Uutiset

Amerikkalainen liikemies ruotsalaislehdelle: Trumpin eron vaikutukset murskaisivat Putinin

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 17:33

Liikemies Bill Browder kuvailee itseään Putinin viholliseksi ja uskoo olevansa korkein nimi tämän tappolistalla. Ensi viikolla hän todistaa senaatin tiedustelukomiteassa, joka selvittelee presidentti Donald Trumpin Venäjä-kytköksiä.

Browder on antanut yksinoikeudella kovasanaisen haastattelun sanomalehti Dagens Nyheterille. Hän teki huomattavia investointeja Venäjälle 1990-luvulla ja työskenteli yhdessä kirjanpitäjä Sergei Magnitskin kanssa.

Magnitski pidätettiin vuonna 2008, kun hän oli todisti valtavasta verokavalluksesta Venäjällä. Hän joutui itse syytteeseen veronkierron avustamisesta ja kuoli epäilyttävissä olosuhteissa vankilassa 2009.

Sen jälkeen Yhdysvalloissa säädettiin laki, jolla on haluttu rangaista Magnitskin vankilakuolemaan kytkeytyviä venäläisiä viranomaisia.

Magnitski-laki Putinin Akilleen kantapää

– Magnistki-laki on Putinin Akilleen kantapää. Hän haluaa kumota sen, koska se jäädyttäisi hänen omat varansa. Hän haluaa hallita korruptiolla, petoksilla ja uhkailulla, jotta hän voi antaa alaisilleen ohjeita rikosten tekemisestä immuniteettilupauksilla, Browder sanoo Dagens Nyheterille.

Browder arvioi, että Putinin henkilökohtaiset varat olisivat noin 200 miljardia dollaria. Hän voisi menettää ne, mikäli Yhdysvallat kohdistaisi häneen henkilökohtaisia pakotteita.

Browder väittää, että Magnistki-laki liittyy Donald Trumpin pojan tapaamiseen venäläisen asianajajan Natalia Veselnistkajan kanssa.

– Veselnitskajan tehtävänä oli pysäyttää Magnitski-laki. Se on Putinin tärkein ulkopoliittinen tavoite, sanoo Browder Dagens Nyheterille.

Kytky tapaamiseen venäläisasianajajan kanssa?

Browderin mukaan Venäjän hallinto yrittää kaikin tavoin painostaa Yhdysvaltain viranomaisia lain pysäyttämiseksi.

– Tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä vain Magnitski-lakia. Tapaamisessa olleet ihmiset eivät ole typerä. He ymmärtävät, että jos pyytää paljon, on myös annettava paljon. Tarkalleen mitä, sitä en tiedä, mutta emme voi uskoa mihinkään, mitä Venäjä sanoo näistä tapaamisista.

– Trumpin hallinto on muuttanut versiotaan tapaamisesta ainakin neljä kertaa, sanoo Browder Dagens Nyheterissä.

Browderin mukaan Venäjä olisi pyytänyt Trumpia kumoamaan Venäjän-vastaiset pakotteet vastineeksi Hillary Clintonia vahingoittavista tiedoista. Trumpin Venäjä-kytkökksiä tutkiva erikoistutkija määräsi eilen perjantaina Valkoisen talon säilyttämään kaikki tapaamista koskevat tiedot.

Browderin mukaan Putin toivoo Trumpin pysyvän presidenttinä.

– Jos Trump eroaisi presidentin virasta, ja joku perinteisempi republikaani nousisi hänen tilalleen, se olisi murskaavaa Putinille. On todennäköistä, että häntä vastaan asetettaisiin pakotteita, joilla olisi vakavia seurauksia hänen hallinnolleen, sanoo Browder.

Browder on Hermitage capital management -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Yle Uutiset

SDCC 2017: Uusia DC-leffoja paljastettu – mukana Batman: Gotham by Gaslight

Muropaketti - La, 07/22/2017 - 17:23

Warner Bros. Animation, DC Entertainment ja Warner Bros. Home Entertainment ovat paljastaneet San Diegon Comic-Con-messuilla, mitä animaatioelokuvia niiltä seuraavaksi on luvassa.

Pian ilmestyvän Batman and Harley Quinnin jälkeen DC Comicsin sankareista animaatiokäsittelyn saa Batman-sarjakuvaklassikko Gotham by Gaslight.

Kuten Coming Soon on huomauttanut, Brian Augustynin ja Mike Mignolan sarjakuva oli hyvin lyhyt, vain 48 sivua, mikä mahdollistaa tulevalle elokuvaversiolle tilaisuuden pistää melkoisen kourallisen omia mausteita soppaan. Toivotaan vaan että homma hoidetaan tällä kertaa tyylikkäämmin kuin The Killing Joken kohdalla.

Batman: Gotham by Gaslightin lisäksi luvassa on Suicide Squad: Hell to Pay sekä Death of Superman. Molemmat elokuvat julkaistaan jossain vaiheessa vuotta 2018. Death of Supermanin jatko-osaa Reign of Supermenia saadaan odottaa vuoteen 2019 asti.

Kaikki mainitut elokuvat julkaistaan suoraan blu-raylla. Warner Bros. Picturesin elokuvateattereihin saapuvista supersankariseikkailuista odotellaan yhä tietoa San Diegon suunnalta.

The post SDCC 2017: Uusia DC-leffoja paljastettu – mukana Batman: Gotham by Gaslight appeared first on Muropaketti.com.

Punaisen lokakuun metsästys – Näin Suomen ja Yhdysvaltain kauppasota ratkaistiin tasan 30 vuotta sitten

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 17:00

Rauma-Repolan sukelluspallot olivat kesällä 1987 kuumaa tavaraa, ja ne olivat poltelleet Suomen ja Yhdysvaltain suhteita jo muutaman vuoden ajan. Kesä-heinäkuussa tasan kolmekymmentä vuotta sitten neuvoteltiin kaikessa hiljaisuudessa ratkaisu, jolla Rauma-Repolan sallittiin toimittaa Neuvostoliiton tiedeakatemialle kaksi syvänmerentutkimukseen soveltuvaa sukelluspalloa. Ne saivat nimekseen Mir I ja Mir II.

Eräänlaista maailmanrauhaa siis.

Pallot valmistettiin Rauma-Repolan Lokomon tehtaalla Tampereella. Sen jälkeen Rauma-Repolan piti kuitenkin sitoutua lopettamaan sukelluslaitteiden kehittäminen ja itse asiassa koko yhtiön Oseanics-ryhmä ajettiin alas.

– Siinä hommassa menee vettä korviin, kommentoi Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki uteliaille, joita oli hämmentävän vähän.

Medialle näinkin hölmö selitys kelpasi.

Tarjouspyyntö oli lojunut Matomäen pöydällä kuukausia. Neuvostoliittolaiset halusivat laitteen, jolla pääsisi kuuden tuhannen metrin syvyyteen. Tuolloin vielä yhtiön meriteollisuudesta vastaavana varatoimitusjohtajana toiminut Matomäki ei innostunut. Venäläisten kanssa oli tehty kauppaa lähinnä öljynporauslautoista, mutta Matomäki tiesi hyvin, että maailmalla sukelluslaitteilla päästiin maksimissaan 2000 metrin syvyyteen.

Tarjouspyynnössä täytyi siis olla pilkkuvirhe. Sekään ei innostanut, että sukellusveneet oli Suomelta Pariisin vuoden 1947 rauhansopimuksessa kielletty. Tosin tutkimuskäyttö saattoi olla eri asia.

Venäläiset painoivat kuitenkin päälle ja lopulta Matomäki otti paperit käsiin ja kysyi asiaa insinööreiltään. Mutta myös Yhdysvaltain suurlähetystöltä ja maan keskustiedustelupalvelulta CIA:lta.

Voisiko suomalainen monialayritys suuntautua vedenalaiseen tutkimukseen, kehittää ja myydä huipputekniikkaa Neuvostoliittoon?

Vastaus oli kyllä ja ei. Kyllä sille, että suomalaiset selviäisivät urakastaan, mutta ei sille, että Yhdysvallat sen sallisi suurvaltojen kylmässä sodassa.

Amerikkalaisarvion mukaan venäläisille avautuisi mahdollisuus kuunnella merenpohjaan sijoitetuissa kaapeleissa kulkevaa elintärkeää viestiliikennettä.

Amerikkalaiset eivät tosin uskoneet, että suomalaisten hankkeesta tulisi yhtään mitään. Syvyyssukelluslaitteilla oli tehty kokeita Meksikonlahdella huonolla menestyksellä. Myös ihmishenkiä oli syvyyksien paineissa menetetty.

Vuonna 2008 Ari Lehikoisen Yle-dokumentissa "Kauppasotaa pinnan alla" Matomäki kertoo CIA:n suhtautuneen lähinnä niin, että jos joku venäläinen sukelluskokeissa menehtyy, se ei ole ainakaan amerikkalaisten ongelma.

Coordinating Committee CoCom vahtikoirana

Heti 1940-luvun lopulla – samoihin aikoihin kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato syntyi – synnytettiin sen rinnalle eräänlainen Naton taloudellisen siipi, valvontaelin, jonka tehtäväksi tuli estää läntisen teknologian toimittaminen Naton oletetuille kylmän sodan vastustajille Neuvostoliiton johtamissa itäblokin maissa.

Suomi ei muodollisesti puolueettomana maana voinut tietenkään osallistua CoComin toimintaan, mutta muun muassa Nokian puhelinkeskustoimitukset Moskovaan olivat joutuneet läntisen vahtikoiran syyniin.

Näin kävi myös Rauma-Repolalle, vaikka sukelluspallojen teknologia oli puhtaasti Suomessa kehitettyä.

Bushin ja Koiviston kirjeenvaihto

Tasavallan presidenttinä vuosina 1982-1994 toiminut Mauno Koivisto kirjoittaa Rauma-Repolan sukelluspalloista kirjassaan Historian tekijät – Kaksi kautta II. Koivisto kertoo amerikkalaisten hädän sukelluspalloista olleen niin kovan, että jopa silloinen varapresidentti George Bush vanhempi kirjoitti hänelle kirjeen.

– Minua on informoitu siitä, että suomalainen Rauma-Repola on ottanut vastaan arkaluontoisen huipputeknologiaa sisältävän urakan, joka, jos se toteutetaan kuten on suunniteltu, saattaisi aiheuttaa vakavan uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.

Yhdysvallat uhkasi jäädyttää kymmenien suomalaisyritysten vientilisenssit, mikäli Rauma-Repola ei luopuisi kaupoista. Koivisto kuvaa amerikkalaisten toimia suorasanaisesti kiristykseksi ja tekee sen myös tiettäväksi apulaisulkoministeri Rozanne Ridgwaylle. Koivisto kertoo opettaneensa amerikkalaisille hiukan markkinataloutta muistuttamalla, että Rauma-Repola on yksityinen yritys, eikä Suomen hallituksella ole demokraattisessa länsimaassa mahdollisuuksia puuttua sen toimintaan.

– On olemassa periaatteita, joita emme voi uhrata yrittäessämme elää asemamme mukaisesti itsenäisenä ja puolueettomana maana. Niin kauan kuin näitä periaatteita ei aseteta vaaralle alttiiksi, sekä yhtiön edustajat, että Suomen hallituksen viranomaiset ovat valmiita jatkamaan keskusteluja tästä asiasta Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Ensi sijassa asia kuuluu yhtiölle, jolla on omat taloudelliset etunsa valvottavanaan. Kuten tiedätte, neuvottelut yhtiön kanssa ovat meneillään.

Pienen tulee olla nöyrä, totesi Koivisto happamasti.

Sekä Koivistolle että Rauma-Repolan Matomäelle amerikkalaiset olivat lähettäneet lukemista. CIA:ssa arveltiin, että Tom Clancyn tuore dekkari Punaisen lokakuun metsästys auttaisi avamaan suomalaisten silmät siihen, miten vaarallisten asioiden kannalta oltiin tekemisissä.

Ja mitä pinnan alla tapahtuu.

Myöhemmin aiheesta tehtyä elokuvaa tähditti itse Sean Connery.

  Rauma-Repolan sukelluspallot
  • Mir I ja Mir II toimitettiin Neuvostoliittoon vuoden 1987 lopussa
  • Toimitusten jälkeen Rauma-Repolan Oseanics -ryhmä lakkautettiin
  • Kolmas "Mir" eli varapallo on Suomen Valimomuseon edustalla Karkkilan ABC-huoltamon terassilla
  • Mirit ovat yhä käytössä ja ne on nähty muun muassa Titanic-elokuvassa
Ainutlaatuinen innovaatio mahdollisti sukelluksen syvyyteen

Mutta miten ihmeessä sitten sukellusveneistä mitään ymmärtämättömät tamperelaiset insinöörit onnistuivat siinä, missä kaikkialla muualla maailmassa oli siihen saakka epäonnistuttu?

Teräksestä ja sen lujuudesta Lokomolla tiedettiin kaikki mahdollinen. Siihen saakka sukelluskokeita oli maailmalla tehty titaanialuksilla ja huonolla menestyksellä. Lokomolla oli kuitenkin tietoa ja kokemusta erikoiskestävästä maraging-teräksestä ja lisäksi tehtaalla oli VODC-niminen tyhjiökonvertterilaite, jolla teräksen tiheyttä kyettiin vielä entisestään tiivistämään.

Heikentävät ilmakuplat imettiin valun yhteydessä pois.

Sanomattakin on selvää, että kun tehtaalla levisi tieto, että nyt suunnitellaan sukelluspalloa venäläisille, laite sai lempinimen votka.

Sitä myös maisteltiin, kun Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri Boris Aristov kävi katsomassa palloja kesällä 1987.

Piipahdus oli luonnollisesti ministerivierailun ainoa salainen osuus, jota ei mitenkään julkisuudessa eikä varsinkaan paikallisessa Aamulehdessä selitetty.

Tärkein keksintö oli kuitenkin teräskappaleiden kovertaminen. Sukelluspallojen puolikkaat valettiin kokonaisina erikoisvahvasta maraging-teräksestä niin, että kaikkein vahvin osuus teräksestä osui ulkoreunalle.

Sen jälkeen pallot koverrettiin sisältä ontoiksi. Tämä ei ollut juolahtanut maailman titaaninikkareille mieleen.

Eikä CIA:lle.

Matomäki joutui ilmoittamaan, että kyllä ne pirulaiset sen tekevät. Ja CIA joutui myöntämään olleensa väärässä.

Kesän 1987 neuvottelut

Kesällä 1987, kun sukelluspallojen toimitus Neuvostoliittoon alkoi jo lähestyä, Suomi ja Yhdysvallat tekivät lopulta asiasta sopimuksen – tai allekirjoittivat asiakirjan, josta käytettiin nimitystä "mutual understanding" eli keskinäinen yhteisymmärrys. Suomen puolelta päänevottelijana oli silloinen ulkoministeriön valtiosihteeri Åke Wihtol, joka toimi asiaa tiiviisti seuranneen tasavallan presidentin Mauno Koiviston ohjeiden mukaan. Wihtol vahvisti amerikkalaisilta saadun asiakirjan nimikirjoituksellaan 24.7.1987.

Sitä ennen oli pilkkua toki siirrelty jokusen kerran.

Myös Rauma-Repola sitoutui pakettiin, jota koskevat asiakirjat tulivat julki vuonna 2012 kahdenkymmenenviiden vuoden salassapidon jälkeen. Suomi sai käytännössä samat oikeudet läntiseen teknologiaan kuin varsinaiset CoCom -maat, mutta samalla tehtiin lupaus vedenalaisen teknologian kehittämisen lopettamisesta.

Tauno Matomäki kertoi asiasta ensi kertaa julkisuuteen Metallitekniikka-lehdessä loppuvuodesta 2003.

Voisivatko Mirit vielä palata?

Rauma-Repolan sukelluspallot Mir I ja Mir II ovat yhä käytössä – esimerkiksi muuan Vladimir Putin on käynyt Mir-kyydillä tutkimassa Baikalin syvyyksiä – ja nyt kun kylmä sota on ainakin muuttanut hiukan muotoaan, herää tietysti kysymys, voisiko niitä alkaa taas valmistaa Tampereella.

Kysyin asiasta muutama vuosi sitten Metsoksi yrityskaupoissa muuttuneen Rauma-Repolan Lokomon tehtaasta nykyisin vastaavalta johtajalta. Pekka Pohjoismäen vastauksen perusteella ainakin sukelluslaitteiden analoginen teknikka pitäisi tietysti digitalisoida.

Lisäksi alkuperäinen Oseanicsin tiimi on eläkkeellä tai niillä kuuluisilla jo hiukan sinisemmillä sukellusvesillä, mutta...

– Mitä tulee tähän teknologiaan itseensä, meillä on edelleen kaikki detaljit dokumentoituna, Pohjoismäki kirjoittaa.

Ehkä siis jonain päivänä vielä sukelletaan.

Ja syvään päähän.

kirjoittajan isä työskenteli diplomi-insinöörinä Rauma-Repolan Oseanics-ryhmässä ja oli mukana Mir-sukelluspalloprojektin lujuuskokeissa.

Lähteet:

kirjoittajan isän jäämistö

Ulkoasiainministeriön arkisto (UMA) Helsinki

- Vientivalvontakysymys Suomen ja Yhdysvaltain välillä 1986-87 (numeroimaton kansio).

- Ulkoministeriön arkiston signum-luettelo: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=46595&GUID={07788392-8DC7-4620-A98E-4BDF716D2F3E} (katsottu 24.4.2012.)

- Lehikoinen, Ari: Kauppasotaa pinnan alla, YLE TV1. 7.12. 2008 ja http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/kauppasotaa_pinnan_alla (katsottu 23.4.2012.)

-Tennilä Paavo (Lokomon terästehtaan johtaja): Esitelmä Tampereen Ammattiopiston DVD-tallenteella Sukelluskello. Tampereen Konepajamiehet ry 2009.

Kervinen, Juha-Pekka: CIA tuhosi Rauma-Repolan parhaan bisneksen.Metallitekniikka-lehti 5.12.2008. http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/metallitekniikka/cia+tuhosi+raumarepolan+parhaan+bisneksen/a143471 (katsottu 24.4.2012.)

Pekka Pohjoismäen sähköposti 8.3.2012.

Kirjallisuus:

-Jensen-Eriksen, Niklas CoCom and Neutrality, teoksessa Reassessing Cold War Europe, ed. by Autio-Saramo, Sari and Miklossy, Katalin. Routledge, Abingdon, UK

-Koivisto, Mauno. Historian tekijät. Kaksi kautta II. Kirjayhtymä, Helsinki 1995

-Saari, Matti: Kari Kairamo, Kohtalona Nokia. Gummerus, Jyväskylä 2000

-Tuuri, Antti: Tauno Matomäki, Suvipäivänä syntynyt. Otava, Helsinki 2005.

Suomenpystykorva, laulujoutsen, suomenhevonen – mutta mikä on Suomen kansalliskissa? Katso kissavideo, niin saat tietää!

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 16:48

Aiemmin Suomessa on ollut muun muassa kansalliskoira, -hevonen ja -lintu, mutta kansalliskissa on puuttunut listalta. Nyt asia on korjattu, kun Suomen Kissaliitto on julistanut eurooppalaiskissan Suomen kansalliskissaksi.

Kissaliitto perustelee valintaansa sillä, että eurooppalaiskissa on elinvoimainen, alkuperäinen ja perinteinen suomalainen kissarotu, kun taas muut kissarodut on tuotu Suomeen muualta.

– Eurooppalaiskissa on Pohjolan peruskissa, jota on nähty kautta historian kaikkialla Suomessa. Se on osa suomalaista kulttuuri- ja kansallisperimää, sanoo Suomen Eurooppalaiskissarengas ry:n puheenjohtaja Mikko Floréen.

Eurooppalaiskissoja yli kolmenkymmenen vuoden ajan Espoossa kasvattanut Riitta Mönkäre on iloinen Suomen Kissaliiton päätöksestä.

– Paitsi että se on tälle rodulle suuri arvostuksen osoitus, niin toivottavasti myös kaikkien koti- ja maatiaiskissojen arvostus nousee, kun kissalle on annettu tämmöinen kunnia.

Viisivuotias Mesi on puhdasrotuinen eurooppalaiskissa.Jouni Immonen / Yle Maatiaiskissaväki ihmettelee päätöstä

Kissapiireissä ei kuitenkaan olla täysin yksimielisiä siitä, mikä kissa ansaitsee aseman Suomen kansalliskissana. Monet maatiaiskissojen ystävät ihmettelevät suomalaisen maatiaiskissan syrjäyttämistä. Suomessa on arviolta jopa 600 000 kotikissaa, ja suurin osa niistä on maatiaiskissoja.

Eurooppalaiskissan johdonmukainen kasvatus aloitettiin Ruotsissa 1940-luvulla käyttäen luonnonvalinnan avulla vankoiksi ja terveiksi kehittyneitä lyhytkarvaisia maatiaiskissoja.

– Tämän perusteella sanoisin, että suomalaisen maatiaiskissan vaikutus eurooppalaiseen kissarotuun on melko vähäinen, toteaa Maatiaismuorinakin tunnettu Kirsti Hassinen.

Floréenin mukaan Suomessa kuitenkin rekisteröitiin ensimmäinen eurooppalaiskissa sekä pentue 1960-luvun alussa. Lisäksi Suomen Kissaliitto toteaa, että suomalaisten rekisteröityjen eurooppalaiskissojen yhteys suomalaisiin maatiaiskissoihin on osoitettu geenitutkimuksella. Nykyään Eurooppalaiskissojen kasvatus on keskittynyt Pohjoismaihin, lähinnä Suomeen.

Elinvoimaisuus vaatii laajaa geenipohjaa

Hassinen on myös eri mieltä eurooppalaisen rodun elinvoimaisuudesta. Eurooppalainen on hyvin pieni kissarotu.

– Pentuja syntyy alle sata vuodessa. Jos näin pieni kissapopulaatio aiotaan pitää elinvoimaisena, olisi tärkeää saada siihen riittävästi uutta verta ja geneettistä vaihtelua nykyisen kannan ulkopuolelta. Pitää muistaa, että kaikki rotukissat ovat kehittyneet maatiaisista.

Suomen Rotukissayhdistyksen puheenjohtaja Outi Vallenius kuitenkin perustelee maatiaiskissan syrjäyttämistä kansalliskissan valinnassa sillä, ettei se ole oma rotunsa. Sille ei ole rotumääritelmää.

Rotukissajalostus sotki maatiaiskissaa

Suomen Eurooppalaiskissarenkaan puheenjohtaja Mikko Floréen katsoo, että ennen rotukissajalostusta maatiaiskissa oli käytännössä eurooppalainen.

– Aiemmin, kun muita rotukissoja ei vielä jalostettu, näiden kahden välillä ei ollut suurtakaan eroa. Tällä hetkellä, kun on muita rotukissoja, on tapahtunut rotujen sekoittumista. Maatiaiseen on tullut muutakin kuin alkuperäistä maatiaisverta.

– Rekisteröidyissä eurooppalaisissa on säilytetty alkuperäisyys. Rotumääritelmän mukaan niissä ei sallita mitään viitteitä muihin rotuihin. Ei värien, ulkomuodon tai ruumiinrakenteenkaan osalta. Eurooppalainen on onnistuttu suojelemaan muiden rotujen vaikutukselta, Floréen sanoo.

Maatiaiskissakin tarvitsee arvostusta

Kirsti Hassinen harmittelee, ettei maatiaiskissojen kasvattaminen ole samalla tavalla suosittua ja järjestelmällistä kuin rotukissojen.

– Koiranjalostuksessa on jo pikkuhiljaa herätty havaitsemaan, miten ulkomuotoon perustuva jalostus kaventaa geenipohjaa ja rotukoirien perinnölliset sairaudet yleistyvät. Ne uhkaavat jo koko rodun terveyttä ja säilymistä. Sama uhka on myös rotukissoilla. Nyt on viime hetket ymmärtää maatiaisen arvo kissaharrastuksessa. Luontaisesti kehittynyt maatiaisemme on rikas ja terve geenipankki.

Sampo-pennun on turvallista levätä Saima-emon vieressä. Sampo ja Saima ovat eurooppalaiskissoja.Jouni Immonen / Yle

Suomen Eurooppalaiskissarenkaan puheenjohtaja Mikko Floréen arvioi, että Suomessa on rekisteröity noin 3300 eurooppalaista. Hän on yhtä mieltä siitä, että eurooppalainen tarvitsee lisää geeniverta, ja sitä se voi saada maatiaiskissoista.

Maatiaiskissojen kasvatustyötä rajoittaa kuitenkin hyvien kollien löytäminen, toteaa Kirsti Hassinen.

– Paras kollini saa tuottaa pennut yhden oman kissani kanssa ja yhden ystäväni kissan kanssa. Näin se saa nauttia elämästä, mutta sitten sen on aika käydä eläinlääkärillä steriloitavana.

Mikä on kissan tehtävä?

Agraariyhteiskunnassa kissat liikkuivat vapaasti ja pitivät rotat sekä hiiret kurissa.

Floréen painottaa, että nykyään kissojen ei pitäisi kulkea vapaina, koska ne pyydystävät luonnonvaraisia pieneläimiä, ja saattavat itsekin joutua liikenteen uhriksi.

Hassisen mielestä kissat ovat kuitenkin edelleen paikallaan vanhassa tehtävässään maaseudulla.

– Maatiaiskissalla on edelleen hyötykäyttöä. Se on tärkeä tuholaistorjuja vanhoissa taloissa, navetoissa ja rehuntuotantotiloissa. Rotukissoilta nämä ominaisuudet pyritään hävittämään tai niihin ei ainakaan kiinnitetä huomiota, Hassinen sanoo.

Floréenin mukaan taas nykypäivän kissa on ennen kaikkea seuraeläin.

Suomussalmella kadonnut 15-vuotias poika löytyi hyväkuntoisena

Kaleva - La, 07/22/2017 - 16:29
Poliisi kertoo, että Suomussalmella torstaina kadonneeksi ilmoitettu 15-vuotias poika on löytynyt.

Hiekkarantojen helmet puntarissa: Kalajoella jätti-investoinnit, Yyteri piirtää strategiaa ja Hanko luottaa vanhaan vetovoimaan

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 16:17

Suomen suuret ja perinteisimmät rantakohteet eli Kalajoen hiekkasärkät, Porin Yyteri ja Hangon hiekkarannat tuottavat pitkän pennin kotiseuduilleen.

Kolmikon tuottama matkailutulo on yhteensä jopa yli sata miljoonaa euroa.

Lähes pelkästään särkkien varassa oleva Kalajoki laskee vuotuiseksi matkailutuloksi 40 miljoonaa euroa, ja monipuolisempi noin Hanko 50 miljoonaa, josta vain osan voi laskea rantojen tuottamaksi. Porin seudun matkailutulo on runsaat 150 miljoonaa euroa, josta Yyterin vaikutus on arviolta korkeintaan muutama kymmenen miljoonaa.

Tarkoista kävijämääriä ei rantojen laajuuden vuoksi ole tietoa. Osviittaa saa Yyterissä kesällä 2013 tehdystä tutkimuksesta, jossa kävijöitä laskettiin infrapunasensoreilla. Heinäkuun helteisenä keskiviikkona rannoilla oli jopa 10 000 kävijää, mutta koleana kesäkuun perjantaina vain 161.

Kolme isointa rantaa pyrkivät jokainen ottamaan matkailijakakusta nykyistä isomman siivun.

Google Maps, Yle Uutisgrafiikka Kalajoesta rakennetaan Pohjanlahden lomarysää

Kalajoki pyrkii kohottamaan itsensä uskonnollisen rannikko-Pohjanmaan perhelomakohteesta koko Suomen ykköskohteiden joukkoon satojen miljoonien eurojen investoinneilla. Kaavat ja suunnitelmat ovat pääosin valmiina.

Jo nyt dyynien tuntumaan rakennetaan Raitti-liikekeskusta, ja tulossa on uusi tapahtumahotelli. Pienlentokentälle valmistui hiljattain Event Park Arena -tapahtuma-alue, jossa järjestetään ensi kesänä perinteiset juhannusjuhlat. Keihäänkärki on Marina-hanke eli vierassataman mittava laajennus, jonka yhteyteen tavoitellaan 2 000 vuodepaikan lisäystä.

– Marina on arvoltaan 300 miljoonaa euroa. Se on Kalajoen historian suurin yksittäinen hanke, Kalajoen matkailuyhdistyksen myynti- ja markkinointipäällikkö Johanna Nakkula sanoo.

Dyynien ympärille on hyvien liikenneyhteyksien siivittäminä rakennettu voimakkaasti. Kasitie kulkee aivan vierestä ja ympärivuotisia palveluita on paljon. Kalajoki on silti vasta kesälomakohde, ja kävijöistä alle kymmenen prosenttia on ulkomaalaisia. Haluna on kaapata osa Aasian-turisteista Kalajoelle, ja vahvistaa samalla yhteyttä vastarannalla sijaitsevaan Ruotsin Höga kusteniin eli korkean rannikkoon, joka on suosittu matkailukohde.

Hankkeen tavoite on kaksinkertaistaa matkailutulo 40 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä – dyynien ympäristöä mylläten.

– On tärkeää vaalia, etteivät tärkeimmät eli dyynit mene, ettei aivan niiden eteen rakenneta, Nakkula sanoo.

Google Maps, Yle Uutisgrafiikka Herääkö Yyteri uniltaan?

Yyterillä on komea menneisyys. Ennen etelänmatkojen yleistymistä se oli hiekkarantojen kuningatar, jonne matkattiin paahtamaan nahkaa, viettämään juhannusta ja kuuntelemaan Rolling Stonesia.

2000-luvulla suunta on ollut kateissa. Surffareille ranta on ykköspaikka Suomessa ja hellepäivät tuovat auringonpalvojia, mutta isoissa kaupungeissa Yyterin näkyvyys on minimaalinen.

Kattavaa suunnitelmaa dyynien käytöstä ei ole ollut – ennen kuin sitä tehdään nyt. Valtuusto hyväksyi viime vuonna periaatepäätöksen, jonka mukaan Yyteriä pitää alkaa voimakkaasti kehittää. Samalla voimaan tuli uusi asemakaava, eli nyt on selkeästi osoitettu, mitä Natura-alue Yyterinniemellä saa tehdä ja mitä ei.

– Voidaanko järjestää tapahtumia? Voidaan, koska kaavaan on määritelty 4 000 hengen tapahtuma-alue. Voidaanko järjestää 25 000 hengen juhannusjuhlat? Ei, mutta voidaan tehdä jotain pienempää rannan muissa osissa, Visit Porin tuore toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere luettelee.

Yyterin kehittäminen on hänen päätehtävä, ja yrityselämä on alustavasti herännyt mukaan. Entinen kansanedustaja Sampsa Kataja on hypännyt porukkaan, jonka on määrä kehittää 1970-luvun kylpylä-hotellia. Dyyneille on auennut uusi ravintola ja seikkailupuisto, ja seuraavaksi on määrä kehittää peruspalveluita. Rannalle on pohdittu vetonaulaksi myös laituria. Kalajoen kaltaista viihdekeidasta Yyteristä ei ole tulossa.

– Haluamme tehdä Yyteristä ykköskesäkohteen Suomessa ja niin, että sinne halutaan mennä muutenkin kuin vain aurinkoisina päivinä. Mutta luontoarvot ovat Yyterin vahvuus, ja myös kehitystyötä tehdään luontoarvot edellä, Kyhä-Mantere sanoo.

Google Maps, Yle Uutisgrafiikka Hanko ojentaa kättä vauraille pääkaupunkilaisille

Hanko on ristiriitainen kohde: talousvaikeuksissa rypenyt kriisikaupunki ja perinteinen rantakohde, joka on eliitin suosiossa.

Vauraat pääkaupunkiseutulaiset ovat Hangossa tärkeä pala. He tulevat Hankoon veneellä ja tennismaila kassissa. Hyvätuloisia kesäasukkaita, jotka asuvat huviloissaan jokusen kuukauden ja viikonlopun vuodessa, on arviolta useita satoja.

Markkinointiin kriisikaupungilla ei kuitenkaan ole varaa. Hanko ei näy Helsingin bussipysäkeillä, ja vanha casinorakennus rapistuu rannassa ravintolakäytössä. Perusteelliseen kunnostamiseen ei ole löytynyt rahaa ja vastuunkantajaa.

Kehityskohteet painottuvat asuntoihin ja juuri valmistuneeseen kylpylään. Lomahuoneistoja on suunnitteilla sataman ja rantojen tuntumaan lisääkin, lisäksi tenniskeskusta laajennetaan ja surffaajien suosimaan Tulliniemen uimarantaan on valmistumassa kahvila-välinevuokraamo.

– Hanko on paikka josta kerrotaan muille, ja sitten tänne tulevat kaverit ja kavereitten kaverit. Sillä me on pitkälti eletty. Mutta jos meillä olisi paljon markkinointirahaa, en pistäisi pahitteeksi että voitaisiin kertoa tästä myös Helsingin bussipysäkeille niille jotka eivät vielä meitä tunne, sanoo Hangon markkinointisihteeri Ilse Klockars.

Lähimatkailutrendi ei ole purrut

Lähimatkailun on ennustettu valtaavan alaa. Tutkimukset ovat haistelleet, että kun ihmiset ovat muutaman vuosikymmenen saaneet temmeltää pitkin maailmaa, seuraavat innostukset ja trendit löytyisivätkin läheltä.

Tämä voisi pelata kotimaisten perinteikkäiden rantakohteiden pussiin. Esimerkiksi Hanko perustettiin vuonna 1874 kahdesta syystä: Suomen talvisatamaksi ja kylpyläkaupungiksi. Perinteitä ja tarinoita riittää kaikilla kolmella.

Rantabuumia ei kuitenkaan ole havaittavissa, sanoo matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.

– Kyllä suurimmat kasvuluvut tulevat pääkaupunkiseudulta, ja sitten tulevat Lappi ja Ahvenanmaa. Kaupungit ovat olleet paljon vetovoimaisempia kuin pienemmät ja hiukan sivussa olevat lähimatkailukohteet, joihin nämä isommatkin hiekkarannat voidaan lukea.

Samalla linjalla on matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Lähimatkailun tarkkaa merkitystä on hankala arvioida. Mutta sen voi todeta, että vaikka lähimatkat ovat käteviä, vain harva unelmoi lähelle pääsemisestä. Kaukokohteista kyllä unelmoidaan.

Hangon Casinon ranta heinäkuun puolipilvisenä päivänä.Antti Kolppo / Yle "Inspiraation herättämisessä olisi kehitettävää"

Tutkijat kritisoivat myös rantakohteiden markkinointia. Suomessa markkinoidaan usein latelemalla samat kylmät faktat kaikille kuluttajaryhmille – ja siinä mennään helposti metsään, Pesonen sanoo.

– Osaamme kyllä kertoa, mitä meillä on, mutta siitä kerrotaan hyvin faktapitoisesti. Matkustusinspiraation herättämisessä olisi kehitettävää.

Toisin sanoen omien ainutlaatuisten vahvuuksien junttaaminen kiteytettyinä potentiaalisten asiakkaiden päähän on vajavaista. Onnistunut esimerkki on Lapin revontulten, tunturien ja "turvallisen seikkailun" yhdistelmä.

Rantakohteet eivät ole onnistuneet tuomaan ainutlaatuisuuttaan pinnalle. Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön väitöskirjatutkija Outi Kulusjärvi nostaa Yyterin piilevän potentiaalin esimerkiksi.

– Miten purisi, jos vaikka Yyteri alkaisi markkinoida itseään niin, että ellet halua osallistua ilmastonmuutokseen, matkusta lähelle? Uskon, että tällaisella markkinoinnilla voisi hyvinkin olla asiakaskuntaa esimerkiksi vaihtoehtoisuutta etsivissä hipsteripiireissä, Kulusjärvi sanoo.

Mutta missä on Vattaja?

Haastaja kolmelle suurelle on norjalaisten rivieranakin tunnettu Oulun kaupunkiranta Nallikari.

Kaikkein suurin ja kaunein loistaa kuitenkin poissaolollaan. Suomea valtionakin kuvaa se, että maan pisin hiekkaranta eli Kokkolan Vattajanniemi on armeijan ampuma-alueena. Armeija lunasti Vattajanniemen 1950-luvulla itselleen, eikä ole siitä luopunut.

Luonnosta on kiistelty jo kymmenen vuotta. Armeija ei ole tarvinnut toiminnalleen eurooppalaisittainkin ainutlaatuisella Natura-alueella ympäristölupaa, jota niin Kokkolan kaupunki kuin Pro Vattaja -yhdistyskin ovat penänneet.

– Tilannetta voi verrata siihen, että tavallisella urheiluampumaradallakin tehdään erittäin tarkka ympäristövaikutusten arviointi. Millaisilla hauleilla ammutaan, ollaanko pohjavesialueella, paljonko ammuksia kertyy luontoon. Täällä hiekkavalleihin 50-60 vuodessa kertyneet määrät ovat monikymmenkertaisia, Pro Vattaja -yhdistyksen puheenjohtaja Tero Nissilä sanoo.

Nissilän mukaan yhdistys ymmärtää maanpuolustuksen tarpeet eikä vastusta Puolustusvoimien toimintaa sinänsä. Ja kun aseiden piiput eivät laula, alue on virkistyskäytössä. Yhdistys vaatii vain vastuunottoa luonnosta.

Miltä tuntuu, että Suomen komein ranta on armeijan ampumaratana?

– En ota kantaa tunnekysymykseen. Mutta sitä hiekkarantaa voi kävellä yli kymmenen kilometriä ilman että rantaviiva käytännössä katkeaa. Jokainen voi tietysti miettiä, mitä sellainen alue voisi olla ilman Puolustusvoimien toimintaa.

Nolan's Cinematic Vision in 'Dunkirk' is Hollywood's Best Defense Against Netflix

Slashdot - La, 07/22/2017 - 16:15
There's nothing quite like filming a movie on film, according to the director Christopher Nolan. His new WWII film, Dunkirk, was shot entirely on epic 65mm, as opposed to digital. And it's receiving the widest release of that film format in recent history. But Nolan's views on doing things the way "they're meant to be done," isn't limited to just making a film. He also wants you watch the movie in the theatre, and not on streaming service Netflix, which he says he rarely uses. From a report: "Dunkirk," director Christopher Nolan's big budget war epic, is a filmmaker's film and a movie buff's dream with its wide, high-resolution 70mm format. It's like an expressionist painting, said ComScore media analyst Paul Dergarabedian. The Hollywood Reporter even said "Dunkirk" could launch a 70mm film renaissance. "I would always prefer and really recommend that everyone see it on Imax 70mm," Dergarabedian said. "People talk about 'they don't make movies like that anymore.' Well, this is that movie." Dunkirk, which opens across the U.S. this weekend, is a film that everyone will tell you has to be seen on the big screen. And that has rekindled the debate about the pros and cons of films opening in a theater versus being streamed by Netflix. In an interview with Indiewire ahead of the film's premiere, Nolan criticized Netflix for its "bizarre aversion to supporting theatrical films." Netflix, despite doubling down on its film business and looking to make inroads in the industry, has continued its controversial stance against Hollywood's theatrical window model. To the film industry's dismay, Netflix is still adopting a day and date release model -- dropping a movie on the streaming service the same day it hits theaters. Hollywood relies on the money moviegoers spend at the box office, and the industry is reluctant to give up the exclusive window of time that films are only in theaters, fearing it would cripple that income stream. "Dunkirk" is an impressive $150 million argument on behalf of cinema.

Read more of this story at Slashdot.

Laiton lohenkalastus työllistää merivartiostoa Simossa – useille sakkoja kalastusrikkomuksista

Kaleva - La, 07/22/2017 - 15:51
Simon edustalta on viime viikkojen aikana nostettu useita laittomia lohipyydyksiä.

Brittilehti: Interpol levittänyt 173 epäillyn itsemurhapommittajan listan

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 15:37

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol on jakanut Euroopan tiedustelupalveluille listan 173 epäillystä itsemurhapommittajasta, kertoo brittilehti The Guardian. Interpolilla ei ole todisteita siitä, että kukaan epäillyistä olisi jo saapunut Eurooppaan.

Se jakaa listan saadakseen muilta tiedustelupalveluilta mahdollisia tietoa epäiltyjen liikkeistä. Interpol on kiinnostunut epäiltyjen rikostaustausta ja passitiedoista.

The Guardianin mielestä listan jakaminen osoittaa, miten suuren uhkan itsemurhapommittajat muodostavat Euroopalle.

Mahdollisia terroristeja kuvataan hyvin koulutetuiksi. Heidän uskotaan pystyvän tekemään pommi-iskuja, jotka voisivat aiheuttaa kuolonuhreja ja vammauttaa ihmisiä vakavasti.

Tiedot on alun perin saatu Yhdysvaltain tiedustelupalvelulta, joka on luovuttanut sen liittovaltion keskusrikospoliisille FBI:lle. Tiedustelupalvelu kuvaa lähteitään luotettaviksi. Interpol on jakanut listan toukokuun lopussa.

Listaan sisältyy epäiltyjen itsemurhapommittajien nimet, ajankohdat, jolloin Isis on rekrytoinut heidät, heidän viimeisin tunnettu osoitteensa, ja missä he ovat rukoilleet. Listassa nimetään myös epäiltyjen pommittajien äidit.

Lehden mukaan epäillyt itsemurhapommittajat olisi koulutettu tekemään kostoiskuja Euroopassa, koska Isis on kärsinyt sotilaallisia tappioita Lähi-idässä.

Isis on menettänyt alueitaan Syyriassa ja Irakissa. Sen viimeisin merkittävä tappio oli Irakin toiseksi suurimman kaupungin, Mosulin menettäminen.

For Seattle Women Called Alexa, Frustrating To Share Name With Amazon Device

Slashdot - La, 07/22/2017 - 15:00
Reader reifman writes: Since Amazon introduced the Alexa-enabled Echo device in 2014, the jokes have become so omnipresent that Alexa Philbeck, 29, briefly considered changing, or at least obscuring, her name. The Seattle Times speaks to four women unfortunately called Alexa in a town that may soon be known as Seamazon.

Read more of this story at Slashdot.

Uusi modi antaa pelaajien rakentaa omia Super Mario 64 -tasojaan

Muropaketti - La, 07/22/2017 - 14:48

Super Mario 64 Maker tekee ysäripelaajien unelmista totta. Tuore ROM hack antaa pelaajien suunnitella peliin omia kenttiään.

Vuonna 2015 ilmestynyt Super Mario Maker antaa pelaajien rakentaa omia tasojaan Super Mario -pelien tyyliin. Jos kuitenkin olet aina halunnut tehdä saman Nintendo 64:n klassikkopeli Super Mario 64:lle (1996), on sekin nyt mahdollista, joskaan ei aivan helppoa.

Video Gamer kertoo, että tunnettu Super Mario 64 -modaaja Kaze Emanuar on tehnyt uuden ROM hackin, joka antaa pelaajille mahdollisuuden omien tasojen tekemiseen. Tekele on vielä epävakaa, mutta Video Gamerin mukaan monet pelaajat ovat jo alkaneet käyttää sitä ja jakavat aktiivisesti omia tasojaan netissä.

Alta näet esittelyn erittäin epävirallisesta Super Mario 64 Makerista. Ohjeet ROM hackin lataamiseksi löytyvät YouTube-videon kuvauksesta.

The post Uusi modi antaa pelaajien rakentaa omia Super Mario 64 -tasojaan appeared first on Muropaketti.com.

Mies tai eläin on laivan keulakuvana yhtä usein kuin nainenkin

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 14:36

Romanialaisen kolmimastoparkki Mircean keulakuva herättää huomiota Turun Tall Ships Races -tapahtumassa. Syy on se, että se esittää miestä. Yleisen käsityksen mukaan laivojen keulakuvat ovat useimmiten naishahmoja, joten mieskeulakuva tuntuu erottuvan joukosta. Tutkija Mikko Meronen Turun Forum Marinumista oikoo kuitenkin käsitystä.

– Naishahmojen runsaus keulakuvina on ehkä vähän myytti. Todellisuudessa myös miehiä ja eläimiä on paljon.

Tsekkialus La Gracen keulakuva.Susanna Manu

Naishahmot ovat usein peräisin 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta, ja niitä on usein myös kauppa-aluksissa.

– Kaiken kaikkiaan laivat olivat 1600- ja 1700-luvuilla hyvin koristeellisia. Sillä haluttiin korostaa omistajan valtaa tai vaurautta.

Laivoja on koristeltu aina

Keulakuvat ovat melkein yhtä vanhoja kuin laivatkin.

– Keulakuvia on löytynyt jo kivikautisista kalliopiirroksista. Kreikkalaisissa kaleereissa ja egyptiläisissä aluksissa oli usein silmä aluksen keulassa. Koirat, lohikäärmeet ja leijonat koristivat laivojen keuloja ja periä jo roomalaisilla, kertoo Mikko Meronen.

Shtandartin keulakuva.Paula Koskinen / Yle

Lohikäärme oli pohjoisen viikingeillä hyvin yleinen symboli.

– Sotalaivoissa hahmot olivat usein pelottavia vihollisen pelottamiseksi. Niiden uskottiin myös tuovan onnea omalle matkalle.

Kuva on usein kertonut myös laivan nimen. Tästä esimerkki Turun Tall Ships Races -tapahtumassa on romanialainen Mircea.

– Iso mieshahmo laivan keulassa on romanialainen prinssi Mircea, Meronen kertoo.

Romanialaisalus Mircean keulakuva.Timo Selänne / Yle

Laivojen keuloissa voi olla kuvien sijaan myös ornamenttikoristeluita.

– Jo 800-luvulta olevassa Osebergin viikinkilaivassa on ornamenttikoristelua, joten puhutaan todella vanhasta perinteestä.

Keulakuvat alkoivat hävitä laivoista 1800-luvun puolessa välissä.

– Englannissa viimeiset keulakuvat olivat sotalaivoissa 1860-luvulla, Meronen sanoo.

Hollantilaisalus Morgensterin keulakuva.Paula Koskinen / Yle

Tietyllä tavalla perinne jatkuu kuitenkin vieläkin.

– Nykylaivojen nimet viittaavat usein tiettyyn kaupunkiin tai vaikkapa maakuntaan. Tuon alueen symboli tai vaakunakilpi löytyy usein alusten komentosillalta.

Mikko Meronen kehottaa tarkentamaan katseen myös purjelaivojen peräkoristeluihin.

– Ne ovat usein vielä keulakuviakin komeampia.

La Gracen peräkoristeluja.Sannimari Lehtilä / Yle

Middle-earth: Shadow of Warin uusi traileri esittelee Lukitarin – ja aivan uudessa muodossa

Muropaketti - La, 07/22/2017 - 14:14

Shelob eli Lukitar on mukana Keski-maahan sijoittuvassa Shadow of War -toimintaroolipelissä, josta on juuri julkaistu uusi traileri.

Middle-earth: Shadow of Mordorin (2014) odotetun jatko-osan ilmestymispäivä lähenee, ja nyt Shadow of Warista on julkaistu uusi traileri, kertoo Polygon.

Uusi Shelob-traileri paljastaa nimensä mukaisesti, että Taru Sormusten herrasta -kirjoista ja -elokuvista tuttu Lukitar on mukana pelissä. Toisin kuin elokuvissa, Lukitaria ei kuitenkaan nähdä pelissä ainoastaan hämähäkin hahmossa, vaan hänellä on myös ihmismäinen muotonsa, joka pääsee ääneen alla olevalla trailerilla.

Traileri vihjaa voimakkaasti, että pelisarjan päähenkilö Talion tulee tekemään yhteistyötä Lukitarin kanssa. Talionin aavekumppani Celebrimbor kuitenkin varoittaa luottamasta hämähäkkiin.

Middle-earth: Shadow of War ilmestyy 10. lokakuuta PlayStation 4:lle, Xbox Onelle ja PC:lle, ja peli sisältää myös PlayStation 4 Pro ja Xbox One X -tuen. Kuten hiljattain kerroimme, voivat Shadow of Mordorin pelaajat uuden päivityksen myötä siirtää oman nemesis-vihollisensa myös pelin jatko-osaan.

 

The post Middle-earth: Shadow of Warin uusi traileri esittelee Lukitarin – ja aivan uudessa muodossa appeared first on Muropaketti.com.

Big Wheels kokosi yli 1300 vanhaa ajoneuvoa Pieksämäelle – Katso kuvagalleria tapahtumasta

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 13:57

Yksi Suomen suurimmista harrasteajoneuvotapahtumista, Big Wheels, kokosi yli 1300 eri ikäistä ajoneuvoa lauantaina Pieksämäelle. Harrasteajoneuvoja oli Pieksäjärven rannalla laidasta laitaan, kuplavolkkareista aina jättikokoisiin jenkkirekkoihin. Suurin osa tapahtumaan osaaottavista menopeleistä saapui Suomesta, mutta paikalla oli harrastekalustoa myös ulkomaita myöten.

Vanhat ajoneuvot kiinnostivat myös yleisöä. Pieksäjärven rannalle kokoontui väkeä siinä määrin, että tapahtuman tuottaja Heikki Skyttä pohti jo välillä yhdessä järjestysmiesten kanssa lipunmyynnin keskeyttämistä.

–Sää suosi ja ihmisiä oli todella paljon liikkeellä heti aamusta. Mitään järjestyshäiriöitä alueella ei ole ollut, mutta kiinnostuneita on ollut niin paljon, että jouduimme välillä miettimään, keskeytetäänkö lipunmyynti jotta saadaan väljyyttä.

Katso kuvagalleriasta, millaisia autoharvinaisuuksiakin Big Wheelsiin osallistui.

Tarja Nyyssönen / Yle

Merivartiosto pelasti karille ajaneet veneilijät Kemissä - vene upposi törmättyään vauhdilla aallonmurtajaan

Kaleva - La, 07/22/2017 - 13:34
Länsi-Suomen merivartioston Kemin merivartioaseman partio pelasti kaksi henkilöä ja kaksi koiraa Kemin edustan merialueelta perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Rikas pankkiiri, pidetty mediaesiintyjä, entinen Obaman ja Hillaryn tukija – Tällainen on Trumpin uusi viestintäjohtaja Anthony Scaramucci

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 13:29

Trump nimesi tällä viikolla uudeksi viestintäjohtajakseen 53-vuotiaan New Yorkilaisen liikemiehen Anthony Scaramuccin.

Hän aloittaa tehtävässä elokuussa ja hänen vastuullaan tulee olemaan Valkoisen talon viestintästrategia. Edellinen viestintäjohtaja Michael Dubke erosi tehtävästään toukokuussa eikä hänelle nimetty seuraajaa.

Taitava mediapersoona, menestynyt liikemies...

Scaramucci tunnetaan Yhdysvalloissa taitavista TV-esiintymisistään. Hän pitää parrasvaloista ja antaa itsestään miellyttävän kuvan. Toisin kuin hänen uusi pomonsa, Scaramucci ei menetä malttiaan tiukkojenkaan kysymysten edessä.

Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan Valkoisessa talossa Scaramucci lähetti jopa toimittajille lentosuukkoja!

Taustaltaan hän on monella tapaa kuin presidentti Trump. Hän syntyi New Yorkin laitakaupungilla ja kipusi vähitellen ylemmäs Manhattanin liikemiespiireissä.

Scaramucci tunnetaan erityisesti hänen myynti- ja esiintymistaidoistaan. Ennen oman yrityksensä perustamista, hän toimi seitsemän vuoden ajan investointipankki Goldman Sachsissä.

Sen jälkeen Scaramucci työskenteli erilaisissa rahasto- ja omaisuudenhoitoyhtiöissä nousten Wall Streetin finanssimaailman huipulle.

...Obaman ja Hillaryn tukija, Trumpin arvostelija

Scaramucci ei ole ollut poliittisesti erityisen aktiivinen. Hän kuitenkin tuki vuonna 2008 presidentiksi Harvard Law Schoolin kurssikaveriaan Barack Obamaa ja hankki tälle kampanjarahoitusta.

Hän arvosteli sittemmin julkisesti Obamaa tämän Wall Streetin vastaisesta politiikasta ja siirtyi tukemaan vuonna 2012 Obaman vastaehdokasta Mitt Romneya.

Trumpia Scaramucci on arvostellut kovasanaisesti ja vielä viime vuonna republikaanien esivaalien aikana hän tuki kahta muuta ehdokasta ennen hyppäämistään Trumpin kelkkaan. Scaramucci on muun muassa kutsunut Trumpia anti-amerikkalaiseksi sekä kiusaajaksi.

Sittemmin poistetussa twiitissään, hän jopa kehui Trumpin vastaehdokasta Hillary Clintonia Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.

Scaramucci vakuuttui sittemmin Trumpin poliittisesta osaamisesta tavattuaan hänet ja päätti lähteä mukaan tämän kampanjaan. Hänen kerrotaan ylipuhuneen monta vaikutusvaltaista republikaania, joilla oli varauksia Trumpin suhteen.

Scaramuccilla ei ole aiempaa kokemusta strategisen viestinnän johtamisesta, vaikka hän hyvä esiintyjä onkin.

Hän onkin vaikean tehtävän edessä Trumpin viestinnän johtamisessa, sillä toistaiseksi ennätysalhaista suosiota nauttivan Trumpin julkisuuskuva on rakentunut pitkälti hänen epäonnistumisiensa ja huonon käytöksensä varaan.

Jättimäinen Venäjän ydinsukellusvene tallentui videolle Tanskan edustalla – lähestyy nyt Suomenlahtea

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 13:20

Maailman suurin ydinsukellusvene Dmitri Donskoi lähestyy hiljakseen Suomenlahtea. Jättimäinen, kaikkiaan 172 metriä pitkä ja 23 metriä leveä sukellusvene on matkalla Pietarin edustalla sijaitsevaan Kronstadtin tukikohtaan.

Venäläinen ydinsukellusvene Dmitrij Donskoj alitti Sjellanin ja Fynin saaria yhdistävän sillan Tanskan aluevesillä 21. heinäkuuta. Sarah Christine Noergaard / AFP

Ensi sunnuntaina se osallistuu Venäjän laivaston päivän vuosittaiseen paraatiin.

Vuonna 1980 käyttöön otettua Dmitri Donskoita saattaa ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pjotr Veliki (Pietari Suuri), jolla on mittaa hulppeat 252 metriä. Molempien alusten kotisatama on Severomorsk Murmanskissa.

Dmitri Donskoi kuuluu niin kutsuttuun Akula-luokkaan. Se on viimeinen käytössä oleva Akula-luokan sukellusvene. Se on viime vuodet toiminut pääasiassa uusien ohjusten testialustana.

Dmitri Donskoi ja Pjotr Veliki kuvattiin eilen illalla Tanskan aluevesillä, kun ne saapuivat Itämerellä. Jos alukset eivät pysähdy matkalla Kaliningradin tukikohdassa, saapuvat ne viimeistään ensi viikon alkupuolella Suomenlahdelle.

Sarah Christine Noergaard / AFP

Suomenlahti on melko matala ja liikenne sen verran vilkasta, että sukellusvene kulkenee pinnalla. Käytännössä molemmat alukset kulkevat Tallinnan-lauttojen reitin poikki.

Puolustusvoimista ei haluttu kommentoida, miten se seuraa alusten liikkeitä.

Sarah Christine Noergaard / AFP

Norway, the Country Where No Salaries Are Secret

Slashdot - La, 07/22/2017 - 13:00
In Norway, there are no such secrets. Anyone can find out how much anyone else is paid -- and it rarely causes problems. From a report: In the past, your salary was published in a book. A list of everyone's income, assets and the tax they had paid, could be found on a shelf in the public library. These days, the information is online, just a few keystrokes away. The change happened in 2001, and it had an instant impact. "It became pure entertainment for many," says Tom Staavi, a former economics editor at the national daily, VG. "At one stage you would automatically be told what your Facebook friends had earned, simply by logging on to Facebook. It was getting ridiculous." Transparency is important, Staavi says, partly because Norwegians pay high levels of income tax -- an average of 40.2 percent compared to 33.3 percent in the UK, according to Eurostat, while the EU average is just 30.1 percent. "When you pay that much you have to know that everyone else is doing it, and you have to know that the money goes to something reasonable," he says. "We [need to] have trust and confidence in both the tax system and in the social security system."

Read more of this story at Slashdot.

"Jollakin välähti, että 100 komiaa traktoria" – vanhat traktorit mittelevät kauneudesta omissa "missikisoissaan"

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 13:00

Lapuan Tiistenjoen nuorisoseuran kentälle on haalittu 100 uutta ja vanhaa traktoria arvosteltavaksi Suomi 100 -teeman mukaisesti. Järjestäjät kutsuvat kilpailua mielellään "missikilpailuksi". Tempauksella halutaan saada pienelle kylälle toimintaa ja aikaisemmin kilpailulla onkin ollut hyvä suosio.

– Aikoinani luin yhtä traktorilehteä ja yht'äkkiä putkahti mieleen ajatus, että onko näistä koskaan mittelöity kilpailussa. Autoille on paljon järjestettty kilpailua ja "kaarashowta", mutta traktoreita ei ole arvioitu ulkonäön perusteella. Soitin paikalliselle MTK:n puheenjohtajalle, että järjestetäänkö traktoreiden missikilpailut, niin hän oli heti niin innoissan, että ilaman muuta. Kylälle pitää jotakin tapahtumaa saada ja siitä se lähti käyntihi, naurahtaa Veli Sipilä, joka on yksi tapahtuman järjestäjistä.

Tapahtumakävijät saavat äänestää komeinta traktoria ja voittajat julkistetaan jälkikäteen.

Esillä on uusia ja vanhoja koneita

Sunnuntaiseen kilpailu- ja esittelytilaisuuteen olisi toivottu koneita kaikkialta Suomesta, mutta niitä on tulossa vain lähialueelta.

– Meillä oli valtakunnan lehdissä ilmoituksia, mutta Suomi 100- tapahtumia on pilvin pimein niin tuli vähän huonosti muualta päin Suomea. Lähinnä entisen Vaasan läänin aluelta. Omalta kylältä lisättiin traktoreita, että päästiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi siihen 100 traktoriin.

Työryhmällä oli suunnitelmissa järjestää kilpailu vasta ensi vuonna, mutta päättivätkin järjestää tänä vuonna.

– Valtiovaltakin suositteli, että olisi erilaisia tapahtumia ja jollakin välähti, että 100 komiaa traktoria, että se on meiltä se kunnianosoitus Suomen itsenäisyydelle, kertoo Veli Sipilä.

Vanhoja Zetoreita jonossa traktorien missikisoissa. Matti Rinnankoski Avoimella kentällä näkyy erot

Nykyajan traktorit ovat jo valtavan kokoisia, kun verrataan vanhoihin avotraktoreihin. Konekoot ovat kasvaneet tilakokojen myötä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hulppeasti.

– Puuttomalla kentällä näkee kontrastin pienten ja suurten eroista ja voi kauhistellakin suurten kokoa. Maatalous on mennyt siihen, että "pikkuvalmetilla" pärjää, jos ei ole yhtään velkaa. Sillä pystyy enää hätinä tuottamaan itselleen ruokaa.

Maatalouden muutoksen lisäksi esitellään myös metsätalouden kehittymistä vuosien varrelta.

– Metsätalouskin on koneellistunut huomattavasti. Aikoinaan hevosella vedettiin puut tien varteen ja nykyään metsätyöt tehdään isoilla monitoimikoneilla. Päätettiin esitellä myös tätä kehitystä uutena juttuna, summaa Veli Sipilä.

Vanha Valmet näytillä traktorien missikisoissa Lapualla. Matti Rinnankoski

Kansainvälisen oikeuden professori ennustaa: Yhdysvaltain imperiumi päättymässä

Yle uutiset - La, 07/22/2017 - 12:35
Kuuntele lisää radiosta: MAAILMANPOLITIIKAN ARKIPÄIVÄÄ

Kuuntele Yle Areenasta tai suorana lähetyksenä lauantaisin Yle Radio 1:ssä klo 12.20 ja Radio Suomessa klo 14.03.

Presidentti Donald Trumpin alkukautta Yhdysvalloissa ovat leimanneet skandaalit, tietämättömyys viranhoidon vaatimuksista, poliittinen kokemattomuus ja arvaamattomuus.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi seurasi Trumpin valtaannousua ja alkutaivalta aitiopaikalla Yhdysvalloissa viettäessään alkuvuoden vierailevana professorina New York Universityssä.

Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut viihteelliseksi ja tosi-televisiomaiseksi, ja tällä on merkitystä maailmanpolitiikan kannalta, Koskenniemi sanoo.

– Muutoksella on merkitystä, koska Yhdysvaltain imperiumi on tässä päättymässä, Koskenniemi arvioi.

Kuin Rooman vallan tuho

Kansainvälisen oikeuden professori on tunnettu räväköistä lausumistaan. Väitettä Yhdysvaltain mahtiaseman lopusta hän perustelee tarkastelemalla kehityksen yhtymäkohtia Rooman valtakunnan tuhoon.

Koskenniemen kesälukemistona on ollut italialaisen renessanssifilosofin ja -poliitikon Niccolò Macchiavellin kirjoituksia.

Kuka?

- Martti Koskenniemi syntyi Turussa vuonna 1953

- kansainvälisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa

- johtaa kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeustutkimukseen keskittyvää Erik Castrén -instituuttia

- opettanut mm. New Yorkin, Pariisin, Lontoon ja Cambridgen yliopistoissa

- toiminut ulkoministeriön palveluksessa mm. kansainvälisen oikeuden neuvonantajana Suomen YK-edustustossa

- työskennellyt juristina YK:ssa

- opiskeluaikoina kuului kokoomukseen mutta jätti puolueen

- runoilija V. A. Koskenniemen pojanpoika

– Oli aivan häkellyttävää nähdä, kuinka lähellä Macchiavellin analyysi Rooman valtakunnan tuhosta on sitä, mitä näemme nyt Yhdysvalloissa, Koskenniemi sanoo.

Yhdysvaltain mahtiasemaa horjuttaa se, että se käpertyy sisäänpäin omiin taisteluihinsa ja valtataisteluihinsa.

– Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on romahtanut. Yhteistyö eri poliittisten ryhmien välillä ei suju lainkaan. Lainsäädäntöä ei saada aikaiseksi. Eri osavaltiot vetävät aivan eri suuntiin, Koskenniemi luettelee horjuttavia tekijöitä.

Yhdysvaltain oikeuslaitos pystyy puolustamaan itseään presidenttiä vastaan, uskoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.Kalevi Rytkölä / Yle

Pitkittyessään vaarana epävakaudesta on, että Yhdysvaltain ulkopoliittinen asema romahtaa, varoittaa Koskenniemi. Trumpin johdolla on jo leikattu ulkoministeriön ja kehitysyhteistyön määrärahoja kolmanneksella. Suuri osa avainviroista on yhä täyttämättä, kun uusi presidentti on ollut vallassa puoli vuotta.

Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä demokraattisten instituutioiden toimintakyky ja vallan kolmijako ovat nekin joutuneet koetukselle.

– Presidentti-instituutio näyttää menettävän merkitystään nykyisen presidentin vuoksi, Koskenniemi sanoo.

Presidentti ja tuomioistuimet ovat törmäyskurssilla, kun tuomarit ovat puuttuneet muun muassa Trumpin asettamaan maahantulokieltoon eräistä muslimienemmistöisistä maista. Trump on hyökännyt oikeuslaitosta vastaan ja vähätellyt sen toimintaa.

– Jompikumpi näistä aluksista uppoaa, kun yhteentörmäys tapahtuu. Uskon, että oikeuslaitos kykenee puolustamaan itseään. Presidentti-instituutio on silloin se, joka uppoaa, Koskenniemi kuvaa.

Kansallisuusaatteen voimistuminen heijastuu kansainväliseen järjestelmään

Pelkästään Trumpia kehityksestä ei silti käy syyttäminen, Koskenniemi kuitenkin muistuttaa.

Yhdysvaltoja repii sisältäpäin yhteiskunnan jakaantuminen eri leireihin, suuret luokkaerot sekä etniset ja rotuvastakkainasettelut, Koskenniemi huomauttaa.

Geopoliittiset voimasuhteet ovat nekin olleet murroksessa jo pidempään. Yhdysvaltain horjuessa etenkin Kiinan ja Aasian asema korostuu. Venäjän ja Euroopan välisestä ristiriidasta muodostuu yhä merkittävämpi, Koskenniemi pohtii.

Kalevi Rytkölä / Yle

Trumpin edustamaa äärikansallismielistä valtionjohtoa on vallassa muuallakin, muun muassa Turkissa, Puolassa ja Unkarissa.

Kansallisuusaate onkin kansainvälisesti voimissaan, Koskenniemi toteaa. Siksi myös vaikutukset kansainväliseen järjestelmään tuntuvat lähivuosina.

– Kansainväliset instituutiot, kuten YK, Euroopan unioni, Maailman kauppajärjestö WTO, Maailmanpankki, kehityspuolen järjestöt ja kansainväliset rahoituslaitokset joutuvat lähivuosina poliittisiin vaikeuksiin. Tuki niille tulee entisestään vähenemään, samoin kuin niiden resurssit, Koskenniemi ennustaa.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä