Uutiset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Vuoden 2018 Hyvä Opettaja -tunnustus kempeleläiselle Maija-Leena Pohjoisaholle

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 09:46
Kansanedustaja Tapani Tölli valitsi palkinnon saajan OAJ:n Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistysten ehdokkaista.

Arabianrannan murhaepäilyn syytteen nostaminen siirtyy

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 09:45

Poliisi on kuullut Helsingin Arabianrannan henkirikoksen tutkinnassa kaikkia asianosaisia sekä lukuisia todistajia. Syytteen nostaminen kuitenkin viivästyy, sillä esitutkinta ei tule valmistumaan aiemmin päätettyyn määräaikaan eli 6.3. mennessä, poliisin tiedotteessa mainitaan.

Syy esitutkinnan viivästymiselle on se, että epäilty on pyytänyt tekohetken mielentilansa tutkimista jo esitutkinnan aikana. Käräjäoikeus määräsi viime viikolla epäillyn mielentilatutkimukseen.

Syyttäjä hakee syytteen nostamisen määräajalle jatkoa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth Helsingin poliisista tiedotteessa.

– Uutta päivämäärä ole vielä tiedossa, mutta todennäköisesti se tulee olemaan myöhemmin keväällä, Kanth kertoo.

Kuulustelujen lisäksi poliisi odottaa vielä lausuntoja esimerkiksi teknisen rikostutkinnan tuloksista, uhrin ruumiinavauksesta sekä epäillylle tehdyistä kokeista, joista selviää esimerkiksi, oliko mies tekohetkellä päihtynyt.

Rikoksesta epäiltyä aiotaan kuulla seuraavan kerran vasta esitutkinnan loppuvaiheessa.

– Hänen kuulemisensa ennen sitä ei ole tarkoituksenmukaista. Tapahtumien kulku on tarkentunut esitutkinnan aikana, mutta emme voi avata sitä tai teon mahdollista motiivia julkisuuteen aiempaa tarkemmin ennen kuin olemme kuulustelleet epäiltyä, Kanth perustelee.

7-vuotias poika joutui henkirikoksen uhriksi Helsingin Arabianrannassa jouluaattona. Poliisi tutkii tapausta murhana. Poliisi on aiemmin kertonut epäilevänsä 36-vuotiasta miestä pojan murhasta Arabianrannassa jouluaattona. Epäilty on uhrin eno.

Lue lisää:

Pikkupojan murhasta epäilty mies pyytänyt mielentilatutkimusta – Poliisi: Epäilty on Suomessa asuva ulkomaan kansalainen

Tämä Arabianrannan surmasta tiedetään nyt: murhasta epäilty eno vangittiin perjantaina, poliisin mukaan tekotapa oli "erityisen raaka ja julma"

Etelä-Suomen junaliikenteessä viivästymisiä kalustomuutosten, raideongelmien ja liikenteenohjausjärjestelmän vikojen vuoksi

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 09:32

Junaliikenne takkuilee pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa tänä aamuna, ilmoittaa VR.

Helsingin ja Lahden välisessä junaliikenteessä osa junista on noin 10–20 minuuttia myöhässä. Kaukoliikenteessä viivästymiset ovat noin 10–30 minuutin pituisia. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä osa junista on puolestaan 5–10 minuuttia myöhässä, VR:n viestinnästä kerrotaan.

Viivästykset johtuvat muun muassa kalustomuutoksista sekä siitä, että oikoradalla Helsingin ja Lahden välissä on käytössä tällä hetkellä vain yksi raide.

Linja-autot korvaavat G-junat Riihimäen ja Lahden välillä

G-junat Riihimäen ja Lahden välillä korvataan toistaiseksi linja-autoilla. Lähijunaliikenne Riihimäeltä ja Lahdesta Helsinkiin kulkee kuitenkin normaalisti junilla.

Ongelma johtuu liikenteenohjausjärjestelmän tiedonsiirtoviasta, joka alkoi eilen iltapäivällä.Riihimäellä linja-autot lähtevät rautatieasemalta ja Lahdessa matkakeskuksen tilausajopysäkiltä. Linja-autot kiertävät väliasemien kautta.

VR muistuttaa, että linja-autolla matka-aika on pidempi kuin junalla.

Rataliikennekeskuksen mukaan tiedonsiirtovian korjauksen aikataulusta ei ole vielä arviota.

Myös tiistaina ongelmia

Tiistaina junien kulkua hankaloittivat kova pakkanen ja pöllyävä lumi. VR, HSL ja Finrailin rataliikennekeskus päättivätkin perua osan pääkaupunkiseudun tiistai-iltapäivän ja keskiviikkoaamun junavuoroista.

Pakkanen saattaa vaikuttaa muun muassa vaihteiden kääntymiseen ja sähköjärjestelmiin sekä kaluston paineilmalaitteisiin, jolloin ovien toiminnassa saattaa ilmetä ongelmia.

Carolina oli niskan päällä ja Sebastian Aho taas maalinteossa, mutta voitto silti Calgarylle – "Sillä tavoin jääkiekko-otteluita voitetaan"

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 09:26
Carolina Hurricanesin Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen olivat jälleen vauhdissa jääkiekkoliiga NHL:ssä.

THL haluaa HPV-rokotteen myös poikien rokotusohjelmaan

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 09:16

HPV-rokotteen lisääminen poikien rokotusohjelmaan estäisi tehokkaasti papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vaikutusarviointiraportin mukaan poikien rokottaminen suojaisi sekä tyttöjä että poikia. Rokote tuo myös selvää säästöä.

Laskennallisesti tyttöjen rokotusohjelmaan kuuluva HPV-rokote säästää papilloomaviruksiin liittyvien syöpien tai niiden esiasteiden hoidossa vuosittain hieman yli 11 miljoonaa euroa. Jos ohjelma laajenisi poikiin, kertyisi säästöä vuosittain lisää noin 4,1 miljoonaa euroa.

THL:n esitys siirtyy nyt sosiaali- ja terveysministeriön pohdittavaksi.

HPV eli papilloomavirus aiheuttaa muun muassa suuontelon, peräaukon, peniksen, kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttymien syöpiä. HPV:n ehkäiseminen olisi merkittävää, sillä nuorista jopa kahdeksan kymmenestä saa jossain vaiheessa elämäänsä HPV-tartunnan.

THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan HPV:n osuus pään ja kaulan alueen syövistä vaihtelee 20–50 prosentin välillä, kielen tyven ja nielurisojen syövistä joka toinen on HPV:n aiheuttama.

Rokotusohjelma voisi ehkäistä HPV:n jopa kokonaan

Tyttöjen ja poikien rokotusohjelman avulla voitaisiin vuosittain ehkäistä noin 300 syöpätapausta.

– Laajentamalla rokotusohjelma koskemaan myös poikia, on mahdollista, että HPV:sta päästäisiin jopa täysin eroon, sanoo THL:n HPV-työryhmän puheenjohtaja, professori Antti Mäkitie.

Tyttöjen rokotusohjelmassa HPV-rokote on ollut vuodesta 2013, mutta rokotuskattavuus on vieläkin jäänyt tavoitteista.

James Gandolfinin poika esittää nuorta Tony Sopranoa 1960-luvulle sijoittuvassa Sopranos-elokuvassa

Muropaketti - Ke, 01/23/2019 - 09:03

The Many Saints of Newarkin pääosaan valittiin Michael Gandolfini.

Edesmenneen James Gandolfinin 19-vuotias poika Michael Gandolfini näyttelee Tony Sopranoa tulevassa The Many Saints of Newark -elokuvassa, jonka tarina edeltää Sopranos-sarjan tapahtumia.

Asiasta uutisoineen Deadlinen mukaan Gandolfinia ei valittu rooliin vain siksi että hän näyttää isältään, vaan nuori näyttelijä joutui käymään koekuvauksissa kaikkien muiden ehdokkaiden tapaan.

– On suuri kunnia jatkaa isäni jättämää perintöä astumalla nuoren Tony Sopranon saappaisiin. Olen todella innoissani siitä, että saan mahdollisuuden tehdä töitä David Chasen ja kaikkien muiden lahjakkaiden ihmisten kanssa, Gandolfini sanoo.

1960-luvulle sijoittuvassa The Many Saints of Newarkissa nähdään myös Alessandro Nivola, Vera Farmiga, Jon Bernthal, Billy Magnussen ja Corey Stoll.  Elokuvan ohjaa Thor: The Dark Worldista tuttu Alan Taylor ja käsikirjoituksesta vastaavat sarjan luoja David Chase ja Lawrence Konner.

Gandolfini on näytellyt aiemmin esimerkiksi HBO:n The Deuce -sarjassa.

Ikä ei hidaste – oululaispariskunta lähti kuukaudeksi laivalle ja koki Kap Hornin hyisen tuulen: "Hämmästyin, kun olimmekin laivalla nuorimmasta päästä"

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 09:00
Kuuden viikon ulkomaanreissulta juuri palannut seitsenkymppinen pariskunta on oppinut, ettei vanhuus ole vamma eikä ikä estä pitkiäkään matkoja.

Carbon Capture System Turns CO2 Into Electricity and Hydrogen Fuel

Slashdot - Ke, 01/23/2019 - 09:00
Researchers at Ulsan National Institute of Science and Technology (UNIST) and Georgia Tech have developed a new system that absorbs carbon dioxide and produces electricity and useable hydrogen fuel. New Atlas reports: The new device, which the team calls a Hybrid Na-CO2 System, is basically a big liquid battery. A sodium metal anode is placed in an organic electrolyte, while the cathode is contained in an aqueous solution. The two liquids are separated by a sodium Super Ionic Conductor (NASICON) membrane. When CO2 is injected into the aqueous electrolyte, it reacts with the cathode, turning the solution more acidic, which in turn generates electricity and creates hydrogen. In tests, the team reported a CO2 conversion efficiency of 50 percent, and the system was stable enough to run for over 1,000 hours without causing any damage to the electrodes. Unlike other designs, it doesn't release any CO2 as a gas during normal operation -- instead, the remaining half of the CO2 was recovered from the electrolyte as plain old baking soda. The research was published in the journal iScience.

Read more of this story at Slashdot.

Senaatti äänestää Yhdysvaltojen hallinnon avaamisesta torstaina – pattitilanteen ei odoteta ratkeavan

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 08:56
Senaatti äänestää kahdesta esityksestä, joiden kummankaan ei arvioida menevän läpi.

Tiedätkö, mistä trenditakkisi untuva on peräisin? Kohut eläviltä nypityistä hanhista ovat nostaneet eettisyyden ostokriteeriksi

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 08:50

Suomen ainoalla hanhifarmilla Mikkelin Anttolassa eletään nyt hiljaista aikaa. Noin 400 emohanhea ja kukkoa valmistautuu maaliskuussa alkavaan munintaurakkaan syömällä, nukkumalla ja ulkoilemalla.

Ennen joulua tilalla teurastettiin 5 000 hanhea erilaisia lihatuotteita varten.

– Hanhi tainnutetaan ja teurastetaan ensin, jonka jälkeen untuvat otetaan talteen. Ne kerätään koneellisesti, kertoo Hauhalan hanhifarmin yrittäjä Virpi Rantalainen.

Rantalaiset kasvattavat hanhia pääasiassa niiden lihan vuoksi. Vaikka untuva on sivutuote, on se riittävän arvokasta talteen kerättäväksi. Hauhalan tilalta lähtee vuosittain 1500 kiloa hanhen untuvaa Joutsen Finland Oy:n tehtaalle Riihimäelle. Suomalaisesta untuvasta tehdään luksuspeittoja Kaukoitään.

– Onhan meillä toki puuhaa sen untuvan käsittelyssä, että se voidaan lähettää tehtaalle, mutta se työ kannattaa tehdä, Virpi Rantalainen sanoo.

Kevytuntuvatakkibuumi kasvatti untuvan käyttöä

Kotimaiselle untuvalle olisi paljon enemmän kysyntää kuin sitä nyt tuotetaan. Untuvan käyttö vaatteissa, petivaatteissa ja huonekaluissa on lisääntynyt viime vuosina paljon, arvioi Suomen tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

– Tilastotietoa asiasta ei ole, mutta kevytuntuvatakkibuumia on seurannut untuvan käyttö sisustuksessa. Esimerkiksi sohvissa ja sohvatyynyissä untuva korvaa monesti keinokuituisen vanutäytteen nykyään, Auvinen arvioi.

Tämä suuntaus näkyy myös untuvatuotteita valmistavassa Joutsen Finland Oy:ssä. Toimitusjohtaja Matias Kotkasaari kertoo, että vuodevaatteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina.

– Untuvatakkien määrä on pysynyt samana, noin 30 000–50 000 takkia vuosittain meillä valmistetaan. Mutta etenkin kotimaan markkinoilla untuvatyynyjä ja peittoja menee nyt enemmän.

Kun untuvan käyttö on lisääntynyt, myös keskustelu sen ympärillä on kiihtynyt. Untuva monesti mielletään harmittomaksi (Etelä-Suomen Sanomat) esimerkiksi turkiksiin verrattuna, mutta sen tuotantoon liittyy eettisiä ongelmia kuten hanhien elävältä nyppimistä sekä pakkoruokkimista.

Elävältä kynityt hanhet kohahduttavat

Vuosien varrella untuvatuotteiden ympärillä on vellonut kohuja eri puolilla maailmaa. Viimeisin kohu nähtiin Suomessa joulun alla. Silloin Tulli kehotti kuluttajia varovaisuuteen ulkomailta verkkokaupasta tilattujen untuvatakkien kanssa. Varoittava esimerkki (Taloussanomat) kertoi, kuinka ulkomailta tilattu takki alkoi haista. Kun takkia tutkittiin tarkemmin, löytyi untuvan seasta mätäneviä linnun osia.

– Sellaiset uutiset näkyvät heti myös meidän verkkokaupan eettisyydestä kertovilla sivuilla. Kuluttajille on erittäin tärkeää, että untuva on eettisesti hankittua, kertoo Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja Matias Kotkasaari.

Joutsen ja moni muukin untuvia käyttävä yritys, ottaa eettiset asiat vakavasti. Sysäyksen yritysten eettiselle pohdinnalle antoi 10 vuotta sitten koko Pohjoismaissa kohua herättänyt ruotsalainen dokumentti Elävältä kynityt (Tv4). Siinä unkarilaisella hanhitilalla kynitään eläviä lintuja untuvantuotannon vuoksi. Ohjelmassa näytetään, kuinka hanhet huutavat tuskissaan, kun niiden nahka repeytyy nyppimisen seurauksena.

Suomen ainoalla hanhifarmilla hanhet saavat ulkoilla talvellakin. Esa Huuhko / Yle

Salaa kuvattu dokumentti järkytti niin kuluttajia kuin untuvia tuotteissaan käyttäviä yrityksiä. Suuret pohjoismaiset liikejätit, kuten Ikea, Fjällraven ja Jysk, ilmoittivat selvittävänsä myyntiketjunsa. Yritykset tekivät myös omia tarkastuksiaan hanhifarmeille.

Ohjelman jälkeen suomalaiset untuvatekstiilien myyjät kiirehtivät varmistamaan tuotteiden alkuperän ja vahvistamaan, että ne on tuotettu asianmukaisesti. Joutsen Finland Oy, Halti ja Stockmann ilmoittivat, että heidän tuotteidensa untuva ei ole peräisin elävistä hanhista. Asiasta nousi kohu myös Euroopan parlamentissa, koska tärkeät untuvantuottajamaat Unkari ja Puola ovat EU-maita.

Sertifikaatti lupaa eettisyyttä

Moni untuvia käyttävä yritys on hankkinut viime vuosina sertifikaatin siitä, ettei heidän tuotteissaan ole elävistä tai pakkoruokituista hanhista nypittyjä untuvia. Esimerkiksi Joutsenella on kaksi eri standardia käytössään.

– Suurin osa meille tulevasta untuvasta on sertifioitu joko Downpass 2017-sertifikaatilla tai RDS-serfitikaatilla. Molemmat näistä takaavat sen, ettei untuvia ole nypitty eläviltä hanhilta. Lisäksi Downpass 2017 -sertifikaatissa on mukana se, ettei hanhia ole pakkosyötetty, Joutsenen toimitusjohtaja Matias Kotkasaari kertoo.

Dokumentin ja sertifikaatien jälkeenkin erityisesti kansainväliset eläinsuojeluyhdistykset ovat raportoineet (PETA) aika ajoin vääryyksistä, joita untuvia tuottavilla tiloilla tapahtuu edelleen. Eläinsuojeluyhdistyksillä ja Euroopan untuvateollisuusjärjestö EDFA:lla on erilaiset käsitykset siitä, kuinka iso osa untuvista nypitään edelleen elävistä linnuista. EDFA:n arvion mukaan vain 1–2 prosenttia untuvasta kynitään eläviltä linnuilta, eläinsuojelujärjestöjen arviot liikkuvat 50 – 80 prosentin (Talouselämä) välillä.

Joskus hanhikukot nyppäisevät toisiltaan sulkia  mitellessään voimiaan, ja aina siitä nyppäisykohdasta vuotaa verta. Virpi Rantalainen, Hauhalan hanhifarmin yrittäjä

Untuvan nyppiminen elävistä linnuista on useimmissa Euroopan maissa kielletty, ja luokiteltu eläinrääkkäykseksi. Yksi peruste elävältä nyppimiseen on taloudellisuus. Yhdestä hanhesta voi nyppiä untuvat 4–5 kertaa sen elämän aikana, sillä hanhi kasvattaa aina uuden untuvakerroksen suojakseen.

Matias Kotkasaari ei näe elävältä nyppimisessä mitään järkeä.

– Pelkästään Ranskassa teurastetaan 40 miljoonaa ankkaa vuodessa. Jos näiden kaikkien untuvat nypittäisiin eläviltä linnuilta käsin, se vaatisi koko Ranskan kansan siihen hommaan.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kasvattaneet hanhia yli 20 vuotta. Esa Huuhko / Yle

Teurastetuista linnuista untuvat nypitään koneellisesti. Näin myös Hauhalan hanhifarmilla Mikkelissä.

– Elävältä nyppiminen kuulostaa aivan kauhealta eläinrääkkäykseltä. Joskus hanhikukot nyppäisevät toisiltaan sulkia mitellessään voimiaan, ja aina siitä nyppäisykohdasta vuotaa verta. Siitä voi päätellä miten kivuliasta se on, sanoo yli 20 vuotta hanhia kasvattanut Virpi Rantalainen.

Silti esimerkiksi Joutsenen käyttämästä untuvasta noin 10 prosenttia on sellaista, jolla ei ole eettisyydestä kertovaa sertifikaattia. Tämä ei suoraan kerro siitä, että untuva olisi jotenkin epäeettistä ja selitys löytyy usein tuotantotilojen koosta.

– Esimerkiksi Unkarin maaseudulla meillä on untuvantuottajia, joilla on vain 50 – 100 hanhea pihallaan. Ne teurastetaan syksyllä, ja untuvat nypitään käsin. Ei tällaiset pienet tilat mitään kalliita sertifikaatteja ala hankkimaan, Matias Kotkasaari sanoo.

Kotkasaari itse käy kiertämässä tiloja, joista Joutsen untuvansa hankkii. Myös sertifikaatit lupaavat tilavalvontaa puolueettomalta taholta vähintään parin vuoden välein.

Suomalainen hanhen untuva on niin laadukasta, että se menee poikkeuksetta Taiwaniin ja Japaniin toimitettavien luksuspeittojen täytteeksi. Matias Kotkasaari, Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja

Joutsen Finland Oy käyttää useita tonneja untuvaa vuosittain. Tarkkaan määrää toimitusjohtaja Matias Kotkasaari ei suostu paljastamaan mutta viidestä rekkalastillisesta puhutaan. Yhtiö käyttää kolmen eri vesilinnun untuvaa. Ankan untuva tulee pääasiassa Ranskasta ja Espanjasta, kun taas hanhen untuva tuotetaan Puolassa, Unkarissa ja Suomessa. Harvinaisin ja samalla kallein untuva, haahkan untuva, kerätään käsin Suomesta.

– Kun haahkan poikaset ovat lähteneet pesästä pois, untuva käydään keräämässä. Se on supererikoista ja sitä saadaan vain alle 100 kiloa vuodessa, Kotkasaari paljastaa.

Erikoisen haahkan untuvasta tekee sen rakenne. Untuvan väkäset pitävät ne kiinni toisissaan ja tämä mahdollistaa niiden käytön silkkipeittojen täytteenä. Joutsen valmistaa haahkan untuvasta peittoja käsityönä Kaukoidän superrikkaille. Yksi peitto maksaa yli 10 000 euroa (Maaseudun tulevaisuus).

Esa Huuhko / Yle

Normaalisti peittojen ja tyynyjen täytteenä käytetään ankan untuvaa. Yhteen untuvapeitteeseen tarvitaan noin 75 linnun untuvat. Matias Kotkasaari kehuu hanhen untuvan olevan lämpö-paino-suhteeltaan maailman parasta lämmöneristystä. Siksi hanhen untuvaa käytetään takkien täytteenä.

Poikkeuksena on kuitenkin suomalainen hanhen untuva.

– Suomalainen hanhen untuva on niin laadukasta, että se menee poikkeuksetta Taiwaniin ja Japaniin toimitettavien luksuspeittojen täytteeksi, Kotkasaari kertoo.

Kaikesta Joutsenen käyttämästä untuvasta kotimaista hanhen untuvaa on vain murto-osa. Enemmällekin untuvalle olisi kysyntää.

– Me ostaisimme kaiken kotimaisen hanhen untuvan mitä vain tuotettaisiin. Ja moni muukin olisi siitä kiinnostunut, niin laadukasta se on, Kotkasaari kertoo.

Se, miksi Suomessa on vain yksi hanhitila, löytyy ruokakulttuurista. Untuva on usein lihateollisuuden sivutuote, eikä hanhella ole samanlaista asemaa suomalaisten pöydissä kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa pelkästään hanhenmaksaa kuluu vuosittain tuhansia kiloja.

Yhä enemmän meille tulee kyselyitä siitä, mistä meidän untuvat ovat peräisin ja onko eläimiä kohdeltu hyvin. Matias Kotkasaari, Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja

Untuvan laatuun vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi Suomen sääolot kasvattavat hanhelle luonnostaan paksun untuvakerroksen, jos eläimet pääsevät ulkoilemaan säännöllisesti. Hauhalan hanhifarmilla linnut ulkoilevat ympäri vuoden, pois lukien kevään ulkonapitokielto, joka on varotoimenpide lintuinfluenssaa vastaan.

– Me ollaan pyritty järjestämään hanhien hoito niin, että se on eläimille hyväksi. Niillä on tilaa tarpeeksi ja muun muassa ne ruokitaan vapaasti, eli saavat ruokaa koko ajan. Sehän on toinen hanhen tuotantoon liittyvä tapa, että niitä pakkoruokitaan, sanoo Virpi Rantalainen.

Viestintätoimisto Milttonin vuonna 2017 tekemän vastuullisuustutkimuksen mukaan nykykuluttajat vaativat entistä läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa tuotantoprosessia. Tämä on huomattu myös Joutsenella.

– Yhä enemmän meille tulee kyselyitä siitä, mistä meidän untuvat ovat peräisin ja onko eläimiä kohdeltu hyvin. En tiedä yhtään yritystä, joka ostaisi elävältä nypittyä untuvaa, koska siitä joutuisi hyvin äkkiä liriin nykypäivänä, Kotkasaari kertoo.

Luonnonmateriaalien käyttö voi tulevaisuudessa nousta uuteen arvoon keinokuitujen ja mikromuovin aiheuttaessa omia haasteitaan.

– En usko että eläinperäisten tuotteiden käyttö ainakaan vähenee vaatteissa. Kunhan vain eläinten olosuhteista huolehditaan ja tiedetään, että ne voi hyvin, pohtii Suomen tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Samsung julkaisi 970 EVO Plus NVMe SSD -asemat

Muropaketti - Ke, 01/23/2019 - 08:41

Samsungin 970 EVO Plus NVMe SSD -asemat parantavat edeltäjiinsä nähden erityisesti kirjoitusnopeudessa. Perättäiskirjoitusnopeudessa asemat pääsevät parhaimmillaan 3300 megatavuun sekunnissa.

Samsung täydentää nykyistä NVMe SSD -asemien valikoimaansa uusilla 970 EVO Plus NVMe SSD -asemilla. EVO Plus -asemat tarjoavat edeltäjäänsä nähden selvästi parempia kirjoitusnopeuksia saavuttaen parhaimillaan 3300 megatavun perättäiskirjoitusnopeuden. 970 EVO Plus -asemista tulee saataville kapasiteettivaihtoehtoina 250, 500 ja 1000 gigatavun versiot. Myöhemmin kevään aikana valikoima täydentyy kahden teratavun mallilla.

Asemissa käytetään 970 EVO -asemien tapaan V-NAND 3-bit MLC -muistipiirejä. Samsungin mukaan peräkkäislukunopeus nousee enintään 3500 megatavuun sekunnissa. IOPS-satunnaislukunopeus on korkeimmillaan 620 000 ja IOPS-satunnaiskirjoitusnopeus 560 000.

Uudet 970 EVO Plus SSD -asemat tulevat saataville heti kahden teratavun mallia lukuun ottamatta. Hintojen kerrotaan Samsungin tiedotteessa alkavan 109,99 eurosta. Asemille luvataan viiden vuoden takuu.

Sievin Jalkine sai Oulun kauppakamarin Vuoden kouluttautuja -tunnustuksen

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 08:24
Oulun kauppakamari palkitsi Vuoden kouluttautujana Sievin Jalkineen, joka hyödyntää koulutuspalveluja vuodesta toiseen ahkerasti.

Koulut kyllästyivät kritisoituun KiVa Koulu -ohjelmaan ja tekivät oman versionsa – ensimmäiseksi opetellaan, miten kaveri kohdataan oikein

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 08:15
Tästä on kyse
  • Kajaanissa on otettu käyttöön oma SoPu-ohjelma, jolla pyritään ennaltaehkäisemään koulukiusaamista.
  • SoPu-ohjelma on koulujen oma versio noin 10 vuotta käytössä olleesta KiVa Koulu -ohjelmasta.
  • Kainuussa on THL:n tutkimusten mukaan valtakunnan alhaisimmat koulukiusaamisprosentit.

Seinällä on päällekkäin kuvia. Ylimmän rivin piirroksissa lukee ystävällisyys, kaveruus ja auttavaisuus. Seuraavaksi sinne nostetaan kortti, jossa lukee "huomioon ottava".

Oppilaat viittaavat ja saavat kukin vuorollaan kertoa, minkä kuvallisen kortin he ylimmälle riville nostaisivat. Kuvallisessa kortissa on adjektiivi, jolla kuvataan hyvän koulukaverin luonnetta.

Wiljami Heikkilä saa esittää omaa ehdotustaan, ja se on "harkitsevaisuus". Muut oppilaat antavat hyväksyvän nyökkäyksen ja kortti nostetaan ylimmälle riville.

Kajaanin opinahjoissa kokeillaan uusia keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Timo Sihvonen / Yle

Lehtikankaan koulussa Kajaanissa 3B-luokan oppilaat pohtivat kuvallisten esimerkkien avulla, miten luokalle tullut uusi oppilas tulisi ottaa vastaan.

Oppitunti on osa kajaanilaista SoPu-ohjelmaa, jolla pyritään ennaltaehkäisemään koulukiusaamista. Oppitunnilla halutaan lisätä luokan yhteenkuuluvuutta, sitä kuuluisaa me-henkeä. Samalla oppilaat opettelevat tunteiden ja vuorovaikutuksen merkitystä.

Jo ennen SoPu-ohjelman käyttöönottoa Kainuussa on onnistuttu kitkemään koulukiusaamista. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen viimeisimmän keväällä 2017 tehdyn valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan maakunnassa koulukiusaamista koetaan vähiten koko Suomessa.

Kun tekee itse, saa sellaisen kuin haluaa

SoPu tulee sanoista sovitaan puhumalla. Kaksi vuotta käytössä ollut ohjelma pohjautuu Kiva Koulu -ohjelmaan, joka on saanut viime aikoina kritiikkiä, koska osa kouluista on käyttänyt sitä väärin. Hankkeen on jopa sanottu olevan kiusatulle vahingollinen ja lisäävän kiusaamista.

Lehtikankaan koulun apulaisrehtori Liisa Halonen ei lähde moittimaan KiVa Koulua. Kajaanissa kuitenkin kyllästyttiin siihen, että maksulliseksi syksyllä 2016 muuttunut hanke ei ole päivittynyt, vaikka tarjolla on uutta materiaalia.

Kiva-koulun lisenssimaksut ovat koulun oppilasmäärän mukaan 50–400 euroa lukuvuodessa. Tarjolla on myös kuntalisenssihinnoittelu, jossa kunta maksaa kaikkien koulujen lisessimaksut. Tällöin yli puolet kunnan peruskouluista on oltava mukana KiVa Koulu -hankkeessa. Kuntalisenssihinnoittelussa lisenssimaksu on 60 senttiä oppilasta kohden.

SoPu on nykyaikainen malli KiVa-koulu hankkeesta. Liisa Halonen

Kajaanilaisista rehtoreista ja opettajista koostunut ryhmä päätti suunnitella itse päivitetyn ohjelman. Ohjelmaan lisättiin maailmalta ja Internetistä löydettyjä sekä arjessa hyväksi huomattuja käytäntöjä.

– Halusimme tuoda uusia tuulia koulun arkeen sekä uutta tutkittua tietoa. SoPu on nykyaikainen malli KiVa Koulu -ohjelmasta, sanoo Halonen.

Kiva Koulu -ohjelman perustaja Christina Salmivalli on tyytyväinen, että Kajaanissa on kehitetty oma ohjelma.

– On hienoa, kun Kajaanissa on saatu aikaiseksi oma ohjelma, jonka taustana Kiva Koulu on, sanoo Salmivalli.

Eroavuudet näiden kahden eri koulukiusaamista käsittelevän ohjelman välillä ovat kuitenkin vähäiset.

Kränää, mutta ei kiusaamista

Apulaisrehtori Liisa Halosen mukaan KiVa Koulusta ja SoPusta löytyy hyvin pitkälti samoja ohjeita ja harjoituksia, mutta SoPu-ohjelmassa ne on otettu laajemmin käyttöön.

– KiVa Koulu -ohjelma painottuu enemmän kiusaamistilanteiden selvittelyyn, kun SoPu keskittyy ennaltaehkäisyyn, arvioi apulaisrehtori Halonen.

SoPu-ohjelma on myös päivitetty nykypäivän tasolle. Halosen mielestä oppilailla menee helposti uskottavuus ohjelmaan, kun KiVa Koulun videot ovat 10 vuoden takaa.

– Ne jopa naurattavat tämän päivän oppilaita, sanoo Halonen.

Kiva Koulun perustaja Christina Salmivalli kertoo, että väite vanhoista videoista ei pidä enää paikkaansa, sillä KiVa Koulun videot on uusittu viime vuonna. Muitakin uudistuksia ohjelmaan on tehty. Opettajille on muun muassa uudistettu opas ja älypuhelimiin on tullut ladattavaksi KIVA-mobiilisovellus.

Jasmin Kemppaisen ja Tanja Juntusen mielestä pienet riidat selvitetään joko välitunnilla tai luokassa.Timo Sihvonen / Yle

Luokan oppilaille jäi vuorovaikutusta käsittelevästä oppitunnista mieleen ainakin muutama yhteisöllisyyttä lisäävä asia.

– Kaikki luokkalaiset pitää ottaa leikkiin mukaan, kertoo Wiljami Heikkilä.

– Jos opettaja ei päättäisi pareista, voisi olla, että aina olisi sama pari ja toiset jäisivät ulkopuolelle, sanoo Tanja Juntunen.

Wiljami Heikkilän kotona keskustellaan aina välillä koulukiusaamisesta.Timo Sihvonen / Yle

Varsinaista koulukiusaamista 3B-luokan kolmikko ei ole kohdannut, mutta erimielisyyksiä ja pieniä riitoja on välillä tullut.

– Jos riita on tapahtunut välitunnilla, se selvitetään toisella välitunnilla tai luokassa, sanoo Juntunen.

– Siitä kerrotaan opettajalle. Jos riita on ollut pieni, voidaan selvittää se itse, joko luokassa tai välitunnilla, jatkaa Jasmin Kemppainen.

"Ihmisenä kasvaminen" ehkäisee kiusaamista

SoPu-ohjelman koulukiusaamista ennaltaehkäisevä työ koostuu monesta osatekijästä, joista yksi on Kajaanin koulujen yhteinen aihe: ”ihmisenä kasvaminen”. Tällä tarkoitetaan sitä, että nuori oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti sekä yhdessä muiden kanssa.

Aihekokonaisuuden sisällä koulut ovat tehneet omia kampanjoita. Lehtikankaan koululla käynnissä on ”Siisti kieli” -kampanja, jonka tavoitteena on keskustelujen, ryhmätöiden ja kannustusten kautta kiroilun vähentäminen ja asiallisemman puhetavan edistäminen. Kevään aikana on tulossa myös kampanja ”Anna Hyvän Kiertää”.

– Sen avulla pyritään välttämään ennakkoluuloja tutustumalla toisiimme positiivisen kohtaamisen kautta, kertoo 3B:n luokan opettaja Maria Niemelä.

Oppilaat eivät voi varata välitunnille kavereita. Siellä ollaan kaikkien kanssa. Maria Niemelä

Ennakkoluulojen lisäksi myös erilaisuus on nostettu koulussa esiin eri tavoin. Viime vuonna oppilaat kävivät katsomassa elokuvan Wonder, joka kertoo pojasta, jolla on kasvojen kehityshäiriön vuoksi poikkeava ulkonäkö.

– Elokuvan jälkeen oppilaat pohtivat kirjoitelmassa aiheita, jotka liittyvät erilaisuuteen, sanoo Niemelä.

Kaveria ei saa varata

Lehtikankaankoulun 3B-luokalla on luotu SoPu-ohjelman pohjalta yhdessä oppilaiden kanssa säännöt, joiden mukaan toimitaan. Yhteiset pelisäännöt eivät ole uusi asia, sillä koulumaailmassa niitä on tehty jo ennen KiVa- ja SoPu-ohjelmia.

Maria Niemelän luokalla oppilaat eivät saa itse valita pareja, vaan sen tekee opettaja. Hän vaihtaa pareja säännöllisesti, jotta kaikki pääsevät työskentelemään yhdessä. Myös välitunneille on samat säännöt.

– Oppilaat eivät voi varata välitunnille kavereita. Siellä ollaan kaikkien kanssa, sanoo Niemelä.

Opettaja Maria Niemelä vaihtaa luokassaan pareja säännöllisesti, jotta kaikki pääsevät työskentelemään eri oppilaiden kanssa.Timo Sihvonen / Yle

Maria Niemelän mielestä SoPun ohjeistus on selkeä, jolloin opettajan on helppo ottaa se käyttöön.

– Siinä on huomioitu, mitä tehdään oppilaan kanssa, miten opettaja voi toimia, kuinka koulun tasolla toimitaan, ja miten asiaa käsitellään vanhempien kanssa, kertoo Niemelä.

Kiusaamisen käsittelyssä on kolme erilaista tasoa.

Sopimista ei teeskennellä

Kiusaamis- ja riitatapauksia selvitellään uudessa SoPu-ohjelmassa kolmella tasolla.

Ensimmäisessä tasossa asiaan puuttuu aikuinen: välituntivalvoja, oma opettaja tai koulunkäyntiavustaja. Keskustelut käydään luokassa, jossa tarvittaessa on mukana oppilaan huoltaja.

Vaikka Kainuussa on alhaiset prosentit koulukiusaamisessa, apulaisrehtori Liisa Halosen mielestä ei kannata tuudittautua tulokseen.Timo Sihvonen / Yle

Toisessa tasossa on kysymyksessä selkeä kiusaamistapaus, joka on ollut jatkuvaa, tahallista vihamielistä käyttäytymistä tai pahan mielen aiheuttamista. Kiusaamiselle on tyypillistä, että kiusaaja on jollakin tavalla kiusattua vahvempi.

Tällöin asiaa käsitellään SoPu-tiimissä, jossa mukana on kaksi opettajaa ja kuullaan erikseen kiusattua sekä kiusaajaa. Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että joissakin Suomen kouluissa kiusattu ja kiusaajat on istutettu saman pöydän ääreen ja pakotettu teennäisesti paiskaamaan kättä. Väkinäinen sovinto on ollut kiusatulle huono kokemus. SoPussa tällaista pyritään välttämään.

KiVa Koulun kehittäjä, professori Christina Salmivallikuitenkin kommentoi aiemmin Ylelle, että tällaisissa tilanteissa on toimittu myös vastoin KiVa Koulun suosituksia.

SoPu-ohjelman kolmas taso otetaan käyttöön, jos koulun keinot eivät enää riitä. Silloin apuun kutsutaan ankkuriryhmä, jonka muodostavat koulupoliisi, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijä. Tällöin poliisitalolla järjestettävään keskusteluun kutsutaan oppilaat huoltajineen.

Kun joku vertainen kertoo kiusaamisesta, seuraavakin uskaltaa tuoda sen julki. Tina Holmberg-Kalenius

Kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja SoPu-ohjelman vaikuttavuutta seurataan lukuvuosittain. Kyselyistä tehdään luokkakohtaiset koonnit, jotka toimitetaan oppilashuoltoryhmälle, joka suunnittelee jatkotoimenpiteet.

SoPu-kyselyn sekä muiden vastaavien kyselyjen ongelma on se, kuinka moni nuorista uskaltaa kertoa kiusaamisesta edes anonyymisti. Monella on pelko siitä, että kiusaaminen jatkuu tavalla tai toisella.

Tämä tulee esiin, kun yksi tai useampi oppilas kertoo kiusatuksi tulemisesta, jolloin muutkin hiljaa olleet kohtalotoverit kertovat helpommin omista kokemuksistaan.

– Vertaistuki on iso asia. Kun joku vertainen kertoo kiusaamisesta, seuraavakin uskaltaa tuoda sen julki, kertoo valtakunnallisen kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun,koordinaattori ja perustaja Tina Holmberg-Kalenius.

Lue lisää:

KiVa Koulu -hankkeen äiti torjuu kritiikin: Ohje on ollut alusta asti, ettei kiusattua istuteta pakolla samaan pöytään kiusaajiensa kanssa.

Ylistettyä Kiva koulu -ohjelmaa käytetään jopa vahingollisella tavalla: ”Jättää aikamoisia traumoja kiusatulle”

”Outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja”

Traileri: Tähtienväliseen pimeyteen sijoittuva strategiapeli Stellaris saapuu pian konsolien kiertoradoille

Muropaketti - Ke, 01/23/2019 - 08:12

Strateginen avaruuspeli Stellaris ilmestyy helmikuussa PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle.

Paradox Interactive on paljastanut, että kiitetty avaruuteen sijoittuva strategiapeli Stellaris tulee pian saataville PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle. Stellaris: Console Edition maksaa kummallekin alustalle 39,99 €, kun pelin Deluxe Editionin saa itselleen hintaan 59,90 €. Deluxe Edition pitää sisällään kaikki jo saatavilla olevat, ja tänä vuonna ilmestyvät laajennukset.

Tähän mennessä julkaistuja laajennuksia ovat Plantoids Species Pack ja Leviathans Story Pack. Utopia-laajennus ilmestyy tulevina kuukausina, tiedottaa Gametsu-sivusto.

Vuonna 2016 myyntiin tullut Stellaris on Muropaketin arvion mukaan galaksin kokoinen leikkikenttä. Lisätietoja pelistä löytyy sen nettisivuilta.

Stellaris: Console Edition tulee saataville PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle helmikuun 26.

 

Valio aloittaa yt-neuvottelut pääkonttoritoiminnoissa – vähennystarve 80–100

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 08:01

Valio kertoo aloittavansa yt-neuvottelut pääkonttoritoiminnoissa. Neuvottelut koskevat noin 660 ihmistä. Henkilöstön vähennystarpeeksi kerrotaan tiedotteessa 80–100.

Valion tuotantolaitokset eivät ole neuvottelujen piirissä.

Valion tiedotteen mukaan yt-neuvottelujen syyt ovat tuotannollis-taloudelliset. Taustalla on yhtiön kolmivuotinen hankekokonaisuus, jolla tavoitellaan kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kannattavuuden parantamista.

Neuvottelut alkavat ensi tiistaina ja niiden arvioidaan kestävän kuusi viikkoa.

Raahen naissurmat jälleen esillä oikeudessa – Mielentilatutkimus on valmistunut ja syytetty kuulee uusia syytteitä

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 07:54
Raahelaisnaisiin syksyllä 2017 kohdistuneita henkirikoksia käsitellään jälleen Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa keskiviikkona.

Japanin ulkomaankauppa pakkaselle viime vuonna – taustalla USA:n ja Kiinan nokittelu

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 07:33

Japanin ulkomaankauppa oli viime vuonna alijäämäistä ensi kertaa sitten vuoden 2015, kertovat maan valtiovarainministeriön tilastot.

Ulkomaankaupan vaje oli vuoden aikana 1 200 miljardia jeniä, eli noin 10 miljardia euroa. Maan vienti kasvoi, mutta ei yhtä nopeasti tuonnin kanssa.

Japanin viennin määrä Kiinaan kasvoi 6,8 prosenttia, mutta jäi selvästi jälkeen vuoden 2017 kasvuluvuista. Tuolloin Kiinan-vienti kasvoi peräti 20,5 prosenttia.

Japanin toinen merkittävä vientimaa on Yhdysvallat. Vienti sinne kasvoi 2,3 prosenttia. Tämä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin vienti kasvoi 6,9 prosenttia.

Norinchukin-tutkimuslaitoksen pääekonomisti Takeshi Minami kertoo uutistoimisto AFP:lle, että Japanin vientikauppa kärsi Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä tullikiistasta.

Suuntaus jatkui joulukuussa. Japanin vienti oli 55,3 miljardia jeniä, eli noin 450 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisvuonna Japani oli kerännyt voittoa lähes kolme miljardia euroa.

SMBC Nikko Securities -tutkimusyhtiön pääekonomisti Junichi Makino arvelee, että kauppa kääntyy lähiaikoina ylijäämäiseksi, koska autojen vienti Yhdysvaltoihin jatkuu vilkkaana ja öljyn maailmanmarkkinahinta on matala.

Voiko supikoiran tappaa pian kuka vain? Jos lakiesitys menee läpi, eläin siirtyy rottien ja varisten kanssa samaan kastiin

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 07:18
Tästä on kyse
  • Supikoira muuttuu riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi helmikuun alussa
  • Lakiesityksen mukaan supikoirasta tulisi rotan kaltainen laji, jota voi metsästää ilman lupia
  • Supikoiran metsästyksen tehostamiseksi pyynnissä sallittaisiin muussa metsästyksessä kiellettyjä keinoja
  • Supikoiran pyydystämisessä ja lopettamisessa on jatkossakin noudatettava eläinsuojelulakia

Jani Hotanen tarpoo lumisessa metsässä kohti kuusen juurella olevaa loukkua. Kuusen oksat levittäytyvät metallisen häkin ylle suojaten paikkaa, johon Hotanen on tuonut syötin houkuttelemaan supikoiran loukkuun. Kun supikoira tarttuu syöttiin ja alkaa repiä sitä, häkkiä avoinna pitävä vaijeri vapautuu. Loukku pamahtaa kiinni ja supikoira on ansassa.

– Syöttinä tässä loukussa on aiemmin metsästetty supikoira. Se toimii hyvin, koska supikoira on kannibaali ja syö mielellään lajitoveriaan, Hotanen kertoo.

Hotanen on virittänyt 17 loukkua pitkin asuinympäristönsä metsiä. Hän on poikkeuksellisen aktiivinen pienpetojen pyytäjä. Kesällä loukut vaihtuvat metsästykseen koiran avulla.

– Koira puree supikoiraa niskaan niin, että se halvaantuu. Minä tulen sitten ampumaan eläimen.

Jani Hotanen on virittänyt talveksi 17 supikoiraloukkua metsiin ja pelloille.Kalle Purhonen/Yle

Hotanen metsästää supikoiria, koska ne levittävät tauteja, vievät elintilaa kotimaisilta pienpedoilta, tuhoavat lintujen pesiä ja syövät marjat pensaista. Monet vihaavat supikoiria.

Pian supikoiraa saattaa saada metsästää kuka tahansa ilman metsästyskorttia pelkällä maanomistajan luvalla. Eduskunnan hyväksyntää odottaa juuri julki tullut lakiesitys, jolla supikoira siirtyy riistaeläimestä samaan kastiin rottien ja varisten kanssa eli rauhoittamattomiin eläimiin.

Taustalla on supikoiran luokittelu EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallisen lajin metsästystä ei ole järkevää säädellä samoilla laeilla, joilla huolehditaan esimerkiksi siitä, ettei metsäkanalintuja metsästetä liikaa. Supikoira haluttaisiin metsästää Suomesta sukupuuttoon.

– Ei sitä metsästämällä enää pois saa, Hotanen sanoo.

Samaa mieltä ovat kaikki asiaan perehtyneet. Supikoirien kantaa ei tiedetä. Jotain kertoo kuitenkin se, että niitä metsästetään Suomessa 100 000-170 000 yksilöä vuodessa, ja silti supikoiria riittää. Jotta laji ei enää leviäisi laajemmalle, aiotaan supikoirien metsästystä tehostaa. Ja siksi metsästyksen sääntöjä höllätään.

Supikoiran pentuja Jani Hotasen loukussa.Jani Hotanen Supikoiralta ei voi lyödä tajua kankaalle

Suunnitelma metsästyksen tehostamisesta on Hotasesta periaatteeltaan hyvä, sillä hänenkin kokemuksensa mukaan supikoiria on paljon. Eräänä syksynä Hotanen tappoi viikon aikana yhdeltä pellolta 35 supikoiraa, kun naapurit olivat valittaneet marjapensaiden tyhjenevän parempiin suihin. Hotasta kuitenkin arveluttaa, miten supikoiran metsästys mahtaisi sujua ihmiseltä, jolla ei ole metsästyskorttia.

Loukun voi virittää pihalleen melko helposti, mutta se ei vielä riitä.

– Herää kysymys, että mitenkähän lopettaminen mahtaa tapahtua? Supikoiran kokoista eläintä ei saa hengiltä haravalla lyömällä, Hotanen sanoo.

Hotanen ei yrittäisi lyödä supikoiraa hengiltä millään muullakaan välineellä, ei kivellä eikä kirveellä. Supikoira on on noin 25 senttiä korkea, muutaman kilon painoinen eläin. Se on sitkeä, ja tajuttomaksi kalauttaminen voisi helposti mennä pieleen. Lisäksi supikoira on ärhäkkä olento, eikä se suinkaan odota loukussa rauhallisesti lopettajaansa.

– Ne ryntäilevät loukussa ympäriinsä. Ei sellaisen kiinnipitäminen oikein onnistuisi. Eläinlääkärikin luultavasti lopettaisi supikoiran ampumalla, Hotanen sanoo.

Jan Hotanen

Suomen eläinsuojeluyhdistystoivoo, ettei lakiesitys ilman metsästyskorttia metsästämisestä menisi läpi. Eläinsuojeluyhdistys jakaa Hotasen pelon siitä, miten supikoiran tappaminen onnistuisi eettisesti maallikolta.

– Siinä on iso riski, että eläimelle aiheutetaan ylimääräistä kärsimystä. Myöskään lajin tunnistus ei ehkä ole kovin hyvää, sanoo Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Pulli arvelee, että maallikko saattaisi vahingossa tappaa jonkun muun eläimen kuin supikoiran.

Haitalliseen vieraslajiin ei päde reilun pelin henki. Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, maa-ja metsätalousministeriö

Lakiesitystä laatimassa olleen maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppaisen mukaan laki ei jatkossakaan antaisi anteeksi väärän lajin tappamista sillä perusteella, että eläintä on luultu supikoiraksi.

– Siitä lähdetään, että henkilöllä, joka lopettaa eläimen, on riittävät tiedot ja taidot sekä eläimen tunnistamiseksi, että sen lopettamiseksi ilman turhaa kärsimystä, Kemppainen sanoo.

Eläinsuojelulaki 32§

Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla.

Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Ei myrkkyjä, eikä sähköiskuja supikoiralle

Supikoira on selvästi suurempi nisäkäs kuin rotta, hiiri tai varis, joiden joukkoon se metsästyslain silmissä jatkossa kuuluisi. Tästä syystä lausunnolla on lain lisäksi asetus, jossa määritellään tarkemmin, millaisilla keinoilla supikoiraa saa metsästää.

Rotan saa myrkyttää, mutta supikoiraa ei. Rotan saa tappaa ilmakiväärillä, supikoiraa ei. Rotan voi houkutella loukkuun, jossa se kuolettavan sähköiskun, mutta supikoiran kohdalla tämäkin on kielletty.

Myrkyn tai sähkölaitteen käyttämistä supikoiran tappamiseen ei voida pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä. Niiden käytöstä voisi myös aiheutua vaaraa ihmisille sekä koti- ja muille eläimille.

Jani Hotanen

Jatkossa supikoiraa saisi metsästää pimeänäkölaitteiden, valojen, peilien ja koneellisten houkutusäänien avulla. Ne ovat tavallisesti metsästyksessä kiellettyjä.

– Haitalliseen vieraslajiin ei päde reilun pelin henki, Kemppainen sanoo.

Jani Hotasella on jonkin verran kokemusta esimerkiksi yötähtäimestä. Vaikka niitä ei saa käyttää tavallisessa metsästyksessä, hän on käyttänyt niitä tilanteissa, joissa on etsinyt esimerkiksi loukkaantunutta hirveä poliisin apuna. Hän pitää laitteita kiinnostavina, sillä ne helpottavat metsästystä ja mahdollistavat sen myös pimeällä.

– Tuovathan ne turvallisuuttakin, ettei ammuta vahingossa naapurin kissaa, Hotanen sanoo.

Hotanen arvelee, että pimeännäkölaitteet ovat kuitenkin niin kalliita, etteivät tavalliset harrastajat raaski niitä hankkia.

Talviturkissa olevan supikoiran turkin voi ottaa talteen ja myydä. Metsästäjä Jani Hotanen, Hirvensalmi

Suomen eläinsuojeluyhdistyksessä uusi metsästyskeinoja pidetään tervetulleina, jos ne helpottavat ja nopeuttavat eläimen kärsimystä.

Sen sijaan yhdistys tuomitsee jyrkästi sen, että vieraslajin vähentämisen nimissä supikoiria saa metsästää milloin vain, myös pesimäaikaan.

– Ei ole eettistä tappaa emoeläimiä ja jättää poikasia kuolemaan hitaasti kärsien nälkään, Kati Pulli sanoo.

Eläinsuojeluyhdistyksen linja on, että on hyvä, jos supikoirien leviämistä uusille alueille yritetään estää. Silloin eläimet välttyvät myös siltä, että niitä tapetaan, koska ne ovat väärässä paikassa. Yhdistys haluaisi, että tieteellisin menetelmin tutkittaisiin, millä konstilla supikoirien leviäminen saataisiin tehokkaimmin estettyä.

– EU ei vaadi, että kantaa täytyy hoitaa metsästämällä, Pulli sanoo.

Eräänä syksynä Jani Hotanen metsästi 35 supikoiraa viikossa yhdeltä pellolta.Jani Hotanen

Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen arvelee, ettei supikoiran metsästyksestä tule suuren joukon puuhaa. Jos supikoiria on häiriöksi asti omassa pihapiirissä, voi supikoiran loukuttaa ja pyytää sitten metsästäjän lopettamaan sen. Tähänkin uudella asetuksella haetaan helpotusta: supikoiran saisi jatkossa lopettaa loukkuun myös taajamassa. Tällä hetkellä eläintä ei saa ampua jos lähimpään naapuriin on matkaa alle 150 metriä.

– Esityksen mukaan se olisi sallittua. On kuitenkin ehdottoman tarkkaa, että eläimen saisi ampua vain loukkuun, lainsäädäntöneuvos Kemppainen sanoo.

20 vuotta supikoiria metsästänyt Hotanen pohtii, ettei loukuttamisesta välttämättä tule kovin suosittua. Se vaatii aikaa ja rahaa. Loukku täytyy käydä tarkistamassa vähintään kerran päivässä, ettei eläin joudu kärsimään. Hotanen on hankkinut omiin loukkuihinsa laitteen, joka lähettää hänelle tekstiviestin, kun ansa laukeaa.

– Olen laittanut tähän puuhaan tuhansia euroja.

Jani Hotanen ja metsästyskoira IlmaKalle Purhonen/Yle

Uusi laki ja asetus astuvat voimaan todennäköisesti tänä keväänä, jollei eduskunta toisin päätä. Kemppainen korostaa, että vaikka lain mennessä läpi säännöt supikoiran metsästyksessä höllenevät, eläinsuojelulakia täytyy noudattaa, kuten tähänkin asti.

Jani Hotasen mielestä ainoa eettinen tapa lopettaa supikoira on sen ampuminen riittävän tehokkaalla aseella. Hän itse lopettaa supikoirat pistoolilla.

Jäljelle jäänyt ruho päätyy useimmiten mullan alle.

– Talviturkissa olevan supikoiran turkin voi ottaa talteen ja myydä, mutta ei niistä paljon rahaa saa, Hotanen sanoo.

50 kirjan lukuhaasteet eivät haasta kaikkia – Himolukija Tiina Koskinen ahmi parhaana kirjavuonnaan 345 opusta

Yle uutiset - Ke, 01/23/2019 - 07:15

Kun tamperelainen Tiina Koskinen istuu bussissa, odottaa vuoroaan lääkärille tai kokkaa perheelleen, on kädessä aina kirja. Intohimoinen lukija saattaa parhaana päivänä ahmia koko opuksen kannesta kanteen, ja lukutoukan uralle mahtuu myös kahden kirjan päiviä.

Koskinen kantaa mukanaan paitsi luettavaa, myös vihkoa, johon luetut kirjat merkitään. Viime vuosi näyttää olleen huono, nainen manaa ja näyttää vuoden lopputulemaa.

– Vain 178 kirjaa. Opiskelin ja valmistuin, ja opinnäytetyötä varten tarvittavien kirjojen lukeminen vei aikaa. En ole listannut lähdekirjallisuutta tähän, koska niitä kirjoja en lukenut kokonaan, himolukija selittää omalla mittapuullaan vaatimatonta lukutulosta.

Jos huonoon lukuvuoteen mahtuu lähes parisataa kirjaa, paljonko mahtaa olla hyvän vuoden saldo?

– Ihan paras vuosi on ollut 345 kirjan vuosi. Siitä voi kyllä jo ajatella, että onkohan ollut mitään muuta elämää, Koskinen nauraa.

Paras vuosi on ollut 345 kirjan vuosi. Siitä voi kyllä jo ajatella, että onkohan ollut mitään muuta elämää. Tiina Koskinen

Tiina Koskisesta tekee erityisen lukijan paitsi lukutahti myös se, että nainen lukee kaiken aloittamansa loppuun saakka.

– Olin kolmetoista kun päätin, etten koskaan jätä kirjaa kesken. Eihän siinä välttämättä mitään järkeä ole, mutta ajattelen, että samalla vaivalla luen loppuun asti jos joku toinen on kerran nähnyt kirjoittamisen vaivan.

Tiina Koskinen kuljettaa aina mukanaan vähintään yhtä kirjaa. "Jos kirja unohtuu kotiin saatan kriisiytyä vähän, mutta selviän kyllä esimerkiksi somettamalla. Minulla on sitä paitsi tavoitteena lukea Raamattu kerran vuodessa, ja se löytyy minulta puhelimesta äppinä", Lempäälän seurakunnalla työskentelevä Koskinen kertoo.Anna Sirén / Yle Kirjastontädeillä ja äidinkielen opettajilla on väliä

Kirjojen pariin kannustavan perheen lisäksi Tiina Koskinen nostaa lukuintonsa ruokkijoiksi koko koulupolun ajan jatkuneen hyvän tuurin taitavien äidinkielen opettajien suhteen.

Myös osaava kirjastohenkilökunta on tehnyt oman osansa lukutoukan ruokkimisessa. Koskinen oppi lukemaan 4-vuotiaana ja on siitä alkaen ollut lähikirjastonsa suurkuluttaja.

– Sain jo ihan pienenä auttaa tätiä painamaan leimoja korttiin. Vietin kirjastossa hirveästi aikaa ja olin varmaan vähän riesakin, nainen muistaa.

Kuten arvata saattaa superlukija tunnetaan kirjastossa varsin hyvin vielä nykyäänkin.

– Kyllä ne taitavat minut tietää. Kiertelen hyllyvälejä vähän riippuen siitä, kuinka kärsivällisellä tuulella lapset ovat. Pääasiassa kuitenkin varaan kirjat ennalta. Minulla saattaa olla 50 varausta yhtä aikaa vetämässä, Tiina Koskinen kertoo.

50 kirjan lukuhaaste on vain pieni siivu himolukijan vuosikokonaisuudesta. Tiina Koskinen osallistuu Helmet-haasteeseen joka vuosi muun lukemisensa ohessa.Anna Sirén / Yle

Lukuintoisia suomalaisia herättelee jo viidettä kertaa lukuhaaste Helmet. Suosittu 50 kirjan haastelista on pääkaupunkiseudun kirjastojen projekti, mutta siihen ovat tarttuneet innokkaat lukijat ympäri maan.

Tällä kertaa haastelista kannustaa lukijoita esimerkiksi etsimään kirjan, jonka kannessa on ihmiskasvot tai jossa matkustetaan metrolla.

Tiina Koskiselle puolensataa kirjaa ei ole millään muotoa "haaste", mutta hän osallistuu joka vuosi. Tämän vuoden listalla on nyt neljä rastia.

– Työnnän yleensä nämä kirjat loppuvuoteen, sillä haastetta on kiva vetkuttaa. Viimeinen lukuhaastekirja on joka kerta kahlattu loppuun vasta vuoden viimeisenä päivänä.

Lukeminen tuo tunne-elämän taitoja ja toimivan kylkiaistin

Himolukija Tiina Koskisen harrastus on osin käytännön sanelema. Kun perheenäidin vapaa-aika kuluu lasten harrastuskuskina, on oman harrastuksen kätevää kulkea kassissa. Odotellessa on aikaa lukea.

Vaikka äiti-ihmisen maailma mahtuu välillä harjoitushallin penkille, Koskinen ajattelee, että hänellä on aina mukana matkalippu jonnekin kauemmas.

– Olen lukemalla reissannut maapallon ympäri monta kertaa, matkustanut ajassa ja käynyt avaruudessa.

Olin kolmetoista kun päätin, etten koskaan jätä kirjaa kesken. Tiina Koskinen

Maailman avartumisen lisäksi Tiina Koskinen kehuu harrastuksensa vahvistavan resilienssiä ja kartuttavan tunne-elämän käsittelyn taitoja ihan vahingossakin. Lisäksi lukeminen saattaa kehittää myös yllättävää käytännön osaamista.

– Lukioaikana harjaannuin lukemaan kävellessä. Kuljin Aleksanterin kirkolta Keskustorille asti nenä kirjassa, enkä koskaan törmännyt kehenkään. Silloin osasin myös juosta kirjan kanssa, mutta sellaiseen en taida enää ryhtyä, Tiina Koskinen nauraa.

Lue myös:

"Ei vitsi", ajatteli Mika Hartio, kun löysi e-kirjat – uusi ilmiö houkuttelee myös nuorempia miehiä kirjojen pariin

Yli 60 000 tilausta, yksi sormusprinssi ja megaluokan kansainvälisiä nimiä sijoittajina - Oululaiselle älysormusyhtiö Ōuralle vuosi 2018 merkitsi läpimurtoa

Kaleva - Ke, 01/23/2019 - 07:00
Yhtiön mukaan pitkään vaivanneet toimitusvaikeudet ovat pian menneisyyttä. Älysormuksessa on langattomine latureineen sata osaa. Miniatyrisointi on onnistunut yhteistyössä oululaisten osaajien kanssa. Mahdollistajana oli Nokian tuho, sanoo Petteri Lahtela, toinen perustajista..

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä