Uutiset

Kuopion kaupungintalon vanhan kellokoneiston luultiin kadonneen iäksi – sitten eläkkeellä oleva huoltomies ilmoittautui apuun

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 18:22

Kuopion kaupungintalon vanhaa kellokoneistoa on etsitty jo pidemmän aikaa. Sähköinen kello syrjäytti mekaanisen, vuonna 1901 asennetun kellon vuonna 1951, mutta tieto vanhan koneiston myöhemmästä olinpaikasta on jäänyt ajan kuluessa hämärän peittoon.

Pohdinta vanhan kellokoneiston ympärillä kiihtyi, kun nykyinen kello otettiin viime viikolla huollettavaksi. Vihjettä vanhan koneiston olinpaikasta on toivonut muun muassa kelloseppä Santtu Kantelinen, joka parhaillaan huoltaa nykyistä kelloa.

– Jos jollakulla vain olisi tietoa, missä se majailee, niin vinkit otettaisiin mielihyvin vastaan, hän kuulutti Yle Kuopion nettijutussa viime viikolla.

Eläkeläismies oppaaksi etsintäretkelle

Kantelisen toiveen sattui huomaamaan Kuopion tilakeskuksen eläkkeellä oleva erikoisammattimies Sulo Karppinen, joka otti oitis yhteyttä toimitukseen. Karppisella oli hämärä muistikuva siitä, että hän olisi nähnyt kellokoneiston kaupungintalon ullakolla.

– Voisin lähteä oppaaksi, Karppinen esitti.

Etsintäretki sovitaan keskiviikoksi. Mukaan lähtee kaupungintalon virastomestari Marko Kostilainen, jolla on niin ikään mielikuva siitä, että koneisto voisi olla talon ullakolla.

Ullakon esterata ja muuta mielenkiintoista

Kaupungintalon ullakko on täynnä mitä erilaisinta tavaraa eikä valaistuskaan siellä ole paras mahdollinen. Ullakon lattialla ja sen yläpuolella risteilee runsaasti hopeanvärisellä foliolla päällystettyjä ilmastointiputkia, joista osan yli on rakennettu portaat ja ylikulkuväylä.

– Kumpaanko suuntaan me lähdemme, Kostilainen kysyy.

Perässä tuleva Karppinen viittaa ullakon halki kulkevan paksun ilmastointiputken suuntaan.

– Siitä pitäisi mennä ali.

Seinän takana odottaa yllätys

Miehet sytyttävät mukana tuomansa taskulamput ja alittavat putken. Taskulamppujen valossa näkyy kauempana oleva tila, jonka lautaseinä erottaa muusta ullakosta. Heti avonaisesta ovesta sisään astuessaan miehet pysähtyvät.

– Täällähän tämä, Kostilainen huudahtaa.

Oviaukon oikealla puolella on metallinen kehikko, jossa on erilaisia hammaspyöriä ja vaijerinpätkiä. Kadonneeksi luultu mekaaninen kellokoneisto on löytynyt.

– Tässä on se koneisto, Karppinen myhäilee.

Huolto- ja kunnossapitotöitä tehnyt Sulo Karppinen on aikoinaan työn vuoksi käynyt ullakolla usein. Kellokoneiston löytyminen pitkän ajan jälkeen tuottaa mielihyvää.

– Mielenkiinnosta kierreltiin silloin täällä ullakolla. Muistikuvaksi jäi, että täällä oli sellainen ratashäkkyrä, Karppinen sanoo.

Myös virastomestari Marko Kostilaisen edellisestä käynnistä oman työpaikkansa ullakolla on kulunut jo kymmenkunta vuotta. Karppisen tavoin mielikuva aikoinaan nähdystä koneistosta on ennen tätä hetkeä ollut hämärä.

– Asentajat ovat melko varmasti tuoneet koneiston tänne talteen vuonna 1951, kun kello vaihdettiin, hän arvelee.

"Koneisto pitäisi asettaa näytteille"

Sulo Karppisella on selkeä mielipide siitä, miten koneiston kanssa olisi meneteltävä.

– Tämä pitäisi puhdistaa ja asettaa näytteille.

Sopiva paikka voisi löytyä virastomestarin työpisteen läheltä, kaupungintalon ala-aulasta.

– Ei huonompi vaihtoehto. Ainakin väliaikaisena ratkaisuna, Kostilainen innostuu.

Luottamuspaikkojen jaossa auttaa Kokkolassa konkreettinen malli: paikalla on "hinta" ja puolueilla vaalituloksen paksuinen "lompakko"

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 18:20

Kunnissa käy näinä aikoina kuhina, kun puolueet miettivät hallituksen ja erilaisten lautakuntien kokoonpanoja. Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin vaalien jälkeen yleisohjeen muun muassa siitä, kuinka luottamuspaikat jakautuvat määrällisesti vaalituloksen perusteella. Paikkojen tarkempi jyvittäminen puolueiden kesken on kuitenkin täysin sopimuksenvaraista.

Kuntaliitossa ei ole tehty selvitystä siitä, millaisilla keinoilla luottamuspaikat Suomen kunnissa jaetaan. Erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliiton demokratiatiimistä arvioi, että variaatioita on monenlaisia.

Kokkolassa käytössä on ollut jo monen valtuustokauden ajan oma malli, jossa jokainen tehtävä on pisteytetty eli sillä on hintalappu. Puolueilla taas on käytettävissään tietty määrä "varallisuutta". Sen määrä perustuu saatuihin valtuustopaikkoihin.

Neuvottelujen sihteerin, vihreiden valtuutetun Terho Taarnan mukaan malli on hyvä Kokkolan kaltaisessa kunnassa, jossa valtuustossa on kahdeksan puoluetta.

– On paljon pieniä kuntia, joissa voi olla 2–3 puoluetta eikä paikkojen jakaminen ole niin hankalaa. Kun jakajia on enemmän ja monesti aika samansuuruisia ryhmiä, neuvoteltavaa on enemmän. Tämä malli takaa sen, että oli neuvottelija minkälainen tahansa, kaikki saavat kohtuullisen oikeudenmukaisen osan, sanoo Taarna.

Tämä malli takaa sen, että oli neuvottelija minkälainen tahansa, kaikki saavat kohtuullisen oikeudenmukaisen osan Vihreiden valtuutettu Terho Taarna

Puolueella käytettävissä oleva varallisuus muodostuu vaalituloksesta eli valtuustopaikkojen määrästä. Toisaalta voimassa on sääntö, jonka mukaan jokainen puolue, jolla on vähintään neljä valtuutettua, saa vähintään yhden paikan kaupunginhallituksesta ja määrä kasvaa suhteessa. Tämä takaa sen, ettei suurinkaan puolue (Kokkolassa keskusta) voi ostaa pisteillään kaikkia hallituspaikkoja. Kokkolassa on 43-paikkainen valtuusto ja 11-paikkainen kaupunginhallitus.

Kokkolan mallissa kaikki puheenjohtajuudet ja hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenyydet on pisteytetty. Mitä tavoitellumpi paikka, sitä korkeampi pistearvo. Vastaavat vähemmän arvostetut lautakuntapaikat vievät vähemmän pisteitä.

Esimerkiksi kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajuudet olivat Kokkolassa viime vaalien jälkeisessä jyvityksessä 14 pisteen arvoisia. Halvin paikka oli opetus- ja kasvatuslautakunnan lisäjäsenen kolmen pisteen arvoinen pesti.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet ja myös valtuuston varapuheenjohtajuudet maksavat luonnollisesti enemmän kuin rivijäsenen paikka. Lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa varapuheenjohtajuus maksaa vain pisteen enemmän kuin normijäsenen pesti.

Myös lautakuntien kesken on eroa painoarvossa, kertoo Taarna:

– Yhteen aikaan kaikki lautakunnat olivat suurinpiirtein samanarvoisia, mutta neljän vuoden takaisissa vaaleissa lautakuntien tehtävät muuttuivat vähän. Silloin kaupunkirakennelautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja opetus- ja kasvatuslautakunnan pisteytystä korotettiin. Katsottiin, että ne ovat hieman arvokkaampia. Rakennus- ja ympäristölautakunnassa, kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunnissa pisteet olivat pienempiä.

Jokainen puoluehan voi sitten pyrkiä tavoittelemaan niitä itselleen tärkeitä lautakuntapaikkoja. Vihreiden valtuutettu Terho Taarna

Taarna muistuttaa, että lautakuntien tehtävien painoarvosta on hyvä käydä keskustelu neuvotteluissa. Toiselle puolueelle tärkeät asiat voivat olla toiselle vähemmän tärkeitä.

– Emme varmaan koskaan pääse sellaiseen tilanteeseen, että kaikki ovat täysin yksimielisiä pistearvoista. Mutta jokainen puoluehan voi sitten pyrkiä tavoittelemaan niitä itselleen tärkeitä lautakuntapaikkoja, sanoo Taarna.

Pisteet ovat käytössä kahden desimaalin tarkkuudella, mutta aivan tasan pakettia ei saada. Neljän vuoden takainen taulukko kertoo, että osa puolueista on joutunut antamaan hieman periksi suhteessa valtuustopaikkoihin. Kaikkien erotus on kuitenkin pistearvoltaan pienempi kuin pienin käytössä oleva paikka.

Kun paikat on jaettu puolueiden kesken, aletaan miettiä nimiä. Sen jälkeen nähdään, miten esimerkiksi tasa-arvolain vaatimukset ovat toteutumassa.

Kokkolan pisteytysjärjestelmän kaltainen tapa on tiettävästi käytössä myös joissakin muissa kunnissa, mutta Kuntaliitossa sen yleisyydestä ei erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan ole tarkkaa tietoa.

Helsingin apulaispormestarien paikat täyttymässä – kokoomuksen Pia Pakariselle kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 18:06

Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo twitter-viestillä, että Helsingin kokoomusryhmä on valinnut Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi.

Kokoomuksen apulaispormestari Pia Pakarinen saa vastuulleen kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät tehtävät.

Helsingin uusi valtuusto tekee lopullisen päätöksen valinnoista kesäkuussa.

Myös vihreät tekevät henkilövalintansa tänään keskiviikkoiltana.

Kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin paikkaan on ehdolla ainoastaan Anni Sinnemäki, mutta sosiaali- ja terveysasioista vastaavan apulaispormestarin tehtävästä kilpaillaan.

Sekä valtuuston puheenjohtajan että sote-asioiden apulaispormestaritehtäviin on osoitettu kiinnostusta useamman henkilön taholta vihreiden valtuustoryhmän johtajan Otso Kivekkään mukaan. Kivekäs on myös itse ehdolla sote-asioista vastaavaksi apulaispormestariksi.

SDP tekee päätöksensä vasta piirikokouksessa 8.5. SDP:n saaman apulaispormestarin paikan tehtäviin kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aika-asiat. Lisäksi SDP jakaa valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan paikan Vasemmistoliiton kanssa.

"Uskon ja toivon varassa" – kolme arviota, onnistuiko hallitus kasvattamaan taloutta ja lisäämään työtä

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 18:03

Tulos tai ulos, on pääministerin motto. Tulos tarkoittaa sitä, että Suomen talous olisi nykyistä kestävämmällä pohjalla.

Kehysriihen päätöksillä hallitus yritti päästä omiin tavoitteisiinsa:

  • 72 prosenttia suomalaisista kävisi töissä. Siksi työnteosta pitäisi tehdä kannattavampaa kuin kotiin jäämisestä.
  • Talous kasvaisi niin, että verotulot olisivat kaksi miljardia korkeammat kuin nyt.
  • Sote-uudistuksella ja muilla reformeilla tulisi yhteensä neljä miljardia säästöjä.
  • Velkaantuminen taittuisi.

Myöhään tiistaina hallitus kertoi muun muassa alentavansa päivähoitomaksuja, aktivoivansa työttömiä ja palauttavansa rahaa tutkimukseen ja osaamiseen. Poliisille ja puolustukseen annetaan myös lisää rahaa. Perhevapaita sen sijaan ei uudisteta.

Päätökset ovat saaneet kirjavan vastaanoton. Haastattelimme talousasiantuntijan, valtiovarainministerin ja oppositiojohtajan. Kokosimme haastateltavien näkemykset onnistumisista ja epäonnistumisista.

"Hopealuotia ei ole" - Petteri Orpo, valtiovarainministeri (kok.):

Missä hallitus onnistui? "On pysytty hallitusohjelmassa määritellyissä menokehyksissä - ne pitävät sisällään neljän miljardin sopeutustoimet. Silti pystyimme suuntaamaan eurot turvallisuuteen, työllisyyteen ja osaamiseen.

Näillä työllisyystoimilla otettiin taas yksi askel kohti 72 prosenttia. Teimme taas uuden - tuhansien uusien työpaikkojen - paketin, seuraavaan riiheen valmistellaan taas lisää.

Ei ole yhtä hopealuotia, vaan teemme useita toimia, jotta yhä useampi suomalainen pääsisi töihin ja työ kannattaisi ottaa vastaan. Hyviin laajasti perheiltä lasketaan varhaiskasvatusmaksuja.

Isoimpana asiana nostaisin kannustinloukut - päätös toisi noin 5000 työllistä.

Julkisen talouden vakauttamisen ja kestävyysvajeen umpeenkuromisen polku jatkuu."

Missä hallitus ei onnistunut? "Olen ollut julkaisemassa sellaisen asiakirjan, jossa todettiin, että perhevapaita uudistamalla työllisyysaste nousisi. Tällä kertaa löydettiin työllisyys- ja perhepoliittisia toimia muualta. Kuten tunnettua, puolueilla on erilaisia painotuksia ja aina sitä omaa tavoitettaan ei saa maaliin. Mutta aika paljon sain."

"Hallitus näyttää väsähtäneen" - Antti Rinne, puheenjohtaja (sdp.):

Missä hallitus onnistui? "Kyllä siellä muutama toimi on, tärkeimpänä päivähoitomaksujen alentaminen. Se vaikuttaa ilman muuta työllisyyteen. Myös vanhusten hoivatuki on hyvä."

Missä hallitus ei onnistunut? "Itse asiassa ei tullut mitään muutosta, jolla velkaantumiskehitys hidastuu tai pysähtyy. Ei tapahdu muutosta, jolla talouskasvu vahvistuu. Eikä tapahdu työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta mitään merkittävää.

Asiantuntijoiden mukaan perhevapaitten uudistaminen olisi tärkeä toimi, jolla nuoria naisia saataisiin töihin enemmän.

Tämän hallituksen toimet näyttävät olevan heikkoja ja pistää miettimään, onko puhti loppunut. Näyttää olevan kolmen keskeisen ministerin työkunto hieman väsähtänyt."

"Näyttää siltä, että hallitus ei saavuta tavoitteitaan" - Olli Kärkkäinen, ekonomisti, Nordea

Missä hallitus onnistui? "Satsaukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat kaikki hyviä toimia ja voivat edistää kasvua. Mutta on mahdotonta arvioida etukäteen, mikä vaikutus on. Myös jälkikäteen on mahdotonta sanoa, mikä toimen vaikutus oli.

Varhaiskasvatuksen maksualennus on merkittävä; kahden lapsen perheessä puhutaan yli sadasta eurosta. Se on merkittävä summa, ja merkittävä se on myös kustannuksiltaan, noin 70 miljoonaa. Työllisyysvaikutuksiakin lasketaan olevan yli 4000 henkilöä.

Erittäin positiivista on, että vaikka hallitus ei saavuta omia tavoitteitaan, se helpottaa ehkä seuraajansa työtä panemalla liikkeelle selvityksen sosiaaliturvan uudistamisesta."

Missä hallitus ei onnistunut? "Kokonaisuus näyttää siltä, että näillä toimilla hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta. Kun katsoo, minkä mittaluokan toimia nämä ovat, kyllä ne jäävät aika vaatimattomiksi. Yksittäisissä toimissa työllisyysvaikutus olisi muutamia satoja tai tuhansia, kun työllisyyteen tarvittaisin kymmeniä tuhansia.

Soten lasketaan tuottavan kolme miljardia euroa. Mutta itse asiassa en ole nähnyt laskelmia, mistä se kolme miljardia tulisi. Löytyykö julkisen talouden säästöistä miljardi, en ehkä uskoisi.

Työllisyyslistassa on vain harvoja toimia, jolle voi antaa vaikutusarvion. Mikä on selvityksen työllisyysvaikutus? Lyhyellä tähtäimellä se on selvitysmiehen työllisyys. Pidemmällä aikavälillä sitä on vaikea sanoa.

Kyllä kasvu vahvasti on uskon ja toivon varassa. Hallitus uskoo, että kasvu olisi ennusteita nopeampaa. Niin kuin on moni aiempikin hallitus toivonut.

Hallitus on tietyllä tavalla hankalassa tilanteessa, kun on asetettu tällainen tulos tai ulos -tavoite. Nyt näyttää siltä, että näitä tavoitteita ei saavuteta. Mutta hallitus ei voi sitä oikein julkisesti sanoa, koska seuraava kysymys on, että mitäs sitten."

Testissä AMD X370 -emolevyt: Gigabyte, MSI, Asus ja ASRock

Muropaketti - Ke, 04/26/2017 - 18:00

Maaliskuun alussa julkaistu Ryzen 7 on AMD:n ensimmäinen merkittävä tehokkaisiin työpöytäkoneisiin tarkoitettu prosessorisarja vuosiin. Testasimme neljä Ryzenille tarkoitettua emolevyä tunnetuilta valmistajilta.

Peleissä paraskin Ryzen jää Intelin kärkimalleista jälkeen, mutta monissa muissa käyttötarkoituksissa sen kahdeksan ydintä ja kuusitoista säiettä tekevät siitä mainion prosessorin moderniin tietokoneeseen.

Otimme testiin Gigabyte Aorus AX370-Gaming 5-, MSI Krait Gaming X370-, Asus ROG Crosshair VI Hero- ja ASRock Fatal1ty X370 Gaming Professional -emolevyt. Kaikki nämä ovat X370 -piirisarjalla varustettuja AM4-kantaisia emolevyjä.

X370 tukee kahtakymmentäneljää PCIe 3.0 -väylää sekä kahdeksaa PCIe 2.0 -väylää. Virallinen maksimivauhti muistille on DDR4-2666, mutta kerrointa nostamalla muistit saa toimimaan DDR4-3200 -tilassa. Piirisarjan kanssa voi käyttää yhdestä kolmeen erillisnäytönohjainta SLI- tai CrossFire-tilassa.

Tutkimme, testasimme ja mittasimme, millaisia emolevyjä AMD X370 -piirisarjan ympärille on rakennettu.

Uhittelevat skotit eivät hellitä: "Meillä on oikeus järjestää uusi kansanäänestys"

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 18:00

EDINBURGH Skotlannin omat liput liehuvat uhmakkaina alueen hallintorakennusten katoilla. Asukkaat ovat ripustaneet niitä myös kotien ikkunoihin. Vaikka skottien enemmistö torjuikin itsenäisyyden syksyn 2014 kansanäänestyksessä, itsenäisyyden kannattajat eivät ole lannistuneet.

Alueen suurimman puolueen, Skotlannin kansanpuolueen SNP:n tavoitteena on yhä Skotlannin itsenäisyys.

– Voitto viime vuoden alueparlamenttivaaleissa antoi meille valtuudet uuden itsenäisyyskansanäänestyksen järjestämiseen. Lupasimme vaaleissa, että itsenäisyydestä äänestettäisiin uudelleen, jos Britannia eroaa EU:sta vastoin Skotlannin tahtoa, painottaa SNP:n alueparlamenttiedustaja Ivan McKee.

Skotlannin kansanpuolueen SNP:n alueparlamenttiedustaja Ivan McKee.Berislav Jurišić / Yle

SNP on Skotlannin alueparlamentin suurin puolue. Lisäksi sillä on enemmistö Skotlannin paikoista Britannian parlamentin alahuoneessa.

Skotlannista valitaan 59 kansanedustajaa Westminsterin parlamenttiin. Vuoden 2015 parlamenttivaalit olivat todellinen jytky SNP:lle. Se kahmi lähes kaikki Skotlannin kansanedustajanpaikat ja sai peräti 56 paikkaa.

Britannian perinteiset valtapuolueet, konservatiivit ja työväenpuolue, ovat sen sijaan molemmat joutuneet tyytymään vain yhteen kansanedustajanpaikkaan Skotlannista.

Konservatiivit hakevat tukea pääministerille

Kesäkuun parlamenttivaaleissa hallituspuolue konservatiivit aikoo napata aimo siivun skottien äänistä.

– Me saamme varmasti lisää parlamenttipaikkoja. Vaaleissa meille on tärkeintä tukea pääministeri Theresa Mayn hallitusta, kun se neuvottelee Euroopan unionin kanssa maamme EU-erosta, Skotlannin konservatiivien alueparlamenttiedustaja Liam Kerr korostaa.

Skotlannin konservatiivien alueparlamenttiedustaja Liam Kerr.Berislav Jurišić / Yle

Pääministeri May ilmoitti ennenaikaisista vaaleista viime viikolla. Hänen mukaansa Britannian jakautuminen poliittisesti on riski brexit-neuvotteluille.

Skotlannissa uhkana on, että vaalit voimistavat jakolinjoja. Mayn viesti vahvasta valtuutuksesta eroneuvotteluille uppoaa heikosti Skotlannin kansaan, joka viime kesän kansanäänestyksessä kannatti Britannian EU-jäsenyyttä. 62 prosenttia skoteista äänesti tuolloin EU-jäsenyyden puolesta.

"Vieras maa ei voi päättää EU-jäsenyydestämme"

SNP:n Ivan McKeen mielestä brittihallitus ei voi päättää EU-jäsenyydestä Skotlannin puolesta.

– Kyse on siitä, kuka saa päättää siitä, olemmeko Euroopassa: päättääkö siitä Skotlannin kansa vai päättävätkö siitä toisen maan kansalaiset, McKee sanoo viitaten muuhun Britanniaan.

Konservatiivit vastaavat, että EU-ero on tosiasia, johon Skotlanninkin on vain sopeuduttava.

– Meidän on muistettava, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset äänestivät EU-eron puolesta. Kansan päätöstä on kunnioitettava. Samalla on varmistettava täysi tuki pääministerillemme EU-neuvotteluissa, konservatiivien Liam Kerr muistuttaa.

Skotlannissa konservatiivit painottavat vaalikampanjassaan maan yhtenäisyyttä. Heidän viestinsä on, että uutta itsenäisyyskansanäänestystä ei tarvita.

Skotlantilaiset äänestivät viime kesän EU-kansanäänestyksessä Britannian EU-jäsenyyden puolesta. Berislav Jurišić / Yle Vaaleissa mitataan itsenäisyyden kannatus

Britannian kesäkuun vaaleissa mitataankin Skotlannin itsenäisyyshankkeen kannatus, sanoo johtaja Kirsty Hughes Scottish Centre on European relations-tutkimuskeskuksesta. Keskeinen kysymys on, kuinka suuren osan SNP menettää nykyisistä 56 paikastaan.

– Jos konservatiivit voittavat kuusi tai seitsemän paikkaa, he nostavat ison metelin ja korostavat, ettei uutta itsenäisyyskansanäänestystä tarvita, Hughes arvioi.

Hughesin mukaan tällainen tulos silti tuskin riittäisi itsenäisyyskansanäänestyksen hautaamiseen. Jos SNP onnistuu pitämään hallussaan jatkossakin kaksi kolmasosaa Skotlannin kansanedustajanpaikoista, se pystyy yhä ajamaan itsenäisyyttä.

Tutkija Kirsty Hughes skotlantilaisesta Scottish Centre on European Relations-tutkimuslaitoksesta.Berislav Jurišić / Yle Kahden naisen taistelu jatkuu

Kesäkuun parlamenttivaalit siis tuskin tuovat ratkaisua tilanteeseen. Vaalien jälkeen kaksi vahvaa naista, Britannian pääministeri Theresa May ja Skotlannin aluehallituksen pääministeri Nicola Sturgeon, ottavat edelleen mittaa toisistaan.

– Kyse on vakavasta poliittisesta ja perustuslaillisesta pattitilanteesta. Skotlannin alueparlamentti saattaa jatkossa esimerkiksi kieltäytyä hyväksymästä Britannian EU-eroon liittyvää lainsäädäntöä, Hughes sanoo.

Näin Sturgeon voisi yrittää kiristää Britannian hallitusta. Siitä huolimatta May voi kieltäytyä hyväksymästä uutta itsenäisyyskansanäänestystä.

Tutkija Hughes uskoo, että May haluaa lykätä asiaa jopa vuoteen 2021, jolloin Britannia olisi jo eronnut EU:sta.

Itsenäisyysmieliset aikovat pitää kansanäänestyshankkeensa esillä vaalikamppailussa. He uskovat, että lopulta Skotlannista tulee itsenäinen maa, joka kuuluu EU:hun.

Skotlannin väkiluku on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen.

– Meille Skandinavian maat ovat malli, jonka pohjalta haluamme rakentaa omaa maatamme, SNP:n Ivan McKee jatkaa.

Miltä kuulostaisi nykyistä pidempi isyysvapaa? Komissio haluaa perhevapaat myös Euroopan isille

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 17:58

BRYSSEL EU haluaa, että isät käyttäisivät nykyistä suuremman osan pienten lasten vanhemmille kuuluvista perhevapaista. Komissio ehdotti keskiviikkona, että isillä olisi oikeus vähintään kymmenen työpäivän isyyslomaan lapsen syntymän yhteydessä.

Ehdotus muuttaisi myös vanhempainvapaiden jakoa isien eduksi. Sekä isälle että äidille pitäisi taata vähintään neljän kuukauden mittainen vanhempainvapaa, jota vanhemmat eivät voisi siirtää toisilleen.

Myös nykyinen järjestelmä edellyttää kahdeksan kuukauden perhevapaita, mutta vain yksi kuukausi on korvamerkitty isälle tai äidille. Uusien sääntöjen mukainen vähintään kahdeksan kuukauden vapaa voitaisiin pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta.

Uudet säännöt edellyttävät myös, että perhevapaan pitämisestä maksetaan vähintään sairauslomapalkan tasoista korvausta.

EU-komissio: Naiset ansaitsevat 16 prosenttia vähemmän kuin miehet

EU perustelee muutosta sukupuolten tasa-arvolla. Komission lukujen mukaan naiset tienaavat 16 prosenttia vähemmän kuin miehet, ja heidän työllisyysasteensa on 11 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten.

Komission ehdottaman direktiivin mukaan jäsenmaat saavat itse päättää, miten ne panevat toimeen EU-tason minimivaatimukset perhevapaille. Asiasta voidaan siis päättää esimerkiksi työmarkkinaosapuolten sopimuksella lainsäädännön sijaan, kunhan minimivaatimukset täyttyvät.

Työnantajajärjestöjen EU-tason järjestö BusinessEurope haukkui ehdotuksen jo eilen, ennen sen virallista julkaisemista. Sen mielestä perhevapaiden parantaminen ei kuulu EU:lle vaan jäsenmaille.

- Monella jäsenmaalla ei ole varaa maksaa sairauslomakorvauksen tasoista korvausta perhevapaista, BusinessEuropen johtaja Emma Marcegaglia sanoi järjestön tiedotteen mukaan.

Työntekijäpuolella oltiin päinvastaista mieltä. Eurooppalaisen ay-liikkeen yhteistyöjärjestö ETUC ilmoitti tukevansa komission aloitetta vahvasti.

Where There’s Smoke…There’s central bank manipulation

Max Keiser - Ke, 04/26/2017 - 17:57

Central banks around the world have colluded, if not conspired, to elevate and prop up financial asset prices. Here we’ll present the data and evidence that they’ve not only done so, but gone too far.

Here are three questions most alert investors are asking:

  • Question #1: When will financial assets ever ‘correct’ and fall in price?
  • Question #2: How much does overt propping by the central banks have to do with today’s elevated prices?
  • Question #3: How much does covert propping by central banks play a role in these inflated markets?

These are important questions to consider because if central banks have been too involved and gotten themselves mixed up in trying to ‘wag the dog’ by using elevated financial asset prices as a means to drive economic expansion — then the risk is a big implosion in financial asset prices if their efforts fail.

Click here to read the full article

Turkin oppositio valittaa kansanäänestyksen tuloksesta ihmisoikeustuomioistuimeen

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 17:47

Turkin pääoppositiopuolue, tasavaltalainen kansanpuolue (CHP) kertoi keskiviikkona vievänsä presidentin valtaoikeuksia laajentaneen kansanäänestyksen tuloksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Valitus koskee keskusvaalilautakunnan vaali-iltana tekemää päätöstä hyväksyä leimaamattomat äänestyslaput mukaan ääntenlaskuun. CHP:n mukaan tämä hallinnolliseksi kutsuttu päätös mahdollisti vaalivilpin.

Turkin korkein oikeusaste on kieltäytynyt käsittelemästä CHP:n valitusta.

Epävirallisten tulosten mukaan niukka enemmistä turkkilaisista halusi laajentaa presidentin valtaoikeuksia. Keskusvaalilautakunnan odotetaan vahvistavan tuloksen tällä viikolla.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja hänen hallintonsa ovat jo ilmoittaneet, että äänestystulos on lopullinen eikä valituksilla oikeusistuimiin ole mahdollista muuttaa sitä.

Video: Fretin ulkoiluttajaa ei jätetä rauhaan kauppakeskuksessa: "Ei voi kävellä huomaamatta"

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 17:44
Mistä on kyse?
  • Fretti (Mustela putorius furo) on näätäeläin
  • Jalostettu hilleristä
  • Painaa noin 1 kg (naaras), 2-3 kg (uros)
  • Elää 6-8 vuotta, hyvällä hoidolla pidempään
  • Käytetty kaninmetsästykseen
  • Suomessa pari tuhatta yksilöä

Parikymppinen Sara Peippo ulkoiluttaa lemmikkiään säännöllisesti kaupungilla. Erikoisen eläimen kanssa ei voi liikkua rauhassa.

– Kaikki tulevat kyselemään, että mikä tuo on, nauraa lappeenrantalainen Sara Peippo.

Lemmikki on fretti ja nimeltään Marvin. 1-vuotias näätäeläin istuu uneliaana omistajansa sylissä ja välillä jopa nukahtaa. Maahan laskettuna se tohottaa ympäriinsä.

– Monet tulevat kyselemään, ottamaan kuvia ja silittämään. Ehkä joka neljäs ei ole koskaan kuullutkaan freteistä, kertoo Peippo.

Ihmiset jäävät tuijottamaan

Frettiä voi ulkoiluttaa, kuten kissaa ja koiraa. Moni jää tuijottamaan erikoista eläintä.

– Tunnen paljon eläimiä, mutta en ole tuollaista ennen nähnyt, naurahtaa Harri Virta.

Kissoja ja koiria on Suomessa noin 1,4 miljoonaa

Eläin on harvinainen näky talutushihnan päässä. Frettien määräksi arvellaan noin 2000. Sen rekisteröityneitä harrastajia on muutama sata. Vertailun vuoksi koiria arvioidaan olevan Suomessa noin 800 000 ja kissoja suunnilleen 600 000. Luvut selviävät Tilastokeskuksen viime vuonna tekemästä tutkimuksesta.

Saran fretti ulkoileeTommi Parkkinen / Yle Fretti vuorotyötä tekevälle?

Sara opiskelee ensihoitajaksi. Tuleva ammatti ja vuorotyö määräsivät millainen lemmikki kotiin sopii.

– Halusin koiran, mutta vuorotyö ei sovellu sen hoitamiseen. Päädyin frettiin, joka nukkuu pitkään, kertoo Peippo.

Fretti voikin ottaa jopa 18 tunnin yöunet. Se herää usein vasta kun omistaja keksii sille tekemistä.

Tommi Parkkinen / Yle Frettiä käytetään metsästykseen

Fretti mahtuu hyvin esimerkiksi kanin koloon. Sitä on käytetty metsästyksessä jo pitkään.

– Suomessa frettejä ei juurikaan käytetä metsästykseen. Ulkomailla käytetään melko paljon juuri kanien pyydystämiseen. Suomessa frettien asema on enemmän vakiintunut lemmikiksi, kertoo Suomen Frettiliiton varapuheenjohtaja Emeliina Kaukolinna.

EU-parlamentille pyyntö poistaa Marine Le Penin syytesuoja – epäillään EU-rahojen väärinkäytöksestä

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 17:43

Euroopan parlamentti on käynnistänyt toimet, jotka voivat johtaa Ranskan presidenttiehdokkaan, europarlamentin jäsenen Marine Le Penin syytesuojan poistamiseen. Le Penin epäillään EU-rahojen väärinkäytöksistä.

Ranskalaiset tuomarit ovat pyytäneet europarlamenttia poistamaan Le Penin parlamentaarisen immuniteetin. Kaikki europarlamentin jäsenet kuuluvat immuniteetin piiriin.

Ranskalaistuomarit haluavat tutkia epäilyjä, joiden mukaan Le Pen olisi maksattanut EU-budjetista avustajapalkkioita henkilöille, jotka todellisuudessa työskentelevät hänen kansliapäällikkönään ja henkivartijanaan. Se olisi vastoin parlamentin sääntöjä.

Marine Le Pen on kiistänyt EU-rahojen väärinkäytökset ja kieltäytynyt palkkioita koskevista poliisikuulusteluista ennen presidentinvaaleja.

EU-parlamentin lakiasiainvaliokunta käsittelee ranskalaistuomareiden pyyntöä. Parlamentaarinen immuniteetti tarkoittaa parlamentin jäsenen puhevapautta, toimintavapautta ja syytesuojaa.

Ranskan presidentinvaalit ratkotaan 7. toukokuuta.

Lähteet: Reuters

Windows is Bloated, Thanks to Adobe's Extensible Metadata Platform

Slashdot - Ke, 04/26/2017 - 17:40
An anonymous reader shares a report: Over the weekend, I put together a little tool that scans executable files for PNG images containing useless Adobe Extensible Metadata Platform (XMP) metadata. I ran it against a vanilla Windows 10 image and was surprised that Windows contains a lot of this stuff. Adobe XMP, generally speaking, is an Adobe technology that serializes metadata like titles, internal identifiers, GPS coordinates, and color information into XML and jams it into things, like images. This data can be extremely valuable in some cases but Windows doesn't need or use this stuff. It just eats up disk space and CPU cycles. Thanks to horrible Adobe Photoshop defaults, it's very easy to unknowingly include this metadata in your final image assets. So easy, almost all the images on this site are chock full of it. But you can appreciate my surprise when a bunch of important Windows binaries showed up in my tool.

Read more of this story at Slashdot.

Ylen toimittajat ehdolla vuoden parhaasta tutkivasta journalismista

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 17:29

Ylen toimittajat Minna Knus-Galán ja Kjell Lindroos ovat ehdolla tutkivien toimittajien Lumilapio-palkinnon voittajiksi. Palkinto myönnetään vuoden parhaasta tutkivasta journalismista.

Knus-Galán ja Lindroos olivat kansanvälisen toimittajaryhmän mukana raportoimassa niin kutsutuista Panaman papereista. Panamalaisesta asianajotoimistosta vuodetut 11,5 miljoonaa asiakirjaa paljastivat jättimäisen veronkierron.

– Knus-Galán ja Lindroos tekivät valtavan ja digitaalisia taitoja vaatineen tutkivan journalismin ponnistuksen peratessaan jättiaineistosta esiin mm. Nordean ja Metson yhteyksiä Panaman veroparatiisiyhtiöihin, Tutkivan journalismin yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan.

Muut voittajaehdokkaat ovat Iltalehden Olli Ainola ja Marko-Oskari Lehtonen, vapaa toimittaja Jeanette Björkqvist, vapaa toimittaja Jari Hanska sekä Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen sekä Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkönen.

Björkqvist kirjoitti Long Play -verkkojulkaisuun reportaasin Suomesta käännytetyistä nigerialaisista naisista. Hanska ja Muhonen kirjoittivat kirjan Suomen eläkejärjestelmästä ja Härkönen paljasti Turun Sanomissa Turun kaupungin vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla tapahtuneen potilaiden kaltoinkohtelun. Lehtonen ja Ainola puolestaan kirjoittivat Iltalehteen jutun sähköautojen hankintatukien käytöstä.

Samsung tuo kunnostetut Note 7-puhelimet myyntiin Koreassa, hintakin selvisi

Muropaketti - Ke, 04/26/2017 - 17:27

Samsung pyrkii vielä paikkaamaan Note 7 -puhelimien akkukriisin aiheuttamia jättitappioita. Kunnostettujen Note 7-puhelinten myyntiin saapumisesta on huhuiltu jo pitkään, ja nyt Androidheadlines kertoo hintalapunkin olevan jo valmiina kauppoihin palaaville puhelimille.

Alunperin Note 7-puhelinten hinta Etelä-Koreassa oli noin 800 euroa, nyt hintaa on pudotettu reilusti ja remontoidun yksilön voi huhun mukaan lunastaa itselleen noin 570 eurolla. Aivan samanlaisia kunnostetut laitteet eivät alkuperäisen Note 7-version kanssa ole. Vähemmän yllättäen laitteisiin on vaihdettu uudet akut. Räjähdyksistä kärsineissä malleissa akkujen kapasiteetiksi ilmoitettiin 3500 milliampeerituntia, uusissa puhtia riittää 3200 milliampeeritunnin verran. Myös käyttöjärjestelmä on päivitetty uudempaan Android 7.0 Nougatiin viime vuonna käytetyn Android 6.01 Marshmallowin asemasta.

WiFi-sertifioinnista vastaava WFA on sertifioinut useita eri versioita Note 7-puhelimesta, niiden mallimerkinnät ovat SM-N930FD, SM-N930X, SM-N930S, SM-N930L, SM-N930K, SM-N930F ja SM-N935S. Todennäköisesti kyseessä ovat eri maihin tarkoitetut versiot, mutta virallista tietoa asiasta ei vielä ole.

Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 17:08
Tutkimusmenoja leikattiin ensin ja nyt palautettiin
  • Yrityksille jaetaan vuosittain 1,3 miljardia euroa suoria tukia ja 2,7 miljardia euroa verotukia työ- ja elinkeinoministeriön mukaan. VATT kuitenkin laskee verotukien määräksi peräti kuusi miljardia euroa.
  • Hallituksen alkuperäisissä suunnitelmissa Suomessa jaetaan tulevaisuudessa uudistumista tukevia, kilpailukykyä kehittäviä ja markkinoiden puutteita korjaavia tukia. Niin sanottuja säilyttäviä tukia karsitaan. Mitään tukia ei kuitenkaan nyt karsittu.
  • Hallitus leikkasi aloittaessaan kaksi vuotta sitten tutkimuksesta ja koulutuksesta runsaat 540 miljoonaa euroa. Tekesin avustusvaltuuksista leikattiin kolmasosa, mikä on Tekesin mukaan heikentänyt tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Nyt hallitus hieman perääntyi alkuperäisestä päätöksestään.

Ennen hallituksen tiistai-iltana päättynyttä budjettitarkastelua arvioitiin, että tutkimukselle palautettava raha otettaisiin yritystuista.

Hallitus käsitteli yritystukia perusteellisesti puolivälinriihessään, mutta päätti kuitenkin olla puuttumatta niihin.

Rahat yritysten kehitystyöhön kaivetaan siis valtion muista menoista, muun muassa sosiaali- ja terveyspuolelta.

Hallitus antaa rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin yhteensä 120 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana.

Yrityksille tuesta jaetaan 70 miljoonaa euroa teknologia- ja innovaatiorahasto Tekesin kautta. Raha kulkee Tekesiltä yrityksiä hyödyttävän tutkimuksen rahoitukseen. Loput 50 miljoonaa tutkimusrahoista menevät Suomen Akatemialle yleishyödylliseen tutkimukseen.

Miksi yritystuista ei leikattu?

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallituksen kädet olivat sidotut osin siksi, että hallitusohjelmassa luvataan olla lisäämättä teollisuuden kustannusrasitetta.

Hallitus ei voinut puuttua myöskään yritysten verotukiin riihessään, koska se olisi tarkoittanut yritysverotuksen koventumista. Budjettia ei haluta kasvattaa verotusta kiristämällä.

Jäljelle jäivät vain suorat yritystuet, joista taas osa on jo lukkoonlyötyjä.

– Esimerkiksi uusiutuvan energian tuki on suurin potti eli vajaat 300 miljoonaa euroa. Niistä tuista on sopimukset olemassa. Jos kaksi osapuolta on tehnyt sopimuksen, ja toinen osapuoli sanoo sen irti, niin se on sopimusrikkomus, Lintilä selittää.

Mika LintiläJarno Kuusinen / AOP Yritysverotuet syyniin syksyllä

Toiseksi esimerkiksi Lintilä nostaa merenkulun alus- ja miehistötuet.

– Ne tuet on kirjattu kilpailukykysopimukseen ja heidän työehtosopimuksiiinsa. Eli se määrä [suorista tuista], johon pystyttiin suoraan vaikuttamaan, jäi hyvin pieneksi.

Vaikka suoriin yritystukiin tuskin tällä hallituskaudella enää puututaan, leikkauksia voi vielä tulla Lintilän mukaan yritysten verotuksessa saamiin myönnytyksiin ja palautuksiin.

– Verotuissa on isoja tukia, joiden kokoluokka on yli puoli miljardia. Pienelläkin prosentiilla vaikutetaan huomattavasti saatavaan säästösummaan eli [yritysverotuet] on tietyllä tavalla helpompi puoli, Lintilä sanoo.

Ministeriön selvitys yritystuista tulevien päätösten pohjaksi valmistuu ensi viikolla.

Voikin sanoa, että puoliväliriihessä voittivat ainakin vanhan säilyttämistä puolustavat yrityslobbaajat.

Päätös olla karsimatta olemassaolevia yritystukia on mielenkiintoinen, koska sekä Elinkeinoelämän keskusliitto että Suomen Yrittäjät julkaisivat puoliväliriihen alla omat ehdotuksensa karsittaviksi tuiksi. Karsittavia yritystukia olisi Suomessa niiden mielestä yhteensä noin miljardin euron verran verran.

Hallituksen näkökulmasta etujärjestöjen listojen ongelma on, että yhdelle lobbaajalle tärkeä tuki voi olla toiselle tarpeeton tai jopa kilpailua haittaava. Niinpä se ei puuttunut kenenkään tukiin.

Voikin sanoa, että puoliväliriihessä voittivat ainakin vanhan säilyttämistä puolustavat yrityslobbaajat.

Tutkimukseen liian vähän

Hallitus ei saanut keskiviikkona kiitosta puoliväliriihestään oikein keneltäkään asiantuntija- ja yrityspiireissä.

– Mitään ihmeempää ei vain tapahtunut, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Mikael PentikäinenMauri Ratilainen / AOP

– Kompromissien kautta ja varovaisuusperiaatetta noudattaen ei tehty juuri mitään. Lisäpanostukset osaamiseen ja tutkimukseen olisivat olleet tervetulleita ei vain meille vaan koko kansantaloudelle, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen arvioi.

Jussi MustonenMarjut Hentunen / EK Innovaatiorahoituksessa yhä kuoppa

Tekesin mielestä sille nyt palautetut määrärahat paikkaavat vain osittain "isoa kuoppaa", joka innovaatiorahoitukseen kaivettiin viime vuoden leikkauksissa.

– Tämä toimenpide ei riitä kattamaan aukkoa, joka on syntynyt innovaatiorahoitukseen viime vuosina, pääjohtaja Pekka Soini sanoi tiedotteessaan.

Samaa mieltä on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

– Suunta on oikea, mutta askel on kuitenkin verraten pieni panostus siihen nähden, miten paljon myönnetään kansantalouden näkökulmasta perustelemattomia yritystukia, VATT:n johtava ekonomisti Marita Laukkanen arvioi.

Yritystuet vääristävät markkinoita ja aiheuttavat tehottomuutta

Kaikkien tukien tarkkoja vaikutuksia ei edes tunneta kovin tarkasti, mutta monet yritystuet ovat jopa haitallisia, asiantuntijat arvioivat.

Esimerkiksi tukien vääristävä vaikutus kilpailuun on todettu useissa selvityksissä. Ne voivat myös estää tehottomien yritysten poistumista markkinoilta.

Innovaatiorahoitus hyödyttäisi kansantaloutta

Yritystuet ovat vain lisääntyneet viime vuosina. Niitä saa runsaat 30 000 yritystä vuodessa.

Suorien ja verotukien lisäksi yritykset saavat myös maataloustukia. Maataloustuet eivät olleet hallituksen puolivälintarkastelussa edes esillä.

– Säilyttäviä, ja jopa kansantaloudellisesti vahingollisia yritystukia täytyy kääntää uudistamisen suuntaan eli yritysten innovaatiorahoitukseen. Näin saataisiin lisää panoksia orastavan kasvun kiihdyttämiseen, Tekesin Pekka Soini sanoo.

Pekka SoiniMartti Kainulainen / Lehtikuva "Rahaa siirtyy taskusta toiseen"

VATT:n Marita Laukkasen mukaan suuri osa yritystuista on sellaisia, joilla siirretään vain rahaa taskusta toiseen.

– Suomi on velkaantuva talous, joka antaa semmoisia tukia, joista ei ole mitään hyötyä, Laukkanen huomauttaa.

Tuet ovat yleensä perusteltuja kansantalouden näkökulmasta silloin, jos niistä "läikkyy jotain yhteiskuntaan". Sellaiset tuet ovat kuitenkin Laukkasen mukaan harvassa.

– Tyypillisesti esimerkiksi innovaatioiden ja tutkimus- ja tuotekehitystyön tukeminen on sellaista. Sillä voidaan saada aikaan hankkeita, jotka eivät olisi toteutuneet ilman tukea.

Marita LaukkanenVATT Ketkä yritystuista hyötyvät?

Laukkasen mielestä nyt olisi tärkeää puhua myös siitä, mitä ja keitä yritystuen kautta pönkitetään; subventoidaanko tuottavuutta, vientiä, työpaikkoja vai osakkeenomistajia?

Hän nostaa esimerkiksi osakkeenomistajille mahdollisesti valuvasta tuesta teollisuuden energiaveroleikkurin.

– Energiaintensiivisen teollisuuden suuryritykset saavat 200 miljoonaa euroa vuodessa tukea. Onko tuilla yhteyttä työpaikkoihin? Ainakin energiatuet hyödyttävät osakkeenomistajia.

Energiaveroleikkuri on kohdennettu vain tietyille teollisuuden aloille, ja sielläkin vain suurimmille yrityksille.

– Joskus voi olla perusteltua tukea nuoria, alalle tulevilla yrityksiä, joiden on vaikea saada rahoitusta markkinoilta. Energiaveroleikkuri toimii kuitenkin niitä vastaan. Pienet yritykset eivät pääse tuen piiriiin, Laukkanen sanoo.

Hänen mukaansa pienet yritykset maksavat jopa nelinkertaista sähköveroa suuriin verrattuna.

Suicide of an Uber Engineer: Widow Blames Job Stress

Slashdot - Ke, 04/26/2017 - 17:00
An anonymous reader shares a report: Joseph Thomas thought he had it made when he landed a $170,000 job as a software engineer at Uber's San Francisco headquarters last year. [...] But his time at Uber turned into a personal tragedy, one that will compel the ride-hailing company to answer questions before a judge about its aggressive work culture. Always adept with computers, Joseph Thomas worked his way up the ladder at tech jobs in his native Atlanta, then at LinkedIn in Mountain View, where he was a senior site reliability engineer. He turned down an offer from Apple to go to Uber, because he felt he could grow more with the younger company and was excited about the chance to profit from stock options when it went public. But at Uber, Thomas struggled in a way he'd never experienced in over a decade in technology. He worked long hours. He told his father and his wife that he felt immense pressure and stress at work, and was scared he'd lose his job. [...] One day in late August, Zecole (the wife) came home from dropping their boys off at school. Joseph was sitting in his car in the garage. She got into the passenger seat to talk to him. Then she saw the blood. Joseph had shot himself. [...] Uber declined to comment on the legal dispute and said Thomas never complained to the company of extreme stress or racial discrimination.

Read more of this story at Slashdot.

Testi onnistui: Karitsat kasvoivat muovipusseissa viikkoja ennen syntymää – keinokohtu voi auttaa keskosiakin

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 16:56

Yhdysvalloissa on kehitetty keinokohtu, jolla pystytään tulevaisuudessa ehkä pitämään hengissä aivat pienetkin keskoset.

Keinokohtua on testattu onnistuneesti lampailla Philadelphian lastensairaalassa. Testissä käytettiin lampaita, koska niiden keuhkot kehittyvät hyvin samaan tapaan kuin ihmisellä.

Karitsat, joita oli kaikkiaan kuusi, siirrettiin lapsivedellä täytettyyn biopussiin vain muutamia minuutteja sen jälkeen, kun ne oli leikattu ulos emostaan. Raskaus oli tuolloin edennyt yhtä pitkälle kuin ihmisellä 23 viikon jälkeen. Sikiöiden napanuorat liitettiin tekoistukoihin, jotka hapettivat niiden verta. Sikiöt saivat myös tarvitsemansa ravinteet tätä kautta.

Eläimet kehittyivät aivan normaalisti niiden viikkojen aikana, jotka ne viettivät läpinäkyvässä biopussissa. Osa eläimistä kasvoi pussissa jopa neljä viikkoa. Sinä aikana ne kehittyivät karvattomista ja vaaleanpunaisista sikiöistä vastasyntyneiden näköisiksi.

Biopusseissa kasvaneista lampaista vanhin on nyt yli vuoden ikäinen, ja se vaikuttaa kehittyneen täysin normaalisti.

Keskosten hoito kehittynyt, mutta ongelmia riittää

Ihmisellä keskosina pidetään lapsia, jotka syntyvät 22. raskausviikolla tai sen jälkeen.

Viime vuosikymmeninä keskosten hoito on kehittynyt niin, että jopa noin 23. raskausviikolla syntyneet lapset pysyvät hengissä. Ongelmana on, että monet heistä kärsivät vakavista ja pysyvistäkin terveysongelmista.

23. viikolla syntyneet keskoset painavat hieman yli puoli kiloa, heidän silmänsä ovat vielä kiinni, ohut iho on punertava ja verisuonet näkyvät sen lävitse. Myös keuhkot ovat kehittymättömät, ja siksikin lapsia pidetään keskoskaapeissa.

Tutkijat uskovat, että uusi keinokohtu voi helpottaa merkittävästi sellaisten keskosten selviämistä, jotka eivät vielä hengitä, kykene syömään ravintoa tai vastustamaan infektioita. Tutkimusta johtaneen Alan W. Flaken mukaan uusi menetelmä luo kipeästi kaivatun sillan tärkeiden viikkojen yli.

– Jos kykenemme tukemaan kasvua ja elinten kehitystä vain muutaman viikon ajan, voimme parantaa huomattavasti hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten selviytymistä, sanoo Flake.

Hyväksytäänkö ihmissikiön kasvattaminen biopussissa?

Philadelphialaistutkijat vakuuttavat tiedostavansa mielikuvaongelman, joka liittyy uuteen teknologiaan.

Flake korostaa, ettei halua ihmisten näkevän menetelmää sellaisena, että "ihmisiä roikkuu seinillä muovipusseissa". Laite ei näytä sellaiselta, eikä toimi niin, hän vakuuttaa.

Ihmisversio muistuttaa nesteellä täytettyä keskoskaappia, joka on sekä pinnalta että sisältä tumma. Siellä olevaa keskosta seurataan kameroilla.

Flake ei myöskään hyväksy näkemystä, joka mukaan laite muistuttaisi kirjailija Aldous Huxleyn luomaa "uutta uljasta maailmaa", jossa lapsia tuotetaan maailmaan keinotekoisilla kohduilla. Sellaista teknologiaa ei ole olemassa ja ainoastaan äiti pystyy varmistamaan sikiön selviämisen raskauden alkuvaiheessa, Flake korostaa.

Hänen mukaansa keskosten hoito keinokohdulla voi olla mahdollista jo vuosikymmenen kuluttua.

Tutkimus on julkaistu Nature Communicationissa. Siitä uutisoivat muun muassa Eurekalert.com ja The Guardian.

Suomalaisasiantuntija: "Hatunnostonarvoinen saavutus"

Husin sikiölääketieteen keskuksen osastoylilääkäri, professori Juha Räsänen kuvailee yhdysvaltalaistutkijoiden saavutusta hatunnoston arvoiseksi. Räsänen on aiemmin työskennellyt Alan W. Flaken kanssa ja kertoo tämän puskeneen keinokohtuideaansa läpi pitkään ja sinnikkäästi.

Räsäsen mukaan äitinsä kohdussa olevaan sikiöön on aiemminkin osattu laittaa kanyyleja napasuoneen kohdun sisälle. Sitä kautta sikiölle on annettu ravintoaineita. Tämä on ollut "biologisempi malli" nyt kehitteillä olevasta, hän sanoo.

Perinteisillä keinoilla aletaan kuitenkin olla rajoilla sen suhteen, kuinka varhaisessa vaiheessa sikiöitä voidaan synnyttää ja hoitaa. Räsänen sanoo toivovansa, että Philadelphiassa kehitetty hoito on tulevaisuudessa todellisuutta.

– Tämä voisi olla seuraava tärkeä askel. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, Räsänen sanoo.

Ongelmia voi tuottaa vielä esimerkiksi se, että lampaiden ja ihmisten elinten kehitys ei ole aivan samanlaista. Lampailla keuhkotkin kehittyvät vähän myöhemmässä vaiheessa raskautta. Myöskään esimerkiksi aivojen osalta kehitys ei ole analogista.

Räsäsen mielestään seuraavaksi olisi paikallaan tehdä kokeita jollain ihmistä lähempänä olevalla eläimellä, esimerkiksi apinalla.

Eikö sikiö kaipaa esimerkiksi äitinsä sydämen ääniä, jos hänet on siirretty biopussiin?

– Kyllä varmaan lapsi kaipaa virikkeitä. Me emme vielä ymmärrä tarkkaan lapsen ja äidin psykologista suhdetta raskauden aikana.

Toisaalta jo nykyisin lapsi siirretään kohdusta lääkäreiden hoidettavaksi 24-viikkoisena, hän muistuttaa.

Räsänen toivoo, että biopussiin voitaisiin tulevaisuudessa suhtautua yhtenä hoitona muiden hoitojen rinnalla. Mitään eettisiä ongelmia hän ei siinä näe.

– Eihän kukaan yritä lähteä äitiä korvaamaan. Ihmiselle tai mille tahansa eläinlajille oman ädin kohdun sisällä oleminen raskauden loppuun asti on kuin lottovoitto, hän sanoo.

Poliisitarkastaja: Viharikos kertoo jotakin siitä, ettei kaikki ole yhteiskunnassa kohdallaan

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 16:45

Poliisi on viime vuoden aikana panostanut Suomessa viharikosten tunnistamiseen ja torjuntaan.

– Viharikos on rikos, joka sisältää motiivin eli ennakkoluulon tai vihan jotakin kansanryhmää vastaan etnisen taustan, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai vastaavan takia, sanoo poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta.

Poliisilla on useita keinoja tunnistaa ja torjua viharikoksia. Tänä päivänä panostetaan erityisesti sosiaalisen median valvontaan.

– Helsingin poliisilla on maaliskuusta asti ollut valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä. Olemme saaneet myös lisää nettipoliiseja ympäri Suomea. Yritämme tehostaa toimintaa nimenomaan somessa, koska siellä rangaistava vihapuhe ja viharikollisuus vellovat.

Yhteiskunnallinen keskustelu on koventunut

Poliisi on seurannut viharikosten kehitystä Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Viime vuoden lopulla julkaistu Poliisiammattikorkeakoulun selvitys osoitti viharikosten lisääntyneen maassamme yli 50 prosenttia. Suomessa tapahtuva viharikos on tyypillisesti pahoinpitely.

– Yhteiskunnallinen koventunut keskustelu ulkomaalaisista turvapaikanhakijoista on antanut kasvualustaa viharikosten lisääntymiselle. Sille ei voi kuitenkaan antaa vain yhtä syytä.

– Onhan se signaali jostakin, että kaikki ei ole kohdallaan yhteiskunnassa, Måns Enqvist huomauttaa.

Poliisiammattikorkeakoululla on tänä keväänä pidetty kaksi viharikoskouluttajille suunnattua kurssia. Sen osallistujat välittävät oppimansa oman alueensa poliiseille. Kursseille on osallistunut noin 40 poliisia eri puolilta Suomea.

– Koulutus antaa syvemmän ymmärryksen siitä, millä tavalla viharikosten syyt ja seuraukset tunnistetaan. Samalla opitaan ihan konkreettisesti se, miten tietoa ja taitoja viedään parhaalla tavalla omalle alueelle.

Oikaisu: Miljardisäästöt päätettiin jo hallitusneuvotteluissa, ei puoliväliriihessä

Yle uutiset - Ke, 04/26/2017 - 16:42

Tässä jutut korjatussa muodossa:

Tässä hallituksen puolivälitoimet: 100 miljoonaa turvallisuuteen ja päivähoitomaksujen alentamiseen

Päivähoitomaksuja alennetaan, huoltajakorotus opintotukeen – katso lista, miten hallituksen päätökset muuttavat arkeasi

Tiiistaina päättyneessä hallituksen puoliväliriihessä sovittiin loppusummaltaan huomattavasti pienemmistä määrärahalisäyksistä. Esimerkiksi sisäisen turvallisuuden määrärahoja päätettiin kasvattaa 100 miljoonalla eurolla. Lisärahaa saavat puolustusvoimat, poliisi, rajavartiosto ja suojelupoliisi. Työvoimahallinto saa 50 miljoonaa euroa muun muassa työttömien aktivointitoimien toteuttamiseen.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä