. päivänä 2019. Hänen sopimuksensa päättyy heinäkuun lopussa vuonna 2022. Sopimukseen sisältyy kahden vuoden optio.
  • Toiminut aiemmin muun muassa teatteriohjaajana, Rauman kaupunginteatterin johtajana ja Tamperelaisen Ahaa Teatterin taiteellisena johtajana.
  • Haki Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajaksi jo vuonna 2014.
  • Mies ja kaksi aikuista poikaa.
  • Omistaa kaksi koiraa.

Mikä on viimeisin käsityösi?

– Ihan viimeinen on tuo harmaa huivi, mikä on mukana. Siihen täytyy käydä ostamassa lisää lankaa, siitä tuli vähän liian pieni. Koulussa olin toivoton tapaus, enkä saanut ensimmäistäkään lapasta valmiiksi. Myöhemmin päätin opetella ja opin. Minulla on aina monta käsityötä kesken, keikkatyöläisenä piti olla junamatkoille pieni junakäsityö. Kerran virkkasin parisängyn päiväpeittoon viimeisiä reunoja junassa ja lähes hukuin siihen peittoon. Se herätti hilpeyttä muissa matkustajissa.

Olet sanonut, että teatteri lisää parhaimmillaan ihmisen hyvinvointia. Miten?

– Teatteri on elämyksiä, itkua, naurua ja oivalluksia. Teatteri antaa ajattelun aihetta ja se on tapa tutkia elämää ja myös tapa pitää hauskaa. Se on inhimillistä.

Lisäksi ulkopaikkakuntalaiset teatterinkävijät tuovat paikkakunnalle moninkertaisesti heihin sijoitetun rahamäärän. Teatteri myös työllistää ihmisiä, sitä ei pidä unohtaa.

Teatterinjohtajalla on kokonaistyöaika ja palkka on 5 340 euroa kuukaudessa. Mihin käytät rahaa?

– Rahaa menee perheen elämiseen. Rakkaita minulle ovat kirjat, puutarhaan liittyvät asiat, matkustaminen sekä käsityöt. Aika arkisia asioita.

Minkälainen johtaja olet?

– En kuvittele työtä helpoksi, mutta en ole arka, tehdään sitä, mitä eteen kulloinkin tulee. Toivon olevani innostava ja innostuva. Välitän ihmisistä ja tekemästäni työstä. Olen sitä ihmissorttia, että tarvitsen sisällön ja merkityksen tunteen, että viihdyn.

Draamaa vai viihdettä?

– Molempia tarvitaan. En ole kiinnostunut tyylisuuntien vastakkainasettelusta. Viihteen tekeminen voi olla tosi haastavaa ja kivaa.

Mistä haluaisit, että Iiris Rannion kausi teatterinjohtaja muistettaisiin?

– Toivon työniloa: henkilökunnalle ja itselleni. Siitä olen aika hyvä pitämään myös huolta. Arvostan yhteisöllisyyttä kovasti ja sen eteen teen työtä.

"On siinä naurussa pitelemistä" – aiemmin pesukoneen ostajaa teititeltiin, nyt moni harmittelee käyttöohjeiden kielikukkasia

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:26

Me onnittelemme Teitä järkevästä valinnastanne.

Näin jääkaapin tai pesukoneen käyttöohje puhutteli käyttäjää henkilökohtaisesti 1950-luvulla. Usein vieläpä nimesi hänet rouvaksi tai perheenemännäksi.

Jääkaappi, pesukone ja sähköhella olivat Suomessa sodan jälkeen uusia ja lähes ennennäkemättömiä kodinkoneita. Siksi niiden "kotoistamiseen" tarvittiin kunnon käyttöohjeita.

– Silloin käyttöohje otti käyttäjän huomioon monin tavoin. Se puhutteli suoraan ja kunnioittavasti, se onnitteli järkevästä valinnasta, se opasti, motivoi ja kehui tuotetta. Käyttöohje kotoisti ja kesytti uuden laitteen suomalaisen kodin arkeen.

Teknisen viestinnän lehtori Tytti Suojanen tutki suomalaista teknistä viestintää ja kotitalousteknologioiden kesyttämistä. Hänen väitöstutkimuksensa aineistona oli 132 käyttöohjetta vuosilta 1945–1995.

Kodin uusi ihme: pesukone

Kun käsillä on 50 vuoden takaista aineistoa, tutkija joutuu väistämättä tulkitsemaan, miten "oli ennen vanhaan".

Istuttiinko siinä sitten koko perheen voimin ihmettelemässä, mikäs tämä uusi kone oikein onkaan?

– Kun pesukone oli tullut kotiin, niin oliko perheenäiti ottanut käyttöohjeen ja lukenut sitä perheelle. Istuttiinko siinä sitten koko perheen voimin ihmettelemässä, mikäs tämä uusi kone oikein onkaan?

Tytti Suojanen pitää todennäköisenä, että tapahtui myös kömmähdyksiä – vaikka niin, että valkopyykistä tulikin uudessa pesukoneessa värillistä.

Tutkijan mukaan jo ohjeiden pituuden perusteella voi päätellä myös, että muun muassa ompelukone oli varsin monimutkainen laite.

Puhuttelu katosi, menikö myös teho?

Henkilökohtainen puhuttelu, Te tai hyvä rouva, säilyi käyttöohjeissa kutakuinkin 1970-luvulle asti. Myös kodinkoneen valmistaja ja ohjeen kirjoittaja olivat tekstissä läsnä.

– Vanhimpien käyttöohjeiden kirjoittaja loi käyttäjälle itseluottamusta, melkein kuin olisi opastanut häntä kädestä pitäen. Kirjoittaja ja laitteen valmistaja olivat ohjeessa paljon vahvemmin läsnä kuin nykyisin, kertoo Tytti Suojanen.

– Onko jo menetetty jotakin, kun tekijät eivät enää nykyisin ole käyttöohjeissa juurikaan läsnä?

Suojanen sanoo, että monet retoriikan tutkimukset ovat osoittaneet dialogin hyödyllisyyden. Mitä enemmän on henkilökohtaisuutta ja vuoropuhelua, sitä paremmin tekstin voi saada perille.

Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston lehtori Aino Ahtinen uskoo, että tulevaisuudessa itse laitteet osaavat neuvoa ja puhutella käyttäjäänsä suoraan. Ahtisen tutkimuskohteena ovat robotit.

Tytti Suojanen muistuttaa, että ohjeisiin tarvitaan kuitenkin sekä käyttäjien tuntemusta että viestinnän osaamista.

Ennen luettiin hartaammin kuin nyt

Käyttöohjeista huomaa kielen muuttumisen. Kielen kehitys taas heijastaa koko yhteiskunnan muutosta ja kehitystä.

Kyllä siinä joskus joutuu tutkimaan, kun joku ei toimi esimerkiksi. Mies Tampereelta

Tytti Suojanen arvelee, että varsinaiseen käyttöohjeeseenkin suhtauduttiin ennen paljon vakavammin kuin nykyisin.

– Uskon vahvasti, että se oli ennen paljon luetumpi. 1940–50-luvuilla ja myöhemminkin vielä käyttöohje oli irrallinen kirjanen tai paperi. Nyt se on monesti upotettu itse koneeseen.

Yle Tampere kysyi jokin aika sitten kuluttajien kokemuksia käyttöohjeista. Tamperelainen mies kertoo, ettei lue ohjetta kovin tarkasti.

–Aika vähän loppujen lopuksi luen käyttöohjeita. Tietysti jos on atk-laitteita, niin osa asioista on tuttuja, mutta kyllä siinä joskus joutuu tutkimaan, kun joku ei esimerkiksi toimi, hän sanoo.

Puutteita ja kielikukkasia

Käyttöohje puhuttelee enää harvoin suoraan käyttäjää. Eräs vastaaja kuitenkin kertoo, kuinka tuntui hyvältä, kun valmistaja onnitteli häntä, kun hän oli hankkinut juuri tämän yrityksen laitteen.

Moni kiinnitti huomiota käyttöohjeiden kielikukkasiin.

Jos suomenkielisiä käyttöohjeita lukee, niin nehän on näitä automaatiokäännöksiä. Kieli ei ole tietenkään hyvää, kun siellä on ihan hassuja sanoja ja muita joukossa, tamperelainen nainen sanoo.

Suomenkielisten käyttöohjeiden puute risoo monia:

Jouduin karhuamaan suomenkielisiä käyttöohjeita kuluttajansuojalakiin vedoten. nimimerkki R. T.

Joku syrjäkylän asukki hakee television kaupungin Verkkokaupasta ja kotiin tultuaan huomaa, että käyttöohjeita löytyy vino pino unkariksi, tsekiksi, latviaksi, liettuaksi ja eestiksi, mutta ei suomeksi. On siinä naurussa pidättelemistä.

Vähin mitä Verkkokaupan tulisi tehdä on, [että] ilmoittaa ennen ostopäätöstä, että pakkaus ei sisällä suomenkielistä käyttöohjetta.

Jouduin karhuamaan suomenkielisiä käyttöohjeita kuluttajansuojalakiin vedoten. Siinä todetaan, että 'tuotteen katsotaan olevan viallisen, ellei sen mukana tule suomenkielistä käyttöohjetta'. Käyttöohjeet tulivat kyllä sitten pikavauhtia postissa."

Myös teknisen viestinnän lehtori, väitöskirjan tekijä Tytti Suojanen muistuttaa, että lain mukaan käyttöohje tulee olla.

– Käyttöohjeet on oltava, mutta niiden laatua valvotaan aika heikosti. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus palauttaa laite myyjälle, jos asianmukainen käyttöohje puuttuu. Kun kuluttajat viitsivät sen tehdä, tilanne varmasti paranee, uskoo Tytti Suojanen.

Kodinkoneet Ylen elävässä arkistossa:

Pulsaattoripesukone vuonna 1955

Kotimaisen tuotannon suurparaati vuonna 1958

Oulun yliopiston projektissa täydennyskoulutetaan luokanopettajille ruotsin kielen opetustaitoa

Kaleva - Pe, 10/19/2018 - 10:13
Ruotsin kielen oppiaineessa Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa käynnistyy marras–joulukuussa 2018 Svenska kulturfondenin rahoittama Hallå!-projekti.

Korkein oikeus: Eksote joutuu maksamaan korvaukset hoivakodista irtisanotuille työntekijöille

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:09

Etelä-Karjalan terveyspiiri Eksote on hävinnyt korkeimmassa oikeudessa kiistan lappeenrantalaisen hoivakodin entistä työntekijää vastaan.

Lappeenrantalaisen Mikeva-hoivakodin toiminnot siirtyivät Eksotelle vuonna 2014, kun Eksoten ja hoivakodin välinen ostopalvelusopimus päättyi. Tämän seurauksena hoivakoti irtisanoi työntekijät.

18 työntekijää riitautti asian ja vaati korvauksia.

Hovioikeus määräsi kaksi vuotta sitten Eksoten maksamaan valtaosalle entisistä työntekijöistä puolen vuoden palkat.

Kyseessä oli liikkeen luovutus

Korkein oikeus on käsitellyt kiistaa yhden työntekijän osalta. Hän työskenteli Mikeva-hoivakodissa sairaanhoitajana ja varavastaavana.

Työntekijöillä ja Eksotella oli eriävä näkemys siitä, oliko kyseessä ostopalvelun lopettaminen vai liikkeenluovutus. Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät liikkeen luovuttajan palveluksesta luovutuksensaajan palvelukseen ja työntekijöiden työsuhteiden ehdot säilyvät entisellään.

Korkeimman oikeuden mukaan kyseessä oli liikkeen luovutus. Korkein oikeus katsoo, että Eksoten olisi pitänyt ottaa työntekijät itselleen vanhoina työntekijöinä.

Ammattiliitto Superin mukaan kyseessä on ennakkotapaus, jota sovelletaan myös muissa tapauksissa, joissa kunta ottaa yksityisen hoivayhtiön toiminnot itselleen. Myös Eksote joutuu korvaamaan korvaukset kaikille Mikeva-hoivakodista irtisanoutuille työntekijöille.

Korkein oikeus perusteli ratkaisua sillä, että hoivakodin toiminta on pysynyt niin samankaltaisena, että kyseessä on liikkeen luovutus.

Syyslomaviikon ilmaiset bussimatkat lapsilta ja nuorilta loppuivat Oulussa – matkasta maksettavat 50 senttiä

Kaleva - Pe, 10/19/2018 - 10:07
Oulun koulut ovat syyslomalla ensi viikolla. Syyslomaviikolla alle 17-vuotiaat eivät saa enää Oulussa ilmaisia bussimatkoja, niin kuin on totuttu aikaisempina vuosina.

Measurement Shows the Electron's Stubborn Roundness

Slashdot - Pe, 10/19/2018 - 10:00
OneHundredAndTen writes: A new article in Nature reports of a new, extremely precise measurement of the electric dipole moment of the electron. The conclusion is that, within the margin of error of the measurement, the electron remains a perfect sphere. This implies that supersymmetric theories keep running out of corners to hide, that another nail is driven into their coffin, and that string theory looks less and less compelling. By lighting up the molecules with lasers, "the scientists were able to interpret how other subatomic particles alter the distribution of an electron's charge," reports Scientific American. "The symmetrical roundness of the electrons suggested that unseen particles aren't big enough to skew electrons into squashed oblong shapes, or ovals. These findings once again confirm a long-standing physics theory, known as the Standard Model, which describes how particles and forces in the universe behave."

Read more of this story at Slashdot.

Kuusi sukulaista itsemurhalle – Alaskan alkuperäiskansan nykytaide käsittelee esimerkiksi korkeita itsemurhatilastoja

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:00

Perjantaina avautuva Place of Origin -näyttely esittelee Alaskan alkuperäiskansan nykytaidetta Anchoragen museon kokoelmasta.

Alkuperäisväestön asuttama alue Alaskassa on maantieteellisesti valtava. Jotain monimuotoisuudesta kertoo se, että Alaskassa puhutaan kahtakymmentä alkuperäiskieltä ja niiden satoja murteita.

Öljy- ja kaivosteollisuuden voimakas kasvu Alaskassa, ilmaston muutoksen aiheuttamat vaikutukset ja identiteettikysymykset ovat ajankohtaisia aiheita, joita Rovaniemen taidemuseon näyttelyyn osallistuvat taiteilijat kommentoivat teoksillaan. He purkavat teoksillaan kolonialistista valta-asemaa ja rohkaisevat vaihtamaan ajatuksia alkuperäiskansojen identiteetistä, kulttuurin elpymisestä ja alkuperäiskansojen taiteen tarkoituksesta.

Sonya Kelliher-Combs on taustaltaan inupiaq eskimo ja athabascan intiaani, irlantilainen ja saksalainen.Maija-Liisa Juntti / Yle

Taiteilija Sonya Kelliher-Combsin kolme setää ja kolme serkkua on tehnyt itsemurhan. Kelliher-Combs käsittelee kahdessa Rovaniemellä esillä olevassa teoksessaan alkuperäisväestön korkeita itsemurhatilastoja.

– Alaskan alkuperäiskansat ovat kärsineet kolonisaation vaikutuksista sukupolvien ajan. Alkuperäisväestöön kuuluvilla on kolme kertaa suurempi riski itsemurhaan kuin yhdysvaltalaisilla yleensä. Teos auttaa muistamaan ne ihmiset, jotka ovat tehneet itsemurhan, Kelliher-Combs sanoo.

Kelliher-Combsin tausta on monikulttuurinen, ja hänen teoksensa ammentavat alkuperäisväestön perinteistä. Taiteilija näkee, että Alaskan alkuperäiskansojen ongelmat ovat yleisiä muuallakin.

– Olimme kaikki alkuperäisväestöä jossain vaiheessa. Olemme kaikki yhteydessä toisiimme. Nämä ongelmat eivät koske vain meidän kansaamme, vaan myös muita ihmisiä.

Sonya Kelliher-Combsin Rovaniemellä nähtävä teos Red Idiot Strings käsittelee alkuperäisväestön itsemurhia.Maija-Liisa Juntti / Yle

Place of Origin - Alaskan alkuperäiskansojen nykytaidetta - näyttely on esillä Rovaniemen taidemuseo Korundissa 3. maaliskuuta 2019 asti.

Susie Bevins-Ericsen, People in Peril - Bound by Alcohol (1988).Rovaniemen taidemuseo Rebecca Lyon, Counting on Liberty (2016). Teoksessa on silkkipainomenetelmällä painettu kuva taiteilijan isoisoäidistä Anastasia Nutnaltnasta. Hänet myytiin orjaksi nuorena tyttönä. Perhehistorian mukaan Lyonin isoisoisä, Ruotsista lähtöisin ollut maahanmuuttaja, osti hänet myöhemmin. Teoksella Lyon kommentoi pitkäaikaista taistelua naisten oikeuksien saavuttamiseksi.Rovaniemen taidemuseo

Vuoden tieteentekijä joutuu välillä oikomaan somessa suomalaisten historiantulkintoja

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 10:00

Tieteentekijöiden liitto on valinnut tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä Vuoden tieteentekijän että Vuoden tieteenteon.

Vuoden tieteentekijäksi on valittu filosofian tohtori Jussi Jalonen, 43, Tampereelta. Vuoden tieteenteko on puolestaan yliopistolaisten lakko viime helmikuussa.

Valinnat julkistettiin perjantaina Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa Helsingissä.

Filosofian tohtori Jussi Jalonen on apurahatutkija ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan etenkin sotahistorian tutkimuksesta.

Hän väitteli vuonna 2014 Venäjän keisarillisen kaartin suomalaisten sotilaiden roolista Puolan kansannousun kukistamisessa vuonna 1831.

Jalonen on kirjoittanut myös ulkomailla sotineita suomalaisia käsittelevän kokoelman "Vapaaehtoiset" ja talvisodan ratkaisutaistelua käsittelevän kokemushistoriallisen teoksen "Summan tarina". Uusimpana kirjahankkeena Jalonen on tehnyt aatehistoriallista teosta Ayn Randin elämästä ja aatteista.

Milla Talassalo

Suurimman osan työurastaan Jalonen on elänyt apurahoilla, mikä on tutkijoille tyypillistä. Väitöskirjavaiheessa hänellä oli kahden vuoden tutkijakoulupaikka. Lisäksi hän on toiminut tuntiopettajana ja luennoitsijana Tampereen yliopistossa.

Vääriä tulkintoja Suomen historiasta

Jussi Jalonen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän jaksaa Tieteentekijöiden liiton mukaan väsymättä oikoa sosiaalisen median kanavilla esitettyjä historiantulkintoja.

– Tutkijalla on suorastaan moraalinen velvollisuus tuoda julki omaa osaamistaan niillä aloilla, joita on tutkinut, Jussi Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan Suomessa on esimerkiksi parin viime vuoden aikana käyty lakkaamatta keskustelua Suomen historiasta. Etenkin Suomen itsenäisyydestä, kansalaissodasta ja hyvinvointivaltion synnystä liikkuu välillä tieteen näkökulmasta vääriä tulkintoja.

– Historiallista viitekehystä käytetään oikeuttamaan omaa poliittista retoriikkaa, Jalonen sanoo.

Välillä historiasta tehdään mahtipontisia tulkintoja, joita käytetään omassa retoriikassa. Esimerkkinä Jalonen kertoo tuoreen keskustelun irtisanomislaista.

Yliopiston lakko

Jussi Jalonen toimi viime neuvottelukierroksella Tampereen yliopiston lakkopäällikkönä. Tieteentekijöiden liitto kehuu tätä työtä.

– Jalonen oli erittäin aktiivinen tiedottaja ja hänen blogitekstinsä avasivat neuvottelutilannetta ja työtaisteluun joutumista nopeasti ja selkeästi. Blogeissa kuvastui Jalosen sujuva ilmaisutaito, historiantutkijan perusteellisuus ja asioiden tarkka taustoitus. Hän hoiti ja hoitaa hienosti myös englanninkielisen viestinnän, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoi palkitsemisen perusteluissa.

Helsingin yliopiston koko henkilöstö oli yhden päivän lakossa helmikuussa. Eri yliopistoissa pidettiin tukimielenosoituksia ja muita tempauksia.

– Ne osoittivat vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Yliopistoyhteisö näytti voimansa, Koikkalainen korosti puheessaan perjantaina.

Kuopion tuhoisan bussiturman tapahtumien kulku on pääosin selvillä: kuljettajan terveys, kokemattomuus ja olosuhteet vaikuttivat onnettomuuteen

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 09:58

Kuljettajan terveystila ja kokemattomuus vaikuttivat Kuopiossa neljän ihmisen kuolemaan johtaneeseen bussionnettomuuteen.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajan terveys ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat hänen vireystilaansa.

– Kuljettajalla oli vain vähän kokemusta onnettomuusajoneuvosta ja hän tunsi sen hallintalaitteet, kuten hidastimen ja vakionopeudensäätimen, huonosti, Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Tiedotteen mukaan taustalla oli kuitenkin muitakin tekijöitä. Moottoritieltä pois johtava ramppi oli varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Lisäksi moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkyvyyttä. Olosuhteet näkyvät tarkemmin tältä Onnettomuustutkintakeskuksen julkaisemasta videolta.

Neljä menehtyi ja 22 loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle elokuun lopussa. Poliisi tutkii tapausta neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena, 22 törkeänä vammantuottamuksena sekä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Epäiltynä on linja-auton kuljettaja.

Linja-auton kyydissä oli Pohjois-Ruotsin Kalixissa asuvia suomalaisia, joiden tarkoitus oli tulla Kuopioon laulamaan karaokea.

Vakionopeudensäätimellä ei ilmeisesti vaikutusta onnettomuuteen

Linja-auto lähestyi ramppia 90 kilometrin tuntivauhtia, kun nopeusrajoitus moottoritiellä oli 100 km/h. Rampilla auton nopeus hidastui vain vähän.

Kun linja-auton kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa ja käänsi voimakkaasti oikealle. Tällöin auto suistui sillankaiteen läpi ja putosi rautatien kallioleikkauksen päälle.

– Kuljettaja ei käyttänyt matkalla hidastinta, joka on raskaassa kalustossa yleensä käytetty rauhallinen tapa hidastaa vauhtia, Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Onnettomuuden jälkeen julkisuudessa epäiltiin, oliko turmabussin vakionopeudensäädin päällä ennen kolaria. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan saatu viitettä tästä.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan bussiturman tapahtumien kulku on pääosin selvillä. Tutkinta jatkuu ja valmistuu ensi vuoden alkupuolella.

Lue myös: Näin Kuopion bussiturman ratkaisevat alkuminuutit menivät

Lue myös: Kotiinpaluu koko Suomea järkyttäneen bussionnettomuuden jälkeen: "Heti kun herää, tulee mieleen, että itsellä ei ollut vielä vuoro lähteä"

Roiseja puheita, tytöttelyä ja esikuvien puutetta – musiikkiala on miesten dominoima, mutta miksi?

Yle uutiset - Pe, 10/19/2018 - 09:58
Tästä on kyse
  • Musiikkialalla mies palkataan ja palkitaan useammin kuin nainen.
  • Musiikkia tekevät naiset saavat osakseen vähättelyä ja roiseja puheita.
  • Tuore kysely osoitti, että yhdenvertaisuutta pidetään alalla tärkeänä.
  • Esikuvat ja kannustava musiikkikasvatus voisivat rohkaista tyttöjä tekemään omaa musiikkia.

"Mikä mussa sua pistää vituttaa, on etten pelkää mitään sun sanomaa! Pistä vaikka huoritellen, kun argumentit sulta loppuu kesken."

Näin laulaa vastikään Jyväskylässä perustetun Femme Balban keulahahmo, muusikko ja lauluntekijä Emma Balbatsu, 28.

– Olen kovaääninen nainen, enkä katsele hevonkukkua keneltäkään. Se on kääntynyt teksteihinkin paljon, Balbatsu täräyttää.

Koko ikänsä musiikin parissa työskennellyt Balbatsu pääsi tänä kesänä käsiksi unelmaansa, kun omaa musiikkia alkoi syntyä yhteistyössä kitaristi Eero Salolahden kanssa. Lokakuun alussa kasassa oli jo keikallinen biisejä, joista osa pureutuu tulisieluisesti tasa-arvon problematiikkaan.

– Tällä alalla kohtaa hyvin paljon tytöttelyä. Kiistatilanteissa vanhempi herra saattaa sanoa, että älä sinä tyttö mulle ala. Välillä minulle koetetaan lykätä myös sellaista äitiroolia, Balbatsu kuvailee.

Jaana Polamo / Yle

Balbatsu bändeineen on kiinni ajassa, sillä musiikkimaailma on edelleen erittäin miesvaltainen. Siitä osviittaa antaa jo muutama nopea verkkohaku.

Vain pieni osa suomalaisista säveltäjistä (Suomen Säveltäjät ry), sanoittajista (Suomen Musiikintekijät) ja sovittajista on naisia.

Tekijänoikeusjärjestö Teoston asiakkaista naisia on vain alle viidesosa.

Merkittävälle suomalaiselle sanoittajalle myönnettävä Juha Vainio -palkinto (Suomen Musiikintekijät) on jaettu 28 kertaa. Nainen on saanut palkinnon viidesti.

61 prosenttia ulkomaille viedyistä suomalaisten musiikintekijöiden kappaleista (Music Finland) tulee kuudelta kärkitekijältä. Kaikki heistä ovat miehiä .

Lisäksi miehet dominoivat musiikkialan johtotehtävissä (Music Finland).

Naiset loistavat poissaolollaan myös kansainvälisissä tilastoissa (USC Annenberg School for Communication and Journalism). Vain 12 prosenttia suosittujen pop-kappaleiden tekijöistä vuosina 2012–2017 oli naisia. Tuottajista vain kaksi prosenttia.

Luovuus ja ammattitaito eivät ole sukupuolisidonnaisia ominaisuuksia. Mikä siis selittää sitä, että naiset jäävät varjoon musiikkialan tilastoissa?

Oppivatko tytöt odottamaan pääntaputuksia?

"Kirjoittamani biisi esitettiin Vain Elämää -sarjassa. Miten minun kannattaisi teidän mielestänne parhaiten hyödyntää tätä tilannetta omaa, käynnissä olevaa levyprojektiani ajatellen? Mielestäni olisi hienoa, jos joku esimerkiksi tajuaisi nostaa esiin sen, että naissäveltäjä onkin tunnetun miesräppärin biisin (ja levyn) taustalla, mutta itsehän en sitä voi tehdä."

O-ou, nyt pääsi freudilainen lipsahdus, ajatteli musiikintekijä Anni Mattila, 33, aloitettuaan keskustelun naisille suunnatussa sosiaalisen median urasparrausryhmässä.

Julkaisun loppukaneetti “mutta itsehän en sitä voi tehdä” kätkee sisälleen ajatusmaailman, jonka tytöt Mattilan mukaan oppivat jo koulumaailmassa.

– Helpoin tie on olla kiva ja helppo: täällä minä sisar hento valkoinen kiltisti odotan, että joku kehuisi, että katsokaapa nyt, miten hienosti Anni on nyt tehnyt. Sitä ajattelee, että on jotenkin sopimatonta, jos nainen itse nostaa itsensä esille, Mattila kuvailee.

Anni Mattila on tehnyt musiikkia suomalaisille artisteille kuten Pyhimykselle ja Jussu Pöyhöselle. Lisäksi hän tekee myös omaa musiikkia. Ensimmäisen levytyssopimuksensa Mattila sai kymmenisen vuotta sitten.Antti Kokkola

Mattila on tehnyt musiikkia muun muassa Pyhimyksenä tunnetulle Mikko Kuoppalalle ja Suurlähettiläät-orkesterin keulahahmo Jussu Pöyhöselle. Hän ilahtui positiivisesti nähtyään oman nimensä tunnetun tv-formaatin jaksossa. Alan henki kun on, että sanoittajat ja säveltäjät jäävät usein itse tulkitsijan varjoon.

Lisäksi Mattilan mieltä oli jo pidemmän aikaa painanut omalla alalla vallinnut äijäkulttuuri ja naisen kapea rooli.

– Mielestäni me naiset emme hyödynnä tarpeeksi niitä tilaisuuksia, jotka tulevat eteemme, Mattila pohtii.

Ajatusmaailma voi olla tuhoisa alalla, jolla miehet ovat vahvasti kiinni vallan kahvassa. Suurin osa musiikkialan hallituspaikoista, puheenjohtajuuksista ja johtotehtävistä on miesten käsissä. Vain orkesterikentän intendenteistä naiset edustavat enemmistöä.

Tiedot käyvät ilmi Music Finlandin viime vuonna teettämästä selvityksestä. Kyselyssä tarkasteltiin miltei paria tuhatta musiikkialan työpaikkaa ja luottamustehtävää pois lukien freelancerit ja pienyrittäjät.

Äijäporukoissa roikkumista, roiseja puheita ja väheksyntää

Miten musiikkimaailma sitten kohtelee naisiaan?

Mattila arvelee, että haasteet ovat samantyyppisiä kuin muuallakin työelämässä. Toisaalta musiikkiala itsessään tarjoaa työympäristöjä, joissa tunnelma on luonnostaan epävirallinen ja korrektius voi unohtua. Sellaisia paikkoja ovat esimerkiksi keikkabussit, takahuoneet, studiot ja bänditreenit.

Mattilan mukaan musiikkimaailman härskillä huumorilla höystetty äijäkulttuuri puhuttaa suomalaisia naismuusikoita ja -musiikintekijöitä. Toiseus ei kosketa vain naisia, vaan myös seksuaalivähemmistöjä ja esimerkiksi muunsukupuolisia.

– Ei jaksa aina olla se tyyppi, joka sanoo, että tuo ei ole sopivaa. Ainoa tapa päästä tilanteesta on sanoa vielä jotain tyhmempää ja härskimpää, Mattila kertoo.

Mattila muistuttaa, että todellisuudessa takaisin nokittelu ylläpitää äijäkulttuuria ja epätasa-arvoisia valtarakenteita. Sen myötä naiset ajautuvat osaksi epätervettä toimintakulttuuria. Mattila kertoo ilmiön puhuttavan alan naisia laajemminkin.

Ei jaksa aina olla se tyyppi, joka sanoo, että tuo ei ole sopivaa. Anni Mattila, musiikintekijä

Myös Emma Balbatsu tunnistaa kuvion. Nuorempana hän yritti muokata itseään, jotta pärjäisi paremmin.

– Ajattelin, että olen yksi jätkistä: kyllä minä pärjään, olen kovis ja puhun vähän roisisti, Balbatsu kuvailee.

Kokemukset voivat olla raskaita ja lannistavia. Mattila muistelee erästä keikkaa, jolla hän esiintyvänä artistina lauloi ja soitti sähköpianoa. Keikan aluksi paikallinen miksaaja tuli neuvomaan Mattilalle, mihin reikään sähköpianon johto pitää työntää.

– Väheksyminen on todella hienostunutta ja siihen on vaikea puuttua, Mattila huokaisee.

Kukaan ei halua laulaa Saima Harmajaa

Mattila ja Balbatsu edustavat musiikintekijöiden nuorempaa sukupolvea. Sanoittaja Sinikka Svärd, 58, puolestaan on kirjoittanut kappaleita suomalaisille artisteille jo neljännesvuosisadan. Viimeiset 15 vuotta hän on tehnyt lauluja päätoimisesti. Svärdin tekstejä ovat tulkinneet muun muassa Lauri Tähkä, Anna Eriksson ja Yölintu.

Sanoittaja Sinikka Svärd on tehnyt sanoituksia päätoimisena työnään viimeiset 15 vuotta.Kyösti Niemelä

90-luvulla Svärd erottui miesvoittoisella alalla, vaikka naissanoittajia oli nähty aiemminkin suomalaisessa musiikkimaailmassa. Tekstejä kirjoittavaa äitiä pidettiin erikoisena. Lapset nousivat haastatteluissa aina esille.

– Ikään kuin niillä jo vuosikymmeniä musiikkia tehneillä miehillä ei olisi ollut lapsia, Svärd puuskahtaa.

Jo ennen haastattelua Svärd painottaa, ettei ole koskaan kokenut sukupuoltaan esteeksi musiikkimaailmassa etenemiselle. Päinvastoin, huomio on ollut positiivista. Svärd kuitenkin arvelee, että nuoret, alkutaipaleellaan olevat naiset voivat kohdata alalla väheksyntää.

– Tytöttely ei ole oikein, mutta jos hirveän suurin elkein menet ja tarjoat itseäsi, niin sitä voi tulla vastaan, varsinkin miehiltä, Svärd sanoo.

Svärd muistaa tulleensa tytötellyksi kerran. 90-luvun alussa Turun musiikkimessuilla järjestettiin hittitutka, jossa lauluntekijät saivat esitellä omia tekstejään musiikkialan guruille.

– Minulle sanottiin, ettei kukaan tällaista halua laulaa. Tämmöistä Saima Harmajaa. Minun tekstini olivat herkkiä ja runotyttömäisiä, Svärd muistelee.

Svärd lähti kotiin itkien ja vannotti itselleen, että hän lopettaa kirjoittamisen. Vain muutama vuosi myöhemmin tuli todellinen läpimurto. Neljän lapsen äiti kirjoitti Katri Helenalle hitin Vie minut.

Osaamisen arvioinnissa voi piileskellä itsestäänselvyyden miina

Svärd suhtautuu alan tasa-arvokeskusteluun varauksella. Hänen mukaansa on vaikea uskoa, että yksikään kustantaja, levy-yhtiö tai artisti valitsisi kappaleen tekijän sukupuolen perusteella.

– Joskus minusta tuntuu, että tasa-arvo-ongelmien piikkiin laitetaan sellaista, mikä ei sinne kuulukaan. Jos joku ei pääse pinnalle, niin voisiko se johtua siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä? Svärd puuskahtaa.

Svärd tiivistää argumentin, joka nousee usein esille, kun puhutaan rekrytoinneista ja tasa-arvosta. Myös musiikkialan tuore yhdenvertaisuuskysely paljasti, että alan palkkauksissa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo nähdään täysin toissijaisina arvoina (Music Finland).

– Osaamisella ja pätevyydellä ei nähty olevan mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, kyselyn tehnyt Ilona Rimpilä kertoo.

Jos joku ei pääse pinnalle, niin voisiko se johtua siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä? Sinikka Svärd, sanoittaja

Yhdenvertaisuuskyselyyn vastasi yhteensä 62 musiikkialan johdossa tai luottamustehtävissä työskentelevää ammattilaista. Kyselyn tulosten mukaan ala luottaa siihen, että päätöksiä tekevät henkilöt osaavat noudattaa yhdenvertaisuuden periaatteita. Rimpilä muistuttaa, että ajatusmalli voi olla haitallinen, jos toimintaa ohjaavia periaatteita ei koskaan kyseenalaisteta.

– Siinä voi olla sellainen itsestäänselvyyden miina. Jokainen voisi miettiä, että mikä on omasta mielestään normi ja normaalia, Rimpilä luonnehtii.

Ala kärsii vanhoista kaavoista ja esikuvien puutteesta

Miksi miehet sitten dominoivat musiikkialalla ja alaa koskevissa tilastoissa?

Sukupuolten ja tasa-arvon tutkimus suomalaisessa musiikkimaailmassa on vähäistä, mutta alan miesvaltaisuuden taustalla voi olla vanhanaikaisen miehet töissä, naiset kotona -ajattelumallin jäänteitä. Rimpilä muistuttaa, ettei orkestereihin aikoinaan edes otettu naisia.

Ilona Rimpilä on tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa. Hän teki musiikkialan yhdenvertaisuuskyselyn Music Finlandin toimeksiantamana.Jaana Polamo / Yle

Toinen syy naisten vähäisyyteen alalla voi olla työn luonteessa, sillä musiikintekijät ovat usein myös esiintyviä muusikoita. Repaleiset työajat, sadat kilometrit keikkabussin jousilla ja yötä myöten kukkuminen ovat pois perhe-elämästä sekä keikkailevilta äideiltä että isiltä.

– Bussissa istuminen ja tavaroiden roudaaminen ovat kovaa hommaa. Kioskin joutuu pystyttämään joka ilta uusiksi. Sellainen elämä ei välttämättä houkuttele, itsekin muusikkona työskennellyt Rimpilä kertoo.

Rimpilä arvelee, että perinteiset perhemallit istuvat musiikkialallakin tiukassa. Äidiksi tultuaan naiset saattavat luopua kiertue-elämästä ja tehdä töitä enemmän omilla ehdoillaan.

Kolmas tärkeä syy naisten vähäisyydelle alalla on Rimpilän mukaan erilaisten esikuvien puute ja kapean roolin tarjoaminen: nuorista naisartisteista leivotaan herkästi hyvältä näyttäviä, laulavia objekteja. Sen sijaan esimerkiksi naisbasistit ovat harvassa.

– Uskon, että naiset olisivat tervetulleita pop-sektorille myös instrumentalisteina, Rimpilä sanoo.

Emma Balbatsu näkee, että ala pikkuhiljaa pyristelee pois vanhoista kaavoistaan.

– Nykyään ei ole enää niin paljon pölyisiä levy-yhtiösetiä, jotka sanovat, että ole kaunis ja laula. Suunta on hyvä, mutta silti ollaan vasta ensimmäisillä kilometreillä, Balbatsu pohtii.

Nais-etuliite tarvitaan niin pitkään kuin tasa-arvo on taattu

Suomalaisen musiikkimaailman tasa-arvoasioissa on otettu jo askelia eteenpäin. Ala itse on vastannut tasa-arvon vaatimukseen luomalla alalle teesit, joiden avulla pyritään kohti yhdenvertaisempaa tulevaisuutta (Yhdenvertainen musiikkiala).Yhdenvertaisuuskyselyn tehnyt Ilona Rimpilä pitää vastaavia hankkeita hyvinä, sillä niiden avulla tasa-arvoasiat saavat näkyvyyttä, herättävät keskustelua ja lopulta myös tuovat naisia ja muita vähemmistöjä alalle.

Sanoittaja Sinikka Svärd sanoo ärsyyntyvänsä siitä, että etuliitteitä ylipäätään tarvitaan.

– Eihän kenestäkään miehestä sanota, että hän on miessäveltäjä, Svärd muistuttaa.

Samaa mieltä on musiikintekijä Anni Mattila, jonka mukaan nais-etuliite jo itsessään korostaa naisten kapeaa roolia. Mattilan mukaan naisista ja miehistä puhuminen on kuitenkin tärkeä askel kohti tasa-arvoa.

– Jotta jokin vähemmistöryhmä saadaan esiin, heidät pitää ensin eristää omaksi porukakseen. Sitten heistä tuleekin valtavirtaa, Mattila hahmottelee.

Kasvatuksessa tyttöjä pitäisi kannustaa tarttumaan bassoon, kitaraan tai rumpuihin. Ilona Rimpilä, tohtorikoulutettava

Musiikkimaailma ei kuitenkaan ole vielä valmis. Lauluntekijä Emma Balbatsu muistuttaa, että alan pienistä edistysaskelista huolimatta harmittavan harva tyttö tarttuu soittimeen ja alkaa tehdä omaa musiikkia.

– Jos Erja Lyytinen olisi ollut minun tietoisuudessani pikkulikkana, niin saattaisin heilua kitaran kanssa, Balbatsu pohtii.

Erityisesti musiikkikasvatus voisi auttaa tyttöjä etenemään alalla.

– Kasvatuksessa tyttöjä pitäisi kannustaa tarttumaan bassoon, kitaraan tai rumpuihin. Luulen, että niin alalle saadaan lisää naistoimijoita, Rimpilä painottaa.

Sekä Balbatsu että Rimpilä pitävät tärkeänä sitä, että musiikkialalle on viime aikoina tullut uusia naisartisteja, jotka toimivat esikuvina lapsille ja nuorille.

– Alkaa pikkuhiljaa normalisoitua, että naiset ovat yhdenvertaisia musiikintekijöitä kuin miehet. Enää ei tarvitse piirtää ikonisoivaa miessäveltäjien historiaa. Se osoittautuu vain yhden aikakauden tuotoksena, ja nyt katsotaan tulevaan, Rimpilä muotoilee.

Huomasitko: Alkuperäisissä Star Warseissa oli virhe, jonka vasta uusin elokuva vaivautui korjaamaan

Muropaketti - Pe, 10/19/2018 - 09:54

Solo: A Star Wars Story korjasi alkuperäiselokuvien Millennium Falconiin liittyvät mokat.

Vaikka George Lucas ehtikin ”parannella” alkuperäistä Star Wars -trilogiaa ties kuinka moneen otteeseen, niin vasta Solo: A Star Wars Story korjasi Millennium Falconiin liittyvän virheen.

Ensimmäisessä Star Wars -elokuvassa aluksessa oli kolme jalkaa, kun taas Imperiumin vastaiskussa Millenium Falcon laskeutuu viiden jalan varassa. Solo-leffassa päähenkilömme kikkailee kuuluisan Kessel Run -kohtauksen aikana, jonka ansiosta kaksi aluksen jaloista ottaa osumaa ja tuhoutuu.

Selitys ensimmäisen Star Warsin uupuville jaloille on tekijöiden mukaan siis niin simppeli, ettei Han vaivautunut korjaamaan niitä kuin vasta kahden ensimmäisen elokuvan välisenä aikana.

Tärkeitä asioita, joita selitetään vielä yksityiskohtaisemmin tässä ABC Newsin videopätkässä:



Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä