Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 31 min 48 s sitten

Poliisi epäilee Turun kaupunginsairaalan tulipaloa tahallaan sytytetyksi

52 min 38 s sitten

Poliisi epäilee, että perjantai-iltana Turun kaupunginsairaalan rakennuksessa sattunut tulipalo oli sytytetty tahallaan. Poliisi on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.

Tulipalo tuhosi osan Kunnallissairaalantiellä toimivasta erikoissairaanhoidon klinikasta. Rakennuksen numero yhdeksän tiloissa toimii muun muassa psykiatrian poliklinikka.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan tulipalo sai alkunsa toimistohuoneesta.

Klinikka toimii vain päivisin, joten tulipalossa ei loukkaantunut ketään, pelastuslaitokselta sanotaan.

Pelastuslaitoksen mukaan osa rakennuksesta saadaan takaisin käyttöön maanantaina.

Leipäjonossa odottava Katrin: ”Elämiseen tarvitsee 1000 euroa kuussa” – Saksassa jo joka kymmenes työssäkäyvä on köyhä

1 tunti 25 min sitten
Kuuntele lisää radiosta: MAAILMANPOLITIIKAN ARKIPÄIVÄÄ

Kuuntele Yle Areenasta tai suorana lähetyksenä lauantaisin Yle Radio 1:ssä klo 12.10 ja Radio Suomessa klo 14.03

FRIEDRICHSHAIN. Jonossa ollaan jo hieman malttamattomia. Ruoan jakelu on myöhässä, ja kirkon sivuovi, josta jokainen saa kohta vuorollaan astua sisään, on edelleen visusti kiinni.

Laib und Seele -leipäjono on yksi 42 ruoanjakelupaikasta, joita kirkko ja berliiniläinen yleisradioyhtiö RBB pyörittävät vähäosaisille Saksan pääkaupungissa. Kuukaudessa arviolta 50 000 ihmistä saa järjestön kautta ruoka-apua.

– Tänne tulevilla on liikaa rahaa, jotta kuolema korjaisi, mutta liian vähän, jotta summalla voisi oikeasti elää, ruokaa odottava Katrin kuvailee.

40-vuotias Katrin on käynyt leipäjonossa pari vuotta, mutta toivoo uuden koulutuksen tuovan taas säännöllisemmät tulot.Anna Saraste / Yle

40-vuotias seisoo kirkosta hieman sivummalla ja nauttii lämmittävästä syysauringosta.

"Tänne tulevilla on liikaa rahaa, jotta kuolema korjaisi, mutta liian vähän, jotta summalla voisi oikeasti elää"

Hän tekee pätkätöitä elokuva-alalla, mutta jää sinkun kuukausituloillaan alle 900 euroon, jonka takia hän on oikeutettu leipäjonon avustukseen.

– Laadukkaaseen elämään tarvitsisi ainakin tuhat euroa kuussa. Jostain vaatteetkin pitäisi maksaa, ja puhelinliittymästä ei voi luopua, jos työkeikoista soitetaan, Katrin kuvailee.

Laib und Seele -ruoanjakelupiste avaa ovensa kerran viikossa. Ruoat kerätään seitsemästä lähikaupasta ja ajetaan aamulla kirkon tiloihin, jossa ne lajitellaan jakoa varten.

Leipäpusseja lähetyksestä pöydille mätkivä Barbara Gretz on tehnyt jakelutyötä vapaaehtoisena reilun 10 vuoden verran.

Barbara Gretz lajittelee aamun ruokalähetyksen antimia. Hän on tehnyt vapaaehtoistöitä Leib und Seele -järjestössä yli 10 vuotta.Anna Saraste / Yle

– Alun perin apua hakivat ainoastaan eläkeläiset. Nyt joukossa on myös keski-ikäisiä ja opiskelijoita, Gretz kertoo.

Saksassa moni jakaa hänen huolensa siitä, että töissä olevat ihmisetkään eivät enää selviä arjen menoista. Arvioiden mukaan joka kuudennella saksalaisella on käytettävänään alle 870 euroa kuussa, joka lasketaan köyhyysrajaksi.

Kun Saksassa puhutaan köyhyydestä, puhuttavat kaksi asiaa: kutistuvat eläkkeet ja niin kutsutut työssäkäyvät köyhät. Kumpikin ryhmä on jo vuosia ollut kasvamaan päin.

Kuluneena kesänä Saksassa kohahdutti erityisesti tilasto, jonka mukaan niiden saksalaisten määrä, jotka työpaikasta huolimatta elävät köyhyysrajan alapuolella, on kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2014 mennessä: heitä on nyt yli 8 miljoonaa.

Työssäkäyväksi lasketaan henkilö, jonka työsuhde kestää yli kuusi kuukautta.

Tutkijat selittävät työssäkäyvien köyhien ilmiötä pätkä- ja puolipäivätöiden lisääntymisellä.

Tiedottaja Andreas Splanemann työskentelee Saksan toiseksi suurimmalle ammattiliitolle Ver.dille.Anna Saraste / Yle

– Myös kaupunki muuttuu. Täällä Berliinissä on esimerkiksi nyt paljon start up -yrityksiä, jotka eivät välttämättä tee ollenkaan työsopimuksia ja joissa töitä tehdään myös ilmaiseksi, tiedottaja Andreas Splanemann Ver.di-ammattiliitosta kertoo.

Splanemannin mukaan monilla palvelualoilla kasvatetaan tällä hetkellä työssäkäyvien köyhien määrää. Mukaan mahtuvat ravintola-ala, hotelli- ja majoitusala, kampaamot ja lentokentät, mutta riskiryhmään kuuluvat myös esimerkiksi vartijat ja poliisit.

Imatralla aukesi Suomen eteläisin ensilumenlatu – Katso missä kaikkialla pääset jo sivakoimaan

1 tunti 39 min sitten
Ensilumenlatuja SuomessaLaura Tolonen / Yle
  • Vuokatti urheiluopisto (avattiin10.10.)
  • Kontiolahti ampumahiihtostadion (avattiin 12.10.)
  • Kuopio Tahko (avattiin 13.10.)
  • Ruka (avattiin 13.10.)

Avataan lokakuussa:

  • Imatra 21.10.
  • Rovaniemi Ounasvaara 21.10.
  • Muonio Olos 23.10.
  • Jyväskylä 25.10

Avataan marraskuussa:

  • Savonlinna Tanhuvaara 4.11.
  • Kuopio Puijo 11.11.

Listalta saattaa puuttua joitain latuja.

Pohjois-Suomessa ensilumenlatuja on saatu jo auki, mutta nyt myös Etelä-Suomessa päästään sivakoimaan.

Viikonlopun kuiva ja kylmä ilmamassa helpottaa latujen avaamista. Yöpakkasia on ennustettu nyt eteläistä Suomea myöten. Imatralla latu saadaan auki hiihtäjille lauantaina.

Imatran latu on peräisin Saimaasta

Vuosi sitten syksyllä Imatran Urheilijat tykittivät suuret kasat lunta. Lumi säilöttiin yli vuoden ja nyt tuosta tykkilumesta on rakennettu Imatran Ukonniemeen noin viiden kilometrin mittainen ensilumenlatu.

Tykkilumi puoltaa paikkaansa, sillä se kestää varastoinnin luonnonlunta paremmin. Lisäksi tykkilumesta tehty latu säilyy keväällä pidempään hiihdettävänä.

Lunta tarvitaan kaikkiaan 20 000 kuutiometriä viiden kilometrin mittaisen hiihtoladun aikaansaamiseksi. Lumen latu on peräisin Saimaasta.

Maajoukkueet toivoteteaan tervetulleiksi

Imatran latu on vuosien aikana kasvanut huimasti pituutta. Nyt viiden kilometrin latu oli ensimmäisenä vuotenaan 2004 vain 500 metriä. Satsauksen toivotaan nostavan Imatran mainetta urheilukaupunkina.

– Valkovenäjän nuorten ampumahiihdon maajoukkue tulee tänne pitkälle leirille marraskuussa, kertoo Jukka Aallikko Imatra Base Camp Oy:stä.

Tommi Parkkinen / Yle

Poliisi: Veitsellä aseistautunut mies haavoittanut useita Münchenissä

1 tunti 49 min sitten

Veitsellä aseistautunut henkilö on haavoittanut useita ihmisiä Etelä-Saksan Münchenissä, kertoo poliisi.

Kukaan ei ole saanut hengenvaarallisia vammoja.

Focus Online -lehden mukaan mies on hyökännyt useiden ihmisten kimppuun ja haavoittanut heitä.

Tekijä on paennut paikalta. Poliisi kertoo Twitterissä, että tekijää etsitään "kaikkien saatavilla olevien poliisien voimin".

Münchenin poliisi kehottaa ihmisiä Rosenheimer Platzin aukion alueella ja muualla kaupungissa pysymään sisätiloissa.

Rosenheimer Platz sijaitsee Münchenin ydinkeskustan kaakkoispuolella lähellä Ostbahnhofin paikallisjuna-asemaa.

Poliisi kehottaa soittamaan hätänumeroon 110, jos epäilty tavoitetaan. Muuten ihmisiä pyydetään pysymään suojassa.

Poliisi kuvailee epäiltyä nelikymppiseksi mieheksi, joka pakeni paikalta mustalla polkupyörällä. Hänellä on harmaat housut ja vihreä verkkatakki sekä reppu.

Tekijän motiivista ei ole tietoa.

Asiasta kertovat Münchenin poliisi Twitterissä ja uutistoimistot Reuters ja AP.

Seuraamme tilannetta.

Espanjan hallitus aloitti kokouksensa Katalonian itsehallinnon rajoittamisesta

1 tunti 51 min sitten

Espanjan hallitus on aloittanut kokouksensa Katalonian tilanteesta pääministeri Mariano Rajoyn johdolla. Kokous pidetään Madridissa pääministerin virka-asunnolla Moncloan palatsissa.

Hallitus ilmoittaa Twitter-tilillään, että hallituksen ylimääräinen kokous on alkanut kello 10 Espanjan aikaa ja kokouksen jälkeen näytetään suorana lehdistötilaisuus.

Espanjan hallituksen odotetaan päättävän toimista, joilla rajoitetaan väliaikaisesti Katalonian itsehallintoa.

Lue lisää aiheesta:

Takaraja umpeutui: Katalonia ei peräydy – Espanja aikoo purkaa autonomiaa

Analyysi: Mitä Espanjan perustuslain pykälä 155 voi tarkoittaa?

Emilia Bottas hyppäsi hevosen selkään kolme vuotta sitten ja kisaa jo täysillä – nyt yksilöurheilija opettelee yhteistyötä ratsun kanssa

2 tuntia 4 min sitten

Tuusulalaisen täysihoitotallin käytävällä seisoo kookas, säkäkorkeudeltaan 180 senttimetriä oleva puoliverinen hevonen, jota Emilia Bottas harjaa keskittyneesti. Harmaa ruuna Joli v.d. Groenendyck on yksi Bottaksen omista hevosista.

Siron Bottaksen rinnalla hevonen on valtavan kokoinen, sen selkä on korkealla omistajansa päälaen yläpuolella. Utelias hevonen touhuaa kokoajan jotain.

– Joli on tällainen häärääjä, nyplää aina kaikkea. Hirveän kiltti. Kaikki hevoseni ovat tällaisia nalleja, naurahtaa Bottas.

Kesällä Emilia Bottas päätti, että uintiura on nyt tässä. Takana on kolmet olympialaiset ja lukematon määrä muita arvokisoja. Altaassa on tullut vuosien aikana kiitettävästi menestystä, mutta uran loppupuolella alkoi ilmetä erilaisia vaivoja.

– Olen jo melko vanha uimariksi ja tunsin, että on aika siirtyä johonkin toiseen lajiin. Olen saavuttanut uinnissa niin paljon ja alkoi olla erilaisia fyysisiä vaivoja. Päätös oli lopulta helppo.

Bottas valitsi uudeksi lajikseen esteratsastuksen, koska se on vauhdikas laji.

– Se sopii minulle paremmin kuin kouluratsastus. Tykkään mennä kovaa ja vauhdilla.

Johanna Talasterä / Yle

Emilia Bottas ei ollut lapsena hevostyttö, joten hän on taustaltaan hiukan erilainen ratsastaja kuin useimmat. Yleensä ratsastuksessa huipulle kivunneet ovat aloittaneet harrastuksen jo lapsena.

– Minulle uinti oli jo nuorena kaikki kaikessa ja panostin silloin siihen täysillä. Millekään muulle harrastukselle ei jäänyt aikaa.

Bottas on silti aina tykännyt hoitaa kavereiden hevosia ja kolme vuotta sitten hän aloitti ratsastuksen.

– Kävin ystäväni kanssa tallilla ja innostuin heti hevosista. Pian aloitin ratsastuksen ja kohta minulla oli ensimmäinen oma hevonen.

Ratsastus alkoi kevyemmillä maastolenkeillä, mutta laji vei mukanaan. Myös ratsastukseen on asetettu tavoitteita.

– Minulla on kova kilpailuvietti, joten olen todella tosissani ratsastuksessa. Aikomukseni on päästä lajissa niin korkealle kuin mahdollista.

Johanna Talasterä / Yle

Bottaksen elämä pyörii nyt hevosten ympärillä. Hänellä on kolme omaa hevosta, jotka asuvat suuressa täysihoitotallissa Tuusulassa.

8-vuotiaan Jolin lisäksi kilparatsuihin kuuluu vuotta nuorempi Obora's Jean eli Obo. Vanhin hevonen on 14-vuotias Grando II, joka on nykyään vain harrastekäytössä. Bottas kilpailee myös ystävänsä omistamalla 12-vuotiaalla Aristocrat-ruunalla.

Pääkaupunkiseudulla asuva Bottas huristelee tallille lähes päivittäin ja ratsastaa yleensä tallilla ollessaan ainakin pari hevosta. Talli on siisti ja täältä löytyy jopa solarium – hevosille siis.

Tallissa Bottas heittää tottuneesti satulan Jolin selkään ja puristaa satulavyön kiinni. Tarkoitus on ratsastaa maneesissa hiukan, vaikka oikeat treenit ovat vasta seuraavana päivänä.

– Arki kuluu nykyään pitkälti täällä. Jos ei ole todella kiire, päädyn aina tänne tallille.

Valmentaja löytyi sattumalta messuilta

Bottas valmentautuu esteratsastaja Mikael Wahlmanin johdolla. He tapasivat kolme vuotta sitten syksyllä Helsinki International Horse Showssa ratsastusvaatevalmistajan messuosastolla.

Bottas oli vasta aloittanut ratsastuksen, mutta hänellä oli jo sponsori, sama, joka löytyy myös Wahlmanin taustavoimista. Kaksikon kemiat kohtasivat ensitapaamisella.

– Olemme molemmat viettäneet paljon aikaa ulkomailla, jossa ilmapiiri on jollain lailla vapaampi. Meillä klikkasi heti hyvin, kertoo Mikael Wahlman.

Sen huomaa, koska parivaljakko nauraa paljon ja Bottaksen laittaessa kuntoon hevostaan tallin käytävällä, he heittelevät toisilleen kokoajan pientä herjaa. Välillä Bottas herkeää nauramaan niin kovasti, että Wahlman toteaa hänelle leikillisen tiukasti otsaa rypistäen "keskity".

– Tuo on ehkä yleisin sana, mitä Miksu sanoo minulle treeneissä. "Keskity", nauraa Bottas.

Johanna Talasterä / yle

Bottaksen kanssa saman ikäinen Wahlman on menestyvä kilparatsastaja, joka jo nuorena ratsastajana voitti Suomen mestaruuden senioreiden luokassa syksyllä 2011. Hollolalainen Wahlman ei yleensä opeta aloittelijoita ratsastamaan, mutta Emilia Bottaksen kanssa hän aloitti henkilökohtaisen valmennuksen ihan ratsastuksen alkeista.

– Aluksi kävimme läpi perusasioita kuten istuntaa, kuinka pysyy parhaiten tasapainossa keskellä satulaa, kertoo Wahlman.

Kolme vuotta on lyhyt aika kun ratsastuksen aloittaa alkeista. Valmennettavan kehityskaari uudella uralla onkin ollut huikea.

– Ratsastus on fiilislaji, joka perustuu tunteeseen ja moniin toistoihin. Emilia on edennyt todella nopeasti. Urheilijana hänellä on erinomainen kehonhallinta ja lisäksi suunnattomasti kunnianhimoa. Hän harjoittelee todella intensiivisesti.

Wahlman korostaa, että nopean edistymisen taustalla on nimenomaan huippu-urheilijan kurinalainen suhtautuminen harjoitteluun.

– Kaikki talvet on tehty ahkerasti töitä. Jos annan Emilialle jonkun harjoituksen, hän toistaa sitä yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes se sujuu hyvin.

Johannas Talasterä / Yle

Emilia Bottas taluttaa ratsunsa ulos tallista ja kapuaa selkään. Ruuna lähtee saman tien liikkeelle kohti maneesia.

– Kiire töihin, naurahtaa Wahlman.

Maneesissa ratsukko aloittaa kevyellä lämmittelyllä ja sen jälkeen hypätään matala este muutamaan kertaan. Wahlman seisoo keskellä maneesia ja antaa ohjeita.

– Aja sitä eteen enemmän, gallop, gallop, hän kehottaa ratsukkoa laukkaamaan.

Emilialla ja hänen miehellään formulakuljettaja Valtteri Bottaksella on kesämökki Nastolassa, joten kesällä Bottaksen hevoset asuivat jonkin aikaa Mikael Wahlmanin perheen omistamassa Korpikylän ratsastuskeskuksessa Hollolassa.

Talvella Wahlman ajaa pari-kolme kertaa viikossa Tuusulaan valmentamaan.

– Jos työtahti pysyy tällaisena, laitetaan treeneissä vaan nextiä leveliä ja varmasti Emilia pääsee vielä pitkälle, toteaa Wahlman.

Tällä kaudella Emiilia Bottas on kilpaillut ahkerasti kansallisella tasolla pääasiassa 110-sentin esteillä. Kausi on sujunut mukavasti: tuloksena on mm. sija kansalliselta tasolta 120-senttimetrin luokasta. Kesällä Bottas nappasi ruusukkeet Hangon Sea Horse Weekiltä Obolla ja Aristocratilla.

– On tosi tärkeää saada alle paljon hyviä ratoja ennen kuin esteitä korotetaan. Ei pidä yrittää liian paljon liian pian, pohtii Emilia Bottas.

Johanna Talasterä / Yle

Uinti on yksilölaji, mutta ratsastus on tiimityötä hevosen kanssa. Hyvään suoritukseen vaikuttaa sekä ratsastajan että hevosen kyvyt, motivaatio ja asenne.

Tämä onkin ollut Bottakselle haastavinta uudessa lajissa. On opittava lukemaan ja ymmärtämään hevosta, muuten ratsastuksesta ei tule mitään.

– Jos on huono päivä, ei kannattaisi ehkä nousta lainkaan satulaan. Useimmiten silloin mikään ei suju, koska hevonen vaistoaa heti, jos jokin on pielessä. Huonolla asenteella on turha yrittää tehdä yhteistyötä hevosen kanssa.

Valtteri käy tallilla, mutta ei juurikaan viihdy hevosen selässä

Valtteri Bottas ajaa F1-osakilpailussa Texasissa Austinissa samana viikonloppuna kun toisenlaiset hevosvoimat jylläävät Helsingissä jäähallilla Suomen suurimmassa vuosittaisessa ratsastustapahtumassa. Kumpikin kisaa siis tahollaan, mutta tottakai aviomies on hengessä mukana.

– Valtteri on innoissaan siitä, että minulla on uusi intohimo, teen tätä täysillä ja minulla on tavoitteita. Tietysti hän tukee mukana, kertoo Emilia Bottas.

Molempien arki pyörii oman kilpatallin ympärillä, mutta se ei ole pariskunnalle uusi tilanne. Aiemmin uinti otti Emilia Bottakselta paljon enemmän aikaa kuin ratsastus on toistaiseksi vienyt.

– Meillä on oikeastaan aina ollut tällaista. Silloin, kun me tapasimme, uin ammatikseni ja harjoitusmäärät olivat paljon kovemmat kuin tällä hetkellä. Kilpailukalenteri oli paljon tiiviimpi ja tavoitteet olivat ihan erilaiset kuin esteratsastuksessa nyt tällä tasolla on.

Emilia Bottas asuu Suomessa pääkaupunkiseudulla, mutta hän matkustaa ulkomaille katsomaan F1-osakilpailuja 3–4 kertaa vuodessa kuten ennenkin.

– Hevosilla on hyvä talli, jossa niistä pidetään huolta, jos olen vähän aikaa poissa.

Valtteri Bottas on Suomessa ollessaan käynyt myös hevostallilla.

– Valtteri piipahtaa joskus tallilla, aina kun ehtii. Mutta ei hän kovin usein käy, koska eipä tässä ole toiselle paljon tekemistä, jos ratsastan tallilla ollessani tuntikausia.

F1-tähti on kivunnut myös hevosen selkään pari kertaa.

– Valtteri on käynyt vanhimman hevoseni selässä, mutta ei liian usein. Kyllä ratsastus on ihan minun oma juttuni.

Hypättyään maneesissa esteen muutamaan kertaan, Bottas antaa hevosen ravata rennosti ja hevosen hengityksen tasaannuttua hän pysäyttää sen. Treenin päätteeksi Bottas nojautuu satulassa eteen ruunan kaulaa vasten ja taputtaa sitä kiitokseksi.

– Hyvä, hyvä. Sitten syömään, hän naurahtaa ja tarkoittaa hevosta, jolla on kohta päiväheinien aika.

Johanna Talasterä / Yle

Tällä viikolla Emilia Bottas ja Joli hyppäsivät tähän mennessä kovimmat kilpailunsa Helsinki International Horse Showssa. Lucky Winners -luokassa ratsasti nuoria lupauksia, joista osasta odotetaan tulevaisuuden tähtiä.

Keskiviikkona Emilia Bottas sai kaksi pudotusta eli kahdeksan virhepistettä. Ratsastus näytti hyvältä ja suoritus oli tasapainoinen. Hevonen oli hiukan väsyneen oloinen ja kenties siksi varomaton.

Valmentaja Mikael Wahlman kertoo, että keskiviikkona rata sopi Bottakselle teknisesti hyvin, mutta torstaina rata oli vaativampi. Silloin virhepisteitä kertyi 20 ja Emilia Bottas oli tuloslistalla viimeinen hyväksytyn suorituksen saanut.

– Keskiviikkona Emilia ratsasti omalla tasollaan, mutta ratsastuskokemukseensa nähden hän suoriutui radasta myös torstaina hyvin. Kokemustahan sieltä haettiin, joten tavoite saavutettiin, koska maaliin tultiin, sanoo Wahlman.

Emilia Bottas on aiemmin ollut urheilijana yksin paineen alla ja kestänyt tilanteet hyvin. Wahlmanin mukaan tilanne on erilainen, kun kuvassa on mukana hevonen, joka saattaa jonkin verran jännittää isolla areenalla.

– Kisarutiinia tulee koko ajan lisää. Talvella edessä on treeneissä paljon uusia juttuja. Ensi vuonna meillä on jo ihan eri tavoitteet.

Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomesta on tullut EU:n keskinäisten turvatakuiden kiihkein kannattaja

2 tuntia 16 min sitten

Suomi ajaa nyt pontevasti jäsenmaiden keskinäistä turvatakuulauseketta EU:n puolustusyhteistyössä. Brysselin EU-huippukokouksessa Sipilä kehui, että Suomi sai neuvotteluissa sisällytettyä mukaan yhteistyöhön viittauksen Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeeseen.

Pääministerin EU-erityisavustajan Riikka Pakarisen mukaan Suomi haluaa, ettei yhteistyössä puhuta pelkästään puolustusteollisuudesta vaan esimerkiksi kriisinhallinnasta. Se on kansallekin tutumpaa.

Viittauksen saaminen mukaan ei ollut läpihuutojuttu. Osa jäsenmaista vastusti.

– Sanamuoto on vahva, jos se otetaan kirjaimellisesti, Pakarinen arveli syyksi.

Lissabonin sopimuksen avunantolauseke kuuluu: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen."

EU-virkamiehen mukaan asia on periaatteellisesti merkittävä. Poliittisella tasolla Suomi voi saada paremmin tukea jäsenmailta.

Suomessa korostetaan, ettei avunantolauseketta voi pitää Naton artikla 5:n tapaisena keskinäisenä turvatakuuna. Suurin osa jäsenmaista on Natossa, eikä halua päällekkäisiä rakennelmia.

Suomi oli kapinakenraali

Aina Suomi ei ole ollut innokas turvatakuiden kannattaja. Kun EU:n perustuslakia laadittiin 2003, Suomi vastusti lauseketta.

Suomen neuvottelijana oli Teija Tiilikainen, joka on nykyään Ulkopoliittisen instituutin johtaja. Hänen mukaansa asia tuli mukaan yllättäen, eikä siihen ollut varauduttu. Naton artiklaa 5 muistuttava lauseke oli uusi tilanne.

Tiilikaisen mukaan pelättiin, että Nato-maat tahtovat lähentyä EU:ssa toisiaan ja muodostaa oman suljetun sisäpiirin.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) jarrutti pykälää. Suomesta puhuttiin jopa kapinakenraalina. Suomen lisäksi muut liittoutumattomat maat Ruotsi, Itävalta ja Irlanti karsastivat velvoittavaa lauseketta.

Tiilikaisen mukaan taustalla ei Suomessa ollut kuitenkaan pelkoa, että Venäjä hermostuisi pykälästä.

– Venäjällä ei ole EU:n kanssa kylmän sodan historiaa kuten Naton kanssa. Venäjä ei pidä EU:ta uhkana kuten Yhdysvaltoja ja Natoa.

EU:lla ei myöskään ole sotilaallisia voimavaroja.

Suomessa saatettiin myös pelätä, että tiukan paikan tullen joudutaan puolustamaan vaikka Viroa, joka oli juuri liittymässä EU:hun. Avunannosta todettiin käytävillä, että villasukkia voidaan kyllä lähettää, mutta ei joukkoja.

Liittoutumattomien maiden mieliksi lausekkeeseen lisättiin viimeinen lause joidenkin maiden erityisluonteesta. Tiilikaisen mukaan lause viittaa varsinkin Itävaltaan ja Irlantiin. Itävallassa puolueettomuus on perustuslaissa ja Irlannille se on poliittisesti tiukka asia. Suomi ja Ruotsi ovat joustavampia.

Lausekkeen apu "kaikin käytettävissä olevin keinoin" tilalla oli alun perin sotilaalliset keinot. Jotkut sanoivat, että pykälää vesitettiin.

Ranska testasi pykälän toimivuuden

Perustuslaki ei tuolloin mennyt kansanäänestyksissä läpi, mutta sama pykälä palasi Lissabonin sopimukseen 2009. Asiasta ei syntynyt minkäänlaista keskustelua Suomen eduskunnassa tai muutoinkaan. Pelko Nato-maiden omasta kerhosta oli kadonnut. Suomessa valtaan oli noussut kokoomus.

Suomesta on nopeasti tullut avunantopykälän vankka kannattaja.

Pykälä joutui testiin vuonna 2015, kun Ranska pyysi apua terrori-iskun jälkeen.

Suomi alkoi jouduttaa lainsäädäntöä niin, että myös sotilaallinen avunanto toiselle maalle ja avun vastaanottaminen ovat mahdollisia.

Viime aikoina Suomi on aktiivisesti ollut tiivistämässä EU:n puolustusyhteistyötä. Ranskan ja Saksan pohjatyötä ovat puskeneet eteenpäin Espanja ja Italia sekä Belgia, Itävalta, Tsekki ja Suomi.

Vauvaa ei annettu ennen edes äidin hoitoon, nyt mukaan sairaalaan muuttaa myös isä – näin synnytykset ovat muuttuneet 50 vuodessa

2 tuntia 38 min sitten
Mistä on kyse?
  • 1960-luvulla tapana oli, että edes äidit eivät saaneet hoitaa vauvaa sairaalassa
  • 50 vuotta myöhemmin perhehuoneiden käyttö lisääntyy synnytyksissä jatkuvasti
  • Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa on yksi harvoista sairaaloista, joissa synnytyksen lisääntyvät soten myötä
  • Sairaalaan on parhaillaan rakenteilla uusi synnytysyksikkö

Kotkalainen Kati Muttonen on kolmen päivän ikäisen esikoisensa kanssa perinteisemmässä kolmen hengen vuodeosastohuoneessa. Tyttö nukkuu muovikaukakossa äitinsä sängyn vieressä. Äiti katselee tytärtään levollisena, kasvoilla on pieni ja onnellinen hymy.

– Toiveena oli, että isä on mukana ja että saamme rauhallisuutta synnytykseen.

Molemmat toiveet toteutuivat, vaikka perhehuonetta Muttoset eivät ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä valinneetkaan.

– Juttelin aiemmin synnyttäneiden tuttujen kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että ensisynnyttäjä voi saada paremmin vertaistukea, kun huoneessa on muitakin juuri synnyttäneitä.

– Ehkä sitten myöhemmin valitsemme perhehuoneen, jos lapsia tulee lisää, arvelee tuore äiti Kati Muttonen.

Sairaalassa kuin kotona

Kati Muttosen lisäksi moni muukin harkitsee perhehuoneidenkäyttämistä synnytyksen yhteydessä. Moni niitä on Kotkassa käyttänytkin, perhehuoneisiin on ajoittain ruuhkaa, mutta useimmiten tilat voidaan tarjota halukkaille.

Jatkossa synnytyksistä halutaan sairaaloissa tehdä entistäkin enemmän kodinomaisia. Tähän pyritään remontoimalla vuosikymmeniä vanhoja sairaaloita nykyajan vaatimusten mukaisiksi.

Syntyneiden määrä lokakuun 20. päivään mennessä Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Sairaala on yksi harvoista, joissa syntyy vauvoja tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna.Vesa Grekula / Yle

Esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa saa lähivuosina ajanmukaiset tilat, jotka helpottavat henkilökunnan työtä sekä vanhempien valmistautumista lapsiperheen arkeen jo sairaalassa.

Samalla sairaalahenkilökunnan rooli muuttuu kohti tehtäviä, joissa korostuu perheen tukeminen ja vierellä kulkeminen.

– Haluamme, että perheet voivat olla yhdessä omassa huoneessa ja opetella vauvan hoitoa jo sairaalassa, kertoo johtajaylihoitaja Pia Rantamäki Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Careasta.

Lastenhoitajat huolehtivat vauvoista yhdessä huoneessa ja äidit oleilivat keskenään toisessa huoneessa. Pia Rantamäki

Muutos on suuri verrattuna keskussairaalan alkuaikoihin. Tilat rakennettiin lähes viisikymmentä vuotta sitten.

– Silloin sairaalan lastenhoitajat huolehtivat vauvoista yhdessä huoneessa ja äidit oleilivat keskenään toisessa huoneessa. Kotiin lähtiessään äidit saivat kapalot mukaansa ja alkoivat siitä sitten harjoitella vauvojen hoitamista, kuvailee Pia Rantamäki aikaa, jolloin sairaala synnytysosastoineen rakennettiin.

Isien mukanaolo synnytyksissä alkoi yleistyä 1970-luvulla.

Remontin valmistuttua synnytyksiin liittyvät eri tilat saadaan lähelle toisiaan. Nykyisellään esimerkiksi synnytyssali, lastensairaala sekä vuodeosasto ovat eri puolilla taloa ja eri kerroksissa.

– Muutos on toiminnan kannalta merkittävä. Pelkästään välimatkat sairaalan sisällä lyhenevät huomattavasti. Vastasyntyneelle saadaan tarvittaessa kiireellistä hoitoa jatkossa nopeammin kuin nyt, sanoo Rantamäki.

Synnytysosastoja uudistetaan koko Suomessa

Suomessa on meneillään useita keskussairaaloiden synnytysyksiköihin liittyviä rakennushankkeita. Sosiaali-ja terveysministeriön mukaan suurin on Oulun yliopistosairaalassa. Lisäksi esimerkiksi Kainuu, Jyväskylä ja Mikkeli ovat rakentamassa kokonaan uusia keskussairaaloita, joihin tulee uudet synnytysyksiköt.

Suomessa voi tätä nykyä synnyttää runsaassa 20 sairaalassa. Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa on yksi harvoista, joissa synnytysten määrä lisääntyy tänä vuonna.

– Kymenlaakson tilanne synnytyssairaalana on erittäin valoisa. Tänne on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulta ja toistaiseksi mahtuu lisää synnyttäjiä, sanoo Pia Rantamäki.

Perhehoitomallia on jo harjoiteltu

Perhehoitomalli synnytyksissä ei ole aivan kokonaan uutta tai mullistavaa. Kymenlaakson keskussairaalassakin Kotkassa mallia on kokeiltu pienimuotoisesti jo parin vuoden ajan.

Tarjolla on ollut kolme perhehuonetta. Sellaisen saa käyttöönsä synnytyksen jälkeen, jos äidillä on mukanaan tukihenkilö, esimerkiksi puoliso, koko synnytyksen jälkeisen sairaala-ajan. Lisäksi on sitouduttava omatoimisuuteen lapsen hoidossa sekä perhehuoneen siisteydessä.

– Niistä tulee pääsääntöisesti hyvää palautetta. Perhehuoneet ovat sitä, mitä perheet nykyään haluavat, sanoo palvelutoiminnan esimies Reija Mylläri.

Juha Korhonen / Yle

Myös itse synnytykseen liittyen uudistuksia on luvassa.

Synnytyssalin hoitotyössä mukana olevan Paula Järvisalon mukaan henkilökunnalla on jo mielessään mitä uudistuva synnytys Kotkassa voisi olla.

– Meille on tulossa sinne paremmat mahdollisuudet käyttää vettä eli uusiin tiloihin saadaan mahdollisesti amme ja muitakin erilaisia pehmeämpiä kivunlievitysmenetelmiä, kertoo lähiesimiehenäkin työskentelevä Järvisalo.

– Henkilökunta on mukana uusien synnytystilojen suunnittelussa ja toiveita on otettu huomioon. Myös meidän asiakkaamme ovat hyvin aktiivisia. He ovat kiinnostuneita omasta hoidostaan ja kertovat toiveitaan, joita pyritään viemään suunnittelussa eteenpäin.

Kotkan synnytysyksikön uudisrakennus valmistuu vuonna 2019. Koko sairaalaremontti kestää vuoteen 2023 saakka.

Investointi maksaa yli 150 miljoonaa euroa.

Espanjan hallitukselta ratkaiseva askel tänään: Katalonian itsehallinnon rajaaminen voi laukaista levottomuuksia

2 tuntia 45 min sitten

Espanjan hallituksen on määrä päättää lauantaina aamupäivällä Katalonian itsehallinnon rajoittamisesta.

Senaatin on hyväksyttävä hallituksen suunnitelma, jotta se saa lainvoiman. Espanjan pääoppositiopuolue sosialistit on ilmoittanut tukevansa hallituksen toimia senaatissa.

Hallituksen odotetaan ottavan käyttöön perustuslain pykälän 155. Sen nojalla valtio voi ottaa lakia rikkovan autonomisen alueen hallintaansa.

Espanjalaismediat pitävät todennäköisenä sitä, että Katalonian itsehallinto perutaan väliaikaisesti ja Carles Puigdemontin aluehallinnon ministerit erotetaan viroistaan. Pykälä 155 ei oikeuta itsehallinnon täydelliseen perumiseen.

Espanjan vastaavat ministerit ovat valmiina ottamaan vastuulleen omaan hallinnonalaansa kuuluvat Katalonian asiat, kertoo sanomalehti El País. Vallanvaihto tapahtuisi lauantaina 28. lokakuuta, päivä sen jälkeen kun senaatin odotetaan hyväksyvän hallituksen toimet.

155 ja 1 714 euron summia nostettu

Barcelonan kaduille odotetaan satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksia, mikäli Espanja toteuttaa pyrkimyksensä rajoittaa väliaikaisesti Katalonian itsehallintoa.

Vastakkainasettelu Kataloniassa on kärjistynyt itsenäisyyskysymyksen ympärillä.

– Perheiden sisällä on mielipide-eroja, ja kollegojen kesken ei enää puhuta asiasta. Puolesta-vastaan -asetelma on kärjistynyt, Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo Barcelonasta.

Ihmiset jonottivat nostamaan mielenosoituksena rahaa Sabadell-pankin automaatista 20. lokakuuta.Lluis Gene / AFP

Useat ihmiset ovat mielenosoituksellisesti nostaneet 155 euron summan pankeista, jotka ovat siirtäneet pääkonttoreitaan pois Barcelonasta kriisin takia. 155 euron summa viittaa symbolisesti perustuslain rajoittamispykälään.

Jotkut ovat nostaneet jopa 1 714 euron summia. Ne liittyvät vuoteen, jolloin Espanjan joukot valtasivat Barcelonan.

Vaalit tammikuuksi?

Espanjan hallitus on kertonut, että Kataloniaan on harkinnassa ylimääräiset aluevaalit. Sosialistit haluavat vaalit El Paísin mukaan tammikuuksi, pääministeri Mariano Rajoy kuuden kuukauden sisällä.

Katalonian aluehallinto vastustaa vaaleja ja on sitä mieltä, että keskushallinnolla ei ole oikeutta järjestää niitä.

Vuosisatojen ajan kyteneen kiistan viimeisin vaihe alkoi 1. lokakuuta, kun Kataloniassa järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä.

90 prosenttia äänestäjistä liputti itsenäisyyden puolesta, mutta vaalien äänetysprosentti jäi 43:een. Espanjan perustuslakituomioistuin julisti kansanäänestyksen laittomaksi.

Aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont ei ole antanut selkeää vastausta siihen, julistautuiko Katalonia itsenäiseksi vai ei.

Lue lisää aiheesta:

Takaraja umpeutui: Katalonia ei peräydy – Espanja aikoo purkaa autonomiaa

Analyysi: Mitä Espanjan perustuslain pykälä 155 voi tarkoittaa?

Sinisten Terho: Jätämme presidentinvaalit väliin – "emme asetu muiden ehdokkaiden taakse"

3 tuntia 13 s sitten

Sininen tulevaisuus-yhdistys jättää ryhmänä ensi vuoden presidentinvaalit väliin. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan ryhmällä on tällä hetkellä niin paljon tekemistä uuden puolueen perustamisessa, että he jättävät tulevat vaalit väliin.

Puolueeksi rekisteröityvä Sinininen tulevaisuus on vajaa viikko sitten jättänyt tarvittavan määrän kannattajakortteja puolueeksi rekisteröitymistä varten.

Puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan yhdistys ei aio asettua ryhmänä muiden ehdokkaiden kannalle.

– Edustajamme voivat äänestää ketä katsoo sopivaksi ja painottaa omaa linjaansa, Terho kertoo päätöksestä Ylen Ykkösaamussa.

Sampo TerhoYle

Presidenttivaaleja varten ryhmittymän pitäisi kerätä kannattajia valitsijayhdistystä varten. Valitsijayhdistys voi asettaa vaaleihin ehdokkaan. Puolue on juuri kerännyt 5 000 kannattajaa puoluetta varten, mutta yhdistystä varten nimiä tarvitaan nelinkertainen määrä.

Sirkka-Liisa, 74, on ruokkinut ravimiehet ja jakanut välillä neuvojakin – "Olen minä niitä tässä vähän koulinut"

3 tuntia 9 min sitten

Sirkka-Liisa Toivonen on omistanut jo 25 vuoden ajan Seinäjoen raviradan lähellä olevan lounasravintola ja kahvila Aisakellon. Mukana ravintolan toiminnassa ovat olleet vuosien varrella sisarukset perheineen aina lapsenlapsia myöten. Vuodet ravintolassa ovat kuluneet nopeasti, Toivosen mukaan jopa liiankin nopeasti.

Yksi ajanjakso on nyt päättymässä: Aisakello sulkee ovensa ravi-ihmisten harmiksi marraskuun alussa. Toiminta siirtyy täysin Seinäjoella Minimanin yläkertaan.

– Ikä rupeaa sanomaan tehtävänsä. Enhän mä tästä luovu, vaan tämä siirtyy toiseen paikkaan. Surullisin mielin kyllä siirrytään toiseen paikkaan, 74-vuotias Toivonen kertoo.

Aisakello sulkee ovensa raviradan vierelläMerja Siirilä / Yle

Paikan siirtyminen muualle on jokapäiväisessä keskustelussa asiakkaiden kanssa. Haastattelunkin aikana vakiasiakkaat päivittelevät, mihin nyt mennä kahville. Toiveissa olisi, että myös raviradan vieressä oleva paikka saisi jatkajan. Asiakkaita paikassa on riittänyt, erityisesti ravien aikaan.

25 vuotta on pitkä aika ravintolalle. Mikä siihen on syynä, että paikka on menestynyt?

– Jaa, mä veikkaan, että mun hyvä ruoka ja hyvä palvelu, Toivonen kertoo.

Aisakellossa näkyy hevosaiheinen sisustusMerja Siirilä / Yle Eläimiä kohdellaan paremmin nykypäivänä

Suuri osa Aisakellon kävijöistä on aktiivisia hevosihmisiä. Tämä näkyy sisustuksessa, sillä ravintolan seiniä koristavat monet hevosmaalaukset ja -valokuvat. Raviradan tallialueen ravintolasta on muodostunut ohjastajien kantapaikka, jonne saavutaan ravien aikanakin.

Toivonen kertoo itsekin olevansa hevosihmisiä, vaikka aivan raviradan katsomossa häntä ei olekaan tavattu. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän tietäisi mitä raviradalla tapahtuu. Se onkin saanut hänet ohjeistamaan raviohjastajia ja pitämään hevosten puolta.

– Niitä ei saa lyödä, se on minun ensimmäinen neuvo. Olen minä niitä tässä vähän koulinut, Toivonen kertoo topakasti.

Keskusteluita vuosien varrella Toivonen on käynyt monien ohjastajien kanssa. Yksi jääräpäisimmistä on menestynyt raviohjastaja, joka sai Sirkka-Liisalta viestiä tallille.

– Lähetin hänelle viestiä, että sanokaa hänelle, että hän ei saa kohdella hevosta noin. Hän tuli minun kanssani ihan henkilökohtaisesti keskustelemaan ja sen jälkeen hän ei ole lyönyt hevosta, Toivonen kertoo.

Toivonenkin kiittelee, että hevosia kohdellaan nykypäivänä hyvin. Hän uskoo, että vaikka siirtyykin raviradan vierustalta pois, ei hän hevosia hylkää. Kun hevoskärpänen puree, ei siitä pääse eroon.

Tutkijat: Pablo Neruda ei kuollutkaan syöpään – Salamurha on edelleen mahdollinen selitys

3 tuntia 42 min sitten

Chileläinen kirjallisuuden Nobel-palkittu, runoilija ja diplomaatti Pablo Neruda ei menehtynyt syöpään, kuten hänen kuolemansa virallinen selitys on kuulunut.

Kansainväliset oikeuslääketieteen asiantuntijat ilmoittivat perjantaina, että eturauhassyöpä ei ole Nerudan kuolinsyy.

Tutkijat eivät kyenneet kuitenkaan määrittämään sitä, murhasiko diktaattori Augusto Pinochetin hallinto Nerudan.

– Meillä ei ole lopullista johtopäätöstä eikä varmuutta, että kuolemaan olisi osallistunut kolmansia osapuolia, tutkintaa johtava tuomari Mario Carroza kertoo.

Pablo Neruda kuoli vuonna 1973 alle kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sotilasjohtaja Augusto Pinochet kaappasi vallan sosialistipresidentti Salvador Allendelta. Runoilija oli kuollessaan 69-vuotias.

Hän kuoli santiagolaisella klinikalla, jossa hänen eturauhassyöpäänsä hoidettiin. Samalla klinikalla kuoli myös entinen presidentti Eduardo Frei, mikä vahvisti epäilyjä Nerudan murhasta.

Neruda oli Chilen kommunistipuolueen aktiivi ja oli suunnitellut pakoa Meksikoon, josta hän olisi johtanut vastarintaa Pinochetin hallinnon kaatamiseksi.

Nerudan entinen autonkuljettaja Manuel Araya väitti vuonna 2011, että Nerudalle oli annettu mystinen pistos rintakehään juuri ennen hänen kuolemaansa. Nobelistin ruumis kaivettiin ylös vuonna 2013 myrkytysepäilyjen selvittämiseksi.

Tutkijat löysivät ruumiista bakteereja, joita tutkitaan nyt Kanadassa ja Tanskassa. Ne voivat tuoda lisävalaistusta asiaan.

– Selvitämme, ovatko ne laboratoriossa tuotettuja bakteereja, joita olisi voitu viljellä biologiseksi aseeksi, tutkija Aurelio Luna sanoo.

Tutkijaryhmään kuuluu 16 tutkijaa Euroopasta, Etelä- ja Pohjois-Amerikasta.

Uusnatsistinen vastarintaliike ja sen vastustajat osoittavat mieltä Tampereella – paikalle odotetaan satoja

3 tuntia 45 min sitten

Mieltänsä osoittavat uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike, joka kokoontuu Laukontorilla sekä Tampere ilman natseja -niminen ryhmä, jonka tilaisuus on Keskustorilla. Yhteensä keskustaan odotetaan aamupäivästä alkaen satoja ihmisiä.

Kaikki mielenosoitusporukat ovat keskustelleet poliisin kanssa pelisäännöistä. Poliisin tavoitteena on, että molemmat ryhmät osoittavat mieltään omissa paikoissaan, eikä kohtaamisia tule. Torien välimatka on reilut 200 metriä.

– Pyrimme siihen, että kaikilla olisi turvallista ja yleinen järjestys säilyy, kertoo ylikomisario Harri Nojonen.

Poliiseja on tullut töihin Tampereelle noin 200. Tarvittaessa määrää Nojosen mukaan lisätään.

Pohjoismainen vastarintaliike on ilmoittanut haluavansa myös marssia. Mahdolliset reitit ja ajankohdat tarkentuvat vasta aamupäivän aikana.

– Järjestyksen ja turvallisuuden johdosta voimme rajoittaa mielenosoitusaluetta tai reittiä jota kuljetaan. Jos syyllistytään laittomuuksiin eikä noudateta poliisin ohjeita, meillä on mahdollisuus keskeyttää tapahtuma. Lähdemme kuitenkin siitä, että kaikki sujuu hyvin, Nojonen sanoo.

Alun perin Tampereella piti olla kolme erillistä mielenosoitusta. Yksi ilmoituksen tehneistä mielenosoituksen järjestäjistä perui kuitenkin perjantaina poliisille tekemänsä ilmoituksensa.

Poliisihallitus on hakenut vastarintaliikkeen lakkautusta. Vastarintaliike ajaa kansallissosialistista valtiota Pohjoismaihin. Se on avoimen rasistinen. Oikeudenkäynti on ensi viikolla.

Otimme selvää, miksi jätevettä päästetään puhdistuslaitoksilta luontoon: "Muita keinoja ei kovien sateiden aikaan ole"

4 tuntia 5 min sitten

Vantaanjoki liplattaa läpi koko Uudenmaan. Sen varrella on kauniita pelto- ja lehtomaisemia, uimarantoja, isoja teitä ja pieniä teitä, siltoja ja peräti 50 koskea.

Melkein 100 kilometriä pitkä joki saa alkunsa eteläisestä Hämeestä, Hausjärveltä. Mereen se laskee Vanhankaupunginlahdella Helsingissä. Vantaanjokeen valuu vettä 14 kunnan alueelta. Tästä valuma-alueesta melkein 40 prosenttia on savikkoa. Ei siis ihme, että Vantaanjoen vesi on luonnostaan niin ruskea.

Mutta viime viikkoina Vantaanjoessa on virrannut muutakin kuin saviperäisen maaston vettä. Nurmijärven Vesi on päästänyt ihmisten wc-pönttöjen jätevesiä Vantaanjokeen. Myös HSY:n on pitänyt turvautua ohijuoksutuksiin vedenpuhdistamollaan Suomenojalla, ilman että jätevesi on käynyt kokonaan läpi tavanomaisen puhdistusprosessin.

– Suomenojan tapauksessa ohitettiin esikäsiteltyä jätevettä. Fosfori on poistettu mekaanisesti osittain ja vesi ohjattiin purkutunnelin kautta suoraan mereen, kertoo HSY:n jätevedenpuhdistuksen yksikön päällikkö Petteri Jokinen.

Jokisen mukaan vain pieni osa vesimäärästä ohjattiin ohi kemiallisesta ja biologisesta puhdistusprosessista. HSY:n Suomenojan puhdistamon vesi ei tosin päätynyt Vantaanjokeen, vaan mereen.

– Suurin osa mereen päätyneestä jätevedestä oli niinsanottua vuotovettä. Laimeatahan se on, mutta kyllä siinä normaaleja ulostebakteereita on. Näin on varmaankin käynyt myös Vantaanjoella, arvioi HSY:n Jokinen.

HSY:n alueella on 600 jätevedenpumppaamoa, jotka toimivat itsenäisesti, kaukovalvottuna. Petteri Jokinen on tämän kaukokäyttö- ja automaatioyksikön päällikkö.Markku Pitkänen / Yle

Suomenojan jätevedenpuhdistamossa jätevettä ohitettiin lopullisesta puhdistusprosessista vähän yli 15 tunnin ajan. Suomenoja on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo. Sen vuorokausivirtaama on keskimäärin noin 100 000 kuutiota. Tästä määrästä hieman yli puolet siis päätyi mereen ohijuoksutuksena.

Miksi jätevesiä ohijuoksutetaan?

Viime viikkojen rankkasateet nostivat joet tulvakorkeuksiin monin paikoin Uuttamaata. Turun moottoritielle pääsi tulvavesiä, ja armeija huhki tielle tulvavalleja, jotta moottoritie saatiin pidettyä auki edes yksikaistaisena. Pelastuslaitoksia työllistivät kiinteistöjen kellareihin päässeet vedet, teitä oli paikoin poikki.

Rankkasateet aiheuttivat myös vedenpuhdistamoiden ohijuoksutuspäätökset. Erillistä lupaa ohijuoksutukseen ei tarvita.

– Laitoksen kapasiteetti mitoitetaan tiettyyn normaalimäärään vettä. Nyt rankkasateiden aikaan vesimäärät olivat kolmin- tai jopa nelinkertaisia, niin paljon oli vuotovettä. Ohitimme puhdistusprosessin huipun, jottei koko prosessi mene sekaisin vesimäärästä, kuvailee HSY:n Petteri Jokinen.

Jos jokin muu hyvä keino olisi niin kyllähän se olisi jo tehty. Petteri Jokinen, yksikön päällikkö, HSY

Jos ohijuoksutusta ei tarvittaessa tehtäisi, olisi biologisen puhdistusprosessin kuntoon laittaminen Jokisen mukaan viikkojen työ ja ohijuoksutusta suurempi haitta. Lisäksi jätevesi saattaisi tulvia ihmisten kellareihin ja asuntoihin.

Jokisen mukaan jätevedenpuhdistamojen kapasiteetti mitoitetaan niin, että ne toimivat hyvin suurimman osan ajasta, 364 päivää vuodessa.

– Sitten on tällaisia poikkeuspäiviä. Oikeastaan muita keinoja puhdistamoilla ei kovien sateiden aikaan ole, tai emme me ole sitä ainakaan keksineet. Jos jokin hyvä keino olisi niin kyllähän se olisi jo tehty, Jokinen sanoo.

Hänen mukaansa kaiken aikaa kehitetään laitosten prosesseja sellaisiksi, että yhä suurempia vesimääriä voitaisiin käsitellä nykyistä kevyemmillä prosesseilla. Tällä varaudutaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan mahdollisesti tuomiin entistä suurempiin sademääriin ja tulviin tulevaisuudessa.

Rankkasateet onni ympäristön kannalta

Nurmijärven vedenpuhdistamosta ja muilta alueen jätevedenpumppaamoilta valutettiin Vantaanjokeen noin 5 500 kuutiota jätevettä. Ympäristön kannalta oli onni, että Vantaanjoessa virtasi rankkasateiden takia niin paljon vettä, johon jätevedet sekoittuivat.

Hygieniahaitta on vähäinen, koska Vantaajoen uimakausi on ohi, eivätkä bakteerit elä ensi kesään saakka. Sen sijaan ylimääräiset ravinteet jäävät jokeen ja kulkeutuvat mereen saakka.

Vanhankaupunginkoski laskee mereen kahdesta uomasta. Niiden välissä on Kuninkaankartanonsaari, joka näkyy kuvan oikeassa reunassa. Tässä näkyvä pato on suojeltu osa koskesta, sen läntinen haara. Itäisessä haarassa on kalojen reitti kutupaikoille.Markku Pitkänen / Yle

– Jätevesi ei missään nimessä ole "sitä itseään", vaan se on esikäsitelty puhdistamolla. Puhdistamon päästöjen osalta jätevesi on jäänyt paitsi vain biologisen puhdistusprosessin, jossa poistetaan nimenomaan ravinteita. Virtaamaan suhteutettuna jätevesimäärä on prosentin kymmenyksiä, eli hyvin pieni. Esimerkiksi lohikalojen kudulta ei varmasti happi lopu, koska sadevettä on niin paljon, kertoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Ville Hahkala.

Päästöistä suuri osa oli hulevettä, joka on kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta valuvaa sadevettä.

– Etenkin Vantaanjoen alajuoksulla Vanhankaupunginkoskella on rankkasateiden aikoihin suuret virtaamat, ja jätevesien vaikutukset jäävät pieniksi, sanoo myös ylitarkastaja Sara Poijärvi Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa pienemmissä uomissa vesistön latvaosissa vaikutukset veden laatuun ja eliöstöön voivat olla suurempia. Jätevesien ohijuoksutusten vaikutuksia voivat olla hapen kuluminen vedessä sekä hygieeninen kuormitus eli bakteeripitoisuuksien nousu.

Vesistöistä otetaan säännöllisesti näytteitä veden laadun varmistamiseksi ja ylimääräisiä näytteitä otetaan juuri esimerkiksi ohijuoksutustilanteissa.

Vuosien varrella Vantaanjokeen on johdettu jätevesiä tolkuton määrä sekä puhdistettuna että puhdistamattomana. Virtavesien hoitoyhdistys kertoo, että huonoimmillaan Vantaanjoen vedenlaatu oli 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin Vantaanjoki oli "varsinainen likaviemäri". Viime vuosikymmeninä jokea on kunnostettu ja jätevesien puhdistus parantunut. Vantaanjokeen on perustettu Natura-alue vuollejokisimpukan ja saukon suojelemiseksi. Natura-alue ulottuu Nurmijärven Nukarinkoskelta Helsingin Vanhankaupunginkoskelle.

Vantaanjoki on myös kalastajien suosiossa. Siinä on tavattu peräti 24 kalalajia. Vanhankaupunginkoskeen puolestaan on rakennettu kalatie, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan merestä ylös Vantaanjokeen, kutupaikoilleen. Ensimmäisenä saapuvat lohet ja meritaimen heinäkuussa. Syyskuussa saapuvat siiat. Lohi- ja siikakautta kestää marraskuulle.

Herätys: Syyt seksuaaliseen ahdisteluun, naiset pääsevät poliisikouluun aiempaa useammin, kylmää säätä lähes koko Suomeen

4 tuntia 6 min sitten
Mistä seksuaalinen häirintä johtuu?

Seksuaalinen häirintä on puhuttanut tällä viikolla, kun sosiaalisessa mediassa leviävä #MeToo -kampanja on nostanut ahdistelukokemuksia julkisuuteen. Seksuaaliväkivallan parissa vuosia töitä tehnyt Satu Hintikka kertoo Ylen 180 -haastattelussa, minkälaisia syitä ahdistelun taustalta usein löytyy.

Poliisikoulun ovet aukeavat naisille aikaisempaa useammin

Naisten ja miesten mahdollisuudet päästä poliisikoulutukseen ovat alkaneet tasoittua, kun kuntotestien ja fyysisten vaatimusten painoarvoa valinnoissa on vähennetty. Kun poliisikoulu muuttui ammattikorkeakouluksi neljä vuotta sitten, fyysisten testien painoarvoa vähennettiin entisestään, ja soveltuvuustestauksen painoarvoa lisättiin. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton mielestä valintakokeita ei enää saisi helpottaa.

Jouni Immonen / Yle Islannin perhevapaamalli toi isät kotiin vauvoja hoitamaan

Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimuksessa lasten suhde isiinsä on Islannissa läheisempi kuin missään muussa maassa.

Useimmissa islantilaisperheissä äidit pitävät perhevapaista kuusi kuukautta ja isät heille merkityt kolme kuukautta. Islannissa siirryttiin nykyiseen malliin eli perhevapaiden 3+3+3 -järjestelmään vuonna 2001. Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat kaikkien työnantajien kesken.

Perhevapaalla oleva vanhempi saa korvausta 80 prosenttia kuukausipalkastaan, korkeintaan 4 000 euroa kuukaudessa. Jotkut vanhemmista pitävät perhevapaansa osa-aikaisena. Silloin vapaa kestää pidempään, mutta korvaus on pienempi.

Suhde lapsiin on muodostunut paremmaksi, kun heidän kanssaan on viettänyt paljon aikaa jo vauvavuotena, Skarphéðinn Halldórsson sanoo.Hrönn Òlafsdóttir Espanjan hallitus kokoustaa Katalonian tilanteesta

Espanjan hallitus käsittelee tänään lauantaina aamupäivällä Katalonian mutkistunutta itsenäistymissaagaa. Espanjan odotetaan pääministeri Mariano Rajoyn johdolla ottavan käyttöön keinoja, joilla keskushallitus purkaisi Katalonian autonomiaa. Espanjan hallitus on vaatinut Kataloniaa perumaan itsenäisyysaikeensa ja selvittämään, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi vai ei.

JJ Guillen / EPA Koleaa poutasäätä lähes koko maahan

Korkeapaine vaikuttaa viikonloppuna Suomen säähän. Sateet jäävät vähäisiksi, ja sää on vuodenaikaan nähden tavanomaista kylmempää. Pilvisyys on melko vaihtelevaa, mutta suurimman osan ajasta sää on poutaista. Lämpötilat jäävät päivisin yleisesti 5 asteen alapuolelle. Rannikolla lämpötila kohoaa vielä 5 asteen yläpuolelle. Öisin voi olla pakkasta lähes koko maassa.

Lue lisää osoitteessa yle.fi/saa

Sääkartta lauantaille 21. lokakuuta. Yle

Miksi tubettajalla on juuri tuo puhelin kädessään? – Nuorelta vaaditaan hyvää medialukutaitoa hahmottamaan, kuka häneen yrittää vaikuttaa

4 tuntia 9 min sitten
Näitä kysymyksiä voi nuoren kanssa pohtia

Keitä tubettajia seuraat, ja miksi seuraat juuri näitä?

Oletko itse tehnyt tai jakanut videoita ja millaisista aiheista ne kertovat?

Oletko miettinyt, miten tubettaja vaikuttaa omiin seuraajiinsa ja oletko huomannut kanavalla esimerkiksi tuotesijoittelua?

Oletko huomannut että tubettaja puhuisi jostakin asiasta erityisen innostuneesti tai toisaalta hyvin negatiivisesti?

Lapsuuden aikana perheen arvot ja mielipiteet ratkaisevat paljon, kun nuoret muodostavat omia mielipiteitään.

– Lapset ovat elämänsä ensimmäiset kolmetoista vuotta viettäneet omassa perhekulttuurissa ja heijastavat sen arvoja ja mielipiteitä. Toki nuoret haluavat erottautuakin, mutta perheen vuorovaikutusmalli on eniten turvallisuutta tuottava asia nuorelle, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisopäällikkö Jenni Helenius.

Julkisuuden henkilöiden ja kavereiden mielipiteet liittyvät lähinnä kuluttamiseen ja vapaa- aikaan, jotka osaltaan ovat nuorelle tärkeitä.

Vanhempien mielipiteiden jälkeen ovat viime aikoina nousseet esiin erilaiset tubettajat, joilla on yllättävän tärkeä rooli nuoren mielipidevaikuttajina.

Tubettajalla ei ole kädessään puhelin sattumalta

Jenni Helenius sanoo, että tämän päivän nuori saattaa ajatella olevansa hyvinkin kriittinen tubettajan seuraaja. Tosin mediakriittisyyttä pitää opetella siinä kuin muutakin lukutaitoa.

– Kannattaa kysyä itseltään, miksi kyseinen ihminen haluaa välittää tiettyjä mielikuvia tai asioita, muistuttaa Helenius.

Tavoitteena on vuorovaikuttaa myös nuorten mielipiteisiin. Jenni Helenius

Tuotteiden ja tuotemerkkien rooli on suhteellisen helppo poimia sisällöistä, mutta seuraajiin yritetään vaikuttaa myös hienovaraisemmin. Näitä mielipidevaikuttajia luodaan ja rakennetaan myös aivan kaupallisessa tarkoituksessa.

– Tavoitteena on vuorovaikuttaa myös nuorten mielipiteisiin. Se kannattaa tiedostaa sekä nuoren että vanhemman, sanoo Jenni Helenius.

Lempitubettajalla voi olla uusi puhelin, josta hän kertoo kanavallaan. Niinpä kanavan seuraajalle tulee välitön tarve saada itselleen samanlainen.

– Silloin vanhemman kannattaa keskustella, johtuuko uuden puhelimen tarve siitä, että entinen meni rikki vai siitä, että tubettajalla on samanlainen.

Tubettajaa voi arvioida monin tavoin

Lasten ja nuorten idolit tulevat lähelle. He ovat samanikäisiä ja puhuvat arkielämään liittyvistä aiheista suoraan ja ujostelematta.

– Jokaisella sukupolvella on omat mediakokemuksensa ja tubettajat ovat tämän sukupolven juttu. Se on tuonut nuorisokulttuuriin osallisuuden piirteitä, jotka yhdistävät samanikäisiä nuoria, pohtii Helenius.

Hän opastaa nuoria arvioimaan tubettajaa eri tavoin.

Millaisia arvoja videot viestivät ja kuinka totta videot ovat? Kuinka käsikirjoitettuja ne ovat ja millainen merkitys niillä on katsojalle itselleen?

Kaiken mielipidevaikuttamisen keskellä yhteys perheen ja tubemaailman välillä kannattaa säilyttää.

Netissä ikärajat vuotavat

Tubettajia seuratessa lapsi saattaa törmätä sisältöön, jota esimerkiksi elokuvien ikärajoissa ei olisi tarkoitettu hänen ikäisilleen.

– Lapsia voi muistuttaa siitä, että vanhemmille pitää kertoa, jos on nähnyt netissä asioita, jotka ovat tuntuneet ahdistavilta tai jääneet mietityttämään. Myös hauskoista asioista voi kertoa.

Netissä lapsen omat haut vaikuttavat suotuisasti siihen, mitä sisältöä nuorille jatkossa tarjoillaan Jenni Helenius

Vanhempienkin on syytä tutustua jälkikasvun suosikkitubettajiin, koska silloin löytyy paremmin yhteisiä keskustelunaiheita.

Myös digitaalinen jälkikin ratkaisee.

– Netissä lapsen omat haut vaikuttavat suotuisasti siihen, mitä sisältöä nuorille jatkossa tarjoillaan. Medialukutaitoon kuuluu sekin, että ymmärtää millä logiikalla oma kone tarjoaa sisältöjä ja millaisia mediasisältöjä nuori itse luo, sanoo nuorisopäällikkö Jenni Helenius Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Syysloma voi stressata lasta enemmän kuin arki – rutiinien puute kuormittaa

4 tuntia 24 min sitten

Lapset voivat tarvita syyslomaa jopa enemmän kuin aikuiset. Lapsilla esimerkiksi stressin säätelykyky ei ole yhtä kehittynyt kuin aikuisilla. Lapset vasta harjoittelevat esimerkiksi rentoutumisen keinoja, joista aikuisilla on kokemusta vuosikymmeniä.

– Lapset ovat enemmän aikuisten varassa. Lasten on vaikeampi hallita esimerkiksi sitä, että nukkuu riittävästi, liikkuu ja osaa rentoutua, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatri Anita Puustjärvi sanoo.

Lapsen aivot ovat vasta kehittymässä, mistä johtuen lapsen toiminnanohjauksen taidot ovat huonompia kuin aikuisilla. Se tarkoittaa, että lapsilla voi olla vaikeuksia pukea tarkoituksenmukaiset vaatteet päälle, syödä säännöllisesti, pitää tavarat järjestyksessä ja suunnitella omia tekemisiään. Loma voi olla lapselle jopa kuormittavampaa kuin arki, kun rutiinit muuttuvat.

– Jos lapsi on yksin kotona, ja arjen struktuurit muuttuvat, se voi olla hänelle kuormittavaa. Vaikka on vapaata koulusta, niin olennaista on, mitä vapaan aikana tapahtuu. Onko lapsi yksin, onko kavereita saatavilla ja kuinka herkkä lapsi on muutoksille, Puustjärvi sanoo.

Koulussa ei mene aina putkeen. Ihan hyvä pitää taukoa välillä. Roope Haataja, 6. lk

Muutoksille herkkä lapsi voi kuormittua jo pelkästään siitä, että päivittäinen ohjelma muuttuu, vaikka ei joutuisikaan olemaan yksin. Toisaalta lapset voivat odottaa lomaa siinä missä aikuisetkin.

– On kiva jäädä lomalle. Kouluviikko on yleensä aika väsyttävä, ja nyt minulla on vielä nuha, niin lomalla on hyvä parantua, Hirvensalmen Elomaan koulun kuudesluokkalainen Suvi Tahvanainen sanoo.

Kaverit vieressä nyökyttelevät.

– Sitä enemmän väsyttää, mitä enemmän on aikaa siitä, kun on viimeksi ollut lomalla. Sitten ei jaksa keskittyä tunneilla, Iiris Ahvenranta sanoo.

– Koulussa ei mene aina putkeen, ja sitten tulee ongelmia oppiaineissa. Ihan hyvä pitää taukoa välillä, sanoo Roope Haataja.

Nuku riittävästi, liiku ja tee mieleisiäsi asioita. Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi

Tutkimusta lasten tarpeesta palautumiseen ei ole Puustjärven mukaan tehty, mutta hän arvelee sen olevan yksilöllistä lapsilla siinä missä aikuisillakin. Jaksaminen riippuu siitä, millaista koulunkäynti on.

– Jos on vaikka oppimisvaikeuksia, niin jaksaminen riippuu esimerkiksi siitä, ovatko tukitoimet riittäviä. Sekin vaikuttaa, mitä kaikkia muita stressitekijöitä on elämässä, ja millaisessa ryhmässä käy koulua. Loman tarpeeseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Lomalla palautumiseen Puustjärvi antaa lapsille tutut vinkit.

– Nuku riittävästi, liiku ja tee mieleisiäsi asioita.

Isis tunnusti kymmeniä surmanneen iskun kabulilaiseen shiiamoskeijaan

5 tuntia 3 min sitten

Terroristijärjestö Isis on tunnustanut perjantaisen iskun imaami Zamanin moskeijaan Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa.

Iskussa kuoli ainakin 39 ihmistä ja loukkaantui kymmeniä.

Isis sanoi lausunnossa, että itsemurhapommittajalla oli räjähdeliivi. Järjestö ei kuitenkaan tarjonnut väitteelle todisteita.

Kabulin shiiayhteisön johtaja arvioi jo perjantaina, että Isis teki iskun.

Sunnimuslimeista koostuva Isis käy Afganistanissa terrorikampanjaa shiiamuslimeja vastaan. Isis tunnusti elokuun lopussa hyökkäyksen samaan imaami Zamanin moskeijaan, johon nyt hyökättiin.

Lisäksi erillisessä pommi-iskussa sunnimoskeijaan Ghorin maakunnassa Keski-Afganistanissa kuoli perjantaina ainakin 33 ihmistä.

Ghorissa tehdyn iskun vaikuttimet näyttivät ensitietojen perusteella olevan poliittiset.

Lisäksi Kabulin keskustassa ammuttiin kaksi rakettia lähelle Naton johtaman kansainvälisen sotilasmission tukikohtaa lauantaina aamulla. Kukaan ei loukkaantunut.

"Paatuneimmatkin jalostajat luopuivat lopulta" – suomenpystykorvan oravahaukkua yritettiin pitkään kitkeä jalostamalla

5 tuntia 19 min sitten

Pitkän linjan pystykorvaharrastaja, vehmersalmelainen Heikki Miettinen haluaa rikkoa mielikuvan pystykorvasta äkäisenä, haukkuvana räksyttäjäkoirana. Herkkä haukkumaan rotu Miettisenkin mielestä on, mutta ei räksyttäjä.

– Fiksu koira se on. Suotta niitä on mollattu. Tokihan suomenpystykorva ilmaisee isäntäväelle haukkumalla, kun pihaan tulee vieraita, mutta ei ne sen kummempia ole, toteaa Miettinen.

Suomenpystykorvan haukkua on pidetty Miettisen mukaan sellaisena peikkona, että toisten rotujen omistajat ovat käyttäneet sitä keppihevosena houkuttelemaan oman koirarotunsa pariin. Kovaan haukkuun vedoten rotua ei ole esimerkiksi suositeltu otettavaksi kaupunkiasuntoihin.

Itse en ole suositellut sitä kerrostaloasuntoihin siitä syystä, että se kaipaa vapautta. Jos jollain on aikaa olla sen kanssa ja käydä päivittäin lenkillä, niin miksi ei menisi kaupungissakin. Heikki Miettinen

– Itse en ole suositellut sitä kerrostaloasuntoihin siitä syystä, että se kaipaa vapautta. Jos jollain on aikaa olla sen kanssa ja käydä päivittäin lenkillä, niin miksi ei menisi kaupungissakin. Maaseudun koirana se kyllä on viimeisen päälle hyvä, puntaroi Miettinen.

Haukku on suomenpystykorvan perusvietti

Suomenpystykorvasta on Miettisen mukaan tärkeää pitää mielessä se, että haukkuminen on sen perusvietti. Lähtökohtaisesti rotu haukkuu kaikkea riistaa ja muita metsän eläimiä. Haukullaan se osoittaa metsästäjille linnut metsässä ja pitää ne paikoillaan. Metsästäjille itselleen haastavimmaksi muodostuu kielletyille kohteille, erityisesti oraville, haukkuminen.

– Orava oli aikoinaan tärkeä riistaeläin ja sen nahoilla maksettiin aika paljon kaikkea. Sitä se haukkuu edelleen, hymähtää Miettinen.

Oraville haukkumista on pidetty sen verran ongelmallisena, että sitä yritettiin pitkään jalostaa kokonaan pois suomenpystykorvista.

Jalostamisella olisi voitu kitkeä koko rodun riistaverisyys pois. Heikki Miettinen

– Lopulta paatuneimmatkin jalostajat huomasivat, että on väärin lähteä kitkemään sitä. Jalostamisella olisi voitu tuhota koko rodun riistaverisyys, sanoo Miettinen.

Käytännössä oravahaukkua yritettiin karistaa jättämällä oravien ampuminen kokonaan. Ajateltiin, että haukkuminen unohtuisi pikkuhiljaa kokonaan. Suomenpystykorvaharrastaja Pekka Salomäki Suomen Pystykorvajärjestöstä nauraa tämän olleen turhaa.

– Ei se näköjään geeniperimästä häviä. Kyllähän tämä on myös hilpeitä ajatuksia herättänyt, virnistää lapualainen Salomäki.

Turhaan haukkuun menee aikaa ja voimia

Haukkumista yritettiin aikoinaan säännellä myös siten, että haukkukisoihin lisättiin 1970-luvun loppupuolella sääntö, jonka mukaan oraville haukkumisesta tuli runsaasti virhepisteitä. Tämä sääntö oli voimassa vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen haukusta on rokotettu huomattavasti kevyemmin.

Pekka Salomäki myöntää, että oraville haukkuminen on metsästäessä haastavaa.

– Koira saattaa aloittaa haukun 500 metrin päästä. Sitten lähdetään suurin toivein metsosaalis mielessä hiipimään ja lopulta paljastuu, että se haukkuukin oravalle. Se siinä on paha juttu, kun menee hirveästi aikaa ja voimia, naurahtaa Salomäki.

Nykyisin metsästäjät ovat Salomäen mukaan pyrkineet vahvistamaan suomenpystykorvan muita haukkuja.

Haukkumista on mahdollista rajoittaa kouluttamalla

Miettinen korostaa, että suomenpystykorvat ovat hyvin oppivaisia, joten haukkumista on mahdollista rajoittaa kouluttamalla.

– Onhan niissä toki eroja, kuten ihmisissäkin on. Kaikki eivät esimerkiksi hauku hirveä ja toiset ovat herkempiä haukkumaan. Se on myös aika paljon isännän kiinnostuksesta kiinni, että mitä se rupeaa haukkumaan.

Onhan niissä toki eroja, kuten ihmisissäkin on. Toiset ovat herkempiä haukkumaan. Heikki Miettinen

Kotipihassa suomenpystykorva saattaa herkästi haukkua esimerkiksi ohikulkijalle. Haukun saa aikaan vartioimisvietti, mutta kieltojen avulla koira oppii olemaan haukkumatta. Ulkopuolisia Miettinen muistuttaa olemaan härnäämättä haukkuvaa koiraa.

– Siitä se vain kiihtyy, suomenpystykorvia jo 1960-luvulta lähtien harrastanut Miettinen korostaa.

Hän kertoo, että omistaja osaa tunnistaa oman koiransa haukun ja myös sen, mille se haukkuu. Haukkutiheys kertoo siitä, miten varma koira havainnoistaan on.

– Kun se on varma linnusta, niin haukkutiheys on yleensä 100 kertaa minuutissa. Epävarmemmassa tilanteessa haukku on harvempaa, noin 70–80 kertaa minuutissa, Miettinen kuvailee haukkua.

Suomenpystykorvat kisaavat tänä viikonloppuna linnunhaukun Suomen mestaruuksista Pohjois-Savossa Tervossa ja lähiympäristössä.

Poliisikoulun ovet aukeavat naisille aiempaa useammin – Poliisijärjestö: Pääsykokeiden helpottaminen on lopetettava

6 tuntia 7 min sitten

Rosvoa ja poliisia leikkineet pikkupojat eivät ole ainoita, joita poliisin työ on aikuisena kiinnostanut niin paljon, että tie on vienyt hakukokeisiin asti Poliisikoulutukseen hakijoista keskimäärin 30 prosenttia on ollut naisia.

Koulutuksen aloittaneista naisia on kuitenkin ollut keskimäärin joka viides. Joinakin vuosina opinnot aloittaneista alle 15 prosenttia on ollut naisia.

Tutkinnon uudistuksen yhteydessä on fyysisten testien painoarvoa vähennetty entisestään ja soveltuvuustestauksen painoarvoa on lisätty. Kimmo Himberg

Naisten mahdollisuudet päästä koulutukseen ovat alkaneet parantua 2000-luvun lopulta lähtien.

Yle Uutisgrafiikka

Suurin syy muutokseen on fyysisten vaatimusten merkityksen vähentäminen valintakokeissa.

– Kyllä meidän tulkinta on, että se on ollut keskeinen tekijä, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg

– Henkilökohtaisesti edustan sitä kantaa, että kun maailma muuttuu ja poliisin työ muuttuu, niin koko ajan pitää herkällä korvalla tarkkailla sitä, että vastaako meidän valintakriteeristömme sitä, mitä ammatin vaatimukset tulevaisuudessa edellyttävät. Ja valintakriteeristöhän on elänyt koko ajan.

Soveltuvuustestien maksimipistemäärä on 50 prosenttia koko valintakokeen maksimipistemäärästä. Kimmo Himberg

Valintaperusteita jouduttiin pohtimaan viimeksi perusteellisemmin, kun poliisikoulu muuttui ammattikorkeakouluksi.

– Tutkinnon uudistuksen yhteydessä on fyysisten testien painoarvoa vähennetty entisestään ja soveltuvuustestauksen painoarvoa on lisätty. Soveltuvuustestien maksimipistemäärä on 50 prosenttia koko valintakokeen maksimipistemäärästä.

Ammattikorkeakoulun neljän ensimmäisen vuoden aikana naisten osuus hakijoista on noussut keskimäärin 32 prosenttiin ja naishakijoista on opiskelun aloittanut keskimäärin 30 prosenttia.

Jokaisella hakijalla, joka tänne pyrkii, on tasavertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan. Kimmo Himberg

Himberg sanoo, että hän ei ajattele asiaa niin, että poliisiopiskelijoiden sukupuolijakaumalle pitäisi asettaa jokin tavoitearvo.

– Tavoite, joka meillä varmaan pitää olla, on se, että jokaisella tänne pyrkivällä hakijalla on tasavertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan, kunhan on itsensä valmentanut sillä tavalla, että selviää fyysisistä testeistä ja kirjallisista kokeista. Minun silmääni me olemme nyt sellaisessa tilanteessa.

Jouni Immonen / Yle

Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa pääsykokeiden helpottamista ei katsota hyvällä. Järjestöpäällikkö Mika Nygårdin mielestä fyysisiä vaatimuksia ei ole enää varaa höllentää yhtään.

– Me emme näe hyvänä, että lähdetään enää tinkimään nykyisestä. Se tie on kuljettu loppuun, noiden pääsykokeiden helpottamisen reitti.

Keikathan ovat kaikilla samoja  Ei siellä pysty valitsemaan, että oletko mies vai nainen ja oletko päässyt helpompien tai vaikeampien kokeiden kautta. Mika Nygård

– Keikathan ovat kuitenkin kaikilla samoja. Ei siellä pysty valitsemaan, että oletko mies vai nainen ja oletko päässyt helpompien kokeiden tai vaikeampien kokeiden kautta.

– On monia aloja, esimerkiksi palomiehet, joilla on miehille ja naisille samat pääsykokeet ja samoja työtehtäviä tekevät.

Se tie on kuljettu loppuun, noiden pääsykokeiden helpottamisen reitti. Mika Nygård

Suurin osa poliiseista on näillä näkymin jatkossakin miehiä. Vaikka koulutuksen muuttuminen ammattikorkeakoulutasoiseksi näyttää lisänneen naisten intoa hakea, liki 70 prosenttia hakijoista on yhä miehiä.

– Jostakin ihmeen syystä poliisin ammatti näyttää kiinnostavan suurempaa joukkoa nuoria miehiä kuin nuoria naisia, sanoo rehtori Kimmo Himberg.

Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen ja koulutuksen aloittajien määrä on vaihdellut vuosittain voimakkaasti poliisin määrärahojen ja ennakoidun työvoimatarpeen mukaan. Nyt etenkin ruotsinkielisistä, vaatimukset täyttävistä hakijoista on pulaa.

Yle Uutisgrafiikka

Lue lisää:

Poliisiammattikorkeakoulun valintaperusteet

Poliisikoulun uudet vaatimukset – poliisiksi haluavan tärkein taito on osata kirjoittaa

"Karmivalta kuulostaa poliisin resurssien kannalta" – Kymmeniä opiskelupaikkoja jäi täyttämättä poliisikoulutuksessa

Poliisihallitus haluaa lisää poliiseja kentälle – Poliisijärjestö: "Paini nakkikioskilla ei ole enää kuusikymppisen työtä"

Poliisiksi haluavien määrä vaihtelee voimakkaasti – Liitto: Tarvitaan aggressiivisempaa markkinointia

Sivut