Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 31 min 52 s sitten

Tähtiharrastaja teki kiehtovan gif-videon komeetan maisemista

1 tunti 3 min sitten

Tähtiharrastaja ja twitter-nimimerkki Landru79 on tehnyt kiehtovan Gif-tiedoston, joka näyttäisi esittävän lumisateista maisemaa jossain Himalajan vuoristossa tai vaikkapa suomalaisessaq erämaassa.

Todellisuudessa kuvat ovat peräisin komeetta 67P/Tshurjumov-Gerasimenkolta, jonka pinnalta laskeutuja Philae keräsi informaatiota ja lähetti sitä Rosetta-luotaimen kautta Maahan muutama vuosi sitten, kertoo tiedesivusto Livescience.com.

Twitter-nimimerkki Landru79 koosti giffin Philean kuvista lyhyen videon kaltaisen esityksen. Siinä näkyy jyrkkä vuorenrinne, jonka vierellä näyttäisi pöllyävän lunta.

Tutkijoiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole lumisateesta siinä muodossa, jossa sitä esiintyy Maassa tai muilla planeetoilla. Sen sijaan lähinnä kameraa näkyy ilmeisesti pölyhiukkasia, jotka auringinvalo saa näyttämään lumihiutaleilta. Taustalla näkyvät valopisteet taas lienevät tähtiä. Komeetan pyörimisen takia ne näyttäisivät putoavan kohti komeetan pintaa.

Voimakasta vaikutelmaa lisää myös se, että tapahtumat esitetään "videolla" vauhdikkaammin kuin ne oikeasti tapahtuvat. Landru79:n mukaan kuvat on otettu 1. kesäkuuta vuonna 2016. Giffissä 25 minuutin aikana sattuneet tapahtumat on tiivistetty kestämään noin sekunnin.

Landru79 on kuitenkin saanut luotua giffiinsä vaikutelman, että tapahtumia seurattaisiin paikan päällä kaukaisella komeetalla.

Seuraavaksi Landru79 aikoo tehdä giffistä värillisen version. Sen luomiseen hän aikoo hyödyntää Rosettan Maahan lähettämiä tietoja komeetan värimaailmasta.

Iranista löytynyttä muumiota epäillään entiseksi shaahiksi – ruumis katosi 1970-luvulla

1 tunti 52 min sitten

Iranissa kiistellään, lieneekö maanantaina löytynyt muumio maan toiseksi viimeinen shaahi Reza Pahlavi. Asiasta kertoo esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Muumioituneet jäänteet löytyivät moskeijan rakennustöiden yhteydessä pääkaupunki Teheranin eteläpuolelta. Reza Pahlavin hauta sijaitsi alueella.

Hauta tuhoutui Iranin vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen, eikä jäänteitä ole löydetty.

Shaahin Yhdysvalloissa asuva lapsenlapsi Reza Pahlavi uskoo, että jäänteet "mitä todennäköisimmin" kuuluvat hänen isoisälleen. Hän toivoo, että ne haudataan Iraniin asianmukaisin menoin.

Myös Teheranin kulttuuriperintökomitean mukaan on mahdollista, että ruumis kuuluu shaahille, kertoo BBC. Maan viestimissä asiasta on kiistelty.

Viimeinen shaahi kävi Suomessa

Reza Pahlavi hallitsi Persiaa ja sittemmin Irania vuosina 1925–1941, kunnes britit ja neuvostoliittolaiset syrjäyttivät hänet vallasta.

Irania modernisoinut natsimielinen johtaja kuoli maanpaossa Etelä-Afrikassa vuonna 1944. Ruumis balsamoitiin ja haudattiin Egyptiin, josta se siirrettiin myöhemmin Iraniin.

Reza Pahlavin poika ja seuraaja Mohammad Reza Pahlavi vieraili vaimoineen Suomessa vuonna 1970. Presidentti Urho Kekkonen isännöi Iranin viimeisen shaahin vierailua, joka keräsi kansaa kaduille.

Lue myös:

Muisti: Sekaisin shaahista

Sampo Terho: "Meidän täytyy käydä hyvin yksityiskohtainen keskustelu tämän hallituksen pelisäännöistä"

2 tuntia 16 min sitten

Sinisen tulevaisuuden johtaja Sampo Terho ryöpytti hallituskumppaniaan sinisten puoluehallituksen kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

– Yleistilanne Suomen politiikassa, siitä ei pääse yli eikä ympäri, että meidän hallituskumppanimme on tehnyt meitä kohtaan ruman ja petollisen teon. Tämä on sitä vastenmielistä puoluepolitikointia, joka ylipäänsä vaivaa politiikkaa. Tällaisen käytöksen on välttämätöntä muuttua tai politiikan ja koko eduskunnan arvovalta romahtaa kansalaisten silmissä.

Terho kuitenkin sanoo, että viime päivien tapahtumat ei ole syy hajottaa hallitusta.

– Tällainen vastenmielinen teko itsessään ei ole siihen riittävä peruste vaan ainoastaan poliittiseen sisältöön liittyvä syy on puoluehallitukselle riittävä peruste kaataa Suomen hallitus. Tästä myös sinisten eduskuntaryhmä oli samaa mieltä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kutsunut hallituskumppanit koolle ensi viikolla keskustelemaan hallituksen yhteistyöstä.

– Meidän täytyy käydä hyvin yksityiskohtainen keskustelu tämän hallituksen pelisäännöistä ja sitoutumisesta omaan ohjelmaansa.

Terhon mukaan sinisillä on selkeät reunaehdot sille, miten hallitus voi jatkaa toimintaansa ja selvitä koossa hallituskauden loppuun asti.

– Ensimmäinen on se, että uskottavassa hallituksessa hallituskumppanit ei voi juonitella toisia vastaan. Ei voi toimia siten, että aamulla trio istuu saman pöydän ääressä mukamas hyvässä hengessä ratkomassa suomen ongelmia, puolilta päivin tulee puukko selkään hallituskumppanilta toiselle ja illalla todetaan, että tämähän on normaali työpäivä meille täällä eduskunnassa ja hallituksessa.

– Toinen keskeinen asia on, että hallitus pysyy ohjelmassaan ja kolmas se, että kaikki puolueet ovat sitoutuneita viemään yhdessä sovitut uudistukset, tässä tapauiksesa erityisesti sote-uudistuksen, läpi ja erityisesti kokoomus, joka tässä on kipuillut.

Tutkijat saivat kaksi liikkuvaa kappaletta tuntemaan toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä

2 tuntia 48 min sitten

Albert Einstein totesi vuonna 1935, että kvanttimekaniikan lait sallisivat haamuvuorovaikutuksen toisistaan kaukana olevien alkeishiukkasten tai kappaleiden välillä. Myöhemmin lomittumiseksi kutsutussa ilmiössä hiukkaset vaikuttavat toisiinsa pitkienkin matkojen päästä – arkijärjen ja klassisen fysiikan teorioiden vastaisesti – ilman suoraa vuorovaikutusta.

Kvanttifysiikan tutkimuksessa on pitkään ajateltu, ettei haamuvuorovaikutusta voi esiintyä atomeja tai molekyylejä suurempien kappaleiden välillä. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professorin Mika Sillanpään johtama tutkijaryhmä on nyt osoittanut toisin. Tulokset julkaistiin yhdessä tiedemaailman arvostetuimmassa julkaisussa, brittiläisessä Nature-lehdessä.

Kaksi kappaletta puoli tuntia vuorovaikutuksessa keskenään

Tutkijat ovat nyt kyenneet hallitsemaan lähes arkielämän mittakaavan kokoisten kappaleiden kaikkein hienovaraisimpia fysikaalisia ominaisuuksia. Tutkijat onnistuivat laboratoriomittauksissaan saamaan kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, lähes ihmisen hiuksen levyistä liikkuvaa kappaletta kvanttitilaan, jossa ne tuntevat toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä. Kokeissa käytettiin kahta värähtelevää, alumiinista piisirulle valmistettua rumpukalvoa. Rummut ovat makroskooppisia atomien kokoluokkaan verrattuna, leveydeltään ohuen hiuksen paksuisia.

– Värähtelevät kappaleet saadaan lomittuneeseen kvanttitilaan suprajohtavan, mikroaaltotaajuisen antennin avulla. Sähkömagneettiset kentät toimivat alustana, joka imee rumpukalvojen liikkeestä lämpöhäiriöitä ja jättää jäljelle heikot kvanttimekaaniset värähtelyt, Sillanpää sanoo.

Ympäristön häiriöiden eliminointi on mittauksissa tärkeää. Siksi mittaukset suoritettiin lähellä absoluuttista nollapistettä −273,15 °C. Rumpukalvot saatiin pysymään mittauksissa lomittuneessa kvanttitilassa huomattavan pitkän ajan, jopa puoli tuntia. Alkeishiukkasille tehdyissä mittauksissa lomittuminen on kestänyt vain sekunnin murto-osia.

Voi mullistaa tietojenkäsittelyn lähivuosikymmeninä

Seuraavaksi Sillanpää tutkimusryhmineen aikoo yrittää mekaanisten kvanttitilojen teleportaatiota.

– Kvanttiteleportaatiossa kappaleiden ominaisuudet voidaan haamuvuorovaikutuksen avulla siirtää mielivaltaisen kauas. Olemme toki vielä melko kaukana Star Trekistä, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Caspar Ockeloen-Korppi.

Tulevaisuudessa lomittuneita rumpukalvoja voi käyttää kvanttiteknologiaa hyödyntävissä laitteissa esimerkiksi reitittiminä tai herkkinä antureina. Ne voivat myös edistää perustutkimusta kvanttimekaniikan ja painovoiman huonosti ymmärretystä yhteydestä. Ilmiö on luonut perustan kvanttiteknologioiden, muun muassa kvanttitietokoneiden kehittämiselle. Niiden odotetaan mullistavan tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen lähivuosikymmeninä.

Työhön osallistui tutkijoita Aalto-yliopiston lisäksi University of New South Wales Canberrasta Australiasta, University of Chicagosta Yhdysvalloista sekä Jyväskylän yliopistosta. He kehittivät alkuperäisen teoreettisen idean kokeessa käytetystä menetelmästä.

Päämajasymposiumissa pohditaan sisällissotaa ja sitä, onko Suomi turvassa nyt

3 tuntia 10 min sitten

Mikkelissä järjestettävässa keskustelutilaisuudessa Päämajasymposiumissa pohditaan ensi kesänä Suomen sisäistä turvallisuutta. Aiheesta käydään symposiumissa kaksi paneelikeskustelua.

Ensimmäisessä keskustelussa tarkastellaan Suomen sisäistä turvallisuutta historiallisesta, etenkin vuoden 1918 näkökulmasta. Historiallisessa osuudessa ovat keskustelemassa piispa Seppo Häkkinen, uomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen ja sisällissodasta kirjoittanut tietokirjailija Mikko Laiho.

Symposiumin toisessa paneelikeskustelussa käännetään katse Suomen nykypäivään ja tulevaisuuteen. Aiheesta ovat keskustelemassa professori Heikki Hiilamo, vuorineuvos Reijo Karhinen, ministeri Kai Mykkänen ja tutkija Maria Ohisalo.

Turvallisuus on ollut toistuva teema symposiumissa useina vuosina. Aiemmin symposiumissa on puhuttu muun muassa talouskriisien aiheuttamista uhista, tietojärjestelmien mukanaan tuomista kyberriskeistä sekä syrjäytymisen nousemisesta turvallisuutta uhkaavaksi tekijäksi.

Perinteisen Mannerheim-luennon pitää tänä vuonna Reijo Karhinen.

Tilaisuuden avaa sanomalehti Länsi-Savon vastaava päätoimittaja Timo Laitakari ja päätössanat kuullaan Ylen uutis- ja asiasisältöjen päätoimittaja Riikka Venäläisen lausumana. Perinteeksi muodostuneeseen tapaan Symposiumin juontajana toimii Ylen TV-uutisista tuttu toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Päämajasymposiumin järjestävät yhteistyössä Mikkelin Kaupunki, Etelä-Savon maakuntaliitto, Yle ja Länsi-Savo. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Se järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa 4.7.

Mobiilitekniikka toi lintuoppaat puhelimiin – ei korvaa sentään kiikareita

3 tuntia 18 min sitten

Kun takavuosina lintuhavainnot hoidettiin ensin tekstihakulaitteiden ja myöhemmin tekstiviestien avulla, on tänä päivänä lintutiedotuksillekin oma applikaatio.

– Kun tällä applikaatiolla kerrotaan jostain linnusta, niin havaintopaikka tallentuu kartalle ja viestin vastaanottaja näkee suoraan kartalta, missä lintu on nähty, esittelee Valkeakosken Lintuharrastajien puheenjohtaja Olli Haukkovaara.

Näissä on kaikki äänet, videot ja kuvia. Olli Haukkovaara

Samaan aikaan Valkeakosken Saarioisjärven lintutornilla merkkiääni Haukkovaaran puhelimessa kertoo uudesta lintuviestistä.

– Siinä kerrotaan, että "vaimon työkaverin poika on ottanut kotona Rengossa ikkunan läpi kuvan, kaksi lintua tänään kello yhdeksän maissa, eikös tuo kattohaikara ole". Kyllähän se kattohaikaraltä näyttää, kevään ensimmäisiä täällä päin, kommentoi Haukkovaara viestiä.

Nopeasti välittyvät lintuhavainnot auttavan bongareita tekemään havaintoja harvinaisista linnuista.

Lintukirja kulkee nyt puhelimessa

Lintubongarin ei enää tarvitse kantaa paperista lintukirjaa mukanaan, vaan samat tiedot ja enemmänkin saa kulkemaan puhelimessa. Mobililaitteeseen ladattavia lintuoppaita on tarjolla useita.

Paperista lintukirjaa ei tarvitse kantaa linturetkillä, kun samat tiedot kulkevat myös puhelimessa, esittelee Valkeakosken Lintuharrastajien puheenjohtaja Olli Haukkovaara.Timo Leponiemi / Yle

– Näissä on kaikki äänet, videot ja kuvia. Kuvia on tietysti paperikirjoissakin, mutta äänet ja videot kirjoista puuttuvat. Kyllä tämä voittaa siinä mielessä paperikirjan, että tämä kulkee taskussa mukana.

Mobiilisovelluksen ääninäytteellä ja pienellä kaiuttimella voi myös houkutella esimerkiksi luhtakanaa lähemmäs.

– Myös lintujen rengastuksessa uudesta mobiilitekniikasta voi olla hyötyä, sanoo janakkalalainen lintuharrastaja Ari Lehtinen.

– Saat älykännykästä vaikka pienen kaiuttimen avulla äänen käyttöön. Kuuntelulaitteet, pienet Parabolic heijastimet mahtuvat nykyään jo ihan tavalliseen reppuun.

Olli Haukkovaara varoittaa kuitenkin, että liian pitkään ja liian kovaa ääniä ei linnuille parane soittaa.

– Ne voivat häiritä linnun pesintää tai koiras voi säikähtää liian kovaäänistä "kilpakosijaa".

Kiikarit ovat yhä lintubongarin perusvaruste

Ilman kunnollista kiikaria lintuharrastaja ei tule toimeen. Sen on hyvä olla 9-10 kertaa suurentava ja etulinssin kooltaan 30-50 millimetriä. Mitä isompi etulinssi, sitä enemmän valovoimaa kiikarissa on ja silloin sillä pystyy näkemään paremmin hämärässäkin, opastaa Olli Haukkovaara,

Kaukoputken hankkimista Haukkovaara ei pidä välttämättömänä, ainakaan ensi alkuun.

– Se on niin kallis investointi, siihen kuluu helposti tuhat euroa. Kaukoputken lisäksi tarvitaan tukeva jalusta ja siihen kinopää. Ne maksavat äkkiä saman verran lisää, sanoo Haukkovaara.

Kyllä se kaukoputki tulee sitten joskus ostettua, jos harrastus muuttuu vakavammaksi. Olli Haukkovaara

Olli Haukkovaara kannustaa harjoittelemaan lintujen katselua kiikareilla ja lyöttäytymällä ensin kaukoputken omistavien lintuharrastajien mukaan retkille.

– Kyllä se kaukoputki tulee sitten joskus ostettua, jos harrastus muuttuu vakavammaksi.

Mobiililintukirjoista huolimatta perinteinen lintukirja on edelleen tärkeä lintuharrastajan varuste. Niitä on tarjolla runsaasti. Vaikka suurin osa on ulkomaista alkuperää, ne soveltuvat hyvin myös suomalaisille harrastajille. Ja ne voi tietysti ottaa mukaan myös lomamatkoille, huomauttaa Haukkovaara.

Omat havainnot opettavat parhaiten

Lintujen lopullinen tunnistaminen jää yhä lintuharrastajalle itselleen, vaikka kehitteillä on myös uudenlaisia tunnistusmenetelmiä, jossa laite tunnistaisi linnut.

– Itse en sellaista ottaisi lintujen opetteluun. Linnut oppii parhaiten sillä, että kuulee tai näkee linnun itse. Omien kokemusten perusteella linnut muistaa paremmin, vaikkapa sen, miten punarinta tuli oksalle laulamaan.

Varsinkin aloittelevallle lintuharrastajalle tulee tässä vaiheessa vuotta helposti tenkka-poo. Olli Haukkovaara

Parasta aikaa lintujen opetteluun on talvi, kun lajeja on vähemmän. Usein lintuinnostus kuitenkin puraisee muuttolintujen saapuessa. Silloin lajimäärä on jo suurempi ja tunnistaminen haasteellisempaa.

– Varsinkin aloittelevallle lintuharrastajalle tulee tässä vaiheessa vuotta helposti tenkka-poo.

Mukaan lintuyhdistykseen

Tavoitetta tulla paremmaksi lintuharrastajaksi auttaa liittyminen paikalliseen lintuyhdistykseen, neuvoo Olli Haukkovaara.

Lintutorneilla riittää tähän aikaan vuodesta katseltavaa.Timo Leponiemi / Yle

– Ne järjestävät opastettuja retkiä. Niille kannattaa lähteä mukaan, koska siellä oppii tunnistamaan lintuja ja löytää samanhenkisiä ihmisiä. Heidän kanssaan voi lähteä retkelle myös muulloin.

Olli Haukkovaaran toiveissa on lämmin ja mieluiten vähäsateinen kesä. Viileän viime kesän seurauksena monien lintujen pesinnät tuhoutuivat kokonaan. Lämpimämpi kesä auttaisi lintuja onnistumaan paremmin pesinnöissään.

Jared Leto sukelsi syvälle Amerikkaan: Elämme epävarmuuden, muutosten ja mahdollisuuksien aikaa

3 tuntia 35 min sitten

Jared Leto ei näytä Hollywood-tähdeltä istuessaan helsinkiläisessä hotellihuoneessa. Hänellä on tuuheasti rehottava parta ja California-tekstillä varustetun lippiksen alta hapsottavat hiukset.

Leto näyttää enemmän laitapuolen kulkijalta kuin Oscar-palkitulta näyttelijältä.

Mutta tämä onkin Jared Leton rock-look. Hän on kiertueella luotsaamansa Thirty Seconds To Mars -yhtyeen kanssa. Vain pari viikkoa aiemmin on julkaistu bändin viides albumi America.

– Levy on tutkimusmatka siihen, mitä Yhdysvallat on poliittisesti ja kulttuurisesti, Leto kertoo.

Bändi on kehittänyt levyn ympärille suuremman Yhdysvaltojen nykytilaa luotaavan projektin, jossa Leton resuinen habitus on ollut eduksi.

Jared Leto ja Matthew McConaughey Dallas Buyers Club -elokuvassa. Leto voitti roolistaan parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon.Voltage Pictures Amerikan monet kasvot

Maahanmuuttajia, aseita, protesteja, Kardashianin julkkisperhe ja presidentti Donald Trump. Thirty Seconds To Marsin Walk on Water -kappaleen musiikkivideolla vilisee asioita, jotka kuvastavat tämän päivän amerikkalaista yhteiskuntaa.

Yhtye kuvasi kotimaansa elämää Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä viime vuoden heinäkuussa jokaisessa osavaltiossa. Videoita pyydettiin myös ihmisiltä itseltään ja niitä tuli tuhansittain.

Musiikkivideon lisäksi materiaalista julkaistaan Jared Leton ohjaama dokumentti A Day in the Life of America eli päivä elämää Amerikassa.

Jared Leto markkinoi Thirty Seconds To Marsin uutta levyä matkaamalla läpi Yhdysvaltojen. Huhtikuun alussa hän oli rallitapahtumassa Texasissa.Chris Graythen / AFP

Leto sukelsi siihen syvälle myös henkilökohtaisesti markkinoidessaan keväällä yhtyeen tulevaa albumia. Hän liftasi läpi Yhdysvaltojen New Yorkista Los Angelesiin ja tapasi tavallisia amerikkalaisia.

Risupartaisena Leton oli helpompi lähestyä ihmisiä kuin siloposkisena Hollywood-tähtenä.

– Oli yllättävää, kuinka epävarmoja ihmiset olivat tulevaisuudestaan. Samalla he olivat hyvin optimistisia siitä, että asiat tulevat vielä muuttumaan paremmiksi.

Leto sanoo, ettei hänen projektinsa ole pelkästään poliittinen. Se on myös sosiologinen ja henkilökohtainen tutkielma hänen kotimaastaan.

Hän on ylipäätään huolissaan maailmanmenosta.

– Yhdysvallat ei ole siinä erityisasemassa. Me kaikki pohdimme isoja kysymyksiä, kuten minkälaisessa maailmassa haluamme elää ja millaisen tulevaisuuden haluamme itsellemme ja toisillemme. Suomalaiset ovat varmasti hyvin samanlaisia.

Jared Leto toivoo, että synkkyydestä huolimatta ihmiset näkisivät tämän ajan mahdollisena muutokselle.

– Elämme hyvin mielenkiintoisia, myrskyisiä ja epävarmoja aikoja, joihin liittyy paljon konflikteja. Tämä on myös muutoksen ja mahdollisuuksien aikaa. Nyt on aika taistella asioiden puolesta, joihin uskoo.

Leto pyörittelee vastauksissaan isoja teemoja epävarmuudesta ja mahdollisuuksista. Silti häneltä ei saa selkeää vastausta siihen, minkälaista muutosta maailmassa tarvitaan.

"Saimme Suomesta itseluottamusta"

Jared Letosta ei uskoisi, että hän on 46-vuotias. Hän on erittäin hoikka, eikä kasvoissa näy ryppyjä. Nuorekkaan ulkonäön salaisuus voi olla se, että hän on ollut jo vuosia vegaani. Leto ei myöskään käytä alkoholia tai muita päihteitä.

Nyt silmien alla on tummat varjot. Hän on saapunut bändin kanssa Helsinkiin suoraan Oslosta ja unet ovat jääneet edellisyönä vähiin. Maaliskuun alussa alkanutta Euroopan-kiertuetta on takana parikymmentä keikkaa.

Tahti on kiivas ja artisti on selkeästi väsynyt.

Silti maailmantähti jaksaa haastattelun aikana hehkuttaa Suomea useaan otteeseen ennen keskiviikon Helsingin-keikkaa. Hän kehuu muun muassa suomalaista luontoa ja hyvää ruokaa.

Parikymmentä vuotta sitten perustetulle Thirty Seconds To Marsille Suomi on ollut tärkeä paikka.

– Helsinki oli uramme alussa ensimmäisiä paikkoja, jossa saimme soittaa isolla areenalla. Se antoi meille paljon itseluottamusta. Olemme siitä hyvin kiitollisia suomalaisille.

Jared Leton veli Shannon perusti Thirty Seconds To Mars -yhtyeen vuonna 1998. Bändi nousi kansainväliseen menestykseen 2000-luvun alussa. Kuvassa Jared Leto esiintyy Lissabonissa vuonna 2013.Tiago Petinga / EPA

Jared Leto on välillä kiireinen elokuvien kuvausten takia. Sen takia Thirty Seconds To Marsin levyjä syntyy harvakseltaan. America-albumin ja edellisen levyn välillä ehti kulua viisi vuotta.

Muusikkona Leto sanoo inspiroituvansa kokeellisista bändeistä kuten Led Zeppelin ja Pink Floyd.

– Haluan rikkoa rajoja jatkossakin ja tehdä monia tyylilajeja yhdistävää musiikkia. Haluan jatkaa kiertueiden tekemistä ja tulla takaisin Helsinkiin. Harmi, että teemme albumeja niin hitaasti. Meidän pitäisi tulla tänne useammin.

Mitä siniset keskusteli hallitusyhteistyöstä? – Yle näyttää suorana klo 19.55 alkaen

3 tuntia 48 min sitten

Yle näyttää sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon (sin.) tiedotustilaisuuden suorana.

Terho vastaa median kysymyksiin sinisten puoluehallituksen kokouksen jälkeen. Puoluehallituksessa keskustellaan hallitustilanteesta. Hallituspuolueiden välillä kuohui tiistaina, kun sinisten kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikkaavansa kokoomukseen.

Yle näyttää tiedotustilaisuuden suorana Yle Areenassa ja Yle uutisten verkkosivuilla kello 19.55. alkaen.

Macron vitsaili poskisuudelmistaan Trumpin kanssa – pauhasi Ranskan ja Yhdysvaltain siteistä kongressille

3 tuntia 58 min sitten

Yhdysvalloissa vierailulla oleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron painotti maiden historiallisia välejä Yhdysvaltain kongressille keskiviikkona.

Macron nosti esiin maailmanhistorian vaiheita, joissa Ranska ja Yhdysvallat ovat puolustaneet yhteisiä, demokraattisia arvojaan. Paatoshenkisessä puheessa kuului tuon tuosta sana "me", jolla presidentti tarkoitti molempia kansakuntia.

– Meillä on jatkuva yhteys vapauteen ja demokratiaan, Macron sanoi englanniksi.

– Meillä on ollut samanlainen näkemys ihmiskunnasta.

– Me ylitämme vaarat.

Macron puhui myös esimerkiksi Iranin ydinsopimuksen jatkamisen puolesta ja kansainvälisten instituutioiden, kuten sotilasliitto Naton suojelemisen tärkeydestä.

Ilmastonmuutoksesta Macron kommentoi, että "planeetta B:tä ei ole olemassa". Hän sanoi luottavansa, että Yhdysvallat liittyy vielä takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Trump vetäytyi sopimuksesta viime vuonna.

Vitsaili Voltairen ja Franklinin suukottelusta

Macron sai kongressiedustajilta aplodit useaan otteeseen.

Puheen alkupuolella presidentti herutti kuuntelijoilta naurut, kun hän sivusi ranskalaisfilosofi Voltairen tapaamista Yhdysvaltain perustajan Benjamin Franklinin kanssa 1700-luvulla. Macronin mukaan nämä "suutelivat toistensa poskia".

– Tämä saattaa muistuttaa teitä jostakin, Macron vitsaili itsekin naureskellen.

Hän viittasi lämpimään tapaamiseensa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa tiistaina. Tuolloin presidentit vaihtoivat poskisuudelmia ja kättelivät toisiaan läheisessä hengessä.

Emmanuel Macron on kolmen päivän valtiovierailulla Yhdysvalloissa. Hän on ensimmäinen Ranskan presidentti, joka puhuu Yhdysvaltain kongressissa vuoden 2007 jälkeen.

Lisää aiheesta:

Pureeko Macronin ranskalainen charmi Yhdysvaltain kongressiin? Seuraa puhetta suorana noin 17.25

Poskipusuja, kädenvääntöä ja hilseen pudistelua pikkutakilta – katso kuinka Trump ja Macron ottivat toisistaan mittaa

Ruotsin radio: Nobelin kirjallisuuspalkinto saattaa jäädä jakamatta tänä vuonna

4 tuntia 14 min sitten

Ruotsin akatemian ympärillä vellonut kriisi saattaa vaarantaa akatemian jakaman Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Ruotsin akatemia miettii parhaillaan, kykeneekö se jakamaan lainkaan kirjallisuuden Nobel-palkintoa tänä vuonna. Asiasta kertoi Ruotsin radio keskiviikkona.

Akatemian tilapäinen sihteeri ei suostunut vastaamaan tarkemmin Ruotsin radion kysymyksiin, vaan sanoi, että asiaan tulee selvyys pian.

Useat lähteet ovat kertoneet Ruotsin radiolle, että akatemiassa pohdittaisiin sitä, onko arvostetun kirjallisuuspalkinnon jako tänä vuonna mahdollista. Esillä on ilmeisesti ollut mahdollisuus, että tämän vuoden palkinto voitaisiin jakaa ensi vuoden palkinnon yhteydessä.

Akatemiasta kohun yhteydessä lähteneen kirjailijan ja historioitsijan Peter Englundin mielestä sekä Akatemian että palkinnon kannalta olisi parasta jättää palkinnonjako väliin tältä vuodelta.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon jakava Ruotsin akatemia on ollut historiansa syvimmässä kriisissä viime kuukaudet. Kuohunta alkoi viime syksyn metoo-kampanjan aikaan kun akatemian jäsenen puolison vuosikausia harjoittama seksuaalinen häirintä paljastui.

Akatemian toiminnasta tehty ulkopuolinen selvitys on luovutettu oikeusviranomaisille.

Lisää aiheesta:

Ruotsin Akatemia-skandaali näyttää ratkeavan – kuningas muuttamassa Akatemian sääntöjä

Kun Ruotsi pukeutui rusettipuseroon – julkkikset osoittavat tukeaan Nobel-akatemian Sara Daniukselle

Miten kielenhuoltajakerho sai Ruotsin sekaisin? Kuusi pointtia, jotka auttavat seuraamaan kirjallisuuden Nobel-skandaalia

Harjavallan joulukuisen öljyvuodon siivous jatkuu – satoja yhteydenottoja, uintikielto voi kestää koko kesän

4 tuntia 18 min sitten

Kokemäenjoen rannalla asuva Vesa Ollila on seurannut huolissaan kevään etenemistä Harjavallassa. Aikaisemmin jokirannassa pesinyttä sorsaperhettä ei ole tänä keväänä näkynyt ja päivittäin nenään leijuva polttoöljyn katku on saanut eläkeläisen mielen vakavaksi.

Jäiden lähdettyä öljyiset rantakivet myös näkyvät paremmin ja muistuttavat joulukuussa tapahtuneesta katastrofista.

– Huolestuttavaa on kun näkee sen öljyn liikkeen vedessä ja rantakivikossa. Aika lohdutonta ja epätoivoista, millä se saadaan pois, Ollila sanoo.

Puhdistustyöt käynnistymässä jäiden lähdön jälkeen

Asiantuntijat selvittävät parhaillaan, kuinka pahasti neljä kuukautta sitten jokeen päässyt kevyt polttoöljy on tahrinut maanomistajien kiinteistöjä. Ilmoituksia öljyvahingoista on tehty jo 350 kappaletta. Urakkaa maanomistajien kanssa selvittelee Ramboll Finland Oy.

Huolta lisää se, että öljyä nousi joesta ranta-alueille muun muassa talvitulvien aikana. Paikoin öljyisiä lätäköitä näkee edelleen joen ranta-alueella. Kaupungin tekninen johtaja Juhani Ramberg aavistelee, että operaatiosta muodostuu pitkä ja raskas.

– Kyllä se sikäli huolestuttaa, koska se tulee edellyttämään varsin mittavia maanvaihto-operaatioita. Se vie sitä aikaa ja syntyy myös kustannuksia. Uskon kyllä, että nämä saadaan kuntoon, mutta aikaa se tulee viemään, Ramberg toteaa.

Samaan aikaan joen puolella Meritaito Oy valmistautuu järjestelmälliseen öljynkeräykseen. Suunnitelmissa on puhdistaa vesialue sektoreittain Kultakoukun uimarannalta aloittaen. Selvittelyvaihe kestää vielä ainakin viikon.

Pori Energia ei halua kommentoida kustannuksia

Öljyvuodon aiheuttaja Porin Energia on sitoutunut maksamaan puhdistustöistä aiheutuvat kustannukset. Yhtiö ei kuitenkaan suostu arvioimaan puhdistustöiden hintaa.

– Nyt vasta alkaa tämä tutkiminen, miten laajaa aluetta tämä koskee. Sen jälkeen nähdään minkä tyyppisiä kustannuksia tästä seuraa. Me hoidamme tämän jälkitorjunnan joka tapauksessa kustannuksista huolimatta kunnolla ja mahdollisimman hyvin, lupaa Pori Energian energiayksikön päällikkö Timo Mäki.

Siivoustöiden onnistumista on asetettu valvomaan myös erillinen katselmuslautakunta, joka tarvittaessa selvittää ja ottaa kantaa puhdistukseen ja mahdollisiin erimielisyyksiin.

Ei uimaan koko kesänä?

Kokemäenjoen vedelle on asetettu käyttörajoitus, joka koskee alueita, joissa on havaittu öljyä Harjavallassa, Nakkilassa, Ulvilassa ja Porissa.

Harjavallassa patoaltaan alueen vesi on edelleen todella öljyistä osalla ranta-alueita. Harjavallan tekninen johtaja Juhani Ramberg arvioi, että vedenkäyttörajoitus joudutaan pitämään voimassa pitkään.

Esimerkiksi Harjavallan seurakunnalle on toimitettu kasteluvedelle oma säiliö kirkkomaalle. Joen virkistyskäyttöön öljyonnettomuudella voi olla vaikutuksia koko kesän ajan.

– Ainakin uimarantojen avaaminen on hyvin kyseenalaista, Ramberg arvioi.

Instituutionaalinen raha puskee kryptomarkkinoille: Joka viides rahoituslaitos harkitsee kaupankäyntiä virtuaalivaluutoilla

4 tuntia 39 min sitten

Viidennes rahoituslaitoksista harkitsee kaupankäynnin aloittamista kryptovaluutoilla seuraavan 12 kuukauden aikana, selviää joukkoviestintäyritys Thomson Reutersin tekemästä tutkimuksesta.

Kyselyyn vastasi yli 400 Thomson Reutersin asiakasyritystä. Joukossa oli muun muassa suuria pankkeja ja hedge-rahastoja.

Thomson Reuters omistaa uutistoimisto Reutersin. Yritys myy myös dataa ja uutispalveluja finanssiteollisuudelle.

Kryptovaluuttakaupan aloittamisesta kiinnostuneista vastaajista 70 prosenttia kertoi, että ne suunnittelevat aloittavansa kaupankäynnin virtuaalivaluutoilla seuraavan 3–6 kuukauden kuluessa.

Virtuaalivaluuttoihin kuten bitcoiniin sijoittamisen suosio kasvoi huomattavasti viime vuonna piensijoittajien parissa. Kryptohuuman huipulla viime joulukuussa bitcoinin vaihtokurssi kävi korkeimmillaan noin 20 000 dollarissa.

Tämän vuoden helmikuussa suosituimman kryptovaluutan kurssi romahti alle 7 000 dollariin. Tämän jutun kirjoitusaikaan yksi bitcoin maksoi CoinMarketCap-sivuston mukaan noin 9 300 dollaria.

Rahoituslaitosten osallistumisen kryptomarkkinoille on ennustettu kasvavan, vaikka viranomaiset ja talousviisaat eri maissa ovat varoitelleet kryptovaluuttoihin liittyvistä riskeistä ja huijauksista.

Soros ja Rockefellerit kiinnostuneita

Helmikuussa maailman suurimpiin liikepankkeihin lukeutuva Goldman Sachs otti askeleen kryptomarkkinoille (CNBC), kun pankin osittain omistama digitaalisiin maksuihin keskittyvä yritys Circle osti kryptovaluuttapörssi Poloniexin.

Tällä viikolla Goldman Sachs ilmoitti palkanneensa ensimmäisen johtajan (CNBC) luotsaamaan pankin virtuaalivaluuttayksikköä.

Huhtikuun alussa uutistoimisto Bloomberg kertoi, että suursijoittaja George Sorosin sijoitusrahasto Soros Fund Management valmistelee sijoittamista kryptovaluuttoihin. Vielä tammikuussa George Soros arvioi, että kryptovaluuttamarkkinoilla on kupla.

Talouslehti Fortune puolestaan uutisoi huhtikuussa, että vaikutusvaltaisen amerikkalaisen Rockefellerin pankkiiri- ja teollisuussuvun sijoitusyhtiö Venrock on tehnyt yhteistyösopimuksen brooklyniläisen kryptovaluuttoihin keskittyvän sijoitusyhtiön CoinFundin kanssa.

Lue myös:

Pankit sulkivat suomalaisen bitcoin-välittäjän tilejä – "Olemme melkein pankkisaarrossa"

Inka Meron kolumni: Uusi raha vai uusi kupla? Kryptovaluutat kuumottavat sijoittajia, keskuspankkeja ja ekonomisteja

Upeat kuvat: Pahamaineisista graffiteista on tullut arvostettua taidetta, joka saa tukirahaa – "Ainoa hankaluus naapurikateus"

4 tuntia 58 min sitten

Graffitit ovat kokeneet arvostusloikan. Siitä mistä kymmenen vuotta sitten sakotettiin, ollaan nyt valmiita maksamaan.

Yleisesti puhutaan katutaiteesta, joka sisältää niin seinämaalaukset kuin graffititkin. Jotka ovat pitkälti yksi ja sama asia.

– Itse katson, että graffitit ovat kirjainhenkisiä maalauksia, lähinnä omia nimimerkkejä maalattuna valtavaan kokoon, määrittelee katutaiteilija Tomi Lastunen.

Tomi Lastunen kävelee Tampereen Hiedanrannassa, jonne tulee jälleen uusia graffiteja.Marko Melto / Yle

Pori, Turku ja Helsinki ovat Suomessa katutaiteen pioneereja. Tomi Lastunen, Hennakirsikka Halme ja Maikki Rantala muodostavat kolmikon, joka toi muraalit Tampereelle, Hervannan lähiöön.

Yli 300 neliömetrin maalaus

Hervantaan tehty muraali perustuu tarkkaan luonnokseen, jonka hyväksyivät sekä kaupunginarkkitehti että taloyhtiö. Tekijät jututtivat myös asukkaita, joilta tulikin monia ehdotuksia.

Hervannan seinämaalauksen esivalmistelut kestivät puolitoista vuotta.Marko Melto / Yle

– Palaute oli pelkästään positiivista. Ainoa hankaluus oli naapurikateus, kun muutkin taloyhtiöt halusivat maalauksia, Tomi Lastunen kertoo.

Tomi Lastunen kuuluu Spraycankontrol -nimiseen yhdistykseen, joka tuottaa ja tukee katutaidetta. Tampereen kaupunki avustaa toimintaa hankkimalla maaleja ja nostimia maalauskohteisiin.

Tulevaisuuden graffiteja

Myös koululaiset saavat oppia graffitien tekemiseen. Tomi Lastunen vetää ryhmää, joka on suunnattu alakouluikäisille oppilaille.

Isla Rikala (vas.) ja Ottilia Masti tekevät luonnoksia tulevista graffiteista.Marko Melto / Yle Marko Melto / Yle

Heidän joukossaan ovat Isla Rikala ja Ottilia Masti, jotka laativat ensin luonnoksia tulevista maalauksistaan. Oppilaiden mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti graffitit.

Spraycankontrolin varsinainen voimannäyttö löytyy Tampereen Hiedanrannasta. Entisten tehdasrakennusten seiniä peittävät maalaukset, joiden tekijät ovat Suomen lisäksi Puolasta, Kreikasta, Tšekistä, Hongkongista sekä Balilta ja Portugalista.

Marko Melto / Yle Marko Melto / Yle Marko Melto / Yle Hiedanrannan muraalit häikäisevät taidokkuudellaan. Niitä on ollut tekemässä myös useita ulkomaisia taiteilijoita.Marko Melto / Yle Kokka kohti taivaita

Tampereelle on ilmestynyt parin viime vuoden aikana yhä uusia seinämaalauksia. Tomi Lastusen suosikit sijoittuvat eri puolille kaupunkia.

Satakunnankadun Olympia-korttelin seinää kapuaa veneilijä, jonka airot kauhovat tummaa vettä. Maalaus voitti kilpailun, joka oli kaikille avoin. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 28, joiden joukosta valikoitui Atso Airolan teos Pinnan alla.

Marko Melto / Yle Tampereen Satakunnankadun muraalin tekijä valittiin kilpailun perusteella.Marko Melto / Yle

Tomi Lastusen mielestä kyseessä on hieno maalaus, joka ottaa huomioon seinän muodot ja rakenteet.

Jäähallin tuntumassa Hakametsän alikulkutunnelin seiniä peittävät maalaukset, joiden tekijät ovat päihdetaustaisia nuoria ja heidän ystäviään. Teosten teemana on jää.

Marko Melto / Yle Marko Melto / Yle Tampereen Hakametsän alikulkutunnelin töiden tekijät ovat kuntoutuksessa olevia nuoria.Marko Melto / Yle

– Näkee, että työt ovat yksittäisiä maalauksia, jotka sidotaan toisiinsa yhtenäisellä värimaailmalla. Oikein hyvä, Tomi Lastunen toteaa.

Tampereen keskustassa olevan Takon tehtaan seinämä peittyy muraaleihin. Tekijät ovat paikkakuntalaisia, joiden tekemät luonnokset ovat tehtaan johdon hyväksymiä.

Takon tehtaan muurissa olevat seinämaalaukset ovat täynnä värikkäitä yksityiskohtia.Marko Melto / Yle Marko Melto / Yle

Tomi Lastusen mukaan kokonaisuus on todella hieno, hyvin suunniteltu ja ajan kanssa toteutettu.

Video: Oletko bongannut nämä maalaukset?

Selvitys: Monimuotoisista oireista kärsivien lasten hoidossa parantamisen varaa

5 tuntia 22 min sitten

Tuore selvitys muistuttaa, että monimuotoisista oireista kärsivien lasten pitää päästä tutkimuksiin ja kuntoutukseen riittävän nopeasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen sellaisten lasten hoidosta, joilla on ollut vaikeasti diagnosoitavia ja hoidettavia oireita, joiden syntymekanismeja ei välttämättä tunneta.

Selvityksessä kuultiin noin 30 perhettä ja alan asiantuntijoita. Hoidon ja tuen saaminen vaikeimmista oireista kärsiville lapsille on selvityksen mukaan koettu riittämättömäksi. Perheet ovat kokeneet, että julkinen terveydenhuolto ei ole ottanut riittävää vastuuta lapsen hoidosta,

Selvitys sisältää 17 kehittämisehdotusta. Ministeriön tiedotteen mukaan tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja siten, että sairastuneet lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat tarpeensa mukaisesti parasta mahdollista hoitoa ja tukea.

Hoitosuunnitelma yhteisymmärryksessä, koulunkäyntiin huomiota

Nykyistä enemmän huomiota olisi kiinnitettävä lapsen koulunkäynnin jatkumiseen ja kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Monimuotoisesti oireilevan lapsen koulunkäynti on nyt saattanut keskeytyä.

Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädännöllä selvennetään kouluterveydenhuollon mahdollisuuksia tukea ja seurata sellaisia lapsia ja nuoria, joiden krooniset sairaudet aiheuttavat toimintakyvyn alenemista nimenomaan kouluympäristössä.

Selvityshenkilön mukaan lääkäreiden olisi uskallettava asettaa kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi nopeammin, jotta kuntoutus voitaisiin aloittaa varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi muistutetaan, että hoitosuunnitelma on tehtävä yhteisymmärryksessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa, ja 16 vuotta täyttäneiden hoidon jatkuvuudesta on huolehdittava.

Selvityksessä esitetään, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden perus- ja täydennyskoulutukseen lisätään tietoa toiminnallisista häiriöistä.

– On tärkeää huolehtia, että julkisella sektorilla toimii lääkäreitä, jotka seuraavat alan kehitystä, kansainvälistä tutkimusta ja hoitosuosituksia. Jokaiseen yliopistosairaalan lastenklinikkaan voisi koota työryhmän, jolla on monialaista erityisosaamista lasten ja nuorten toiminnallisista häiriöistä, selvityshenkilö ehdottaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö käy läpi kaikki kehittämisehdotukset ja päättää, mitä ja miten kehittämisehdotuksia viedään eteenpäin.

Lue myös

Lapsi sairastaa, mistä netissä löytää luotettavaa tietoa? Kiinnitä huomiota ainakin näihin viiteen asiaan

Alakouluikäisten lasten vakavat syömishäiriöt ovat harvinaisia - nirsoilusta ei useimmiten kannata huolestua

Tellervo ja Assi Koivisto herkistyivät 12 vuoden muistoista – Mauno Koiviston kunniamerkit esillä Turussa

5 tuntia 30 min sitten
Kahden presidenttikauden kunnia
  • Mauno Koiviston kunniamerkit ovat esillä Turun linnassa 16. syyskuuta 2018 asti.
  • Korkeimpia kunniamerkkejä on Pohjoismaiden ohella muun muassa Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Alankomaista ja Italiasta. Myös entisiä valtioita kuten Neuvostoliitto ja Itä-Saksa on edustettuna.
  • Turun jälkeen näyttely nähdään Kansallisarkistossa Helsingissä.

Rouva Tellervo Koivisto tutkii tarkkaan vitriineissä lepäävien kunniamerkkien yksityiskohtia. Hän kuuntelee mielenkiinnolla tutkija Tom Bergrothin kertoessa kunniamerkkien taustoja ja tarinoita.

– Kyllä ovat koreita ja arvokkaan näköisiä, ihastelee Tellervo Koivisto.

Assi Koivisto seuraa äitinsä kannoilla kuunnellen yhtä keskittyneesti. Välillä hän ottaa kännykällä kuvia miehelleen, joka ei kutsuvierastilaisuuteen kerinnyt. Tarkoitus onkin tulla yhdessä katsastamaan kunniamerkkien kavalkadi myöhemmin paremmalla ajalla.

Mauno Koiviston kunniamerkit ovat esillä Turun linnassa syyskuun puoliväliin.Jouni Koutonen / Yle

Turun linnassa avautunut näyttely esittelee presidentti Mauno Koiviston jatkosodassa ja valtiovierailuillaan saamia kunniamerkkejä. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat halusivat esitellä kaikki Koiviston kunniamerkit tämän syntymäkaupungissa.

Kauniita ja haikeitakin muistoja

Vaikka kunniamerkit ovat sinänsä tuttuja presidentin puolisolle, katsoo rouva Tellervo Koivisto niitä nyt uusin silmin.

– Tuntuu siltä, että näen ne oikeastaan ensimmäisen kerran. Luovutustilaisuudessa ne ovat olleet kaulassa ja takin alla, ja kun on tultu kotiin, ne on laitettu laatikkoon. Laatikkoa on säilytetty enimmäkseen Presidentinlinnassa, joten näin näitä ei ole nähty.

Kunniamerkit toivat muistoja Assi ja Tellervo Koiviston mieleen.Jouni Koutonen / Yle

Valtiovierailuilta saadut kunniamerkit kantavat mukanaan 12 vuotta Koivistojen elämää. Tellervo Koivisto ei halua arvottaa muistoja vierailuista – muistot ovat myönteisiä ja kauniita.

– Tuli aika monta ajatusta mieleen. Mukava se on elämää tältäkin kannalta katsoa. Mutta tietysti on sillä tavalla haikeatakin, että useimmat näistä merkkien antajista ovat jo poistuneet tästä maailmasta.

Elefantti jäi kaihertamaan Assia

Assi Koivisto pitää isänsä kunniamerkkejä esittelevää näyttelyä suurenmoisena. Hän luonnehtii kauniiden kunniamerkkien piirtävän mielenkiintoisen tarinankaaren, ja nuoruusmuistot tulvahtivat hänen mieleensä.

Sain kokea vain kaiken sen hauskan ja kivan. Assi Koivisto

– Äiti varmaan arvaa mikä muisto minulla heräsi. Olin mukana aika monella valtiovierailulla, joissa yks sun toinen laukunkantajaa myöten sai jonkun mitalin, mutta minä en saanut koskaan. Minulla ei ole ensimmäistäkään prenikkaa mistään. Enkä ole mitenkään katkera, nauraa Assi Koivisto pilke silmäkulmassa.

Etenkin Tanskan Elefanttiritarikunnan kunniamerkki olisi ollut hänelle mieluinen.

– Odotin innolla sitä elefanttia. Muistan että Tanskan valtiovierailun jälkeen olisin ollut erityisen ihastunut juuri siihen elefanttiin.

Tanskan Elefanttiritarikunnan kunniamerkki luovutettiin presidentti Koivistolle 2. toukokuuta 1983.Jouni Koutonen / Yle

Pienestä pettymyksestä huolimatta Assi Koivisto iloitsee, että suvussa on tällainen kokoelma, vaikkakin lainassa. Ohjesääntöjen mukaan useimmat kunniamerkit tulee palauttaa haltijan kuoleman jälkeen.

Valtiovierailut olivat niitä elämän kohokohtia. Siellä oppi tuntemaan maailmaa ja oppi tuntemaan ihmisiä. Tellervo Koivisto

Presidentin tyttärelle valtiovierailut olivat mielenkiintoisia ja vapaamuotoisia elämyksiä.

– Sain kokea vain kaiken sen hauskan ja kivan. Ei olisi ollut soveliastakaan osallistua mihinkään luottamuksellisiin ja syvällisiin tapaamisiin ja keskusteluihin. Sain olla reunoilla ja katsella maailman menoa, ja se oli tavattoman mielenkiintoista ja hauskaa, muistelee Assi Koivisto.

Koivisto oli mukautuvainen mies

Rouva Tellervo Koivisto luonnehtii valtiovierailuja mielenkiintoisiksi tapauksiksi.

– Valtiovierailut olivat niitä elämän kohokohtia. Siellä oppi tuntemaan maailmaa ja oppi tuntemaan ihmisiä. Ei sieltä kuitenkaan mitenkään pysyviä ystävyyssuhteita syntynyt.

Tellervo Koivisto.Jouni Koutonen / Yle

Koivistot tekivät neljätoista valtiovierailua ja isännöivät kymmentä valtion päämiestä Suomen vierailuilla, joilla kunniamerkkejä vaihdettiin. Luonnollisesti kahteen presidenttikauteen mahtui myös lukuisia vierailuja, joilla kunniamerkkejä ei vaihdettu.

Presidentti Mauno Koivisto muistetaan kansanomaisena fundeeraajana, jonka juuret olivat vaatimattomissa oloissa ja konstailemattomassa satamatyössä. Voisi kuvitella, että hän ei välttämättä aina olisi ollut niin kotonaan muodollisissa ja pönöttävissäkin tilaisuuksissa.

– Hän kyllä kummasti osasi mukautua! Hän pystyi ihan täysin näyttelemään myös tätä roolia ja kantoi kunniamerkkinsä arvokkaasti, hymyilee Tellervo Koivisto.

Lue lisää:

Kuuntele Tellervo ja Assi Koiviston haastattelu

Presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit ritarikuntien sivuilla

Tällainen on presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkki – katso kuvat ja kommentit teoksesta

Laulava fundeeraaja, syvästi tunteva suunnannäyttäjä – Pertti Paasio muistelee Mauno Koivistoa

Sellutehtaan rahoitusta käsitteli ryhmä jäävejä päättäjiä – tutkintapyyntö poliisille

5 tuntia 44 min sitten

Kemijärven kaupungin osallistumista sellutehdasta perustavaan Boreal Bioref yhtiöön käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.2.2016. Tarkastuslautakunnan teettämän selvityksen mukaan kokouksessa oli läsnä viisi jääviä henkilöä.

Kokous käsitteli kuntakonserniin kuuluvan Kemijärven Kehitys Oy:tä ohjeistusta tulla Boreal Bioref Oy:n osakkaaksi 25 prosentin osuudella ja rahoittaa yhtiötä 500 000 eurolla.

Selvityksen teki pitkään aiemmin Kemijärven kaupungin ja kuntakonsernin tilintarkastajana toiminut HT- ja JHT-tilintarkastaja Rauno Lohi.

Tarkastusmuistion mukaan kaksi kokoukseen osallistuneista oli Boreal Biorefin hallituksessa ja kolme kaupungin yritysomistuksia hoitavan kehitysyhtiön Kemijärven Kehitys Oy:n hallituksessa. Esitykseen kuului myös kaupunginvaltuuston silloisen puheenjohtajan Heikki Nivalan (kesk.) nimeäminen kaupungin edustajana Boreal Biorefin hallitukseen.

Nivala: En ollut jäävi

Yksi tarkastusmuistiossa jääviksi arvioitu oli Boreal Biorefin nykyinen toimitusjohtaja ja perustajaomistajiin kuuluva Heikki Nivala, joka osallistui kaupunginhallituksen kokoukseen silloisena valtuuston puheenjohtajana.

Nivala kiistää jääviyden.

– En ollut jäävi.

Miksi?

– Ei ollut tietoa vielä, että ketkä tulevat omistajiksi Boreal Biorefiin. Ei ollut tietoa, että olenko minä muutoin Boreal Biorefissä mukana, vastaa Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala.

Nivalan mukaan hän ei ollut jäävi myöskään siksi, että Boreal Bioref Oy rekisteröitiin vasta kokouksen jälkeen maaliskuun lopussa. Nivala ei kuitenkaan ole vaatinut vääränä pitämänsä jääviysarvion oikaisemista, koska oikaisu poikisi hänen mukaansa vain lisää vääriä syytöksiä.

Pari päivää kaupunginhallituksen 8.2.2016 kokouksen jälkeen eli 12.2.2016 Nivala tiedotti eroavansa valtuustosta ja keskittyvänsä Kemijärven biojalostamohankkeen edistämiseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tietämätön

Tämän jutun teon aikana maanantaina 23.2.2018 jääviysarvion tehnyt tilintarkastaja Rauno Lohi soitti ja ilmoitti tehneensä virheen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Lea Koskelan, ent. Soppela, (kesk.), jääviysarvion osalta. Lohi kertoi saaneensa samana päivänä tietää että Koskela ei ollutkaan jäävi koska ei kuulunut vielä 8.2.2016 Boreal Biorefin hallitukseen.

Tarkastusmuistio valmistui 11.12.2017. Kemijärven kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa ainakin kahdessa kokouksessa tänä vuonna (2018).

Kemijärven kaupungintalo.YLE / Jorma Korhonen

Esimerkiksi Kemijärven kaupunginhallituksen 29.1.2018 kokouksen pöytäkirjan mukaan puheenjohtaja Lea Koskela jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta, joka käsitteli tilintarkastusmuistiota, jossa Koskelan todettiin olleen jäävi helmikuun 2016 kokouksessa.

Koskela sanoo, ettei tiennyt, että tarkastusmuistiossa hänen katsottiin olleen jäävi eikä asia ollut kiinnostanut häntä koska hän ei 8.2.2016 kokouksen aikaan ollut Boreal Bioref Oy:n hallituksen jäsen eikä siten jäävi silloin käsittelemään.

Koskela sanoo kuulleensa tarkastusmuistion itseensä kohdistuvasta jääviysarviosta vasta maanantaina 23.4.2018 tämän jutun toimittajalta. Tämän jälkeen Koskela oli ottanut yhteyttä tarkastusmuistion tehneeseen tilintarkastaja Loheen.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjojen valossa tilintarkastusmuistion jääviysarvioita ei ole kyseenalaistettu ennen tämän uutisjutun haastattelujen tekemistä.

Tutkintapyyntö

Suomen keskustaa kunnallispolitiikassa edustaneen Heikki Nivalan puoluetoveri, Kemijärven tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Aulikki Imporanta on yksityishenkilönä tehnyt jääviysasiasta tutkintapyynnön.

– Eihän voi joka puolella pöytää olla samasta asiasta päättämässä ja nythän poliisi tutkii, että mitä siinä on tapahtunut ja monessa muussakin asiassa. On hyvä, että ne selvitetään, sanoo Kemijärven tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Aulikki Imporanta (kesk.).

Lapin poliisilaitokselta tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Ijäs vahvistaa Yle Lapin uutisille tutkintapyynnön tulleen. Ijäksen mukaan poliisi tekee esiselvityksen siitä antaako tutkintapyyntö mitään aihetta esitutkinnan käynnistämiseen.

Tämän jutun asiakirjalähteinä ovat olleet tilintarkastaja Rauno Lohen tilintarkastusmuistio 11.12.2017 ja Kemijärven kaupunginhallituksen pöytäkirjat.

Maahanmuutto, puolustus ja rajavalvonta nousemassa EU:n uusiksi rahoituskohteiksi

5 tuntia 45 min sitten

Ensi viikon keskiviikkona EU:n komissio paljastaa esityksensä unionin tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

Sen jälkeen jäsenmaat aloittavat väännön esityksen pohjalta. Yhteisymmärrys tulevista budjettilinjoista pitäisi saavuttaa ensi vuoden loppuun mennessä.

Neuvotteluista voi tulla hankalimmat vuosikymmeniin. Nyt pitäisi neuvotella uudet linjat, kun iso maksajamaa Britannia ei ole enää mukana. Kyse on sadoista miljardeista euroista.

Toisaalta uusi tutkimus osoittaa, että brexitin jättämä aukko voitaisiin talouskasvun ansiosta paikata myös jäädyttämällä budjetti nykytasolle. Tällöin EU ei voisi kuitenkaan rahoittaa uusia kohteita kuten puolustusta, maahanmuuton ongelmien ratkaisemista tai kansalaisten haluamaa turvallisuutta.

Suomikin joutuu todennäköisesti kuumaan rakoon jäsenmaiden kantojen sovittelijana EU-puheenjohtajakaudellaan ensi vuonna.

Uudet ehdot rakennetuille, Etelä-Eurooppa hyötyy?

Useiden julkisuudessa olleiden tietojen mukaan komissio aikoo ehdottaa, että esimerkiksi rakennetukien saajien pitäisi täyttää uusia ehtoja.

Mitä ovat EU:n rakenne- eli koheesiotuet?

Rakennetuilla pyritään tasaamaan eri alueiden välisiä talouseroja.

Tuet on tarkoitettu jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Rakennerahastoista tuetaan myös muun muassa liikenteeseen ja energiaan liittyviä hankkeita.

Kun niitä tähän asti on myönnetty jäsenmaiden bruttokansantuotteen perusteella, tulevaisuudessa tukien saamisen ehtoina voisi olla vaikkapa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, osallistuminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen tai maan nuorisotyöttömyysluvut.

Näin ollen esimerkiksi Unkari, Puola ja Tsekki, joilla on ollut ongelmia oikeusvaltioperiaatteen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kanssa, menettäisivät tukia. Pahasta nuorisotyöttömyydestä kärsivät Espanja ja Kreikka taas voisivat olla tulevaisuuden hyötyjiä.

Alempana on selitetty, miten Suomi voisi hyötyä ehtojen muutoksista.

Suomi on saamapuolella maataloustuissa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) EU-asioiden erityisavustaja Riikka Pakarinen avasi Suomen kantoja budjettiin Ylen Brysselin kone -radio-ohjelmassa keskiviikkona. Voit kuunnella ohjelman täällä.

Rakennetuet muuttuvat uudessa rahoituskehyksessä todennäköisesti eniten. Ne ovat maataloustukien ohella EU:n budjetin suurin menoerä.

Kuten allaolevasta grafiikasta käy ilmi, Suomi hyötyy eniten juuri maataloustuista. Jokaista EU:lle maksettua euroa kohti se saa yli kaksi euroa. Siksi se haluaa pitää nykyisestä maataloustukijärjestelmästä myös kiinni.

Yle Uutisgrafiikka

Sen sijaan rakenne- eli koheesiotuista Suomi saa takaisin vain 30 senttiä jokaista maksamaansa euroa kohden.

Koko EU:n 350 miljardin rakennetukipotista esimerkiksi Puola saa noin 80 miljardia nykyisellä seitsenvuotisella rahoituskaudella. Suomen osuus on 1,5 miljardia euroa.

Mutta: Suomen pieni "saanto" ei tarkoita, etteikö rakennetuista kannattaisi taistella.

Suomi kärkkyy Itä-Euroopalta tarpeettomiksi jääviä tukirahoja

– Suomi saa kuitenkin suhteellisesti paremmin koheesiorahaa moneen muuhun nettomaksajaan verrattuna. Se on lähinnä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukea, Pakarinen sanoo.

Keitä EU:n nettomaksajat ovat?
  • Nettomaksajia ovat jäsenmaat, jotka maksavat EU-kassaan enemmän kuin sieltä saavat.
  • Suurimpia nettomaksajia ovat Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Itävalta.
  • Suomi putosi Italian kanssa EU:n pienimmäksi nettomaksajaksi vuonna 2016.

Rakennetuet ovat erityisen tärkeitä Pohjois- ja Itä-Suomelle.

– Jos emme pitäisi kiinni pohjoisen harvan asutuksen tuesta, rajat ylittävän yhteistyön tuesta tai Itämeri-yhteistyön tuesta, me emme saisi edes sitä 30 senttiä maksetuista euroista.

Pakarisen mukaan on selvää, että koheesiobudjetti muodostaa jatkossakin kolmasosan EU-budjetista – siis noin 350 miljardia seitsenvuotiskaudella.

– Ne tuet ovat erittäin tärkeitä monelle Suomen ammattikorkeakoululle ja yrittäjyyteen liittyville hankkeille, joita koheesiorahalla tuetaan.

Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden tuen tarve on vähentynyt viime vuosina, kun ne ovat osin EU-tukien ansiosta saavuttaneet muita unionimaita taloudessa. Jo tällä perusteella nykyistä EU-rahaa jää siis yli käytettäväksi muuhun.

Pakarisen mukaan Suomi tukee rahan ohjaamista tulevissa budjeteissa esimerkiksi yhteiseen puolustukseen.

– Nyt puolustukseen on osoitettu vain vähän rahaa. Esimerkiksi kymmenen miljardia puolustukseen uudella rahoituskaudella olisi hyvin pieni osuus koko budjetista.

Tätä nykyä jäsenmaat panostavat rajavalvontaan hyvin erikokoisia summia. Kun vaikkapa Suomella ja Kreikalla on pitkät ulkorajat, mantereen keskellä sijaitsevalla Saksalla ei ole rajavalvontaa juuri lainkaan.

Suomi saattaisi siis hyötyä siitä, että rajavalvonnassa lisättäisiin EU-yhteistyötä; rajavalvontaan saisi muilta tukea.

Rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen?

Komissio haluaa lisätä rahaa myös maahanmuuton ongelmien ratkaisuun ja taakanjaon tasaamiseen. Suomi toivoo saavansa tukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ylipäätään tärkeää olisi Pakarisen mukaan tehdä rakennetuista sellaisia, että ne tuottaisivat tavoitteiden mukaisia tuloksia. Tukien ehdollisuus saa hänen mukaansa nyt aiempaa laajempaa kannatusta EU-maiden keskusteluissa.

Voit kuunnella Riikka Pakarisen haastattelun ja Brysselin koneen muita osia täällä.

Skandaalit ajoivat Madridin johtajan eroon – Syytöksiä 40 euron myymälävarkaudesta ja tutkintotodistuksen väärentämisestä

5 tuntia 52 min sitten

Madridin alueen johtaja Cristina Cifuentes on eronnut tehtävästään hänen mainettaan koetelleiden skandaalien vuoksi.

Konservatiivista PP-puoluetta edustava Cifuentes joutui tulilinjalle viime kuussa, kun mediassa väitettiin hänen saaneen vuosikymmenen alussa oikeustieteen tutkinnon Madridin Universidad Rey Juan Carlos -yliopistosta suorittamatta kaikkia vaadittuja opintoja. Asiasta on käynnistetty tutkinta.

Keskiviikkona kohu Cifuentesin ympärillä paisui, kun mediassa väitettiin hänen jääneen vuonna 2011 kiinni myymälävarkaudesta. OK Diario -lehti julkaisi videon, jossa Cifuentes tyhjentää käsilaukkuaan supermarketin turvamiehen läsnäollessa.

Väitteiden mukaan Cifuentes otti kaksi kasvorasvaa, yhteisarvoltaan 40 euroa. Hän pääsi lähtemään maksettuaan purkit.

Cifuentes on myöntänyt videon aitouden, mutta sanoo kyseessä olleen vahingon.

Videon julkaisemisen jälkeen 53-vuotias Cifuentes ilmoitti kuitenkin jättävänsä Madridin aluejohtajan tehtävän. Cifuentesin mukaan hän on tehnyt monia virheitä, ja tekee jatkossakin, mutta hänen koko elämänsä on kyseenalaistettu.

Cifuentes johti Madridia kolme vuotta. Skandaalia pidetään takaiskuna Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn PP-puolueelle. Cifuentes nähtioin poliitikkona, jota eivät tahraa PP:tä koetelleet korruptioskandaalit. Monet arvelivat hänen voivan nousta tulevaisuudessa jopa puoluejohtajaksi.

Oppositio uhkasi Cifuentesia epäluottamusäänestyksellä. Espanjalaisen uutistoimisto Europa Pressin lähteiden mukaan Rajoy olisi vaatinut Cifuentesia eroamaan.

Ministeriö esittää rajoituksia alkoholijuomien etämyyntiin

6 tuntia 8 min sitten

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa uuteen alkoholilakiin säännöksiä alkoholijuomien etämyynnin rajoittamisesta ja etämyyntiin liittyvien käsitteiden määritelmistä.

Uusi alkoholilaki tuli voimaan kokonaisuudessaan 1. maaliskuuta 2018. Eduskunta edellytti laista äänestäessään, että hallitus selkiyttää alkoholijuomien etämyynnin säännöksiä.

Työryhmä esittää nyt, että alkoholin etämyyntiä rajoitettaisiin tietyiltä osin nykyistä selvemmin. Etäostolle luotaisiin säännöt, jotta alkoholin etäostaminen ulkomailta esimerkiksi verkkokaupoista on jatkossakin mahdollista.

Etämyynnissä myyjä maksaa kaikki alkoholijuomien verot ja hoitaa tuotteiden kuljetuksen. Etäostossa verojen maksusta ja kuljetuksesta vastaa ostaja.

Uusien säännösten tavoitteena on, että nykyistä suurempi verokertymä alkoholijuomien rajat ylittävästä myynnistä päätyisi Suomeen. Tullin arvion mukaan tällä hetkellä verotuloja menetetään noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Työryhmä esittää, että alkoholin verkkokauppa olisi mahdollista kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille, kun alkoholijuoman enimmäispitoisuus olisi korkeintaan 5,5%. Juomien jakelu tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista.

Yli 5,5 -tilavuusprosenttisten alkoholijuomien etämyynti Suomeen olisi jatkossakin kielletty. Tuotteita olisi kuitenkin mahdollista etäostaa.

Etämyyjät rekisteriin

Ulkomaiselle alkoholijuomien myyjälle säädettäisiin mahdollisuus rekisteröityä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) hyväksytyksi etämyyjäksi.

Etämyyjän eli verkkokaupan olisi maksettava alkoholijuomien etämyynnistä alkoholivero, valmistevero, juomapakkausvero ja arvonlisävero. Juomien luovutus ostajalle tapahtuisi Valviran hyväksymästä vähittäismyyntipaikasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiakkuus- ja toimintaympäristö -yksikön johtaja Kari Paaso kertoo, että Suomen alkoholilain mukaan alkoholijuomien myynnin täytyy tapahtua paikasta, jossa myyjä on paikalla, kun ostaja tulee hakemaan tuotteita.

Paason mukaan näin myyjä voi arvioida ostajan kunnon ja noudattamaan alkoholille asetettuja myyntiaikoja. Samalla suomalainen ja ulkomainen myyjä ovat samassa asemassa.

– Suomessakaan oleva myyjä ei voi myydä suoraan kotiovelle, vaan se tuote täytyy aina hakea jostain paikasta. Jos myynti tapahtuu rajan yli, niin samat säännöt pätevät, Paaso sanoo.

Viranomaiset voisivat perua etämyyjän rekisteröimisen, jos etämyyjä jättää maksamatta veroja tai muita maksuja.

Suomalaiset voisivat etäostaa terävämpiäkin juomia

Suomalaiset ostajat voisivat ostaa ulkomailta myös alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 5,5%. Tällöin vastuu verojen maksamisesta ja tuotteiden kuljetuksen järjestämisestä olisi ostajalla.

Työryhmä ehdottaa alkoholilakiin säännöstä, jonka mukaan yksityishenkilöt voisivat tilata omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta kaikkia alkoholijuomia, jos ostaja järjestää tuotteiden kuljetuksen Suomeen toisen yksityishenkilön tai kuljetusyrityksen kautta siten, että myyjä ei osallistu kuljetusjärjestelyihin.

Kuljetusjärjestelystä tulisi olla kuljetuksen mukana asiakirja, joka pitäisi tarvittaessa esittää Tullille. Ostaja ja tuotteiden kuljettaja olisivat yhteisvastuullisesti verovelvollisia Suomeen tuotujen alkoholijuomien valmisteveroista.

Alkoholin etämyynti Suomeen on lisääntynyt viime vuosina. Verkkokaupat toimittavat usein tuotteet ostajan kotiovelle. Vain pieni osa alkoholijuomien etämyyjistä maksaa asianmukaisesti verot Suomeen.

Etämyyntiä käsitellään oikeudessa

Suomen epäselviä alkoholijuomien etämyyntiin liittyviä säännöksiä on tulkittu EU-tuomioistuimessa niin sanotun Visnapuu-jutun yhteydessä.

Visnapuu-jutussa asiakas tilasi alkoholijuomia Virossa olevasta myymälästä, minkä jälkeen Alkotaxi toimittu juomat asiakkaalle Suomeen.

EU-tuomioistuin katsoi, että Suomen aiemman alkoholilain mukainen ulkomailta tapahtuva alkoholijuomien etämyyntikielto on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä.

Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa viime keväänä. Molemmat osapuolet valittivat tuomiosta, joten lainvoimainen ratkaisu riippuu korkeimman oikeuden päätöksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiakkuus- ja toimintaympäristö -yksikön johtaja Kari Paason mukaan hallitus päättää, mitä se tekee työryhmän ehdotukselle.

– Se lähetetään ilman muuta EU-komissioon tarkastettavaksi ennen kuin se lähtee eduskunnan käsiteltäväksi.

Korhola, Donner, Rajala, Kuuskoski... Osattiin sitä ennenkin loikata – katso ketkä loikasta selvisivät, ketkä putosivat

6 tuntia 12 min sitten

Eduskunta on kuohunut kahden kansanedustajan, Harry Harkimon ja Kaj Turusen loikista. Harkimo erosi viime viikolla kokoomuksesta, Turunen on entinen perussuomalainen, joka vaihtoi tällä viikolla sinisistä kokoomukseen.

Usein sanotaan, että uudelleen valituksi tuleminen on loikan jälkeen vaikeaa. Osa kuitenkin onnistunut tulemaan uudelleen valituksi.

Heidät valittiin uudelleen

Eeva Kuuskoski, tuolloin Kuuskoski-Vikatmaa, valittiin vuonna 1979 kokoomuksen kansanedustajaksi, mutta hän loikkasi vuoden päästä keskustaan.

Kansanedustajaksi hänet valittiin neljä kertaa, vuoteen 1995 asti. Kuuskoski toimi SDP:n Kalevi Sorsan ja keskustan Esko Ahon hallitusten sosiaali- ja terveysministerinä. Presidentinvaaleissa 1994 Kuuskoski oli valitsijayhdistyksen ehdokkaana, mutta ei menestynyt.

Toimi Kankaanniemi oli 1987–2011 kristillisdemokraattien kansanedustaja, ja oli KD:n ministerinä ulkoasiain- ja sosiaaliministeriössä. Vuonna 2015 hänet valitiin perussuomalaisten kansanedustajaksi.

Eija-Riitta Korhola valittiin europarlamenttiin kristillisen liiton listoilta vuonna 1999. Hän toimi vuonna 2003 kristillisdemokraattien puoluesihteerinä.

Samana vuonna Korhola loikkasi kokoomukseen. Lähdön aiheuttamia traumoja puitiin välillä seikkaperäisestikin. Hänet valittiin kokoomuksen mepiksi vuosina 2004 ja vielä 2009. Korhola toimi myös kokoomuksen varapuheenjohtajana.

Lyly Rajala loikkasi vuonna 2003 kristillisdemokraateista kokoomukseen. Hän ehti istua KD:n kansanedustajana runsaat puoli vuotta. Rajala valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi vielä vuoden 2007 vaaleissa.

Jörn Donner on loikannut puolueesta tai vaalilistalta toiseen. Hän on ollut RKP:n kansanedustajana neljällä vaalikaudella: vuosina 1987–1995, 2007 sekä 2013–2015. Vuosina 1996–1999 Donner oli SDP:n europarlamentaarikko.

Helsingin kaupunginvaltuustossa Donner oli ensin SKDL:n riveissä 1968–1976, myöhemmin sekä SDP:n että RKP:n ryhmissä. Nyt Donner istuu Helsingin kaupunginvaltuustossa RKP:n ryhmässä.

Nähtäväksi jää: Väyrynen, Tolppanen, Ruoho ja muut

Nykyisetkin kansanedustajat ovat vaihtaneet väriä.

Maria Tolppanen loikkasi perussuomalaisista takaisin SDP:hen kesällä 2016, runsas vuosi eduskuntavaalien jälkeen. Eroa edelsi kohu Tolppasen blogikirjoituksista, jonka seurauksena blogi suljettiin. Tolppanen oli aikaisemminkin ollut SDP:n jäsen, mutta erosi 1990-luvulla puolueesta aloitettuaan toimittajan työt.

Veera Ruoho loikkasi perussuomalaisista kokoomukseen pian perussuomalaisten hajoamisen jälkeen kesällä 2017. Ruohon mukaan Jussi Halla-ahon valinta PS:n puheenjohtajaksi ja puolueen hajoamista seurannut riitely oli keskeinen syy loikkaan.

Paavo Väyrynen on keskustan europarlamentaarikko ja pitkäaikainen poliitikko, mutta perusti oman Kansalaispuolueensa. Keskiviikkona hän ilmoitti palaavansa eduskuntaan, eroavansa keskustasta ja sen kunniapuheenjohtajuudesta.

Presidentinvaaleissa 2018 Väyrynen tuli valitsijayhdistyksensä ehdokkaana neljänneksi.

Sinisten kansanedustajat loikkasivat kesällä 2017 perussuomalaista ja muodostivat oman eduskuntaryhmän.

Muun muassa he putosivat:

Merikukka Forsius oli kansanedustajana vuodet 1999–2011, ja loikkasi kesken kolmannen kansanedustajakauten vihreistä kokoomukseen. Forsius ei tullut valituksi kokoomuksen listoilta enää vaaleissa 2011.

Markku Uuspaavalniemi nousi eduskuntaan keskustan listoilta vuonna 2007, mutta loikkasi vaalikauden loppumetreillä perussuomalaisiin. Hän pyrki eduskuntavaaleissa 2011 eduskuntaan PS:n listoilta, mutta ei tullut valituksi.

Sivut