Uutiset

Israelin sotilaat ampuivat palestiinalaisen teinipojan

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 10:10

Israelilaiset sotilaat ovat ampuneet palestiinalaisen teini-ikäisen pojan yöllä Länsirannalla, kertoo palestiinalaishallinnon terveysministeriö.

15-vuotias poika ammuttiin betlehemiläisessä Dehaisha pakolaisleirissä tapahtuneissa kahakoissa.

Israelin armeijasta kerrotaan, että sotilaat olivat menneet leiriin ottaakseen kiinni kaksi ihmistä, joita epäillään "terroristisesta toiminnasta". Armeijan mukaan operaatio aiheutti väkivaltaisen vastareaktion, johon sotilaat vastasivat ampumalla.

Padasjoen kuolonkolarin aiheuttanut kuski humalassa

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 09:57

Sunnuntaina Padasjoella sattuneessa kuolonkolarissa osapuolena ollut henkilöauton kuljettaja ajoi humalassa, kertoo poliisi.

Kolarissa henkilöauto oli kääntynyt Nyystöläntieltä oikealle tielle 24 kohti Padasjokea ja ajanut vastaantulevien kaistalle suoraan moottoripyörän eteen. Pyörää ajanut mies kuoli ja hänen kyydissään ollut nainen loukkaantui.

Hämeen poliisi kertoi maanantaina autonkuljettajan puhaltaneen törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävän lukeman.

Autoilijaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Poliisi ja onnettomuustutkijalautakunta tutkivat tapausta.

Moottoripyöräilijä menehtyi elvytyksestä huolimatta

Padasjoen eteläpuolella Nyystölässä sunnuntai-iltapäivällä kello neljän jälkeen sattuneessa onnettomuudessa kuoli moottoripyörän kuljettaja ja pyörän kyydissä ollut matkustaja loukkaantui. Moottoripyörää ajoi noin 55-vuotias mies, kyydissä oli saman ikäinen nainen.

Mies menehtyi paikan päällä, vaikka häntä yritettiin elvyttää. Nainen kuljetettiin helikopterilla Tampereen Yliopistolliseen keskussairaalaan.

Henkilöauton kuljettaja, noin 65-vuotias nainen, loukkaantui myös ja hänet vietiin ambulanssilla Päijät-Hämeen keskussairaalaan.

Harrastekalastajat järkyttyivät kuutin hukuttua heidän verkkoonsa: "Sanoivat, että he eivät sitä verkkoa enää heitä"

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 09:56

Eteläisellä Saimaalla löytyi lauantaina lailliseen kalastusverkkoon hukkunut saimaannorpan kuutti. Kyseessä oli viime talvena syntynyt naaras.

– Kuutti oli erittäin vahva ja hyväkuntoinen, painoakin sillä oli 25 kiloa, kertoo Metsähallituksen aluevastaava Risto Eronen.

Eronen ei halua tapahtumapaikkaa tarkemmin julkisuuteen, koska kuuttien verkkokuolemat herättävät voimakkaita intohimoja.

– Näistä seuraa kaikenlaisia uhkauksia ja muuta ikävää. Ihmiset tuntevat täällä toisensa ja tietävät kyllä, kuka kalastaa ja missä. Nämä olivat kuitenkin ihan tavallisia kotitarvekalastajia ja ihan laillisilla välineillä liikkeellä, Eronen perustelee.

Harvinainen sokkeliverkko

Verkko, johon kuutti hukkui, oli tyypiltään melko harvinainen sokkeliverkko.

Muikunpyyntiin tarkoitetussa verkossa on alaosassa puolesta metristä metriin isosilmäistä, harvaa verkkoa. Ideana on, että verkon voi laskea pohjaan saakka ilman, että ei-halutut kalat kuten ahvenet ja kiisket tarttuvat siihen.

– Vaikka verkko on täysin laillinen, minun näkemykseni on, että norppa takertuu siihen helpommin kuin tavalliseen muikkuverkkoon. Pohjassa norpan on vaikeampi havaita isosilmäistä, kirkaslankaista verkkoa, Eronen sanoo.

"Tämän verkon voit viedä, minne tahdot"

Erosen mukaan kalastajat ovat tapauksesta järkyttyneitä, lajin säilymisen kannalta kun elinvoimaisen nuoren naaraan menehtyminen on erityisen iso menetys.

– Olivat aika lailla poissa tolaltaan nostettuaan verkot lauantaiaamuna, kun tällainen tapaus sattui heidän kohdalleen. He ovat mielikseen seuranneet norppia siinä mökkirannassaan, Eronen kertoo.

– Antoivat verkon minulle ja sanoivat, että tämän verkon voit viedä minne tahdot. He eivät enää sitä heitä. Kalastamisesta meni maku.

Metsähallituksen mukaan Saimaalle syntyi viime talvena 86 norpan poikasta. Risto Eronen laskee, että nyt hukkunut kuutti oli toinen verkkoon menehtynyt norppa heinäkuun aikana. Kalastusrajoitukset Saimaalla päättyivät kesäkuun lopussa.

Herkku-heinäkuu: Saisiko olla kahvia pihvissä? Kyllä, kiitos! Itse tehty kahvivoi tuo esiin kahvin parhaat aromit ilman kitkeryyttä

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 09:30
Moni rakastaa kahvia, mutta harva on maistanut suolaisia kahviruokia.

Qstockin rannekkeenvaihto alkaa tiistaina, Raatin stadionin muurin viereen tulee tilapäinen taksitolppa

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 09:26
Qstock-festivaali järjestetään tulevana viikonloppuna. Festivaalin rannekkeenvaihto alkaa tiistaina.

Testaa, miten pärjäisit lukihäiriön kanssa – lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 09:04

Rivit pomppivat silmissä. Lukeminen on hidasta.

Kun olet päässyt lauseen loppuun, on sen alku jo livennyt mielestä. Vieraat kielet tuntuvat mahdottomilta. Vaikka olet matematiikassa haka, mokaat kokeen, koska kaikki aika kuluu tehtävänantojen lukemiseen.

Muun muassa näin lukivaikeudet vaikeuttavat ihmisten arkea. Tutkijat arvioivat, että oppimisvaikeuksia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista. Tarkkaa lukua ei ole, koska raja lukihäiriön ja heikon lukutaidon välillä on häilyvä.

Osaatko kuvitella, millaista lukeminen on lukivaikeuksien kanssa?

Näiden simulaatioiden avulla voit saada pienen tuntuman siihen, miten arki lukihäiriön kanssa sujuisi. Simulaatiot on kehitetty oppimishäiriöiden asiantuntijoiden avulla, ja ne edustavat yleisiä oppimisvaikeuksien ilmenemismuotoja.

Ne eivät kuitenkaan päde kaikkiin lukihäiriöisiin, sillä lukivaikeuksien kirjo on suuri. Jollekulle se tarkoittaa oikeinkirjoituksen pulmia, toiselle taas ääneen lukeminen on haastavaa.

Kokeile, selviätkö simulaatioista tuskastumatta.

Eetu Pietarinen / Yle

Saitko äskeisestä selvää?

Lukivaikeus voi tehdä lukemisesta sekavaa ja hidasta. Tyypillisesti kaksoiskonsonanttien ja -vokaalien hahmottaminen on hankalaa. Lukijasta voi tuntua, että rivit pomppivat. Riimit ja sanaväännökset voivat tuntua käsittämättömiltä.

Seuraava haaste liittyy työmuistiin. Lue rauhassa alla oleva lause, ja lausu se sen jälkeen ääneen.

Eetu Pietarinen / Yle

Onnistuiko pinnistelemättä?

Rajallinen työmuisti on yksi lukivaikeuteen liittyvä haaste. Se tarkoittaa sitä, että kun keskittyminen kohdistuu yksittäisiin kirjaimiin ja tavuihin, saattaa lauseen lopussa jo unohtua, mitä alussa luki. Niinpä luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Henkilö, jolla on lukivaikeus, joutuu usein palaamaan tekstissä taaksepäin.

Kolmas haaste vaatii mielikuvitusta.

Alla näkyvät kuvat ovat järjettömiä, mutta kuvitellaan, että ne ovat tuttuja esineitä. Yritä sanoa mahdollisimman nopeasti, mitä näet kuvassa.

Eetu Pietarinen / Yle

Jouduitko hakemaan sopivaa sanaa?

Se on tuttu tunne ihmiselle, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuteen voi liittyä nimeämisen vaikeus, joka näkyy erityisesti ääneen luettaessa. Vaikka ihminen lukee sujuvasti, voi nähdyn sanan hakeminen muistista ja nimeäminen ääneen tuottaa hankaluuksia.

Ei mitään tekemistä älyn kanssa

Harva enää kuvittelee, että oppimisen vaikeuksilla olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa. Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorin Kenneth Eklundin mukaan ennen oli kuitenkin toisin, ja yleinen harhaluulo oli, että lukihäiriöinen on jollain tavalla tyhmä.

– Se ei selvästikään pidä paikkaansa. Tiedetään, että lukivaikeuteen liittyy normaali älykkyys. Kyse on erityisestä, spesifistä ongelmasta, joka ei liity älykkyyteen, painottaa Eklund.

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia sekä hankaluuksia matematiikan taidoissa. Lukivaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin ja se näyttäytyy eri ihmisillä eri tavoin (Erilaisten oppijoiden liitto).

Lukivaikeuksien syntysyyt tunnetaan yhä huonosti. Se tiedetään, että kyse on kokonaisuudesta, johon vaikuttavat geneettinen perimä, kognitiiviset taidot ja kasvuympäristö.

– Taustalla tiedetään olevan useita tekijöitä, jotka liittyvät äänteiden kuulemiseen, kirjainta vastaavien äänteiden oppimiseen sekä äänteiden ja sanojen muistista hakemiseen, sanoo Eklund.

Tutkija Kenneth Eklundin mukaan tutkijat tuntevat toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuksiin.Niko Tuikka / Yle

Lukivaikeus on usein voimakkaasti perinnöllinen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksessa huomattiin, että jos suvussa on lukivaikeutta, on lapsella noin nelinkertainen riski saada vastaavia ongelmia muuhun väestöön verrattuna.

– Tällä hetkellä tunnetaan jo toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuteen. Sitä ei tiedetä, miten nämä geenit tarkalleen toimivat ja millä tavalla ne aktivoituvat lukivaikeuksina, Eklund toteaa.

Lukivaikeudet voivat johtua myös siitä, että kielelliset edustukset aivoissa ovat epätarkkoja. Esimerkiksi sanat "tuuli" ja "tulli" saattavat kuulostaa samalta. Epätarkkuus vaikuttaa lukemiseen ja etenkin luetun ymmärtämiseen.

Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Heli Turja

Oppimisvaikeus on sitkeä elämänkumppani, joka hankaloittaa monia asioita. Jyväskylässä toimivan oppimisvaikeuksien tutkimusyksikkö Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan oppimisvaikeuksilla on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja menestykseen opinnoissa ja työelämässä.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, joilla todettiin oppimisvaikeuksia, oli aikuisena enemmän psyykkisiä ongelmia ja hankaluuksia opinnoissa ja työelämässä kuin väestöstä poimitulla verrokkiryhmässä. Oppimisvaikeusryhmän ihmiset myös sairastivat enemmän.

Yliopistonlehtori Tuija Aron mukaan tulokset osoittavat, että lapset ja nuoret tarvitsevat henkistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja ammatinvalinnassa.

"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet"

"Opettele kirjoittamaan ja tule sitten vasta pätemään. Argumentoinnilta häviää uskottavuus, kun sen tekee alkeellisten kirjoitusvirheiden kera."

"On oman äidinkielensä kunnioittamista kirjoittaa oikein. On häpeä, ettei edes aikuiset ihmiset osaa kirjoittaa enää."

"Korjasin tekstisi, koska et näköjään osaa kirjoittaa. Itse sisällössä ei ole järjenhiventäkään."

"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet."

"Opettele kirjoittamaan. Avioliittolaki on yhdyssana."

Jos oppimishäiriö tekee lukemisesta piinaavaa, voi sitä olla myös kirjoittaminen. Yllä olevat kommentit ovat aitoja poimintoja Facebook-keskusteluista. Näppäin-, pilkku- tai yhdyssanavirheen tekijä saa helposti kuraa niskaansa, ja varsinainen keskustelunaihe jää pilkallisen sanailun jalkoihin.

Kirjoitusvirheiden bongaaminen on joillekin jopa niin suurta hupia, että asian ympärille on muodostunut kokonaisia ryhmiä.

Toukokuussa ivan kohteeksi joutui kansanedustaja ja bisnesmies Harry Harkimo, joka kommentoi Twitterissä sote-asioita – kirjoitusvirheiden kera.

Seuraavassa twiitissään Harkimo kertoi rehellisesti lukivaikeudestaan. Se aiheutti raivoisan keskustelun, jossa poliitikkoa puolustettiin ja kirjoitusvirheiden merkitys kyseenalaistettiin voimakkaasti.

Kaikilla some-keskustelijoilla ei tietenkään ole lukihäiriötä, vaan osa kirjoittaa väärin huolimattomuuttaan tai laiskuuttaan. Ani harvoin toisilleen tuntemattoman keskustelijat kuitenkaan tietävät, millainen ihminen lyöntivirheiden takana on.

Ilmiön on huomannut myös Erilaisten oppijoiden liiton projektipäällikkö Heli Turja, jolla on itselläänkin lukihäiriö. Turja muistuttaa, että "luki-ihmiset" kyllä tietävät, että virheitä sattuu – siitä ei tarvitse muistuttaa.

– Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Ymmärrän, että tarkkoja ihmisiä ärsyttää, mutta kohtuus kaikessa. Niin kauan kuin viesti on ymmärrettävä, kaikki on hyvin.

Myös toimittajana työskennellyt Turja otti nuorempana kirjoitusvirheet raskaasti. Vaikka tekstiä oikoluettiin kuinka paljon, kirjoitusvirheiltä ei voinut aina välttyä.

– Ärsytti, jos joku jäi kikkailemaan muotoon ja lillukan varsiin, vaikka viesti olisi tärkeä, Turja harmittelee.

Kekseliäitä apukeinoja

Lukivaikeuksia ei voi parantaa, ja tutkijoiden yritykset löytää tehokkaita keinoja lukemisen sujuvoittamiseksi ovat olleet toistaiseksi laimeita. Kenneth Eklundin mukaan lukemisen sujuvuutta on pyritty parantamaan erilaisilla kokeiluilla.

Niissä lukeminen on nopeutunut tiettyjen tavujen kohdalla, mutta tökännyt taas vieraamman tavun kohdalla.

– Se ei ole helppo asia puuttua, sanoo Eklund.

Tutkija pitää tärkeimpänä lukivaikeuksien apukeinona sitä, että kiinnostus lukemiseen pysyisi yllä ja hidaskin lukija tarttuisi säännöllisesti kirjaan tai lehteen. Sillä voi edesauttaa lukutaidon kehittymistä ja sitä kautta lieventää lukivaikeuksia. Jos lukeminen tuntuu tukalalta, voi motivaatio olla kuitenkin alhaalla.

– Siksi on pyritty tukemaan lasten minäkäsitystä lukemisen suhteen. Siellä on havaittu pieniä hyötyjä.

Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin. Hanna Pöyliö

Jotta lukivaikeuksien kanssa elävät eivät jäisi altavastaajiksi opinnoissa ja työelämässä, on heidän keksittävä apukeinoja. Näin teki muun muassa iiläinen abiturientti, joka loi itselleen oman opiskelutekniikan.

Se kannatti, sillä Iida-Maria Huhta menestyi ylioppilaskirjoituksissa hienosti – lukivaikeudesta huolimatta.

Neuvoja ja apuvälineitä on tarjolla paljon. Esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liitto on koonnut Apuvälinekeskus-sivuilleen muun muassa keskittymistä, lukemista ja kirjoittamista helpottavia apukeinoja. Moni hyödyntää esimerkiksi tietokoneen saneluohjelmia, automaattista oikolukua ja rivikalvoja.

Tärkeää olisi, että lukivaikeuksien kanssa elävä ihminen ei joutuisi pelkäämään asian vaikutusta arkielämään. Moni pärjää lukihäiriön kanssa hyvin, kunhan varaa hieman lisäaikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Jyväskylän Niilo Mäki -instituutin tutkija Hanna Pöyliö toivoisi, että sosiaalisessa mediassa keskustelijat olisivat armollisempia toisilleen.

– Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin, Pöyliö sanoo.

Disneyn pitää antaa potkut saaneelle Guardians of the Galaxy -ohjaajalle uusi tilaisuus! Nettiadressi on kerännyt jo yli sata tuhatta allekirjoitusta

Muropaketti - Ma, 07/23/2018 - 09:03

Yli 100 000 ihmistä on allekirjoittanut nettiadressin, jolla vaaditaan Disneyä ottamaan pedofiliavitsejä julkaissut James Gunn takaisin Guardians of the Galaxy, vol 3:n ohjaajaksi.

Guardians of the Galaxy -ohjaaja James Gunn sai viikonloppuna potkut Disneyltä, kun hänen vuosia sitten Twitterissä julkaisemansa, arkaluontoisia aiheita käsittelevät vitsit kaivettiin uudestaan päivänvaloon. Gunn on tuhansien, sittemmin poistettujen postausten myötä vitsaillut muun muassa pedofilialla ja raiskauksilla, ja ohjaajan anteeksipyynnöistä huolimatta Disney ilmoitti, ettei enää halua olla Gunnin kanssa missään tekemisissä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole perhe-elokuvia tekevän viihdejätin kanssa samaa mieltä ja Entertainment Weeklyn uutisen Gunnille alettiin vaatia uutta tilaisuutta nettiadressin myötä. Maanantaiaamuna adressi on kerännyt jo lähes 150 000 allekirjoitusta ihmisiltä, jotka vaativat Disneyä antamaan Gunnille uuden mahdollisuuden ja ottamaan tämän takaisin Guardians of the Galaxy, vol. 3:n ohjaajaksi.

Julkisesti Gunnin puolesta ovat puhuneet myös muun muassa Guardians-elokuvissa Draxia esittävä Dave Bautista sekä Gunnin veli, näyttelijä Sean Gunn.

I will have more to say but for right now all I will say is this..@JamesGunn is one of the most loving,caring,good natured people I have ever met. He’s gentle and kind and cares deeply for people and animals. He’s made mistakes. We all have. Im NOT ok with what’s happening to him

— Dave Bautista (@DaveBautista) 21. heinäkuuta 2018

James Gunn on poistanut tuhansia kyseenalaisia postauksiaan Twitter-tililtään, mutta niistä otetuissa ruutukaappauksissa voi kuitenkin nähdä, että mistään kovin pienestä syystä ohjaajan potkuissa Disneyltä ei kuitenkaan ole kyse. Gunn on niiden myötä linkitetty myös lapsipornoon.

Poliisi lopetti jalkansa loukanneen hirven Hintassa

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 09:03
Poliisi sai aamulla tehtävän Hinttaan Kuusamontien ja Vaalantien risteykseen loukkaantuneesta eläimestä.

WhatsAppin tuleva toiminto suojelee käyttäjiä väärennetyiltä linkeiltä

Muropaketti - Ma, 07/23/2018 - 08:45

Viestisovellus WhatsAppiin on tulossa uusi toiminto, joka varoittaa käyttäjiä epäilyttäville nettisivustoille johtavista linkeistä.

Viestintäsovellus WhatsApp betatestaa tällä hetkellä uutta toimintoa, jonka tarkoituksena on suojella käyttäjiä huijausyrityksiltä sekä roskapostilta, raportoi Mashable. WhatsAppin kautta lähetetään roskapostia, josta osa pyrkii houkuttelemaan käyttäjiä haitallisille verkkosivuille.

On tavallista, että haitalliset nettisivustot naamioidaan virallisen näköisiksi. Huijaus voidaan toteuttaa ”IDN homograph attack”-tekniikalla, jossa osoitteen merkkejä vaihdetaan toiseen merkkikoodistoon. Näin osoitteesta saadaan hyvin paljon luotettavan sivuston osoitetteen näköinen. Esimerkiksi WhatsApp julkaisi kuvan, jossa WhatsAppin oman osoitteen w-kirjain on vaihdettu toisen fontin vastaavan näköiseen merkkiin, jonka alla on ylimääräinen piste.

Testauksessa oleva turvallisuustoiminto varoittaa käyttäjää epäilyttävästä linkistä, mikäli WhatsApp havaitsee linkissä vastaavia temppuja. Vielä tässä vaiheessa ei tiedetä, milloin uusi toiminto päivitetään kaikkien käyttäjien saataville. Toiminnon kuvaus kuitenkin löytyy jo WhatsAppin FAQ-sivuilta.

WhatsApp-sovellus huomaa epäilyttävät tai väärennetyt linkit automaattisesti. Huomaa linkin vaihdettu w-kirjain.

Kanadassa ammuttu 14 ihmistä – ainakin yhden kerrotaan kuolleen ja nuori tyttö on kriittisessä tilassa

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 08:19
Kanadassa Toronton kaupungissa on ammuttu yhteensä 14 ihmistä. Toronton poliisi kertoo Twitterissä, että ainakin yksi aikuinen nainen on kuollut ja yksi nuori tyttö on kriittisessä tilassa.

SDCC: Ohjaaja paljastaa, ettei Metal Gear Solid -leffa seuraa yksittäisen pelin juonta

Muropaketti - Ma, 07/23/2018 - 08:11

Tulevan Metal Gear Solid -elokuvan ohjaaja on kertonut, ettei leffa tule seuraamaan minkään yksittäisen pelin juonta.

Metal Gear Solid -pelit tunnetaan ensiluokkaisesta tarinankerronnasta, joka on parhaimmillaan niin kutkuttavan monimuotoista, että jokaiselle pelille löytyy omat faninsa.

Nyt Metal Gear Solid -elokuvan ohjaajaksi valittu Jordan Vogt-Roberts on puhunut San Diego Comic Conissa leffan juonesta.

Vogt-Robertsin mukaan Metal Gear Solid -elokuvaversion käsikirjoitus on jo valmistunut, eikä se pohjaudu yksittäisen pelin juoneen. Se haluaa pikemminkin kertoa koko pelisarjan tarinan.

Ohjaaja kertoi, ettei tarkoitus ole muokata yksittäistä peliä elokuvaksi, muttei myöskään lähteä Dark Tower -kirjasarjan kaltaiseen filmatisointiin, joka sivuuttaa täysin sen minkä vuoksi lähdemateriaalista alkujaankin pidetään.

“Päämääräni on yrittää kääntää se mitä fanit haluavat ja ottaa tämä käsittämättömän monimutkainen tarina elokuvaksi”, Vogt-Roberts lausui.

Metal Gear Solid -elokuva on yhä kehityksessä, eikä sillä ole vielä julkaisupäivää.

Pyhärannan palo on taltutettu – vartiointia syytä jatkaa vielä

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 08:06

Pyhärannassa useita päiviä roihunnut maastopalo on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan nyt sammutettu. Paloa vartioi toistaiseksi yksi sammutusyksikkö.

Eilisen aikana maastosta löytyi vielä joitakin pesäkkeitä, jotka vartioiva yksikkö sammutti.

– Kyllä niitä varmaan vielä löytyy lisääkin, kun tuuli kaivaa pesäkkeitä esille. Varsinainen suurpalo on kuitenkin ohi, kertoo päivystävä palomestari Jukka Hänninen.

Eino Kossila / Yle

Laajalle paloalueelle ei kuitenkaan ole vielä turvallista mennä, sillä palaneet puut saattavat kaatua itsestään. Vielä ei myöskään ole varmaa, kauanko vartiointia täytyy jatkaa.

Vartioinnin lisäksi Pyhärannassa tehdään huoltotöitä vielä pitkään. Useita kilometrejä paloletkua ja satoja kertakäyttöjuomapulloja kerätään metsästä. Osa letkuista jätetään vielä varmuuden vuoksi vielä paikalle.

Viime keskiviikkona alkanut palo poltti vajaat sata hehtaaria metsää.

Lue lisää:

Sisäministeri kiitti Pyhärannan pelastajia – sammutustyöt jatkuvat läpi yön

Maastopalot alkavat ihmisestä, eivät luonnosta – nämä ovat maastopalojen yleisimmät syttymissyyt

Kanta-Hämeestä lähti pelastusjoukkue avuksi Pyhärannan maastopaloon

Yli 50 ihmistä evakuoitu Pyhärannassa suuren maastopalon takia, Venäjän maastopalot uhkaavat levitä Lappiin

Pyhärannan maastopaloa paenneet rehkivät mukana avustustöissä – "Omasta kodista on kamala lähteä"

Erdoğan sementoi valtaansa Turkissa

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 08:00
Turkin presidentin valtaoikeudet ovat laajenneet kaikessa hiljaisuudessa – presidentti pitää hallussaan nimitysoikeuksia korkeisiin virkoihin.

Merten pimeyksissä hiilellä herkuttelevat pieneliöt voivat vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 07:59

Merien pimeissä syvyyksissä elävillä ahnailla yksisoluisilla eliöillä saattaa olla maapallon hiilikierrossa paljon suurempi rooli kuin on osattu aavistaakaan, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Floridan osavaltioyliopiston tutkijat löysivät 100–1 000 metrin syvyydestä odottamattoman määrän phaeodaria-organismeja, jotka syövät hiilipitoisia hiukkasia, ennen kuin ne ehtivät hiljalleen painua pinnalta merenpohjaan.

Mikro-organismien merkitystä maapallon muuttuvalle ilmastolle on nyt syytä miettiä uudesta näkökulmasta, sanotaan Limnology and Oceanography -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Biologinen pumppu korjaa ihmisen virheitä

Hiilidioksidia sekoittuu ilmakehästä mereen ja kulkeutuu sieltä takaisin ilmakehään jatkuvana kiertokulkuna.

Ensin pinnalla kelluva mikroskooppisten levien ja muiden yksisoluisten muodostama kasviplankton nappaa hiilidioksidia yhteyttämisensä raaka-aineeksi. Kun kasviplankton kuolee, se päätyy yleensä eläinplanktonin ruoaksi. Kun nämä pienenpienet eläimet hengittävät, hiilidioksidi palautuu meriveteen ja lopulta jälleen ilmaan.

Osa hiilidioksidista kuitenkin poistuu kierrosta, kun meri nielaisee sen. Meriin on uponnut suuri osa hiilidioksidipäästöistä, joita ihmiskunta on tuottanut sitten teollistumisen alun.

Biologiseksi pumpuksi kutsuttu ilmiö toimii, koska osa kuolleesta kasviplanktonista ei päädy ruoaksi vaan painuu veteen, jopa pohjaan saakka. Mukana mereen uppoaa pieniin ruumiisiin varastoitunut hiili. Vaikka se vapautuu meressä takaisin hiilidioksidiksi, se ei pääse palaamaan ilmaan.

Pumppuna toimii myös eläinplankton käydessään pintavesissä ruokailemassa kasviplanktonilla ja palatessaan sitten pimeyteen. Oman osansa pumpun työstä hoitavat veden kiertoliikkeet.

Lajien kirjo oli yllätys

Floridalaistutkijat kuvasivat yksisoluisten elämää kameroilla, joilla oli mahdollista erottaa niinkin pienten organismien lajit jokseenkin läpitunkemattomassa pimeydessä. Lajien suuri kirjo yllätti heidät ja herätti jatkokysymyksen etenkin phaeodaria-organismien roolista hiilikierrossa.

Laskelmien tulos oli, että Kalifornian vesillä sijainneella tutkimusalueella jo pelkästään yksi phaeodaria-perhe – aulosphaeodariat – saattaa syödä jopa viidenneksen meressä hiljakseen laskeutuvista hiilihiukkasista.

Aulosphaeodarioiden määrä kuitenkin vaihteli suuresti: joskus niitä oli vedessä tuskin lainkaan, välillä taas niin paljon, että niiden saaliiksi päätyi jopa 30 prosenttia hiilihiukkasista. Tutkijat haluavat nyt tietää, onko ilmiö samanlainen myös muualla maailman merissä.

Valtavan vaihtelun syiden selvittäminen on tärkeää, jotta pystytään ennakoimaan, miten merien biologinen pumppu mahdollisesti muuttuu vastaisuudessa, sanoo tutkimusta johtanut merten- ja ilmastontutkimuksen apulaisprofessori Mike Stukel.

Kasviplankton värittää Yhdysvaltain länsirannikon satelliittikuvaa.Nasa Planktonin elämänkierto myös Nasan syyniin

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja Kansallinen tiedesäätiö NSF lähettävät ensi kuussa koilliselle Tyynellemerelle ainutlaatuisen suuren ja hyvinvarustellun monitieteellisen tutkijaryhmän, jonka on määrä tutkia kasvi- ja eläinplanktonin elämän ja kuoleman merkitystä hiilikierrolle.

Pinnan alle sijoitettavien robottilauttojen avulla selvitetään myös meriveden kemiallisia ja muita ominaisuuksia niin pinnalla kuin useiden satojen metrien syvyyksissä, joiden sankassa hämärässä tai peräti umpipimeässä plankton elää erossa ilmakehästä.

Vaikka meren hiilikierron pääperiaatteet ovat tiedossa, lisätieto hiilen määrästä ja meren ekosysteemin ominaispiirteiden vaikutuksista on tarpeen, jotta muutoksia osataan seurata, tutkijat sanovat. Tietoa käytetään muun muassa tulevissa tarkkailusatelliiteissa.

Kahdella tutkimusaluksella liikkuvan ryhmän laitteistona on myös muun muassa kauko-ohjattava sukellusvene, joka kykenee sukeltamaan miltei kilometrin syvyyteen. Kuvauslaitteisto puolestaan pystyy välittämään oikea-aikaisia ja yksilöntarkkoja kuvia miljardien mikroskooppisen pienten eliöiden joukosta, tutkijat iloitsevat ennakkoon.

Uusien kerrostalojen pihoista rakennetaan asukkaiden virkistyskeitaita, mutta vanhat tuppaavat jäämään rempalleen

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 07:56

Hiki lentää kerrostalotyömaalla, kun pihanrakentajat paiskivat töitä keskipäivän paahteessa. Lahteen syksyllä valmistuvan kerrostalon pihaa on suunniteltu huolella, kuten nykyään on tapana.

– Tänne tulee oleskelualuetta, pihanhuoltoon liittyvää lumitilaa, leikkijuttuja ja tampaus- ja kuivaustelineitä, luettelee Eija Leskinen, joka on kohteen pihan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava maisemasuunnittelun hortonomi.

– Pihoihin panostetaan kerrostalokohteissa entistä enemmän, vahvistaa kohteen rakennuttajan YIT:n rakennuttajapäällikkö Kari Lahti.

Saman toteavat muut isot rakennuttajat. Esimerkiksi Hartelalta kerrotaan, että panostuksissa on tapahtunut selkeä muutos viimeisten viiden – kymmenen vuoden sisällä. Skanskan kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen tosin huomauttaa, ettei tämä välttämättä tarkoita suurempia budjetteja.

– Parempi suunnittelu ei maksa sen enempää kuin huono suunnittelu, hän toteaa.

Katse maanpinnan alle

Iso osa piharakentamisesta on sellaista, jonka tulokset eivät näy asukkaiden arjessa.

– Ensin muotoillaan pohjat, jotta vedet ohjautuu oikein, mikä on se tärkein juttu. Sitten pinnoitetaan, kalustetaan ja viherretään, Leskinen kertoo.

Arjessa eivät välttämättä näy myöskään vanhojen pihojen korjaustarpeet, kuten tukkeutuneet salaojat tai kastuneet pohjarakenteet.

– Yleensähän se lähtee siitä, että jokin menee pieleen, ennen kuin pihasaneerauksia lähdetään suunnittelemaan, Leskinen sanoo.

Maisemasuunnittelun hortonomi Eija Leskinen käy pihasuunnitelmaa läpi urakoitsijan kanssa lahtelaistyömaalla.Elina Rantalainen / Yle

Samaa pohditaan Kiinteistöliitossa.

– Näissä asioissa viivytellään aivan turhaan, toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen Kiinteistöliitto Päijät-Hämeestä toteaa.

– Esimerkiksi 1970–1980-luvuilla tehtyjen talojen sokkelien vedeneristykset alkavat olla elinkaarensa lopussa. Ne pitäisi korjata ennen kuin ongelmia syntyy, hän neuvoo.

Eija Leskinen korostaa, että piharemontteihin tulisi suhtautua, kuin muihinkin taloyhtiöiden isoihin remontteihin.

– Niissä yritetään säilyttää hyvässä lykyssä miljoonaomaisuutta, että vedet ei turmele koko kerrostaloa, ja se vihreä silaus siihen loppuun on vain pieni osa sitä kokonaisuutta.

Hyötykasveja ja yhteisöllisyyttä

Kun pihan rakenteet ovat kunnossa, voidaan keskittyä maanpäällisiin asioihin. Pienen budjetin pihaehostus kannattaa aloittaa Leskisen mukaan valaistuksesta.

– Oikeansävyinen valaistus tuo paitsi turvallisuuden tunnetta, se lisää myös viihtyvyyttä.

Uusissa kohteissa yksi pihasuunnittelun lähtökohdista on yhteisöllisyys.

– Se on ollut jo pitkään nouseva trendi, Hartelan hankekehitysjohtaja Johanna Palosaari toteaa.

Antti Kolppo / Yle

Palosaaren mukaan yhteisöllisyyttä pyritään edistämään esimerkiksi sijoittamalla kerrostalopihoille grillikatoksia ja pienviljelylle varattuja alueita. Uusinta uutta ovat leikkipaikat, jotka taipuvat myös aikuisten tarpeisiin.

– Yhden kohteemme kattopihalle rakennetaan sellaiset leikkitelineet, joita aikuiset voivat käyttää treenaamiseen, hän kertoo.

Toinen tärkeä trendi on rakentaa yksi yhteinen piha usealle taloyhtiölle. Näin tehdään muun muassa kaikissa Skanskan isoissa kohteissa ja esimerkiksi YIT:llä aina, kun se on mahdollista. Näin pihoille saadaan monipuolisuutta, vaikka tontit ovat kutistumaan päin.

– Resurssit on isommat, kun jokaiselle ei tarvitse rakentaa omaa leikkipaikkaa ja omaa oleskelupaikkaa, vaan yhdessä kulmassa voi olla pelitila, yhdessä grillausta ja yhdessä jotakin muuta, Eija Leskinen sanoo.

Taksikuskit tyytymättömiä Satakunnassa – osa syyttää Aluetaksin johtoa

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 07:55

Ylen saamien tietojen mukaan osa Satakunnan Aluetaksin taksiautoilijoista on tyytymättömiä yhtiön toimitusjohtajaan Hannu Ahoon.

Noin 20 taksiautoilijaa on allekirjoittanut adressin, joka koskee Ahoon kohdistuvaa luottamuspulaa. Luottamuspulan taustalla on useiden taksikyytejä koskevien kilpailutusten häviäminen.

Adressi on toimitettu Satakunnan Aluetaksin hallitukselle, joka käsittelee sitä seuraavassa kokouksessa tiistaina 24. heinäkuuta.

Hannu Aho ei ollut kysyttäessä tietoinen häneen kohdistuvasta kritiikistä. Satakunnan Aluetaksin hallituksen puheenjohtaja Jukka Läntinen ei kommentoi tilannetta.

Asiakkaat epätietoisia

Satakunnan ja Varsinais-Suomen Kela-kyydit siirtyivät heinäkuun alussa turkulaisen Lounais-Suomen Taxidata -välitysyhtiön järjestettäväksi.

Moni satakuntalainen taksiautoilija ei ole hyväksynyt uutta sopimusta, koska ei pidä sitä kannattavana. Uudistus aiheutti alussa mielenilmauksen: iso osa satakuntalaisista takseista oli pysähdyksissä päivän ajan.

Porilainen taksiautoilija Janne Heilimä kertoo, että Kela-kyytejä koskeva uudistus harmittaa. Eniten hän miettii omia iäkkäitä kanta-asiakkaitaan, jotka ovat tottuneet tuttuun kuljettajaan ja apuun.

Omalla kohdallani kyydin hintaan kuuluu myös kauppakassien kantoa ja auttamista. Se on monelle vanhukselle tärkeää. Janne Heilimä

– Omalla kohdallani kyydin hintaan kuuluu myös kauppakassien kantoa ja auttamista. Se on monelle vanhukselle tärkeää, Heilimä sanoo.

Myös taksiautoilija Pertti Kitkala Porista on samoilla linjoilla. Hänen kanta-asiakkaansa ovat olleet epätietoisia siitä, miten jatkossa kuuluu toimia. Kitkalan mukaan asiakkaisiin on syntynyt läheinen suhde, josta ei haluta luopua.

– Muutama on sanonut maksavansa kyytinsä itse, jotta saa tutun kuskin, Kitkala kertoo.

Kitkala ja Heilimä eivät ole adressin allekirjoittaneiden joukossa.

Lue lisää:

Satakuntalaiset taksit aloittivat kapinan: eivät hyväksy uutta sopimusta Kela-kyydeistä – keskustelu

Porin perusturva kilpailutti sote-kyytien henkilökuljetukset – jatkossa ne hoitaa turkulaisyritys, jonka tarjoama Kela -sopimus ei kelvannut satakuntalaisille taksiyrittäjille

Helteestä nauttimista flamingojen keskellä ja viikon muita uutiskuvia

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 07:45
Viime viikolla uutiskuvissa nähtiin hellekelejä, metsäpalojen sammutustöitä ja huippukokoustunnelmaa Helsingissä.

Jari Ehrnroothin kolumni: Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi tarvitaan vaatimusten tasa-arvo

Yle uutiset - Ma, 07/23/2018 - 07:20
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina
> Tutustu Ikkunan kolumnistikaartiin

Suomessa kaikki puolueet hokevat mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tämä on pohjoismaisen hyvinvointimallin kaikkein pyhin eettinen dogmi.

Se on erehdyttävien toivekuvien lähde kahdesta syystä.

Ensinnäkin, luonto jakaa lahjakkuutta Gaussin käyrällä ja myös kulttuurinen pääoma jakaantuu epätasaisesti niin perheiden kuin yksilöiden välillä. Yksi uppoutuu Tolstoihin, toinen tyytyy viihteeseen.

Kaikille yhdenvertaisia palveluja tarjoava valtio voi ainoastaan lievittää mahdollisuuksien epätasa-arvoa, ei poistaa sitä.

Toiseksi, mahdollisuuksien tasa-arvo on huonosti harkittu tavoite. Jos mahdollisuuksien tasa-arvo saavutettaisiin, kehitystä ruokkiva kilpailudynamiikka laantuisi, koska kulttuurisen pääoman yksilölliset erot olisi tasoitettu. On hyvä, että erot säilyvät ja niin perheet kuin yksilötkin kisailevat kyvykkyydessä, oppineisuudessa, taitavuudessa ja luovuudessa.

Ajatus siitä, että kaikki voisivat lähteä samalta viivalta, on tasapäistävä taivasunelma, jolle ei löydy perusteita reaalimaailmasta.

Kulttuurievoluutio perustuu itsesäätelyyn, itsensä ylittämiseen ja suorituskykyä parantavaan tavoittamattoman tavoitteluun. Jos kulttuuri asettaa tavoitteekseen jotakin mikä saavutetaan – kuten hyvinvointi tai onnellisuus – sen elinvoima ehtyy ennen pitkää. Tyytyväisyys tappaa kehityksen.

Parhaimmillaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien politiikka antaa useimmille tilaisuuden yrittää parhaansa ja antaa kaikkensa. Mutta pelkät mahdollisuudet eivät riitä.

Loputtomasti kehittyvän individualistisen länsimaisen kulttuurin eettiseksi pääsäännöksi sopiikin vaatimusten tasa-arvo.

Jokaisen yksilön on saatava kohdata riittävän selkeä, kiistaton ja pysyvä kehittymisen paine, koska vain harvat ovat yhtä aikaa kunnianhimoisia, velvollisuudentuntoisia ja sisältä ohjautuvia.

Korkeasti koulutetun ylemmän keskiluokan lapset menestyvät, koska heidän vanhempansa vaativat heiltä itsekuria, koulumenestystä ja pitkäjänteisyyttä. Siksi suurinta tasa-arvotyötä olisi taata paitsi mahdollisuudet myös niiden määrätietoiseen käyttämiseen ohjaavat yksilöllisesti säätyvät vaatimukset vähemmänkin koulutettujen perheiden lapsille.

On hyväksyttävä, että kukaan ei ole koskaan riittävän hyvä. On otaksuttava, että aina voi tulla paremmaksi. Muutoin länsimainen unelma yksilön vapaudesta häviää.

Amerikkalaisessa yliopistossa työskentelevän ystäväni tehtävänä on varmistaa, että hyvistä kehittyy vielä parempia. Jos joku opiskelija selviytyy vaatimuksista helpommin kuin muut, hänen rimaansa täytyy korottaa.

Tämä kova ja innoittava arvo puuttuu suomalaisesta koulutuskulttuurista ja siksi me menestymme alkeisopinnoissa mutta jäämme lopulta jälkeen maailman kärjestä.

Vaatimusten tasa-arvo takaa sen, että yksikään ei tyydy saavuttamaansa vaan jokainen kokee riittävää edistymisen tarvetta ja siten koko kulttuuri kehittyy tiedossa, taidossa ja luovuudessa.

Jos haluamme korjata pohjoismaisen hyvinvointimallin hyvintoimintaan kannustavaksi yhteiskunnaksi, jossa jokainen vapaa yksilö ottaa vastuun elämästään paitsi terveenä ja elinvoimaisena ihmisenä myös oman parhaan tuloksensa tekevänä yhteisön jäsenenä, meidän on nostettava vaatimusten tasa-arvo korkeimmaksi periaatteeksi.

Maailmanlaajuisessa kulttuurien kamppailussa menestyksen ratkaisee riittävän luja vaatimusten henki ja eetos. Siksi John F Kennedy sanoi ”Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne”.

Urheilulajit opettavat vaatimusten tasa-arvoa, koska kilpakentillä sääntönä on kaikkensa antaminen. Jalkapallojoukkueessa kukaan ei pääse kokoonpanoon – ei edes harjoituksiin – jos ei laita kaikkea osaamistaan ja yrittämistään likoon, ja yksilölajeissa pidetään kunniattomina harrastelijoina niitä, jotka harjoittelevat tai kilpailevat puolinaisesti.

Itse elämässä vaatimusten tasa-arvon periaate on sosiaalisesti reilu, koska se antaa kaikille mahdollisuuden päästä kentälle ja saada itsestään irti paras mahdollinen suoritus ennen päätösvihellystä.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com

Oulussa on yhdeksän grillauspaikkaa ja kymmeniä nuotiopaikkoja – pitääkö grillauspaikalle viedä omat puut?

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 07:07
Oulussa on yhdeksän grillauspaikkaa ja lähes 40 nuotiopaikkaa. Kaupungin sivuilta ei kuitenkaan selviä, mille paikoille tarvitsee mennä omien halkojen kanssa.

Väestön keskittyessä talouskehitys lamaantuu – häiriöihin olisi päättäjien viimeinkin herättävä

Kaleva - Ma, 07/23/2018 - 07:00
Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin on edennyt Suomessa niin kuin muuallakin maailmassa, vaikka emme olekaan tämän kehityksen kärkimaita.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä