Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 35 min 3 s sitten

Suomalaiset ihastuivat etelänaapurin herkkuihin – "Virolaisessa keittiössä ei tuijoteta rasvaprosentteja"

39 min 53 s sitten

Oletko maistanut mulgikapsadia, tuota virolaista perinneherkkua, jossa hapankaalin seurana ovat tuntikausia muhineet sianliha ja ohrasuurimot?

Entä tiesitkö, että monen virolaisen aamupalapöydässä syödään talkkunamuroja eli kamapallideja?

Kohuketta, eli maitorahkasta tehtyä makeaa välipalapatukkaa, olet saattanut maistaa. Niitä kun saa nykyään ihan lähimarketistakin.

Lyhyt oppimäärä virolaiseen keittiöön menee suunnilleen seuraavasti:

Etelänaapurin ruokaa voisi kuvailla sanalla konstailematon. Se on sukua suomalaiselle keittiölle, jossa suuressa roolissa ovat ruisleipä, kalat, metsämarjat ja maitotuotteet. Ateria muovautuu kulloisenkin vuodenajan luonnonantimien mukaan, mutta perunalle ja possulle on aina ollut paikkansa.

Maata vuoronperään hallinneet tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset ovat kaikki jättäneet omanlaisen jälkensä virolaiseen keittiöön.

Ennen ruokailua on tapana toivottaa head isu! Toivottavasti maistuu.

Kiluvõileib eli kilohailileivät

Tarvitset:

Mustaa leipää

Voita

Kilu- eli kilohailifileitä

Keitetty kananmuna

Sipulisilppua

Koristeeksi ruohosipulia tai tilliä

Tee näin:

– Voitele leivät ja asettele kilohailifileet leivän päälle

– Lisää keitetyt kananmunaviipaleet ja sipulisilppu

– Koristele ruohosipulilla ja tillillä

– Nautiskele! Head isu!

Kansallisherkku muistuttaa vappuista sillivoileipää

Marja Korpimäki saapuu Espoon Olarissa sijaitsevan Baltian elintarvikkeet -liikkeen jämptien hyllyrivistöjen äärelle aina silloin kun häneen iskee kaipuu virolaiseen keittiöön.

Espoolainen Korpimäki emännöi yli vuosikymmenen majataloa Peipsijärven rannalla, Viron ja Venäjän rajalla. Tuona aikana virolaiset maut tulivat tutuksi ja jäivät pysyvästi hänen lautaselleen.

Tällä kertaa hänen ostoslistallaan ovat perinteiset kiluleipätarvikkeet.

– Kiluleib eli kilohailileipä on perinteinen herkku, jonka tuntevat kaikki. Siitä on varmasti myös joka vuosi jonkinlainen muunnos presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, Korpimäki sanoo ja nappaa leipähyllystä paketin mustaa leipää.

Suomalaiset käyvät nykyään myös ruokaostoksilla Virossa, ja sitä kautta tuotteet tulevat tutuiksi. Elena Akkonen, kauppias, Baltian elintarvikkeet

Kiluleipä on hänen vakioreseptinsä silloin kun haluaa valmistaa jotain oikein virolaista. Valintaa puoltaa myös se, että kyseinen perinneherkku on näyttävä, mutta varsin helppo valmistaa.

– Mustan leivän päälle voita, kilohailifileitä, keitettyä kananmunaa ja päälle vähän sipulia. Ei sen kummempaa!

1,3 miljoonan asukkaan Virossa vietetään itsenäisyyspäivää samaan tapaan kuin Suomessa, eli seuraamalla presidentin järjestämiä juhlia televisiosta perheen ja ystävien kanssa.

– Paitsi että Virossa on vielä Suomeakin tärkempää, että itsenäisyyspäivänä pukeudutaan kauniisti ja syödään hyvin. Yleensä juurikin kiluleipiä, Korpimäki muistuttaa.

Elena Akkonen on pitänyt Baltian elintarvikkeet -kauppaa Espoossa kahdeksan vuotta. "Nykyään suurin osa asiakkaista on suomalaisia", hän kertoo.Jaani Lampinen / Yle Suomalaiset haluavat Viron makuja kotiinsa

Myös Baltian elintarvikkeet -kaupan omistajan Elena Akkosen juhlapöydässä on lauantaina kiluleipiä. Akkonen perusti kauppansa kahdeksan vuotta sitten. Virolaisia elintarvikkeita oli vaikea saada, joten hän päätti ryhtyä itse toimeen.

– Ensimmäiset puoli vuotta tein töitä ympäri vuorokauden, mutta en saanut palkkaa, Akkonen kertoo.

Nykyään pääkaupunkiseudulla on lukuisia Viron ja Itä-Euroopan elintarvikkeita myyviä erikoisruokakauppoja ja virolaisia elintarvikkeita saattaa löytää myös isojen ketjujen valikoimista.

Kysyntää virolaisille elintarvikkeille riittää jo siksikin, että virolaiset ovat Suomen ylivoimaisesti suurin ulkomaalainen kansalaisryhmä. Vantaalla viroa puhutaan äidinkielenä jo enemmän kuin venäjää tai ruotsia.

Virossa syötiin rahkaa jo kauan ennen kuin se tuli Suomessa trendikkääksi terveysbuumin myötä. Marja Korpimäki, virolaisen keittiön asiantuntija

Olarin putiikissa tilanne on toinen kuin kahdeksan vuotta sitten. Nyt kauppa käy, ja kauppiaan on välillä mahdollista pitää itse vapaata.

Akkonen kertoo, että alkuvuosina asiakaskunta koostui pääasiassa virolaisista ja venäläisistä. Nyt jo 60 prosenttia asiakkaista on suomalaisia.

– Monet käyvät nykyään myös ruokaostoksilla Virossa ja sitä kautta tuotteet tulevat tutuiksi. Sitten he saapuvat tänne ja kysyvät esimerkiksi, että onko teillä savustettua juustoa myynnissä. Yleensä kyllä löytyy, Akkonen sanoo.

Hän uskoo, että Viron matkailun lisääntymisen ja arkipäiväistymisen lisäksi suomalaisten asiakkaiden runsaaseen määrään vaikuttaa yksi varsin yksinkertainen asia:

– Virolaiset elintarvikkeet ovat hyvänmakuisia.

– Virossa ei tuijoteta ruuan rasvaprosentteja samalla tavalla kuin Suomessa, Korpimäki komppaa.

Kiluleipä on virolainen kansallisherkku, jota löytyy melkein joka kodista helmikuun 24. päivä, jolloin juhlitaan Viron 100-vuotissyntymäpäivää.Jaani Lampinen / Yle Hapanta ja puhdasta sen olla pitää

Virolaisessa ruuassa maistuvat puhtaat maut, joita ei peitetä monimutkaisella maustamisella.

Perusmaku on hapan. Etikkaa käytetään paljon, mutta vielä sitäkin suuremmassa roolissa ovat happamat maitotuotteet.

Etenkin hapukoort, eli smetanaa muistuttava hapankerma, jota virolainen käyttää liki kaikkeen keitoista kastikkeisiin ja leivonnaisista kakuntäytteisiin.

– Se on meidän suosituin tuotteemme. Myymme hapukoorta kaksisataa pakkausta viikossa, Akkonen kertoo.

– Virolainen keittiö ei olisi virolainen keittiö ilman hapukoorta. Virossa syötiin myös rahkaa jo kauan ennen kuin se tuli Suomessa trendikkääksi terveysbuumin myötä, Korpimäki lisää.

Myös säilöminen on Virossa edelleen arvossaan ja siinä missä suomalainen tunnistaa villiyrteistä tavallisesti vaan nokkosen, Virossa luonnossa kasvanut vihreä on aina ollut oleellinen osa keittotaitoa.

– Meillä olisi paljon opittavaa virolaisesta keittiöstä, Korpimäki sanoo.

Kiluleivistä on juhlallista aloittaa.

Elagu Eesti! Eläköön Eesti!

Juomavesi omasta lähteestä, lihakeiton sijaan kanakeittoa ja kilometrikaupalla mellakka-aitaa – ensi kesän Suviseurat nousevat Nelostien varteen

57 min 53 s sitten

Helmikuisena pakkaspäivänä Äänekosken Liimattalan kylä näyttää lepäilevän on talviunilla. Lunta on kymmeniä senttejä. Peltoaukealla silmään pistää maisemaa halkova puisten paalujen meri.

Liimattalan kumpuileva maisema Nelostien varressa on ensi kesänä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suviseurojen pitopaikka. Se varautuu ottamaan vastaan jopa 75 000 juhlavierasta, rivikaupalla asuntovaunuja, ruokahuollosta huolehtivia rekkoja ja seuraväkeä kyyditseviä linja-autoja.

– Järjestelyt ovat jo kovassa vauhdissa, vaikka kenttä on lumen peitossa. Sisätiloissa valmistelua tehdään ihan päivittäin, sanoo Äänekosken Suviseurojen viestintätoimikunnan puheenjohtaja Antti Koivisto.

Äänekosken Suviseura-alue saatiin käyttöön 30 maanomistajalta. Alue rajoittuu Keiteleeseen ja Nelostiehen.Urpo Minkkinen

Seurojen valmisteluja on tehty jo pitkään. Yli 200 hehtaarin alueen saamisesta seurakäyttöön neuvoteltiin yhteensä 30 yksityisen maanomistajan kanssa, minkä jälkeen puustoa on raivattua, siltoja ja vesijohtoja kaivettu maahan ja kenttää pohjustettu ensi kesän liikennettä varten.

Valtatien liikenteen pitää sujua

Päänvaivaa oli heti kättelyssä tulla juomaveden saannista – Liimattalan piskuisen kylän kunnallinen runkovesiputki kun ei seuratarpeisiin riitä. Alueelta löytyvä puhdasvetinen lähde kuitenkin ratkaisi järjestäjäväen ongelmat. Ely-keskuksen ottamien näytteiden mukaan vesi on juomakäyttöön soveltuvaa, pesuvesi saadaan viereisestä Keiteleestä.

Nelostien läheisyys tuo järjestäjille omat haasteensa.

– Meidän on varmistettava, että liikenne valtatiellä sujuu myös Suviseurojen aikana. Lisäksi tien varteen rakennetaan turvallisuuden takaamiseksi mellakka-aitaa, Koivisto kertoo.

Talkootunteja Suviseuroissa kertyy kymmeniätuhansia. Äänekosken seurat ovat paitsi Keski-Suomen rauhanyhdistysten myös koko Etelä-Suomen yhdistysten yhteisponnistus. Ydinjoukko, noin 600 vastuuhenkilöä tulee Keski-Suomesta, mutta työvoimaa tapahtumaan kerätään koko Etelä-Suomen alueelta.

Lähivuosina perinteiset "peltoseurat" saattavat jäädä historiaan.

Tehtäväkuvia Suviseuroissa on monia. Seuroilla tarvitaan niin liikenteenohjaajia, ruoanvalmistajia, kioskimyyjiä, roskankerääjiä kuin viestintäväkeä, ensiapuhenkilöstöä ja siivoojia.

Esimerkiksi ravintolatoimintaan on laskettu tarvittavan 3000 työvuoroa, kertoo ravintolatoimikunnan puheenjohtaja Mirja Römpötti. Hän luotsaa joukkoineen yhtä Suviseurojen infran keskeisintä elementtiä, ruokahuoltoa.

Oppia järjestelyihin haettiin viime kesältä Porista, mutta jotain omaleimaistakin on Äänekosken ravintolatarjontaan haluttu.

– Lapin lihakeitosta luovuttiin ja sen tilalle otettiin tarjottavaksi kanakeitto. Eli punaista lihaa on tarjolla vain yhdessä pääruoassa, spagetissa. Niiden lisäksi on sitten kalakeittoa, riisipuuroa ja iltasella myös pizzaa Römpötti kertoo.

Keittoja tarvitaan jokaista laatua arviolta 20 000 litraa, suosituimpia tarjottavia lienee Römpötin mukaan pizza. Niitä tarjoiltaneen 120–150 000 kappaletta.

Äänekoskelle oppiin saapuvat kesällä myös seuraavien seurojen järjestäjät Muhoksesta. Tulevien järjestäjien työskentely seuroilla on keskeinen tekijä järjestelytietouden siirtämisessä seutukunnalta toiselle.

Lähivuosina Suviseurojen perinteiset "peltoseurat" saattavat jäädä historiaan.

– Väkeä on paljon ja kalusto käy koko ajan raskaammaksi. Ajatus on, että tulevaisuudessa seurapaikoiksi saataisiin vaikkapa lentokenttä-alueita, joilla maapohja on parempi, Antti Koivisto kertoo.

Suviseurat järjestetään Äänekoskella 29.6.–2.7.

Valtion alkoholiyhtiö Altia listautuu Helsingin pörssiin

2 tuntia 21 s sitten

Valtion alkoholiyhtiö Altia listataan Helsingin pörssiin. Suomen valtio järjestää osakemyynnin ja pörssilistauksen, jossa Altian osakkeita tarjotaan yleisölle ja osakkeet listataan Helsingin pörssiin.

– Toteutuessaan suunniteltu listautuminen mahdollistaisi Altialle strategista liikkumavaraa. Se tarkoittaisi lisäksi entistä laajempaa avoimuutta ja mahdollisuutta kehittää vastuullista juomakulttuuria, sanoo toimitusjohtaja Pekka Tennilä tiedotteessa.

– Parinkymmenen vuoden tauon jälkeen valtio-omistaja kykenee jälleen tarjoamaan kehityspolun listautumisen kautta. Päätös luoda Altialle entistä paremmat kasvu- ja kehitysmahdollisuudet, on vastuullisen omistajan ajanmukaista toimintaa, sanoo valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä tiedotteessa.

Hallitus mainitsee useita listautumisella tavoiteltavia hyötyjä. Se mahdollistaa yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille, laajentaa omistajapohjaa, tarjoaa yleisölle mahdollisuuden sijoittaa yhtiöön ja lisää yhtiön liiketoiminnan läpinäkyvyyttä sekä sidosryhmien kiinnostusta, valtio-omistaja katsoo.

Lintilän mukaan hänellä on täysi luottamus yhtiön talouteen ja hyvään hallintoon listayhtiönä toimimisessa.

Valtio pysyy ainakin kolmanneksen omistajana

Altian vuoden 2017 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa. Liiketulosprosentti oli 7,3 prosenttia ja vertailukelpoinen liiketulosprosentti 7,8 prosenttia. Yhtiöllä oli 703 työntekijää vuoden 2017 lopussa.

Listautumisen toteutuessa valtio jää yhtiöön vähintään kolmanneksen omistajaksi.

Altia on Pohjoismaiden markkinajohtaja viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla volyymeillä mitattuna. Altia toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa, ja sillä on tuotantoa Cognacissa Ranskassa sekä vientiä noin 30:een maahan.

Yhtiö kertoo omassa tiedotteessaan, että sen tunnetuimmat omat tuotteet ovat Koskenkorva Vodka, Blossa-glögit, O.P. Anderson-akvaviitti, Chill Out -viinit, Xanté sekä Larsen- ja Renault-konjakit.

Altian mahdollista pörssilistausta on uumoiltu jo jonkin aikaa. Yle listasi syyskuussa kuusi valtionyhtiötä, jotka saattaisivat olla valtion myyntilistalla.

Pienten lasten äidit hakevat työuralleen potkua röyhkeyskoulusta – "Eivät kaikki halua jäädä maitoaivoiksi"

2 tuntia 39 min sitten

Yrittäjiksi ryhtyvät äidit tarvitsevat asennetta ja jopa röyhkeyttä, korostaa nuoria äitejä edustava Mothers in Business MiB -yhdistys. Se on paikka äidille, joka haluaa käyttää vanhempainvapaataan myös työuransa suunnitteluun.

Yhdistys on perustettu vuonna 2015. Toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudulta muun muassa Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Jäsenmäärä on kolmessa vuodessa noussut yli 3 000:een. Tampereella heitä on noin 600.

Yksi eniten kiinnostusta herättänyt palvelu on ollut yhdistyksen luentomuotoinen röyhkeyskoulu. Salit ovat täyttyneet niin nopeasti, että suosio on yllättänyt yhdistyksen. Tampereella tällä viikolla järjestetty maksuton tilaisuus varattiin loppuun jo ennakkoon.

Eivät kaikki halua jäädä maitoaivoiksi. Kati Vasell

Viihdealalla toimiva yrittäjä, tamperelainen Kati Vasell on mukana yhdistyksessä koulutustapahtumien järjestäjänä. Hän löysi tiensä toimintaan ollessaan kotona ensimmäisen lapsensa kanssa.

– Kyllähän yrittäjäjärjestöillä on seminaareja, mutta ei niihin kehdannut mennä vauvan kanssa. Mutta sitten kun on Mothers in Business, niin on luvallista osallistua lapsen kanssa. Kukaan ei hätkähdä, jos kuuluu itkua tai joku imettää.

Tampereen tilaisuudessa oli mukana kymmenkunta lasta, joista osa konttasi tai juoksi pitkin luentosalia. Itkuakin kuultiin.

Räikeä sana markkinoi

Sana röyhkeys onkin enemmän markkinointikikka kuin koulutuksen kuvaus. Vasellin mukaan röyhkeyskoulu ei tarkoita sitä, että naiset hyppisivät nenille tai käyttäisivät huonoa kieltä.

– Kukaan ei oikein tiedä mitä odottaa kurssilta. Se kiinnostaa. Eivät kaikki halua jäädä maitoaivoiksi, Vasell sanoo.

Nyt halutaan keskittyä oman tahdon ja osaamisen terästämiseen.

– Ei röyhkeyttä varsinaisesti vaan napakkuutta, jämptiyttä ja uskallusta oman sanoman eteenpäin viemiseksi, hän kiteyttää.

– Sellaista oman itsetunnon rakentamista, se on varmaan se pääasia.

Joillekin naisille äitiyden tuoma pitkä poissaolo töistä tuo pelon, että oma osaaminen latistuu. Röyhkeyskoulussa keskitytään tunnistamaan, miten naisissa asuva kiltti tyttö rajoittaa mahdollisuuksia.

Kukaan ei hätkähdä, jos kuuluu itkua tai joku imettää. Kati Vasell

Oma liikeideakin saattaa kypsyä, kun päivittäinen tekeminen on muuttunut äitiyden perustehtävissä.

Järjestön jäsenet ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja, mutta se ei ole mikään sääntö. Muitakin uraansa pohtivia on. MiB:n aatteellista paloa kuvaa se, että mukana on myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Yksi heistä on tamperelainen äitiyslomalla oleva Johanna Lahtinen.

– Tosi monet ovat sanoneet, että ihanaa löytää tämä yhdistys varsinkin vanhempainvapaalla – että pystyy kehittämään omaa osaamista myös äitiyslomalla, Lahtinen sanoo.

Lue myös:

"Nuoret naiset on peloteltu sillä, että työelämä on heille epävarma" – Naisverkostojen suosio kasvaa (30.8.2017)

DNA:n huipputulos näkyy myös Findan osakkeiden hinnoissa – puhelinosakkeilla taas kysyntää

2 tuntia 57 min sitten

DNA:n suuromistaja Findan osakkeenomistajat ovat saaneet alkuvuodesta kohonneita ostotarjouksia vanhoista puhelinosakkeista.

Findalla on lähes 40 000 osakkeenomistajaa, joista suuri osa on tavallisia kotitalouksia erityisesti Lounais-Suomen alueella. Osakkeet on saatu aikoinaan puhelinliittymän hankinnan kautta. Finda syntyi vanhojen satakuntalaisten puhelinyhtiöiden fuusioiduttua. Vuosi sitten Findan johdossa käytiin valtataistelu, ja yhtiön johto siirtyi Aurejärven veljeksille.

Viimeaikaisissa tarjouskirjeissä osakkeista luvataan maksaa 37–38 euroa kappale.

Privanet -pörssisivustolla Findan osakkeita on myyty vielä hieman kalliimmalla, 45 euroa kappale. Vielä viime vuonna yhden osakkeen kauppahinta oli noin 30 euroa. Suuressa osassa kotitalouksia osakkeita on vähintään sata kappaletta, jolloin myyntihinta olisi 4 000 euron kieppeillä.

DNA teki huipputuloksen

Findan toimitusjohtaja Tommi Aurejärvi kertoo, että taustalla on teleoperaattori DNA:n viime vuoden hyvä tulos. Finda omistaa DNA:n osakkeista noin kolmanneksen.

– DNA teki loistavan tuloksen viime vuonna, joten ei ihme jos sijoittajat kiinnostuvat.

Kauppalehti kertoi helmikuun alussa DNA:n tehneen ensimmäisenä pörssivuotenaan ennätystuloksen.

– Tulevaisuuden ennustamisen on pörssikursseilla mahdotonta, joten on vaikea sanoa, jatkuuko nousu myös tulevaisuudessa, Aurejärvi sanoo.

Myynnissä ei kannata hätiköidä

Satakunnan Puhelimen entinen toimitusjohtaja Veikko Naire kommentoi Ylelle viime heinäkuussa, että 30 euroa osakkeesta on alhainen hinta. 7–8 euron korotus ei miestä vieläkään tyydytä.

– Hinnat ovat vielä todella matalia, kun laskennallinen arvo yhdelle osakkeelle on lähemmäs 60 euroa.

Naire sanoo, ettei pienomistajan kannata hätiköidä osakkeiden myynnin kanssa. Findan osakkeilla on runsaasti pienomistajia, jotka ovat saaneet osakkeet ostaessaan aikoinaan itselleen puhelinliittymän.

– Itse en myisi osakkeita, ellei ostohinta ala kutosella. Kannattaa seurata esimerkiksi, mitä Porin kaupunki tekee. Jos se alkaa myydä omistamiaan osakkeita, silloin kannattaa seurata perässä, Naire neuvoo.

On hyvin optimistista sanoa, että tilanne olisi sama ensi vuonna. Tommi Aurejärvi Kevät kertoo osinkojen määrän

Findan toimitusjohtaja Tommi Aurejärvi kertoo, että firman yhtiökokous pidetään keväällä. Tuolloin selviävät myös osakkeenomistajille maksettavat mahdolliset osingot.

Viime vuonna Finda maksoi osinkoja viisi euroa per osake, mikä on jo tavallista suurempi summa. DNA:n hyvä tulos tuo Findallekin osinkoja noin 50 miljoonaa euroa.

– Viisi euroa osakkeesta on jo suuri summa, joten en uskalla luvata suurempaa summaa vielä tässä vaiheessa. Kevät näyttää.

Aurejärven mukaan hinnanmuodostuksessa näkyy se, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän esimerkiksi nopeammasta nettiyhteydestä.

– On silti hyvin optimistista sanoa, että tilanne olisi sama ensi vuonna.

Uusia asuntosaaria Jyväsjärveen, 25-kerroksisia taloja, rautatie ja valtatie kannen alle – arkkitehtiopiskelijat laativat 12 huimaa visiota Jyväskylälle

3 tuntia 6 min sitten

Noin 50 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijaa ideoi tammi-helmikuussa Jyväskylän keskustan itäosan tulevaisuutta. Suuri ja keskeinen alue sisältää neljä ruutukaava-korttelia Vaasankadulta Matkakeskukseen, pienen palan Lutakon aluetta, laajan ratapihan, rautatie- ja maantiealueita sekä Jyväsjärven rantaa.

Opiskelijoiden harjoitustöistä on hyötyä, kun Jyväskylän kaupunki laatii parhaillaan uutta Rantaväylän osayleiskaavaa. Alue nivoutuu ydinkeskustaan, jonka asukasmäärän kaupunki haluaa tuplata vuoteen 2050 mennessä. Opiskelijoita auttoi ideointityössä noin 20 jyväskyläläisen sparrausryhmä, joka koostui aktiivisista kaupunkilaisista ja viranhaltijoista.

– Suunnittelualue on poikkeuksellisen monimuotoinen ja mielenkiintoinen. Uusien ratkaisujen löytäminen ei missään nimessä ollut helppoa, mutta onneksi jyväskyläläisten apua oli tarjolla, kertoo kurssin vetäjä, yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi.

Keskusta yhdistettävä Jyväsjärven rantaan

Ennakkoluulottomissa ryhmätöissä opiskelijat ovat löytäneet monia tapoja yhdistää Jyväskylän keskusta Jyväsjärven rantaan. Kaikki opiskelijaryhmät haluavat linkittää keskustan vahvemmin rantaan. Moni ryhmä siirsi ratapihan järjestelyraiteet toisaalle, ehdotti suuria muutoksia valtatiejärjestelyihin ja käytti kansiratkaisuja liikenneväylien ylittämiseen.

– Jotkut ratkaisut voivat aluksi näyttää radikaaleilta, mutta suuri osa niistä on toteutettavissa vaiheittain vuoteen 2050 mennessä, muun muassa järjestelyratapihan siirtäminen muualle. Suunnitelmat tuovat esiin ranta-alueen huomattavan potentiaalin niin asuinympäristönä kuin urbaanina virkistysalueena, arvioi professori Rajaniemi.

Rohkeimimmista suunnitelmista löytyy 25 -kerroksisia tornitaloja Matkakeskuksen vierestä, 200 metriä leveitä tekosaaria Jyväsjärvestä ja puolentoista kilometrin pituinen kansi, joka veisi ratapihan ja valtatien maan alle.

Joel Stenroos, Tito Tunnela, Vili Lustman ja Laura Kömi suunnittelivat rautatien ja valtatien ylle kannen ja sen päälle uuden kaupunginosan.Arvo Vuorela / Yle Rautatie ja valtaväylä jättikannen alle

Laura Kömin, Joel Stenroosin, Tito Tunnelan ja Vili Lustmanin ryhmä halusi ratapihan ja 9-tien kaistat pitkään tunneliin ja päälle uutta uljasta kaupunkia. Työn nimi on Kanta eli yhdistelmä kannesta ja rannasta. Ryhmän idea lähti siitä, että haluttiin säilyttää ratapiha, rautatie ja valtatie koskemattomana.

– Päädyttiin rakentamaan massiivinen kansirakenne yhdistämään rantaa ja keskustaa. Kannen päälle voi rakentaa mittavasti asuin- ja liikerakennuksia sekä viheralueita. Joka puolelta keskustaa on hyvät yhteydet kannelle, kuvailee Laura Kömi.

Vitsi, eikö tuo valtatie voisi kiertää jostain vähän kauempaa? Laura Kömi

Kalliin urakan kustannuksia katettaisiin ryhmän mukaan kannen runsaalla rakennusoikeudella. Kannen alle syntyisi helposti ja runsaasti parkkipaikkoja autoille.

– Vanhoissa kaupungeissa annettiin taannoin lupa vetää valtatie läpi keskeltä kaupunkia parhaasta mahdollisesta kohdasta. Nyt on ruvettu ajattelemaan, että ei vitsi, eikö tuo valtatie voisi kiertää jostain vähän kauempaa, kertoo Kömi.

Liki 50 arkkitehtiopiskelijan työ Jyväskylän kehittämiseksi on mittava. Professori Juho Rajaniemi laskee, että seitsemän viikon kurssin yhteenlaskettu tuntimäärä on noin 9 000 tuntia.

Tämä ei ole enää mikään kyläpahanen. Jyri Marttunen

Opiskelijajoukosta löytyy myös yksi Jyväskylästä kotoisin oleva opiskelija. Jyri Marttunen pohti jo ennen kurssia Lutakon rannan ja Jyväskylän keskustan yhteen saattamista.

– Täällä asuneena voin sanoa, että olisi kiva nähdä sellainen Jyväskylä, missä keskusta ja ranta pelaisivat paremmin yhteen. Ettei Lutakko ja keskusta olisi niin erillisiä osia. Se on suuri haave.

Arkkitehtiopiskelija Jyri Marttunen pääsi harjoitustyönään suunnittelemaan uutta Jyväskylää.

Jyri Marttusen ryhmään kuuluivat Eetu Hyvönen, Tiia Kilpeläinen ja Ida Schmidt. Suunnittelutyön nimeksi valikoitui Jyväskaupunki.

– Se on lennokas ja leikittelevä nimi. Se antaa aistia, että tämä ei ole enää mikä kyläpahanen ja Jyväsjärven ranta ei ole enää pelkkä ranta, vaan osa kaupunkirakennetta.

Ryhmän suunnitelmaa Marttunen kuvaa melko maltilliseksi, jossa ominaisinta on tuoda keskusta erilaisilla silta- ja kansirakenteilla Jyväsjärven rannalle. Ranta-alue täyttyy suunnitelmassa elämyksellisillä kortteleilla.

Jyväskaupunki -suunnitelmassa Jyväsjärven ranta ei ole enää pelkkä ranta, vaan osa kaupunkirakennetta.Eetu Hyvönen, Tiia Kilpeläinen, Jyri Marttunen Ida Schmidt Opiskelijoilla ihmisläheinen mittakaava

Arkkitehti, projektipäällikkö Tuija Solin Jyväskylän kaupungista arvioi, että opiskelijoiden suunnittelutehtävä on erittäin ajankohtainen.

– Alueella on merkittävyyttä Jyväskylän ydinkeskustan täydennysrakentamisessa, kun keskustan asukasmäärä aiotaan kaksinkertaistaa. Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen on erityinen haaste.

Saa nähdä sparraataanko kohta ratikkaa Jyväskyläänkin. Juho Rajaniemi

Solin kertoo yllättyneensä opiskelijoiden hienosta tavasta siirtyä ruutukaava-rakenteesta vapaamuotoisempaan kaupunkirakenteeseen ja kykyyn käsitellä kivasti pientä ihmisläheistä mittakaavaa.

Parikymmentä jyväskyläläistä sparrasi arkkitehtiopiskelijoita suunnittelemaan uutta Jyväskylää.Arvo Vuorela / Yle

Professori Juho Rajaniemi arvioi, että Jyväskylän tavoitteissa on samaa kuin Tampereen keskustan suurissa hankkeissa. Kyseessä on maailmanlaajuinen trendi, joissa kaupunkikeskustojen rooli kasvaa.

– Tampereella Kansi ja areena -hanketta edelsi suunnittelukilpailu, jossa katettiin isompikin alue rautatien kohdalta. Kansi ja areena on valtava, 500 miljoonan hanke. Ratikkaa jo rakennetaan. Saa nähdä sparraataanko kohta ratikkaa Jyväskyläänkin.

Arkkitehtiopiskelijoiden ryhmätöistä tehdään keväällä julkaisu, joka tulee nähtäville Jyväskylän kaupungin internetsivuille.

Maajussin kiusankappaleesta leivotaan rahasampoa – ruokahyönteisistä etsitään uutta suuntaa maatilojen tuotantoon

3 tuntia 7 min sitten
Mistä on kyse?
  • Ammattiopisto Livia pohtii vaihtoehtoja maatilojen sivuvirtojen hyödyntämiseksi ruokahyönteisten ravintona
  • Se voisi mahdollistaa ruokahyönteistuotannon aloittamisen monilla maatiloilla
  • Livian järjestämä Suomen ensimmäine ruokahyönteiskurssi täyttyi hetkessä

Maatalouden sivuvirroista pyritään löytämään aineksia hyönteisten rehuksi. Kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan on jatkuvassa kasvussa.

Jos hyönteisille löytyisi sopivaa ravintoa maatiloilla syntyvästä jätteestä, olisi hyönteisten kasvatus helppo ottaa mukaan maatilan tuotantoon. Tuotannon kannattavuus nousee, jos hyönteisten ravinto löytyy omalta tilalta.

Aikaisemmin Luonnonvarakeskus Luke on kehittänyt erilaisia rehuseoksia ruokahyönteisille.

Asiaa pohditaan myös Ammattiopisto Livian Tuorlan koulutilalla Kaarinan Piikkiössä.

– Oikeastaan ei vielä tiedetä, mikä on kotisirkan tai jauhopukin toukan optimaalista ravintoa. Livian Tuorlan koulutilalta löytyy kaikenlaista maatalouden sivuvirtaa tai jätettä, jota on tarkoitus kokeilla hyönteisten rehuksi. Tässä vaiheessa olemme kiinnostuneita kuorimajätteistä ja salaatinkannoista , kertoo ruokahyönteisiin perehtynyt Jaakko Korpela.

Hän vetää Tuorlassa Suomen ensimmäistä ruokahyönteiskurssia, joka täyttyi hetkessä. Väkeä saapui kurssille eri puolilta Suomea.

Peter Petrelius / Yle

Yli 60 kurssilaisen joukossa on paljon maatalousyrittäjiä. Tämä siitäkin huolimatta, että isännille hyönteiset ovat perinteisesti olleet kiusankappaleita, ei tuotantoeläimiä.

Livian opettaja Paula Kohijoki on kurssilaisista innoissaan. Hän uskoo, että kurssilla löytyy sopivia malleja niille, jotka aikovat ottaa hyönteiset mukaan maatilan tuotantoon.

Peter Petrelius / Yle Lämmintä ja kosteaa

Ruokahyönteisten kasvatus ei ole tähtitiedettä. Jaakko Korpelan mukaan tärkeintä on lämpö ja kosteus. Olosuhteiden pitää olla kuin tropiikissa.

Jatkuva kosteus tuo tietysti haastetta kasvattamon rakentamisessa. Tuorlan upouusi kasvattamo on rakennettu konehallin sisälle, ja tila on vuorattu ruostumattomalla teräksellä.

Kevääseen asti jatkuvalla kurssilla keskitytään kotisirkkoihin ja jauhopukkiin. Näitä myös kasvatetaan Tuorlan hyönteiskasvattamossa. Paula Kohijoki toivoo, että Tuorla avointen ovien päivänä koululla olisi myytävänä kurssilla tehtyjä hyönteisherkkuja.

Maa ja metsätalousministeriö salli hyönteisten kasvatuksen ja myynnin ravinnoksi alkusyksystä. Hyönteisalan toimijoille perustettu oma yhdistys aloitti toimintansa marraskuussa.

Virolainen kirjallisuudentutkija: "Saksalaisviha oli keskeistä virolaisten identiteetissä"

3 tuntia 24 min sitten

Se on kauhean ironinen tarina, sanoo kirjallisuudentutkija Sirje Olesk.

Tarinan päähenkilö on Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula. Yhteiskunnallisesti aktiiviset tytär ja isä, lehtimies ja kirjailija Johann Voldemar Janssen, ovat Viron 1800-luvun kansallisen heräämisen ruumiillistuma. Isä teki sanat Viron kansallislauluun ja tytär Mu isamaa on minu arm -lauluun, jota Virossa usein ehdotetaan kansallislaulun tilalle, kuten Suomessa Finlandiaa.

Koidula on edelleen Viron kansallistunteiden kuningatar, mutta hän itse kuoli vieraalla maalla uupuneena ja pettyneenä.

Koidula avioitui baltiansaksalaistuneen vironlatvialaisen Eduard Michelsonin kanssa. Michelson ei perustanut Viron kansallisesta herätyksestä eikä edes puhunut viroa.

Pariskunta muutti Michelsonin lääkärintyön takia Kronstadtin sotilastukikohtaan Pietarin lähelle. Mies halusi vaimostaan pelkän kotiäidin, ja Koidula katosi kansallisen heräämisen parrasvaloista.

Hän kuoli rintasyöpään vuonna 1886. Lapsista elossa oli kaksi tytärtä. Isä hankki heille koulutuksen venäläisten aatelisneitien hienossa koulussa, pietarilaisessa Smolnan insituutissa, Sirje Olesk kertoo.

Koidulan tytärten juuret katkesivat

Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksessa kaikki romahti. Isän keräämät säästöt olivat poissa. Vuonna 1921 Hedwig kokeili palata Viroon. Isä oli kuollut ja Anna-sisar lähtenyt Pariisiin opiskelemaan jo ennen vallankumousta.

Itsenäistyneeseen Viroon palasi Venäjältä parikymmentä tuhatta virolaista, mutta maahan pyrkijöitä ei oltu avosylin vastassa. Kansallissankariäiti olisi epäilemättä auttanut, mutta Hedwigillä ei näytä olleen mitään käsitystä äitinsä merkityksestä. Ilman sukulaisia Viroon ei ollut asiaa.

– Tytär ei tiennyt, mikä oli ollut hänen äitinsä tyttönimi. Äidinisästä hän osasi sanoa vain, että tämä oli julkaissut sosialistista lehteä Tartossa. Sukulaisia ei löytynyt isänkään puolelta. Se on minusta kovin kummallista, sanoo Olesk.

"Olen venäläinen"

Virolaislehti löysi Annan Italiasta 1930-luvulla. Kansallisuutta kysyttäessä hän vastasi olevansa venäläinen, kertoo Postimees-lehti toissavuotisessa artikkelissaan. Virossa kuitenkin innostuttiin: Koidulan tytär piti saada kotimaahan!

– Hän tulikin joiksikin vuosiksi, mutta ei puhunut viroa, ei tiennyt maasta mitään ja oli vaativa. Kun sota alkoi, hän lähti saksalaisten mukana takaisin Eurooppaan, kertoo Olesk.

Anna kuoli Italiassa vuonna 1965. Hedwig oli kuollut Venäjällä toisen maailmansodan aikana. Koidulalla ei ollut lapsenlapsia. Lähimmät nykysukulaiset asuvat Saksassa. He eivät puhu viroa.

Lydia Koidulan ja Johann Voldemar Jannsenin muistopylväs paljastettiin kotitalon edessä Pärnussa vuonna 1924.Viron kansalliskirjasto "Saksaksi kirjoittaneita ei ole olemassa"

Vaikka Koidulan verenperintö on kadonnut, henki elää hänen tuotannossaan.

– Muutamia hänen runoistaan on ollut koulukirjoissa 1870-luvulta asti. Luulen, että on noin 15 Koidulan runoa, jotka kaikki sukupolvet tietävät. Paria niistä lauletaan joka ikisillä laulujuhlilla. Siinä mielessä ne ovat yksi Viron kirjallisuuden tukipylväs, Sirje Olesk kertoo.

Suomen kansallisrunoilija on ruotsinkielinen Johan Ludwig Runeberg. Kansallislaulumme perustuu hänen kirjoittamaansa ruotsinkieliseen runoon. Jos kaksikielinen Koidula ei olisi kirjoittanut isänsä kielellä viroksi, vaan äitinsä kielellä saksaksi, hänestä ei olisi tullut kansallisrunoilijaa.

– Virossa ei haluta ottaa kaanoniin kirjailijoita, jotka eivät kirjoittaneet viroksi. Teillä Suomessa kirjallisuuden kivijalka ovat Snellman, Runeberg ja Topelius. Meillä niitä, jotka kirjoittivat saksaksi, ei ole olemassa, Olesk sanoo.

Kansanperinne talteen PR-nikseillä

Virolainen kirjallisuus alkaa niin kuin muillakin kansoilla: kansanrunoudesta.

– Kielitieteilijä Jakob Hurt aloitti kansanrunouden keräilyn 1880-luvulla. Ja miten? Sanomalehden avulla. Hän kirjoitti yleisen pyynnön ”Viron pojille ja tyttärille: Lähettäkää vanhoja lauluja, sananlaskuja, kaikkea!"

Viron luterilainen kansa oli yleensä käynyt koulua. Yli 90 prosenttia virolaisista osasi kirjoittaa.

– Hurt antoi joka toinen tai kolmas kuukausi lehdessä raportin ja mainitsi nimet. ”Neiti Tamm Puhjan kihlakunnasta, kiitos. Laulut olivat kauniit. Jos lähetätte vielä jotakin, niin sananlaskuja.”

Nimien julkaisu oli ihmisille tärkeää. Niille, joilta tuli paljon aineistoa, Hurt lähetti oman valokuvansa, jonka takana oli omistuskirjoitus. Hänellä oli hyviä PR-niksejä, kehuu Olesk.

"Tere armas Eesti rahvas!"

Hurt sai vastauksia noin 1 400 ihmiseltä. Hän pani kaiken talteen murteisiin kajoamatta, mitään muuttamatta. Näin syntynyt 162 niteen kokoelma on Viron suuren kansanrunousarkiston pieni mutta kova ydin.

Mielsivätkö virolaiset, että Hunt oli keräämässä Viron kansan perinnettä, ei vain kansanperinnettä?

Maaorjuuden vuoksi he olivat yleensä eläneet pienellä alueella. Sukujen elinpiirin rajoittuminen omaan kihla- tai enintään maakuntaan on edelleen luettavissa geeniperimän eroina virolaisten välillä.

He eivät myöskään olleet kutsuneet itseään virolaisiksi, vaan ”maakansaksi”. Baltiansaksalaisille isännilleen he olivat yksinkertaisesti ”ei-saksalaisia”. Uuden nimen oli antanut vasta Jannsen ensimmäisen vironkielisen lehden ensimmäisen numeron tervehdysrunossa vuonna 1857: ”Terre armas Eesti rahwas!”

Opinnot eivät häivyttäneet virolaisuutta

Hurt keräsi runoja aikana, jolloin oli juuri alkanut iso yhteiskunnallinen murros.

– Ihmiset liikkuivat, sai ostaa maata, vaikka se velaksi tehtiinkin. Kartanonomistajat tarvitsivat rahaa ja myivät maata. Sitä ei kuitenkaan riittänyt kaikille. Monet nuoret pojat lähtivät teollisuustöihin Pietariin, Sirje Olesk kertoo.

Pietarissa oli 1900-luvun alussa erittäin iso virolaissiirtokunta. Muuttoliikettä oli myös Tallinnaan ja Narvaan. Rautatiet lisäsivät liikkuvuutta.

–Kylästään lähtenyt nuori mies sai sivistyksen saksaksi ja myöhemmin venäjäksi, mutta perhe ja suku jäivät kylään ja oli se yhteinen kirjakieli. Olen ymmärtänyt, että he tunsivat itsensä virolaisiksi. Poikkeuksia tietysti on, kuten ne Koidulan lapset. Niistä ei ole paljon puhuttu.

Ei Venäjää eikä Saksaa

Kansanrunouden keräilykutsuun vastaaminen saattoi olla osaltaan myös reaktio voimakkaaseen venäläistämiseen, joka Virossa alkoi vuosikymmen ennen Suomea. Koulustakin oli tehty venäjänkielinen neljää ensimmäistä luokkaa ja luterilaista uskonnonopetusta lukuun ottamatta.

– Ne kylissä asuvat ihmiset kuitenkin lukivat lehtiä, ja heille oli tärkeää se vanha perinne. He tunsivat itsensä osaksi Viron kansakuntaa ja osallistuivat sen perinteen keräämiseen, Olesk sanoo

Virolainen ei missään tapauksessa katsellut myöskään länteen, Saksaan.

– Kaikki maa oli kuulunut saksalaisille. Sieltä tuli saksalaisviha. Vuoteen 1940 asti se oli Viron identiteetitiajattelussa keskeinen asia – muinainen vapaustaistelu 1200-luvulla ja Yrjönyön kansannousu 1300-luvulla, Eduard Bornhöhen romaani Kostaja ja Eduard Wilden Kapina moisiossa ja niin poispäin. Aino Kallaskin kirjoitti siitä, miten kauhea saksalaisten ylivalta oli.

.

Sirje OleskAnniina Wallius / Yle Viron kansanrunous on lyyristä

Suomessa kansanrunous synnytti Kalevalan. Elias Lönnrot karsi ja järjesteli keräämiään runoja, ja tuloksessa näkyy hänen omankin kynänsä jälki. Entä Kalevalan innoittamana syntynyt Viron Kalevipoeg-eepos, Kalevinpoika?

Sirje Olesk sanoo, että asia pitäisi tarkistaa, mutta hänen näppituntumansa on, että Kalevipoeg on vain alle kolmanneksen verran kansanrunoutta.

Muu on Friedrich Reinhold Kreutzwaldin Saksan romanttisessa hengessä luoma traaginen romanttinen tarina sankarista, joka kuolee lopuksi, Olesk summaa.

– Suomalaisessa kansanrunoudessa on kertovia lauluja. Virolaiset laulut ovat niin lyyrisiä, niin lyyrisiä. Meillä on hyvin vähän eeppisiä lauluja. Kalevipojan juonen on keksinyt Kreutzwald, ja väliin hän on ottanut ehjää kansanrunoutta, jossa ei tapahdu mitään.

Viroonkin eepos, koska Suomellakin oli!

Kalevipoeg ei ollut Kreutzwaldin ajatus. Idean isä oli baltiansaksalainen Viron-ystävä ja kirjallisuudentuntija Georg von Schultz-Bertram, jonka tyttären perhe asui Suomenlinnassa.

Hän toi Viron oppineiden seuran eli Gelehrte Estnische Gesellschaftin kokoukseen Kalevalan ensimmäisen painoksen, Sirje Olesk kertoo.

– Siitä innostuttiin, ja päätettiin, että Virossakin pitää kirjoittaa eepos. Miksipä ei, kun Suomessakin oli!

Kirjoittajaksi piti tulla oppineiden seuran perustajan Friedrich Faehlmannin. Hän ei kuitenkaan ehtinyt pitkälle.

– Hänen kuolemansa jälkeen seura sanoi Kreutzwaldille, että ”nyt sinä”. Kreutzwald yritti vastata, ettei osannut suomea. Hän oli lukenut Kalevalaa vain saksankielisenä käännöksenä. Se ei ymmärtääkseni ollut kovin hyvä.

Kristjan Raud: Nukkuva Kalevinpoika (1933)Tarton taidemuseo "Vapaus" ei käynyt sensuurille

Faehlmann oli ajatellut Kalevinpojasta proosateosta. Kreutzwald päätyi samaan runopoljentoon, trokeeseen, kuin Kalevalassa.

Kun teos valmistui, sensori ei hyväksynyt sitä. Tekstistä poistettiin sellaiset sanat kuin ”priius”, ”vapaus”. Kreuzwald oli jo aika murheellinen, Sirje Olesk kertoo.

Painatusta harkittiin Suomessa, jossa sensuurin ote oli löysempi. Ratkaisuksi löytyi kuitenkin tiede: ensimmäinen painos tehtiin Oppineiden seuran vihkoina. Teksti oli rinta rinnan viroksi ja saksalaisena käännöksenä. Koska vihkot esiteltiin kielitieteenä, sensori salli julkaisun.

Tasavalta nosti Kalevinpojan kunniaan

Sivistyneistö kiinnostui Kalevinpojasta ulkomaita myöten, mutta se oli liian kallis levitäkseen Virossa kansan parissa. Kuopiossa teetetty kansanpainos sai vähän enemmän menekkiä, mutta todella onnisti vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun Kreutzwald kirjoitti runoista proosakertomuksen.

– Kun Virosta tuli itsenäinen tasavalta, Kalevipoeg nousi kunniapaikalle kouluissa, ja se on edelleen elävä perinne. En tosin tiedä, kuinka moni tänä päivänä on sitä rivi riviltä lukenut, Sirje Olesk sanoo.

Kalevinpoikaa pitää hengissä myös se, että Viron maalaustaide ja muu kulttuuri ovat ottaneet siitä paljon aiheita.

Koskelan Jussi ja Vargamäen Andres

Kalevinpojan loppu, jossa luvataan Kalevin kerran palaavan ja tuovan virolaisille onnen, saattaa olla virolaisten parhaiten muistama kirjallisuussitaatti. Sitä lainasivat myös itsenäisyysjulistuksen kirjoittajat vuonna 1918.

Todennäköisemmin ykkössitaatti on kuitenkin sukua Suomen tunnetuimmalle romaanin avaukselle: "Aluksi olivat suo, kuokka ja Jussi". Väino Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussilla on virolainen hengenheimolainen. Hän on A. H. Tammsaaren Totuus ja oikeus -romaanisarjan Vargamäen Andres, joka raivaa korpeen omaa tilaa maaorjuuden jälkeen.

Sarjassa on viisi romaania. Niiden tekstistä muistetuin on yksi lause: "Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus." "Tee työtä ja näe vaivaa, niin tulee myös rakkaus."

1900-luvun alussa tuli iso murros

Sirje Olesk painottaa, ettei varhainen Viro rakentanut kirjallisuuttaan vain kansallisen heräämisen aikaiselle perinteenkeruulle ja tuotannolle. Hyvin tärkeä oli myös 1900-luvun alussa perustettu Noor Eesti, "nuori Viro".

– Aika kai oli sopiva. Tuli iso kulttuurin murros. Koidula on rakas, mutta hän on… miten sen sanoisin… vähän kuin lapsuudesta. Viron kirjallisuuden kaanon alkoi Gustav Suitsista, Friedebert Tuglasista ja Anton Hansen Tammsaaresta.

Nuorten kirjailijoiden liikkeellä oli paljon yhteyksiä Suomeen. Suits opiskeli Helsingin yliopistossa ja hänellä oli suomalainen vaimo, josta tuli Tarton yliopiston ensimmäinen suomen kielen lehtori.

Vallankumouksellinen Tuglas pakeni vuoden 1905 kuohunnan jälkeen Suomeen, asui väärillä passeilla eri puolilla Eurooppaa eikä palannut Viroon ennen vuotta 1917.

– Minä olen aina ihmetellyt sitä keisarin Venäjää loppuvuosina. Tuglas ja Suits saivat aika vapaasti julkaista lehtiä ja kirjoja Virossa, Olesk sanoo.

"Mahtuuko Totuus ja oikeus nuorten ajatusmaailmaan? Nuoret pääsevät koulusta lukematta Tammsaaren teoksia", suri Maalehden lööppi Viron satavuotisjuhlien kynnyksellä.Anniina Wallius / Yle Elämäniloa ja erotiikkaa

Viron kirjallisuuden seuraava keskeinen luku on Siuru-ryhmä, joka perustettiin aivan itsenäisyyden kynnyksellä. Siurulaisia olivat muun muassa maanpaosta palannut Tuglas ja virolaistunut suomalaiskirjailija Aino Kallas.

– Siuru oli hyvin elämäniloinen ja eroottinen, kaukana sotakuvitelmista. Vasta 1920-luvun toisella puoliskolla alettiin kirjoittaa Saksan vaikutuksesta ekspressionismia. Tänä päivänä Siuru on teatterissakin taas muodissa, Olesk kertoo.

Oma tärkeä osansa Viron kirjallisuudessa on ollut Neuvostoliittoa paenneilla ulkovirolaisilla, jotka perustivat Ruotsissa kustantamoja.

– Sieltä tuli kirjailijoita, joiden työ on jäänyt elämään. Ilmeisesti ensimmäisen polven kulttuuritarve ja -halu ovat aina vahvoja ja voima iso.

Laulu ja runo kuuluvat yhteen

Myös vanha kansanperinne elää uusien lauluntekijöiden kautta. Monet käyvät kansanrunousarkistossa etsimässä inspiraatiota. Jo 1970-luvulla nousi folkloristisia yhtyeitä, kun tiedostettiin viron kielen olevan vaarassa, Olesk kertoo.

Helsingin yliopistossa opettava Olesk puhuu suomalaisopiskelijoilleen usein Viron runoudesta.

– He sanovat, että "onpa kiinnostavaa; täällä Suomessa ei koskaan lueta runoja". On Suomessakin laaja runousperinne, mutta Virossa runoja on luettu ja opeteltu ulkoa kouluissa. Meillä on aina sanottu, että Viron runous on parempaa kuin proosa. Laulu ja runo kuuluvat jotenkin yhteen.

"Maan päällä paikka yksi on, niin pyhä, armas, verraton..."

Virossa oli vahva riimillisen runon perinne pitempään kuin Suomessa, ja riimillinen runo on helppo muistaa ulkoa. Toisaalta se tekee virolaisten runojen suomentamisesta vaikeaa: Oleskin mukaan monet suomalaiset sanovat, että loppusoinnut saavat ne käännettyinä kuulostamaan iskelmiltä, kevyiltä.

Tätä pääsee itse kukin arvioimaan, kun Suomessa ilmestyy alkusyksystä Lydia Koidulan kaikkien aikojen ensimmäinen suomenkielinen runokokoelma. Tähän saakka häneltä suomennettu vain kourallinen yksittäisiä runoja.

Yksi käännös on juurtunut Suomeen Hilja Haahden suomennoksena: "Maan päällä paikka yksi on, niin pyhä, armas, verraton..." Tulevasta runokokoelmasta voi maistella, miltä Äidin sydän -runo tuntuu ilman on–verraton-tyyppistä loppusoinnuttelua.

Lue myös:
Historioitsija Enn Tarvel: "Viron itsenäisyys oli ihme"

Folkloristi Marju Kõivupuu: "Mitä muuta virolaiset olisivat voineet kuin laulaa?"

Historioitsija Andres Adamson: "Viro oli taloudellisesti Suomea vahvempi"

Miksi Viro juhlii itsenäistymistä melkein kolme vuotta?


Lauantaina Viron Suomen-suurlähettiläs Margus Laidre:
"Suomalaisten ja virolaisten nykysuhteista puuttuu syvyys"

Suomen Kuvalehti: Entiset opiskelijat syyttävät Tampereen yliopiston silloista professoria ja opettajaa seksuaalisesta häirinnästä

3 tuntia 26 min sitten

Tampereen yliopiston entiset teatterin ja draaman tutkimuksen opiskelijat syyttävät opettajaansa seksuaalisesta häirinnästä. Suomen Kuvalehden mukaan ryhmä opiskelijoita on koonnut muistion vuosituhannen vaihteessa tapahtuneesta häirinnästä.

Opiskelijat pitivät sopimattomina esimerkiksi opettajan pitämiä harjoituksia, joissa opiskelijoiden piti näytellä raiskausta. Kaksi opiskelijoista kertoo tapahtumista lehdelle omalla nimellään.

Opiskelijoiden mukaan teatterin ja draaman tutkimuksen silloinen professori Panu Rajala ei puuttunut opettajan käytökseen pyynnöistä huolimatta, vaan syyllistyi itsekin häirintään. Myös opetusteatteriproduktioon osallistunut ammattinäyttelijä kouri opiskelijan rintoja.

Rajala sanoo lehden haastattelussa, että teatterialan opetuksessa ei voi saavuttaa täydellistä nuhteettomutta ja että hän on saattanut vähätellä opiskelijoiden esiin tuomia ongelmia.

Syytösten kohteena oleva opettaja on sama, jonka vuosia jatkuneesta seksuaalisesta häirinnästä Helsingin Kallion ilmaisutaidon opiskelijat kertoivat STT:lle viime marraskuussa. Tamperelaiset opiskelijat arvioivat, että Kallion lukion myöhemmät tapahtumat olisi voitu ehkä estää, jos professori Rajala olisi puuttunut opettajan toimintaan jo 2000-luvun alussa Tampereella.

Mies lopetti opettamisen Tampereella kevätlukukauden 2001 jälkeen. Kallion lukiossa hän jatkoi vuoden 2017 loppupuolelle asti.

Rajala lähti virkavapaalle 2002 ja luopui myöhemmin professuurista. Teatterin ja draaman tutkimuksen pääainekoulutus on lakkautettu.

Herätys: Kaukolentojen hinnat painuvat, rakennusbuumi jatkuu, ajokeli huono etelässä

3 tuntia 40 min sitten
Lentolippujen hinta laskee vielä, kun halpayhtiöt valtaavat kaukolentoja

Rajaa halpayhtiön ja perinteisen yhtiön välillä on jo vaikea erottaa, sillä niiden toimintamallit ovat sekoittuneet todella paljon viime vuosina.

Näin arvioi professori Jorma Mäntynen suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP Finlandista. Lentomarkkinan jatkuvaa kasvua kannattelevat yleinen talouskasvu ja lentopolttoaineen hinnan pysyminen suhteellisen halpana. Hintojen nousu häämöttää jo horisontissa.

Kaksi entistä ministeriä teki raportin kansanvallan korjauksista

Jos Suomi ei tee muutoksia, emme pysy kansanvallan ihannemaana. Sitra vaatii kattoa vaalikampanjabudjetteihin ja kansanedustajille mahdollisuuden etä-äänestykseen.

Kaksi entistä ministeriä, Liisa Hyssälä (kesk.) ja Jouni Backman (sd.) tekivät raportin, jossa he etsivät keinoja uudistaa suomalaista demokratiaa.

Sitran vanhemmat neuvonantajat Jouni Backman ja Liisa Hyssälä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Hypo: Kaupunkien kesken on alkanut pudotuspeli asukkaista

Asuntoluototukseen erikoistuneen Hypon vuoden ensimmäinen asuntomarkkinakatsaus ennustaa voimakkaan rakentamisen jatkuvan ja hintojen nousevan vilkkaana pysyvän asuntokaupan ansiosta.

Hypon mukaan suurimpien keskuskaupunkien välillä on meneillään pudotuspeli. 21 suurimmasta kaupungista yksi kolmannes kasvaa voimakkaasti, toinen hieman ja kolmas kolmannes kituu ja hiipuu väestökadon kanssa. Katso uutisesta taulukko näistä kaupungeista.

Markku Rantala / Yle Trumpin kampanjaväkea vastaan nostettiin lisää syytteitä

Yhdysvalloissa on nostettu lisää syytteitä presidentti Donald Trumpin vaalikampanjassa toimineita ex-kampanjapäällikkö Paul Manafortia ja tämän yhteistyökumppania Rick Gatesia vastaan, kertoo uutiskanava CNN. Syytettyjen epäillään muun muassa pesseen rahaa 30 miljoonaa dollaria ja tehneen kiinteistöihin liittyviä petoksia.

Paul ManafortMichael Reynolds / EPA Ilmansaasteet ongelmana Puolassa

Euroopan unionin tuomioistuin katsoo Puolan rikkoneen ilmanlaatua sääteleviä lakeja. Tuomion mukaan maa on jo vuosien ajan ylittänyt myrkyllisille hiukkaspäästöille asetetut rajat. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuoden 2016 raportti mainitsee olevan "kiusallista", että Euroopan 50 kaikkein saastuneimmista kaupungeista 33 oli Puolassa.

Pawel Supernak / EPA Olympialaiset: Emmi Peltonen luisteli ehjän vapaaohjelman, Poutala hakee hyvitystä 1000 metriltä

Taitoluistelija Emmi Peltonen teki Etelä-Korean olympiakisoissa yöllä tasaista jälkeä. Vapaaohjelman pari virhettä harmitti kilpailun jälkeen Peltosta. Myöhemmin tänään miesten pikaluistelussa ovat vauhdissa Mika Poutala ja Pekka Koskela. Päivän tapahtumia voi seurata tästä uutisesta hetki hetkeltä.

Emmi PeltonenHeikki Saukkomaa / Lehtikuva Etelässä huonoa ajokeliä

Pakkanen on kiristynyt yöllä jälleen yleisesti 15 ja 30 asteen välille. Etelään saapuu lännestä aamulla lumisateita, jotka hillitsevät pakkaslukemia.

Ajokeli on aamulla huono Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Päivällä pakkanen heikkenee taas selvästi ja suuressa osassa maata on aurinkoista, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Etelässä pilvisyys on vaihtelevaa ja etelärannikon tuntumassa satelee vielä lunta.

Yle

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

EU:n pitkän budjettitaistelun ensi laukaukset ammutaan tänään

3 tuntia 51 min sitten

Kuinka paljon EU:sta kannattaa maksaa? Kysymys nostetaan pitkästä aikaa jäsenmaiden johtajien pöydälle tänään, kun huippukokous keskustelee ensimmäisen kerran unionin seuraavasta monivuotisesta budjetista, joka alkaa vuodesta 2021.

Britannian ero mutkistaa neuvotteluita, jotka ovat perinteisestikin olleet hankalat, ja jotka ovat usein venyneet viime hetkille. Suuren ja varakkaan nettomaksajan poistuminen aiheuttaa noin 12 miljardin euron vuosittaisen vajauksen EU:n tuloihin.

Vastakkain on ainakin kaksi eri näkemystä: Neljän maan "prosenttiliike" haluaa, että EU:n budjetti saa olla korkeintaan prosentin sen kansantuotteesta. Ajatuksen kannalla ovat Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti.

Niiden maksut uhkaavat nousta huomattavasti Britannian eron jälkeen, sillä samat neljä maata ovat neuvotelleet itselleen Britannian jäsenmaksualennukseen liittyviä alennuksia, joista luultavasti luovuttaisiin.

Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät täysistunnossa 6. helmikuuta.Patrick Seeger / EPA Satanen vuodessa

Valtaosa muista jäsenmaista on taas sitä mieltä, että budjetin kokoa suhteessa kansantuotteeseen voidaan jonkin verran kasvattaa nykyisestä noin 1,03 prosentista.

Esimerkiksi EU:n suurimman maksumiehen Saksan sosiaalidemokrattien ja konservatiivien neuvottelema hallitusohjelma lupaa lisää rahaa EU-budjettiin. Myös Ranska on valmis lisäämään menoja.

Suomi on nettomaksaja, mutta suhteellisen pienellä summalla. Suomalaiset maksoivat EU:sta keskimäärin vuodessa hieman yli sata euroa asukasta kohti 2014–2016. Saksalaiset maksoivat 164 euroa, ja ruotsalaiset 182 euroa.

Suomen hallitus on linjannut, että Britannian ero pitää huomioida kokonaan budjetissa. Saman kannan mukaan Suomi kuitenkin tavoittelee lisää rahaa maatalous- ja koheesiotukien kautta.

– Jos saamme maksamallemme eurolle enemmän vastinetta esimerkiksi yhteisen turvallisuuden, tai yhteisen hyvän maahanmuuttopolitiikan kautta, silloin kannattaa maksaa, sanoi kuitenkin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Brexitin vastustajat kampanjoivat parlamenttitalon edustalla Lontoossa.Andy Rain / EPA "Nihkeä ja mustavalkoinen" kanta

Orpon mukaan hallituksen kanta tarkoittaa sitä, että budjettia pitää ensin pienentää Britannian jättämän aukon verran. Mutta sen jälkeen sitä voidaan taas vähän suurentaa, jotta rahat riittävät unionin uusiin tehtäviin kuten puolustusyhteistyön rahoittamiseen tai maahanmuuttopolitiikkaan.

– Kanta on nihkeä ja mustavalkoinen. Nettomaksajakeskustelu on erittäin vahingollinen. Tämä ei ole sellaista peliä jossa jokainen laskee että me annetaan näin paljon ja saadaan noin paljon. Suomi saa erittäin paljon asioita EU:sta, joilla ei ole hintalappua tällä hetkellä, sanoo puolestaan europarlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.).

Brexit pistää parlamentin paikat uusiksi
  • EU-johtajat päättänevät tänään Euroopan parlamentin kokoonpanosta brexitin jälkeen. Britannialta jää tyhjäksi 73 paikkaa. Parlamentti itse haluaa jakaa näistä 27 paikkaa uudelleen 14 jäsenmaalle tasoittaakseen eri kokoisten maiden välisiä eroja.
  • Suomi saisi järjestelyn seurauksena yhden lisäpaikan. Sen jälkeen parlamentin 705 edustajasta 14 olisi suomalaisia.
  • Suomi on vastustanut lisäpaikkojen jakoa, mutta jäsenmaiden enemmistö kannattaa parlamentin esitystä.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Sarvamaa viittaa esimerkiksi vapaaseen liikkuvuuteen, ruokaturvaan ja rauhaan. Hänen mukaansa Suomen hallitus arkailee.

– Ei uskalleta seistä selkä suorana ja sanoa, että hyödymme EU:sta enemmän kuin maksamme sinne, Sarvamaa sanoo.

Huippukokouksen budjettikeskustelun on tarkoitus pohjustaa komission työtä. Komissio aikoo antaa oman esityksensä toukokuun alussa. Komissio ja parlamentti haluavat saada rahoituskehyksen valmiiksi ennen seuraavia eurovaaleja, jotka pidetään alkukesästä 2019.

Jäsenmaissa aikataulua pidetään epärealistisena. Iso muuttuja on Britannian tuleva suhde unioniin. Brexit astuu voimaan vasta maaliskuussa 2019.

Lentolippujen hinta laskee yhä, kun halpayhtiöt valtaavat kaukolentoja – sitten ilmastonmuutos päättänee hullunhalpojen lentojen aikakauden

4 tuntia 9 min sitten

Lentomatkustajille 2000-luku on ollut ainutlaatuisen halpa vuosikymmen.

Halpalentoyhtiöt murskasivat vanhan hintaliiton palasiksi heti 2000-luvun alussa, kun ne löivät tiskiin 10–20 euron lentotarjouksia per suunta ristiin rastiin Eurooppaa.

Perinteiset yhtiöt ajautuivat vaikeuksiin. Sveitsin ja Belgian ylpeydet Swissair ja Sabena tekivät konkurssin ensimmäisten joukossa. Myös Finnairin kannattavuus alkoi laskea ja SAS ajautui pitkässä laskukiidossa henkitoreisiin.

Perinteisten yhtiöiden oli pakko vastata kisaan halpayhtiöiden aseilla: tarjoamalla erilaisia ja osin halvempia lipputyyppejä ja muuttamalla ilmaiset ruoat, juomat ja sanomalehdet maksullisiksi lisäpalveluiksi.

Samalla halpayhtiöt ovat tulleet salonkikelpoisiksi pääkentille ja samoille lentoreiteille. Rajaa halpayhtiön ja perinteisen yhtiön välillä on jo vaikea erottaa.

– Toimintamallit ovat sekoittuneet todella paljon viime vuosina. Ihan puhdaslinjaisia halpalentoyhtiöitä ei oikein enää ole, Ryanairia ehkä voisi vielä kutsua sellaiseksi, sanoo lentoliikenneasiantuntija, professori Jorma Mäntynen suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP Finlandista.

Esimerkiksi käy Finnairin viime viikolla julkistama poikkeuksellisen komea tulos. Se on paitsi onnistuneen Aasian-strategian myös pitkän kulukuurin tulosta.

– Aiemmin sanottiin, että lentoyhtiöillä on hinta pilvissä ja asiakkaat maassa. Nyt tämä on kääntynyt toisinpäin, Mäntynen sanoo.

Hinnat tulevat yhä alas

Yleinen hintataso on tullut ryminällä alas. Arkihavainto siitä, että lentäen pääsee Helsingistä Lontooseen tai Berliiniin halvemmalla kuin muutaman sadan kilometrin matkan mihin tahansa Suomessa, pitää paikkansa.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ulkomaan lentoliput ovat halventuneet selvästi, etenkin kun huomioon otetaan se, että palkat ovat samana aikana nousseet – eli ostovoima on kasvanut.

Yle Uutisgrafiikka

Euroopan markkina on jo kireä ja hinnat painettu etenkin keskeisillä reiteillä erittäin alas, mutta kaukolennoissa halpuutusbuumi on vasta alkutaipaleella.

Halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet osuuttaan erityisesti Atlantin ylittävillä lennoilla, ja kaukolentojen valloituksen odotetaan jatkuvan. Viime syksynä kiinalainen Lucky Air ilmoitti aloittavansa lennot reitillä Kunming–Chengdu–Helsinki. Yhtiön aloitus on viivästynyt, mutta Lucky Airin kaltaisia yrittäjiä on luvassa lisää.

– Kaukoliikenteen kilpailu lisääntyy. Jos ajatellaan Euroopan ja Amerikan välistä liikennettä, niin viikottaisista vuoroista jo kymmenen prosenttia on niin sanottujen halpalentoyhtiöiden käsissä, professori Jorma Mäntynen sanoo.

Mäntysen mukaan lentomarkkinan kasvua kannattelevat yleinen talouskasvu ja lentopolttoaineen hinnan pysyminen suhteellisen halpana. Hänen mukaansa kaukoliikenteen halpayhtiöt pystyvät esimerkiksi Kiinan ja Lucky Airin osalta lisäämään lentomatkailua eli kasvattamaan kakkua kaikkien osalta.

Antti Eintola / Yle

– Pitkän matkan halpalentoyhtiöt ovat pystyneet luomaan uutta kysyntää. Esimerkiksi Atlantin ylittävää markkinaa pidettiin pitkään täysin kyllästettynä, mutta nyt sekin on kasvanut, Mäntynen sanoo.

Kaikilla menee siis hyvin, tai ainakin melkein kaikilla.

Norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian – paitsi että yhtiötä ei ole missään vaiheessa pidetty täysiverisenä halpayhtiönä esimerkiksi ykköskenttien käytön vuoksi – ilmoitti viime viikolla raskaista tappioista laajentumistahtinsa vuoksi.

Mutta milloin hinnat alkavat nousta?

Nurkan takana odottaa kuitenkin heilahdus toiseen suuntaan. Hullunhalpojen lentolippujen aika on todennäköisesti tulossa päätökseensä.

Päästörajoitusten odotetaan kiristyvän niin maalla, merellä kuin ilmassakin tuntuvasti, kun ilmastonmuutoksen torjunta 2020-luvulla kiihtyy. Lentoliikenne on iso saastuttaja, arviolta muutamia prosentteja maailman kaikista hiilipäästöistä.

– Varmasti nähdään pitkällä aikavälillä nousua myös lippujen hinnoissa. Painetta siihen suuntaan on, professori Mäntynen sanoo.

Moni kysyy, miksi kympillä–parilla pitäisi päästä maasta toiseen, jos kuormitus luonnolle on kova. Asiasta päättäminen ei kuitenkaan ole helppoa, Mäntynen huomauttaa.

– Jopa EU:n lihakset ovat tässä asiassa melko pienet. Lentoliikenteen sääntely on täysin globaalia.

Asekeskustelu kuumenee koko ajan Yhdysvalloissa – Poliisin toiminta ja opettajien aseistaminen puhuttavat, Washingtoniin suurmielenosoitus

4 tuntia 10 min sitten

WASHINGTON Parklandin kouluammuskelu on nostattanut Yhdysvalloissa poikkeuksellisen laajan julkisen keskustelun samalla, kun tapahtumapaikkana olleen Marjory Stoneman Douglas -lukion nuorten käynnistämä aseiden rajoittamista vaatima liike on kasvanut maanlaajuiseksi.

Maaliskuun 24. päiväksi pääkaupunki Washingtoniin suunnitellaan suurmielenosoitusta, jossa nuoret aseidenvastustajat ja naisten oikeuksia ajava #metoo-väki yhdistäisivät voimansa.

Marjory Stoneman Douglas -lukion entinen oppilas tunkeutui koulurakennukseen viime viikon keskiviikkona ja surmasi 17 ihmistä. Välikohtaus oli Yhdysvaltain tähän mennessä yhdeksänneksi vakavin joukkoammuskelu.

Pahin oli viime lokakuussa Las Vegasissa. Country-musiikkikonsertissa riehunut asemies tappoi silloin 58 ihmistä. Lisäksi satoja ihmisiä loukkaantui.

Sadat kouluampumisesta järkyttyneet ihmiset kokoontuivat hiljaiseen hetkeen Parklandissa, Floridassa 15. 2. 2018.Giorgio Viera / EPA Poikkeuksellisen paljon google-hakuja

Las Vegas järkytti yhdysvaltalaisia pari päivää, mutta sen jälkeen sekä julkinen keskustelu että internetin google-haut asevalvonnasta tyrehtyivät.

Floridan tapahtumat sen sijaan pysyvät esillä. Niitä puidaan edelleen uutisissa kärkiaiheina. Google-haut sanoille ”gun control” eli asevalvonta ovat pysyneet korkealla.

Kouluampuminen tapahtui keskiviikkoiltana Suomen aikaa Browardin piirikunnassa, Parklandissa sijaitsevassa Marjory Stoneman Douglas –yläkoulussa.Epa-Efe/ Cristobal Herrera ”Poliisin olisi pitänyt kohdata tappaja”

Ammuskelun tutkinnassa tuli keskiviikkona esiin uutta tietoa.

Browardin piirikunnan sheriffi kertoi, että ammuskeluun hälytettiin paikalle poliisi. Hän ei kuitenkaan mennyt sisään koulurakennukseen, vaan jäi jostain syystä neljäksi minuutiksi ulkopuolelle tarkkailemaan tilannetta.

Sheriffin mukaan on mahdollista, että poliisi olisi voinut taltuttaa ampujan. Eläkeikää lähestyvä poliisi erosi tehtävästään keskiviikkona ja hänen toimistaan on käynnistetty erillinen tutkinta.

– Hänen olisi pitänyt mennä sisään. Kohdata tappaja ja tappaa tappaja, sheriffi Scott Israel sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Donald Trump tapasi Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita Valkoisessa talossa keskiviikkona.Mandel Ngan / AFP Opettajien liitto tyrmää aseet

Presidentti Donald Trump tarkensi keskiviikkona aiempia puheitaan tarpeesta aseistaa opettajia. Trump sanoi, että mahdollisesti viidennes opettajista voisi kantaa asetta sen jälkeen, kun he ovat saaneet siihen erikoiskoulutuksen.

Trump myös esitti, että tällaisille opettajille annettaisiin palkanlisää.

– Ammuskelijat ovat pelkureita. He eivät tulisi kouluihin, jos 20 prosentilla opettajista kantaisi asetta – tai 10 tai 40 prosenttia. Ehdottaisin tällaisille opettajille myös bonusta, Trump sanoi.

1,7 miljoonaa opettajaa edustavan Amerikan opettajien liiton puheenjohtaja Randi Weingarten tyrmäsi idean.

– Aseita kouluihin haluava ei ymmärrä mitä kouluissa tehdään tai ei vain välitä, hän sanoi CNN:lla.

Opettajien aseistamisen lisäksi Trump on esittänyt, että kaikkien ampuma-aseiden ostamisen alaikäraja nostettaisiin 21 vuoteen. Floridan 19-vuotias ammuskelija oli hankkinut AR-15 –kiväärin laillisesti.

Donald Trumpin tukeman ja amerikkalaisen perustuslaillisen aseenkanto-oikeuden puolestapuhujayhdistuksen NRA:n aseita esillä Yhdysvaltain Kansallisen kivääriyhdistyksen vuosittaisessa tapahtumassa Atlantassa 27. huhtikuuta 2017. Erik S. Lesser / EPA Kivääriyhdistys syytti demokraatteja

Yhdysvaltain aseteollisuuden suurin lobbari, kansallinen kivääriyhdistys NRA, puolustautui julkisesti saamaansa arvosteluryöppyyn. NRA:n johtaja Wayne LaPierre väitti, että aselakien tiukennusta vaativat käyttävät Floridan tapahtumia poliittisesti hyväkseen, ja nimesi erikseen demokraattipoliitikkoja.

– He vihaavat NRA:ta. He vihaavat perustulain toista lisäystä ja yksilönvapauksia, LaPierre sanoi konservatiivijärjestö CPAC:in tilaisuudessa Washingtonissa.

– He eivät välitä siitä, toimivatko heidän lakinsa vai eivät. He vain haluavat lisää lakeja voidakseen kontrolloida ihmisiä. NRA välittää tällaisista asioista, hän väitti.

Nykyään on siedettävä aiempaa roisimpaa huutelua – rikoksesta syyttäminen on silti eri asia kuin huorittelu

4 tuntia 19 min sitten

Ärräpäät ja roisit haukkumasanat lentävät niin sosiaalisessa mediassa kuin urheiluareenoilla tai vaikka kaupan kassalla.

Hermostunut ihminen syytää suustaan helposti solvausvirran, joka täyttää halventamisen tai kunnian loukkaamisen tunnusmerkistön. Vaikka haukkujen kohde ottaisi yhteyttä poliisiin, esitutkinta voi kuivua kasaan rikoksen vähäisyyden vuoksi.

Väite vai huono läppä?

Jos työntekijä raivostuu kollegalleen ja sanoo tätä tyhmäksi pässiksi, kyseessä on jo toisen halventaminen. Myös huorittelu ja homottelu täyttävät nopeasti kunnianloukkauksen tunnusmerkit, mutta eivät välttämättä tuo syytettä.

Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaukseen syyllistyy, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen niin, että teko aiheuttaa loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Kunnianloukkauksesta voi myös saada tuomion, jos esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen, joka aiheuttaa kärsimystä vainajan läheiselle.

Kunnianloukkauksesta voi saada sakkoja tai enintään 6 kuukautta vankeutta.

Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä ja taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa, ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Törkeä kunnianloukkaus

Törkeä kunnianloukkaus tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten levittämällä tieto ja vihjaus lukuisten ihmisten saataville.

Törkeä kunnianloukkaus on teko, joka aiheuttaa pitkäaikaista kärsimystä tai erityisen suurta ja tuntuvaa vahinkoa.

Rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

– Rikossyytteitä ei kuitenkaan juuri ole nostettu, koska tällaisia ilmaisuja käytetään nykyään niin yleisesti. Käytännössä poliisi voi katsoa, että kyse on sen verran vähäisestä rikoksesta, ettei esitutkintaa kannata jatkaa, sanoo Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori, varatuomari Päivi Korpisaari.

Hänen mukaansa nykyään huorittelulla ei välttämättä tarkoiteta mitään erityistä, vaan kyse voi olla ala-arvoisesta läpänheitosta tai vaikkapa nuorisoryhmän tavanomaisesta roisista kielenkäytöstä.

– Ero on siinä, halutaanko loukata ja halventaa toista väittämällä, että joku on todella tehnyt huorin, vai käytetäänkö sitä tavallaan vain puhekielisenä ilmaisuna, Korpisaari sanoo.

Lain yli menevä kielenkäyttö myös hyväksytään

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan elävässä elämässä on tilanteita, joissa hyväksytään jossakin määrin lain yli menevä kielenkäyttö.

Oikeudella voi riittää anteeksiantoa ja ymmärrystä, jos jollakin palaa käämit urheilukilpailun jännityksessä tai jos provosoituna äityy suoltamaan suustaan kovaa tekstiä.

Ymmärryksellä on kuitenkin rajansa.

– Vaikka sietokyky tuntuu nousevan, kunnianoikeusloukkauksesta tuomitaan rangaistus, jos herjaaminen selkeästi ylittää sen, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttynä. Tällainen asia on esimerkiksi viattoman syyttäminen rikoksen tekemisestä. Siis jos joku väittää totuuden vastaisesti, että toinen olisi syyllistynyt rikolliseen ja hyvin moitittavaan tekoon, sanoo Päivi Korpisaari.

Jos mölyt eivät kiukun leimahtaessa pysy mahassa, Korpisaari neuvoo pyytämään purkauksen jälkeen välittömästi anteeksi.

– Jo sillä voi saada hyvää aikaan.

Paljonko kunnia maksaa?

Kunnianloukkauksesta tehdään vuosittain tuhansia tutkintapyyntöjä. Niistä vain murto-osa johtaa toimenpiteisiin.

Poliisin tietopalvelun mukaan poliisi saa vuosittain 4000–5000 ilmoitusta epäillystä kunnianloukkauksesta tai törkeästä kunnianloukkauksesta.

Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan käräjäoikeuksissa käsiteltiin vuonna 2016 yhteensä reilut 400 yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisen piiriin kuuluvaa juttua. Varsinaisia kunnianloukkauksia oli runsaat 140.

Viestintäoikeuden professori Päivi KorpisaariYle

Kärsimyskorvaukset vaihtelevat muutamasta satasesta kymppitonniin.

– Korvauksissa mietitään, kuinka paljon kärsimystä väite on aiheuttanut. Julkisuuden henkilöt joutuvat sietämään enemmän. Heillä kuitenkin on yleensä hyvä mahdollisuus saada äänensä kuuluviin väitteiden oikaisemiseksi. Toisaalta heihin kohdistuvat loukkaukset laajenevat laajemmalle kuin tavallisiin ihmisiin kohdistuvat, Korpisaari kertoo

Kerää todisteita

Korvausten takia ei Korpisaaren mielestä kunnianloukkausasioissa kannata oikeuteen lähteä, koska suomalainen korvaustaso on alhainen. Lisäksi mitä tutummasta julkkiksesta on kyse, sitä suurempi on oikeudenkäynnin aiheuttama julkisuus.

– Siitä saattaa tulla enemmän vahinkoa kuin jos jättäisi asian sikseen. Jokaisella on kuitenkin oikeus saattaa solvaukset poliisin tutkittavaksi. Silloin kannattaa kerätä todistusaineistoa eli kuvakaappaus herjausviesteistä tai jos joku on kuullut solvauksen, pyytää häntä pitämään mielessä tarkasti mitä tapahtui ja mitä sanottiin.

Aseistettu seriffin apulainen seisoi koulun ulkopuolella, kun Floridan joukkoampuja riehui sisällä

4 tuntia 51 min sitten

Floridassa aseistettu seriffin apulainen seisoi Marjory Stoneman Douglas koulun ulkopuolella, kun koulussa tapahtui joukkoampuminen, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Floridan Browardin piirikunnan seriffin Scott Israelin mukaan apulainen oli palkattu kouluun suojelemaan oppilaita. Hänen tehtävänään oli huolehtia turvallisuudesta ja rikosten ehkäisemisestä. Yhdysvalloissa on noin 14 000–20 000 vastaavaa henkilöä.

Israel kertoo nähneensä videon, jossa seriffin apulainen seisoo koulun ulkopuolella, eikä tee mitään, vaikka hän selvästi tiesi, että koulussa on sisällä ampuja.

Israel sanoo olevansa järkyttynyt ja sanaton, sillä apulaisen olisi hänestä pitänyt mennä sisään rakennukseen, tunnistaa ampuja ja tappaa hänet.

Floridan kouluampumisessa viime viikolla kuoli 17 ihmistä. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Seriffin apulainen irtisanoutui

Israel pidätti seriffin apulaisena toimineen miehen virasta heti nähtyään videon. Mies irtisanoutui, kun seriffi pidätti hänet virasta. Hän oli työskennellyt koulussa vuodesta 2009.

Israelin mukaan apulainen oli koulun kansliassa hoitamassa kouluun liittyviä asioita, kun kouluampuja ampui ensimmäisen kerran. Apulainen sai asiasta tiedon radiopuhelimeensa ja siirtyi ulos.

Israelin mukaan mies otti "puolustusasennon" ja seisoi niin, että hän näki koulun eteläisimmän sisäänkäynnin. Hän seisoi ulkona ainakin neljä minuuttia, kun koko hyökkäys kesti kuusi minuuttia, raportoi saksalainen Deutsche Welle.

Lue myös:

Yhdysvaltain aseyhdistyksen pomo: Floridan tragedian politisointi on häpeällistä

Trump haluaa kieltää aseiden tulinopeutta lisäävät osat

Jenkkinuoret kyllästyivät poliitikkojen tyhjiin puheisiin: "Jokaisen kouluampumisen jälkeen toistellaan samaa, mutta mikään ei muutu"

Karjalainen: Suomessa ennätysmäärä ihmiskaupan uhreja haki apua viime vuonna

5 tuntia 1 min sitten

Suomessa apua hakeneiden ihmiskaupan uhrien määrä on ennätyksellisen korkeana, kirjoittaa Karjalainen. Apua hakeneiden määrä on kasvanut sekä Rikosuhripäivystyksessä että virallisessa auttamisjärjestelmässä.

Virallisen avun piiriin hakeutui 127 uutta asiakasta. Asiakkaiden kokonaismäärä oli viime vuoden lopussa 322.

Rikosuhripäivystyksessä ihmiskaupan uhreina olevia asiakkaita oli 91, kun vielä vuonna 2015 heitä oli parisenkymmentä. Heidän joukossaan oli 22 eri maan kansalaisia, myös suomalaisia.

Ihmiskaupan kokonaismäärää on vaikea arvioida Suomessa, sillä kasvu saattaa johtua joko todellisesta lisääntymisestä tai ihmiskaupan tunnistamisen tehostumisesta.

Kansainvälisesti vertaillessa Suomessa esiin tulevat ihmiskaupan uhrit liittyvät yleensä työperäiseen ihmiskauppaan ja harvemmin seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä rikosuhrien teemaviikkoa.

Tästä pääset Karjalaisen verkkolehden etusivulle.

Lue myös:

Askeleita ihmiskaupan lopettamiseksi tarvitaan myös Suomessa

Suomessa joka kolmas ihmiskaupan ulkomaalaisista uhreista tulee Nigeriasta

Ihmiskaupan uhri jää Suomessa yhä useammin ilman apua

Ihmiskauppa on Suomessa samanlaista kuin muuallakin

Ihmiskaupan uusi ilmiö Suomessa: naisia pakotetaan lumeavioliitolla kotiorjiksi

Pakkotyötä ja seksiorjuutta – tätä on ihmiskauppa Suomessa

Kaksi entistä ministeriä teki raportin kansanvallan korjauksista: Vaalibudjeteille katto, kansanedustajille mahdollisuus äänestää etänä

6 tuntia 9 min sitten

Äänestysaktiivisuus alenee, eivätkä puolueet saa yhteyttä kansalaisiin. Vaalien tuotekehittely on jäänyt tekemättä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra etsi vastauksia kysymykseen, mitä pitäisi tehdä, jotta Suomi pystyisi uudistumaan.

Lopputuloksena on raportti, jonka nimeksi on annettu ei vähempää eikä enempää kuin Kansanvallan peruskorjaus. Paperin takana on kaksi entistä ministeriä, Liisa Hyssälä (kesk.) ja Jouni Backman (sd.). Molemmat ovat Sitran vanhempia neuvonantajia. Näkemysten tueksi Sitra haastatteli yli sataa suomalaista vaikuttajaa.

Yle listasi raportista viisi keinoa, joilla Sitra korjaisi kansanvaltaa. Ilman korjauksia Suomi ei raportin mukaan pysy kauan kansanvallan mallimaana.

Vaalien kampanjabudjeteille on saatava katto. Eduskuntaan ei enää pääse ilman isoa budjettia. Kaikista kansanryhmistä pitää voida asettua ehdolle. Moni, joka miettii ehdokkuutta, ei uskalla asettua ehdolle, koska rahaa ei ole. Sekä ehdokkailla on puolueilla on oltava kampanjakatto, jotta hyviä ehdokkaita saadaan politiikkaan. Parhaat kyvyt eivät lähde kansanedustajiksi.

Suomessa pitäisi harkita siirtymistä Ruotsin tapaan listavaaliin. Vaaliraha tulisi puolueilta, eikä yksittäisten ehdokkaiden tarvitsisi olla joko varakkaita tai vararikossa.

Kansanedustajien on voitava äänestää myös etänä. Maakunnista valitut edustajat ovat ensisijaisesti omien maakuntiensa edustajia. He käyvät Helsingissä valtiopäivillä, mutta ovat maakunnassa töissä. Suomessa ei ole edes kokeiltu etä-äänestämistä.

Tämä onnistuisi, kun kansanedustajan työ järjestettäisiin uudestaan: maanantai olisi maakuntapäivä, tiistai täysistuntopäivä, keskiviikko valiokuntapäivä, torstai puoluepäivä ja perjantai kansainvälinen päivä.

Nykymallissa kansanedustajat yrittävät päästä samana päivänä maakuntaan, eduskuntaan ja maailmalle. Se ei onnistu.

Puolueet ovat kriisissä, niinpä niiden rahoitusta on lisättävä. Mutta vasta sitten, kun puolueet uudistuvat. Osa rahasta voisi mennä digitaalisiin uudistuksiin. Rahoitusta voisi käyttää esimerkiksi yhteishankkeisiin, joita puolueet kehittelevät yhdessä kansalaisten kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että nykyistä puoluetukea pitäisi lisätä.

Jokaiseen ministeriöön poliittinen valtiosihteeri. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vähensi sekä ministereiden että poliittisten valtiosihteereiden määrää. Se oli raportin mukaan virhe.

Hallitusohjelma ei toteudu, ellei sitä aja ministeriössä poliittinen valtiosihteeri. Virkamiehillä on muutakin tekemistä. Ministereiden poliittisia avustajia on saatava parikymmentä lisää.

Suomalaisesta politiikasta on puhti kateissa. Aikaa tuhlataan väärin asioihin. Päätöksistä tulisi parempia, jos valiokunnat kuulisivat myös kansainvälisiä asiantuntijoita, tai edes asiantuntijoita muualta Suomesta. Matkakustannukset ovat huono tekosyy.

Kansanedustajilla kuluu ennen joulua kohtuuttomasti aikaa budjetin käsittelyyn, vaikka eduskunta voi tehdä siihen vain pieniä muutoksia. Tämänkin ajan voisi käyttää paremmin, vaikkapa ajatteluun.

Voit tutustua tarkemmin Kansanvallan peruskorjauksiin Sitran sivuilla.

Tukholmassa esillä harvinaisia kruununaarteita 1600-luvulta – Prinsessa Victoria kävi tutustumassa lastensa kanssa

6 tuntia 32 min sitten

Tukholmassa on esillä varsin ainutlaatuinen "Vivat Regina" -näyttely. Sitä voidaan pitää harvinaisena, sillä hyvin harvat maat ovat säilyttäneet kruununaarteensa barokkiajalta.

Näyttely esittelee kansallisia aarteita ja jalokiviä, joita käytettiin kuningatar Kristiinan kruunussa vuonna 1650. Hänet kruunattiin lokakuun 16. päivänä 1650 Tukholman tuomiokirkossa, Storkyrkanissa.

Kuningatar Kristiina syntyi kuningas Gustaf II:n ja kuningatar Maria Eleonoran tyttärenä vuonna 1626. Hän oli Ruotsin kuningatar vuosina 1644–1654.

Kuningatar Kristiina oli varsin merkittävä hallitsija, mutta hän kääntyi katolilaiseksi ja luopui kruunustaan vuonna 1654. Hän vietti koko elämänsä Roomassa ja kuoli vuonna 1689.

Näyttely on avoinna kevään ajan. Näyttely on Ruotsin kirkon ja kuninkaanlinnan Royal Armoury -museon välinen yhteistyö.

Näyttelyssä kuninkaallinen iltapäivä

Ruotsin kruununprinsessa Victoria vieraili näyttelyssä torstaina iltapäivällä. Hänellä oli mukanaan molemmat lapset perjantaina kuusi vuotta täyttävä prinsessa Estelle ja pian 2-vuotias prinssi Oscar. Näyttelyvierailusta kertoo muun muassa kuninkaallisia seuraava sivusto.

Kuninkaallinen vierailu näyttelyyn toteutettiin ennalta ilmoittamatta ja ilman mediaa, jotta kruununprinsessa ja hänen lapsensa voisivat nauttia näyttelystä kaikessa rauhassa. Hovi toimitti joitain kuvia vierailun päätyttyä.

Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel yrittävät osallistua lastensa arkeen mahdollisimman paljon, mutta eivät ole tuoneet heitä yleensä virallisiin tehtäviin. Viime kuussa Estelle ja Oscar tapasivat Cambridgen herttuan, prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen, kun pari oli virallisella vierailulla Ruotsissa.

Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä lapset prinsessa Estelle ja prinssi Oscar Hagan linnsassa yhdessä Cambridgen herttuan, prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen kanssa.Raphael Stecksén, Kungahuset.se

EU-tuomioistuin: Puolan ilmansaasteet rikkovat lakia

7 tuntia 45 min sitten

Euroopan unionin tuomioistuin katsoo Puolen rikkoneen ilmanlaatua sääteleviä lakeja. Tuomioistuin vaati torstaina Luxemburgissa, että Puola on viivyttelemättä alettava noudattamaan sääntöjä tai sille määrätään rangaistukseksi sakkoja.

Tuomion mukaan maa on jo vuosien ajan ylittänyt myrkyllisille hiukkaspäästöille asetetut rajat vuosina 2007–2015. Pienhiukkaset voivat sisältää hiilivetyjä, raskasmetalleja ja dioksiideja, jotka ovat haitallisia päätyessään hengitysteihin ja keuhkoihin.

Muutamia tunteja päätöksen jälkeen pääministeri Mateusz Morawiecki julkisti tukiohjelman, jolla autetaan hiiltä polttavaa maata eristämään kotejaan ja korvaamaan vanhanaikaisia lämmitysuuneja moderneilla versioilla.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ilmansaasteet aiheuttavat Puolassa vuosittain 50 000 ennenaikaista kuolemaa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n vuoden 2016 raportti mainitsee olevan "kiusallista", että Euroopan 50 kaikkein saastuneimmista kaupungeista 33 oli Puolassa.

Puolalla muitakin tapauksia työn alla

Euroopan unionin tuomioistuin on ollut napit vastakkain Puolaa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen kanssa myös esimerkiksi ympäristö- ja maahanmuuttoasioista sekä demokraattisen oikeusvaltion periaatteista.

Puolan saama ilmanlaatutuomio tulee kaksi päivää sen jälkeen, kun EU-tuomioistuimen julkinen asiamiehen mukaan Puola rikkoi lakia jatkaessaan hakkuita yhdessä Euroopan aarniometsistä, jossa on ainutlaatuinen kasvi- ja eläinlajisto. Siellä elää muun muassa Euroopan suurin nisäkäs, visentti.

– Puolan hallituksen päätökset sallia metsän hakkuut "loukkaavat EU:n lainsäädäntöä", sanoi EU-tuomioistuimen julkinen asiamies Yves Bot. Bot pitää niitä lainvastaisina.

Kyseinen Bialowiezan metsä sijaitsee Valkovenäjän rajalla, Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä. Se on suurin jäänne aarniometsistä, jotka aikanaan peittivät laajaa osaa Euroopasta.

Puolan hallituksen mielestä ikimetsän kuolleissa puissa elävät kuoriaiset aiheuttavat vahinkoja, maa haluaa torjua metsäpalojen riskejä ja taata turvallisuutta. Ympäristöaktivistit, tutkijat ja muut kriitikot ovat väittäneet, että Puola harjoittaa kaupallisia hakkuita.

Puolan uusi ympäristöministeri Henryk Kowalczyk on vakuuttanut Puolan kunnioittavan tuomioistuimen lopullista tuomiota ja aiempien toimien varmistavan metsän säilymisen parhaassa mahdollisessa tilassa nykyisille ja uusille sukupolville.

Tuomioistuin määräsi heinäkuussa Puolan keskeyttämään puunkorjuun ja odottamaan lopullista päätöstä. Joulukuussa se uhkasi hallitukselle sakkoa jopa 100 000 euroa päivässä, jos hakkuut jatkuvat.

EU-tuomioistuin seuraa usein, mutta ei aina julkisen asiamiehen oikeudellisia mielipiteitä lopullista päätöstä tehdessään. Tätä päätöstä odotetaan myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa.

Komissiolta moitteita muillekin maille

Komissio on jo aiemmin vienyt Bulgarian EU-tuomioistuimeen, joka katsoi maan rikkovan ilmanlaatunormeja.

Viime kuussa Euroopan komissio varoitti yhdeksän muuta jäsenmaata, että se voi myös ryhtyä oikeustoimiin ilmanlaadun vastaisten sääntöjen rikkomisesta. Nämä maat olivat Ranska, Saksa, Britannia, Espanja, Unkari, Italia, Tšekki, Slovakia ja Romania.

Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin 400 000 ennenaikaisesta kuolemasta.

Lue myös:

Kiistely Białowieżan metsän kohtalosta jatkuu: Puola hakkaa ikimetsää EU-tuomioistuimen kiellosta huolimatta

Puolan tuhatvuotista ikimetsää puolustavat aktivistit juhlivat erävoittoa, mutta pelkäävät metsäkoneiden paluuta

CNN: Yhdysvalloissa erikoissyyttäjä on nostanut lisäsyytteitä Trumpin kampanjaväelle

8 tuntia 59 min sitten

Yhdysvalloissa on nostettu lisää syytteitä presidentti Donald Trumpin vaalikampanjassa toimineita ex-kampanjapäällikkö Paul Manafortia ja tämän yhteistyökumppania Rick Gatesia vastaan, kertoo uutiskanava CNN.

Erikoissyyttäjä Robert Mueller on nostanut muun muassa vero- ja pankkipetossyytteitä. Syytettyjen epäillään muun muassa pesseen rahaa 30 miljoonaa dollaria, kiinteistöihin liittyvistä petoksista sekä jättäneen maksamatta veroja lähes kymmenen vuoden ajalta. Manafortin ja Gatesin uskotaan muun muassa "piilottaneen ulkomaisten yritysten ja pankkitilien olemassaolon ja omistajuuden".

Paul Manafortin yhtiökumppani Rick Gates

Torstaina julki tulleet syytökset lisäävät paineita Manafortille ja Gatesille oikeudenkäyntien lähestyessä. Lisääntyvien oikeudenkäyntikulujen ja mahdollisten pitkäaikaisten vankeusrangaistusten mahdollisuuden vuoksi Manafort ja Gates saattavat harkita uudelleen sopimusta Muellerin kanssa, arvioi CNN.

Mueller johtaa liittovaltion poliisin FBI:n tutkintaa, joka on keskittynyt Venäjän sekaantumiseen vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Tarkoituksena on selvittää, oliko Venäjä mukana Trumpin kampanjakoneiston kanssa juonittelemassa vaalien aikana.

Sivut