Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 15 min 45 s sitten

Mistä tunnistat, että Petja hyökkäsi tietokoneeseesi? Asiantuntija neuvoo: Ota koneesta virta pois

51 min 13 s sitten

Kiristyshaittaohjelma Petja alkoi levitä internetissä eilen tiistaina virka-ajan jälkeen. Viestintäviraston erityisasiantuntija Antti Kurittu arvioi Ylen aamu tv:ssä, että kiristysohjelman vaikutukset ovat jääneet Suomessa toistaiseksi pieniksi. Havaintoja tartunnoista ei Viestintäviraston tiedossa ole paljoa.

Uhka-arvio Viestintävirastolla kuitenkin on siitä, että Petja lähtisi leviämään hallitsemattomasti.

Kuritun mukaan yksittäisiä saastumisia tullaan näkemään vielä pitkään, mutta laajamittaiseen epidemiaan, jota Ukrainalla on nähty, tietoturva-asiantuntija ei usko.

– Wanna-Cryn osalta meillä nähtiin muutama sata saastumista. Nyt Petjan kohdalla yksittäisiä saastumisia tulee varmaankin hieman enemmän, Kurittu arvioi.

Viranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä ja antavat tietoa, kun aihetta tulee. Vielä ei tiedetä sitä, kuka on kyberiskun tekijänä. Ukraina syytti jo iskusta Venäjää.

Petja on WannaCry:ta haitallisempi ja laajempi

Viestintäviraston erityisasiantuntija Antti Kurittu kertoo Petjan olevan haitallisempi ja laajempi kiristysohjelma kuin samantapainen WannaCry, joka saastutti tietokoneita Euroopassa toukokuussa.

Hyökkäykset alkoivat Venäjällä ja Ukrainassa ja jatkoivat leviämistään muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Venäjällä maan suurin öljy-yhtiö Rosneft ja teräsyhtiö Evraz kertoivat joutuneensa laajan kyberhyökkäyksen kohteeksi, samoin venäläiset pankit.

Maailman suurin mainostoimisto, brittiläinen WPP, yhdysvaltalainen lääkealan yritys Merck & Co, ranskalainen rakennusmateriaaliyhtiö Saint Gobain, tanskalainen laivayhtiö Maersk-Moller ja useat saksalaiset firmat ovat myös kärsineet hyökkäyksistä tietojärjestelmiinsä.

Viestintäviraston erityisasiantuntija Antti Kurittu kertoo, että laivayhtiö Maersk-Molleriin osunut isku on kohdistunut myös Suomen merikonttiliikenteeseen.

Viestintäviraston erityisasiantuntija Antti KurittuYle

Ukrainassa hyökkäyksen kohteina ovat olleet muun muassa maan sähköverkko, infrastruktuuriministeriö, valtion posti, Ukrainan suurin puhelinyhtiö ja useat pankit.

Haittaohjelma lukitsee koneen ja pyytää rahaa

Viestintäviraston erityisasiantuntija Antti Kurittu pitää Petjaa vaarallisena haittaohjelmana, sillä sitä ei pysty estämään helposti etänä, kuten aiempia vastaavia kiristysohjelmia, esimerkiksi Wanna-Cryta.

Petjan tunnistaa siitä, että sen saatuaan kone ei käynnisty normaalisti Windowsiin, vaan virusohjelman omaan tilaan. Kiristysohjelma lukitsee käyttäjän sähköpostin ja tietokoneen.

Kuritun mukaan koneesta kannattaa ottaa virta heti pois, mikäli uskoo koneensa joutuneen kyberhyökkäyksen runtelemaksi. Tunnin päästä asentumisensa jälkeen Petja käynnistää koneen uudestaan. Sen jälkeen se alkaa salakirjoittaa levyllä olevia tiedostoja.

– Kun on ottanut virrat pois, seuraavaksi kannattaa palauttaa koneen tiedot varmuuskopioista, Kurittu neuvoo.

Uhkana erityisesti yritykset

Kuritun mukaan Petja on suunnattu yrityskäyttöön ja sidottu Windows-käyttöjärjestelmään. Haittaohjelma ei ole ongelma niinkään kotikäyttäjille tai pienille yrityksille.

– Tarkoitus on häiritä ensisijaisesti isojen yritysten toimintaa. Sitä ei levitetä isoilla sähköpostikampanjoilla tavallisille kansalaisille, Kurittu kertoo.

Haittaohjelma yrittää kiristää tietokoneen käyttäjältä rahaa. Rahojen lähteiden eli viruksen tekijöiden jäljille ei olla vielä päästy, sillä Petja käyttää anonyymiä kryptovaluuttaa eli bitcoinia.

Asenna päivitykset, äläkä maksa lunnaita

Tietoturva-asiantuntija neuvoo, että Petjan vaatimia kiristysmaksuja tietenkään kannata maksaa.

Kuritun mukaan paras tapa suojautua viruksilta ja muilta haittaohjelmilta on asentaa uusimmat päivitykset Windowsille. Erilaiset turvapäivitykset on yleensä tehty Windowsiin juuri sitä varten, että niillä tilkitään ilmenneitä tietoturva-aukkoja. Siksi päivitysten asentaminen on tärkeää.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on päivittänyt ohjeistustaan siitä, miten toimia, jos joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi. Ne sisältävät tarkkoja teknisiä yksityiskohtia ja koodikieltä, jonka ymmärtämiseen vaaditaan korkeatasoista atk-osaamista.

"Hyvä herätys viranomaisille"

Kansanedustaja Jyrki Kasvi arvioi Ylen aamu-tv:ssä kyberhyökkäyksen olevan hyvä herätys viranomaisille ja valtiolle, jotka käyttävät hyökkäyksen kohteina olevia tietojärjestelmiä.

– Suurin uhka on, jos samantyyppinen hyökkäys tehtäisiin tärkeään infraan, sairaaloihin, sähkön, ruoan ja veden jakeluun. Ei meillä tarvitse olla kovin montaa päivää sähköt pois päältä, niin on hankala elää tässä yhteiskunnassa, Kasvi kertoo.

Kansanedustaja Jyrki KasviYle

Viestintäviraston Antti Kuritun mukaan Ukrainassa on mennyt jo sähköjä pimeäksi, koska tietojärjestelmät ovat lukittuneet.

– Maerskillä on pysähtynyt aika pahasti merikonttiliikenne, koska heidän it-järjestelmänsä on jumissa Petjan takia, Kurittu sanoo.

Tuska täyttää 20 vuotta – "Metallipiikistä iskun saaneet ovat lojaalia porukkaa"

1 tunti 20 s sitten

Metallimusiikin ystävien Tuska-festivaali täyttää täydet 20 vuotta, kun sen ensisävelet pamahtavat ilmoille Helsingin Suvilahdessa perjantaina.

Tuskan taival käynnistyi legendaariselta Tavastia-klubilta, levisi sieltä Kaisaniemen puistoon ja nyt sen löytää Suvilahdesta. Metallimusiikin ystäviä riittää, koskapa festivaali on ainakin osittain loppuunmyyty.

– Kulttuuri on hyvin voimissaan, faneja riittää ja uusiakin tulee metallin piiriin. Jopa vanhat fanit ovat pysyneet matkassa. Tämähän on aika kuvaavaa metallille, siellä on lojaalia porukkaa. Että jos kerran on metallipiikki iskenyt, kyllä se pysyy koko iän, kertoo akatemiatohtori Toni-Matti Karjalainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalainen metallimusiikki oli kymmenisen vuotta sitten kaikkien huulilla Lordin Euroviisuvoiton myötä, uusia faneja syntyi roppakaupalla.

– Niistä hulluista vuosista on tultu ehkä hyvässäkin mielessä terveempään tilanteeseen, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Karjalainen sanoo.

Hänen tutkimusalansa on nimenomaan metallimusiikki. Karjalaisen mukaan tutkittavaa riittää metallimusiikin lähes 50-vuotiselta taipaleelta.

Helsingissä metallin tutkijatiivistymä

Tällä viikolla Helsingin katukuvassa saattaa näkyä tietynlainen metallin tiivistymä, eikä pelkästään Tuska-festivaalin ansiosta. Kolmipäiväinen metallimusiikin tutkimuskonferenssi on nimittäin alkanut Helsingissä.

– Meidän metallitutkijaporukasta käytännössä kaikki ovat myös kovia metallifaneja. Se tuo tietysti jonkinlaisen subjektiivisen näkökulman tutkimukseen. Se ehkä myös syventää tutkimusta, kun pystyy tarkastelemaan metallikulttuuria kriittisesti ja monisyisesti. Ei ole pelkkää pintasilausta se, arvioi akatemiatohtori Karjalainen.

Akatemiatutkija Toni-Matti KarjalainenYle

Tänä vuonna yksi metallimusiikin tutkijoiden konferenssin pääteemoista on musiikki ja kansalliset identiteetit, Suomi 100-juhlavuoden hengessä. Puheenvuoroja on paristakymmenestä eri maasta, joten metallikulttuureita luodataan hyvin monesta näkökulmasta.

Media viljelee stereotypioita suomalaisesta metallista kirjoittaessaan. Kuten että sitä on selvästi kirjoitettu talvella, keskellä lumimyrskyä. akatemiatohtori Toni-Matti Karjalainen

– Identiteetin ja metallimusiikin välinen yhteys on kaksisuuntainen. Jos katsotaan minkälaista metallimusiikkia eri maista tulee, niin aika usein sieltä löytyy jokin tietynlainen pohjavire. Tausta totta kai vaikuttaa metallimusiikkiin, ei välttämättä siihen miltä musiikki kuulostaa, mutta lyriikkaan ja teemoihin, joita käsitellään. Ja sitten taas toisinpäin: liitämme kaikenlaisia kulttuurisia stereotypioita musiikkiin, joka tulee tietystä maasta.

Karjalaisen mukaan esimerkiksi suomalaiseen metalliin liitetään kansainvälisessä mediassa usein melankoliaa ja tietynlaista luontoyhteyttä.

– Media viljelee paljon stereotypioita suomalaisesta metallista kirjoittaessaan. Kuten että sitä on selvästi kirjoitettu talvella, keskellä lumimyrskyä. Tai että musiikissa kuuluu kuinka mies seisoo yksinäisenä hyvin melankolisessa metsässä. Sääkin on mitä sattuu, vettä viuhtoo ja elämä menee väärille raiteille. Tämähän on aika tyypillinen narratiivi suomalaiselle metallibändille, Karjalainen kertoo.

Laskimme suomiräpin seksistiset säkeet: Katso ketkä räppärit ovat pahimpia rääväsuita

1 tunti 13 min sitten
Suomiräpissä nainen on usein ämmä, hutsu, narttu tai huora.

Britannia laivasto sai jälleen lentotukialuksen – valtava alus oli lähellä juuttua siltaan

1 tunti 21 min sitten

Britannian laivasto siirtyi maanantaina lentotukialusten aikaan, kun sen uusin ylpeys, HMS Queen Elizabeth pääsi neitsytmatkalleen.

Kuninkaallisella laivastolla ei ole ollut käytössään lentokoneiden tukialusta sen jälkeen, kun maan puolustusbudjettia supistettiin vuonna 2010 ja HMS Illustrious poistui käytöstä.

Queen Elizabeth tekee parin vuoden ajan sisäänajoa ja varsinaiseen palveluskäyttöön se on määrä ottaa vuonna 2020.

Laivan rakentaminen on ollut tuskien taivalta. Erilaisia ongelmia on ollut paljon. Laivan hinnaksi muodostui runsaat kolme miljardia euroa. Yhdessä rakenteilla olevan sisaraluksensa HMS Prince of Walesin kanssa ne muodostavat Britannian historian kalleimman asehankkeen.

Queen Elizabethin mittasuhteet ovat valtavat. Laiva on 280 metriä pitkä. Sen lentokannelle mahtuisi kolme täysimittaista jalkapallokenttää. Tilaa olisi siis 470 linja-autolle, kertoo Telegraph-lehti.

Laivan muoto on helposti tunnistettava. Aluksella on kaksi kansirakennelmaa ja keulassa on lentokoneiden nousua helpottava "hyppyri".

Tukialuksella on tilaa 35:lle lentokoneelle ja lisäksi muutamalle helikopterille. Laiva on tarkoitus varustaa huippunykyaikaisilla F-35-hävittäjillä.

Sanomalehti The Guardianin mukaan kapteeni Jerry Kyd tarkisti ennen lähtöä matkareitin Kuninkaallisen laivaston perinteiden mukaisesti sekstantilla.

65 000 tonnin laiva oli äärimmäisen hankalaa saada navigoitua merelle Forth-joen siltojen ali. Vaikka liikkeellä oltiin vuoroveden alimpana hetkenä, kapteeni arveli, että hän voisi komentosillalla seisoessaan koskettaa sormellaan alitettavaa siltaa.

Kun häneltä kysyttiin, mitä hän tekisi, jos laskelmat osoittautuisivat vääriksi, kapteeni vastasi: "Vedän pään alas".

Lähde: Reuters

Osakeasuntojen hinnat nousussa pääkaupunkiseudulla, laskussa muualla

1 tunti 24 min sitten

Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat jälleen pääkaupunkiseudulla toukokuussa, kertoo Tilastokeskus ennakkotietojensa perusteella.

Pääkaupunkiseudulla osakeasuntojen hinnat nousivat 0,9 prosenttia huhtikuusta toukokuuhun. Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna nousua kertyi 3,1 prosenttia.

Toukokuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla 3 730 euroa, muualla Suomessa 1 701 euroa.

Muualla maassa hinnat laskivat 0,5 prosenttia huhtikuusta toukokuuhun ja 1,7 prosenttia edellisvuodesta.

Lue myös:

Katso tästä oman postinumeroalueesi asuntohintojen ennuste 2018: Hinnat laskevat eniten Kotkan Karhuvuoressa

Melankolinen mies seisoo sateisessa metsässä – Hevisanoitus vahvistaa ulkomaalaisten mielikuvia Suomesta

1 tunti 44 min sitten

Suomalaisen metallimusiikin sävelet huokuvat surumielisyyttä ja vahvaa yhteyttä luontoon.

Ainakin näin kansainvälinen media tuntuu akatemiatutkija Toni-Matti Karjalaisen mielestä kuvailevan toistuvasti suomalaista metallimusiikkia.

Hevisanoitusten stereotypiat eivät ole tuulesta temmattuja. Lyriikat ja tyyli kumpuavat usein suomalaisesta sielunmaisemasta ja kansanperinteestä.

– Kappaleissa mies seisoo yksinäisenä melankolisessa metsässä, vettä viuhtoo ja elämä menee väärille raiteille, kuvailee Karjalainen tyypillistä metallikappaleen kertomusta Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Akatemiatutkija Toni-Matti KarjalainenYle Akateemiset hevarit kokoontuvat kolmatta kertaa

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu isännöi Helsingissä keskiviikkona alkavaa metallimusiikin tutkimuskonferenssia.

Modern Heavy Metal 2017 -konferenssissa teemana on musiikki ja kansalliset identiteetit. Musiikkijohtamisen ja kulttuuriviennin dosentti Toni-Matti Karjalainen on konferenssin perustaja ja vastuujärjestäjä.

Lähes 20 eri maasta saapuvat tutkijat pureutuvat muun muassa suomalaisen metallimusiikin mytologiaan, Algerian metalliskeneen ja venäläisten metallifanien verkkoyhteisöjen sielunmaisemaan.

Konferenssin keskustelut jatkuvat viikonloppuna Tuska-festivaalilla.

Onnettomuustutkintakeskus huolissaan palokatkoissa käytetystä polyuretaanista – samankaltainen aine syynä Lontoon tornitalopaloon

1 tunti 56 min sitten

Onnettomuustutkintakeskus on huolissaan rakennusten palokatkoissa käytetystä polyuretaanimassasta. Aine on samankaltaista, joka aiheutti Lontoon Grenfell Towerin tulipalon räjähdysmäisen leviämisen kesäkuun puolivälissä.

– Olemme törmänneet polyuretaaniin usein onnettomuustutkinnassa. En osaa sanoa, kuinka paljon sitä käytetään Suomessa palokatkoissa, mutta arvioisin että paljon, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Palokatkon tehtävä ehkäistä tulipalon leviäminen

Palokatko tarkoittaa putkien, sähköjohtojen ja muiden seinän läpivientien tiivistämistä niin, etteivät tuli ja savukaasu pääse leviämään huoneistosta toiseen.

– Jos tiivistys tehdään polyuretaanimassalla, niin se kääntyy itseään vastaan, koska polyuretaanimassa palaa erittäin voimakkaasti, Nurmi sanoo.

Palokatkolla on ihmisten turvallisuudelle ja materiaalivahingoille iso merkitys. Veli-Pekka Nurmi

Nurmen mukaan palokatko ei estä tulipalon syttymistä, mutta sillä on iso merkitys, kuinka suureksi tulipalon vahingot muodostuvat.

– Palokatkolla on ihmisten turvallisuudelle ja materiaalivahingoille iso merkitys.

Näyttää hienolta ja on helppo käyttää

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi ihmettelee, miksi polyuretaania käytetään palokatkoissa niin laajalti.

– Se on täysin älytöntä. Missään nimessä palokatkoa ei saa tehdä tällaisella herkästi palavalla materiaalilla.

Väärin tehty palokatko.Jori Asikainen / Yle Se on hyvä eristykseen, mutta tulenkestävyydeltä erittäin huono. Veli-Pekka Nurmi

Veli-Pekka Nurmi ei osaa sanoa, onko kyse ymmärtämättömyydestä vai piittaamattomuudesta. Palokatkojen oikeanlaisesta tekemisestä saa tietoa esimerkiksi Suomen Palokatkoyhdistykseltä.

Nurmi arvelee, että palokatkoissa käytetään polyuretaania, koska se näyttää tiivistyksessä hienolta ja sen käyttö on helppoa.

– Sillä on helppo tehdä tiivistys, koska se myydään pursotteena. Se on hyvä eristykseen, mutta tulenkestävyydeltä erittäin huono. Palokatkoja varten on ihan omat tuotteensa.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan mielestä rakennuttajilla ja kiinteistönhaltijoilla on ensisijainen vastuu siitä, että polyuretaania ei käytetä palokatkoissa.

– Ne ovat tietysti päävastuussa, koska teettävät työn, sanoo Veli-Pekka Nurmi.

Guns N' Roses samalle lavalle esikuvansa kanssa – Michael Monroe: "Olen Slashin kanssa fiilistellyt"

2 tuntia 8 min sitten

Jos Hanoi Rocksia ei olisi ollut, olisi voinut olla syntymättä myös Guns N' Roses. Yhdysvaltalaisbändi on avoimesti lehtihaastatteluissa kiitellyt suomalaisbändin vaikutusta ja esikuvana olemista uransa varrella.

Tänä lauantaina samalle lavalle nousevat sekä Guns N' Roses sekä hetkeä aikaisemmin lämmittelijänä Hanoi Rocksin laulajana maineeseen noussut Michael Monroe.

Hämeenlinnaan odotetaan 55 000 ihmistä. Mies on tulevasta jättikeikasta innoissaan.

– Onhan se loistavaa, että jengiä on paikalla niin paljon. Siitä tulee varmasti ihan spesiaali-ilta, hän sanoo.

Jälleennäkemistä lavan takana odotetaan kovasti.

– Olen Slashin kanssa fiilistellyt, että on hieno nähdä. Mitään tarkkoja yhteissuunitelmia ei olla tehty.

Yhteisten suunnitelmien puute on tässä tapauksessa vain hyvä asia. Jos jotain Kantolan tapahtumapuiston lavalla tapahtuu, se tapahtuu hetken mielijohteesta, spontaanisti.

– En odota mitään muuta kuin sitä, että tulee hieno päivä ja hieno show, sanoo Monroe.

Musiikillinen esikuva

Michael Monroe on seurannut yhtyeen taivalta tyytyväisenä sen alkutaipaleelta alkaen. Hän tiesi, että Hanoi Rocks oli monen bändin esikuva.

– Oli paljon bändejä, jotka ei sitä juttua ihan tajunneet. Keskityttiin isoon tukkaan ja näyttävän meikkiin.

Michael Monroe sanoo, että Guns N' Roses otti Hanoi Rocksista vaikutteita oikealla tavalla keskittymällä siihen olennaiseen. Musiikkiin.

– Olen tosi iloinen, että Guns N' Roses on kasvanut niin isoksi kuin mitä se nyt on. Olen tyytyväisenä lukenut jutuista, että he ovat avoimesti kertoneet, että ovat ottaneet vaikutteita Hanoi Rocksista.

Kova rokkibändi, ainutlaatuinen show ja omaa luokkaansa koko bändi. Ei ole toista samanlaista bändiä.

– Kun Slash on taas messissä, niin olen siitä ihan erityisen innoissani.

Kolmekymmentä vuotta musiikkia

Michael Monroe juhlii tänä vuonna itse 30-vuotista soolouraansa. Kesäkuun alussa julkaistiin juhla-albumi. Mies on kokoelmasta ylpeä.

– Siinä on kuusi ennen julkaisematonta kappaletta. Levy on kokonaisuutena hyvä läpileikkaus koko urasta, sanoo Monroe.

Helsingin Kulttuuritalolla on 20. lokakuuta juhlakonsertti.

Michael Monroe sanoo, että ura on ollut pitkä ja antoisa, muttei kuitenkaan aina helppo.

– Jääräpäisesti olen mennyt omaan suuntaani omin ehdoin ja pitänyt periaatteistani kiinni. Olen todella tyytyväinen uraani ja elämääni.

Mies on saanut levystään hyvää palautetta.

– Koko ajan yritän parantaa sitä mitä teen, ja kun sitten saa palautetta että on onnistunut siinä, niin mikään ei sen parempaa olekaan.

Cargotec vähentää 45 työpaikkaa, siirtää toimintoja Bulgariaan

2 tuntia 21 min sitten

Lastinkäsittelylaitteita valmistava Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Helsingissä ja Tampereella sekä Varsinais-Suomessa Raisiossa ja Kaarinassa.Toukokuussa aloitetut yt-neuvottelut on saatu päätökseen.

Taustalla ovat yrityksen pyrkimykset säästää tukitoimissa kymmeniä miljoonia euroja. Lisäksi rahoituksen sekä henkilöstö- ja tietohallinnon hoitoa siirretään Cargotecin uuteen palvelukeskukseen Sofiaan, Bulgariaan.

Suomessa työpaikkojen vähennykset saadaan päätökseen ensi vuoden kuluessa, yhtiö arvioi. Sillä on Suomessa noin 950 työntekijää. Kaikkiaan sen palkkalistoilla on 11 000 ihmistä. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 3,5 miljardia euroa.

Humalassa kelkkailusta tuomittu korkea poliisivirkamies irtisanoutui Lapin poliisilaitoksesta

2 tuntia 24 min sitten

Rattijuopumuksesta ja virkarikoksesta tuomittu Lapin poliisilaitoksen korkea poliisivirkamies on irtisanoutunut itse virastaan.

Lapin poliisilaitos kertoo irtisanoutuneen poliisivirkamiehen olevan vapailla siihen saakka kunnes hän jää eläkkeelle marraskuussa. Poliisilaitoksella ei ole siten tarvetta aloittaa poliisivirkaan liittyviä toimenpiteitä rikostuomion johdosta.

Korkea poliisivirkamies ajoi toukokuussa humalassa poliisin moottorikelkalla ja poliisin virka-asussa Käsivarren erämaassa. Lapin käräjäoikeus tuomitsi hänet tiistaina rattijuopumuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistuksiin sekä ajokieltoon syyskuun alkuun asti.

Työkaveri lomailee enemmän kuin sinä: iskikö lomakateus? Yrittäjäpariskunnan kesäloma kestää viikon

2 tuntia 38 min sitten
Mistä on kyse?
  • Lomakateus voi olla tuttu ilmiö esimerkiksi yrittäjille tai pätkätyöläisille.
  • Kateus saa alkunsa vertailusta.
  • Loma tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjesta: palautua fyysisesti ja henkisesti.
  • Kajaanilainen Kopsan yrittäjäpariskunta ei paljoa lomia pidä, mutta kateus toisten lomia kohtaan iskee harvoin.

Jos yrittäjäpariskunta Mika ja Hanna Kopsa kilpailisivat aurinkoisuudesta Suomen kesän kanssa, selviytyisivät he voittajina.

On torstai-iltapäivä, ja pariskunta työskentelee omistamansa huoltoaseman tiskin takana Kajaanissa. Asiakkaat saavat iloisia tervehdyksiä: kuulumisia vaihdellaan ja hymy on herkässä.

Tuskinpa kovin moni arvaa, että pariskunta on viimeksi lomaillut kunnolla kahdeksan vuotta sitten.

– Meillä oli silloin asuntovaunu ja kiersimme kaksi viikkoa Suomea ristiin rastiin, Mika muistelee.

Jos ihminen kadehtii, niin se voi luoda kielteistä vuorovaikutusta kadehtijan ja kadehditun välille. Susanna Lundell

Se oli aikaa ennen yrittäjyyttä. Sittemmin lomat ovat olleet lyhyitä. Pahimmillaan muutaman päivän kesässä.

Vaikka asenne on kohdillaan, aina toisinaan takaraivossa koputtaa pieni kateus – varsinkin, jos kuulee ihmisten viiden viikon lomista.

– Milloin itse pääsisi olemaan saman ajan ilman, että tarvitsisi stressata mistään? Mika pohtii.

– Väsyneenä voi joskus totta kai tuntua, että sellainen pätkä lomaa voisi tehdä hyvää, mutta sitten voi katsoa peiliin. Että tämä on tietoinen valinta, ja taas mennään hyvällä mielellä ja linjalla, joka on valittu, Hanna Kopsa jatkaa yhteistä ajatusta.

Lomaakin voi kadehtia

Lomakateus voi olla tuttu ilmiö esimerkiksi yrittäjille tai pätkätyöläisille. Kesälomaa ei ole ollenkaan tai sitä on hyvin vähän. Samaan aikaan kollegat ja ystävät pitävät useiden viikkojen lomia.

Pätkätyöläisillä tilanne voi olla se, että yhden määräaikaisen sopimuksen päättäessä loma maksetaan rahana. Täten lomapäivät katoavat. Toki kesälomat voivat aina herättää kateutta myös esimerkiksi ajankohtien suhteen.

Kateutta työyhteisöissä tutkinut Susanna Lundell tunnistaa ilmiön. Hän on itsekin työskennellyt pätkätyöläisenä, mutta ei itse ole kokenut lomakateutta.

Jos kokee epäoikeudenmukaista kohtelua, on yksi ratkaisu ottaa asia esille työpaikassa. Tämä voi kuitenkin olla hankalaa riippuen työyhteisöstä tai omasta asemasta työpaikalla.Heidi Hannukainen / Yle

Ihmisten kateus kohdistuu moniin asioihin. Lundell muistuttaa, että kateus ja kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ovat eri asioita.

– Miksi ei myös lomiakin voi kadehtia? Jos itsellä ei ole mahdollisuutta lomailuun, ja kollegalla tai naapurilla on enemmän lomaa kuin itsellä, Lundell pohtii.

Kateus saa alkunsa vertailusta. Ihminen kokee itsensä vähemmän onnekkaaksi kuin henkilön, johon vertaa omaa tilannettaan.

– Kateus on kielteisten tunteiden vyyhti. Jos ihminen kadehtii, niin se voi luoda kielteistä vuorovaikutusta kadehtijan ja kadehditun välille, Lundell sanoo.

Asenne on tärkeä

Asenne toistuu yrittäjäpariskunta Kopsan puheissa usein. Yrittäjänä pitää olla valmis siihen, että maksettuja lomia ei ole. Kaikki menee omasta pussista.

– Jos yrittäjä haluaa pitää lomaa, niin pitää olla joku tilalle hoitamaan työt, Mika tiivistää.

Laittaisimme jo lähtiessä lentokentällä puhelimet kiinni ja olisimme omalla perheellä ilman vastuuta ja velvollisuuksia. Hanna Kopsa

Käytännössä loman pitäminen maksaa yrittäjälle kaksinkertaisesti, koska ei ole itse paikalla. Työsuhteessa sen sijaan lomailusta maksetaan.

Yrityksessä on onnellinen tilanne, sillä luotettavia työntekijöitä löytyy. Huoltoaseman voi tarvittaessa jättää heidän hoteisiinsa.

– Olemme sanoneet, että ongelmatilanteissa saa käyttää maalaisjärkeä. Jos ongelma on liian vaikea, niin olemme lomallakin puhelimen äärellä läpi vuorokauden, Mika sanoo.

Hanna Kopsan mukaan on rikkaus, että yrittäjiä on kaksi, eikä yksi.Kimmo Hiltunen / Yle

Hanna Kopsa tähdentää, että yrittäjyydellä on puolensa. Alun perin pariskunta oli päättänyt alkaa yrittäjiksi, kun Hannalla oli ollut haastava päivä palkkatöissä.

Yrittäjänä arkea pystyy esimerkiksi suunnittelemaan joustavammin. Työajan pystyy määrittelemään paremmin: mitä haluaa tehdä ja milloin.

Vaikutuksia hyvinvointiin

Pitkillä työputkilla on vaikutuksia hyvinvointiin. Loma tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjesta: palautua fyysisesti ja henkisesti.

Suomen yrittäjien hyvinvointibarometristä selviää, että päätoimisista yrittäjistä joka viides piti vuoden aikana alle viikon lomaa. Kysely tehtiin vuonna 2014 ja siihen vastasi noin 1 400 henkilöä.

Esimerkiksi usko omaan työssä jatkamiseen oli yhteydessä lomaviikkoihin. Ei yhtään lomaa pitäneistä 61 prosenttia uskoi työssä jatkamiseen, kun 3–6 viikkoa lomaa pitäneistä 86 prosenttia uskoi voivansa jatkaa kahden vuoden kuluttua nykyisessä työssä.

– Jos ihminen ylipäätään tekee pitkää työviikkoa- ja päiviä, eikä pidä lomaa, niin koskaan ei tapahdu palautumista. Sen seurauksena ihmisen voimavarat alkavat pikkuhiljaa ehtyä, sanoo tutkija Susanna Lundell.

Kyllä se on rikkaus, että olemme tässä kahdestaan ja pystymme jakamaan työtä sekä vastuuta. Hanna Kopsa

Myös sosiaalinen elämä ja harrastukset saattavat unohtua. Tämä taas vaikuttaa jaksamiseen. Arjessakin tulee kuitenkin palautua, muistuttaa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

– Ei kolmen viikon kesälomakaan tee autuaaksi, jos vuoden muut 49 viikkoa ovat täyttä putkea työn ympärillä. On tärkeää, että kuormitus ei kasaudu liialliseksi arjessa, Laitinen sanoo.

On rikkaus yrittää yhdessä

Kopsan pariskunta kertoo, että jaksamista helpottaa toisen tuki. Jos ei jaksa, niin toinen voi tehdä pidempää päivää. Tosin myös työntekijöille voidaan tarjota enemmän työtä.

– Kyllä se on rikkaus, että olemme tässä kahdestaan ja pystymme jakamaan työtä sekä vastuuta. Mutta toki sitä on kuitenkin toisinaan väsynyt, Hanna Kopsa sanoo.

Sosiaaliset suhteet puolestaan hoituvat työpaikalla, sillä siellä on jatkuvasti sosiaalinen, ja Kopsien ystävät tulevat sinne tervehtimään pariskuntaa. Usein työpäivän jälkeen Kopsat ovatkin niin uupuneita, ettei ihmisiä edes välttämättä jaksaisi nähdä.

Mika ja Hanna Kopsa pitävät lomallakin puhelimet päällä.Kimmo Hiltunen / Yle

Yrittäjäystävien kanssa kuulemma puhutaan aina toisinaan lomien pitämisestä. Esimerkiksi siitä, että pystyykö niitä pitämään.

– Ei ole kuitenkaan tullut vastaan, että joku olisi kateellinen tai vahvasti musertunut sen takia, että ei ole sitä kesälomaa tai ei pysty pitämään sitä kuin pätkissä, Mika toteaa.

– Kyllähän se on edelleen kaikilla se asennoituminen. Kaikki tietävät, mihin ovat lähteneet, Mika jatkaa.

Tänä kesänä ympäri Suomea

Tänä kesänä pariskunta pääsee matkustamaan viikon ajan ympäri Suomea jälleen asuntovaunussa koko perheen voimin.

Aluksi käydään ristiäisissä Etelä-Suomessa, jonka jälkeen matkaa jatketaan sinne, missä aurinko paistaa. Ilman suunnitelmia.

Unelmien loma olisi kuulemma esimerkiksi Espanjassa oman perheen kanssa.

Jos yrittäjä haluaa pitää lomaa, niin pitää olla joku tilalle hoitamaan työt. Mika Kopsa

– Laittaisimme jo lähtiessä lentokentällä puhelimet kiinni ja olisimme omalla perheellä ilman vastuuta ja velvollisuuksia, Hanna Kopsa sanoo.

Tunne olisi rentouttava, jopa vapauttava. Siitä on vuosikausia, kun pariskunta on viimeksi saanut rentoutua ilman, että arjesta on täytynyt huolehtia.

– Ei oikein osaa kuvitellakaan tunnetta tällä hetkellä, Mika Kopsa sanoo.

Ahkera yrittäjä, Mika Kopsa, palkittiin vuonna 2016 yhtenä Kainuun aktiivisimmista.

Lue lisää:

Syvin kateus alkaa toisen onnesta – "On sietämätön tunne, että minullakin pitäisi olla tuo"

"Noin kaunista naista minä en ammu" – Veljekset kirjoittivat isovanhempiensa uskomattomasta rakkaustarinasta kansanoopperan

3 tuntia 23 min sitten

Kansanoppeera Kitusuon Sofia vie katsojan vuoden 1918 Vilppulaan sisällissodan sekasorron ja vaihtuvien rintamien väliin. Kaiken keskellä roihuaa vilppulalaisen torpan tyttären Sofian ja venäläisen tataarisotilaan Paul Karakulkan rakkaus.

Kyseessä on käsikirjoittajien Tapio ja Seppo Parkkisen isovanhempien tarina.

– Halusimme kertoa sen, koska se on niin uskomaton tarina, Mäntän jäähallissa nähtävän esityksen käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Parkkinen sanoo.

Sofian mieli kesti sen kaiken keskellä, että hän joutui syytetyksi eikä ymmärtänyt, mistä häntä syytettiin. Siitäkö, että hän rakastui? Tapio Parkkinen

Rakkaustarina on täynnä dramaattisia käänteitä niin oopperassa kuin tosielämässäkin: Sofia tulee raskaaksi, rakastavaiset joutuvat eroon ja Sofia tuomitaan kuolemaan venäläisten kanssa vehkeilystä.

Tapio Parkkinen kertoo, kuinka Sofia välttyi teloitukselta viime hetkellä vuonna 1918.

– Sofia oli jo montussa ja kiväärimiehet valmiina. Yhtäkkiä ampumisen merkin antava valkoinen upseeri pyysi Sofian luokseen ja kysyi: Oletko sinä Kitusuon Sofia?

Sofia vastasi myöntävästi.

– Sitten tulivat nämä kuuluisat lauseet, joita äiti monesti toisti. “Noin kaunista naista minä en ammu. Mene kotiisi”, Parkkinen jatkaa sukutarinaa.

Esityksessä on useita joukkokohtauksia, joissa nähdään muun muassa paikallisia kuoroja.Jani Aarnio / Yle

Sofia tapasi Paulin Karakulkan vielä kesällä 1918 Tampereella, jonne hän pyöräili runsaat 100 kilometriä. Hän kertoi olevansa raskaana. Paul kehotti nimeämään mahdollisen tyttölapsen oman isoäitinsä Olga Marian mukaan.

– Joulukuussa syntynyt tyttö sai nimekseen Olga Maria. Ja se on meidän äiti, Tapio Parkkinen kertoo.

Rakkaustarina ei saanut täydellisen onnellista loppua, sillä Karakulka joutui palaamaan Venäjälle.

Rakkaustarina mielettömän sodan keskellä

Mänttä-Vilppulassa perjantaina 30. kesäkuuta ensi-iltansa saavan kansanoopperan libretto perustuu todellisiin tapahtumiin, dokumentaariseen aineistoon ja arkistomateriaaliin. Tutkimustyö alkoi jo kymmenkunta vuotta sitten.

– Tämä tarina on ollut meidän suvussa. Äiti on aina kertonut, miten Karakulkaan tutustuminen tapahtui. Veljeni Seppo teki siitä 2003 Yleisradiolle kuunnelman ja siitä on otettu rakenne tähän kansanoopperaan.

Sopraano Ulla Paakkunainen, apulaisohjaaja ja kansanoopperassa näyttelevä Maria Svan ja käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Parkkinen.Jani Aarnio / Yle

Sodasta kauhuista huolimatta tarinan viesti on lämmin.

– Rakkaus voittaa kaiken, Tapio Parkkinen toteaa.

– Se oli ihan käsittämätöntä. Punaiset ja valkoiset eli esimerkiksi naapurin pojat taistelivat vastakkain. Sofian mieli kesti sen kaiken keskellä, että hän joutui syytetyksi eikä ymmärtänyt, mistä häntä syytettiin. Siitäkö, että hän rakastui?

Ammattilaisten ja harrastajien yhteisponnistus

Sofia Kitusuon roolissa nähdään sopraano Ulla Paakkunaista ja Paul Karakulkana baritoni Olli Tuovinen. Paulin armeijakaveria esittää oopperalaulaja Jukka Romu.

Vajaan kymmenen ammattilaisen rinnalla nähdään noin 70 harrastajaa lähiseudulta. Ryhmä on koottu muun muassa kuoroista, soittajista, maahanmuuttajista, harrastajateatterilaisista ja sirkuslaisista.

– Nämä lähiseudun ihmiset ovat ihan keskeisessä roolissa. Tuntuu siltä, että täällä on vesijohtovedessä kulttuuriuutetta, tuottaja Tapio Holopainen kehuu esityksessä mukana olevia paikallisia.

Nuoret sirkuslaiset, mm. Sawsan Saadoun ja Oskari Katajamäki Mäntän Nuorisosirkuksesta elävöittävät kansanoopperan tataarikohtauksia.Jani Aarnio / Yle

Nuoret sirkuslaiset elävöittävät tataarien tarinoita.

– Minä pyöritän nutturassa hulahulavannetta. Se ei ole yhtään hankalaa, jos on hyvä nuttura keskellä päätä, kertoo Sawsan Saadoun Mäntän Nuorisosirkuksesta.

Nämä lähiseudun ihmiset ovat ihan keskeisessä roolissa. Tuntuu siltä, että täällä on vesijohtovedessä kulttuuriuutetta. Tapio Holopainen

Kansanoopperan musiikissa liikutaan mahtipontisista marsseista herkkiin, rakkauskohtauksia säestäviin lauluihin.

– Tämä ei ole ooppera siinä mielessä, kun perinteisesti käsitetään. Sen vuoksi eteen on laitettu kansan-sana, Tapio Parkkinen sanoo.

Oopperalaulajien ja oopperakuoron osuuksien lisäksi esityksessä kuullaan esimerkiksi vanhoja valkoisten ja punaisten lauluja sekä tataarilauluja. Uutta musiikkia esitystä varten ovat säveltäneet Jorma Panula ja Erlend Jantsikene.

Baritoni Olli Tuovisen näyttelemä Paul Karakulka joutuu lopulta lähtemään rakkaansa luota takaisin kotimaahansa Venäjälle.Jani Aarnio / Yle

Lässytätkö lapsellesi? Jatka vain, sillä hoivakieli on hyödyllistä – "Rikas tunneilmaisu opettaa kieltä paremmin"

3 tuntia 44 min sitten
Mistä on kyse?
  • Lässyttäminen, eli hoivakieli on puheterapeutti Helena Haapsamon mukaan hyväksi lapsen kielen kehitykselle.
  • Älylaitteet saattavat häiritä lapsen ja vanhemman vuorovaikutustilanteita.

Kun vastaan tulee suloinen eläin tai pieni lapsi, muuttuu puhetyyli usein automaattisesti hempeämmäksi. Lässyttämiseksikin sitä voi kutsua.

Toisissa se aiheuttaa ärsytystä, kun taas toisille se on luontevin tapa kommunikoida. Joillakin saattaa olla jopa sellainen ajatus, että lässyttäminen saattaa hidastaa lapsen puheen kehitystä.

Puheterapeutti ja kasvatuspsykologian maisteri Helena Haapsamo sanoo, että lässyttäminen, eli niin sanotulla hoivakielellä puhuminen, on hyödyllistä pienelle lapselle.

– Ihan pikkuvauvalle on tärkeää, että puhe mukautetaan lapsen tasoon. Ja että puheessa ilmaistaan myös tunteita.

Hoivakielen yksi ominaispiirre on se, että lapselle oiotaan vaikeita äänteitä ja sanoja. Henrietta Hassinen / Yle

Pienelle lapselle puhuessa kasvonilmeet ja intonaation muutokset ovat usein voimakkaita ja samat sanat toistuvat usein. Tiede-lehden artikkeli kertoo tutkimuksesta, jossa vastaavien ominaisuuksien on todettu kasvattavan lapsen sanavarastoa.

Haapsamo kertoo, että tällaisella puhetavalla myös lapsen tunneilmaisu, tunneskaala, sekä varhaiset vuorovaikutustaidot laajenevat.

– Useiden tutkimusten mukaan ne lapset, joiden vanhemmat käyttävät pienen lapsensa kanssa rikasta tunneilmaisukieltä, oppivat kieltäkin paremmin.

Myös sosioemotionaaliset taidot olivat vastaavissa tapauksissa parempia, Haapsamo kertoo. Kyseiset taidot ja kielenkehitys kulkevat usein käsi kädessä.

Lässyttäminen oppimisen tukena

Lässyttäminen ei saa opettaa lasta ääntämään sanoja väärin. Hoivakielen tyypillisiin ominaisuuksiin kuuluukin Haapsamon mukaan se, että oiotaan vaikeita äänneyhtymiä.

– Jos lapsi sanoo esimerkiksi allo, kun hän tarkoittaa palloa, niin vanhempi sitten sanoo, että joo siellä on pallo. Silloin vanhempi toistaa sitä oikeaa mallia automaattisesti.

– Hoivakieltä ei kuitenkaan käytetä koko lapsen valveillaoloaikaa, joten oikeita kielen ja puheen malleja tulee esiin ihan tavallisessa arkielämässä.

Äly- ja muut laitteet vievät nykyään todella paljon aikaa kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Helena Haapsamo

Hoivakielelle ei sinänsä ole Haapsamon mukaan mitään ikärajaa, mutta se saattaa aiheuttaa toki kummastusta siinä vaiheessa, jos lapsi on jo esimerkiksi kouluikäinen.

– Jokainen vanhempi kuitenkin oppii itse mukauttamaan oman puhetapansa lapsen kehitystason edetessä.

Älylaitteet häiritsevät vuorovaikutusta

Liiallinen lässytys ei kuitenkaan ole se, mikä Haapsamoa huolettaa. Hänen mielestään vuorovaikutuksen väheneminen lapsen ja vanhemman välillä on vakavampaa.

– Kommunikaatio on muuttunut sillä tavoin, että äly- ja muut laitteet vievät nykyään todella paljon aikaa kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

Esimerkiksi hän nostaa ruokailutilanteen, jolloin vanhemmat antavat usein lapselleen älypuhelimen ruokailun ajaksi viihdykkeeksi.

– Jos lapsi viihdyttää itseään koko ajan siinä koneen äärellä ja sitten laitetaan vaan ruokaa suuhun, niin sehän ei ole yhteinen jaettu hetki. Ne jaetun hetken tilanteet ovat tosi tärkeitä lapsen kielen oppimisen ja ylipäänsä kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta, Haapsamo toteaa.

Haapsamon mukaan ruokailutilanteet lapsen ja vanhemman kanssa ovat yhteisiä jaettuja hetkiä, joita ei tulisi häiritä älylaitteilla tai televisiolla. Sarita Blomqvist / Yle

Älylaitteilla voi Haapsamon mukaan olla lapsen kehityksen kannalta hyödyllisiä pelejä. Niitä tulisi kuitenkin käyttää vain leikkitilanteissa, eivätkä ne saisi korvata vuorovaikutusta.

– Vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on ensisijaista selviytymisen kannalta, hän toteaa ja jatkaa,

– Älylaitteita ei tarvita ihan pienten lasten kanssa. Voidaan leikkiä muitakin leikkejä, ja aina välillä voi olla tabletillakin. Vuorovaikutusta ne eivät kuitenkaan saa häiritä.

Haapsamon mielestä ihan pienten lasten ei tarvitse olla älylaitteilla. Ja jos laitteita käytetään, eivät ne Haapsamon mukaan saisi koskaan häiritä vuorovaikutusta.

Vuorovaikutuksen pohja on nimenomaan toisen käytöksen peilaamisessa ja tulkitsemisessa, sekä läsnäolossa. Helena Haapsamo

Lapselle kannattaa Haapsamon mukaan ylipäätään aina puhua paljon eri tilanteissa ja nimetä asioita. Kun lapsi haluaa olla vuorovaikutuksessa, niin hänen tarpeisiinsa pitäisi vastata.

– Kieltä opitaan tietenkin muissakin ympäristöissä kuin lapsen ja vanhemman välisissä suhteissa, mutta pohja vuorovaikutukseen luodaan ihan varhaisessa vaiheessa.

– Vuorovaikutuksen pohja on nimenomaan toisen käytöksen peilaamisessa ja tulkitsemisessa sekä läsnäolossa.

Bluesmiehet nappasivat yhteiskuvan maailman kuuluisimman kitaran kanssa – "Puistobluesin hienoimpia hetkiä"

4 tuntia 11 min sitten
Mistä on kyse?
  • Puistoblues-festivaalia on järjestetty Järvenpäässä yhtäjaksoisesti vuodesta 1978.
  • Tapahtuma tehdään täysin vapaaehtoisin voimin. Vuosittain talkoolaisia on noin 550.
  • Tapahtuman 40-vuotisen historian aikana pääkonsertissa ovat esiintyneet muun muassa John Lee Hooker, Bo Diddley, B.B. King, Santana, ZZ Top sekä Buddy Guy.
  • Tänä vuonna Puistoblues järjestetään 28.6.–2.7. Pääkonsertin tähtiä ovat SF Blues, Micke Björklöf & Blue Strip, North Mississippi Allstars, Agents feat. Vesa Haaja ja kaverit sekä Little Steven & The Disciples of Soul.
  • Valokuvaaja Pertti Nurmen Puistoblues-kuvia on nähtävillä lounaskahvila Tyynissä 4.7. saakka.

Lauantaiaamupäivä, ensimmäinen heinäkuuta vuonna 2000. Mustarunkoinen, metalliosiltaan kullanhohtoinen Gibsonin kitara kiiltelee auringossa Järvenpään Puistobluesin päälavan takana, asuntovaunun vieressä.

Kitara ei ole mikä tahansa, vaan bluesin suurmiehen B.B. Kingin nimikkomalli, Gibsonin valmistama "Lucille". Toimittaja-muusikko Esa Kuloniemi, silloinen festivaalijohtaja Mika Sikström sekä valokuvaaja Pertti Nurmi häärivät uteliaina ympärillä.

Nurmi muistaa tilanteen ainutlaatuisuuden: yksi maailman tunnetuimmista soittimista tönöttää kosketusetäisyyden päässä. Saisikohan siitä napattua kuvan?

– Menin juttelemaan näiden B.B:n hoviherrojen kanssa ja sain kuvausluvan sillä edellytyksellä, kieli poskessa, että kuvaisin myös heidät, Nurmi kertoo.

Myös Kuloniemi muistelee, kuinka Kingin kiertuehenkilökuntaan kuului ihminen, jonka tehtävä oli pitää Lucille kunnossa ja vartioida sitä. Kuvat saatiin otettua, ja hetkessä oli jotain niin koomista ja samalla taianomaista, että Kuloniemi nostaa sen hienoimpien Puistoblues-muistojensa joukkoon.

Lucillen tarina juontaa vuoteen 1949, jolloin B.B. King pelasti kitaransa tulipalosta.

Ensimmäisessä pääkonsertissa satoi vettä

Järvenpään Puistobluesin 40-vuotiseen historiaan mahtuu toki paljon muutakin kuin backstagella kiiltelevä kitara.

Muusikko Pepe Ahlqvist muistaa kaikkien aikojen ensimmäisestä pääkonsertista muutaman hersyvän yksityiskohdan.

– Sen muistan, että vettä satoi, ja paikalla oli ehkä joku 500 ihmistä. Meininki oli siitä huolimatta hieno, siitä se lähti!

Pepe Ahlqvist esiintyi jo ensimmäisessä Puistobluesissa, kesällä 1978.Vesa Marttinen / Yle

Harva muukaan muistaa ensimmäisestä tapahtumasta sen enempää. Valokuvia on säilynyt vähänlaisesti, ja tarinat tuppaavat vuosien myötä saavan ympärilleen bluesmiehen lisää.

Esiintyjät on sentään kirjattu muistiin: Ahlqvistin johtaman Chicago Overcoatin lisäksi lavalle nousivat Hemmin Verstas, Pekka Rechardt & Super Blues Band, Kojo, Jimi Sumén & The Housebreakers sekä Jukka Gustavson, Nono Söderberg & Eero Raittinen.

Uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä

40 vuodessa moni asia on muuttunut. Puistobluesin pääkonsertti on muutaman kerran paukuttanut yli 15 000 katsojan rajan. Välillä on tuskailtu vesisateessa ja välillä lannistuttu viranomaisten lupaviidakosta.

Moni asia on kuitenkin myös ennallaan: paikkana on edelleen Vanhankylänniemi, tapahtuma tehdään edelleen täysin talkoovoimin, ja päälavalle kipuaa juhlavuoden kunniaksi jälleen Pepe Ahlqvist. SF-Blues-kokoonpanon kattaus kuulostaa häistä tutulta paketilta: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä.

Bluesia voi tarjoilla vaikka missä muodossa, kunhan sieltä erottuu se bluesfiilis. Esa Kuloniemi

– Meillä on monta solistia, joten meininki on varmasti monipuolista. Siellä on jotain tuttua ja jotain täysin uutta. Vierailijoina ovat Eero Raittinen ja Jukka Gustafsson, joten siitä tulee varmasti tanakka paketti, Ahlqvist sanoo.

Bluesin syvin olemus

Vuosien varrella Puistobluesin pääkonsertin lavalle on noussut vanhojen bluesmiesten ohella Santanan, Lynyrd Skynyrdin, John Fogertyn sekä ZZ Topin kaltaisia maailmantähtiä. Juhlavuoden päätähtenä nähdään Little Steven.

Radio Suomen Bluesministerinäkin tunnetun Esa Kuloniemen mukaan bluesin laveaan määritelmään mahtuu hyvin kaikki yllä mainitut – ja paljon enemmänkin.

– Blues on perimmiltään tietty tonaliteetti, tapa fraseerata. Se taipuu moneksi. Bluesia on levytetty jo yli sadan vuoden ajan, ja se on ollut aina myös pop-musiikkia. Bluesia voi tarjoilla vaikka missä muodossa, kunhan sieltä erottuu tietty bluesfiilis.

Pepe Ahlqvist on samoilla linjoilla: sinisessä riittää sävyjä.

– Ajattelen bluesin laajempana kokonaisuutena. Olen itsekin tehnyt musaa akustisella mies ja kitara -meinigillä, big band -kokoonpanon kanssa, rockmuusikoiden ja vaikkapa kansanpelimannien kanssa. Kuten Reino Helismaa aikoinaan runoili: Kaikessa soi blues!

Taikauskoinen iäkäs nainen heitti kolikoita lentokoneen suihkumoottoriin – ongelmia seurasi

4 tuntia 13 min sitten

80-vuotias kiinalaisnainen aiheutti ongelmia Shanghain Pudongin lentokentällä heittämällä kolikoita lentokoneen suihkumoottoriin.

Nainen oli nousemassa China Southern Airlinesin koneeseen, kun hän heitti yhdeksän kolikkoa kohti turbiinia.

Tilanteen nähneet muut matkustajat ilmoittivat asiasta koneen henkilökunnalle. Asiasta kirjoittaa muun muassa Shanghai Daily.

Koneeseen jo nousseita matkustajia pyydettiin poistumaan ja kone tutkittiin. Yksi kolikoista oli osunut moottoriin. Lento myöhästyi yli neljä tuntia.

Pidätetty iäkäs nainen kertoi heittäneensä kolikot taikauskon takia. Hän arvioi kolikoiden heiton tuovan turvaa lennolle.

Kolikot olisivat voineet aiheuttaa koneelle vakavia vahinkoja ja vaaratilanteen.

Sipilä: Sote-uudistus menee hyvään suuntaan, jos yhtiöittämisvelvoitetta ei ole

4 tuntia 22 min sitten
Mistä on kyse?
  • Pääministerin mukaan oli odotettavissa, että perustuslakivaliokunnalla on huomautettavaa soten valinnanvapauskokonaisuudesta.
  • Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan valinnanvapaus on poliittinen tavoite, yhtiöittäminen ei.
  • Sipilä uskoo, että esityksen ongelmat saadaan korjattua päivien tai viikkojen aikana.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus menee hyvään suuntaan, jos yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hänen mukaansa oli odotettavissa, että perustuslakivaliokunnalla on huomautettavaa soteen sisältyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eilen eduskunnassa, että pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukaista. Orpon mukaan yhtiöittäminen itsessään ei ole poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus on.

Pääministerillä on samanlainen käsitys yhtiöittämisasiasta kuin Orpolla. Sipilän mukaan kokoomuksen ja keskustan välisessä hallitusyhteistyössä ei ole ongelmia.

–  Me olemme sitoutuneet siihen, että valinnanvapauden palikka siellä on. Eihän kukaan ole kyseenalaistanut sitä valinnanvapautta sinänsä, eivät myöskään perustuslakiasiantuntijat, vaan joitakin yksityiskohtia. Nämä yksityiskohdat korjataan ja sillä hyvä, Sipilä sanoo STT:lle.

Sipilä jaksaa uskoa, että soten ongelmat ovat ratkaistavissa.

Valiokunnan tulevan lausunnon mahdollisiin muutosvaatimuksiin on valmistauduttu hyvin, Sipilä sanoo. Hän arvioi, että esityksen korjaukseen menee joitakin päiviä tai viikkoja. Kokonaisaikatauluun tällä ei Sipilän mukaan ole vaikutusta, sillä eduskunta käsittelee asiaa syksyn ensimmäisissä istunnoissa.

–  Nythän on kyse yhtiöittämisestä ja aikataulusta, ja ne saadaan kyllä korjattua nopeasti, Sipilä sanoo.

Maakuntavaalien aikataulusta ei arviota

Sipilän mukaan sote-uudistuksen toteutuminen tämän hallituskauden aikana ei ole vielä vaarantumassa. Kokonaisarvio aikataulusta tehdään valiokunnan lausunnon jälkeen.

–  Aikataulusta on keskusteltu poliittisesti paljonkin ja siihenhän tehtiin muutos lausuntokierrospalautteen perusteella. Jos vieläkin katsotaan, ettei se ole riittävää, niin sitäkin pitää vielä justeerata.

Sipilä ei vieläkään halua arvioida, pitääkö maakuntavaaleja lykätä.

–  Ei mennä asioiden edelle, vaan odotetaan perjantaihin.

Lue myös:

Analyysi: Mitä jää jäljelle kokoomuksen valinnanvapaudesta, jos soten "yhtiöittämispakko" poistuu – terveysyrityksiä käänne tuskin miellyttää

Sote-salamat lensivät kokoomuksen ja keskustan välillä – Uusi vaihtoehto kehotti molempia "laittamaan jäitä hattuun"

Vanhanen syyttää Risikkoa sote-puheista: "Voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi"

Parempi palkka houkuttelee pohjalaishoitajia keikkatöihin Norjaan tai Ruotsiin

4 tuntia 36 min sitten

Yhä useampi sairaanhoitaja lähtee Pohjanmaalta paremman palkan perässä Norjaan tai Ruotsiin.

Esimerkiksi Pietarsaaressa on kuluneen reilun vuoden aikana yleistynyt ilmiö, jossa sairaanhoitajat lähtevät Norjaan tai Ruotsiin keikkatöihin. Siellä hoitajille maksetaan parempaa palkkaa ja usein myös korvauksia asumisesta ja työmatkoista.

Osa keikkaa tekevistä työskentelee myös Pietarsaaressa Malmin sairaalassa, mutta osa saa elantonsa kokonaan keikkatöistä ulkomailla.

Epävarma tilanne ajaa ulkomaille

Paremman palkan lisäksi ulkomaiden mahdollisuudet houkuttelevat, koska pitkään kaavailtu sote-uudistus on luonut alalle epävarmuutta. Tehyn Seinäjoen aluetoimiston järjestöasiantuntija Britt-Louise Rosengård-Aspnäs vahvistaa, että sote-uudistus huolettaa hoitajia.

Tehyn Pietarsaaren ammattiosaston puheenjohtaja Kim Yli-Pelkola puolestaan sanoo, että Pietarsaaressa Norja ja Ruotsi houkuttelevat osittain Malmin sairaalan vähennysten vuoksi. Kun oman kaupungin työmahdollisuudet suppenevat, hoitajat haluavat päivittää osaamistaan ulkomailla.

Jussi Viitalan kolumni: Äly ei tarkoita järkevyttä

4 tuntia 43 min sitten
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Valtakunnan ykköslehdessä käytettiin hiljattain eräässä kirjoituksessa määritelmiä harkitseva älykkö ja analyyttinen intellektuelli asiayhteydessä, johon ne mielestäni sopivat erittäin huonosti.

Jäin miettimään, riittääkö korkea älykkyysosamäärä yksistään siihen, että henkilöä voi luonnehtia intellektuelliksi.

Mitä äly oikein on? Tunnettu kasvatustieteilijä Howard Gardner esitti jo 1983, että ihmisellä on useita eri tapoja käsitellä tietoa ja että nämä tavat ovat varsin riippumattomia toisistaan.

Häntä oli jäänyt kiusaamaan se, että ihmisten henkisiä kykyjä arvioitiin yksinomaan älykkyystestien avulla. Hän löysi lahjakkuusalueista kahdeksan eri tyyppiä, joista älykkyystesti mittasi vain yhtä eli kykyä matemaattiseen ja loogiseen ajatteluun. Niinpä esimerkiksi kielellistä, musikaalista, sosiaalista ja liikunnallista lahjakkuutta älykkyystestit eivät ottaneet lainkaan huomioon.

USA:n ilmavoimat joutuivat toisen maailmansodan aikana kamppailemaan aivan toisenlaisen älyn ominaisuuden kanssa.

Saadakseen mahdollisimman hyviä lentäjiä, he ottivat älykkyystestin tärkeäksi valintaperusteeksi. Se ei kuitenkaan vähentänyt tappioita. Oivallettiin, että tarvittiin lentäjiä, joiden liikkeitä vastustaja ei pystynyt ennakoimaan ja tätä ominaisuutta älykkyystesti ei mitannut.

Tutkijoille suurin yllätys oli, että korkea älykkyysosamäärä ei automaattisesti merkinnytkään korkeaa järkevyyttä

Muutama vuosi sitten radiosta tulikin arkisto-ohjelma, jossa sodanaikaiset suomalaiset lentäjä-ässät muistelivat menneitä. He totesivat, että tärkeintä oli oppia lentämään ”väärin”, jotta vastustaja ei pystyisi ennakoimaan koneen liikkeitä.

Esimerkiksi kaartotaistelussa lentäjä yleensä pyrkii ajamaan mahdollisimman kovaa saadakseen vastustajan kiinni. Eräs heistä kuitenkin kertoi oivaltaneensa, että jos ajaa hieman hitaammin, pystyy kaartamaan jyrkemmin ja saa vastustajan näin tähtäyslinjalle.

Tätä hyvän hävittäjälentäjän ominaisuutta sanotaan luovuudeksi. Se on kykyä katsella tuttuja asioita aivan uudesta näkökulmasta ja löytää uusia ratkaisuja, jotka näyttävät syntyvän ilman loogista harkintaa. Älykkyystestin mittaama kyky on konvergenttia – yhteen loogiseen ratkaisuun pyrkivää ajattelua. Luovuus taas edustaa divergenttiä ajattelua, joka on avoin erilaisille ratkaisuille aina tilanteen mukaan. Luovuutta on kuitenkin vaikea mitata objektiivisesti.

Toronton yliopiston emeritusprofessori Keith Stanovich työtovereineen törmäsi 1980-luvulla toisenlaiseen älyn ominaisuuteen, rationaalisuuteen eli järkevyyteen. Se on kykyä muun muassa ennakoida omien toimien seurauksia omien tavoitteiden kannalta ja kykyä ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät.

Tätä ominaisuutta voitiin tutkia objektiivisilla testeillä. Rationaalisuus koostuu paristakymmenestä osa-alueesta, joista suurin painoarvo on kyvyllä todennäköisyyksien arviointiin sekä tieteellisellä päättelyllä.

Tutkijoille suurin yllätys oli, että korkea älykkyysosamäärä ei automaattisesti merkinnytkään korkeaa järkevyyttä, vaan ominaisuudet olivat varsin pitkälle toisistaan riippumattomia.

Merkittävää huomiota aihe sai 2002 kun Daniel Kahneman sai taloustieteen Nobel-palkinnon ihmisten taloudellisten valintojen epärationaalisuutta koskevilla tutkimuksillaan.

Noin puolet USA:n Mensan jäsenistä uskoo astrologiaan, biorytmeihin ja UFO-miehiin

Stanovichin tutkimustulokset voi summata toteamukseen, että korkea älykkyysosamäärä yksinään on hyvin heikko suoja typeryyttä, mielen pimeyttä ja kelvottomia ratkaisuja vastaan.

Asian voi kääntää niinkin päin, että todella suuret ja laajalle vaikuttavat tyhmyydet vaativat tekijältään huomattavan korkeaa älykkyysosamäärää. Tyhmä ihminen tekee paljon pienemmän mittakaavan tyhmyyksiä kolhien useimmiten vain itseään.

Jonkun nimittäminen älyköksi tai intellektuelliksi vain korkean älykkyysosamäärän perusteella osoittaa huonoa arvostelukykyä. Intellektuelli ja tutkija tarvitsevat aina luovuutta ja tieteellisen ajattelun vaatimaa rationaalisuutta. Kansanvillitsijäksi pelkällä loogis-matemaattisella älyllä kyllä yltää.

Luovuuden ja rationaalisuuden merkitystä kuvannee se, että Nobel-palkinto on voitettu jopa lähellä keskiarvoa olevilla älykkyysosamäärillä. Toisaalta rationaalisuuden puutteesta taas seuraa se kanadalaisen tutkimuksen tulos, että noin puolet sikäläisen Mensan jäsenistä uskoo astrologiaan, biorytmeihin ja UFO-miehiin! Ja he kuuluvat siis älykkäimpään kahteen prosenttiin.

Suomen ja maailman merkittäviltä päättäjiltä toki toivoisi älyn, rationaalisuuden ja luovuuden lisäksi myös korkeaa moraalia ja heikomman lähimmäisen ymmärtämistä.

Jussi Viitala

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija. Viitalaa kiinnostavat eläimet ja ihmiset ja suhde luontoon.

Filosofi haluaisi lopettaa kalastuksen: ”Kalallakin on tunteet ja mieli”

5 tuntia 13 min sitten

– Kaloja on usein pidetty vesistöjen kasveina, mutta todellisuudessa niillä on mieli, aivan kuten koirillakin, eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofian dosentti Elisa Aaltola Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää.

Hän luettelee liudan ominaisuuksia, joita kaloista on viime vuosina tutkimuksissa löydetty: Kala tuntee kipua ja kärsimystä, mutta myös nautintoa. Kalat pystyvät kiintymään toisiin kaloihin yksilöinä ja osoittavat selkeää halukkuutta olla juuri tiettyjen kalojen seurassa. Kala voi stressaantua ja masentua, muistaa, oppia ja tuntea pelkoa.

Topi Tirri / Yle

Siksi Elisa Aaltola haluaa, että kalatkin otetaan vakavasti.

– Kalojen vakavasti ottaminen vaatii sitä, että niiden mieli tunnistetaan. Meidän ei tulisi pitää kaloja konemaisina, kasvimaisina järven resurssina, vaan kiinnittää huomiota siihen, että niilläkin on omat kokemuksensa ja tarpeensa, hän sanoo.

Kala käyttää työkaluja

Samaa vakuuttaa eläinten käyttäytymistä tutkiva evoluutiobiologi ja tiedetoimittaja Helena Telkänranta kirjassaan Millaista on olla eläin? Hänen yhteenvetonsa on, että kalana oleminen on nykytiedon valossa aito kokemus.

Aaltola on samoilla linjoilla. Hän kertoo, että kalat seuraavat muiden kalojen käyttäytymistä ja oppivat niiltä saalistustekniikoita ja -tapoja. Ne osaavat käyttää jopa työkaluja: esimerkiksi erilaisia kiviä simpukoiden avaamiseen tai vaikkapa puhaltaa hiekkaa kohtiin, jotka haluavat paljastaa kiven pinnalta.

– Jotkut kalat, kuten pallokalat, osaavat myös rakentaa todella häikäiseviä kosintakuvioita hiekkaan. Kuviot ovat hyvin symmetrisiä ja monimutkaisia, ja kala ylläpitää niitä jopa päivien ajan ahkerasti käyttäen kaiken energiansa kuvion säilyttämiseen, Aaltola maalailee.

Looginen ja leikkisä

Hän uskoo tutkimuksiin vedoten, että kalat osaavat järkeillä asioita loogisesti. Osaamisrepertuaariin kuuluu myös leikkiminen ja se, että kalat kykenevät tuntemaan iloa.

Yle / Topi Tirri

– Kyllä kaloja voi pitää aika erinomaisina taidoiltaan, jos niitä vertaa vaikka koiriin tai kissoihin. Jotkut kalatutkijat ovat innostuneet tästä ja väittäneet, että kalat saattavat päihittää inhimillisessä älykkyydessä meidän yleisimmät lemmikkieläimet, Aaltola kertoo.

– Meillä on ehkä jopa narsistinen taipumus olettaa, että ainoastaan itsemme näköiset ja meitä muistuttavat olennot voivat omata mielen. Tälle ei tietenkään ole tieteellistä perustaa ja kalat ovat tästä hyvä osoitus, hän jatkaa.

Hidas tukehtuminen kuoliaaksi

Elisa Aaltolan mielestä tilanne voisi olla toinen, jos kalat olisivat söpöjä, karvaisia olentoja. Hän muistuttaa, että söpöyden puute ei ole peruste jättää kaloja moraalisen huomion ulkopuolelle.

– Miltä tuntuisi, jos koiria tukehdutettaisiin kuoliaaksi ja niiden suupielet revittäisiin irti isoilla koukuilla? Se, että kala on eri näköinen kuin koira ei tietenkään tarkoita, etteikö se pystyisi tuntemaan kipua.

Elisa Aaltolan mukaan kala kokee hitaan tukehtumiskuoleman, kun se nostetaan järvestä saaviin tai veneen pohjalle. Tukehtumiseen liittyy voimakasta lihas- ja elimistötuhoa, ja tukehtuminen saattaa kestää jopa kahdeksan minuuttia.

– Kalat todellakin tukehtuvat siihen veden puutteeseen, eli eivät enää saa happea. Jopa pään irti leikkaamisen jälkeen kalojen aivoissa tapahtuu minuuttien ajan toimintoja.

Topi Tirri / Yle

– Me otamme muiden eläinten lopettamisen vakavasti eläinsuojelulaissa, mutta kalojen kohdalla tähän ei olla kiinnitetty juuri mitään huomiota, Aaltola pohtii.

Kalakin on yksilö

Hänen mielestään kalastaminen rikkoo eläinsuojelulain henkeä, koska kaloille tuotetaan kipua ja kärsimystä.

– Voidaan perustellusti puhua siitä, että kalakin on yksilö. Tosiasiat tukevat väitettä. Emme enää usko maapallon olevan litteä. Samalla tapaa meidän tulisi seurata tosiasioita myös kalojen kohdalla ja tunnustaa, että kaloilla on se mieli, Aaltola sanoo.

Itse hän ei syö kalaa ja näkisi mielellään yhteiskunnan, jossa kalastamista ei enää ole.

– Kun tiedetään, että jollakin eläimellä on mieli, niin sen eläimen elämää ei tulisi riistää, ellei se ole välttämätöntä oman hyvinvoinnin kannalta. Kalastaminen ei ole välttämätöntä meille, meillä on muitakin ravinnon lähteitä.

– Tieto nyt tällä hetkellä vaatii sitä, että myös kalat otetaan vakavasti, Elisa Aaltola summaa.

Näitä suomalainen ostaa kylmänä kesänä: Elokuvia, etelänmatkoja, käsityötarvikkeita ja jäätelön perhepakkauksia

5 tuntia 17 min sitten

Miten epävakainen ja kylmä kesäsää vaikuttaa suomalaisen kulutukseen ja ostoksiin? Kysyimme kaupan ja matkailun asiantuntijoilta.

Pakettimatkoilla kova suosio

Halpoja äkkilähtöjä ei tänä keväänä ja kesänä ole ollut saatavilla. Matkat ovat menneet kuin kuumille kiville.

Aurinkomatkojen, Tjäreborgin ja TUI:n mukaan kesä–heinäkuulle on tarjolla lähinnä yhdensuuntaisia lentoja ja yksittäisiä valmismatkoja. Myös elo- ja syyskuun matkojen myynti on ollut vilkkaampaa kuin viime vuonna.

Jos vielä haluaa etelän lämpöön, kannattaa käyttää reittilentoja tai varata pakettimatka vasta koulujen alkamisen jälkeen elokuulle – tosin nyt varataan innolla jo talvimatkojakin, matkatoimistoista kerrotaan.

Jäätelö ostetaan suurpakkauksissa

Jäätelön myynnissä kylmä kesä näkyy ennen kaikkea jäätelökioskeilla, kahviloissa ja kesätapahtumissa.

– Puikot, tuutit ja irtojäätelö eivät mene kaupaksi niin hyvin kylmällä säällä. Onneksi jäätelöä myydään muulloinkin, eli kesäkuukaudet eivät pelkästään ratkaise vuosittaista myyntiä, Froneri Finlandin eli entisen Nestlén toimitusjohtaja Johanna Sewón-Kievari toteaa.

Yhtiön Turengin-tehtaalla valmistetaan nyt tavallista kesää vähemmän jäätelöä kylmyyden vuoksi, mutta jos tulee äkkihelle, tuotantoa voidaan lisätä nopeastikin.

S-ryhmän mukaan jäätelön kotipakkauksia on kuitenkin myyty alkukesällä jopa enemmän kuin viime vuonna. Kauppojen pakastealtaiden kerta-annospakkaukset taas ovat herkempiä säälle, ja niiden myynti on ollut viime vuotta heikompaa.

Grillimakkaratkin ovat käyneet kaupaksi viime vuotta heikommin.Seppo Sarkkinen / Yle Hellevaatteet etelänlomalle kannattaa ostaa Suomesta

Hellevaatteet ovat jääneet alkukesällä kauppojen hyllyille. Kaupat pyrkivätkin tyhjentämään varastot alennusmyynneillä, jotta vaatteet eivät jää kokonaan myymättä.

Kaikki sesongin kesävaatteet on laitettava alennukseen viimeistään heinäkuun puolessa välissä, koska koulun alkuun tarkoitetut vaatteet pitää olla rekeissä elokuun alussa.

– Alet eivät koskaan ole voitollista toimintaa eli tappiota syntyy, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen sanoo.

Loikkasen mukaan vaatteita myytiin tänä keväällä enemmän kuin aiempina keväinä.

– Nyt sitten kävi taas näin.

Jos yllätyshelle iskisi, isoilta kaupoilta ja ketjuilta löytyisi varastosta vielä myytävää. Isoilla liikkeillä on tehokkaammat hankintaketjut – ne siis voisivat saada pieniä kauppoja nopeammin nopeasti uutta tavaraa toimittajilta, Loikkanen kertoo.

Kauppakeskuksiin suojaan sateelta

Kaupan kannalta sää on monessa mielessä psykologinen kysymys.

Viileä ja tuulinen sää houkuttelee lomakansaa kauppakeskusten suojiin. Helle taas voi vaikuttaa niin, että lomalainen ei malta lähteä sisätiloihin tuhlaamaan rahojaan.

Käsityötarvikkeita on ostettu alkukesästä enemmän kuin viime vuonna.Pixabay Heinäkuussa kesä alkaa jo loppua

Jokaisella viileällä päivällä on väliä, koska ne lyhentävät kesää myös ihmisten mielikuvissa. Heinäkuussa suomalainen jo miettii, kannattaako kesähankintoja enää tässä vaihessa tehdä.

Viimeistään heinäkuun puoliväliin mennessä paitsi vaatteita myös esimerkiksi tuulettimia tai puutarhakalusteita ja -tarvikkeita voi saada isolla alennuksella, jos helteitä ei sitä ennen saada. Muuten kausitavara jää tukkimaan kaupan varastoja.

Puutarhanhoidon sijaan kutimet esiin

Sisäpuuhasteluun liittyvien tavaroiden kauppa kuitenkin käy. Esimerkiksi S-ryhmä on myynyt aiempaa vilkkaammin esimerkiksi käsityötarvikkeita. Puutarhanhoidon sijaan moni ottaa kutimet esiin.

– Hieman yllättäen myös elokuvatallenteet ovat tehneet aiempaa paremmin kauppansa. Fyysisten tallenteiden myynti on ollut yleisesti ottaen laskussa, mutta nyt ihmiset ilmeisesti katsovat sisällä leffoja, S-ryhmän kodin ja viihteen valikoimajohtaja Ville Vahla sanoo.

Koska esimerkiksi isojen marketien valikoimasta suuri osa on tuontitavaraa ulkomailta, tilausten peruminen ja muuttaminen äkkinäisesti säämuutosten mukaan on hidasta. Kylmän kesän tykötarpeita on kuitenkin ollut hyvin saatavilla.

– Ei ole ollut sadevaatteiden saatavuusongelmia, Vahla sanoo.

Sadevaatteiden myynti on vetänyt hyvin.Pixabay Turistit paikkaavat suomalaisia ravintoloissa

Terassikeleillä on suuri merkitys myös ravintoloille ja turismille.

– Alkukesällä ihmiset ovat kaupungeissa. Sitten he matkustavat ja menevät maaseudulle ja muualle. Alkukesän myynti on tavallaan menetetty kaupunkien näkökulmasta, matkailu- ja ravintola-alaa edustavan MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi sanoo.

Toisaalta ulkomaalaisia turisteja on aiempaa enemmän. Se kompensoi Peltoniemen mukaan terassikelien puutetta.

Haastatelluilta ei herunut arvioita kehnon sään takia menetetyistä tuloista – voihan loppukesän helle vielä paikata tappioita.

Sivut