Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 46 min 43 s sitten

Sähkökatkoksia laajalla alueella – erityisesti Itä-Suomessa

1 tunti 10 min sitten

Voimakkaat tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet juhannusaattona tuhansittain sähkökatkoja pitkin Suomea. Kello kahdelta aamuyöllä sähköä oli vailla noin 15 000 kotitaloutta.

Energiateollisuuden mukaan katkoksia oli 61 kunnassa eri puolilla maata 11 eri yhtiön asiakkailla. Yli tuhat taloutta oli vailla sähköä Mikkelissä ja Ruokolahdella, vajaa tuhat Ilomantsissa, Puumalassa, Rautjärvellä ja Hirvensalmella.

Merkittävä osa sähkökatkoksista keskittyi illalla Järvi-Suomeen. Muun muassa kaatuneiden puiden aiheuttamia sähkökatkoksia oli juhannusaattona 13 yhtiön verkoissa.

Sähköverkkoyhtiöistä ainakin Caruna, Elenia ja Järvi-Suomen Energia ilmoittivat varautuneensa myrskypuuskien aiheuttamiin sähkökatkoihin juhannuksena.

Ilmatieteen laitos varoitti vaarallisesta tuulesta juhannusaaton iltana koko Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaan maakuntien ja Kainuun eteläpuolella.

Ilmatieteen laitos odottaa tuulten heikkenevän juhannuspäiväksi. Tuuli saattaa olla vaarallista lauantaina Savon maakunnissa, Kainuussa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.

BMW-konserni varoittaa Britannian brexit-seurauksista

1 tunti 44 min sitten

Autoalan suuryritys BMW varoittaa, että se kaipaa pikaisesti selkeyttä Britannian brexit-neuvotteluiden tuloksiin. BMW seuraa kannanotossaan lentokonevalmistajaa Airbusia, joka varoitti torstaina jättävänsä Britannian, jos maa eroaa EU:sta ilman tulevaa kauppasopimusta unionin kanssa.

BMW:n myynnistä ja brändistä vastaavaa johtokunnan jäsen Ian Robertson sanoo, että selvyyttä tarvitaan loppukesästä. BMW valmistaa muun muassa minejä ja rolls royceja. Yritys työllistää noin 8 000 ihmistä Britanniassa.

Yritykset valittavat siitä, etteivät ne kykene suunnittelemaan investointipäätöksiä. BMW varoittaa, että epävarmuus vaikuttaa investointipäätöksiin.

– Jos emme saa selvyyttä seuraavien kahden kuukauden aikana, meidän on aloitettava näiden varasuunnitelmien tekeminen. Tämä tarkoittaa, että sijoitamme rahaa järjestelmiin, joita emme välttämättä tarvitse ja jotka eivät ehkä ole käyttökelpoisia tulevaisuudessa. Britannian autoteollisuus on vähemmän kilpailukykyinen kuin se on tällä hetkellä erittäin kilpailukykyisessä maailmassa, kertoi BMW-edustaja Ian Robertson Britannian yleisradioyhyiö BBC:lle.

BMW:n Ian Robertson

Britannian hallitus sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että se saa hyvän kauppasopimuksen EU:n kanssa, joka on hyvä myös teollisuudelle. Britannian pääministeri Theresa Mayn mukaan sopimus käsittää myös ilmailu- ja avaruusalan.

Airbus kuitenkin varoitti, että kaavaillun sopimuksen siirtymäaika vuoteen 2020 on yhtiön mukaan liian lyhyt.

Britannia jättää EU:n 29. maaliskuuta 2019. Brexit tulee voimaan maaliskuussa 2019, kaksi vuotta Britannian eroilmoituksen jälkeen.

Lue myös:

Trump uhkaa korottaa eurooppalaisten autojen tulleja

Airbus uhkaa lähtevänsä Britanniasta brexitin takia – brittihallitus: Britannia varma hyvästä kauppasopimuksesta

Molempien Koreoiden johtajille kutsu Venäjälle – Putin kutsuu johtajia talousfoorumiin Vladivostokiin

Pe, 06/22/2018 - 23:33

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsunut sekä Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin että Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin vierailemaan Venäjälle. Putin ilmoitti asiasta Moonin Moskovan-vierailun yhteydessä. Putin on kutsunut heidät Vladivostokissa 11. syyskuuta alkavaan talousfoorumiin, jonne on pyydetty myös Kiinan ja Japanin johtajat.

– Olisimme iloisia voidessamme nähdä teidät kunniavieraana Vladivostokin foorumissa, Putin sanoi lehdistötilaisuudessa.

Tällä hetkellä vain Japanin pääministeri Shinzo Abe on vastannut kutsuun myöntävästi. Venäläismedian mukaan Kim ei ole vielä vastannut Putinin kutsuun.

Putin sanoi presidenttien lehdistötilaisuudessa olevansa tyytyväinen Kimin ja presidentti Donald Trumpin tapaamisesta Singaporessa.

– Toivomme, että se mahdollistaa liennytyksen Korean niemimaalla ja mahdollistaa kestävän turvallisuusjärjestelmän luomisen alueelle, Putin sanoi.

Putin myös vakuutti Moskovan pyrkivän ratkaisemaan Pohjois-Korean ongelmia.

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuvat aulaan ennen virallisia neuvotteluja Moskovassa. Moon on kolmipäiväisellä virallisella vierailulla Venäjällä.Sergei Karpukhin / EPA Moonin historiallinen vierailu Venäjällä

Kyseessä on Etelä-Korean presidentin ensimmäinen virallinen vierailu Venäjälle vuoden 1999 jälkeen. Moonin on määrä viettää Venäjällä kolme päivää.

Uutistoimistojen mukaan Putin ja Moon ovat sopineet yhteisistä hankkeista sähkön, kaasun ja rautateiden edistämiseksi Pohjois-Korean, Venäjän ja Etelä-Korean välillä. Yhteisessä lausunnossa puhuttiin ”suurista infrastruktuurihankkeista edistämään Koillis-Aasian rauhaa ja vaurautta”.

Moon sanoi Soulin olevan valmis edistämään "strategista kumppanuutta" Venäjän kanssa. Moonin mukaan Moskova ja Soul haluavat vahvistaa siteitään entisestään. Hän myös ilmaisi kunnioituksensa venäläiseen kulttuuriin ja kommentoi, että hän "rakastui Venäjään Tolstojin ja Dostojevskin lukemisen jälkeen".

Lauantain vierailun ohjelmassa on jalkapalloa. Moon käy katsomassa Etelä-Korean ja Meksikon välisen ottelun.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi Etelä-Korean presidentti Moon Jae-inin Kremlissä Moskovassa.Sergei Karpukhin / EPA

Trump uhkaa korottaa eurooppalaisten autojen tulleja

Pe, 06/22/2018 - 21:15

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa korottaa eurooppalaisten autojen tulleja. Trump ilmoitti asiasta tänään perjantaina Twitterissä.

Trump sanoo, että Yhdysvallat korottaa EU-maista tuotavien autojen tulleja 20 prosenttiin, jos EU ei peru yhdysvaltalaistuotteille asettamiaan tulleja.

EU:n päätös oli vastaus Trumpin asettamille teräs- ja alumiinitulleille. EU:n tullit tulivat voimaan juhannusaaton vastaisena yönä.

Uusien tullimaksujen myötä monien yhdysvaltalaistuotteiden hinnat saattavat nousta. EU:n listalla on tuotteita yli kolmen miljardin Yhdysvaltain dollarin, eli yli 2,5 miljardin euron arvosta.

Eurooppalaisten autojen tulli on tällä hetkellä 2,5 prosenttia. EU:n tulli yhdysvaltalaisille autoille on puolestaan tällä hetkellä 10 prosenttia.

Uudet autotullit iskisivät erityisesti Saksaan. Maan autovalmistajista Volkswagen, Daimler ja BMW kokoavat autoja Yhdysvalloissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan autovalmistajat eivät kommentoineet Trumpin tviittiä.

Euroopasta viedään Yhdysvaltoihin runsaat miljoona autoa vuodessa.

Iso vene kaatui Rantasalmella - yksi kateissa

Pe, 06/22/2018 - 21:08

Isokokoinen vene on uponnut Etelä-Savossa Parkunselällä Rantasalmella, kertoo pelastuslaitos.

Pelastuslaitoksen mukaan 12 henkilöä on pelastettu veden varasta, mutta yksi henkilö on tämän hetkisten tietojen mukaan kateissa. Etsinnät jatkuvat, tiedottaa pelastuslaitos.

Aavasaksan juhannusjuhlissa meno oli takavuosina villiä: "En ole nähnyt niin paljon juopuneita ikinä samassa paikassa" – katso tunnelmat nyt ja vuosikymmenten takaa

Pe, 06/22/2018 - 20:35

Ylitornion Aavasaksanvaaralta avautuu yksi Suomen kansallismaisemista. 242 metriä korkealta vaaralta voi samalla silmäyksellä nähdä pitkälle Tornionjokilaaksoon ja rajajoen yli Ruotsiin asti. Lapin vanhimmassa matkailukohteessa on myös halki vuosien ihasteltu keskikesän yöttömän yön aurinkoa. Valoisaa kesäyötä ovat todistaneet niin Tornionjokivarren asukkaat kuin tulijat muualta Suomesta ja ulkomailta.

Aavasaksan juhannusjuhlat olivat pitkään suorastaan käsite, aaton juhliin virtasi väkeä linja-autolasteittain laajalta alueelta. Vuosikymmenten ajan aattojuhlan perinteisiin ovat kuuluneet lipun nostaminen salkoon, yhteislaulu sekä keskiyön auringosta nauttiminen asiaan kuuluvien virvokkeiden ja ruokien siivittämänä. Myös kokkoja poltetaan pitkin Tornionjokivartta.

Lipunnosto, vohveleita ja varvikkoon kaatuvia juhlijoita

Ylen Elävästä arkistosta löytyy Aavasaksalla menneinä vuosikymmeninä kuvattua videomateriaalia. Vuoden 1965 Aavasaksan juhannuksesta tehdyn dokumentin kuvaaja Veikko Mård muistelee haastattelussa hurjia juhlia. Aatonvietto alkaa ylevissä tunnelmissa, mutta illan edetessä meno muuttuu yhä villimmäksi.

– Se oli kyllä hurjaa. Mä en ole nähnyt niin paljon juopuneita ikinä samassa paikassa. Dokumentissa olisi voinut antaa paljon rajumman kuvan. Luulen, että siitä leikattiin kyllä rajumpia pois, Mård kertoo dokumentista.

Dokumentin kuvaajat kiersivät mykkäkameroidensa kanssa juhlakansan keskuudessa.

– Me kiersimme siellä, kun ne alkoivat sammumaan. Siellä oli puujalkoja pitkin metsää. Se oli uskomatonta, sammuneita joka puolella, Mård muistelee.

Toinen Aavasaksan juhannusta kuvaavista Elävän arkiston videoista on kuvattu heti sotien jälkeen vuonna 1946. Siinä ihmiset kipuavat loppumatkan Aavasaksan huipulle jalkaisin kivirakkaa pitkin, sillä autolla huipulle asti ei päässyt. Juhannusmenoihin kuuluivat myös perinteiset lavatanssit sekä vohveleiden paisto ja luonnon ihailu. Juhlijoita Aavasaksan huipulle saapui myös joen toiselta puolelta Ruotsista. Videolla näkyy, kuinka aurinko paistaa kirkkaasti yöttömänä yönä.

– Aamu on alkanut suoraan illasta eikä yötä mahtunut siihen väliin, selostaja kertoo.

Menneiden vuosikymmenten huippuvuosista juhannusjuhlinta Aavasaksalla on hiipunut, mutta edelleen vaaralle kokoontuu keskikesän juhliin väkeä pitkin Tornionjokivartta. Aaton peruskaava on sama kuin ennenkin – lipunnosto, yhteislaulu sekä valoistasta kesäyöstä ja yhdessäolosta nauttimista.

Yle kävi paikalla dokumentoimassa, miltä näyttää juhannusaattoilta Aavasaksalla vuonna 2018.

Meksikolaisturisti Helsingissä: "Emme kuvitelleet, että näin moni paikka olisi suljettuna" – silti entistä useampi ravintola ja turistikohde pitää ovet auki juhannuksenakin

Pe, 06/22/2018 - 20:13

Meksikolainen Guillermo Brandenstein ottaa pipoon ja lämpimään takkiin pukeutuneesta ystävästään kännykkäkuvaa Helsingin Esplanadilla. Viiden hengen porukka viipyy Helsingissä kaksi päivää. Juhannusaattona puolenpäivän jälkeen haussa on mukava ruokapaikka. Ryhmä tuli ydinkeskustaan todettuaan monien paikkojen olevan muualla kiinni.

– Tiesimme, että on juhannus ja että jotkut paikat ovat kiinni. Emme kuitenkaan kuvitelleet, että näin moni paikka olisi suljettuna, Guillermo Brandenstein sanoo.

Helsingin Esplanadin tuntumassa väkeä onkin runsaasti liikkeellä ja useita ravintoloita on auki. Turistien ja kaupungissa juhannusta viettävien helsinkiläisten tilanne on palveluiden osalta selvästi parempi kuin vielä joitakin vuosia sitten. Ravintoloita ja matkailijoiden palveluita on Helsingissä entistä enemmän juhannuksenakin auki.

– On tapahtunut ihan selkeä muutos. Sellaista trendiä on voinut nähdä jo lähemmäs kymmenen vuoden aikana, mutta kehitys on kiihtynyt valtavasti kolmen tai neljän vuoden aikana, Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto sanoo.

Juhannuksena pääsee syömään, saunomaan ja tanssimaan

Helsinki Marketingin mukaan Helsingin keskustan tuntumassa on juhannuksena auki ainakin kolmisenkymmentä ravintolaa. Myös moni suosituimmista matkailukohteista on juhannusviikonloppuna auki.

Esimerkiksi Linnanmäki, Korkeasaari ja Suomenlinna toimivat pienin poikkeuksin, ja useissa julkisissa saunoissa voi ottaa löylyt. Juhannustapahtumissa eri puolilla kaupunkia voi tanssia tai kuunnella musiikkia. Sen sijaan shoppailumahdollisuudet ovat varsinkin juhannuspäivänä hyvin rajalliset.

Ravintola Teatteri Helsingin ydinkeskustassa juhannusaattona puolenpäivän aikaan.Toni Määttä / Yle

My Helsinki -sivuille on koottu juhannusviikonloppuna auki olevia ravintoloita, tekemistä ja juhannustapahtumia.

"Sulkeminen ei käynyt edes mielessä"

Helsingin ydinkeskustan merikylpylän, Allas Sea Poolin, toimitusjohtajan Bodil Ståhlin mukaan ovien sulkeminen juhannukseksi ei edes käynyt mielessä. Hän arvioi, että uimareita, saunojia ja ravintola-asiakkaita voi tulla jopa tavallista kesäviikonloppua enemmän.

Altaalle odotetaan niin turisteja kuin helsinkiläisiä. Kehnolla säällä toimintaa on sisätiloissa.

– Meillä on dj:t soittamassa musiikkia. Meillä on SUP-joogaa, saunajoogaa ja kaikenlaista tapahtumaa. Uskon, että asiakkaat löytävät tänne, Bodil Ståhl sanoo.

Helsinki Marketingin toimitusjohtajan Laura Aallon mukaan palveluiden lisääntyminen näkyy juhannuksen lisäksi muinakin juhlapyhinä. Hän uskoo saman trendin jatkuvan.

– Perinteisiä juhlapyhien juhlimisen tapoja uudistetaan. Eivät kaikki halua lähteä maalle juhannuksenviettoon, vaikka monet edelleen niin tekevätkin. Eivätkä matkailijat samalla tavalla katso, onko juhlapyhä vai ei, Laura Aalto sanoo.

Turisteja Sibelius-monumentilla.Toni Määttä / Yle Turisteja tulee, olipa juhannus tai ei

Turisteja riittää Helsingissä juhannuksenakin. Viikonlopun aikana esimerkiksi suuret risteilyalukset tuovat päivittäin mukanaan tuhansia risteilymatkailijoita.

Suurimpien hotelliketjujen hotelleissa juhannus on Helsingissä tavallista kesäviikonloppua hiljaisempi. Scandic Hotelleista kuitenkin kerrotaan, että sekä juhannuksena että muina juhlapyhinä Helsingissä yöpymisissä on näkyvissä pientä kasvua.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin tuntuman mukaan ravintolapalveluiden kysyntä on aiempiin juhannuksiin verrattuna kasvanut hieman myös esimerkiksi Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Helsingissä trendi on kuitenkin selkein.

– On enemmän nuoria aikuisia, jotka eivät lähde mökkeilemään, vaan viettävät kaupunkijuhannusta, Timo Lappi sanoo.

Suunnitelmana "go with the flow" Noora Novitsky-Wahlroos (vas.), Johanna Kirkkari, Valtteri Veijanen ja Mikko Wahlroos viettivät juhannusaaton iltapäivää merikylpylässä.Toni Määttä / Yle

Allas Sea Poolilla juhannusaattona iltapäivällä miehensä ja ystäviensä kanssa uimassa oleva Noora Novitsky-Wahlroos pitää kaupunkijuhannusta hyvänä vaihtoehtona. Pieni sade ei tunnu latistavan tunnelmaa.

– Ei ole mitään tarkkaa suunnitelmaa. Go with the flow, katsotaan mitä tapahtuu, hän summaa.

Kaupunkijuhannuksen paras puoli on Noora Novitsky-Wahlroosin mielestä lyhyt kotimatka.

– Pääsee omaan sänkyyn nukkumaan, hän sanoo ja nauraa.

Suomalaisten on pakko päästä mökille – Lue, oletko keskivertomökkeilijä vai tilasto-oikku

Pe, 06/22/2018 - 19:17

Kun lumet sulavat, jo alkaa some laulaa: Twitter tuuttaa hästägejä mökkeily ja mökillä ja Instagramin kuvavirrassa on epämääräistä, filtterin läpi suodatettua ryteikkökuvaa, johon pitää ehdottomasti painaa sydän. Facebookin feedissä näkyy maalailevia päivityksiä, joissa kerrotaan, miten mökkikausi on vihdoin korkattu.

Mökkeily on suomalaisilla verissä. Näillä leveysasteilla on mökkeilty – tai hienommin sanottuna: vietetty aikaa vapaa-ajan asunnossa – 1800-luvulta asti, ja tilastot kertovat, ettei suosio ole ainakaan hiipumaan päin.

Katso, kuulutko keskivertomökkeilijöiden heimoon vai kenties uuteen mökkisukupolveen.

Euroopan mökkeilymaa nro 1
  • Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä.
  • Eniten mökkejä on Kuopiossa.
  • Mökkeilyyn käytetään vuosittain 6,2 miljardia euroa.
  • Keskimääräinen mökkimatka on 91 kilometrin pituinen.

Lähde: Tilastokeskus 2017 ja Mökkibarometri 2016

Ostitko mökkisi kasarilla?

Eniten kesämökkejä ostettiin 1980-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen Kesämökit 2017 -tilasto. Nousukaudella mökkien suosio piikkasi, ja vuonna 1990 Suomessa oli 368 000 mökkiä. Vuodesta 1980 vuoteen 1990 kasvua tuli 46 prosenttia. 1990-luvun alun lama kuitenkin hillitsi rakennustahtia, ja mökkien rakennuskanta hiipui. Tällä hetkellä Suomessa on 507 200 kesämökkiä.

Kolmen tunnin vai 30 minuutin matka?

Osalle suomalaisista tuntikausien matkustaminen ja tuttujen maisemien ohi vilahtelu ovat osa rakasta mökkirutiinia. Keskimääräinen mökkimatka on 91 kilometriä. Mediaani, eli puolet mökkimatkoista, on vain 38 kilometriä. Uudellamaalla asuvien mökkimatka on kaksi kertaa pidempi kuin muualla Suomessa asuvien mökkimatka.

Sijaitseeko mökkisi Ahvenanmaalla vai Kuopiossa?

Mökkivaltaisimman kunnan tittelin nappaa Kuopio yhteensä 10 789:llä mökillään, mutta kaukana ei ole Mikkeli, jonka alueella on 10 444:n mökkiläisen tilukset. Vähiten kesämökkejä on Keski-Pohjanmaalla (4 000 mökkiä) ja Ahvenanmaalla (6 500 mökkiä). Suomessa on 65 mökkikuntaa. Mökkikunnissa on enemmän kesämökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Mökkikuntia ovat muun muassa Mäntyharju, Pälkäne ja Parainen.

Ismo Pekkarinen / AOP Onko mökkisi luukku vai kunnon lukaali?

Suomalaisten mökkien keskimääräinen koko on 49 neliötä, ja mediaani 40 neliötä. Puolet mökeistämme on siis kooltaan 40 neliötä tai vähemmän. Nykyään rakennettavissa mökeissä näkyy suomalaisten toive asua kesälläkin väljästi. Nyt halutaan tilaa rentoutua! 2010-luvulla rakennetut kesämökit ovat keskimäärin 72 neliön kokoisia. Ne siis alkavat olla samankokoisia kuin asunnot; suomalaisten asuntojen keskikoko kun on hieman vajaa 80 neliötä. Kaikista mökeistä näitä keskimääräistä suurempia, vähintään 60 neliön kokoisia mökkejä, on 26 prosenttia.

Kuulutko suuriin ikäluokkiin vai diginatiiveihin?

Keskimääräinen kesämökin omistaja on 62-vuotias. Alle 40-vuotiaista mökin omistaa noin kuusi prosenttia. Mutta ei hätää – uusi, potentiaalinen kesämökin omistajien sukupolvi on varttumassa. Tänä vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 18–25-vuotiaista yli puolet haluaisi omistaa kesämökin. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän selvitysraportin mukaan yli 80 prosenttia nuorista suhtautuu mökkeilyyn myönteisesti. He arvioivat, että mökkeily on suosittua myös tulevaisuudessa – eli heidän aikuisuudessaan.

Teetkö pieniä pistokeikkoja vai vietätkö mökillä koko loman?

Osalle suomalaisista on aivan sama, tuleeko taivaalta vettä, rakeita vai lempeitä auringon säteitä – mökiltä ei lähdetä kuin ruokakauppaan. Kyselytutkimuksen mukaan 25 prosenttia kesämökin omistajista pyhittää koko lomansa mökkeilylle.

Kuinka paljon kannat rahaa mökkipaikkakunnallesi?

Mökkeilyssä eivät pikkurahat pyöri. Vuosittain siihen käytetään 6,2 miljardia euroa ja se työllistää noin 60 000 ihmistä. 6,2 miljardin euron summaa kerryttävät päivittäistavaraostokset, mökkimatkat, remontointitarvikkeet, mökki- ja tonttikaupat ynnä muut. Jos summan jakaa kaikkien 2,4 miljoonan säännöllisesti kesämökkiä käyttävien suomalaisten kesken, se tekee noin 2 500 euroa per mökkiläinen.

Ismo Pekkarinen / AOP

Lue lisää:

Mökkeilyyn tulossa iso muutos 2030-luvulla: Nuoret eivät halua mökeistä työleirejä, yhteiskäyttö lisääntyy

“Olen mökeistä hiukan kateellinen suomalaisille” – Bruce Oreck ja kolme muuta Suomeen muuttanutta kertoo, mikä pohjoisessa kesänvietossa ihmetyttää

Pikkusorsat jäivät katiskaan kuolemaan – pyydykset tulisi muistaa sulkea myös rannalla

Pe, 06/22/2018 - 19:05

Outi Rantanen oli tiistai-iltana menossa saunan jälkeen uimaan, kun mökkirannalla Asikkalassa sorsien omituiset äänet kiinnittävät hänen huomionsa.

Kun meteli ei ottanut loppuakseen, Rantanen souti vastarannalle, mistä äänet kantautuivat.

– Siellä oli sorsaemo hädissään. Rannassa oli vanha katiska, joka oli osittain vedessä.

Katiskaan oli päätynyt kahdeksan sorsanpoikasta. Neljä niistä oli jo kuollut. Loput eläintenhoitajana työskentelevä Rantanen noukki loukusta. Kaksi poikasta lähti emon perään saman tien.

– Siinä vedessä oli yksi ja se näytti siltä, että se hukkuu, ei jaksanut räpiköidä. Katselin sitä vähän aikaa, mutta se oli puolikuollut, ja se piti lopettaa.

Katiska näytti Rantasen mukaan hylätyltä ja rantaveteen unohtuneelta.

"Niitä unohtuu auki"

Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Rajala, kertoo, että vastaavia tapauksia tulee silloin tällöin vastaan.

– Näin voi käydä, jos katiska on liian matalalla.

Vaara on suuri varsinkin keväisin, kun haukia kalastetaan matalikoista.

Rajala muistuttaa, että katiskasta on tärkeää sulkea niin sanottu nielu silloin, kun pyydys on kotirannassa säilytyksessä.

– Niitä näkee kyllä, että niitä unohtuu auki, ja silloin sinne saattaa mennä esimerkiksi pikkulintuja.

Outi Rantanen

Asikkalassa rannalle oli jäänyt vielä yksi terve poikanen, mutta emo viiletti jo kaukana. Outi Rantanen souti poikasen kanssa emon perään kaislikkoon.

– Ne olivat menneet kaislikkoon. Yritin hiljaa mennä veneellä ja tyrkätä kolmannen poikasen vielä mukaan. Katsoin vähän matkan päästä niin lopulta emo otti kaikki poikaset mahan alle lämpimään.

Sosiaalisessa mediassa Rantasen tarina on kerännyt huomiota.

– Ei tullut mieleenkään jättää niitä sinne katiskaan. Tämä oli ihmisen jättämä loukku, huolimattomuuttta. On ikävää, että sen takia käy tuolla tavalla.

Psykiatri kauhistelee vanhemmistaan erotettujen lasten kohtelua Yhdysvaltojen rajalla – "Lapset voivat kärsiä kokemuksesta vielä vuosia"

Pe, 06/22/2018 - 18:21

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti keskiviikkona asetuksen, jonka mukaan perheiden erottelu Meksikon-rajalla loppuu.

Lapsille tilanne ei silti ole aivan yhtä yksinkertainen. He saattavat kärsiä traumaattisesta kokemuksesta vielä vuosia, kertoo lastenpsykiatri Areej Zindler saksalaisen Spiegelin haastattelussa.

Zindlerin mukaan perheiden erottaminen Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla on erityisen traumatisoivaa sen vuoksi, että se tapahtuu yllättäen.

Suurimmassa osassa tapauksista vanhemmat tai lapset eivät ole tienneet erottamisen olevan edessä.

Zindlerille kuvat Yhdysvalloista ovat erityisen kauhistuttavia. Hän on itse tullut Saksaan Palestiinasta 19 vuotta sitten.

Oireina aggressioita ja masennusta

Pienillä lapsilla trauma voi haitata aivojen kehitystä. Tyypillisiä oireita ovat Zindlerin mukaan aggressiot, univaikeudet, masennus, syömisestä kieltäytyminen ja eroamisen pelko.

Zindler sanoo, että 11- tai 12-vuotiaat lapset tietävät jo paremmin, miksi heidät erotetaan vanhemmistaan. Traumatisoivaa se on silti heillekin.

– Sen ikäiset lapset ajattelevat usein, että tilanne on heidän vikansa. Tytöistä tulee useammin masentuneita, pojista taas aggressiivisia, Zindler kertoo.

Lapsia ei saisi erottaa vanhemmistaan

Psykiatri tuomitsee Yhdysvaltojen siirtolaispolitiikan. Lapsia ei saisi erottaa vanhemmistaan, koska he ovat toisilleen tärkeimmät ihmiset.

– Aikuiset ovat lasten silmissä vahvoja ja kaikkivoipia. Jos tämä kuva häiriintyy, se on lapsille traumaattista.

Eron jälkeen lasten tulisi saada olla mahdollisimman turvallisessa ympäristössä, jotta kuntoutus pääsee alkamaan. Zindlerin mukaan on tärkeää, että vanhempien ja lasten suhdetta aletaan rakentamaan heti pala palalta uudelleen.

Kaikkein parasta hänen mukaansa kuitenkin olisi, etteivät lapset joutuisi tällaiseen tilanteeseen lainkaan.

Lue myös:

Spiegel: Psychologin über Trennung von Familien: "Die Langzeitfolgen sind verheerend" (saksaksi)

Lisää aiheesta Ylen sivuilla:

Lapseni pelkää Yhdysvaltoihin matkustamista, kertoo Meksikossa asuva yhdysvaltalainen äiti

Mitä tapahtuu Yhdysvaltojen erottamille siirtolaisperheille ja pidätetäänkö jatkossa lapset vanhempiensa kanssa? Näihin 5 kysymykseen maailma odottaa vielä vastauksia

Tarkkana alkoholittoman oluen kanssa – Alkoholittomasta ei ole urheilujuomaksi, eivätkä kaikki alkoholittomat oluet sovi alkoholiongelmaisille

Pe, 06/22/2018 - 18:17

Alkoholin kulutus Euroopassa on laskussa, mutta panimot voivat olla onnellisia alkoholittoman oluen valtavasta suosiosta. Alkoholittomia oluita pystyvät tekemään käytännössä vain panimot.

Kaikilla Euroopan panimoiden mahtimerkeillä on tätä nykyä omat alkoholittomat versionsa. Myös Suomen suurista oluenpanijoista sekä Sinebrychoffilla että Hartwallilla on omansa.

Sinebrychoff valmistaa alkoholittomansa siten, että oluen annetaan ensin käydä loppuun, jonka jälkeen siitä poistetaan alkoholi. Hartwall puolestaan katkaisee kotimaassa tehtyjen alkoholittomien oluidensa käymisprosessin kesken eli "hallitsee käymistä", kuten yhtiö itse sanoo.

– Meillä on kolme erilaista alkoholitonta olutta ja ne ovat kaikki 0,0 prosenttisia. Se 0,0 on ollut meidän valinta, Hartwallin pääpanimomestari Hannele Alakarhu sanoo.

Kaikki Suomessakaan alkoholittomina myytävät oluet eivät ole täysin alkoholittomia. 0,5 prosenttia jäännösalkoholia on sallittu. Pienellä määrällä alkoholia on helpompi saada alkoholittomastakin tuhdin tuntuisen oluen makuinen.

– Se 0,5-prosenttinen on helpompaa tehdä. Mitä lähemmäksi nollaa mennään, sitä hankalampaa se on ja vaikeampaa tehdä. Kyllä sen oluelle täytyy maistua, Hartwallin Alakarhu toteaa.

Petri Aaltonen / Yle Hyvä janojuoma on huono hikijuoma

Kansainväliset panimojätit ovat löytäneet alkoholittomasta markkinaraon urheilun parista. Mainonnassa huippu-urheilijat poseeraavat alkoholittoman mannekiineina. Todellisuudessa alkoholittomasta oluesta ei ole urheilujuomaksi.

Kestävyysurheilun kannalta alkoholittomassa on kyllä sopiva määrä energiaa ja monet oluet ovat myös urheilujuoman tavoin isotonisia eli niiden suolojen väkevyys on sama kuin verellä, mutta ongelmaksi muodostuu oluen kalium. Jos sitä saa paljon, laskee se suorituskykyä.

Pyöräretken kaltaisessa perusliikunnassa alkoholittoman oluen isotonisuus ei tuo liikkujalle mitään ravintotieteellistä lisäarvoa veteen verrattuna.

Oikeissa urheilujuomissa on natriumia, jota kehosta hikoilun yhteydessä poistuu. Alkoholittomassa oluessa sitä on hyvin vähän. Mutta nestetasapainon säilyttämiseen alkoholiton sopii hyvin. Se on hyvä janojuoma varsinkin, jos katsoo hiukan kaloreiden perään.

Energiaa tavallista olutta vähemmän, mutta ei aina vähän

Puolen litran pullollisessa alkoholitonta saattaa parhaimmillaan olla vain 70 kilokaloria. Monissa suosituimmissa oluissa kaloreita on kuitenkin kaksinkertainen määrä tai jopa enemmän.

Sinebrychoffin panimomestari Tapio Kangas-Heiskalle alkoholiton olut on ennen kaikkea alkoholillisen oluen korvaaja.

– Oluen energiasisällöstä pääosa tulee alkoholista. Alkoholittomassa oluessa on karkeasti kolmasosa alle 5-prosenttisen oluen kaloreista. Ne kalorit tulevat jäännössokerista. Lisäksi siihen on voitu lisätä sokeria maun säätämiseksi. Jos on vähemmän kaloreita, niin kompensointi alkoholin puuttumisen vaikutuksesta makuun on tehty pienemmällä sokerimäärällä.

Terveyden kannalta olennaista onkin, minkä juoman nyt trendikäs alkoholiton olut käyttäjälleen korvaa. Jos sillä korvataan tavallinen olut, vaikutus on positiivinen. Jos vesi vaihtuu alkoholittomaan olueen, se on negatiivinen.

Lex Van Lieshout / EPA

Ja alkoholitonta juodaan Euroopassa jo valtavia määriä. Pelkästään Saksassa jokainen yli 15-vuotias joi vuonna 2016 lähes seitsemän litraa alkoholitonta olutta. Suomalaisten oluttottumus näkyy myös alkoholittomissa. Meillä maistuu lager-tyyppinen olut. Myös vehnäolut on alkanut monia kiinnostaa.

Sinebrychoffin alkoholitonta Crisp-vehnäolutta ei panna Suomessa, vaan Liettuassa. Siinä on 0,5 prosenttia alkoholia.

– Maku on aina monen asian summa ja valmistajat päättävät siitä. Jos alkoholiton olut maistuu kevyelle tai vetiselle, siitä puuttuu katkeruutta ja makeutta, ja tietysti se alkoholi. Silloin se toimii ehkä parhaiten janojuomana, Sinebrychoffin panimomestari Tapio Kangas-Heiska sanoo.

Alkoholiton voi olla alkoholistin ansa

Alkoholittoman oluen etikettiin kannattaa katsoa tarkasti varsinkin, jos juojan ongelma on alkoholi.

A-klinikan ylilääkäri Kaarlo Simojoki ei usko, että pieninä määrinä 0,5 prosentin olut on haitaksi heille, joilla ei ole ollut vaikeaa alkoholiongelmaa tai riippuvuutta. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia.

– Riski on vaikkapa se, että vaikka olet pitkään ollut juomatta, niin hyvin äkkiä kroppa palaa siihen vanhaan malliin. Jos sitten juotkin enemmän kuin sen yhden, niin kyllähän siitä jonkun verran alkoholia kertyy. On yksilöstä ja tilanteesta kiinni, kuinka äkkiä se pommi eli vanha käyttäytymismalli laukeaa. Kannattaako sitä riskiä ottaa sen 0,5:n takia?

0,0-prosenttisessa oluessa jäännösalkoholia ei ole. Saksalaisten tekemissä pistokokeissa on myös selvinnyt, että yksikään panimo ei venytä 0,5 prosentin rajaa. Pulloissa ja tölkeissä on tähän saakka ollut sitä, mitä asiakkaalle luvataan. Panimot tietävät hyvin, että viranomaisvalvonnassa vääristä lukemista kärähtäminen olisi skandaali.

Alkoholiongelmaiselle alkoholittomimmankaan oluen nauttiminen ei kuitenkaan ole ihan vaaratonta.

– Vaikka neurobiologisesti siinä ei selkeää riskiä ole, niin tässähän on myös psyykkinen ulottuvuus. Se voi aiheuttaa ahdistuneisuutta tai sen, että eihän tämä tuntunutkaan niin kauhean pahalta. Ja seuraavaksi sitten miettii, että mitä jos kokeilisin nyt kolmosolutta, A-klinikan Simojoki sanoo.

Monissa maissa on selkeä linjaus, että 0,5 prosentin alkoholittomia oluita ei suositella raskaana oleville. Suomessa selkeää linjausta ei ole tehty. A-klinikan ylilääkäri Kaarlo Simojoki suosittelee odottavia äitejä pelaamaan varman päälle.

– Selkeyden vuoksi sanon tuohon, että 0,0 kannattaa. Yhdeksän kuukautta ilman alkoholia ei ole maailmanloppu.

Uhkaava vesiliikenneonnettomuus Vaasan edustalla

Pe, 06/22/2018 - 17:59

Vaasan pohjoispuolella Östmans fjärdenillä sattui juhannusaattona iltapäivällä vesiliikenneonnettomuus, jossa kolme ihmistä oli Merivartioston mukaan joutunut veden varaan, heidän matkaveneensä kaaduttua.

– Seitsenmetrinen takahytillinen iso matkavene oli kääntynyt ylösalaisin. Toistaiseksi ei tiedetä, mikä onnettomuuden on aiheuttanut. Alueella oli kova aallokko ja vene oli ajanut vasta-aallokkoon, kertoo meripelastusjohtaja Petri Kippola Turun Merivartiostosta.

– Kolme veneessä ollutta ihmistä oli pelastautunut veneen pohjan päälle, josta ulkopuolinen henkilö oli poiminut heidät veneeseensä ja kuljettanut mökkiin lämmittelemään.

Veneellä liikkuneita pelastusyksiköitä oli Kippolan mukaan tullut paikalle pelastuslaitokselta, Rajavartiolaitokselta Vallgrundin merivartioasemalta sekä Vaasan meripelastusyhdistyksestä.

– Rannassa ensihoito oli odottamassa varmuuden vuoksi, mutta pelastetut olivat niin hyväkuntoisia, etteivät he tarvinneet hoitoa, Kippola sanoo.

– Lopputulos oli ihmisten kannalta siis onnekas. Vene on ajautunut matalikkoon, Kippola totesi.

Lisää aiheesta:

Meripelastajat myrskyn edellä: ”Huviveneilijät, pysykää satamassa!”

Meripelastajat myrskyn edellä: ”Huviveneilijät, pysykää satamassa!”

Pe, 06/22/2018 - 17:37

Pelastusalus Rautauoma saapui juhannusaaton ensimmäiseltä avustuskeikaltaan kotisatamaansa Helsingin Jollakseen iltapäivällä.

Helsingin Meripelastusseuran alukselle Meripelastuskeskuksesta määrätty tehtävä kävi hyvästä harjoituksesta.

Purjevene oli juuttunut matalikkoon, ja Rautauoma miehistöinen hinasi veneen irti mudasta. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, ja purjevene sai jatkaa matkaansa.

Mutta ilta on vielä nuori.

”Huviveneillä ei merelle nyt asiaa”

Pelastusalus Rautauoman päällikkö Matti Pouhakka arvelee, että aattoillasta ja -yöstä tulee meripelastajille keskimääräistä juhannusta rauhallisempi.

– Tuuli oli jo iltapäivällä pienveneille ja harrastelijoille liian kova. Äskeisellä kierroksellamme aaltojen korkeus oli kaksi metriä.

– Ennusteiden mukaan tuuli yltyy ja aaltojen korkeus nousee neljään metriin. Pienveneiden ainoa oikea paikka on nyt suojaisa satama.

Matti Pouhakka, pelastusalus Rautauoman päällikkö, Helsingin MeripelastusseuraAri Mölsä / Yle Ambulanssivalmius – kelillä kuin kelillä

Pelastusalus Rautauoma on yksi järeimmistä vapaaehtoisjärjestöjen eli meripelastusseurojen aluksista.

Se on rakennettu niin, että vaikka se kaatuisikin se kiepsahtaa takaisin pystyyn.

Hevosvoimia sen kahdessa moottorissa on yhteensä 1450.

Fredrik Stenius, lääketieteen kandidaatti, Helsingin MeripelastusseuraAri Mölsä / Yle

Kansimies, lääketieteen kandidaatti Fredrik Stenius kertoo, että aluksessa on täysi ambulanssivalmius. Lisäksi jokaisella miehistön jäsenellä on ensiapukoulutus.

– Aluksessa on erinomainen lääketieteellinen varustus. On sydäniskuri, ja kaikin puolin kattava tutkimusvarustus ja sairaankuljetusvalmius. Ammattitaitoinen miehistö voi lähteä tällä aluksella pelastustehtävään kelillä kuin kelillä.

Katkennut runkovesiputki on aiheuttanut suuria vahinkoja Jyväskylässä

Pe, 06/22/2018 - 17:14

Jyväskylässä kerrostalosta on evakuoitu 12 ihmistä vesivahingon aiheuttaman sortumavaaran takia. Suuruspääntiellä vesivahingon on aiheuttanut katkennut runkovesiputki.

– Kahden kerrostaloyhtiön välisellä parkkipaikalla asfaltin alta alkoi tulvia runsaasti vettä, joka vei maaperää mukanaan, kuvailee päivystävä palomestari Matti Salkojärvi.

Vesi tulvi kerrostaloyhtiön kellarikerroksen läpi ja teki tunnelin kerrostaloyhtiön alle.

Päivystävän palomestarin mukaan kerrostalo ei ole tällä hetkellä romahdusvaarassa. Rakenteiden pitävyydestä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, ja alue on eristetty.

Pelastuslaitoksen mukaan viikonlopun aikana tai maanantaina asiantuntijat tarkastavat tilanteen ja arvioivat, pääsevätkö asukkaat koteihinsa. Asukkaille järjestetään hätämajoitus viikonlopun ajaksi.

Jyväskylän Energia kertoo, että putkirikko pyritään korjaamaan lauantain aikana. Ilman vettä oleville asukkaille avataan vedenjakelupisteitä alkuillasta.

Kerrostalon sortumavaarasta kertoi ensin Keskisuomalainen.

Alkukesä on ollut kalamiesten painajainen – munat pataan, kun kala ei syö

Pe, 06/22/2018 - 17:14
Tästä on kyse
  • Kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen huonoja kalastajille
  • Kalatalousasiantuntija epäilee, että syynä ovat veden lämpötilan suuret vaihtelut, sillä se saa kalojen ruokailun menemään sekaisin
  • Ongelmia kalojen saannissa on ollut niin viehe- kuin verkkokalastajillakin

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntija Janne Rautanen sanoo, että kalan syönti on ollut tavanomaista kehnompaa tänä keväänä ja alkukesän aikana.

Viestejä huonosta syönnistä on tullut kalastajilta eri puolilta Suomea, niin järvi- kuin merialueiltakin.

– Epäilisin suurimmaksi tekijäksi lämmintä toukokuuta, joka nosti vesien lämpötilat nopeasti. Sitten tulivat kovat tuulet, ja veden lämpötila laski kuusi astetta, Rautanen sanoo.

– Tällainen saa kyllä kalojen ruokailun sekaisin.

Tasainen lämpö olisi Janne Rautasen mukaan parasta kalan syönnin kannalta. Myöskään tuulta ei saisi olla liikaa, sillä se sekoittaa veden lämpötilat.

– Kyllähän kalat nytkin syövät, mutta ne ovat vaikeammin löydettävissä, kun ne hajaantuvat veden eri kerroksiin, Rautanen sanoo.

Hauet ovat pienentyneet

Myös vapaa-ajankalastaja ja iktyonomi Lauri Rantanen uskoo heikon saalismäärän syyn löytyvän lämpimästä keväästä.

– Jäät lähtivät nopeasti, ja sen jälkeen vedet lämpesivät. Ennen kutua oleva paras kalastussesonki jäi aika lailla kokonaan väliin, turkulaismies selittää.

Kuusikymmentä päivää vuodessa Saaristomerellä kalastava Lauri Rantanen sanoo, että erityisesti isommat hauet ovat loistaneet poissaolollaan.

– Muutama metriluokan kala on tullut, mutta kokonaisuudessaan saalis on ollut heikompi kuin viime vuosina.

Kyllähän kalat nytkin syövät, mutta ne ovat vaikeammin löydettävissä. Janne Rautanen

Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen sanoo, että kevätkutuisten petokalojen saalismäärät ovat jääneet vähäisiksi joka puolella Suomea. Ongelmia kalojen saannissa on ollut niin viehe- kuin verkkokalastajillakin.

– Vaikeutena on nyt kalan löytäminen. Ne voivat liikkua missä veden kerroksessa tahansa. Esimerkiksi verkkojen asetteleminen on nyt vaikeampaa.

Ari Welling / Yle Miten saada kalaa?

Mikä sitten avuksi kalastamiseen, kun kala ei syö? Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen neuvoo tutkimaan veden lämpötiloja. Kalat liikkuvat nyt lämpimän veden perässä. Sitä pitäisi löytää joko kaikuluotaimen tai perinteisen lämpömittarin avulla.

Munat pataan -sanonta

'Munat pataan' tai 'pallit pataan' on kalastajien keskuudessa tunnettu ilmaus sille, että kalaonni ei ole kohdallaan. Yleisimmin sitä käytetään kysymyksessä: Tuliko kalaa vai meneekö pallit/munat pataan?

Verkon keskustelupalstoilla sanonnan alkuperää on arvailtu ahkerastikin. Yleisin tulkinta on, että jos ei tule kalaa, pataan ei jää muuta pantavaa kuin omat pallit.

Viattomimmasta päästä on tulkinta, jossa kalatta jääminen johtaa kananmunien keittämiseen.

– Lämmin vesi on ehdottomasti se, joka kerää kaloja tähän aikaan vuodesta. Tuulen alta lähtisin etsimään lämmintä vettä.

Rautanen selittää, että kalat eivät keskity tällä hetkellä tiettyyn paikkaan tai tiettyyn veden syvyyteen. Kala liikkuu koko vesipatsaan alalla. Tästä kannattaa erityisesti uistelijoiden ottaa vinkkiä.

– Kannattaa kokeilla uittaa uistimia eri syvyyksissä. Jos jostain rupeaa kalaa löytymään, niin laittaa sinne sitten lisää uistimia.

Pitää olla sinnikäs. Jos jaksaa yrittää, niin kyllä sieltä yleensä joku palkintokin sitten tulee. Lauri Rantanen

Lauri Rantasella on yksi simppeli neuvo kalastajille: kalaa saa harvoin, jos käy merellä tai järvellä vain kääntymässä. Hän itse kalastaa usein kymmenenkin tuntia kerrallaan.

– Pitää olla sinnikäs. Jos jaksaa yrittää, niin kyllä sieltä yleensä joku palkintokin sitten tulee.

Minne kuhat ovat kadonneet?

Timo Saarinen on Airisto-Velkuan kalastusalueen isännöitsijä. Hän sanoo, että kalaa ei ole tullut tänä kesänä sen enempää Särkisalosta kuin Uudestakaupungistakaan.

– Hiljaista on ollut.

Saarinen uskoo, että kalaa periaatteessa on, mutta se pitäisi vain löytää.

– Yksi ammattikalastaja arveli, että kalat ovat nyt syystä tai toisesta eri paikoissa mitä yleensä. Pitäisi vain rohkeasti kokeilla uusia vesiä.

Kuha on Saaristomerellä tärkeä pyydyskala, ja sen saalismäärät ovat pienentyneet jatkuvasti. Viime vuosi oli huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen, ja pahalta näyttää nytkin.

– Tämä kevät oli aivan olemattoman huono. Tämä vuosi näyttää siis vielä viime vuottakin surkeammalta, Saarinen sanoo.

Pohjoismaiset viljelijät kokoavat yhteistä hätärintamaa: EU:n on sorvattava nopeasti maatalouden kriisipaketti kuivuuden takia

Pe, 06/22/2018 - 16:35

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n mukaan viljasato on jäämässä Suomessa paikoin vain puoleen tavanomaisesta. Kuivuus piinaa pahoin koko maata ja erityisesti länsirannikkoa. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa.

Viljatilojen lisäksi pinteessä ovat karjan kasvattajat. Vähäsateinen kevät ja alkukesä koettelevat myös muita Pohjoismaita.

Ylöjärvellä karjatilaa pyörittävä Sanna Tahlo sanoo, että myös heidän tilallaan laitumet kärsivät kuivuudesta.

– Täytyy siirtyä paaliruokintaan laitumilla , koska pelloilta ei enää riitä syötävää eläimille. Ainakaan viiteen vuoteen ei ole ollut vastaavaa tilannetta, että pelloilta ei syötävää riittäisi, Tahlo sanoo.

Maatalousyrittäjä Sanna TahloTero Valtanen / Yle Tukea perätään EU:lta ja kansallisista varoista

Kuivuus piinaa myös muita Pohjoismaita. Pohjoismaiset viljelijät ovatkin nyt vaatimassa kriisitukea yhteisessä rintamassa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n johtajan Johan Åbergin mukaan maatalouden hätähuuto komissiolle pitää sisällään useita vaatimuksia.

– Toivomme tukea EU:n maatalousbubjetista, mutta toivomme myös jäsenmaille vapauksia käyttää omia varoja näihin korvauksiin, Åberg sanoo.

Hänen mukaansa pohjoismaisten viljelijöiden hakema tuki ei olisi toteutuessaan ennen näkemätön.

– Esimerkiksi Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannessektorille on useasti myönnetty korvauksia EU:n kassasta kuivuuden vuoksi.

Jopa puolet viljasadosta menetetty, vaikka sateita tulisikin

MTK:n arvion mukaan tulevatkaan sateet eivät enää ehtisi korjata Etelä-Suomen pahimpia satovaurioita. Åberg sanoo, että suurella todennäköisyydellä viljasadosta on jo menetetty kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen prosenttia.

– Erityisesti vähiin ovat käymässä leipäviljat, mutta huonolta näyttää monien vihannestenkin osalta.

Åberin mukaan viljelijöiden vetoomuksessa vaaditaan EU:n komissiota varautumaan siihen, että viimeistään syksyllä tarvitaan rahakorvauksia.

Tero Valtanen / Yle Åberg: Ei tässä turhasta valiteta

MTK:n mukaan tiloilta kuuluu paikoin varsin lohdutonta viestiä. Järjestön mukaan maatalousyrittäjät tarvitsevat kriisitukea sekä sen ohella maataloustukien maksatuksen aikaistamista.

– Tulemme myös vaatimaan, että komissio myöntää jäsenmaille vapauksia sekä joustoa aikaistaa tukien maksatuksia. Ei tässä turhasta valiteta, nyt on tosi kyseessä, Åberg sanoo.

"En todellakaan välitä" luki Melania Trumpin takissa, kun hän tapasi siirtolaislapsia – 4 asiaa, mitä vaatevalinta saattaa tarkoittaa

Pe, 06/22/2018 - 16:09

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Melania Trump teki torstaina yllätysvierailun Teksasiin, jossa hän osoitti tukeaan siirtolaislapsille ja keskusteli lapsista huolehtivan keskuksen työntekijöiden kanssa.

Suurin huomio kohdistui kuitenkin Melania Trumpin vaatevalintaan. Hän oli pukeutunut vihreään takkiin, jonka selässä luki valkoisilla kirjaimilla "I really don't care. Do u?"

Suomeksi sama tarkoittaa "En todellakaan välitä. Välitätkö sinä?"

Melania Trumpilla oli takki päällään silloin, kun hän lähti Washingtonista ja kun hän myöhemmin saapui takaisin Washingtoniin. Meksikon-rajalla hänellä ei ollut samaa takkia päällään.

Trumpin takkivalinta on saanut osakseen kansainvälistä närkästystä sosiaalisessa mediassa. Kokosimme yhteen vaihtoehtoja, joita Melania Trump on kenties halunnut takkivalinnallaan kertoa.

1. Se on vain takki

Näin sanoi Melania Trumpin tiedottaja Stephanie Grisham torstaina yhdysvaltalaismedialle.

– Se on takki. Siinä ei ole piilotettua viestiä. Toivon, ettei media tärkeän Teksasin-tapaamisen jälkeen päättäisi keskittyä hänen vaatekaappiinsa, Grisham sanoi.

Grisham totesi saman tviitissään, jonka aihetunnisteisiin hän lisäsi, että Melania Trump todella välittää.

2. Se on viesti "valeuutisille"

Presidentti Donald Trump oli vaimonsa tiedottajan kanssa eri mieltä. Donald Trump tviittasi yöllä Suomen aikaa, että takki oli Melanialta tietoinen valinta.

Donald Trumpin mukaan viesti takissa viittaa valeuutisointiin, josta hän joitakin yhdysvaltalaismedioita syyttää.

Melania Trump on presidentin mukaan oppinut, kuinka epärehellinen media on, eikä hän siksi enää välitä.

3. Se on viesti Donald Trumpille

Melania Trumpin tiedottajan mukaan Teksasin-vierailu oli täysin Melanian oma ajatus, vaikka Donald Trump sitä tukikin.

Melania on myös aikaisemmin ottanut kantaa muun muassa kiusaamiseen. Uutistoimisto Reutersin mukaan Melania Trumpin painostus olisi puolestaan ollut Donald Trumpin päätöksen taustalla lopettaa siirtolaislasten erottaminen vanhemmistaan.

Takin voidaan ajatella olevan erottautumiskeino Donald Trumpin politiikasta, ja sillä voidaan haluta sanoa, että Melania Trumpilla on omia mielipiteitä.

4. Hän halusi pukeutua vaatimattomammin

Melania Trumpin käyttämä takki on tunnistettu kuuluvaksi espanjalaisen vaateliikkeen Zaran vuoden 2016 kevätmallistoon. Takki on maksanut 39 dollaria, eli runsaat 33 euroa.

Takki on edullinen verrattuna tyyliin, jota Yhdysvaltain ensimmäinen nainen on aikaisemmin käyttänyt. Italian G7-kokouksessa hänellä oli yllään yli 51 000 dollarin kukkatakki.

Takki onkin saattanut olla Melania Trumpin yritys olla helpommin lähestyttävä vierailulla siirtolaislasten luo.

Lue lisää:

Washington Post: USA keskeyttää syytteiden noston lasten kanssa rajan ylittäviä siirtolaisia vastaan

Aiheesta muualla:

Washington Post: How Melania Trump’s jacket choice overtook her visit to the Texas border shelters

New York Times: Melania Trump, Agent of Coat Chaos

Yksi loukkaantui vakavasti jokamiesluokan autokilpailussa Porissa

Pe, 06/22/2018 - 16:00

Yksi ihminen on loukkaantunut vakavasti jokamiesluokan autokilpailussa Porissa juhannusaattona, kerrotaan Satakunnan pelastuslaitokselta. Onnettomuus sattui Hangassuon moottoriradalla pidetyn kilpailun aikana.

– Minulla on sellainen käsitys, että kyseessä oli ajotapahtuma, päivystävä palomestari Janne Kumpulainen kertoo STT:lle.

Pelastuslaitoksen mukaan loukkaantunut olisi kuulunut kilpailun toimitsijoihin.

Kumpulainen kertoo, että toimitsija olisi yrittänyt väistää, mutta ajoneuvo oli tullut radalta turvapenkan yli loukkaantuneen päälle.

– Kun pelastuslaitos saapui paikalle, siellä oli loukkaantunut ihminen, joka ei ollut puristuksissa, eikä häntä tarvinnut siirtää, ja kyseessä oli enemmänkin ensihoidollinen tehtävä, Kumpulainen kuvailee.

Kumpulaisen mukaan loukkaantunut ei ollut tajuissaan pelastuslaitoksen ollessa paikalla. Pelastuslaitos sai hälytyksen asiasta hieman ennen kello yhtä päivällä.

Onnettomuudesta kertoi ensin Satakunnan Kansa.

Raumalla juhannusfestarit lykkääntyvät kovan tuulen takia

Pe, 06/22/2018 - 15:58

Raumalla järjestettävä Raumanmeren juhannus -festarin alkua on lykätty kovan tuulen takia. Tapahtuman internetsivuilla kerrotaan, että portit pidetään toistaiseksi suljettuna sääolosuhteiden takia.

Porttien oli määrä avautua kello 14.45 ja ensimmäisenä esiintymässä olisi ollut Evelina kello 15.45. Muita festarin perjantain artisteja ovat muun muassa Basshunter, Darude, Pete Parkkonen, Nylon Beat, Sanni ja Haloo Helsinki.

RMJ:hin tulijoita kehotetaan seuraamaan tapahtuman netti- ja Facebook-sivuja. Järjestäjät odottavat sääolosuhteiden helpottuvan iltaa kohti.

Lykkääntymisestä kertoi ensimmäisenä Iltasanomat.

Jussi-kissa on kokenut purjehtija – se tuo venereissuille onnea ja iloa, mutta inhoaa sitä, kun tuuli sotkee turkin

Pe, 06/22/2018 - 15:45

Kokkolalainen Bergrothin perhe on lähdössä juhannuksen viettoon mökkisaareen. Perheen lapset eivät ole enää vuosiin suostuneet mukaan, mutta Jussi tulee. Se on veneillyt pennusta asti. Nyt on alkamassa jo kuudes purjehduskesä.

38-jalkaista rannikkoristeilijää kipparoi Mikael Bergroth. Päivi Kant-Bergroth on kapteenska ja puosu.

– Jussin rooli miehistössä on viihdyttäminen. Tosiaalta sen tehtävä on myös nautiskella. Sitä palvellaan ja hellitään herkuilla ja harjaamisella reissun aikana, kapteeni nauraa.

Jussi tekee tupatarkastusta. Se kulkee häntä pörröllään edestakaisin ja tutkii jokaisen kolon veneessä. Niin se tekee aina, kun purjehduskausi alkaa.

– Se varmistaa, että vene on oma, ja kaikki on oikealla paikallaan. Näin perusteellista kierrosta se ei enää sitten tee koko kesänä, isäntäpari kertoo.

Ankkuri ylös ja menoksi. Mökkisaareen on parin tunnin purjehdusmatka.Noora Haapaniemi / Yle

Kun Jussi tuli perheeseen, oli itsestäänselvää, että se otetaan mökille ja veneretkille mukaan kuten muutkin perheenjäsenet. Bergrothien mielestä kissoja on helppo totuttaa veneilyyn. Silti niitä näkee harvoin seilaamassa.

– Tämä meidän poikamme on seurallinen ja utelias. Kiva kaveri. Tuntuisi tyhjältä, jos se ei olisi veneessä.

Jussi on pyhä birma. Rotua kuvaillaan rauhalliseksi, sosiaaliseksi, ystävälliseksi ja siistiksi. Jussi on Bergrothien mukaan kaikkea tätä, mutta myös riittävän seikkailunhaluinen, että oppi laivakissaksi.

Kapteeni uskoo pilke silmäkulmassa, että jos Jussi ei olisi leikattu kolli, sillä olisi vanhojen merimiestarinoiden tapaan mirri joka satamassa.

– Papereissa sen virallinen nimi on Don Juan.

Päivi Kant-Bergroth, Jussi ja Mikael Bergroth toivottavat kaikille hyvää juhannusta.Noora Haapaniemi / Yle

Kapteenska kaataa kuppiin vettä. Kissanruokaa löytyy kaapista. Jussille pakataan purjehdusreissuille mukaan yleensä myös jauhelihaa. Pitää olla sika-nautaa, koska pelkkään naudanlihaan karvainen purjehtija ei suostu koskemaan.

Juhannuksen kunniaksi Jussi saa mukaan veneeseen myös kinkkusuikaleita.

Tärkeä varuste, pesuvati, täytetään reissun alkajaisiksi hiekalla. Jussi istuu tyytyväisenä vessassaan, vaikka vene keinuisi. Koskaan ei ole päässyt tulemaan vahinkoa.

– Ei tarvitse mennä kakkalenkille maihin. Kissa on siinä mielessä koiraa helpompi purjehduskaveri, ihmismiehistö kiittelee.

Ulkona tuuli yltyy. Jussi päättää silti lähteä salongin sohvalta kannelle, vaikka inhoaakin sitä, kun tuuli sekoittaa turkin.

Noora Haapaniemi / Yle

Se kiertelee, katselee ja pysähtyy välillä kuuntelemaan. Yhtäkkiä se nostaa kuonoaan ja selvästi haistelee Pohjanlahden meri-ilmaa.

Aikoinaan merenkulkijat uskoivat, että laivakissa pystyi aistimaan tulevan myrskyn. Bergrothien mielestä Jussista ei ole meteorologiksi. Tai ehkä muu miehistö ei vain ymmärrä sen hienovaraista kehonkieltä.

Vuosisatojen ajan taikauskoiset merimiehet pitivät laivakissoja onnen tuojina, ja niitä oli jokaisessa laivassa.

– Sitä Jussikin on. Se tuo pelkästään onnea ja iloa mukanaan!

Jussin purjehdusreissut taittuvat sohvalla torkkuen. Välillä se havahtuu moikkaamaan muuta miehistöä kannelle. Hyvällä kelillä se köpöttelee edestakaisin ja seurailee maisemia.

Jussin annetaan olla vapaasti, mutta kun merikotka ilmestyy näkyviin, saaliilta liikaa näyttävä miehistön jäsen komennetaan sisälle.

– Viime kesänä joka mökkireissulla nähtiin merikotkia, Bergrothit kertovat.

Salongin sohvalla on hyvä nukkua pitkät päikkärit.Noora Haapaniemi / Yle

Elämänsä ensimmäisellä purjehdusreissulla Jussi säikähti veneen kallistumista niin, että tarrasi koko kynsipatteristollaan kiinni syvälle kaptenin jalkaan.

– Veri valui, mutta Jussi rauhoittui heti sylissä. Nykyäänkin navakka tuuli ja varsinkin moottorin ääni saavat sen haluamaan syliin rauhoittumaan, Bergrothit kertovat.

Jussin edeltäjä, 8-vuotiaana adoptoitu Svante-Maria oppi aikuisena kissankin nopeasti olemaan veneessä. Sen kanssa seilattiin Ruotsin rannikolla asti.

Svante-Maria on jo autuaammilla purjehdusmailla, mutta Jussi kyntää Pohjanlahtea kaunislinjaisen puuveneen kyydissä.

Jussi ottamassa kannella aurinkoa kesällä 2017. Veneen istumalaatikko on yksi sen lempipaikoista.Päivi Kant-Bergroth

Miehistön ihmisjäsenet haaveilevat jo vuodesta 2020. Silloin on tarkoitus ottaa virkavapaata ja lähteä 3–4 kuukauden purjehdusreissulle. Jussi ei vielä tiedä, että sekin lähtee mukaan.

Sille reissulle ehkä jo löytyy 4,5-kiloiselle karvapallerolle oikean kokoiset pelastusliivit. Nyt pelastusvälineen virkaa toimittaa iso haavi, jolla Jussi napataan turvaan, jos se sattuu putoamaan laidan yli. Vielä ei onneksi haavia ole tarvittu.

Satamassa Jussi loikkaa ketterästi veneestä toiseen ja käy tervehtimässä kapteenin ja kapteenskan kavereita odotettuna vieraana. Valjaat pannaan, jos vieressä on tuntemattomien veneitä.

Kannelta takaisin sohvalle palannut Jussi lopettaa turkkinsa nuolemisen ja alkaa mulkoilla kipparia ja puosua sen näköisenä, että löpinät saavat riittää.

Miehistö hommiin ja purjeet ylös! Jussi haluaa juhannuksen viettoon.

Jussi kannella kesäreissulla 2017.Päivi Kant-Bergroth

Sivut