Uutiset

Kärppien yhteistyö Hokin kanssa kaatuu – katseet käännetty Rovaniemen suuntaan

Kaleva - 4 tuntia 39 min sitten
Jääkiekkoliitto tiedotti keskiviikkona, ettei Mestiksessä viime kaudella pelanneelle Kajaanin Hokille myönnetty Mestis-lisenssiä ensi kaudeksi

Pitkäaikais- ja piilotyöttömyys vähenivät, mutta työttömien määrä kasvoi – "Työmarkkinoiden imu on lisääntynyt"

Yle uutiset - 4 tuntia 44 min sitten

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 279 000, mikä oli noin 15 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia. Vuosi sitten huhtikuussa luku oli 9,8 prosenttia. Työttömyysaste oli siis 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Työ- ja elinkeinotoimistoihin oli ilmoittautunut huhtikuun lopussa 304 300 työtöntä työnhakijaa, mikä on 36 700 vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömien työnhakijoiden määrä laski maaliskuusta 13 000:lla.

Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli TE-toimistoissa 109 200. Se on 11 900 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 10 800 vähemmän ja alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 6 100 vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Huhtikuussa TE-toimistoihin ilmoitettiin 46 300 uutta avointa työpaikkaa. Se on 13 900 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.

TE-toimistoissa oli huhtikuussa avoinna yhteensä 102 300 työpaikkaa, joka on 5 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastojen eroa selittää piilotyöttömyyden vähentyminen

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Syvänen toteaa, että toisessa tilastossa työttömyys on vähentynyt ja toisessa lisääntynyt.

Syväsen mukaan työttömien määrän lisääntyminen Tilastokeskuksen luvuissa johtuu siitä, että piilotyöttömyys on vähentynyt. Tilastoon on tullut sekä työllisiä että työttömiä työvoiman ulkopuolelta.

Syväsen mukaan Tilastokeskuksen tilastossa on karkeasti otettuna kolme ryhmää: työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.

– Tuossa kun oli oikein heikot ajat, niin Tilastokeskuksella työttömien määrä väheni, kun henkilöt valuivat piilotyöttömyyteen työvoiman ulkopuolelle. Eli olivat kuin työttömiä, mutta eivät hakeneet aktiivisesti töitä, kun eivät uskoneet töitä löytyvän, Syvänen kuvailee.

Hänen mukaansa nyt monet työvoiman ulkopuolella olleet ovat aktivoituneet työnhaussaan ja tulleet siten työttömän määritelmän piiriin. Samalla työttömien määrä on kasvanut.

– Eli molemmat tilastot kertovat siitä, että työmarkkinoiden imu on lisääntynyt ja parantunut, mutta Tilastokeskuksella se tässä muutostilanteessa näyttäytyy työttömyyden kasvuna.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikuntapaikoille 1,2 miljoonaa - katso rahoitusta saaneet hankkeet

Kaleva - 5 tuntia 19 s sitten
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin.

Poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta karhusta

Yle uutiset - 5 tuntia 30 s sitten

Poliisi ja paikalliset metsästäjät jäljittävät karhua Espoon Kauklahdessa.

Eläimestä on tehty aamun aikana useita ilmoituksia, viimeisimmät Kehä III:n Kauklahden liittymän kohdalta.

Tarkoituksena on paikallistaa karhu ja ajaa se takaisin metsään. Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan viimeinen vaihtoehto on eläimen lopettaminen.

Aiemmin tällä viikolla karhuhavaintoja on tehty ainakin Siuntiossa sekä Inkoossa, jossa yksi karhu on kuvattu tonkimassa jäteastioita.

Jos kohtaat karhun, kannattaa perääntyä rauhallisesti kävellen.

Britannian sisäministeri Manchesterin iskusta: Tekijä tuskin toimi yksin, luultavasti matkusti Libyaan

Yle uutiset - 5 tuntia 9 min sitten

Britannian sisäministerin Amber Ruddin mukaan itsemurhaiskijä tuskin toimi yksin.

Manchesterissa kuoli 22 ihmistä ja 59 haavoittui, kun Salman Abedi räjäytti omatekoisen pommin väkijoukossa. Isku tapahtui popkonsertin jälkeen myöhään maanantai-iltana.

Epäilty tekijä kuoli iskussa. Hän oli median mukaan kotoisin Manchesterista ja hänen vanhempansa ovat libyalaistaustaisia.

– Näyttää todennäköiseltä, että hän ei tehnyt tätä yksin, Britannian sisäministeri Amber Rudd sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

Britannian tiedusteluviranomaiset tiesivät Ruddin mukaan epäillyn tekijän ennalta.

Matkat Libyaan ja Syyriaan

Lisäksi Rudd vahvisti lehtitietoja siitä, että Abedi olisi vastikään käynyt Libyassa. Hän sanoi uskovansa, että Abedi oli tehnyt matkan Libyaan. Ranskan sisäministerin Gerard Collombin mukaan Abedi oli matkustanut myös Syyriaan ja hänellä on "todistettavasti" yhteyksiä terroristijärjestö Isisiin.

Aiemmin Isis on ottanut iskun nimiinsä, mutta tietoa ei ole vahvistettu. Collombin mukaan ei kuitenkaan ole varmaa, oliko Abedi osa laajempaa hyökkääjien verkostoa.

Tuhansia sotilaita kaduille

Britannian sisäministeri myös vastasi toimittajan kysymykseen Yhdysvaltojen tiedustelupalveluista vuotaneista tiedoista. Rudd arvosteli Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten toimintaa, kun tietoja tutkinnasta on vuotanut julkisuuteen ennen kuin Britannian omat viranomaiset ovat tiedottaneet niistä.

Noin 3 800 sotilasta ryhtyy partioimaan Britannian kaduilla terroriuhkan takia, Rudd sanoi. Britannia on nostanut terrorismin uhan korkeimmalle mahdollisimmalle tasolle, mikä tarkoittaa välitöntä uhkaa. Rudd odottaa, että uhkatason korottaminen jää väliaikaiseksi.

Lähteet: Reuters, AFP, AP

Kodittomat auttoivat uhreja, lehtitietojen mukaan tekijä kävi Libyassa – tämä Manchesterin iskusta ja tekijästä tiedetään nyt

Britannia nosti terrorismin uhan korkeimmalle tasolle

83-vuotias Maija Sarakontu kirjoitti viidennen laudaturinsa – ja jatkaa opintojaan: "Elämäni onnellisin päivä"

Yle uutiset - 5 tuntia 20 min sitten
Mistä on kyse?
  • 83-vuotias Maija Sarakontu kirjoitti latinasta laudaturin
  • Hän täydensi näin ylioppilastutkintoaan vuodelta 1953
  • Sarakontu oli kevään selvästi iäkkäin kirjoittaja
  • Syksyllä hän aikoo jatkaa latinan opintojaan

Kun Maija Sarakontu, 83, soitti lankapuhelimellaan Kotkan lyseon lukion rehtorille kysyäkseen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittamansa latinan arvosanaa, häneltä oli pudota luuri kädestä.

– Hyvä etten ponkaissut katosta läpi, kun rehtori sanoi, että laudatur. Hihkuin ilosta. Se oli elämäni onnellisin päivä, Sarakontu kertoo.

Onni paistaa kasvoilla vieläkin. Kaiken lisäksi Sarakontu kirjoitti lähes täydet pisteet. Se oli yllätys, vaikka hän olikin asettanut riman korkealle. Olihan pohjalla jo neljä laudaturia, joiden turvin hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1953. Nyt tuli viides.

– Olin ajatellut eximiaa tai magna cum laudea. Mutta olisihan se ollut häpeä, jos nyt vanhoilla päivillään olisi saanut huonomman arvosanan, Sarakontu nauraa.

Sarakontu oli kevään selvästi iäkkäin kirjoittaja. Toiseksi vanhimpaan hänellä on viiden vuoden etumatka.

Maailman paras koulu

Sarakontu aloitti latinan opiskelun kuusi vuotta sitten. Aluksi hän pänttäsi kieltä Kotkan opiston latinan ryhmässä.

– Latina on aina ollut rakkauteni. Olen kuunnellut latinankielisiä uutisia radiosta ja on ollut mielenkiintoista, kun olen nähnyt jossakin jonkin lauseen latinaksi. Kun tuli tilaisuus opiskella kieltä, ryntäsin heti mukaan.

Olisihan se ollut häpeä, jos nyt vanhoilla päivillään olisi saanut huonomman arvosanan. Maija Sarakontu

Ja onhan Sarakontu opiskellut latinaa aiemminkin. Latina oli pakollinen kieli, kun hän aloitti saksan opintonsa Helsingin yliopistossa 64 vuotta sitten. Hän kiittelee saaneensa oppinsa parhailta – kuten professori Edwin Linkomieheltä, joka toimi 1940-luvulla myös Suomen pääministerinä. Kaikkein suurin innostus tuli kuitenkin jo Kotkan tyttölyseosta.

– Se oli maailman paras koulu. Historia oli lempiaineeni ja historianopettaja Kalle Pietilä oli hirveän tarkka, että osasimme kaikki lentävät lauseet latinaksi. Toivottavasti Kalle sieltä pilven reunalta katselee, miten Sarakontu edelleen kamppailee latinan kanssa.

Viimeinen kevät paperilla

Sarakonnun oma ylioppilastutkinto koostui aikoinaan reaalin, äidinkielen, pitkän saksan ja ruotsin kirjoittamisesta. Silloin ei ollut tapana kirjoittaa ylimääräisiä aineita. Se jäi kismittämään.

– Luin silloin myös ranskaa, ja olisin hyvin voinut sen kirjoittaa vapaaehtoisesti. Opettajat eivät lainkaan rohkaisseet siihen.

Niinpä vahinko piti ottaa takaisin, ja nyt siihen oli viimeinen mahdollisuus. Ensi keväänä ylioppilaskirjoitukset muuttuvat kokonaan sähköiseen muotoon. Sarakonnulla ei ole koskaan ollut tietokonetta.

– Minulla on jonkinlainen tietokonefobia. Nyt oli viimeinen kevät, kun sai kirjoittaa vanhaan malliin paperille. Tilaisuus piti käyttää hyväksi.

Eikä kirjoituksiin osallistuminen silti ollut ihan läpihuutojuttu.

Minna Heikura / Yle Seniorit jatkoivat opintoja

Kotkan opiston latinanryhmä kuihtui muutamassa vuodessa lähes olemattomiin ja lopetettiin.

– Tuli pari kuolemantapausta, vakavia sairastumisia ja paikkakunnalta poismuuttoa. Piti alkaa opiskella omin päin.

Onneksi ryhmästä löytyi muitakin senioreita, jotka halusivat jatkaa latinan parissa. Viiden hengen ryhmä sai Kotkassa sijaitsevasta kumppanuustalo Viikarista luokkahuoneen käyttöönsä. Siellä on kokoonnuttu maanantaisin jo kolmen vuoden ajan. Latinan oppikirjoja on kahlattu läpi urakalla.

– Kävimme myös läpi aiempien ylioppilaskirjoitusten tehtäviä ja teimme kotiläksyjä. Olemme todella raataneet.

Lisää haastetta urakkaan toi Sarakonnun siskon kuolema vain vähän ennen ylioppilaskirjoituksia.

Energiapatukoiden voimin kirjoituksiin

Maaliskuun 27. päivänä Sarakontu pakkasi laukkuunsa energiapatukoita ja termospullollisen teetä. Sitten hän suuntasi Kotkan Haukkavuoren koululle ylioppilaskirjoituksiin.

Jännitys kipristi hiukan vatsanpohjaa, mutta ei yhtä paljon kuin vuonna 1953. Ja auttoihan sekin, että kaksi tuttua miestä samasta opiskeluporukasta osallistui kirjoituksiin samaan aikaan.

– Tapasimme pukuhuoneessa, jonne jätettiin päällysvaatteet. Me seniorit istuimme siellä vierekkäin kuin kanat orrella, kun nuoret abiturientit näyttivät viettävän aikaa itsekseen.

Opettajan uralle lähdin pelkästään pitkien kesälomien takia. Maija Sarakontu

Tuona päivänä vuorossa oli vieraan kielen lyhyt oppimäärä. Latinan suosio on ylioppilaskirjoituksissa romahtanut, mutta kirjoituksiin osallistui samana päivänä paljon nuoria venäjän, saksan ja italian kirjoittajia.

– Nuoria lähti pois jo puoliltapäivin, mutta minulla ei ollut mihinkään kiire. Tehtävät olivat aika pitkiä. Aikaa kului viisi tuntia.

Kaverit saivat täydet pisteet

Latinan kokeessa oli sekä kääntämistehtäviä että kieliopillista puolta. Erityisen “inhana” Sarakontu piti tehtävää, jossa piti valita neljästä vaihtoehdosta oikea sanamuoto. Kokonaisuutena koe ei kuitenkaan ollut kovin vaikea.

– Me kaikki pelkäsimme, että tulee kysymys konjunktiivin käytöstä sivulauseissa. Kaikissa läpikäymissämme vanhoissa kokeissa sitä kysyttiin, mutta nyt ei ollut ainuttakaan!

Se näkyi koko senioriporukan tuloksissa. Kaikki kolme nimittäin kirjoittivat laudaturin – ja Sarakonnun opiskelukaverit saivat täydet pisteet.

Tänä päivänä hyvät arvosanat ovat kovassa huudossa ja pisimmän laudatur-rivin kirjoittaneet ylioppilaat huomioidaan laajasti mediassa. Toisin oli vuonna 1953. Kun Maija Sarakontu lähti nuorena naisena yliopistoon lukemaan saksaa, Suomessa oli kaksi yliopistoa: Helsingissä ja Turussa. Pääsykokeet järjestettiin vain lääkäriksi tai teknilliseen korkeakouluun halunneille.

– Muut saivat ylioppilastutkinnon suoritettuaan kävellä suoraan Fabianinkadun ovista sisään, vaikka papereissa olisi ollut neljä approbaturia. Se oli ihanaa.

Satu Krautsuk / Yle Koko elämä samassa talossa

Työuransa Sarakontu on tehnyt kieltenopettajana. Pisimpään hän viihtyi Joutsenon lukiossa Lappeenrannassa saksan ja ranskan opettajana – peräti 26 vuotta.

– Kieliä rakastan, mutta opettajan uralle lähdin pelkästään pitkien kesälomien takia. Opettajat lomailivat silloin kolme kuukautta joka kesä.

Etelä-Karjalan lisäksi Sarakontu on työskennellyt Pohjois- ja Etelä-Savossa. Se oli taktinen veto.

– Kotkaan en halunnut töihin, koska se olisi turmellut kesälomat. Olisi pitänyt moikata oppilaita jatkuvasti. Mutta sopivan matkan päässä Kotkasta työpaikan oli oltava.

Eläkkeellä kannattaa hankkia harrastuksia, siten pysyy pirteänä ja aivot toimivat. Maija Sarakontu

Kotkasta taas piti päästä kesäisin Lehmä-saareen, ja pitää edelleen – monta kertaa viikossa. Nuorena viiden kilometrin matka kuljettiin sisarusten kanssa jopa uimalla, hiukan myöhemmin omalla veneellä ja nykyään tuurimoottorilla Sapokasta. Sinne on kotoa - idyllisen ruskean puutalon pihalta - lyhyt kävelymatka.

– Olen asunut koko elämäni samassa talossa ja samassa asunnossa. Vaikka olin viikot muualla töissä, viikonlopuiksi tulin aina kotiin.

Omaa perhettä Sarakonnulla ei ole. Syntymäkodin hän jakoi siskonsa kanssa, kunnes sisko muutti viimeiseksi vuosikseen läheiseen hoivakotiin.

Spiegel pitää ajan hermolla

Kielet ovat pysyneet lähellä sydäntä eläkeläisenäkin. 20 eläkevuoden aikana Sarakontu on opiskellut latinan lisäksi eestiä ja ranskaa. Rakkain kieli on edelleen saksa, mutta sopivaa saksan-ryhmää ei ole Kotkasta löytynyt.

Onneksi Sarakontu on keksinyt sille oivan korvikkeen.

– Minulla on pari ystävätärtä, joita tapaan kaksi kertaa kuukaudessa. Puhumme silloin keskenämme pelkästään saksaa. Minulle tulee myös Der Spiegel. Kun sen kahlaa läpi, pääsee hyvin kärryille siitä mitä Saksassa ja maailmassa tapahtuu.

Eikä rakkaus latinaankaan ole laudaturin myötä mihinkään kadonnut. Sarakontu aikoo jatkaa opintojaan syksyllä.

– Ryhmän vetäjä vähän uhkaili, ettei jaksa enää jatkaa. Mutta jos ryhmä ei jatka, jatkan yksin. Uusi latinan kirjakin on ostettu. Eläkkeellä kannattaa hankkia harrastuksia, siten pysyy pirteänä ja aivot toimivat.

Vielä latinan opinnot saavat odottaa, sillä pian on juhlan aika. Laudaturit kirjoittanut senioritrio aikoo suunnata todistukset saatuaan yhdessä leivoskahville.

Rinnassa kuplii kesä. Ihan kuin 64 vuotta sitten.

Oululainen arkkitehtitoimisto voitti suunnittelukilpailun Kuopiossa

Kaleva - 5 tuntia 22 min sitten
Oululainen arkkitehtitoimisto Lukkaroinen sekä VSU Maisema-arkkitehdit voittivat Kuopionlahden avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun.

Inno3D lisäsi valikoimaansa yhden korttipaikan GeForce GTX 1050- ja 1050 Ti -mallit

Muropaketti - 5 tuntia 23 min sitten

Pienikokoisien laitekokoonpanojen rakentajille tarjotaan yhä lisää uusia vaihtoehtoja. Inno3D on tällä kertaa tyytynyt jo vuosi sitten esiteltyyn NVIDIAn Pascal-arkkitehtuuriin ja esitteli siihen perustuvat GeForce GTX 1050- ja 1050 Ti -näytönohjaimet. Uudet mallit vievät jäähdytysratkaisunsa kanssakin vain yhden korttipaikan.

GeForce GTX 1050 Ti on varustettu neljällä gigatavulla GDDR5-muistia. Grafiikkapiirissä pysytellään referenssikellotaajuuksissa eli Base-kellotaajuus on 1290 megahertsiä ja Boost-kellotaajuus 1392 megahertsiä.

Pikkuvelimallissa GDDR5-muistia on kaksi gigatavua. Grafiikkapiiriä ei ole lähdetty ylikellottamaan. Base-kellotaajuus on 1354 megahertsiä ja Boost-kellotaajuus 1455 megahertsiä.

Inno3D ei ole vahvistanut toimitusten aloitusajankohtaa eikä hinnoittelua. Jos hinnat noudattavat samaa linjaa kuin aiemmat mallit, hintataso liikkuu 150 ja 200 euron välissä.

Pentik laajentaa tuotantoaan - markkinoille tulossa julkisivulaattoja

Kaleva - 5 tuntia 38 min sitten
Keramiikkatuotteista tunnettu Pentik alkaa valmistaa julkisivu- ja sisätilalaattoja. Pentik Construction Ceramics tähyää etenkin arkkitehtonisesti näyttäviin kohteisiin.

Kevään kovin kiekkopommi – tuoko tulikuuma Pekka Rinne Stanley Cup –pokaalin vihdoin Ouluun?

Kaleva - 5 tuntia 40 min sitten
Monen NHL-jännärin verkkokalvoille on piirtynyt dramaattinen tilanne viime keväältä. Pekka Rinteen Nashville Predators ja Joonas Donskoin San Jose Sharks pelasivat pudotuspelisarjan legendaarista seitsemättä ottelua.

Tanssinopettajien työllisyys on täydet 100 prosenttia – "Töitä tarjolla enemmän kuin mitä olen voinut ottaa vastaan"

Yle uutiset - 5 tuntia 45 min sitten

– Tanssissa ja tanssin opetuksessa yhdistyy liikunnallisuus, taiteellisuus ja itsensä ilmaisu. Se on ihanaa, huokaa kaksi vuotta alaa opiskellut Noora Mommo.

Tanssin suosio on Suomessa kasvanut räjähdysmäisesti viimeiset parikymmentä vuotta. Valmistuvat uudet opettajat viedään käytännössä käsistä.

– Viimeisen neljän vuoden aikana meidän vuosittain valmistuvan noin 17 tanssinopettajan työllistymisaste on ollut 100 prosenttia, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajatutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Anssi Kirkonpelto.

Se on ihanaa. Noora Mommo

Kansantanssin opettajat työllistyvät nuorisoseuroihin ja teattereihin, showtanssin opettajat yksityisiin tanssikouluihin, baletin opettajat yksityisiin sekä kunnallisiin tanssikouluihin ja paritanssin opettajat pääsääntöisesti freelance-työntekijöinä. Osa toimii yrittäjänä.

Kortistoon ei kouluteta 

– Meillä yrittäjyyskasvatus on voimakkaasti koulutuksessa mukana. Valmistuneet ovat perustaneet yksityisiä tanssikouluja, joihin he ovat palkanneet meiltä valmistuneita opettajia. Työttömyyskortistoon ei ole meiltä mennyt ketään, sanoo Kirkonpelto.

Kaksi vuotta koulua käynyt Noora Mommo vahvistaa näkemyksen, että työllisyysnäkymät ovat alalla hyvät.

– Minulla on ollut ensimmäisestä vuodesta lähtien töitä tarjolla enemmän kuin mitä olen voinut opiskelun ohella ottaa vastaan, sanoo Mommo.

Oulun alueella on pulaa varsinkin balettitanssin opettajista. Anssi Kirkonpelto

Tanssinopettajia on koulutettu noin 25 vuotta Oulun lisäksi Turussa, Kuopiossa ja teatterikoulussa Helsingissä. Tanssi näkyy hyvin mediassa. MTV:llä on ollut Tanssii tähtien kanssa kymmenen vuotta ja nelosellakin Dance jo pari vuotta.

– Showtanssi on ollut suosituin hakijoiden keskuudessa. Oulun alueella on pulaa varsinkin balettitanssin opettajista, kertoo Kirkonpelto.

Opetus uhattiin lakkauttaa

Viime kesänä korkeakoulun johto ilmoitti, että resurssileikkausten takia tanssinopettajien koulutusta harkittiin lopetettavaksi Oulussa.

Neuvottelujen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, missä säästöjä haettiin tutkinto-ohjelman sisältä lopettamalla eri suuntautumisvaihtoehtojen vuorottelu.

Nyt ensimmäinen vuosi on kaikille yhteinen. Toisena ja kolmantena vuonna erikoistutaan ja neljäs vuosi mennään kokonaan työelämäyhteistyön kautta.

– Moni saa harjoittelun yhteydessä työpaikan. Sitä on ikävä katkaista palaamalla koulun penkille. Niinpä nyt pyritään hoitamaan loppuopinnot rinnan työelämän kanssa, avaa Kirkonpelto.

Tässä on eletty jo pidempään löysässä hirressä. Anssi Kirkonpelto

Pieni kysymysmerkki on kuitenkin se, että Linnamaalle Oulun yliopiston yhteyteen syntyvälle kampukselle ei ole ainakaan toistaiseksi osoitettu tiloja tanssiopettajakoulutukselle. Tilojen kohtalon on luvattu selviävän elo-syyskuussa tänä vuonna.

– Tässä on eletty jo pidempään löysässä hirressä, mikä ei tietenkään ole mitenkään mukava olotila. Toivon, että koulun johto tekee kaikkensa, jotta meidänkin tilat sinne saadaan, pohtii Kirkonpelto.

Tanssissa täysillä mukana

Tanssinopettajaksi opiskelevalta edellytetään paitsi tanssitaitoa myös ihmisen kohtaamisen taitoa ja pedagogista osaamista. Tanssissa ja tanssin opetuksessa vuorovaikutus on intensiivistä.

– Hyvä vuorovaikutus on tässä työssä tosi tärkeää, sanoo Peltoperä.

– Ei voi tehdä tanssinopettajan työtä, jos siinä ei ole täysillä mukana, vahvistaa Mommo.

Harva vanki karkaa enää muurin yli – tekosairastuminen ja vankiloma sujuvampi tie livohkaan

Yle uutiset - 5 tuntia 46 min sitten

Näyttävä pako vankilan muurin yli lakanaköyden avulla kuuluu pitkälti menneisyyteen ja elokuviin. Nykyvangit hurauttavat muurien ulkopuolelle mukavasti auton penkillä istuen, tosin vartijoiden silmien alla.

– Yleisin tapa paeta on ns. saattokeikalla, kun vankeja käytetään esimerkiksi käräjäoikeudessa tai hoidettavana poliklinikalla jostain syystä, kertoo apulaisjohtaja Petri Kiuru Turun vankilasta.

Kiurun mukaan jotkut jopa sairastuttavat itsensä tahallaan päästäkseen vankilan ulkopuolelle hoitoon.

– Yksikin vanki viilteli itseään, ja sitten hoitokeikalla hänen juoksukuntonsa osoittautuikin yllättävän hyväksi.

Se ei kuitenkaan riittänyt. Vartijat juoksivat hänet kiinni. Saattokeikat kuuluvat yleensä virkaiältään nuorempien vartijoiden rooteliin. Juoksukuntoa piisaa luonnostaan.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana joka ikinen on juostu kiinni, Kiuru kertoo.

Mutta ei lakanaköysikään täysin eläkkeellä ole. Virolainen Jaak Tarvis onnistui viime elokuussa keplottelemaan kalterittoman turvalasi-ikkunan kautta ulos sellistään, laskeutui lakanaköyttä pitkin pihalle, ja siitä muurin laen "nato-lankojen" ja lopulta verkkoaidan yli Turun vankilan ulkopuolelle.

– Hän ylitti esteet hyvin sujuvasti. Se oli hyvin elokuvamainen, nopea ja älykäs pako, Kiuru kertoo.

Mutta siihen taito ja tuuri loppuikin. Jarvis jäi kiinni kolmen tunnin päästä läheisestä autotallista, kylmissään ja verissään "nato-lankojen" repimänä.

– Jarvisin pako opetti meille paljon, Kiuru kertoo.

Helsingin vankilan apulaisjohtaja Tero Uuranmäki kertoo, että "Sörkästä" on viimeiksi paettu muurin yli 1996.

– Vanki pääsi tikasviritelmän avulla yli muurin, ja avustaja odotti auton kanssa ulkopuolella. Pakomatkalla avustaja ampui konepistoolilla takaa-ajajien tuulilasiin, Uuranmäki muistelee.

Sekin pako päättyi nopeasti. Paluu sellliin alkoi Helsingin Kalasatamasta.

Yle Uutisgrafiikka Vankilomalta omille teilleen

Yleisin ja helpoin tapa päästä sellielämästä hetkeksi eroon on jättää palaamatta vankilomalta. Niitä oli suljetuissa vankiloissa viime vuonna 73 kappaletta, kun varsinaisia karkaamisia oli 10. Avovankiloissa oli luvatta poistumisia viime vuonna 55 kappaletta, vankilomalta ei palattu säädetyssä ajassa 191 kertaa.

Luvattomat häipymiset ovat avovankiloissa selvästi yleisempiä kuin suljetuissa laitoksissa, vaikka vangeista istuu avovankiloissa selvä vähemmistö kaikista. Suurin syy on yksinkertaisesti se, että avovankilasta vanki pääsee pakoon, jos haluaa. Muureja ei ole.

Apulaisjohtaja Aki Saarinen Käyrän avovankilasta Aurasta kertoo, että häipymisissä on tavallista se, että vanki livahtaa omille teilleen melkein heti, kun hänet on siirretty suljetusta vankilasta avolaitokseen.

– Jo samana iltana tai seuraavana, Saarinen sanoo.

Toinen tavallinen ajankohta livohkalle on ennen laboratoriotulosten saapumista.

– Kun vanki tietää käyttäneensä jotain kiellettyä, esimerkiksi lääkeainetta, hän lähtee, koska tietää käryn tarkoittavan siirtoa suljettuun vankilaan.

Yle Uutisgrafiikka Vapaaehtoisesti ei juuri palata

Vankilomiltakin jätetään avolaitoksiin palaamatta selvästi yleisemmin kuin suljettuihin vankiloihin. Saarisen mukaan se johtuu siitä, että avovankiloissa poistumislupia lomille myönnetään moninkertainen määrä verrattuna suljettuihin vankiloihin. Siksi "retkahduksiakin" tapahtuu enemmän.

– Todennäköisesti on ratkettu ryyppäämään tai käyttämään aineita, Saarinen arvioi syyksi "omalle lomalle".

Avovanki voi saada lomaa maksimissaan kolme päivää kahden kuukauden välein.

Lipsahdukset eivät kuitenkaan johda vapaaehtoiseen palaamiseen tuomiopaikkaan. Saarisen mukaan heistä tehdään etsintäkuulutus, ja suurin osa palaa aikanaan poliisin kyydissä suorittamaan tuomiotaan. Yleensä kiinni jäädään kuukauden sisällä "oman loman" aloituksesta. Parhaillaan Käyrästä on yksi vanki omilla teillään vankiloman jäljiltä. Oma loma on kestänyt pari viikkoa.

Pääosin vankilomailu sujuu ongelmitta. Saarisen mukaan 95 prosenttia avovankien vankilomista hoituu sovitusti. Petri Kiurun mukaan Turun vankilaan palataan lupaehtojen mukaisesti, ajallaan ja selvinpäin, 90 prosenttisesti.

Trump tapasi paavin Vatikaanissa – aiemmin eri mieltä turvapaikanhakijoista

Yle uutiset - 5 tuntia 47 min sitten

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tavannut paavi Franciscuksen Vatikaanissa.

Miehet kättelivät lyhyesti kuvaajien edessä, vaihtoivat hymyillen kohteliaat tervehdyssanat ja vetäytyivät keskustelemaan yksityisesti.

Trumpin mukana olivat vaimo Melania Trump, tytär Ivanka ja tämän mies Jared Kushner.

Presidenttikampanjan aikana paavi Franciscus arvosteli jyrkästi Trumpia, mutta vierailun aikana erimielisyydet lakaistiin julkisuudelta piiloon.

Erimielisyyksiä on varsinkin pakolaispolitiikasta.

Paavin mukaan ihminen joka ajattelee vain muurien rakentamista, ei siltojen, "ei ole kristitty". Trump suivaantui paaville ja luonnehti häpeälliseksi Trumpin uskon kyseenalaistamista.

– Jos [terroristijärjestö Isis] hyökkää Vatikaaniin - mikä olisi, kuten kaikki tiedämme, Isisille paras palkinto - paavi vielä toivoisi ja rukoilisi, että Donald Trump olisi silloin presidenttinä, Trump sanoi kampanjansa aikana.

Vatikaani oli kolmas kohde Trumpin yhdeksän päivää kestävällä ensimmäisellä ulkomaanmatkalla presidenttinä. Hän tapasi muslimienemmistöisten maiden johtjaia Saudi-Arabiassa ja kävi Jerusalemissa tapaamassa Israelin ja palestiinalaisalueiden johtoa.

Lähteet: Reuters, AP

Lue lisää Donald Trumpin ensimmäisestä ulkomaanmatkasta:

Asekauppiaana Saudi-Arabiaan ja Itkumuurille yksin – Trump lähtee ensimmäiselle ulkomaanmatkalle

Poliisioperaatio Oulun Sankivaarassa – virkavalta erittäin niukkasanainen

Kaleva - 5 tuntia 55 min sitten
Oulun poliisilla oli tiistaina aamupäivällä käynnissä operaatio Oulun Sankivaaran alueella. Sivullisille ei poliisin mukaan ole vaaraa operaatiosta.

Jyväskylän nelijalkaiset kesätyöläiset aloittivat tänään – lampaat pitävät vesakot kurissa

Yle uutiset - 6 tuntia 16 min sitten

Jyväskylän 60 pienipalkkaisinta kesätyöläistä on aloittanut työnsä tänään. Työläiset ovat lampaita, ja niiden tehtävänä ovat kulttuurimaiseman ylläpito ja vesakontorjunta.

Työnsä lampaat tekevät elelemällä laitumella aivan normaalia lampaan elämää.

Lampaat jakautuvat neljälle laitumelle Kuokkalan suuralueella.

Laitumille on rakennettu pieniä katoksia, mutta ne on tarkoitettu täydennysrehun ja suolakivien suojaksi. Lampaat itse eivät katoksista perusta, vaan hakeutuvat sateella suojaan puiden alle.

Kahdella neljästä laitumesta on juoma-astiat, mutta rantalaitumilla lampaat juovat suoraan Jyväsjärvestä ja Päijänteestä.

Aikaisempina vuosina ongelmaksi on muodostunut se, että ihmiset ovat syöttäneet lampaita vääränlaisella ruoalla. Lampaat kyllä pitävät herkuista, mutta niiden ruoansulatus välttämättä ei.

Lampaiden kesätyöt alkoivat Jyväskylässä vuonna 2004. Tuolloin kaupungissa päätettiin kokeilla laidunnusta vesakoituvilla peltoalueilla.

Pusikoituminen ja ryteiköt ovatkin vähentyneet, kun lampaat ovat pistelleet syömäkelpoisen aluskasvillisuuden parempiin suihin.

Lampaita töissään kesällä 2015.Simo Pitkänen / Yle

Toimittajalta: Britit juovat rauhoittavan kupin teetä ja uhmaavat terroristeja jatkamalla arkea

Yle uutiset - 6 tuntia 22 min sitten

MANCHESTER Ilmaisia halauksia, julisti nuoren miehen pahville kirjoittama teksti. Hän oli tullut Manchesterin keskustan Piccadilly Gardensin linja-autopysäkkien luo tyttöystävänsä kanssa jakamaan halauksia ohikulkijoille.

Tiistaina Manchester oli tämänkaltaisten halausten ja lohdutusten kaupunki. Ihmiset vaelsivat hämmentyneinä katsomaan poliisin eristysnauhoja, jotka oli viritetty keskustan katujen poikki.

Samalla he lohduttivat toisiaan halaamalla ystäviään ja juttelemalla tuntemattomien kanssa. Kaikki yrittivät ymmärtää, miksi joku haluaisi tuhota niin monia nuoria ihmisiä.

Nämä sairaat paskiaiset eivät ikinä voita, kirjoitti manchesteriläinen ystäväni Facebook-seinälleen. Viattomia lapsia tappanut häiriintynyt ihminen ja hänen kouluttajansa eivät tule ikinä saavuttamaan tavoitteitaan, sillä me olemme yhteiskunta, joka pysyy yhdessä demokratian avulla.

Ystäväni myös muistutti, että Manchesterin iskussa ei ole kysymys uskonnosta, vaan tappamisesta. Hänen mielestään muslimiyhteisöä ei pidä syyllistää, sillä se on kaikkien muiden manchesteriläisten tavoin yhtä järkyttynyt iskusta.

Manchesteriläisten vastaus maanantaiyön järkyttävään iskuun on yhteisöllisyys ja uhmakkuus. Ihmiset ovat tuoneet pelastustyöntekijöille ja poliiseille syötävää. He ovat yrittäneet auttaa omaisensa kadottaneita ja jakaneet iskun aiheuttamaa tuskaa muiden kanssa.

Keep calm and carry on -ilmaus koristaa nykyisin kaikenlaista turistikrääsää. Britannian hallituksen toisen maailmansodan alkuvaiheessa tilaaman propagandajulisteen iskulause Pysykää rauhallisina ja jatkakaa ei ole kuitenkaan mitään tyhjää sananhelinää.

Juuri niin britit tekevät kriisin hetkellä. He pysähtyvät hetkeksi suremaan, juovat rauhoittavan kupin teetä ja uhmaavat terroristeja ja diktaattoreja jatkamalla rauhallisesti arkeaan tavalliseen tapaan.

Näin myös Manchester jatkaa tyynenä arkeaan kriisin keskellä. Se korostaa yhtenäisyyttään, suree terrori-iskun uhreja eikä anna periksi. Se on valpas eikä anna voimakkaille tunteenpurkauksille valtaa.

Siinä on myös Manchesterin ja koko Britannian voima. Vihan tunteille ei anneta voimaa, vaan autetaan ja tuetaan toisia. Tyyneys ei jätä tilaa hajottavalle vihalle. Se pitää yhteiskunnan koossa ja sen voimaa terroristit eivät pysty tuhoamaan.

Jopa Juicen opettajan vanha auto löytyy – juankoskelaiset ryhtyivät omin päin haalimaan tarpeistoa Leskisestä kertovaan elokuvaan

Yle uutiset - 6 tuntia 27 min sitten

Juice-elokuvan lapsirooliin etsitään parhaillaan esiintyjää, mutta Juicen synnyinseudulla Juankoskella ollaan jo pidemmällä. Paikkakunnalla on ryhdytty omin päin haalimaan kokoon elokuvanteossa tarvittavaa tarpeistoa ja myös innokkaita avustajia on tarjolla, vaikka elokuva on vasta suunnitteluasteella.

– Odotan sitä innolla, koska olen aina halunnut olla elokuvassa näyttelemässä ja nyt siihen on tosi hyvä mahdollisuus, tunnustaa juankoskelainen lukiolainen Miida Kukila.

Kukilan lisäksi paikkakunnalta löytyy parikymmentä muuta nuorta, jotka ovat valmiita avustajaksi. Kaksi heistä on Kukilan mukana Juicen patsaalla Juankosken torilla.

– Olen musikaalinen ja osaan näytellä, että eiköhän se olisi ihan hyvä, virnistää Juuso Pitkänen.

Se on Juankosken historiaa ja myös Juice on varmasti nähnyt tämän auton. Hannu Kettunen

Elisa Räsänen puolestaan tavoittelee elokuvan tekemiseen liittyvää tunnelmaa.

– Tärkeintä on päästä näkemään, millä tavalla elokuvaa tehdään ja se, että saa olla fiiliksessä mukana.

Talli täynnä aikaan sopivia ajoneuvoja

Elokuvassa uskotaan tarvittavan myös ajan henkeen sopivia kulkuneuvoja. Niitä löytyy paikkakunnalta, sillä autoharrastaja Hannu Kettusella on omissa talleissaan kymmeniä kunnostettuja ajoneuvoja.

Tarjolla on muun muassa kuorma-autoja ja Juicen opettajalle maisteri Anni Haikoselle kuulunut vuosimallin 1967 Anglia.

– Se on Juankosken historiaa ja myös Juice on varmasti nähnyt tämän auton, Kettunen myhäilee.

Elokuvassa voisi olla käyttöä myös puunatulle pitkänokkaiselle linja-autolle, jonka reitti kulki läheltä Juicen kotia.

Hannu Kettunen on valmis antamaan ajoneuvoja elokuvantekijöiden tarpeisiin, eikä rahasta puhuta, ei ainakaan heti kättelyssä.

– Jos ei hyvin pitkiä matkoja ajella, hän tuumii.

Kettunen tunsi Juicen, joka kävi aikoinaan heillä kotona leikkimässä.

– Tämä on oman seudun historian tallentamista.

Tärkeintä on päästä näkemään, millä tavalla elokuvaa tehdään ja se, että saa olla fiiliksessä mukana. Elisa Räsänen Rekvisiittaa suoraan jätesäkeistä

Juankoskella on ryhdytty etsimään myös aikaan sopivaa vaatetusta. Tarkoitukseen voisi soveltua esimerkiksi punainen villatakki, jonka Juankosken näytelmäkerhon puheenjohtaja Tuula Roininen kaivaa esille mustasta jätesäkistä. Vastaavanlaisia säkkejä on varastossa useampiakin, kaikki täynnä roskiin meneviä vaatteita.

– Ihmiset jotka tietävät, mitä silloin on oikeasti pidetty, voisivat tulla auttamaan katsomisessa, Roininen sanoo.

Tuula Roininen valikoi elokuvan esittämään ajankuvaan sopivia vaatteita.Antti Karhunen / Yle

Elokuvantekijöille on tarjolla myös mentoreita, kuten Juicen laulussakin mainittu Jamppa eli Jarmo Roininen.

– Tunnen paikkoja ja vanhoja asioita Juicesta siltä ajalta, kun porukalla pyörimme tämän Juankoski here I come -jengin kanssa täällä Juankoskella, hän sanoo.

– Mahdollisuuksien mukaan pyrin auttamaan ja olemaan mukana.

Juankoski here I come -laulussa mainittu Jarmo "Jamppa" Roininen on valmis avustamaan elokuvantekijöitä.Antti Karhunen / Yle "Maisema ei ole muuttunut"

Tarpeistoa ja avustajia siis löytyy, mutta kuinka yksinkertaista on herättää eloon Juicen aikainen Juankoski? Juankosken kulttuurihistoriallisen seuran puheenjohtajan Marja-Sisko Pihlin mielestä se on helppoa.

– Täällä on hyvin paljon säilynyttä rakennuskantaa ja maisema on suunnilleen ennallaan. Minä uskon, että se onnistuu hyvin, hän toteaa.

Juicen tuotteistaminen alkoi paikkakunnalla jo kaksi vuotta sitten, kun Juankosken tehtaan ja työväen museossa avattiin Juice-aiheinen näyttely. Paikkakunnalla on myös tehty opastettuja kierroksia, joissa on muun ohella kerrottu Juankoskella syntyneestä laulajasta.

– Voisimme ryhtyä tekemään Juice-teemaisia kierroksia ja kertoa, missä hän on asunut ja käynyt koulua, Pihl innostuu.

Sitä ennen olisi kuitenkin tehtävä se elokuva. Asialla on Yellow Films, jonka tuottaja Marko Talli arvioi kuvausten alkavan ensi vuoden alussa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti, elokuva on valmis vielä saman vuoden lopulla.

KKO alensi Oulun seudulla asuvan asianajajan hyväksikäyttötuomiota

Kaleva - 6 tuntia 34 min sitten
Korkein oikeus on alentanut Oulun seudulla asuvan asianajajan Antti Jurvansuun saamaa hyväksikäyttötuomiota.

Renewable Energy Powers Jobs For Almost 10 Million People

Slashdot - 6 tuntia 35 min sitten
According to the International Renewable Energy Agency's (IRENA) annual report, the renewable energy industry employed 9.8 million people last year, which is up 1.1 percent from 2015. The strongest growth was seen in the solar photovoltaic category with 3.09 million jobs. Bloomberg reports: Here are some of the highlights from the report: Global renewables employment has climbed every year since 2012, with solar photovoltaic becoming the largest segment by total jobs in 2016. Solar photovoltaic employed 3.09 million people, followed by liquid biofuels at 1.7 million. The wind industry had 1.2 million employees, a 7 percent increase from 2015. Employment in renewables, excluding large hydro power, increased 2.8 percent last year to 8.3 million people, with China, Brazil, the U.S., India, Japan and Germany the leading job markets. Asian countries accounted for 62 percent of total jobs in 2016 compared with 50 percent in 2013. Renewables jobs could total 24 million in 2030, as more countries take steps to combat climate change, IRENA said.

Read more of this story at Slashdot.

Valma auttoi Inestä ja Hennaa, kun suunta oli hakusessa – "Täällä sai selvittää päätään ja nostaa numeroita"

Yle uutiset - 6 tuntia 45 min sitten

Valma-koulutuksen opiskelijamäärä Kokkolan ammattiopistossa on kasvanut koko ajan. Tänä lukuvuonna Valmaan on osallistunut noin 60 opiskelijaa, edellisenä 49. Pääosa heistä tulee suoraan peruskoulusta. Mukana on myös maahanmuuttajia.

– Tänne tullaan kun ei tiedetä, mikä ala tai ammatti kiinnosta. Tai aloittaa jonkin, mutta huomaa, että se on ihan väärä valinta ja alkaa miettiä uudestaan, kuvaa opinto-ohjaaja Eveliina Tyynelä.

Ines Molander tuli Valmaan, koska ei peruskoulun päättyessä tiennyt, mihin haluaisi.

– Koko ysiluokka oli aika vaikeeta, täällä sai selvittää päätään ja nostaa numeroitaan.

Valmentavan koulutuksen aikana kiinnosti useampikin ala, mutta nyt suunnitelmat ovat seljenneet, ja Ines haki turvallisuusalalle. Häntä kiinnostavat sekä armeija että poliisikoulu. Tulevaisuus näyttää nyt hyvältä:

– Tosi hyvältä!

Valmassa opiskelija tutustuu eri koulutusaloihin, käy työssäoppimisjaksoja ja voi korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja. Hän voi myös tehdä joitakin tulevista ammatillisista opinnoistaan jo Valma-vuonna.

Näin teki myös Henna Salmu, joka aloitti valmistavat opinnot marraskuussa. Nyt plakkarissa on jo joitakin aineita, mikä helpottaa ensi vuonna alkavia autoalan opintoja.

Ehkä se ei vain passannut minulle se koulun penkillä istuminen Henna Salmu

Henna ehti jo istahtaa lukion penkille, mutta huomasi, ettei se olekaan oma paikka. Valman hän bongasi netistä, otti yhteyttä opinto-ohjaajaansa ja haki. Henna pohtii, että ysiluokalla valintoja tehdessään voi olla päätöksiin vielä liian nuori. Ainakin oma lukiopolku oli virhevalinta:

– Ehkä se ei vain passannut minulle se koulun penkillä istuminen. Täällä olen saanut ainakin paljon uusia kokemuksia ja saanut tutustua uusiin ihmisiin.

Opinto-ohjaaja Eveliina Tyynelä sanoo, että tulijoiden lähtökohdat hyvin erilaisia. Siksi jokaisen tilanne kartoitetaan, ja kaikille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Kotona makaamalla ei lisäpisteitä saa Opinto-ohjaaja Eveliina Tyynelä

Yhden lukuvuoden kestävästä koulutuksesta suurin osa hakeutuu ammatilliseen peruskoulutukseen. Mitään suosikkialaa ei ole, vaan opiskelijat jakautuvat erilaisille ammattialoille. Lähes joka vuosi Kokkolan Valmasta joku päätyy myös valitsemaan lukion.

Ensi syksynä Kokkolassa ei aloiteta enää kymppiluokkaa. Osasyynä tilanteeseen on Valman suosion kasvu. Valman haku alkoi tiistaina ja jatkuu heinäkuun 25:nteen asti. Opinto-ohjaaja pitää myöhään kestävää hakua hyvänä:

– Jos yhteishaun tulokset näyttävät, että on saanut paikan, joka ei enää kiinnostakaan, on vielä paikka, johon voi hakea, sanoo Tyynelä ja muistuttaa, että kotiin ei kannata jäädä, vaikka tulevaisuus ei tarkkana vielä piirtyisikään. Suorittamalla Valmassa tietyn osaamispistemäärän saa kuusi pistettä seuraavaan yhteishakuun.

– Kotona makaamalla ei lisäpisteitä saa, sanoo Eveliina Tyynelä.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä