Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 54 min 9 s sitten

Vantaa halusi eroon ulkona kiemurtelevista leipäjonoista, ja nyt tuore selvitys osoittaa, että se kannatti: Enemmistö avun saajista pitää yhteisöruokailua mieluisana

1 tunti 2 min sitten

Vantaalla on nyt viiden vuoden ajan pyritty eroon ulkoilmassa kiemurtelevista leipäjonoista ja yritetty kehittää ruoka-apua siten, että ihminen tulisi kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti.

Ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä yhteen kokoavat yhteisöruokailut ovat olleet laajasti esillä, mutta Vantaalla kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.

Yhteinen pöytä -mallissa hävikkiruoka kootaan keskitetysti yhteen paikkaan, mistä se siirretään yli 60 jakopisteelle. Samalla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä.

Siksi toiminnan nimeä on nyt pohdittu uudelleen.

– Huomasimme tänä vuonna, että Yhteinen pöytä -nimi johtaa hiukan harhaan. Se käsitetään usein pelkiksi yhteisöruokailuiksi, vaikka yhteisen pöydän malli on paljon enemmän. Olemme kestävän kehityksen malli, jossa sekä ekologinen, sosiaalinen että taloudellinen puoli otetaan huomioon. Siksi Hukaton Vantaa, jotta mikään tai kukaan ei menisi hukkaan, sanoo projektipäällikkö Hanna Kuisma.

Tutkitusti toimiva konsepti Yhteinen pöytä on nyt Hukaton Vantaa
  • Yhteisöruokailua ja ruokakasseja Vantaalla tarjoava Yhteinen pöytä -toiminta kulkee nyt kampanjanimellä Hukaton Vantaa.
  • Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän Yhteinen pöytä -toiminnan tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä, kehittää hävikkiruoan jakoa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.
  • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on mukana rahoittamassa toimintamallin levittämistä Vantaalta muualle Suomeen.
  • Omaa toimintamallia kehittävät Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere ja Turku.

Yhteinen pöytä -konseptia on tutkittu ulkopuolisen tahon voimin ja tuore vaikuttavuusarviointi kertoo, että Vantaalla ollaan oikealla tiellä.

– Todistetusti ollaan saatu tätä ruoka-apuverkostoa käsittämään, että he todella ovat verkosto. He voivat yhdessä kehittää asioita ja saada toisiltaan vertaistukea. Lisäksi hävikkiterminaalimme on melko ainutlaatuinen. Ruokahävikin hyötykäyttö on tehokasta, kun se voidaan jakaa terminaalista kymmeniin kohteisiin, Kuisma kertoo tuloksista.

Ruoka-apukohteita on Vantaalla kaikkiaan 65, joista osa tarjoaa jonkinlaista hävikkiruokaa, osa jakaa ruokakasseja ja joissakin paikoissa tehdään molempia.

Projektipäällikkö Kuisman mukaan kohteet jakautuvat Vantaalla melko laajalle ja kattavalle alueelle. Tarkoitus on, että erilaisissa elämäntilanteissa oleville avun tarvitsijoille olisi tarjolla riittävästi erilaista toimintaa, riittävän lyhyen matkan päässä.

Yhteisöllisyydellä edelleen suuri merkitys

Vaikka Hukaton Vantaa -nimellä halutaan korostaa mallin monipuolisuutta, uskotaan Vantaalla yhä yhteisöruokailujen voimaan.

Kuisma mainitsee yhtenä esimerkkinä Hämeenkylän yhteisölounaan, jonne saapuu lähiympäristöstä runsaasti erilaisia ihmisiä sekä syömään että tapaamaan toisiaan.

– Johonkin yhteisöön kuuluminen hyödyttää kaikkia ihmisiä, myös ruoka-avun saajia. Yhteisö kantaa, kun on vaikeinta ja sen avulla voi tarjota muutakin kuin vain sen ruokakassin.

Myös vaikuttavuusarvioinnin tulokset kertovat, että suurin osa ruoka-avun saajista pitää nykyistä toimintamallia arvossaan. Kuisman mukaan 85 prosenttia kyselyyn vastanneista piti sisätiloissa tapahtuvaa, yhteisöllistä ruoka-apua mieluisana.

Kuisma myöntää kuitenkin, että eniten avun tarpeessa olevat eivät välttämättä pääse osalliseksi mistään ruoka-avusta.

– On ihmisiä, jotka eivät pääse poistumaan kotoaan syystä tai toisesta. He eivät tällöin pääse leipäjonoihin, yhteisölounaisiin eivätkä mihinkään variaatioihin siltä väliltä.

Auttaminen ei ole ikäkysymys

Vantaan Yhteisen pöydän toiminnassa kolme vuotta vapaaehtoistyöntekijänä mukana ollut eläkeläinen Reino Söderholm, 71, on mielissään siitä, että kaiken ikäiset voivat halutessaan auttaa muita ihmisiä.

– Ruoka-apua tarvitsevat ihmiset ovat todella hädässä, ja tuntuu hyvältä, että tässä iässä pystyy vielä auttamaan toisia. Eikä velvoiteta olemaan koko päivää paikalla, muutama tunti kerralla riittää hyvin.

Kaksi päivää viikossa vapaaehtoistyötä tekevä Söderholm korostaa myös yhteisöllisyyttä. Toisen ihmisen seuraa kaipaavat sekä ruokailijat että työntekijät.

– Sen näkee, miten monet kaipaavat seuraa ja ovat yksinäisiä. Kyllä kaikkien pitää aina välillä päästä ulos keskustelemaan toisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Raju uudistus leipäjonoihin? Köyhät halutaan syömään yhdessä, leipäjonot putsataan pääkaupunkiseudun kaduilta

Porin prikaatin jääkärikomppania läpäisi Naton arvioinnin

1 tunti 41 min sitten

Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on läpäissyt sotilasliitto Naton tekemän suorituskyvyn arvioinnin, ilmoittaa Maavoimat.

Arviointi yhdistettiin kriisinhallinnan harjoitukseen, joka pidettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa marraskuun lopulla. Naton valtuuttama suomalaisista ja ulkomaalaisista arvioitsijoista koostuva ryhmä esittää nyt Natolle, että jääkärikomppanian taisteluvalmiutta vahvistetaan.

– Tämä osoittaa, että pystymme antamaan varusmiehille kansainvälisen kriisinhallinnan vaikeisiin olosuhteisiin tähtäävän koulutuksen, Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.

Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on ensi vuoden ajan sekä Naton NRF-valmiudessa että osa Suomen ilmoittamaa YK:n ja EU:n joukkopoolia. NRF tarkoittaa niin sanottuja Naton nopean toiminnan joukkoja.

Kun vuosikausia junnanneen vesireitin rakentaminen vihdoin alkoi, aukesi ketsuppipurkki – nyt suunnitellaan satamia ja risteilyaluksia

2 tuntia 2 min sitten
Tästä on kyse
  • Kimolan kanavan veneilijöille suunnitellaan jo pienevenesatamia
  • Satamien rakennustöihin päästään Kymijoen rannoilla vuoden 2019 aikana
  • Venesatamien rakentamisessa varaudutaan myös risteilyliikenteen alkamiseen

Huviveneilylle vuonna 2020 avattavan Kimolan kanavan liikenteeseen suunnitellaan pienvenesatamia.

Kymijoen rannoille Voikkaalle on tarkoitus rakentaa ensi vuonna satamat yli sadalle veneelle. Paikkoja on tulossa sekä vierasveneilijöille että paikallisille veneilyn harrastajille.

Suunnitelmissa varaudutaan myös risteilyliikenteen alkamiseen. Tiedossa on yksi yritys, joka aikoo aloittaa liikennöinnin Kimolan kanavalle.

Tänä syksynä perustettu Heinolan Laivaosakeyhtiö aloittaa liikennöinnin jo ensi kesänä, aluksi tosin vain Heinolan ja Iitin Vuolenkosken välillä. Yhtiöllä on suunnitteilla myös muita reittejä sekä tilausliikennettä.

–Tarkoituksemme on ajaa Heinolasta Vuolenkosken kesätorille kerran viikossa viikonloppuisin, kertoo yrittäjä ja m/s Pyhäjärvi -aluksen kippari Risto Turunen.

Vuolenkoskelle ja Kimolan kanavalle liikennöinnin aloittava alus kotisatamassaan Heinolassa.Risto Turunen, Heinolan Laivaosakeyhtiö

Matka Heinolasta Vuolenkoskelle kestää noin tunnin ja 20 minuuttia. Kun Kimolan kanava aukeaa huviveneliikenteelle, aikoo Heinolan Laivaosakeyhtiö pidentää Heinolasta alkavia risteilyjään Vuolenkoskelta eteenpäin.

– Esimerkiksi Iitin Hiidensaari on hieno paikka, johon voisi viedä Heinolassa vierailevia ulkomaisia turisteja, kaavailee Turunen.

Kanava asettaa rajoituksia liikenteelle

Vuolenkoskella ensi kesänä liikennöintinsä aloittavaan risteilijään mahtuu 50 matkustajaa. Lähes 100-vuotias laiva on alunperin valmistunut Enso Gutzeitin uittotöihin Saimaalle.

Neljä viime vuotta m/s Pyhäjärvi toimi ravintolalaivana Kiteellä, sitä ennen se oli kymmenisen vuotta risteilyliikenteessä itäisellä Saimaalla.

Aluksen pituus on 17 metriä, leveys neljä metriä ja korkeus runsaat neljä metriä. Alus mahtuu kanavaan.

– Korkeuskaan ei tuota ongelmia kanavatunnelissa. Heinolassa on samankokoisia siltojen alituksia, sanoo Risto Turunen.

Kimolan kanavan leveyden, sulun pituuden, väyläsyvyyden ja siltojen alikulkukorkeuden asettamien rajoitusten takia Kymijoella ja kanavassa ei kuitenkaan mikä tahansa alus mahdu risteilemään.

– Maksimissaan alus voisi olla 30 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä. Mahdollisesti yksikerroksinen alus, jossa voisi olla esimerkiksi aurinkokansi tai -terassi, hahmottelee Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva suurinta kanavalle mahtuvaa laivaa.

M/s Suomen Suvi valmistui Keitele-Päijänne -kanavan liikenteeseen 1990-luvun alussa. Yhtä pitkälle ja yhtä leveälle alukselle suunnitellaan laituripaikkaa Voikkaan Virtakiven vierasvenesatamaan Kouvolassa.Päijänne-Risteilyt Hilden Oy

Likimain kuvaillun kaltainen alus valmistui 1990-luvun alussa Keitele-Päijänne -kanavan liikenteeseen.

Päijänteellä ja Keski-Suomessa liikennöivästä Päijänne Risteilyt Hilden Oy:stä tosin arvioidaan, että täsmälleen m/s Suomen Suven mittojen mukainen risteilijä saattaisi olla liian korkea Kimolan kanavan reitillä. Aluksen pohjapiirroksen voi katsoa tästä.

Taipaleen sillan pohjoispuolinen osuus Kimolan kanavasta on jo saatu pengerrettyä.Vesa Grekula / Yle

Risteilyliikenteeseen varautumiseen kuuluu myös Kimolan kanavalta Pyhäjärven kautta Kymijoelle tulevan väylän syväyksen ja viitoituksen parantaminen.

– Satamia, laitureita ja väylän parantamista koskevat suunnitelmat valmistuvat ensi vuoden alkupuolella, kertoo suunnitteluinsinööri Olli-Pekka Helaja Kouvolan kaupungilta.

Yrittäjän oltava ajoissa liikkeellä

Kymijoen rannalla Voikkaan Virtakivessä muun muassa saunaa ja kahvilaa pitävä kouvolalainen yrittäjä Eija Parkkinen on myös tehnyt jo suunnitelmat valmiiksi veneilijöiden palvelemiseksi. Hänen yrityksensä sijaitsee parisataa metriä kaupungin tulevasta vierasvenesatamasta alaspäin.

– Jo ensi kesäksi rantaan valmistuu 30 metriä uutta laituria, kertoo Parkkinen ensimmäisestä projektistaan.

Hänen suunnitelmissaan on myös remontoida omistamaansa sauna- ja kahvilarakennusta.Luvassa on muun muassa ovi-, ikkuna- ja majoitustilaremonttia.

– Olen tässä kahdeksan vuotta toiminut yrittäjänä, ja koko sen ajan on puhuttu Kimolan kanavan aukaisemisesta. Olen jo monta vuotta työstänyt päässäni veneilijäpalveluiden järjestämistä.

Eija Parkkinen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Ajasta noin puolet hän pitänyt saunaa ja kahvilaa Kymijoen rannalla Voikkaalla, jonne suunnitellaan Kimolan kanavaa käyttävien huviveneilijöiden palveluja.Pyry Sarkiola / Yle

Eija Parkkisen mielestä kaiken on syytä olla valmiina, kun kanava aukeaa huviveneille puolentoista vuoden kuluttua.

– Ensimmäiset kolme vuotta ovat huippuaikaa. Jos ihmiset silloin täällä käydessään pettyvät, eivät he toista kertaa tule, arvioi Parkkinen tulevaisuutta.

Mahdolliset kilpailijat eivät Eija Parkkista huoleta. Päinvastoin hän toivoo, että Kymijoen rannoille tulisi muitakin yrittäjiä.

– On vanhanaikaista ajatella muita vain kilpailijoina. Kaikkia yrittäjiä tarvitaan, jotta tänne saadaan lisää veneitä.

Yhteistyötä veneilyseurojen kanssa

Tulevassa vierasvenesatamassa Virtakivessä on jo entuudestaan nelisenkymmentä kaupungin venepaikkaa. Laituripaikat on tarkoitus uudistaa, ja lisäksi rakennetaan kokonaan uusi laituri kahdeksalle isolle matkaveneelle poijukiinnitystä varten.

Uusia laitureita alueelle rakennetaan noin 60 metrin matkalle.

Suunnitteluinsinööri Olli-Pekka Helaja tulevan Virtakiven vierasvenesataman rannalla Kymijoella. Kuvassa Kymijoki aukeaa pohjoiseen kohti Pyhäjärveä ja Kimolan kanavaa.Pyry Sarkiola / Yle

Vierassataman lisäksi Kouvolan kaupungilta on valmistumassa suunnitelma paikallisten veneilyharrastajien kotisataman rakentamiseksi. Hirvelän sataman lähes 100 laituripaikkaa valmistuvat noin kilometrin päähän Virtakiven vierasvenesatamasta Kymijokea ylöspäin.

Paikka mahdollistaa myös veneiden säilytyksen sataman kenttäalueella.

– Paikallisten veneilijöiden palveleminen on samalla tavalla tärkeää kuin vierailevienkin veneilijöiden. Teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten veneilyseurojen kanssa, korostaa Olli-Pekka Helaja.

Paikallisten veneilyharrastajien tarpeisiin rakennetaan lähes 100 kotisatamapaikkaa Voikkaan Hirvelään.Yle / Vesa Grekula

Sekä Hirvelän että Virtakiven venesatamien rakentamisen on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2019. Valtaosa rakennustöistä tehdään veneilykauden päätyttyä.

Satamiin tehdään muuassa sähkö- ja vesipisteet sekä wc:t. Vierasvenesatamaan tehdään myös grillipaikka, Hirvelän kotisatamaan puolestaan luiska veneiden nostoa ja laskua varten. Lisäksi sinne on tulossa muun muassa huoltolaituri ja varaus huoltorakennukselle.

Myös satamien pysäköintialueita sekä rantaan johtavia katuja on tarkoitus parantaa ennen veneilykautta 2020.

Tekemisen vuosi 2019

Vuosi 2019 on Kimolan kanavan ja siihen liittyvien oheispalveluiden vilkkain vuosi.

– Matkailumarkkinointiin liittyvät suunnitelmat tarkentuvat, pienvenesatamien suunnitelmat valmistuvat, satamien rakentaminen päästään aloittamaan ja itse kanava valmistuu, listaa Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Vielä viime toukokuussa Kimolan kanavan vanhat puiden uittoon liittyneet nippunosturit olivat paikallaan.Pyry Sarkiola / Yle

Kanavan rakentaminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Taipaleen sillan pohjoispuolinen lyhyehkö osuus on jo saatu sellaiseen kuntoon, että alueella voi hahmottaa millaiselta kanavan pengerrys aikanaan näyttää.

Muualla kanavan louhintatyöt ovat yhä meneillään, valmiiksi kanava saadaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kanavan rakentaminen vaatii vielä ruoppaustöitä, jotka keskeytettiin joulukuun alussa kanavan jäätymisen takia. Ruoppaus jatkuu kun jäät ovat sulaneet.

Kimolan kanava otetaan käyttöön veneilykauden 2020 alkaessa.

Unkari perustaa hallituksen valvomia tuomioistuimia

2 tuntia 4 min sitten

Unkariin perustetaan erillisiä tuomioistuimia, jotka tulevat suoraan oikeusministerin valvontaan. Oikeusistuimet ovat hallinto-oikeuksia, jotka ratkaisevat esimerkiksi vaaleihin ja verotukseen liittyviä laillisuuskysymyksiä.

Uudet tuomioistuimet mahdollistava laki hyväksyttiin tänään keskiviikkona maan parlamentissa.

Tähän asti julkisen toiminnan laillisuutta on arvioitu Unkarin tavallisen oikeusjärjestelmän sisällä. Hallituksen mukaan erillisia tuomioistuimia tarvitaan, koska ne pystyvät käsittelemään tapauksia nykyistä tehokkaammin.

Valtaoikeudet hämärtyvät

Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan uusien tuomioistuinten poliittisesta riippumattomuudesta. Unkarin hallituksen mukaan hallinto-oikeuksiin valittavat tuomarit tulevat toimimaan täysin itsenäisesti ilman poliittista ohjausta.

Tämä ei kriitikoiden mukaan muuta sitä, että oikeusministerillä on iso rooli tuomareiden nimetyksissä. Ministeri myös vastaa tuomioistuimen rahoituksesta.

– Laki heikentää valtaoikeuksien jakoa. Rajat toimeenpanovallan ja tuomiovallan välillä sumenevat, mikä voi tasoittaa tietä hallinnon poliittiselle sekaantumiselle päätöksiin, kansalaisjärjestö Helsinki Committee kommentoi uutta lakia.

Lain on määrä astua voimaan 2020.

Lue lisää:

Unkarin pääministerin korruptiotutkinta lopetettiin – EU:n tarkastaja: Vahvistaa epäilyjä oikeuslaitoksen heikkoudesta

Unkari muuttaa perustuslakiaan – uusi laki tekee turvapaikanhakijoiden auttamisesta rangaistavaa

Suuret metsähakkuut ja biotalous sopivat Suomen ilmastopolitiikkaan laskentamallin muutoksen jälkeen – "Kova poliittinen paine sekä säästää että syödä kakkua"

2 tuntia 9 min sitten

Suomen ilmastotoimet näyttävät uusilla laskelmilla riittäviltä jopa silloin, jos metsien hakkuita lisätään yli nyt kestävänä pidetyn rajan.

– Ensimmäistä kertaa ollaan siinä tilanteessa, että hakkuutaso voidaan nostaa yli 80 miljoonan kuutiometrin. Siitä huolimatta hiilinielu jatkaa kasvuaan sillä uralla, mitä se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana, sanoo Helsingin yliopiston tutkija-tohtori Tuomo Kalliokoski.

Suomen luonnonvarakeskuksen Luken tekemät uudet laskelmat Suomen hiilinielujen tulevasta koosta julkaistiin keskiviikkona. Laskelmien mukaan hiilinielujen koko on aiemmin arvioitu alakanttiin. Valitsemalla malliin esimerkiksi korkeamman vaikutuksen ilmastonmuutoksen aiheuttamalle metsien kasvulle, nielujen koko näyttää ensi vuosikymmenellä suuremmalta, kuin aiemmin on arvioitu.

Uuden arvion mukaan vuosina 2021–2015 hiilinielut, siis pääasiassa metsät, sitovat hiiltä 34,77 miljoonaa tonnia, jos mukaan lasketaan myös puusta valmistetut tuotteet ja 27,88 miljoonaa tonnia ilman puutuotteita.

Yle Uutisgrafiikka Kriittinen vertailutaso ei alitu

Vaikka hiilinielu metsähakkuiden ja biotalousinvestointien myötä pienenee, se ei kuitenkaan tipu Luken laskelman mukaan alle kriittisenä pidetyn vertailutason missään vaiheessa 2050-luvulle mentäessä.

Jos näin kävisi ja maankäyttö, kuten metsien hakkuut, olisivat laskennallinen päästö, tarvittaisiin muilla sektoreilla kuten liikenteessä tiukempia ilmastotoimia.

– Tässä oletukset ja valinnat perustuvat EU:n lakitekstiin. Kun tutkijat tekevät skenaarioita, he voivat itse valita oletuksensa ja tulokset ovat sen mukaiset, sanoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen.

Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen myöntää mallin epävarmuuden ja sanoo, että epävarmuudet ovat isot.Mårten Lampén / Yle Kiihtyykö metsien kasvu lopulta vai ei?

Ilmastotieteellisesti nielut eivät laskelmia muuttamalla mihinkään kasva, vaikka laskennallisesti hiilinielut näyttävät Luken mallissa isommilta ja Suomen ilmastopolitiikka näyttää EU:ssa riittävältä.

– Suhtaudumme varauksella näihin tuloksiin, mihin nyt on päästy. Olettamuksia muuttamalla voidaan hyvin voimakkaasti vaikuttaa myös lopputulokseen, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Uudessa laskelmassa tehdään nyt rohkeampia arvioita hiilinieluista kuin aiemmin. Metsiemme puuston lasketaan kasvavan rajusti.

– Kova poliittinen paine, että pystyttäisiin sekä säästämään että syömään sitä kakkua, eli sekä lisäämään hakkuita että suojelemaan ilmastoa, Hölttä sanoo.

Suomi siis pääsee uusilla laskukaavoilla eroon sanktioista, vaikka metsiä hakattaisiinkin enemmän esimerkiksi sellutehtaiden tarpeisiin.

– Vaikka kyse on ilmastosopimuksen toteuttamisesta, niin mennään metsätalous edellä ja koitetaan ilmastonsuojelu saada mahtumaan siihen malliin, jos se vain onnistuu, Hölttä sanoo.

Suuri kysymysmerkki on, että kun arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa metsien kasvun kiihtymistä, tapahtuuko sitä lopulta vai ei.

– Uusimmat, parhaimmat tieteelliset löydökset osoittavat, että voi hyvinkin olla, että kasvu ei saavuta tällaisia tavoitteita, mitä nyt ennustetaan. Tämä johtuu siitä, että maaperän ravinteet rupeavat rajoittamaan kasvua, tutkija-tohtori Kalliokoski sanoo.

Vasta kun Luke julkaisee laskelmiensa luvut, tieteellinen yhteisö pystyy arvioimaan, kestävätkö ne tieteellistä arviointia.

Helsingin yliopiston tutkija-tohtori Tuomo Kalliokoski uskoo, että Suomen esittämä tapa laskea hiilinieluja menee EU:ssa helposti läpi.Mårten Lampén / Yle Vaikuttaako poliittinen paine?

Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Luken laskelmat ovat herättäneet keskustelua jo ennakkotietojen perusteella, ja niitä on pidetty jopa poliittisina.

– Tässä mennään biotalous eikä ilmasto edellä. Surullista tämä on siksi, että jos LULUCF-asetusta [hiilinielujen laskentaa] horjutetaan, horjuu myös EU:n ilmastopolitiikka, twiittasi Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen kiistää epäilyt.

– Tutkimustuloksia me ei ohjata. Tämähän ei ole tutkimus, vaan tämä on laskenta, joka on tehty tiettyjen kriteerien mukaan. Matkan varrella on tehty valintoja, ja ne on läpinäkyvästi kerrottu.

Nyt julkaistua hiilinieluarviota ei voi kuitenkaan verrata mihinkään aikaisempaan laskelmaan, koska se on laskettu eri tavalla kuin aiemmat.

Seuraavaksi laskelma menee muiden EU-jäsenmaiden ja komission asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen kertoi tänään, miten Luken hiilinielulaskelmat on tehty.Mårten Lampén / Yle

Venäjän liikenneministeriö: Bussit saavat ajaa talvikaudella Saimaan kanavan huoltotiellä

2 tuntia 10 min sitten

Venäjän liikenneministeriö on ilmoittanut, ettei bussiliikennettä Saimaan kanavan huoltotiellä rajoiteta talvikautena 2018–2019.

Asia oli esillä Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission alaisen liikennetyöryhmän kokouksessa 12. joulukuuta Moskovassa.

Liikennetyöryhmän venäläinen osapuoli totesi, ettei rajoituksiin ole tarvetta, koska Venäjän poliisi on aloittanut tieosuudella näkyvän valvonnan.

Venäjän liikenneministeriö rajoitti bussiliikennettä liikenneturvallisuussyistä talvikaudella 2017–2018 joulu–maaliskuussa.

Millaisia kysymyksiä Oulun raiskausepäily herättää lasten somen käytöstä? Miten ohjeistat lastasi? A-studio: Talk käsittelee aihetta torstaina

2 tuntia 53 min sitten

Poliisi tutkii useita seksuaalirikostapauksia, joissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö ja epäilty on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena tai turvapaikanhakijana.

Yhteistä teoille on, että epäilty ja uhri näyttäisivät tavanneen sosiaalisessa mediassa. Teot ovat tapahtuneet Oulussa.

Tapaukset ovat herättäneet kysymyksiä muun muassa lasten sosiaalisen median käytöstä. Moni vanhempi myös parhaillaan miettii, miten omaa lasta voisi neuvoa niin, ettei tämä joutuisi samanlaisiin tilanteisiin.

Käsittelemme aihetta A-talk-keskusteluohjelmassa torstaina 13. joulukuuta klo 21.10 TV1:llä.

Millaisia huolia tapaus on sinussa herättänyt lasten somen käytöstä? Miten olet niitä ratkaissut? Tai oletko itse joutunut vastaaviin tilanteisiin?

Kerro alla olevalla lomakkeella. Lomake on suojattu ja tiedot tulevat vain toimituksen käyttöön ohjelman ja juttujen tekoa varten. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen terhi.upola(at)yle.fi.

Turkki aloittamassa uuden hyökkäyksen Syyriaan – kohteena USA:n tukemat kurdit

3 tuntia 36 s sitten

Turkki sanoo olevansa valmis uuteen sotilasoperaatioon Syyriassa.

Turkin kohteena ovat Pohjois-Syyriassa olevat kurdijoukot, jotka Turkin mukaan ovat terroristitaistelijoita.

Turkki on tehnyt jo yli kaksi vuotta iskuja Eufrat-joen länsipuolella toimivia kurdeja vastaan. Nyt sen tarkoitus on siirtyä myös joen itäpuolelle.

– Aloitamme operaation muutaman päivän kuluessa, presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi aseteollisuuden järjestämässä kokouksessa Ankarassa.

USA:n ja Turkin yhteistyö kangerteli

Erdoğanin päätös Syyrian sotatoimista koettelee Turkin suhdetta Yhdysvaltoihin, joka on tukenut alueella toimivia kurdeja.

Presidentti Erdoğan täsmensi, että amerikkalaissotilaat eivät koskaan ole Turkin armeijan kohteina.

Turkin ja Yhdysvaltain sotilaat aloittivat viime kuussa yhteiset partioinnit Pohjois-Syyriassa, mutta yhteistyö osoittautui vaikeaksi, sillä Turkki jatkoi kurditaistelijoiden pommittamista.

Yhdysvalloilla on noin 2 000 sotilaan suuruiset joukot Syyriassa.

Lue myös: Pohjois-Syyriassa ankaria yhteenottoja – Turkki iski ilmasta, kurdisissit tunnelista

Turkin sotilashelikopteri pudotettiin Pohjois-Syyriassa – YPG otti vastuun

Mitä tapahtuu Strasbourgissa? – Ylen erikoislähetys alkaa kello 16.10

3 tuntia 3 min sitten

Strasbourgissa poliisi on keskiviikkona etsinyt ampujaa, joka tappoi tiistai-iltana kaksi ihmistä ja haavoitti kolmeatoista. Poliisi epäilee, että ampuja on 29-vuotias mies, joka on radikalisoitumisen vuoksi ollut viranomaisten seurannassa.

Yle kertoo viimeisimmät tiedot Strasbourgista erikoislähetyksessä kello 16.10-16.45. Voit seurata lähetystä tämän jutun pääkuvasta, kun lähetys alkaa.

Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä raportoi paikan päältä, studiossa vieraina ovat professori Niilo Kauppi Strasbourgin yliopistosta ja ulkoministeri Timo Soini.

Kohuvalmentaja ehdolla Vuoden valmentajaksi

3 tuntia 15 min sitten

Joukkuevoimisteluvalmentaja Titta Heikkilä on ehdolla Vuoden valmentajaksi. Vuoden valmentajan nimi kerrotaan Urheilugaalassa ensi tammikuussa.

Äänestykseen voivat osallistua kaikki jäsenmaksunsa maksaneet Urheilutoimittajain Liiton ja sen paikalliskerhojen jäsenet. Äänestys on perinteikäs, sillä Vuoden urheilija on valittu jo vuodesta 1947.

Titta Heikkilä on Tampereen Sisun Minettien valmentaja. Minetit ovat voittaneet joukkuevoimistelun maailmanmestaruuden Heikkilän alaisuudessa kahdesti.

Heikkilän valmennusmetodeista on esitetty tänä syksynä kovaa kritiikkiä. Urheilulehti julkaisi syksyllä artikkelin, jonka mukaan kaudella 2011–12 kolme Heikkilän valmentamaa tyttöä sairastui anoreksiaan. Lehden mukaan Heikkilä on esimerkiksi haukkunut ja nöyryyttänyt Minettien voimistelijoita.

Heikkilä on kiistänyt osan väitteistä. Hän on sanonut, ettei hänen tarkoituksenaan ole ollut koskaan loukata ketään.

Myös Heikkilän valmentajakollega Teija Kukkala on ehdolla Vuoden valmentajaksi.

Urheilutoimittajain liitto: Ei kannanotto

Urheilutoimittajain liiton hallituksen puheenjohtaja Kalle Virtapohja vahvistaa Ylelle, että Titta Heikkilä on ehdolla Vuoden valmentajaksi. Urheilutoimittajain liiton erillinen valiokunta on valinnut ehdokkaat.

Virtapohja ei ole perehtynyt kohuun Heikkilän valmennusmetodeista.

– Hänet on valittu ehdokkaaksi täysin valmentajaosaamisen ja näyttöjen perusteella. Listoja kootessa ei ole merkitystä sillä, nouseeko hän ehkä kyseenalaisessa valossa otsikoihin tai esille.

Hän korostaa, että kyseessä on Vuoden valmentaja -äänestys.

– Tämä ei ole äänestys vuoden eettisimmästä tai kannustavimmasta valmentajasta, Virtapohja sanoo.

Äänestyslistojen tarkoitus on, että 1300 urheilutoimittajaa voi äänestää Vuoden parasta valmentajaa.

– Se ei ole kannanotto mihinkään suuntaan, millä tavalla hän on tuloksiaan valmentajana saavuttanut. Hänen valmentajaosaamisensa on tuloksekasta ja sillä perusteella hän on listalla.

Lue lisää:

Tamperelaisseuran entinen pomo kertoo, miksi rankkaa kritiikkiä saaneen valmentajan toimintaan oli pakko reagoida – "Ongelmia oli siinä, miten urheilevalle lapselle puhutaan ja miten hänen ihmisarvonsa nähdään"

Kritiikkiä metodeistaan saanut voimisteluvalmentaja ottaa syytökset raskaasti, mutta valmennukseen kohu ei vaikuta: "En koe, että joudun muuttamaan tyyliäni, mutta haluan kehittää sitä"

Urheilulehti: Palkittu valmentaja on nöyryyttänyt ja pelotellut nuoria voimistelijatyttöjä – maailmanmestaruuksien taustalla rajut valmennusmetodit

Päivystyksestä tehtiin talvella ennätysmäärä potilasturvallisuusilmoituksia – hoitajat huolissaan "hallitusta rimanalituksesta", mutta Helsinki vakuuttaa, ettei hoidon taso laske

3 tuntia 17 min sitten

Tuleva influenssakausi, joulu, uusivuosi ja liukkaat kelit ruuhkauttavat jo nyt tiukilla olevat Helsingin päivystykset. Yle uutisoi eilen, että sairaanhoitajat kokevat potilasturvallisuuden vaarantuvan jatkuvasti Haartmanin päivystyksessä Helsingissä.

Haartmanin päivystykseen liittyen tehtiin viime talven influenssakauden aikaan ennätysmäärä potilasturvallisuusilmoituksia.

– Osa oli kieltämättä sellaisia, että niistä voidaan katsoa, ettei potilasturvallisuus ollut sillä tasolla kuin sen olisi pitänyt olla, vs. päivystysten johtajalääkäri Laura Pikkarainen myöntää.

Pikkaraisen mielestä syynä oli nimenomaan vaikea influenssakausi, joka alkoi viime vuoden lopussa ja jatkui pitkälle tämän vuoden kevääseen.

Vs. päivystysten johtajalääkäri Laura Pikkarainen myöntää, ettei potilasturvallisuus Haartmanin päivystyksessä ollut edellisen influenssakauden aikaan sillä tasolla kuin sen olisi pitänyt olla.Kristiina Lehto / Yle Aluehallintovirasto huomauttanut ruuhkien huonosta hoidosta jo kaksi vuotta sitten

Hoitajien mukaan henkilökuntaa ei ole riittävästi. Potilaita ei myöskään saada siirrettyä tarpeeksi nopeasti eteenpäin, jolloin päivystyksen sänkypaikat ylikuormittuvat. Jatkuvan kiireen vuoksi sairaanhoitajat voivat työssään huonosti ja kärsivät työuupumuksesta.

Laura Pikkarainen toteaa hoitajien olevan oikeassa siinä, että Haartmanin päivystyksessä on tiukkoja päiviä ja vuoroja.

Ongelma on tunnistettu jo vuonna 2016, kun aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnit kaikkiin Suomen suurimpiin päivystyksiin.

– Saimme muuten puhtaat paperit, mutta ruuhkatilanteet ja niiden hallinta nostettiin kehitettäväksi asiaksi. Ja se pitää edelleen paikkansa, Pikkarainen sanoo.

Vajaassa kymmenessä vuodessa potilaskäynnit Haartmanin päivystyksessä ovat kasvaneet noin 65 000 vuosittaisesta käynnistä noin 85 000:een.

Päivystykseen ei voi tulla kuka tahansa töihin

Pikkarainen toteaa, että ruuhkatilanteissa haastavaa on erityisesti ylimääräisten työntekijöiden löytäminen. Töihin ei voida ottaa muita kuin lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat harjaantuneet tekemään kiireistä päivystystyötä.

Haartmanin sairaalassa on käytössä oma varahenkilöstö sekä sijaispooli. Lisäksi sairaala hyödyntää keikkatyöläisiä välittävää Seurea.

– Mutta kun nämä kaikki on käytetty, niin meillä ei enää ole yksinkertaisesti varajärjestelmän varajärjestelmää, josta ottaa henkilöitä. Tällöin joudumme sijoittelemaan uudestaan olemassa olevia hoitajia, olemassa olevia lääkäreitä.

Henkilökunnan määrää on vuosien aikana lisätty. Haartmanin päivystyksen alkuaikoina hoitajia ja osastosihteerejä oli noin 70, kun heitä on nyt yli 100.

Kristiina Lehto / Yle "Hallittu rimanalitus" ei koske potilaan hoitoa

Hoitajien mukaan ruuhkatilanteissa, kuten influenssakausina, heitä on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen" silloin kun resurssit eivät riitä.

Pikkarainen toteaa, ettei hän itse eikä ylihoitaja ole käyttänyt termiä.

Pikkaraisen mukaan osastonhoitaja on tunnistanut lausahduksen omakseen. Pikkarainen kuitenkin kieltää jyrkästi, että tämä tarkoittaisi hoidon tason laskemista.

– Sillä on tarkoitettu sitä, että kiiretilanteessa keskitymme ainoastaan potilaan hoitoon. Rimaa alennetaan kaikessa oheistoiminnassa: ei täytetä kaappeja, ei tehdä lääketilauksia vaan lykätään niitä, jopa kirjausten tekemistä voidaan lykätä ja vuorokausiraportin tekemistä lykätään. Potilaan hoidon kohdalla rima kuitenkin ylitetään aina, ei koskaan aliteta.

Päivystyksessä on nyt taas käsillä vuoden kiireisin aika, kun joulu ja uusivuosi, liukkaat kelit ja influenssakauden alkaminen osuvat samaan hetkeen.

Tämän vuoden influenssakauteen on Pikkaraisen mukaan jo valmistauduttu.

– Viime influenssakauden jälkeen olemme tehneet yksityiskohtaisemmat suunnitelmat Helsingin sairaalan kanssa jatkohoitopaikoista, jotta tilanne olisi paremmin hallinnassa. Myös rokotuskattavuutta on nostettu potilaissa, eli kaikesta varautumisesta on opittu.

Aiheesta lisää:

Kiireestä ja venymisestä on tullut pysyvä tila helsinkiläisessä päivystyksessä – hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen" (11.12.2018)

Uusi valtakunnallinen päivystysnumero 116 117 laajenee koko maahan ensi vuonna – Mutta millaisissa tilanteissa siihen pitäisi soittaa? (27.11.2018)

Coca-Cola pahoittelee sen joulurekasta aiheutuneita ruuhkia Oulussa – yksi myöhästyi työtapaamisesta, toinen ei ehtinyt hakemaan lasta päiväkodista ajoissa

3 tuntia 19 min sitten

Eilen Oulun Kaakkurissa vieraillut Coca-Cola-joulurekka sai Oulun liikenteen sekaisin useaksi tunniksi.

Liikenne esimerkiksi Oulun läpi kulkevalla moottoritiellä ruuhkautui tiistai-iltapäivänä siten, että automatkaan kaupungin sisällä saattoi kulua jopa tunti ylimääräistä aikaa. Rekan lisäksi ruuhkaan saattoivat vaikuttaa myös esimerkiksi veronpalautusten tuoma ostosruuhka, normaali iltapäiväruuhka ja iltapäivällä tapahtunut tieliikenneonnettomuus.

Kati Kyyrönen oli menossa Oulun Limingantullista yliopistolle työtapaamiseen, mutta ei lopulta mennyt, sillä hän tiesi myöhästyvänsä niin paljon. Hänen bussinsa oli noin puolituntia myöhässä.

– En ymmärtänyt ensin mistä oli kyse. En ollut kuullut Coca-Cola-joulurekasta.

– Yllättävää, että Oulussa voi joutua tällaiseen liikenneruuhkaan, Kyyrönen jatkaa.

Ylen toimittaja Päivi Köngäs oli menossa Oulun keskustasta Oululahteen hakemaan lastaan päiväkodista.

– En ehtinyt hakea lastani päiväkodista iltapäivä viiteen mennessä, enkä ollut ainoa.

Päiväkodissa oli nimittäin myös muita lapsia odottelemassa hakijoitaan, mutta päiväkodin työntekijät olivat osanneet varautua tilanteeseen.

Normaalisti Könkäällä menee matkaan noin kymmenestä minuutista varttiin, mutta eilen siihen vierähti jopa 55 minuuttia. Matka on reilut viisi kilometriä.

– Ihmiset kävelivät Äimäraution kohdalla ohi autoista. Kävelemällä pääsi nopeammin kuin autolla, Köngäs kertoo.

– Oululaiset eivät osaa ajaa ruuhkassa, risteysalueet olivat ihan tukossa, hän jatkaa.

Coca-Colalle jättiruuhkat olivat yllätys

Coca-Cola Suomen viestintäpäällikkö Théa Natri pahoittelee syntyneitä ruuhkia.

– Tapahtuman tarkoituksena ei missään nimessä ollut aiheuttaa harmia.

Natrin mukaan rekkaa saapui katsomaan tuhansia ihmisiä.

– Kun ihmisiä tulee enemmän kuin fyysinen tila vetää, niin se aiheuttaa aina ongelmia, Natri kommentoi.

Natrin mukaan järjestelyt vietiin niin pitkälle kuin se oli mahdollista.

– Keskustelimme kauppiaan ja valvovien viranomaisten kanssa siitä, millaista liikenteen ohjaamista tarvitaan.

Coca-Cola-joulurekan kiertue alkoi 8.12. Helsingistä. Natri kertoo, että Helsingin tapahtuman jälkeen osattiin odottaa, että ihmisiä tulee paljon myös muualla. Silti Oulun tapahtuman suosio yllätti Natrin.

– Olemme tehneet tämän tyylisellä konseptilla aikaisemminkin tapahtua. Tämä erosi vain niin, että nyt kyseessä oli joulurekka, se kiinnostaa ihmisiä paljon.

Natrin mukaan etukäteen ei voitu sanoa sitä, minkä verran tapahtumaan tulee ihmisiä, sillä kyseessä oli ilmaistapahtuma. Seuraavaksi joulurekka suuntaa Rovaniemelle.

– Olemme yhteydessä Rovaniemen viranomaisten kanssa liikennejärjestelyistä.

Terrori pysäytti Strasbourgin joulutorin rauhan - Suomi on torin teemana tänä vuonna

3 tuntia 29 min sitten

Strasbourgin joulutoriperinne on useiden satojen vuosien mittainen. Torit ovat keskieurooppalainen tapa kohottaa joulunodotuksen tunnelmaa.

Joka vuosi torille kutsutaan yksi maa tai alue vieraaksi. Tänä vuonna Strasbourgin vanhaan keskustaan levittäytyvän joulutorin yhtenä teemana on ollut Suomi.

Suomi on näyttäytynyt joulupukin kotimaana. Gutenbergin aukiolle on viritetty tulisijat loimulohineen.

Suomalaisia jouluherkkuja

Torikojuissa on esitelty suomalaisia jouluperinteitä ja jouluruokia. Näytillä on tuotu myös perinteiset poronnahkat.

Lisäksi esillä ovat olleet lukuisat kalaherkut, niin lohesta kuin makeankin veden kaloista. Myös hirvestä valmistetut makkarat ja suomalaiset alkoholijuomat ovat olleet torilla tarjolla.

Omat kojunsa ovat olleet myös suomalaisilla saunaan ja hyvinvointiin liittyvillä tuotteilla sekä käsityötuotteilla, kuten koruilla.

Poliisiautot partioivat keskiviikkoaamuna suomalaisen joulutorin edustalla Gutenbergin aukiolla.Anna Saraste / Yle Esillä myös suomalainen musiikki

Marraskuun lopulta lähtien Strasbourgin joulutorin Suomi-teema on myös kuulunut. Sellisti ja laulaja Seeli Toivio on esiintynyt Strasbourgin katedraalissa ja esittänyt suomalaisia säveliä.

Hors-la-voix -kuoro esitti kaupungissa itsenäisyyspäivänä muun muassa suomeksi laulettuja kuorolauluja.

Myös Niko – lentäjän poika elokuvat ovat kuuluneet suomalaiseen ohjelmistoon.

Suomi esittäytyy Strasbourgin joulutorilla joulupäivään saakka.

Lue myös:

Yle seuraa hetki hetkeltä: Pariisin yleinen syyttäjä: "Strasbourgissa tehtiin terroriteko" – Neljä ihmistä pidätetty – Epäillyllä kymmeniä rikostuomioita

Tämän tiedämme nyt: Strasbourgin ampumista tutkitaan terrorismina – Epäillyllä kymmeniä vankeustuomioita – Katso kartat tapahtumapaikoista

Lasten kuvien julkaisemisessa pitää aina miettiä lapsen etua, sanoo professori – "Mitä nettiin laittaa, löytyy vielä vuosien jälkeen"

3 tuntia 48 min sitten

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari pitää erittäin merkittävänä korkeimman oikeuden viime viikolla antamaa päätöstä, jonka mukaan lasten huostaanotosta ei olisi saanut julkaista videota YouTubessa, vaikka siihen olisi huoltajien suostumus.

Kyseessä oli tilanne, jossa viranomaiset olivat huostaanottamassa 9-vuotiaita kaksosia. Perheen isä videoi tapahtuman ja pyysi kaveriaan lataamaan pätkän YouTubeen. Huostaanotto tapahtui vuoden 2014 tammikuussa.

Korkein oikeus totesi, että sekä isä että videon YouTubeen tallentanut henkilö syyllistyivät lasten yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämiseen. Tässä tapauksessa lasten yksityiselämän piiriin kuului tieto siitä, että he olivat lastensuojelutoimenpiteiden kohteina sekä lasten ilmeet, eleet ja käyttäytyminen huostaanoton hetkellä.

– Tämä on mielestäni erittäin merkittävä päätös, koska molemmat vanhemmat olivat sitä mieltä, että videon sai julkaista, mutta korkein oikeus katsoi, että 9-vuotias lapsi ylipäätään ei voi antaa suostumustaan tällaiseen julkaisemiseen, eikä lapsilta oltu sitä kysyttykään, Korpisaari sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa keskiviikkona.

– Lisäksi video kertoo enemmän kuin kuva eli se on paljastanut vielä enemmän arkaluontoisia asioita kuin kuva, Korpisaari lisää.

Pienen piirin juttu voi levitä laajalle

Radio Suomen Päivän haastattelussa Korpisaari painotti, että vaikka lapsi suostuisi videon julkaisemisen, vanhempien tulee aina miettiä, onko julkaisu lapsen edun mukaista.

Lapsista otettujen kuvien ja videoiden julkaisemisessa noin ylipäänsä Korpisaari kehottaa miettimään asiaa niin lain kannalta kuin siitä näkökulmasta, mitä kannattaa tehdä.

– Itse vanhempana miettisin lapsen digitaalista jalanjälkeä. Sen mitä lapsesta nettiin laittaa, varsinkin jos yhteydessä on nimi, löytyy vielä vuosien jälkeen. Miltä lapsesta tuntuu vaikka 5–10 vuoden päästä, kun hän googlaa itseään tai lapsen vuokranantaja tai mahdollinen työnantaja googlaa häntä, Korpisaari kysyy.

Miltä lapsesta tuntuu vaikka 5–10 vuoden päästä, kun hän googlaa itseään tai lapsen vuokranantaja tai mahdollinen työnantaja googlaa häntä.

Laissa taas puhutaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Siihen voi syyllistyä, jos levittää joukkotiedotusvälineessä tai muutoin lukuisten ihmisten saataville sellaisen tiedon, vihjauksen tai kuvan, jonka levittäminen on omiaan aiheuttamaan kuvan kohteelle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

– Jossain tilanteessa voi olla niin, että jos lapsi vaikka esitetään vessanpöntöllä tai muuten vähän kyseenalaisessa tapahtumassa, mikä ehkä aikuisen mielestä on hauska juttu pienessä piirissä, kvoi kuva netissä levitä hyvin laajalle ja aiheuttaa lapselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

Jouluna moni haluaa jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia perheestään. Kun miettii, mitä voi julkaista, Korpisaaren mukaan maalaisjärkeä käyttämällä pärjää pitkälle.

– Kivat perhekuvat ovat edelleen sallittuja, mutta itse olen pitänyt sitä periaatetta, että ennen kuin julkaisen omista teineistä kuvia, kysyn luvan.

Poliisi ei yllättynyt siitä, että seksuaalirikoksista epäilty mies oli poistunut Suomesta – kiinniottopaikasta tai -tavasta ei vielä tietoa

3 tuntia 59 min sitten

Oulun seksuaalirikoksista epäilty mies otettiin eilen kiinni Saksassa. Ylikomisario Markus Kiiskisen mukaan heillä ei ole vielä tarkempaa tietoa Saksassa tapahtuneista käänteistä.

– Meillä ei ole tietoa vielä kiinniottopaikasta tai -tavasta, Kiiskinen kommentoi sähköpostitse Ylelle.

Kiiskisen mukaan poliisille ei ollut kovin iso yllätys, että epäilty oli poistunut Suomesta.

– Kun häntä ei alkuvaiheessa tavoitettu, oli luonnollisesti paljon mahdollista, että hän karttaa kiinnijoutumistaan.

Poliisi ehti julkaista eilen miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu.

Saksassa napattu miestä epäillään osalliseksi laajaa julkisuutta herättäneeseen tapaukseen, jossa useaa ulkomaalaistaustaista epäillään muun muassa alle viisitoistavuotiaan tytön raiskauksesta.

Häntä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä.

Samaan tapaukseen liittyen on jo vangittu seitsemän miestä, jotka ovat tulleet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana. Lisäksi poliisi selvittää sitä, ovatko seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt syyllistyneet lapsipornon levitykseen.

– Esitutkinta on alkuvaiheessa, eikä enempää kerrottavaa nyt toistaiseksi ole, Kiiskinen kertoo.

Kaksi muuta seksuaalirikosepäilyä Oulussa

Poliisi tutkii Oulussa myös kahta muuta seksuaalirikosepäilyä, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit alle 15-vuotiaita tyttöjä. Näiden rikosten epäillään tapahtuneen Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet vapautettiin maanantaina. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

Lue myös: Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, joista yksi tavoittamatta, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

Taksikulujaan puolusteleva lapsiasiavaltuutettu: "Tapaamiset ovat luonnollinen osa työtäni" – Uutissuomalainen: Oikeusministeri selvityttää kulut

4 tuntia 3 min sitten

Taksikuluillaan keskustelua herättänyt lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustautuu syytöksiltä, joiden mukaan hänen taksinkäyttönsä valtion piikkiin olisi ollut liian lepsua.

– Teen tätä työtä ihmisten keskuudessa, en norsunluutorneissa. Olen siellä, missä lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja arjen ammattilaiset ovat, Kurttila toteaa toimiston lähettämässä tiedotteessa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto vakuuttaa, että toimiston taloudenhoito on ollut huolellista ja toimisto on säästänyt sille osoitettuja määrärahoja. Toimisto painottaa, että työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.

Uutissuomalainen kertoi tänään, että lapsiasiavaltuutettu Kurttila on käyttänyt kolmen kuukauden taksimatkoihin noin 5 000 euroa.

Kurttila perusteli taksin käyttöään muun muassa ajansäästöllä, työhyvinvoinnilla ja "kuljettajien kanssa käydyillä keskusteluilla".

Oikeusministeri selvityttää taksikulujen asianmukaisuuden

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) aikoo Uutissuomalaisen mukaan selvityttää taksikulujen asianmukaisuuden. Häkkäsen mukaan ministeriö on jo lähettänyt Kurttilalle selvityspyynnön.

– Tämänkaltainen asia on ensin selvitettävä ja vasta selvityksen pohjalta arvioitava, Häkkänen sanoo Uutissuomalaiselle.

Lapsiasiavaltuutetun virka täytetään aina viiden vuoden määräajaksi, ja Kurttilan kausi on pian loppumassa. Hän on hakenut tehtävää uudelleen, mutta pyrkii samanaikaisesti myös kansanedustajaksi Keski-Suomen piiristä SDP:n listalta.

"Onko kyseessä ulkoministeriön kanta?"

Kurttilan toimista nousi viimeksi pieni kohu joulukuun alussa, kun hän esti Twitterissä edeltäjänsä Maria-Kaisa Aulan. Aula oli tiedustellut, miten Kurttila aikoo yhdistää lapsiasiavaltuutetun tehtävät ja eduskuntavaaliehdokkuutensa sosiaalidemokraattien riveissä.

Asiasta uutisoimisen jälkeen Kurttila poisti eston.

Tänään Lapsiasiavaltuutetun virallinen Twitter-tili on vastaillut ahkerasti taksikuluista tiedustelleille. Kun ulkoministeriössä työskentelevä kansanedustajaehdokas Joonas Könttä (kesk.) pohti, tulisiko asiassa tehdä ylimääräinen tarkastus, Twitter-tili kysyi, onko kyseessä ministeriön virallinen kanta.

Norjan valtio vaatii poronhoitajaa teurastamaan suurimman osan poroistaan välittömästi, vaikka asia on vielä YK:ssa käsittelemättä

4 tuntia 17 min sitten
Tästä on kyse
  • Helmikuussa 2013 Norjan Finnmarkissa 231 poronhoitajaa tai poronhoitajaperhettä sai määräyksen vähentää porolukuaan.
  • Heistä 11 ei noudattanut määräystä määräaikaan mennessä. He saivat sakkoja yhteensä 270 000 kruunun edestä.
  • Vuonna 2012 Finnmarkissa oli keskimäärin 186 000 poroa. Nyt luku on noin 147 000. Suuri sallittu luku koko Finnmarkin alueelle on 148 800 poroa.
  • Poronomistajat eivät ole saaneet korvauksia poroluvun vähentämisestä. Tarkoitus on ollut parantaa laidunmaita sekä lisätä porojen painoa ja elinkeinon tuottavuutta.
  • Jovsset Ánte Sara on tällä hetkellä ainoa, joka ei ole suostunut vaatimuksiin. Hän haastoi Norjan valtion oikeuteen, mutta hävisi lopulta korkeimmassa oikeudessa.
  • Norjan valtio vaatii Saran poroluvun vähentämistä 75 poroon ennen uutta vuotta. Sara on valittanut päätöksestä YK:n ihmisoikeuskomiteaan, jossa asiaa ei ole vielä käsitelty.

26-vuotias poronhoitaja Jovsset Ánte Sara Norjan Koutokeinosta on vuosia taistellut oikeudestaan harjoittaa poroelinkeinoa.

Vuonna 2012 Norjan valtio totesi, että Finnmarkin läänissä on liikaa poroja laidunmaiden kantokykyyn nähden. Porotaloushallinto vaati, että poronhoitajien tulee reilusti vähentää porolukuaan. Jovsset Ánte Saralle se tarkoitti 150 poron vähentämistä 75:een.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n laskelmien mukaan poronhoitajan vuositienesti 75 porolla on vuodessa noin 32 120 kruunua eli
3 310 euroa. Norjalaiset tienasivat vuonna 2017 keskimäärin 44 310 kruunua kuukaudessa.

Sara ei hyväksynyt porotaloushallinnon päätöstä. Hän totesi, että on mahdotonta pärjätä 75 porolla ja useiden valitusten jälkeen haastoi valtion oikeuteen vuonna 2015. Sekä Sisä-Finnmarkin käräjäoikeus että laamanninoikeus totesivat, että päätös vähentää Jovsset Ánte Saran porolukua rikkoo ihmisoikeuksia. Valtio ei kuitenkaan hyväksynyt päätöksiä ja asia vietiin korkeimpaan oikeuteen.

Norjan korkein oikeus antoi joulukuussa 2017 päätöksensä: Saran on teurastettava nykyään 350-päinen elonsa 75 poroon. Saran viimeinen toivo oli valittaa tuomiosta YK:n ihmisoikeuskomiteaan.

Valtio vaatii toimia ennen uutta vuotta

Norjan maatalous- ja elintarvikevirasto ilmoitti marraskuun lopussa, että tuomio on toimeenpantava ennen uutta vuotta. Tiistaina Norjan suurkäräjät päätti, että se ei odota YK:n ihmisoikeuskomitean päätöstä valituksesta. Asiasta päätettiin äänin 53–50.

Päätös tarkoittaa sitä, että Jovsset Ánte Saran on teurastettava suurin osa poroistaan, vaikka asiaa ei ole vielä käsitelty YK:ssa.

– Se tuntuu todella ikävältä. On kummallista, ettei valtio voi odottaa asian loppuun käsittelyä, ennen kuin tekevät päätöksiä. Ihmettelen, eivätkö he kunnioita ihmisoikeuksia, totesi Jovsset Ánte Sara NRK:lle maatalous- ja elintarvikeviraston ilmoituksen jälkeen.

Norjan maatalousviranomaisten mielestä on oikeudenmukaista, että Sara teurastaa poronsa, kuten muutkin, joita päätös poroluvun vähentämisestä on koskenut.

– Saran asia on käsitelty kaikissa Norjan oikeusasteissa, joten on luonnollista aloittaa toimet, sanoo Norjan maatalousjohtaja Liv Berit Hætta Aftenposten-lehdelle.

Saamelaispoliitikko ja juristi Anne Nuorgam kertoo, että YK:n ihmisoikeuskomitealla on periaatteessa valta puuttua asiaan. Komitea voi halutessaan pyytää Norjan valtiota pysäyttämään pakkoteurastuspäätöksensä, sillä asiasta on komiteaan valitettu.

Vuoden vaihteeseen ei ole enää pitkä aika, joten varmuutta ei ole, ehtiikö ja haluaako ihmisoikeuskomitea puuttua päätökseen. Pohjoismaat ovat sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuskomitean suosituksia.

Saamelaisyhteisö osoittanut tukensa Saralle

Jovsset Ánte Saran sisko, taiteilija Máret Ánne Sara, on tehnyt kovasti töitä sen eteen, että tietoisuus asiasta leviää. Hän on muun muassa toteuttanut Pile o´Sápmi -taidekokonaisuuden, joka ottaa kantaa nuorten poronhoitajien oikeuksiin.

Asiaa onkin seurattu tiiviisti saamelaisyhteisössä ja moni on osoittanut tukensa Saralle. Máret Ánne Sara ojensi tiistaina Suurkäräjille adressin, johon oli kerätty noin 5 000 nimeä. Adressissa vaadittiin, että Norjan valtio lopettaa porojen pakkoteurastukset.

Myös Norjan Saamelaiskäräjät antoi suurkäräjille lausunnon, jossa todettiin, että Norjan viranomaisten ei tulisi pakottaa Saraa teurastamaan porojaan ennen YK:n päätöstä.

Poroteurastamo Min Boazu on ilmoittanut osaltaan, että kieltäytyy teurastamasta Saran poroja, ennen kuin YK on tehnyt päätöksensä.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Suomen poronhoitoalueen suurin sallittu poroluku on tällä hetkellä hieman yli 200 000 poroa. Uudet poromäärät vahvistetaan viimeistään vuonna 2020. Suomen poronhoitolaki edellyttää suurimpien porolukujen asettamista kymmenen vuoden välein.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee lukujen asettamisessa kiinnittää huomiota talvilaitumien kantokykyyn. Suurimmat poroluvut määrätään joka paliskunnalle erikseen.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että teoriassa myös Suomessa voitaisiin joutua ryhtymään pakkoteurastuksiin, mikäli paliskuntien suurimpia porolukuja vähennettäisiin rajusti.

– Jos porolukuja leikataan sellaisesta paliskunnasta, jonka poroluku on täynnä, niin silloin se käytännössä johtaa pakkoteurastuksiin. Itse näen asian niin, että meillä Suomessa porolukujen sääntely on vakaammalla tasolla, ja siinä huomioidaan ekologisten seikkojen ohella myös kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, kertoo Ollila.

Valtiovarainministeri Orpo sairauslomalle flunssan takia

4 tuntia 23 min sitten

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on jäänyt sairauslomalle, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessa.

Orpo on sairauslomalla 2-3 päivää flunssan takia.

Orpo valitteli kipeää oloaan jo eilen Keskuskauppakamarin järjestämässä pääministeritentissä. Hän mainitsi yleisölle lähtevänsä hakemaan lääkettä apteekista heti tentin jälkeen.

Kunta otti mallia Hollannista – uudenlaisella koulutiellä säästyy liki 100 000 euroa: "Tämä on ilmainen verrattuna kevyenliikenteenväylään"

4 tuntia 44 min sitten

Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä kokeillaan Suomessa vielä harvinaista kylätien mallia. Noin 50 oppilaan Suur-Ahvenkosken koululle johtava Pyhtäänkuja muutetaan ensi keväänä Hollannin mallin mukaiseksi kylätieksi, jossa jalankulkijat tai pyöräilijät ovat etusijalla.

Tiehen maalataan kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten molempiin reunoihin puolitoista metriä leveät kaistat. Autoilijat käyttävät yhtä keskelle jäävää kaksisuuntaista kaistaa, jonka leveys on kolme metriä.

Tiellä autot väistävät, ja kevyt liikenne on kuningas. Nopeusrajoitus on kolmekymmentä kilometriä tunnissa.

– Autoilijoiden asennemuutosta tämä vaatii, jotta se toimii, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Tiemerkintöjen lisäksi kylätien molempiin päihin tulevat opastekyltit, joissa kerrotaan, miten tietä pitkin kuuluu ajaa. Niiden varassa toimitaan etenkin talviaikaan, jolloin lumi peittää tiemerkinnät.

– Toivotaan, että kun ollaan kesä harjoiteltu sitä ajamista, niin talveen mennessä tiedettäisiin, miten siinä ajetaan, Kaulio sanoo.

Kaksisuuntainen autoliikenne kulkee yhdellä kolmen metrin levyisellä kaistalla. Tiellä autot väistävät toisiaan ja kevyttä liikennettä.Uudenmaan Ely-keskus Turvallinen koulutie

Pyhtään kunta tähtää siihen, että koululle johtava tie olisi nykyistä turvallisempi koululaisten kulkea. Toisaalta hollantilainen kylätie säästää rahaa.

– Olemme saaneet aloitteita ja pyyntöjä kevyenliikenteenväylän rakentamiseksi. Meillä ei aikaisemmin ole ollut siihen resursseja. Tämä on halvempi vaihtoehto, jolla pyritään saamaan sama vaikutus, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Kaulion mukaan kevyenliikenteenväylä maksaisi noin 100 000 euroa. Hollantilaisen kylätielle tarvittavat tiemerkinnät ja liikennemerkit saadaan noin 5 000 eurolla.

– Tämä on ilmainen siihen verrattuna. Jos tämä toimii, niin on kyllä hyvä ratkaisu veronmaksajankin kannalta, Kaulio sanoo.

Suur-Ahvenkosken koululla opiskelee 46 peruskouIulaista ja 9 esikoululaista. Niinpä iso osa tien autoliikenteestä onkin vanhempia, jotka ovat saattamassa ja hakemassa lapsiaan koulusta.

Tiemerkinnät ja liikennemerkit on tarkoitus saada paikalleen talven jälkeen. Kaulio toivoo, että kokemuksia tien käytöstä saataisiin jo ennen kesää, jolloin koulut päättyvät.

Kokeilun myötä selviää, tullaanko muitakin kunnan omistamia teitä muuttamaan Hollannin mallin mukaisiksi.

– Meillä on esimerkiksi joitain asuinalueiden katuja, joilla kevyenliikenteenväyliä ei ole, Kaulio sanoo.

Edelläkävijät Hattulasta

Suomessa ensimmäinen hollantilainen kylätie otettiin viime elokuussa käyttöön Hattulassa, Kanta-Hämeessä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa riemuittiin, kun paikallinen Sattulan kyläyhdistys ehdotti kylätien toteuttamista. ELY-keskus oli jo jonkin aikaa halunnut kokeilla hollantilaista tiemallia, mutta ihmisten vastustus pelotti.

Sattulassa tuli mahdollisuus kokeilla hollantilaismallia Suomen oloissa. Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin. Se riippuu Sattulantien tuloksista.

Tienkäyttöä kylänraitilla on seurattu syksyn ajan. Seurantajakso on kuitenkin vielä kesken. Tiekokeilun toimivuutta on vielä liian aikaista arvioida.

– Olen positiivisilla mielin. Ei ole kuulunut, että tiellä olisi tästä johtuen sattunut mitään, Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha sanoo.

Kuhan mukaan tienkäyttöä seurataan muun muassa talven yli, jolloin tiemerkinnät eivät välttämättä näy. Kokeilulle annetaan aikaa myös siksi, että aluksi tietä kävi moni kiinnostunut katsomassa ja liikennettä oli normaalia enemmän.

Vaihtoehto haja-asutusalueilla

Joka paikkaan kylätie ei sovi. Siitä toivotaan ratkaisua etenkin haja-asutusalueen liikkumisen ongelmiin.

– Liikenneturvallisuus on yksi asia, mutta tällaisen tien toivotaan houkuttelevan käyttämään ajamaan sitä pitkin muullakin kuin sillä peltikotterolla, Jaakko Kuha sanoo.

Hollantilainen malli toimii, jos tienkäyttäjien määrä on tarpeeksi vähäinen. Kylätien varrella on usein asutusta ja kevyen liikenteen käyttäjiä.

Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin.

– Ainakin kyselyjä on tullut esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistyksiltä. Se onkin hyvä tapa lähteä liikkeelle, koska silloin kylä ja sen asukkaat saadaan hankkeeseen mukaan, Kuha sanoo.

Miksi aikuinen tekee abortin? Viisi naista kertoi meille syynsä — "Se oli surullinen hetki, kun raskaustesti näytti positiivista"

4 tuntia 47 min sitten
Tästä on kyse
  • Abortit ovat vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 25–34-vuotiaiden joukossa.
  • 25–34-vuotiaat tekevät yhteensä noin 4000 aborttia joka vuosi. Asiantuntijoiden mukaan niihin johtaneita syitä ei oikeastaan tiedetä.
  • Yle haastatteli useita abortin tehneitä naisia, jotka kertoivat omista perusteluistaan ja elämäntilanteistaan.
  • Kertomusten perusteella esimerkiksi epäselvä parisuhdetilanne, ehkäisyn pettäminen tai vasta perheeseen syntynyt pieni vauva vaikuttivat päätökseen.
  • Naiset esiintyvät jutussa muutetuilla nimillä aihepiirin arkaluonteisuuden takia.

25–34-vuotiaat naiset tekevät Suomessa yhteensä noin 4 000 aborttia joka vuosi. Yle kertoi vasta, että määrä on pysynyt ennallaan vuosikymmeniä, kun kaikissa muissa ikäryhmissä raskaudenkeskeytyksiä tehdään vuosi vuodelta vähemmän.

Väestöliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoiden mukaan syitä siihen, miksi aikuiset ja usein perheelliset naiset päätyvät aborttiin, ei oikeastaan tiedetä.

Tässä artikkelissa viisi abortin tehnyttä naista kertoo päätökseen johtaneista asioista ja elämäntilanteistaan.

Naiset esiintyvät jutussa muutetuilla nimillä aihepiirin arkaluonteisuuden takia. He kokevat, etteivät voi puhua raskaudenkeskeytyksestä vapaasti, koska ilmapiiri on tuomitseva.

"En ole ensimmäisenä puhumassa kokemuksestani, koska pelkään sitä, mitä muut ajattelevat ja sanovat. Koen syyllisyyttä abortin tekemisestä. Kun joku sanoo, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino, turhaudun. He eivät ymmärrä, mistä puhuvat", kertoo Pinja, yksi haastatelluista.

Osalle Ylen haastattelemista naisista päätös abortista oli selkeä.

Leilalle se oli kaikkea muuta.

Leila, teki abortin 32-vuotiaana. Raskaus oli vahinko. Leila kokee, että hänet painostettiin keskeyttämään raskaus.

"Aloitin 1,5 vuotta sitten suhteen miehen kanssa, joka oli naimisissa mutta väliaikaisesti erossa vaimostaan. Olimme aiemmin olleet miehen kanssa ystäviä. Suhteemme aikana mies palasi takaisin yhteen vaimonsa kanssa yhteisten lasten vuoksi.

Käytin ehkäisyrengasta, mutta se petti. Soitin useita puheluita, ennen kuin sain tietää, minne minun pitäisi mennä. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Olisin tarvinnut ensin keskusteluapua.

Kerroin miehelle raskaudesta vasta varattuani ajan. Hän halusi välttämättä abortin. Mies vetosi siihen, että hänen perheensä kärsii, jos raskaus etenee. Minulle oli shokki, että päätös oli hänelle niin helppo.

Menimme vastaanotolle miehen kanssa. Itkin ihan hirveästi. Ultrassa lääkäri sanoi, että sikiölllä on kaikki hyvin. Tilanne oli brutaali.

Sanoin, etten ole varma, haluanko abortin. Hoitaja ehdotti, että odottaisin vielä viikon. Silloin mies kysyi, miksi aikaa pitää siirtää: “Mehän sovittiin, että tämä tehdään. Me ei haluta vauvaa”.

Hoitaja siirsi ajan vain iltapäivälle, että sain edes vähän aikaa miettiä. Lähtiessäni olin tosi helpottunut, mutta mies alkoi huutaa: "Miksi sä et tehnyt sitä? Otin töistä vapaata ihan turhaan."

Menin iltapäivällä takaisin vastaanotolle. Itkin taas. Olisin halunnut jonkun sanovan, etten ole siinä kunnossa, että voin tehdä päätöksen. Hoitaja antoi pillerin ja vesilasin. Hän kehotti juomaan kaiken veden.

Myöhemmin otin tyhjennyspillerit klinikalla. Kätilö oli tuskastunut, kun tarvitsin verenvuodon takia apua vessassa käymiseen. Kello oli neljä ja hänen olisi pitänyt päästä kotiin. Onneksi olin sairaalassa, koska kotona olisin vuotanut kuiviin. Menetin niin paljon verta, että pyörryin. Lopulta minulle tehtiin kaavinta.

Tämä tapahtui viime huhtikuussa. Olen voinut sen jälkeen aika huonosti. Heinäkuussa otin yhteyttä sosiaali- ja perhetyöhön. Olen ennestään kahden lapsen yksinhuoltaja, joten he tarjosivat lastenhoitoapua kaksi kertaa viikossa.

Vasta kun viilsin itseäni, pääsin psykiatrille. Pitää satuttaa itseään, että ihmiset kuulevat, että voit huonosti. Koin, että minut ja sikiö uhrattiin miehen lasten ja vaimon mielenrauhan takia. Mies pakeni vastuuta. Minun mokani oli, että annoin painostuksen upota."

Henry Lämsä / Yle

THL:n mukaan valtaosa esimerkiksi viime vuonna abortin tehneistä naisista perusteli ratkaisuaan sosiaalisilla syillä. Tarkemmat tapahtumat jäivät kuitenkin vaille valotusta.

Ylen aiemmin haastattelema psykologi ja psykoterapeutti Viveka Kauranen arvelee, että yksi syy aborttiin päätymiseen voivat olla ruuhkavuodet. Perheissä saattaa jo olla pieniä lapsia, eivätkä voimavarat välttämättä riitä uuteen tulokkaaseen.

Näin kävi raskaudenkeskeytykseen päätyneelle Mirjamille.

Mirjami, teki abortin 24-vuotiaana. Ehkäisy petti. Perheessä oli myös melko vasta syntynyt vauva ja isompi lapsi.

"Minulla oli nelivuotias lapsi ja puolivuotias vauva, kun tulin raskaaksi. Se oli surullinen hetki, kun raskaustesti näytti positiivista. Raskaus oli edennyt kuudennelle viikolle, kun pääsin lääkärille ehkäisyneuvolan kautta. Ehkäisykeinona käytimme kondomia. Emme arvanneet, että näin kävisi.

Otin keskeytyspillerin sairaalassa. Tyhjennyspillerit sain kotiin. Verenvuoto oli voimakasta, enkä uskaltanut lähteä vessasta. Se oli todella inhottavaa, mutta ajattelin, että niin sen kuuluukin olla. Pari päivää myöhemmin alkoi tulla pahanhajuista, veristä vuotoa ja vatsa oli kipeä. Minulla oli kohtutulehdus, jonka vuoksi jouduin sairaalaan kaavintaan.

Menin sairaalaan heti aamulla. Odotushuoneessa ei ollut mitään, mikä olisi vienyt ajatukset pois abortista. Yksi hoitaja huolehti minusta äidillisesti. Hän ehti kuskata minut leikkaussaliin. Matkalla hänen käsilaukkunsa roikkui pyörätuolin kahvassa, koska vuoro oli päättynyt ja hän oli lähdössä kotiin.

Heräämössä vastassa oli hoitaja, joka tiuski minulle. Hän katsoi minua ylimielisesti ja ilkeästi. Kun hoitaja mittasi verenpaineeni, hän ei varsinaisesti riuhtonut, mutta fyysinen ote oli erilainen kuin muiden kohdalla. Hoitaja sanoi minulle, että saan lähteä kotiin, vaikka minulla oli huono olo ja olin vasta herännyt nukutuksesta. Kohtelu oli niin inhottavaa, että lähdin mieheni kanssa kotiin.

Minulle tarjottiin keskusteluapua, mutta halusin puhua vain mieheni kanssa. Iltaisin, kun olimme saaneet molemmat lapset nukkumaan, purskahdin itkuun. Mies piti minua sylissään.

Abortti pitää aina perustella
  • Abortti ei ole Suomessa vapaa, vaan raskaudenkeskeytys pitää aina perustella.
  • Yli 90 prosenttia aborteista tehdään sosiaalisin perustein.
  • Käytännössä luvan aborttiin saa omasta pyynnöstä ennen 12. raskausviikkoa, mutta siihen tarvitaan kuitenkin lääkärin lähete.
  • Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran lupa.
  • Suomessa valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehdään lääkkeillä. Ensimmäinen lääke otetaan sairaalassa, toisen voi ottaa kotona.

Puoli vuotta abortin jälkeen tulin taas raskaaksi. Tällä kertaa se oli ihan oma moka. Ehkäisy oli unohtunut. Otin jälkiehkäisyn. Ajattelin, että apua, jos nyt taas tulen raskaaksi. En pystyisi toiseen aborttiin. Aloin siitä huolimatta odottaa kolmatta lastani. Vihasin raskautta ja vihasin vauvaa sisälläni. Mies oli onnellinen. Hän kai koki, että hänen pitää rakastaa vauvaa kahden edestä.

Se on ainoa synnytys, jossa olen itkenyt. Rakastuin poikaan heti kun näin hänet. Ajattelen, että ilman edellisen raskauden keskeytystä meillä ei olisi häntä.

Asia on edelleen meille molemmille raskas, etenkin miehelleni. Abortti ajoittui ystävänpäivään, joten aina silloin muistelemme sitä. Tämä oli minun ja mieheni ratkaisu."

Joskus myös ongelmat mielenterveyden kanssa voivat johtaa siihen, että lapsen saaminen ei tunnu oikealta vaihtoehdolta. Sanna päätyi raskaudenkeskeytykseen, koska ei voinut henkisesti hyvin.

Sanna, teki abortin 30-vuotiaana. Sannalla oli mielenterveysongelmia ja ennestään kaksi pientä lasta.

"Menin vuositarkastukseen gynekologille ja siellä selvisi, että olen raskaana. Olin vasta lopettamassa imetystä ja kuukautiseni ovat aina olleet epäsäännölliset. Raskaus oli niin pitkällä, että lääkäri antoi minulle viikon aikaa päättää, mitä teen.

Mieheni reaktio oli, että hankkiudu eroon siitä. Hän ei ollut kahden lapsemme kohdalla käynyt kertaakaan kanssani neuvolassa eikä tullut mukaan synnytyksiin. Sanoin, että jos päädymme aborttiin, hän tulee joka käynnille mukaan. Ja hän tuli.

Puhuin asiasta monen ihmisen kanssa: mieheni, äitini, perhetyöntekijän ja mielenterveyshoitajan. Minulla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Eniten pelkäsin oman jaksamiseni vuoksi.

Kerroin uudelle mielenterveyshoitajalleni halustani tehdä abortti. Hoitaja sanoi: "Voimme aina tehdä sinusta lastensuojeluilmoituksen, jos et jaksakaan. Selittelet vain asiaa itsellesi". Minulle jäi sellainen mielikuva, että hänen mielestään abortti ei ollut vaihtoehto.

Sain perhetyöntekijän avulla yhteyden entiseen hoitajaani. Ratkaisevaa oman päätökseni kannalta oli se, kun hän sanoi, ettei voi ammatillisesta näkökulmasta katsoen suositella raskauden jatkamista. Sen avulla pystyin myöntämään itselleni, etten jaksa.

En voinut olla katsomatta sikiötä. Jälkikäteen olin pahoillani siitä, että kukaan ei varoittanut siitä. Onneksi olin sairaalassa ja sain puhua ammattilaisten kanssa. En tiedä, miten olisin käsitellyt asiaa kotona. Oli lohdullista saada tietää, että sikiö tuhkattiin ja tuhka ripoteltiin muistolehtoon.

Syvin tuntemukseni abortin jälkeen oli helpotus. Olin surullinen, mutta koskaan en ole päätöstäni katunut. Se oli oikea ratkaisu minun ja perheeni kannalta. Nyt minulla on kummallekin lapselle kainalo, jonne he voivat ryömiä. Voin antaa heille enemmän."

Henry Lämsä / Yle

Väestöliiton mukaan yksi keino vähentää raskaudenkeskeytyksiä voisi olla se, että 25–34-vuotiaille annettaisiin nykyistä tehokkaammin ehkäisyneuvontaa.

Mutta entäpä ilmainen ehkäisy, voisiko siitä olla ratkaisuksi?

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen kertoo, että jotkut kunnat Suomessa tarjoavatkin maksutonta ehkäisyä myös 25–34-vuotiaille tai iästä riippumatta synnytyksen tai abortin jälkeen. Halonen ottaa esimerkiksi Helsingin, joka tarjoaa kaiken ikäisille naisille ensimmäisen kierukan maksutta.

Eri asia on, voiko ilmaisella ehkäisyllä vaikuttaa suoraan noin kolmekymppisten naisten aborttien määrään.

Nuorempien raskaudenkeskeytyksiin maksuttomalla ehkäisyllä on ollut selvä vaikutus esimerkiksi Vantaalla. Siellä etenkin alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset vähenivät selvästi sen jälkeen, kun kaupunki ryhtyi tarjoamaan ilmaista ehkäisyä.

THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan maksutonta ehkäisyä tarjottiin Vantaalla myös 25–44-vuotiaille, mutta heidän kohdallaan abortit eivät kuitenkaan vähentyneet merkittävästi.

Gissler uskoo, ettei ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen 25–34-vuotiaille olisi välttämättä muutenkaan poliittisten päättäjien mieleen.

– Voisin kuvitella poliitikkojen ajattelevan, että ilmainen ehkäisy lykkäisi naisten lapsenhankintaa edelleen ja vähentäisi syntyneiden lasten määrää.

Ylen haastattelema Suvi tuli raskaaksi aloitettuaan juuri opinnot ja uuden parisuhteen. Hän ei käyttänyt ehkäisyä, koska raskaaksi tuleminen oli aiemmin ollut vaikeaa.

Suvi, teki abortin 27-vuotiaana. Ehkäisy puuttui, ja Suvilla oli kaksi alle kouluikäistä lasta.

"Olin eronnut lasteni isästä vuotta aiemmin. Olimme muuttaneet lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, ja olin juuri aloittanut opiskelemaan uutta alaa. Esikoisen kohdalla olin ollut avoliitossa pari kolme vuotta ilman ehkäisyä ennen kuin lapsi sai alkunsa. Sama juttu toisen kohdalla.

Uudessa suhteessa tulin kuitenkin alle vuoden seurustelun jälkeen raskaaksi. Huomasin sen jo ennen kuin kuukautiset jäivät pois, koska voin pahoin ja turposin.

Puhuin asiasta miehen kanssa. Hän sanoi, että päätös on minun. Hänen mukaansa kyse on minun elämästäni ja minun kropastani. Jos en olisi voinut tehdä aborttia, se olisi vaikuttanut mielenterveyteeni. En olisi halunnut olla enää kotiäiti. Raskaus olisi vaikuttanut opintoihini. Adoptio ei olisi ollut vaihtoehto.

Raskaus keskeytettiin lääkkeillä sairaalassa. Se ei ollut kovin kivuliasta, enkä vuotanut paljon. Koetin katsoa, tulisiko ulos mitään ihmistä muistuttavaa, mutta ei. Raskaus oli niin alussa, että se ei olisi ollut mahdollista.

Aloitin hormonaalisen ehkäisyn heti abortin jälkeen. Minulle laitettiin ehkäisykapseli käsivarteen. Olisihan se pitänyt hoitaa etukäteen. Ajattelin silloin niin yksinkertaisesti, että en tule raskaaksi helpolla."

Henry Lämsä / Yle

Ylen haastattelemista naisista valtaosalla oli kuitenkin jokin ehkäisymenetelmä käytössä.

Vaikka 40-vuotias Pinja ei kuulukaan noin kolmekymppisten naisten ikäryhmään, hänen tarinansa osoittaa, että edes äärimmäiset keinot raskauden ehkäisemiseksi eivät aina tuota tulosta.

Pinja, teki abortin 40-vuotiaana. Raskaus sai alkunsa sterilisaatiosta huolimatta.

"Minulle tehtiin sterilisaatio laittamalla klipsit munajohtimiin syksyllä 2017. Joulukuun alussa hakeuduin lääkäriin vatsakipujen takia. Selvisi, että olen seitsemännellä viikolla raskaana. Lääkäri oli hyvin ystävällinen, selitti toimenpiteen kulun ja antoi lähetteen sairaalaan.

Minulla oli aika aborttiin jouluaatonaattona. Olimme puolison kanssa samaa mieltä siitä, että abortti on oikea ratkaisu. Voimavaramme eivät olisi riittäneet, koska perheessämme oli kolme päiväkoti-ikäistä lasta. Olimme tehneet jo sterilisaation yhteydessä päätöksen siitä, että lapsilukumme on täynnä. Monet itkut tuli silti itkettyä. Mietin karrikoidusti, että tapan tulevan lapseni.

Sairaalassa tarjottiin keskusteluapua. Minulle annettiin keskeytyspilleri sairaalassa. Tyhjennyspillerit sain mukaan kotiin. Sairaalasta vielä varmistettiin, etten ole yksin, kun otan ne. Kivut eivät olleet valtavia, mutta verta tuli paljon ryöpsähdyksinä. En haluaisi kokea sitä uudestaan.

Kävin henkisesti läpi aikamoista myllerrystä, koska olin yrittänyt tehdä kaiken sen eteen, ettei näin kävisi. Jaloissa pyöri koko ajan kolme pientä lasta, joten arki koitti aika nopeasti.

Keskusteluapua tarjottiin jälleen parin viikon päästä verikokeissa, joissa katsottiin, että raskaus on varmasti keskeytynyt. En tarvinnut ulkopuolista apua, mutta oli tärkeää, että sitä tarjottiin. Olisi tärkeää, että myös miehille tarjottaisiin apua. Se on miehelle äärimmäisen vaikea tilanne etenkin silloin, jos hän haluaisi pitää lapsen.

Huhtikuussa 2018 kävin uudestaan sterilisaatiossa. Silloin selvisi, että toinen klipsi oli irronnut. Kyseinen munajohdin oli kuitenkin myös poikki. Lääkäri ei tiennyt, miten raskaaksi tuleminen on kohdallani ollut edes mahdollista. Tällä kertaa munajohtimet poistettiin kokonaan."

Henry Lämsä / Yle

Miten ja miksi tämä juttu tehtiin?

Etsimme pääosin eri sosiaalisen median kanavia ja henkilökohtaisia kontakteja käyttäen naisia, jotka ovat tehneet abortin yli 24-vuotiaana. Haastattelimme kaikki, jotka olivat meihin yhteydessä, mutta vain osa tarinoista otettiin mukaan tähän juttuun.

Osa naisista ei halunnut tarinaansa julkisuuteen edes salanimellä. Osa puolestaan oli tehnyt abortin niin nuorena, etteivät he kuuluneet siihen ryhmään, jonka pyrimme tavoittamaan. Kaikki naiset eivät ole kertoneet kokemuksestaan edes lähipiirilleen.

Haastattelemiemme naisten mukaan abortti on edelleen tabu. Useimpien kokemuksen mukaan raskaudenkeskeytyksestä puhuminen aiheuttaa helposti niin voimakkaita vastareaktioita, etteivät he halua puhua siitä omalla nimellään julkisesti. Moni halusi kuitenkin kertoa omasta aborttikokemuksestaan, jotta etenkin hoitohenkilökunta ymmärtäisi, miten herkästä asiasta on kyse.

Artikkelin tarkoituksena on antaa ääni abortin tehneille naisille sekä valottaa ainakin osittain sitä, miksi aikuinen ja mahdollisesti jo perheellinen nainen päätyy keskeyttämään raskautensa.

Artikkelin keskusteluosuus on auki 13.30-16.00, jolloin on myös mahdollista kysyä aiheesta artikkelin toimittajilta.

Sivut