Uutiset

Oulun yliopiston syöpätutkijoille iso apuraha Syöpäsäätiöltä - tutkimuskohteena perinnöllinen alttius saada rintasyöpä

Kaleva - Ke, 11/15/2017 - 07:30
Winqvistin ryhmä on yksi kolmesta tutkimusryhmästä, joille myönnettiin kolmivuotiset suurapurahat, kun Syöpäsäätiö nyt jakaa ennätykselliset 6,5 miljoonaa apurahoina syöpätutkimukselle.

Televisiokanavien seuraaminen netin kautta on jo arkipäivää, eli voimmeko sanoa hyvästit antennipistorasioille? Viestintävirasto: "Ei kannata"

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 07:30

Moni vakaata ja nopeaa tietoliikenneyhteyttä tarvitseva haluaa valokaapeliliittymän, sillä sen kautta niin määrän kuin laadunkin puolesta voi hoitaa kevyesti kaikki tiedonsiirtotarpeet.

Mutta silloinkin kun rakennukseen vedetään kuitukaapelit, on talossa oltava myös tietoliikenneyhteydet mahdollistava kuparinen parikaapelointi. Niinikään laajoissa remonteissa huoneistokohtaistenkin valokaapelien oheen on vähintään jätettävä vanhat toimintakuntoiset puhelinlinjat.

Näin linjaa Viestintävirasto rakennusten sisäverkkoja koskevassa määräyksessään.

Miksi kupariyhteyksiä on yhä ylipäätänsä oltava, viestintäverkkoasiantuntija Jorma Harle Viestintävirastosta?

Viestintävirastolle on esitetty parikaapelointivaatimuksesta luopumista, mutta vaatimuksesta ei ole vielä luovuttu. Parikaapelointia koskeva vähimmäisvaatimus turvaa palvelujen saatavuuden alueella, jossa kuitu kotiin -liittymiä ei ole saatavilla. Jos sisäverkko toteutettaisiin pelkillä kuiduilla, voi olla, että asukkaat jäisivät osassa kiinteistöistä kokonaan ilman palveluita.

Kyse on siis asukkaan mahdollisuuksista kilpailuttaa operaattoreita?

Kiinteistöön toteutettavien kaapelointien sitominen esimerkiksi teleyrityksen paikalliseen nykytarjontaan ei ole Viestintäviraston näkemyksen mukaan pitkäjänteinen ratkaisu, vaikka myös yleisissä viestintäverkoissa siirrytään hiljalleen kuitujen käyttöön.**

Puhelinjakamossa käytettävää kytkentälankaa. Markku Pitkänen / YLE

Uudet sisäverkkoja koskevat määräykset ovat olleet voimassa vuoden 2017 alusta saakka. Mitä verkkoja niiden mukaan on rakennettava?

Kiinteistössä on oltava vähintään yksi lain vaatimukset täyttävä sisäverkko: antenniverkko tai puhelinsisäverkko tai yleiskaapelointi.

Uudiskohteissa on aina rakennettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko. Tämä tarkoittaa verkkoa, joka kykenee vähintään 30 Mbit/s nopeuteen verkosta asiakkaan suuntaan jokaisen asuinhuoneiston osalta.

Vastaavasti esimerkiksi laajan putki- tai sähkösaneerauksen yhteydessä myös sisäverkko on uudistettava, jos kiinteistössä tai rakennuksessa ei ole ennestään nopeita laajakaistayhteyksiä tukevaa verkkoa. Antenniverkkoa ja puhelinsisäverkkoa ei ole pakko uudistaa samanaikaisesti. Taloyhtiö päättää, mikä sisäverkko uudistetaan.

Antenninpistorasian sisäosa.Markku Pitkänen / YLE

Monien televisiokanavien ohjelmia voi kuitenkin seurata Internetin kautta. Onko yhteisantenniverkon vetäminen ja antennipistorasioiden asentaminen enää tarpeen?

TV-ohjelmia voidaan katsoa myös laajakaistaverkon kautta (IPTV-palvelut). Viestintävirastolla on kuitenkin kokemusta tapauksesta, jossa antenniverkko jätettiin rakentamatta kun TV-palvelut olivat saatavilla kuituverkon kautta. Kun teleyritys lopetti palvelun, kiinteistö jäi ilman toimivia TV-palveluita. Siksi myös antenniverkko kannattaa rakentaa. Emme myöskään usko, että antenniverkkoja puretaan pois sisäverkon uudistamisen yhteydessä.

Koskevatko sisäverkkomääräykset kaikkia asuntoja?

Lakiin perustuva rakentamisvelvoite ei koske pientaloja eikä vapaa-ajan asuntoja, mutta viestintäviraston määräystä sisäverkoista sovelletaan myös pientaloihin. Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa.

Saako viestintäkaapeloinnin asentaa kuka tahansa?

Teleurakointi oli aiemmin valtuutusta edellyttävää ja sittemmin ilmoituksenvaraista toimintaa. Ilmoitusvelvollisuus Viestintävirastolle on päättynyt jo vuosia sitten eli 1.1.2008 alkaen.

Vuonna 2003 otettiin käyttöön vapaaehtoinen telepätevyysjärjestelmä. Viestintäviraston suosittelee käyttämään kaikissa sisäverkkoihin liittyvissä töissä osaavaa tele- ja antenniurakoitsijaa, koska näiden töiden suorittaminen laadukkaasti ja ammattitaitoisesti edellyttää erityistä osaamista. Seti Oy pitää rekisteriä teleurakoitsijahyväksynnän omaavista yrityksistä.

Kuparisissa tietoverkkokaapeleissa usein käytettyjä liittimiä ja niiden asennustyökalu. Markku Pitkänen / YLE

Millaisia riskejä valokaapelien asennustöihin liittyy?

Kuituja katkaistaessa kaapelin jatkamisen ja päättämisen yhteydessä syntyy kuidunpätkiä. Ne on kerättävä välittömästi niille varattuun jäteastiaan. Pöydälle, vaatteisiin tai muualle jääneet kuidunpätkät voivat tunkeutua ihon alle ja joutua jopa verenkiertoon. Tämän työn tekee kuitenkin aina käytännössä ammattilainen, sillä se vaatii erikoisosaamista ja laitteita/työkaluja.

Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen mukaan kaikki valokuidut on aina päätettävä, eli kotoa tai jakamoista ei saa löytyä päättämättömiä kuituja.

Jos esimerkiksi taululle kiinnikettä poratessa osuu valokaapeliin, onko se vaarallista? Entä kuinka iso operaatio on sisäverkon katkenneen valokaapelin korjaaminen?

Ei muuten, mutta tietoliikenneyhteydet menevät poikki. Valokaapelin katkaisija ei saa sähköiskua. Ammattitaitoinen teleurakoitsija paikallistaa vikakohdan valokaapelitutkalla. Korjaamisen vaikeus tai helppous riippuu johtoteiden ja kaapelireittien sijainnista.

Valokaapelirasiassa saattaa tarkkaan katsomalla näkyä vilkkuvaa valoa? Onko siitä haittaa?

Säteilyturvakeskus vastaa tähän liittyvästä säädännöstä ja vaatimuksista. Optisessa tiedonsiirrossa käytettävä valo on näkymätöntä, mutta silmälle vaarallista ja verkkokalvoa vahingoittavaa.

Valonlähteet, varsinkin laserkomponentit, lähettävät valoa, jonka osumista silmään on ehdottomasti varottava. Kuidun tai optisen liittimen päähän ei saa koskaan katsoa suoraan edestä. Vapaat kuitujen ja liittimien päät onkin aina suljettava. Liittimien suojaus on tärkeää jo puhtaudenkin takia.

Valokaapeloinnissa on paljon hyvää. Suuren tiedonsiirtokyvyn lisäksi ne ovat tunteettomia muun muassa ukkoselle ja pienemmillekin häiriöjännitteille. Mutta kuinka pitkäikäisiä valokaapelit ovat?

Oikein asennettuna kymmeniä vuosia. Ensimmäiset valokaapelit asennettiin Suomessa melkein 40 vuotta sitten. Kuitujen rakenteellista vanhenemista ei ole raportoitu.

Tutkimus: Univaje väsyttää myös aivosoluja

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 07:27

Univaje voi tuoreen tutkimuksen mukaan hidastaa aivosolujen toimintaa ja vaikeuttaa hermosolujen välistä viestintää. Ilmiö havaittiin reaaliaikaisessa hermosolututkimuksessa, ja se saattaa selittää miksi univajeisen toimintakyky heikkenee.

Nature Medicinen julkaisema tutkimus perustuu 12 epilepsiaa sairastavan aivotutkimuksiin. Potilaat odottivat epilepsialeikkausta, ja osana valmisteluja heidän aivoihinsa asennettiin elektrodeja, joilla tutkijat paikantavat epilepsiakohtauksen lähteen leikkausta varten. Jotta kohtaus tulisi nopeammin ja mittaus kestäisi vähemmän aikaa, potilaat valvovat koko yön.

Varsinaisessa univajetutkimuksessa potilaita pyydettiin luokittelemaan erilaisia kuvia mahdollisimman nopeasti samalla, kun tutkijat seurasivat reaaliaikaisesti, miten univaje vaikutti 1 500 aivosolun toimintaan. Tutkijat keskittyivät ohimolohkoon.

Kuten odottaa saattaa, tehtävän suorittaminen muuttui vaikeammaksi ja vaikeammaksi univajeen lisääntyessä, ja vähitellen potilaat alkoivat hidastua. Samalla hidastuivat myös heidän aivosolunsa, mittaus paljasti.

Normaalisti aivosolut reagoivat nopeasti, mutta univajeisen aivoissa hermosolut vastasivat hitaasti ja ne purkautuivat laiskemmin. Tutkijat löysivät viitteitä myös siitä, että univajeen seurauksena osa aivoista torkahti, vaikka muut alueet toimivat normaalisti.

Tulosten perusteella univaje voi hidastaa aivosolujen toimintaa ja hidastaa visuaalisen informaation käsittelyä. Todennäköisesti tämän takia univajeisella kestää pitempään reagoida näkemäänsä esimerkiksi auton ratissa, mikä lisää onnettomuusriskiä.

Uutispalvelu Duodecim

Lentokentäntien suunnitelmat tulevat nähtäville – keskikaiteellinen nelikaistatie tasoliittymineen

Kaleva - Ke, 11/15/2017 - 07:13
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus, Oulun kaupunki ja Kempeleen kunta ovat yhteistyössä tehneet Lentokentäntien kehittämisselvityksen välille Pohjantie–Hailuodontie.

Virtuaalilasit päähän ja piippuhyllylle? 5G saattaa mullistaa sen, miten katsomme urheilua

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 07:10
Mistä on kyse?
  • 5G jopa tuhatkertaistaa mobiilidatan nopeudet paikallisesti.
  • Lätkäkatsomot ovat ensimmäisten joukossa 5G:n käyttöönotossa.
  • 5G:ssä katsoja ohjaa itse haluamiaaan hidastuksia ja näytön lisäpalveluja.
  • Itsenäisesti toimivat 5G-sensorit on puristettu vain paidannapin kokoon.
  • Oulu on 5G:n kehityksen eturintamassa.

Hidastukset omasta kännykästä, pelaajan tilastot 3D-laseista...

Mitä kaikkea lisää 5G-teknologia voisi tuoda ihan tavallisen penkkiurheilijan katsomokokemukseen? Vastauksia saatetaan saada jo ensi kaudella kotimaisista jääkiekkokaukaloista.

Katsomokokemuksen syventämistä ideoidaan jo vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Jatkoaika.com-verkkolehden keskustelupalstalla penkkiurheilijoiden kommentteja on kertynyt jo satoja.

Niissä toivotaan esimerkiksi mahdollisuutta omaehtoiseen maalinedustilanteiden kelailuun ja tuomareiden ja pelaajien huuteluiden kuuntelemiseen.

Liigaseuroja kiinnostaa

Esimerkiksi SM-liigaseura Oulun Kärpät odottaa mielenkiinnolla, mitä uutta yhteistyö teleoperaattori Telian kanssa tuo katsomoihin.

Uudet lisäpalvelut saattavat tuottaa kassavirtaa muun muassa sponsoreiden ja mainosmyynnin kautta, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen ennustaa.

– Vain hallissa näkyvät lisäpalvelut ovat kiinnostava mahdollisuus. Voimme tuoda niitä esimerkiksi kausikorttilaisten älypuhelimiin, hidastuksia ja sellaista. Tietysti yhteyksien pitää olla nopeita, että kaikki saadaan katsojille viiveettömästi.

5G tarjoaa runsaasti reaaliaikaista dataa. Olli-Pekka Takanen

Yksi fanien toiveista on ollut pelaajakohtainen ottelun seuraaminen, joka edellyttäisi kameroita pelaajien kypäriin.

– En tiedä miten Kärppien edustusjoukkue suhtautuisi henkilökohtaisiin kypäräkameroihin, mutta kasvavalle juniorisukupolvelle se on aikanaan varmasti ihan luontevaa, Virkkunen arvioi.

Suuret suunnitelmat

Telia aikoo tuoda ensi syksynä alkavalla kuusivuotisella sopimuskaudella SM-liigajoukkueiden kotihalleihin muun muassa 3D-kameroita, joita katsojat voivat käyttää oman mielensä mukaisesti.

Ensimmäisiä testejä teleoperaattori teki jo viime kesän pilotissa, jolloin koehenkilöt seurasivat jalkapallo-ottelua virtuaalilasit päässään, kertoo Telian jääkiekkotoimintoja johtaja Olli-Pekka Takanen.

Puhutaan hetkellisesti jopa kymmenistä gigabiteistä sekunnissa. Matti Latva-aho

– 5G tarjoaa runsaasti reaaliaikaista dataa isoille joukoille ilman viiveitä. Katsoja voi nähdä maalit ja tilanteet hidastettuna omasta kännykästä tai suunnata kameran kohti pelaajaa ja saada ruudulle hänen tilastojaan, Olli-Pekka Takanen selvittää.

5G:tä testataan jo Korean talviolympialaisissa

Oulun yliopiston CWC-tutkimuskeskus aikoo esitellä 5G-osaamistaan testaamalla vuoden 2018 talviolympialaisissa lähes viiveettömiä 5G-hotspotteja kisakylässä ja kisabusseissa.

Korean Pyeongchangissa luodaan nopea, kaksisuuntainen datayhteys Ouluun. Yhteyden avulla voidaan muun muassa katsella tapahtumia ohjaamalla itse reaaliaikaista 3D-kameraa. Kolmiulotteisen kartan avulla pääsee selailemaan kisa-alueen suorituspaikkoihin tallennettuja multimediaklippejä ja tulostietoja.

5G sensorit on puristettu ja napin kokoon, ja ne lähettävät informaatiota vuosikausia sisältämällään virtalähteellä, akatemiaprofessori Matti Latva-aho kertoo.Paulus Markkula / Yle

Akatemiaprofessori Matti Latva-aho Oulun yliopiston CWC-tutkimuskeskuksesta uskoo, että 5G lyö markkinoilla läpi ensisijaisesti ylivoimaisen nopeiden mobiiliyhteyksien ansiota.

Nykyisin älypuhelimen omistajille tarjotaan yleisesti 100 Mbit/s -nopeuksia, mutta 5G tuhatkertaistaa nopeudet.

– Puhutaan hetkellisesti jopa kymmenistä gigabiteistä sekunnissa, Latva-aho sanoo.

Oulu 5G-kehityksen eturivissä

5G kehittyy parhaillaan teknologiapainotteisesti, ja alalle kehitetään maailmanlaajuisia standardeja.

Oulun CWC-tutkimuskeskuksen avoimessa testiverkossa pystytään kuitenkin jo testaamaan ensimmäisiä 5G-sovelluksia yhteistyössä yritysten kanssa.

– Mobiililaajakaistan ohella kehitämme pieniä, paidannapin kokoisia sensoreita joiden avulla voimme seurata tai optimoida lähes millaista toimintaa tahansa.

Latva-ahon mukaan suurimmat 5G:n mahdollisuudet kehittyvät kuitenkin urheilun ja kuluttajamarkkinoiden ulkopuolella teollisuudessa, esineiden kytkeytymisessä internetiin, tulevaisuuden sairaalassa sekä itsestään liikkuvissa ajoneuvoissa. Oulussa tapahtuu näiden kaikkien osa-alueiden kehitystyötä.

– Kaupunkiympäristöjen älykkyyden lisääminen vaatisi uutta kehityspääomaa operaattorivetoisen kehitystyön rinnalle. Tämä puolestaan liittyy viestintäpolitiikkaan, jakaako viestintäministeriö paikallisia 5G-taajuuslisenssejä myös muille kuin perinteisille teleoperaattoreille, Matti Latva-aho avaa.

Kolmisenkymmentä Oulun kaupunginvaltuutettua on kuluvalla viikolla allekirjoittanut valtuustoaloitteen, jolla Oulun avoin wlan-verkko PanOulu päivitetään 5G:hen.

Älä jätä herkkuroskia autoon – rotalla on loistava hajuaisti ja hampaat, jotka pystyvät peltiinkin

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 06:50

Monissa paikoissa ympäri Suomen kärsitään rottaongelmista. Varsinkin pääkaupunkiseudulla rotat ovat monin paikoin melkoinen riesa.

Suuri rottamäärä tarkoittaa kovaa kilpailua ruuasta. Rotta etsii jatkuvasti syötävää ja liikkuu ruuanhalkureissuillaan mieluiten suojaisilla reiteillä, esimerkiksi parkkipaikoilla autorivistöjen alla.

Rotalla on loistava hajuaisti, joten autosta tulvahtavat tuoksut, esimerkiksi grilliruuan aromit, herättävät helposti sen mielenkiinnon. Siihen voi riittää myös parin karkkipaperin tuoksu.

Varsinkin jos on vanhempi auto, missä pellit ovat jo vähän haurastuneet, rotat tulevat melkein kävelemällä läpi. Tarkastaja Bengt Lindqvist, Luonnonvarakeskus

Rotta ei tarvitse isoa reikää päästäkseen autoon. Poikanen voi tunkeutua jo senttimetrin raosta. Isompi rotta järsii näppärästi aukon itselleen sopivaksi.

– Ne pystyvät järsimään peltiä ja nakertavat ihan kevyesti muovia ja kumia. Varsinkin jos on vanhempi auto, missä pellit ovat jo vähän haurastuneet, rotat tulevat melkein kävelemällä läpi. Uudemman kanssa on enemmän töitä, joten ne saattavat luovuttaa, toteaa tarkastaja Bengt Lindqvist Luonnonvarakeskuksesta.

Jos rotta jää lymyämään autoon?

Rotat voivat tunkeutua autoihin erilaisten läpivientien kautta. Jos esimerkiksi johdon reitti on vähänkin väljä, voi rotta jyrsiä vierestä itselleen kulkuväylän.

Mieluiten ne hakeutuvat autoon, joka seisoo pidempiä aikoja käyttämättömänä parkkipaikalla. Mutta jos ravinnon haju on riittävän houkutteleva, ne voivat yrittää sisälle heti, kun ihmiset lähtevät autosta ja parkkipaikka rauhoittuu äänistä ja liikkeestä.

Rotan vierailua ei voi olla huomaamatta. Yleensä ympäri autoa löytyy virtsaa, papanoita ja hampaanjälkiä. Pahimmillaan rotta nakertaa yön aikana moottoritilasta johdot poikki ja sisältä verhoilut riekaleiksi.

Entä jos viiksekäs kaveri on sisällä vielä aamulla, kun autolla on lähdettävä liikkeelle?

– Todennäköisesti se pujahtaa tekemästään reitistä salamana ulos jo, kun kuulee askelten lähestyvän. Toisaalta voihan se arkana eläimenä jäädä lymyämään penkin alle. Jos kesken ajon huomaa, että hemmetti, täällä on rotta, on vaan ajettava sivuun ja avattava ovet, että se pääsee pois, Lindqvist miettii.

Loukku mieluummin kuin myrkky

Leudot talvet, lintujen ruokkiminen maahan ja yli pursuavat roskikset ovat lisänneet rottaongelmia eri puolella Suomea.

Tarkastaja Bengt Lindqvist kuulee joka vuosi autoihin tunkeutuneista hiiristä ja rotista.

– Yleisempää kuitenkin on, että jyrsijät mellastavat talviteloille laitetuissa asuntovaunuissa ja matkailuautoissa, Lindqvist kertoo.

Pursuavat roskikset ovat kuin kutsu rotille.Hans-Mikael Holmgren / Yle

Autoissa ei kannata pitää ruokaa eikä ruualta tuoksuvia roskia. Torjunnassa Lindqvist käyttäisi mieluummin loukkua kuin myrkkyä.

– Loukku on laitettava auton alle, mutta samalla pitää pystyä estämään, ettei sinne mene lintu tai kissa. Jos käyttää myrkkysyöttiloukkua, sen päälle on laitettava raskas paino, ettei esimerkiksi kissa saa sitä auton alla kaadettua, jolloin myrkky valuu ulos ja aiheuttaa muillekin eläimille vaaran.

Jos huomaa, että autossa on käynyt kutsumattomia vieraita, kannattaa yrittää etsiä reitti, jota rotta on tullut ja tukkia reikä.

– Ajoin tässä yhtenä iltana auton talliin. Jätin keskikonsoliin avatun salmiakkipussin. Aamulla pussista oli jokainen karkki kadonnut. Hajun ja pipanoiden perusteella asialla oli hiiri. Se oli päässyt moottoritilaan ja sieltä pienestä, vähän väljästä läpiviennistä autoon sisään, kertoo Bengt Lindqvist.

Hannu Reimen kolumni: Saudi-Arabian kruununprinssi rupesi kahmimaan valtaa

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 06:50
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Saudi-Arabiasta kuuluu kummia.

Kruununprinssi Muhammad bin Salman, iäkkään ja lievästi muistisairaan kuninkaan poika, on lyhyessä ajassa tehnyt päätöksiä, jotka ovat hämmästyttäneet muuta maailmaa.

Puolitoista viikkoa sittenprinssi pidätytti suuren joukon kuningaskunnan mahtimiehiä, joista korkea-arvoisimmat pantiin kotiarestiin viiden tähden hotelliin pääkaupungissa Riadissa.

Pidätettyihin kuuluu muun muassa liikemies ja vaikutusvaltainen miljardööri Alwalid bin Talal, joka on Saudien hallitsijasuvun jäsen ja kuningaskunnan ensimmäisen hallitsijan Ibn Saudin pojanpoika. Myös kaksi edesmenneen kuninkaan Abdullahin poikaa otettiin kiinni.

Miksi Libanonin hallituksen päämies matkustaisi vieraan valtion pääkaupunkiin ilmoittamaan erostaan?

Äkkijyrkkää poliisitointa perusteltiin korruptioepäilyillä. Korruptiota Saudien valtakunnasta löytyy yllin kyllin, mutta kovin uskottavalta ei sellainen selitys tässä yhteydessä kuulosta. Ennemminkin näyttää siltä, että kruununprinssi yksinkertaisesti haluaa keskittää vallan itselleen ennen isänsä poistumista valtaistuimelta.

Tässä hän rikkoo pitkää perinnettä, jonka mukaan kuningaskunnan päätöksenteossa on pyritty etsimään konsensusta Saudi-suvun eri haarojen välille.

Kruununprinssi on vasta 32-vuotias, joten hän voi hallita maata vielä vuosikymmenten ajan. Muhammad bin Salman on myös pyrkinyt antamaan itsestään kuvan uudistajana, joka haluaa viedä Saudi-Arabian öljynjälkeiseen aikaan.

Vain tunteja ennen pidätyksiä olivat Al Arabiya -TV:n katsojat joutuneet todistamaan omituista esitystä.

Riadiin kiireisesti matkustanut Libanonin pääministeri Saad Hariri ilmoitti Saudien omistamalla kanavalla, että hän eroaa, koska pelkää henkensä puolesta. Hariri syytti kovin sanoin Irania ja sen liittolaista, Libanonin shiia-muslimien poliittis-sotilaallista järjestöä Hizbollahia vehkeilystä itseään vastaan.

Hizbollah eli Jumalan puolue on parhaiten järjestäytyneitä poliittisia ryhmiä Libanonissa, ja sen asevoimat ovat maan armeijaa vahvempia.

Wahhabilaisuutta edustava Saudi-Arabia on jo useiden vuosien ajan käynyt erilaisia sijaissotia shiialaista Irania vastaan.

Pääministerin eroilmoitus vaikutti hyvin omituiselta ja epäuskottavalta. Haririlla tosin on Saudi-Arabian kaksoiskansalaisuus, mutta miksi hän Libanonin hallituksen päämiehenä matkustaisi vieraan valtion pääkaupunkiin ilmoittamaan erostaan?

Saad Haririn isä, Rafiq Hariri, murhattiin Beirutissa vuonna 2005, ja epäilyt teosta kohdistuvat Hizbollahiin ja sitä tukevaan Syyrian hallitukseen.

Mitkään riippumattomat lähteet eivät kuitenkaan ole kertoneet, että hänen poikansa henkeä olisi juuri nyt uhattu, eikä Hizbollah muutenkaan näytä pyrkivän muuttamaan Libanonin uskonlahkojen välistä vallanjakoa.

Järjestöllä on joka tapauksessa huomattava päätösvalta kotimaansa asioissa. Haririn hallituksessa sillä on ollut omat ministerinsä.

Libanonissa onkin levinnyt käsitys, että saudi-isännät olisivat yksinkertaisesti pakottaneet Saad Haririn ilmoittamaan erostaan, ja että pääministeri ei olisi puhunut omalla äänellään. Presidentti Michel Aoun, joka nimitti Haririn hallituksen vuosi sitten, sanoo, että eroilmoitus ei ole pätevä, ellei sitä ole annettu Libanonin maaperällä.

Hizbollah syyttää suoraan Saudi-Arabiaa Haririn sieppaamisesta ja pitämisestä panttivankina.

Siihen suuntaan viitannevat myös tunnetun brittiläisen journalistin Robert Fiskin saamat tiedot, joiden mukaan saudipoliisit olisivat piirittäneet Haririn koneen sen laskeuduttua Riadin lentokentälle ja ensimmäisenä toimenaan takavarikoineet puhelimet pääministeriltä ja hänen henkivartijoiltaan.

Sunnalaisen islamin jyrkintä suuntaa, wahhabilaisuutta, edustava Saudi-Arabia on jo useiden vuosien ajan käynyt erilaisia sijaissotia shiialaista Irania vastaan. Eteläistä naapuriaan Jemeniä saudit pommittavat säälimättä tarkoituksenaan kukistaa paikalliset, Iranin tukemat huthi-kapinalliset.

Myös muissa Lähi-idän kaoottisissa ja tuhoisissa sisällissodissa Saudi-Arabia on toimittanut apuaan iranilaismielisten liikkeiden vihollisille, joihin kuuluu myös fanaattisia sunni-ryhmiä.

Saudi-Arabian jyrkkää Iranin vastaista politiikkaa kannattaa lämpimästi ainakin kaksi poliittista johtajaa: Donald Trump ja Benjamin Netanjahu.

Iranin vaikutusvalta onkin tosiasiassa kasvanut Lähi-idässä. Syyriassa Bashar al-Assadin hallitus on onnistunut pysymään vallassa Iranin lähettämien kaartilaisten, Libanonista tulleiden Hizbollahin taistelijoiden ja Venäjän pommitusten avulla.

Mutta Irania ovat vahvistaneet myös maan vihollisten itsensä tekemät katastrofaaliset päätökset.

Hizbollahia olisi tuskin syntynyt lainkaan, ellei Israel olisi hyökännyt Libanoniin kesällä 1982 ja sen jälkeen miehittänyt maan eteläisintä osaa vuosikausien ajan ja näin nostattanut Etelä-Libanonin shiiat vastarintaan. Ja Irakin pääkaupungissa Bagdadissa istuu nyt Iranin kanssa liittoutunut shiialainen hallitus siksi, että Yhdysvallat syöksi Saddam Husseinin Ba’ath-puolueen vallasta hyökättyään maahan vuonna 2003.

Saudi-Arabian jyrkkää Iranin vastaista politiikkaa, joka nyt henkilöityy erityisesti kruununprinssi bin Salmaniin, kannattaa lämpimästi ainakin kaksi poliittista johtajaa: Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Uutena presidenttinä Trump suuntasi toukokuussa ensimmäisen ulkomaanmatkansa Saudi-Arabiaan eikä edeltäjiensä tavoin lähinaapureihin, Kanadaan tai Meksikoon.

Kesäkuussa hän jopa aluksi hyväksyi saudien painostustoimet Qataria vastaan; Qatarin emiirin katsottiin suhtautuvan liian pehmeästi Iraniin.

Jo vaalikampansa aikana Trump arvosteli Iranin kanssa solmittua ydinsopimusta ”huonona diilinä”. Netanjahu puolestaan on vuosikausia julistanut, että sopimusta ei olisi pitänyt edes tehdä.

Jotakin uutta ja potentiaalisesti vaarallista Lähi-idässä on muhimassa. Aktiivisena toimijana on tällä kertaa Saudi-Arabia.

Hannu Reime

Kirjoittaja työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaantoimittajana ja viimeksi erikoistoimittajana vuodesta 1966 vuoteen 2008, jolloin jäi eläkkeelle.

Lautakunta: Kiimingin sisäilmaongelmaisen Jokirannan koulun korvaamiseen on kaksi tapaa

Kaleva - Ke, 11/15/2017 - 06:46
Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta antoi tiistaina lausuntonsa sisäilmaongelmista kärsineen Kiimingin Jokirannan koulun korvaavista vaihtoehdoista.

Herätys: Valtakunnansyyttäjä syytettyjen penkillä, Australiaan sukupuolineutraali avioliitto, sää on sateinen

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 06:34
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tänään syytettyjen penkille

Virkarikosepäilyjen vuoksi virasta pidätetty valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen saapuu tänään kuultavaksi Korkeimpaan oikeuteen. Nissiselle vaaditaan sakkorangaistusta virkarikoksesta. Syytteiden mukaan valtakunnansyyttäjä tilasi johtamiskoulutusta syyttäjälaitokselle yhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtaja hänen veljensä on.

10 kysymystä Euroopan puolustusyhteistyöstä

EU on sopinut puolustusyhteistyöstä, ja sen uskotaan hyödyttävän puolustusteollisuutta. Suomalainen puolustusteollisuus suhtautuu kuitenkin yhteistyöhön varauksellisesti. Mitä Euroopan puolustusyhteistyö tarkoittaa ja onko se Naton jatkopala?

Ruotsin maavoimien NH-90 helikopteri taistelunäytöksessä Bodenissa 3.2.2016.Jarmo Honkanen / Yle Australialaiset äänestivät sukupuolineutraalin avioliiton puolesta

Australiassa lähes 62 prosenttia äänesti sukupuolineutraalin avioliiton puolesta. Samaa sukupuolta olevat parit voivat avioitua Austaraliassa jouluun mennessä. Näin Australiasta tulee 26. maa, joka sallii sukupuolineutraalin avioliiton.

Luis Enrique Ascui / EPA Sotilaat valtasivat yleisradioyhtiön Zimbabwessa

Armeijan sotilaat ovat vallanneet maan yleisradioyhtiön ZBC:n Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa, kirjoittaa BBC. Armeijan edustajat ovat kiistäneet vallankaappauksen televisiolähetyksessä. Pääkaupungissa on kuultu ainakin kolme räjähdystä, mutta näiden syystä ei ole tarkkaa tietoa.

Presidentin henkivartiostokaartia parlamenttitalon edustalla Hararessa 12. syyskuuta.Aaron Ufumeli / EPA Aamulla sateita, päivällä poutaa – Lapissa kylmää

Aamulla sadealue liikkuu kaakosta itään, ja myös Pohjois-Suomessa satelee paikoin vielä päivällä vähän lunta ja idässä räntää. Suuressa osassa maata on poutaista ja aurinko paistaa ajoittain pilvien lomasta, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Lapissa on viimepäiviä kylmempää, selkeillä alueilla pakkasta voi olla päivälläkin kymmenkunta astetta. Lisää säästä yle.fi/saa.

Yle

Kotiinpäin vetävä Trump, globalisoituva Kiina ja ihmisoikeuksista vaikeneminen – ASEAN-kokous näytti Kaakkois-Aasian suuntaa

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 06:30

Huumesota, rohingyakriisi, presidentti Trumpin ja Duterten ystävyys, Kiinan vallan kasvu ja Yhdysvaltain otteen löystyminen kasvavasta Kaakkois-Aasiasta näkyivät Kaakkois-Aasian ja maailman merkittävimpien johtajien tapaamisessa Manilassa, vaikka ongelmia yritettiin kätkeä diplomatian säihkeen ja hymyjen taakse.

Johtajat olivat avoimesti huolissaan terrorismista ja ääriliikkeistä sekä Pohjois-Korean ydinohjelmasta. Mitä muuta Kaakkois-Aasian järjestön ASEAN-huippukokouksesta jäi käteen?

Duterte ja Trump kuin hyvät veljet

ASEAN-kokouksesta tuli näyttämö Yhdysvaltain ja Filippiinien suhteiden lämpenemiselle.

Populististen johtajien Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten tapaamisesta odotettiin räiskyvää. Ovathan molemmat kehuneet kyvyllään tappaa ja haukkuneet avoimesti muita johtajia.

Presidentti Duterte kertoi ASEAN-kokouksen alla tappaneensa 16-vuotiaana miehen. Hän on myös kehottanut kansalaisia surmaamaan huumeiden käyttäjiä. Trump taas on sanonut, että hänen äänestäjänsä pysyisivät lojaaleina, vaikka hän tappaisi ihmisen keskellä katua.

Mutta johtajien nähtiin keskustelevan veljellisen hyväntuulisesti. Presidentti Trump kohotti maljan Filippiinien pahasuisen presidentin Rodrigo Duterten kanssa ylväin elein.

Presidentti Duterte lauloi taas illallisella Trumpin vieressä paikallisen rakkausserenadin, omien sanojensa mukaan Trumpin pyynnöstä. Presidentit korostivat, että maiden suhteet ovat vahvat.

Vielä kesäkuussa Duterte sanoi, että hän ei koskaan vieraile Yhdysvalloissa ja kuvasi maata kurjaksi. Duterten suuttumus uhkasi Yhdysvaltain ja sen Kaakkois-Aasian tärkeimmän kumppanin kauppa- ja sotilassuhteita.

ASEAN-kokouksessa Duterten edustaja Harry Roque vieritti syyn aiempaan kitkaan edellisen presidentin Barack Obaman niskaan. Tämä oli arvostellut huumeiden vastaisen sodan surmia. Roquen mukaan Trump arvosti Filippiinien huumeiden vastaisia toimia.

– Presidenttejä yhdistää ihminen, jota kumpikaan ei pidä parhaana ystävänään, Roque kuvasi Duetrten ja Trumpoin suhtautumista Obamaan.

Kiina haalii talousvaltaa

Presidentti Donald Trump teki Aasian kiertomatkallaan selväksi, että hän on ajamassa Yhdysvaltain kauppaetuja. Trump lähti kotiin tyytyväisenä ja lupasi kertoa isoja kauppauutisia palattuaan kotiin. Hän kehui sopineensa Aasiassa 300 miljardin dollarin edestä kauppasopimuksia.

Filippiinit ja muut Aasian maat ottivat Trumpin vastaan loisteliaasti ja imartelevan kohteliaasti. Politiikan tutkija, De La Salle -yliopiston professori Richard Heydarian Manilassa näkee, että Trumpin johtaman Yhdysvaltain taloudellinen ote satojen miljoonien kuluttajien vaurastuvasta talousalueesta on kuitenkin heikkenemässä.

– Näemme itse asiassa Yhdysvaltain loitontuvan talousyhteistyöstä Aasiassa. Kiina nousee, Yhdysvallat painuu taka-alalle. Tuntui epätodelliselta kuunnella Trumpin puhuvan APEC-kokouksessa globalisaation haitoista ja kahdenkeskisten sopimusten tärkeydestä, kun kommunistisen Kiinan johtaja esiintyi globalisaation airuena, sanoo Richard Heydarian.

Kiina kehotti Kaakkois-Aasian maita etenemään RCEP-taloussopimuksen neuvotteluissa. Kiinan johtamassa kauppasopimuksessa on mukana 10 ASEAN-maata, Australia, Intia, Japani, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea. Sopimuksen maat edustavat yli puolta maailman väestöstä ja kolmannesta maailman kaupasta.

ASEAN-maat lausuivatkin, että RCEP-sopimus on looginen askel alueen kauppayhteistyössä.

Trump irrotti aiemmin Yhdysvallat kilpailevan Tyynenmeren alueen maiden TPP-sopimuksen valmistelusta.

Trump on arvostellut aiemmin rajusti Yhdysvaltain Kiinan-kaupan suurta alijäämäisyyttä ja korostin kahdenvälisten neuvottelujen tärkeyttä.

– Haluamme vastavuoroista kauppaa, reilua kauppaa Yhdysvalloille, koska edellisten hallintojen aikana Yhdysvaltoja on käytetty hyväksi, Trump painotti.

Etelä-Kiinan meri

Kiina ja Kaakkois-Aasian maat päättivät aloittaa neuvottelut pelisäännöistä Etelä-Kiinan merellä. Kiina pitää lähes koko Etelä-Kiinan merta omanaan. Meri on maailman tärkeimpiä kauppareittejä. Kiina on rakentanut tekosaaria alueille, joista se kiistelee meren reunavaltioiden kanssa.

– Kiinan suurin toive on rauha ja vakaus Etelä-Kiinan merellä, Kiinan pääministeri Li Keqiang sanoi ASEAN-kokouksessa. Hän lupasi, että Kiina suojelee merenkulun ja ylilennon vapautta Etelä-Kiinan merellä.

Asiantuntija näkee Kiinan vallan kasvavan yhteistyöstä huolimatta.

– Pelisäännöissä ei puhuta aluekiistasta, joten mitä virkaa niillä on? Nyt voidaan antaa väärä kuva, jonka mukaan Kiina ei tee mitään väärää Etelä-Kiinan merellä. Kuitenkin joka päivä tilanne merellä hankaloituu kiistan pienille osapuolille. Pelkään että yhteisillä pelisäännöillä haudataan Filippiinien aluekiistassa voittama YK:n välitystuomioistuimen päätös, sanoo politiikan tutkija, professori Richard Heydarian.

Kiina on vahvistanut asemaansa tuomalla tekosaarilleen aseita. Filippiinit vei Kiinan YK:n välitystuomioistuimeen, joka viime vuonna puolsi Filippiinien oikeutta omistaa merialueensa. Viime vuonna valtaan noussut presidentti Rodrigo Duterte on kuitenkin halunnut vaieta aluevaatimuksista. Hän on hakenut Kiinasta kauppasuhteita ja lainoja maan perusrakenteiden rakentamiseksi.

Yhdysvallat on pitänyt sitä strategisesti tärkeänä. Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama vakuutti Yhdysvaltain tukevan kumppaneitaan Etelä-Kiinan merellä, jos jännitys nousee. Nyt presidentti Donald Trump tyytyi vain vaatimaan merenkulun vapautta yhteisessä julkilausumassa ASEAN-maiden kanssa.

Ihmisoikeuksista vaiettiin - EU, YK ja Trudeau saivat Duterten moitteet

Presidentti Duterte näytti EU:n ja YK:n johtajille suuttumuksensa ASEAN-kokouksessa. Sekä EU että YK ovat kyseenalaistaneet Duterten huumeiden vastaisen sodan tuhannet surmat.

– Olimme samassa ryhmässä ja kysyin mitä tapahtui sille länsimaiselle asialle, oikeudelle tulla kuulluksi, Duterte kuvaa kohtaamistaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kanssa.

Duterte on kieltäytynyt aiemmin ottamasta vastaan EU:n tarjoamaa kehitysapua ja kehottanut EU:ta "painumaan helvettiin”. EU on luvannut Filippiineille noin 250 miljoonan euron apua.

– EU tarjoaa meille, en tiedä mitä tällä kertaa. Sanoin valtiovarainministerillemme, että en halua hyväksyä sitä. Antakaa apunne niille, jotka kertovat mielestänne totuuden, sanoi Duterte.

Duterte ei osallistunut ASEAN-maiden ja YK:n pääsihteerin Antonio Guterrezin väliseen tapaamiseen, vaikka hän oli ASEAN-maiden puheenjohtaja. Aiemmin Duterte on uhannut lyödä YK:n ihmisoikeuksien erikoisraportoijaa Agnes Callamardia, jos tämä tulee tutkimaan Filippiinien huumeiden vastaista sotaa.

Tusk ja Guterrez eivät maininneet huumesotaa vierailunsa aikana.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau nousi ihmisoikeuksien ääneksi ASEAN-kokouksessa ottaen kantaa niin Filippiinien huumeiden vastaiseen sotaan kuin Myanmarin rohingya-kriisiin.

– Sanoin presidentti Dutertelle, että olemme huolissamme ihmisoikeuksista ja laittomista surmista. Painotin lain noudattamisen tarvetta ja tarjosin Kanadan tukea ystävänä, Trudeau sanoi.

Presidentti Duterte vastasi lehdistötilaisuudessaan, että Trudeaun kommentit olivat henkilökohtainen ja virallinen loukkaus.

Rohingya-kriisi vaiettiin

Kanadan pääministeri Justin Trudeau oli ainoa johtaja, joka ilmaisi kuuluvasti huolensa Myanmarin rohingyojen vainosta. Yli 600 000 rohingyamuslimia on paennut Myanmarista vainoa Bangladeshiin.

– Keskustelin Myanmarin johtajan Aung San Suu Kyin kanssa laajasti muslimipakolaisten kärsimyksestä. Kanada kantaa suurta huolta asiasta, Trudeau sanoi.

ASEAN-maat välttivät tuomitsemasta Myanmaria kokouksessa. Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi osallistui kokoukseen kasvonsa säilyttäen. ASEAN-maat eivät halunneet puuttua maan sisäiseksi katsomaansa tilanteeseen. Reutersin mukaan ASEAN-maat eivät maininneet rohingya-kriisiä julkilausumansa luonnoksessa.

Yhdysvallat ja ASEAN-maat antoivat yhteisen kokouksensa jälkeen laimean julkilausuman, jossa ne toivoivat humanitääristä apua. Maat sanoivat olevansa tyytyväisiä Myanmarin hallituksen lupaukseen pyrkiä lopettamaan väkivalta ja turvata pakolaisten paluu kotiin.

Yhdysvaltain ulkoministerin Rex Tillersonin odotetaan kuitenkin vaativan Myanmarin johtajilta toimia rohingyojen auttamiseksi, kun hän vierailee Myanmarissa tänään.

Kuivasjärvi saa uuden hapettimen, Pyykösjärveen johdetaan enemmän vettä Oulujoesta

Kaleva - Ke, 11/15/2017 - 06:25
Oulun yhdyskuntalautakunta vastasi eri puolueiden valtuutettujen yhteiseen aloitteeseen, jossa vaadittiin Pyykös- ja Kuivasjärvien kunnostamista.

10 kysymystä Euroopan puolustusyhteistyöstä – onko se Naton jatkopala?

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 06:22

Euroopan unionin 23 maata tekivät historiaa maanantaina, kun ne päättivät poliittisesti sitoutua tekemään puolustusyhteistyötä. Ne allekirjoittivat sitoumuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä. Sen katsotaan tarkoittavan Euroopan yhtenemisen ulottamista myös puolustukseen.

Useimmat EU-maat odottavat yhteistyön hyödyttävän teollisuutta. Suomen mielestä se on myös turvallisuuden parantamista. Jos yhteistyöstä on hyötyjä, ne nähdään vasta vuosien päästä.

1. Onko puolustusyhteistyö sama asia kuin yhteinen puolustus?

Suomalaiset virkamiehet tekevät selkeän eron: EU ryhtyy tekemään puolustusyhteistyötä, esimerkiksi kehittämällä yhteisiä järjestelmiä ja sotakalustoa. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin yhteinen puolustus, sillä jokainen maa vastaa puolustuksestaan itse.

2. Tarkoittaako yhteistyön aloittaminen eurooppalaisen armeijan perustamista?

Riippuu keneltä kysyy. Saksan puolustusministeri sanoi Süddeutsche Zeitungissa rakenteellisen yhteistyön olevan ensimmäinen askel kohti Euroopan armeijaa. Suomen hallitus ei ajattele näin.

3. Onko puolustusyhteistyö Naton jatke?

Puolustusministeriön mukaan se on osa kehittyvää Naton ja EU:n yhteistyötä.

”On monia asioita, joissa EU on parempi toimija kuin Nato ratkomaan ongelmia Euroopan puolustuksessa ja turvallisuudessa”, sanoo puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela. Yhteistyö ei kuitekaan ole ristiriidassa Naton kanssa. ”Ei missään nimessä. Tämä on selvästi todettu, että päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta Naton toiminnan kanssa ei voi olla”, Kuusela vastaa.

4. Junailevatko Euroopan suuret maat näin rahaa omalle puolustusteollisuudelleen?

Ainakin alussa isoiksi hankkeiksi todennäköisesti valitaan jo olemassa olevia kehitysprojekteja, jotka ovat suurten maiden käynnistämiä. Ne toivovat muita maita mukaan, myös rahoittajiksi. Maat yrittävät saada samoihin hankkeisiin tukea myös Euroopan puolustusrahastolta, johon taas raha tulee EU-budjetista ja mahdollisesti puolustusteollisuudelta.

Suomi ja muut pienet jäsenmaat ovat muistuttaneet, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pitää saada mukaan työhön.

5. Mistä raha tulee?

Rakenteellista yhteistyötä rahoittavat EU-maat omista kansallisista budjeteistaan. Vielä ei ole sovittu, missä vaiheessa raha liikkuu.

Puolustusministeriö ei halua vielä ottaa kantaa, kuinka paljon rahaa Suomi voisi panna yhteishankkeisiin. Koska yhteistyöstä on vasta sovittu ja maat eivät ole valmistautuneet siihen budjeteissaan, toistaiseksi rahaa ei ole varattu.

6. Parantaako yhteistyö eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä?

Suomen Puolustus- ja ilmailuteollisuus suhtautuu varauksellisesti yhteistyöhön. Yrityksissä ajatellaan, että EU:n tai niiden jäsenmaiden tuki voi vääristää kilpailuasetelmaa. ”On mahdollista, että teollisuuden tavoitteet toteutuvat ja kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä kehitetään. Mutta kolikon kääntöpuoli voi olla, että tuetaan teollisuutta, joka ei ole kilpailukykyisintä tai innovatiivista”, PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko sanoo.

7. Mitä yhteishankkeet olisivat?

Maat ovat ehdottaneet, mitä ne haluaisivat yhdessä muiden kanssa tehdä. Listassa on viitisenkymmentä kohtaa. Joulukuussa maat valitsevat vajaat kymmenen kohtaa, joihin ensin keskitytään.

Yhteistyö voi olla hankkeita, joissa vain muutetaan nykyisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. Se voi olla myös yhteisten järjestelmien tai laitteiden kehittämistä.

8. Sitoutuuko Suomi ostamaan yhteistyön tuotteita?

Suomi aikoo tehdä eurooppalaisten kanssa yhdessä asioita, joita se tekisi muutenkin. Jos Suomi osallistuu esimerkiksi laitteiden ja sotavarusteiden kehittämiseen, se saattaa hankkia niitä mutta ei sitoudu siihen. ”Suomi hankkii aina meidän tarpeisiin soveltuvan materiaalin sieltä mistä sitä parhaalla hinnalla saadaan. Jos se onnistuu eurooppalaisessa yhteistyössä niin hyvä”, puolustusministeriön ylijohtaja Kuusela sanoo.

9. Alkaako Suomi keskittyä enemmän eurooppalaiseen yhteistyöhön?

Suomi tekee jo nyt paljon yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa. Suomelle tärkeät kumppanit Iso-Britannia ja Tanska eivät halunneet mukaan EU-yhteistyöhön, mutta Suomi aikoo jatkaa yhteistyötä. Suomi toivoo, että EU-maat ottaisivat hankkeisiin mukaan myös muita maita kuten Norjan.

Tärkeä yhteistyökumppani Suomelle tulee edelleen olemaan Yhdysvallat.

10. Onko Suomella nyt EU:n turvatakuut?

Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet korostavat, että rakenteellinen yhteistyö ei tarjoa Suomelle turvatakuita. Suomi kuitenkin halusi, että sopimuksessa mainitaan Lissabonin sopimuksen artikla 42.7, jonka nojalla EU-maat lupautuvat auttamaan maata, joka joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Muut maat eivät nähneet tätä tarpeelliseksi, mutta eivät katsoneet maininnasta olevan haittaakaan.

Useimmat EU-maat ovat Naton jäseniä, joten niilllä on turvatakuut Naton kautta

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen astuu julkisuuteen – Seuraa suoraa lähetystä Korkeimmasta oikeudesta klo 9.30 alkaen

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 06:00

Korkeimmassa oikeudessa tehdään tänään historiaa, kun Suomen ylin syyttäjä Matti Nissinen istuu syytettyjen penkille. Nissiselle vaaditaan sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjä katsoo Nissisen osallistuneen esteellisenä Itä-Suomen syyttäjänvirastossa ja valtakunnansyyttäjänvirastossa johtamiskoulutuksen hankintaan. Syyttäjälaitos on hankkinut johtamiskoulutusta Deep Lead -yhtiöltä, jonka yksi perustajista ja hallituksen puheenjohtaja on Matti Nissisen veli.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on myöntänyt syyllistyneensä tuottamukselliseen virkarikokseen, mutta hän on kiistänyt toimineensa tahallisesti.

Valtakunnansyyttäjä on ollut poissa julkisuudesta

Keskusrikospoliisi aloitti Nissisen virkarikostutkinnan tämän vuoden maaliskuussa. Nissinen totesi tuolloin Ylelle, että hän odottaa oikeuden voittavan. Nissistä ei ole julkisuudesta nähty virkarikostutkinnan aloittamisen jälkeen, eikä hän ole vastannut haastattelupyyntöihin.

Valtakunnansyyttäjä on velvoitettu tulemaan tänään Korkeimpaan oikeuteen kuultavaksi 600 euron uhkasakolla.

Nissisen asianajaja Jarkko Jaatela sanoi tiistai-iltana Ylelle, että Matti Nissinen on tulossa oikeuteen keskiviikkona.

Lue lisää:

Mitä se tarkoittaa, kun valtakunnan ylin syyttäjä saa syytteen? "On se kolaus, epäilemättä"

Valtakunnansyyttäjä puolustautuu: Kyse huolimattomuudesta – aktiivisuus ja innostus hämärsivät harkintaa

Valtakunnansyyttäjälle vaaditaan sakkoja virkavelvollisuuden rikkomisesta – myöntää syyllisyytensä, mutta ei tahallisuutta

Rikostutkinnan kohteeksi joutunut valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Ylelle: Odotan, että oikeus voittaa

Keskusrikospoliisi aloittaa tutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen epäillystä esteellisyydestä – Nissinen on hakenut virkavapautta

Lapin kaivosrekat keräävät tietoa tien kunnosta – varoitukset reaaliajassa muille autoilijoille

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 05:35

Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen ja Kemin sataman välillä on 300 kilometriä olosuhteiltaan vaihtelevaa nelostietä, jota kaivosrekat sahaavat aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ilmatieteen laitos ja rekat omistava VR Transpoint asensivat ensimmäiset kitkamittauslaitteet kolmeen rekkaan jo keväällä. Kesän ja syksyn aikana laitteita on asennettu kolmeen uuteen rekkaan.

– Kuudella laitteella saamme reitiltä hyvin kattavan informaation, tiedon heti kun olosuhteet ovat muuttumassa. Silloin pystymme varoittamaan muita autoilijoita, selvittää projektipäällikkö, tekniikan tohtori Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta. Älyrekan haravoima tieto tien pinnan liukkaudesta ja lämpötilasta välittyy paitsi kuljettajalle, myös muihin rekkoihin.

Mittaustulokset siirtyvät 20 minuutin välein automaattisesti Ilmatieteen laitokselle, joka pystyy tietojen avulla laatimaan entistä tarkemman tiesääennusteen. Kokeilussa käytetään myös Ilmatieteen laitoksen kokeellista tiesääasemaa Sodankylässä, joka on tavanomaista tiesääasemaa paremmin varusteltu.

Pieni joukko huolehtii muiden puolesta

Kaivosrekkojen tuottaman tiedon hyötyjä pääsevät loppuvuoden aikana testaamaan esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin ambulanssit, Valion maitoautot sekä useat lappilaiset bussi- ja kuljetusyritykset.

– Ne saavat käyttöönsä sovelluksen, jossa kartalla näkyy millaisia kitkahavaintoja ja säähavaintoja tien päällä on tehty. Ammattiautoilijat pystyvät sitten sovittamaan nopeuden ja logistiikankin niin, että ajo sujuu turvallisesti.

Sukuvaara sanoo, että alkava talvi on vielä testausaikaa, jolloin järjestelmä yritetään virittää sellaiseen kuntoon että se todella parantaa liikenneturvallisuutta. Tavoitteena on, että vuoden kuluttua sovellus olisi kaikkien Sodankylä-Kemi-välin kulkijoiden saatavilla. Jos konsepti toimii, se voidaan ottaa käyttöön muuallakin.

– Esimerkiksi Turun ja Helsingin välisellä moottoritiellä voidaan poimia linja-autoja, jotka tekevät mittauksen. Sillä tavalla pystytään kustannustehokkaasti saamaan tien päältä tietoa ilman, että kaikki autot tekevät mittauksia. Pieni joukko huolehtii muiden puolesta, että meillä on reaaliaikaista tietoa tien päältä.

Why Google Should Be Afraid of a Missouri Republican's Google Probe

Slashdot - Ke, 11/15/2017 - 05:30
An anonymous reader quotes a report from Ars Technica: The Republican attorney general of Missouri has launched an investigation into Google's business practices. Josh Hawley wants to know how Google handles user data. And he plans to look into whether Google is using its dominance in the search business to harm companies in other markets where Google competes. It's another sign of growing pressure Google is facing from the political right. Grassroots conservatives increasingly see Google as falling on the wrong side of the culture wars. So far that hasn't had a big impact in Washington policymaking. But with Hawley planning to run for the U.S. Senate next year, we could see more Republican hostility toward Google -- and perhaps other big technology companies -- in the coming years. The Hawley investigation will dig into whether Google violated Missouri's consumer-protection and antitrust laws. Specifically, Hawley will investigate: "Google's collection, use, and disclosure of information about Google users and their online activities," "Google's alleged misappropriation of online content from the websites of its competitors," and "Google's alleged manipulation of search results to preference websites owned by Google and to demote websites that compete with Google." States like Missouri have their own antitrust laws and the power to investigate company business conduct independently of the feds. So Hawley seems to be taking yet another look at those same issues to see if Google's conduct runs afoul of Missouri law. We don't know if Hawley will get the Republican nomination or win his challenge to Sen. Claire McCaskill (D-Mo.) next year, but people like him will surely be elected to the Senate in the coming decade. Hawley's decision to go after Google suggests that he sees some upside in being seen as an antagonist to a company that conservatives increasingly view with suspicion. More than that, it suggests that Hawley believes it's worth the risk of alienating the GOP's pro-business wing, which takes a dim view of strict antitrust enforcement even if it targets a company with close ties to Democrats.

Read more of this story at Slashdot.

Seinäjoen kiinteistöillä lajittelu kuntoon kaupunginjohtajan esimerkillä

Yle uutiset - Ke, 11/15/2017 - 05:20

Seinäjoen kaupunki aikoo laittaa jätteiden lajittelun kuntoon omissa kiinteistöissään. Kaupungilla on havahduttu siihen, että työpaikoilla jätteet päätyvät turhan usein vääriin astioihin tai sekajätteeseen.

– Koetamme saada jätteet päätymään oikeisiin paikkoihin ja niin, etteivät ne jää kaupungin kiinteistöille makaamaan, tiivistää ympäristötarkastaja Hanna Latva-Kiskola.

– Inspiroimme ihmisiä ja lähestymme heitä mukavalla tavalla. Olemme tehneet julisteen, jota lähdemme nyt lanseeraamaan työpaikoille. Opastamme ja herätämme ihmisiä pohtimaan, että miten minä tämän jätehuollon hoidan, Hanna Latva-Kiskola jatkaa. Seinäjoen kaupungin kiinteistöille jaettavassa, humoristisessa julisteessa kaupunginjohtajan piirroshahmo näyttää lajittelumallia.

Hanna Latva-Kiskola myöntää, että opastuksessa lähdetään perusasioista, vaikka lajittelun periaatteiden uskoisi olevan kaupungin työntekijöille itsestäänselvää.

– Kyllä tavallaan osataankin lajitella, mutta muistetaanko se työympäristöissä. Voi olla, että kotona homma toimii, mutta ei sitten enää työpaikalla.

Jäteastiat paikalleen

Samalla kun Seinäjoki opastaa työntekijöitään lajittelemaan, kaupunki ja jäteyhtiö Lakeuden Etappi tarkastavat, että kaupungin kiinteistöllä on niin sanotusti jäteinfra kunnossa.

– Kartoitamme, millaisia jäteastioita eri kiinteistöillä on käytössä, millaiset lajittelumahdolllisuudet ovat sekä millaista jätettä kiinteistöissä syntyy ja mitä niissä kannattaa lajitella.

Jätelaskut jopa puoliksi

Jos sekajätteen määrä vähenee, se tuntuu sekä luonnossa että kaupungin kukkarolla.

– Voi olla kiinteistöjä, joilla vuotuinen viiden tonnin jätelasku voidaan jopa puolittaa jätteitä lajittelemalla, Hanna Latva-Kiskola arvioi.

Nykyinen lajittelukäytäntö vaihtelee suuresti kaupungin eri kiinteistöissä. Kouluissa ja päiväkodeissa lajittelu on viety pitkälle lasten ja nuorten ympäristökasvatuksenkin vuoksi. Joissakin kiinteistöissä puolestaan lähes kaikki jäte päätyy seka-astiaan tai vääriin astioihin.

– Kyllä siinä opastamisen varaa on, eikä me voida tietenkään työntekijöitä syyllistää tällaisesta asiasta. Tiedon puutetta on vielä, ja sitä tietoa koetamme tässä nyt lisätä.

All 500 of the World's Top 500 Supercomputers Are Running Linux

Slashdot - Ke, 11/15/2017 - 03:25
Freshly Exhumed shares a report from ZDnet: Linux rules supercomputing. This day has been coming since 1998, when Linux first appeared on the TOP500 Supercomputer list. Today, it finally happened: All 500 of the world's fastest supercomputers are running Linux. The last two non-Linux systems, a pair of Chinese IBM POWER computers running AIX, dropped off the November 2017 TOP500 Supercomputer list. When the first TOP500 supercomputer list was compiled in June 1993, Linux was barely more than a toy. It hadn't even adopted Tux as its mascot yet. It didn't take long for Linux to start its march on supercomputing. From when it first appeared on the TOP500 in 1998, Linux was on its way to the top. Before Linux took the lead, Unix was supercomputing's top operating system. Since 2003, the TOP500 was on its way to Linux domination. By 2004, Linux had taken the lead for good. This happened for two reasons: First, since most of the world's top supercomputers are research machines built for specialized tasks, each machine is a standalone project with unique characteristics and optimization requirements. To save costs, no one wants to develop a custom operating system for each of these systems. With Linux, however, research teams can easily modify and optimize Linux's open-source code to their one-off designs. The semiannual TOP500 Supercomputer List was released yesterday. It also shows that China now claims 202 systems within the TOP500, while the United States claims 143 systems.

Read more of this story at Slashdot.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä