Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 31 s sitten

Yle antaa presidentti Koiviston hautajaiskuvan kaikkien mediayhtiöiden käyttöön

13 min 3 s sitten

Yle antaa kaikkien mediayhtiöiden käyttöön kuvan huomenna helatorstaina suorana lähetettävistä presidentti Mauno Koiviston hautajaisista.

Muut mediayhtiöt voivat esittää Ylen kuvaamat hautajaiset joko televisiossa tai esimerkiksi suoratoistaa tilaisuuden suorana nettisivuillaan.

Lähetyksestä vastaava tuottaja Marko Krapu kertoo, että mediayhtiöiltä on tullut jo useita yhteydenottoja. MTV3 aikoo käyttää Ylen kuvaa televisiossa ja nettisivuillaan sen aikovat striimata ainakin HSTV, ISTV, IL-TV, Etelä-Suomen Sanomat ja Hufvudstadsbladet.

Mediayhtiöt saavat käyttöönsä kuvan ja äänen ilman selostusta. Halutessaan ne voivat myös upottaa Yle Areenan lähetyksen omille nettisivuilleen.

Krapu kuvailee järjestelyä historialliseksi.

– Näin suuret kuvapollit ovat harvinaisia, hän sanoo.

Esimerkiksi Linnan juhlien yhteydessä on harrastettu yhteistyötä, koska ahtauta tiloja ei ole haluttu täyttää eri yhtiöiden kameroilla.

Kolme kuvauspaikkaa, helikopteri ja lennokki

Hautajaiset ovat suuri ponnistus Ylelle. Kuvauspaikkoja on kolme: kirkko, saattue ja hautausmaa. Lisäksi kuvaa saadaan helikopterista ja lennokista, jotka lentävät kaupungin yllä. Kaikki tämä on pitänyt järjestää lyhyellä valmistautumisajalla.

Ylen kuva jakamisen taustalla on myös hautajaisten valmistelutoimikunnan ja valtioneuvoston kanslian toivomus. Esimerkiksi kirkkoa ja hautausmaata ei ole haluttu täyttää useiden yhtiöiden omilla kameroilla.

Omaiset puolestaan toivovat, että mahdollisimman moni suomalainen pääsisi tilaisuuteen osalliseksi television välityksellä.

Suora lähetys hautajaisista alkaa huomenna kello 12.50. Yle esittää tilaisuuden suorana TV1:llä, Yle Areenassa ja Radio Suomessa. Suoraa lähetystä edeltää kello 11 alkava lähes kaksituntinen ohjelma, jossa muistellaan presidentti Koiviston elämää ja uraa.

Lisäksi Yle Uutisten verkkosivuille tulee karttasovellus, josta voi seurata reaaliaikaisesti hautajaissaattueen etenemistä. Sen avulla helsinkiläiset ja Helsingissä vierailevat voivat ajoittaa saapumisensa saattueen reitille.

Uusi oikeuskansleri aikoo olla ärhäkkä paimenkoira – Pöysti sanoo pohtineensa mahdollista jääviysongelmaa

18 min 2 s sitten

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti aikoo olla ärhäkkä paimenkoira, kun hän aloittaa vuodenvaihteessa oikeuskanslerina. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti sote-uudistusta vetäneen Pöystin tänään keskiviikkona oikeuskansleriksi.

– Laillisuusvalvojista on puhuttu milloin vahtikoirina ja milloin oppaina. Jos halutaan käyttää tällaisia vertauksia, luonnehtisin paimenkoiraksi. Eli pyrkii aktiivisella opastuksella ja oikeuskanslerin neuvontatehtävällä huolehtimaan siitä, että asiat menevät tavalla, joka turvaa oikeuksien toteutumisen ja hyvän hallinnon, Pöysti sanoo.

Opastuksen ja neuvomisen lisäksi hyvä paimenkoira kuitenkin käyttää tarvittaessa kovaa ääntä ja hampaitaan, Pöysti lisää. Ja jos tarvetta ilmenee, tulla oikeuskanslerin olla Pöystin mukaan selkeä.

– Niin kansalaisten kuin virkamiehistön kuin hallituksen ja tasavallan presidentin on voitava luottaa siihen, että oikeuskansleri selkeästi ilmaisee mahdolliset ongelmakohdat.

Ei jäävi

Pöysti on vetänyt sote-uudistusta viimeiset kaksi vuotta. Hän sanoo pohtineensa mahdollista ristiriitaa nykyisen ja tulevan pestinsä välillä.

– Minun johdollani valmistellut lait ovat eduskunnan käsittelyssä. Nyt kun nimitys on [tehty], en mene muihin asioihin vaan hoidetaan loppuun nämä vanhat, hän sanoo.

Pöystin mukaan oikeuskanslerina aloittaminen vasta vuodenvaihteessa liittyy osittain hänen nykyiseen tehtäväänsä.

– Vähän myöhäinen aloitus liittyy myöskin siihen, että tulee lepoaika tässä välissä.

Julkisesta keskustelusta väärä kuva

Pöystin edeltäjä Jaakko Jonkka nostatti viime vuoden lopussa pienimuotoisen kohun, kun hän moitti aiempia hallituksia ja nykyistä huonosta lainvalmistelusta. Huhtikuussa hän sanoi Ylen haastattelussa, että poliittinen kiire tuo sutta sekundaa lainvalmistelussa.

Pöysti sanoo osittain jakavansa Jonkan huolen, mutta osittain hän on siitä eri mieltä.

– Lainvalmistelun yleinen laatu ei ole ihan niin huono kuin tämä epäkohtiin keskittyvä julkinen keskustelu antaa kuvan. Lukuisista hyvin valmistelluista säädöksistä ei välttämättä tule uutista. Toki lainvalmistelussa on ollut pitkään esillä olleita puutteita.

Limuviinat koettelevat hallitussopua: Keskusta perui alkoholikokouksen viime tingassa

29 min 18 s sitten

Hallituksen alkoholityöryhmää vetävä Annika Saarikko (kesk.) perui kokouksen tuntia ennen sen alkamista. Kokouksessa piti jatkaa kompromissin hieromista nelosoluen, vahvan siiderin ja limuviinojen kohtalosta.

Tuleva peruspalveluministeri Saarikko perusteli neuvottelujen jumiuttamista sillä, ettei kokousta kannattanut pitää.

– Meillä ei ollut valmiuksia kokoontua tänään, Saarikko sanoi.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta ja muusta toteutuksesta hallituspuolueet ovat yksimielisiä. Limuviinojen myynnin siirtäminen ruokakauppoihin aiheutti vastustusryöpyn lain lausuntokierroksella, mistä keskusta sai pontta ottaa lakiestys uudelleen hallitusryhmien käsittelyyn.

Taustalla vuoden takainen sopimus

Vuosi sitten limuviinoista tehtiin hallituspuolueiden välillä sopimus, johon keskustakin vastahakoisesti suostui.

Ruokakauppassa voitaisiin myydä nelosolutta ja 5,5 prosenttisia siidereitä ja limuviinoja. Nyt prosentti on 4,7.

Kokoomus haluaa pitää kiinni sovitusta. Alkoholityöryhmässä kokoomusta edustava Outi Mäkelä antoi ymmärtää, että puolue saattaisi kuitenkin tulla vastaan keskustaa ja limuviinojen jättämistä Alkon hyllyille.

– Eiköhän kompromissi synny. Tässä on hiomista, mutta meillä on kokoomuksessa lähtokohta, että vuosi sitten solmittu kompromissi on hyvä lähtökohta.

Perussuomalaiset eivät kommentoineet neuvotteluja lainkaan.

"Ei hallituksen suurimpia uudistuksia"

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan neuvottelut jatkuvat ensi viikolla ja sovun takaraja on edelleen ensi keskiviikko, toukokuun viimeinen päivä.

Kaikkosen mukaan on mahdollista, että alkoholiuudistus olisi ns. omantunnon asia, eli ryhmäpäätös ei sitoisi hallituspuolueiden kansanedustajia.

– Sekin on vielä ratkaisematta oleva asia. Eikä sitäkään ratkaisua ole vielä täysin poissuljettu. Ryhmien puheenjohtajat palaavat tähän kun sen aika on.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää jumiutunutta tilannetta täysin alkoholityöryhmän omana asiana. Erityistä kiirettä alkoholilailla ei tunnu Sipilän mielestä olevan.

– Ei tämä ihan meidän kaikkein suurimpia uudistuksia kieltämättä ole, pääministeri sanoi.

50 vuotta yhdessä soittanut naisten vaskiorkesteri: "Torveen puhalletaan vaikka lokinläjä päässä"

48 min 21 s sitten

Kapellimestari kohottaa kätensä, antaa merkin ja 12 torvea töräyttää juhlasalin täyteen keinuvanhaikeita Karjalan kunnailla -kansanlaulun säveliä.

Naisten vaskisoitinyhtye Puhallus on keikalla helsinkiläisessä palvelutalossa Sagassa. Konsertti on vetänyt salin täyteen vanhuksia.

Puhallus-yhtye sai alkunsa 50 vuotta sitten. Helsingin Munkkiniemen seurakunnalle oli jo tulla hätä, kun uudet, kalliit vaskisoittimet eivät kelvanneet seurakuntanuorille eivätkä partiopojille. Tyttölippukunta Kirisiskot saatiin ylipuhuttua.

Nauraa kihitimme, että joo joo, ruvetaan soittamaan torvea, pidettiin vitsinä koko asiaa. Irmeli Reinilä

Yhtyeen puheenjohtaja, intendetti ja alkuperäisjäsen Irmeli Reinilä muistelee ensimmäisiä harjoituksia vuonna 1967.

– Olimme noin 15-vuotiaita ja nuorempiakin. Nauraa kihitimme, että joo joo, ruvetaan soittamaan torvea, pidettiin vitsinä koko asiaa. Emme me silloin arvanneet, että vielä 50 vuotta jälkeenpäin soitamme.

"Puhallus" -yhtyeen intendentti Irmeli Reinilä sai suurikokoisen tuuban soittopelikseen 50 vuotta sitten, koska oli porukan pisin.Satu-Lotta Peltola / Yle Suurin soitin suurimmalle, pienin pienimmälle

Ensimmäisissä harjoituksissa partioneidoille jaettiin soittimet. Se tapahtui pituusjärjestyksessä. Irmeli Reinilä vanhimpana ja pisimpänä sai suurimman instrumentin, tuuban. Se on hänen soittimensa yhä.

Kukaan tytöistä ei osannut soittaa ennestään torvia, hädin tuskin he osasivat nuottejakaan.

– Silloinen kanttori Jouko Piitulainen opetti kädestä pitäen miten saa tällaisen ja tuollaisen äänen, miten tulee C ja miten tulee D, Reinilä kertoo.

Kanttori opetti kädestä pitäen miten tulee C ja miten tulee D. Irmeli Reinilä

Seurakunta otti oitis hyödyn irti uudesta torvisoittokunnasta ja pisti sen esiintymään tilaisuuksissaan. Aluksi homma sujui niin, että kanttori Piitulainen soitti trumpetillaan melodian ja tytöt yrittivät miten kuten säestää hum pappaa, hum pappaa, komppia puhaltamalla.

12 naisen amatöörivaskiyhtye "Puhallus" esiintyy häissä ja hautajaisissa, syntymäpäivillä ja matineoissa. Viimeisin aluevaltaus ovat risteilijälaivojen vastaanotto satamassa.Satu-Lotta Peltola / Yle Voiko tekohampaat suussa soittaa torvea?

Vähitellen yhtyeen taidot, repertuaari ja vienti kasvoivat. Tosin kaikilla keikoilla musiikki ei ollut kuulijoille pääasia. Reinilä kertoo 1960-luvun lopun soittokeikasta vankilaan.

– Se oli minihameaikaa. Me tytöt seisoimme vankilakappelin korokkeella torvinemme. Ensimmäiset rivit ihan siinä edessä olivat täynnä kundeja. Päät kenossa he olivat muka hartaastikin kuuntelevinaan. Pian tajusimme, mikä heitä kiinnosti, eikä se suinkaan ollut meidän soittomme, Reinilä nauraa.

"Puhallus" -yhtyettä johtaa kapellimestari Samppa LeinoSatu-Lotta Peltola / Yle

1970-luvulla nuoret soittajaneidot totesivat, että torvensoitto ei tainnutkaan olla vain hetken huumaa. Se oli tullut heidän elämäänsä jäädäkseen. He huvittelivat ajatuksella, että joskus kaukaisessa tulevaisuudessa Puhallus on Suomen ensimmäinen mummobändi. Mahtaako tekohampaat suussa voida puhaltaa? he pohtivat.

Tänäpäivänä yhtyeen keski-ikä on 60 vuoden hujakoilla. Keikkaa pukkaa enemmän kuin koskaan ennen. Osa esiintymisistä johtuu yhtyeen 50-vuotisjuhlavuodesta, osa on satavuotiaan Suomen kunniaksi pidettäviä konsertteja. Moni keikka on viidakkorummun päristämä: mutkattoman naisyhtyeen maine on kiirinyt.

Maanantaiharkat ovat must ja henkireikä

Puhalluksen porukka vähättelee soittotaitojaan: harrastajiahan sitä vain ollaan. Tosin, trumpetisti Anja Malmivaaran sanoin, koko ajan mennään eteenpäin.

– Käymme kaikki päivätöissä muualla, mutta maanantaisin tulemme soittoharkkoihin, moni kaukaakin. Harkkoihin pitää päästä, vaikka väsyttäisi tai elämäntilanne olisi mikä tahansa, Malmivaara sanoo.

Maanantaiharkkoihin pitää päästä, oli elämäntilanne mikä tahansa. Anja Malmivaara

Yhtyeellä on jo vuosia ollut tapana palkata itselleen ammattimuusikko kapellimestariksi taitoa ja tulkintaa petraamaan. Miespuoliset kaput ovatkin ainoat sukupuolensa edustajat, jotka yhtye on riveihinsä huolinut, Irmeli Reinilä sanoo.

– Naiseus on se meidän juttu, että jos emme aina pysty loistamaan taidoillamme, niin erottaudumme ainakin sillä, että olemme ainoa torvia soittava naisporukka.

Trumpetisti Anja Malmivaara on soittanut yhtyeessä 40 vuotta. Satu-Lotta Peltola / Yle Soittajanaisista on tullut toistensa sielunsiskoja

Puhalluksen naiset ovat vuosien varrella hitsautuneet yhteen. Moni on ollut mukana alusta asti ja loputkin olleet mukana vuosikymmeniä. Soittajista on yhteisen torviharrastuksen myötä kasvanut Anja Malmivaaran mukaan sielunsiskoja.

– Joku yritti taannoin tehdä pumpustamme tutkimusta, miten sosiometriset kuviot – roolit, tykkäämiset, verkostot ja niin edespäin – toimivat tässä meidän porukassa. Tutkija totesi pian, että tehtävä oli mahdoton. Mitkään lainalaisuudet eivät päde täällä.

Huumori lienee yksi Puhalluksen pitkän iän salaisuus. Naiset sanovat, että maanantaiharkkojen jälkeen jaksaa arjen paineet, kun on saanut nauraa murheet ja ahdistukset pois.

Juuri kun olimme töräyttäneet alkutahdit, lokki lensi yli ja läjäytti kunnon satsin yhden naisen otsalle. Irmeli Reinilä

Silti, jos harjoituksissa soitto välillä pakkaakin jäämään naurun varjoon niin, tosipaikan, konsertin tullen naama on pidettävä peruslukemissa, mikäli se vain on mahdollista.

– Kerrankin meillä oli ulkokeikka Helsingin Kirjailijatalo Villa Kivessä. Juuri kun olimme töräyttäneet alkutahdit marssista, lokki lensi yli ja läjäytti kunnon satsin yhden soittajanaisen otsalle. Saimme juuri ja juuri vedet silmissä pinnistäen soitettua biisin loppuun, mutta sitten räjähti hillitön yhteisnauru, Irmeli Reinilä kertoo.

Karkkitehtaalla on täydellisen tuhon jälkeen uusi alku – toiminta laajenee heti

1 tunti 7 min sitten

– Se oli kova pala. Neljältä perheeltä lähti kerralla työpaikat alta, CandyWellin toimitusjohtaja Vesa Hurme kertaa viime marraskuussa karkkitehdasta kohdanneen tulipalon jälkeisiä tunnelmia.

Siitä huolimatta jo muutaman päivän päästä tuhosta alkoi uuden suunnittelu. Yli 20 vuotta yrittäjänä olleen Hurmeen mielestä yrittäjän luonteeseen kuuluu perusoptimistisuus, eikä menneeseen jäädä rypemään.

Matti Myller / Yle

Mukaan tuli myös vakuutusyhtiö, jonka kanssa uutta tehdasta voitiin hahmotella.

Kun seinät paloivat ympäriltä, koneiden lisäksi tehdas tarvitsi myös uuden toimitilan. Ellintarvikekäyttöön sopivia tuotantotiloja on Hurmeen mukaan Kivijärvellä vain muutamia. Onneksi yksi niistä oli sopiva karkkitehtaalle.

Yrittäjälle tärkeää oli, että myös kunta tuli apuun: se antoi yritykselle lainoja anteeksi.

– Kunta halusi pitää työpaikat ja karkkitehtaan Kivijärvellä. Se oli iso asia meille.

Toimitusjohtaja Vesa HurmeMatti Myller / Yle

Karkkitehdasta on rakennettu tulipalon jälkeen kone koneelta. Hurmeen mukaan vanhassa tehtaassa oli toistakymmentä tuotantokonetta, niistä viisi voitiin palon jälkeen peruskunnostaa.

– Täytyy nostaa työntekijöille hattua, sillä he ovat koko talven laittaneet koneita. Ne on purettu palasiksi, hiekkapuhallettu, laakeroitu ja niihin on tehty uusia osia.

Osa koneista jouduttiin uusimaan kokonaan. Sekään ei käy hetkessä, sillä Hurmeen mukaan koneet on tehty juuri kivijärveläisen yrityksen tarpeisiin.

– Niitä on jouduttu tarkasti räätälöimään.

Matti Myller / Yle

Koneita on tarkoitus käynnistellä toukokuun viimeisellä viikolla. Pientä kangertelua niissä on ollut, mutta Hurme uskoo niistä ongelmista selvittävän.

Vaikka koneet saataisiinkin pian käyntiin, karkkitoimitusten katkos venähtää pitkäksi.

Toimitusjohtaja arvelee, että pienet kaupat saavat ensimmäiset karkit myyntiin kesällä, mutta isojen kauppojen valikoimiin niitä ehditään toimittaa vasta syksyllä.

– Olemme saaneet paljon viestejä: "Ai, tekö näitä karkkeja teettekin". Tunnetuimpia tuotteistamme ovat ruosteiset autot.

Katastrofin jälkeen yrityksessä katsotaan jo vankasti kohti tulevaisuutta. Uutta tuotantolaitteistoa tulee kesällä Kaukoidästä ja myöhemmin myös Keski-Euroopasta.

– Toiminta laajenee, mutta siitä ei vielä parane puhua, toimitusjohtaja myhäilee.

Korkein oikeus lievensi lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäneen asianajajan tuomiota

1 tunti 8 min sitten

Korkein oikeus on muuttanut Oulun seudulla asuvan asianajajan tuomiota lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi nykyisin 40-vuotiaalle miehelle vuoden 2015 syyskuussa 1 vuoden ja 10 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen ja lisäksi 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Käräjäoikeus velvoitti asianajajan maksamaan uhrille vahingonkorvauksia 6 600 euroa.

Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut kesäkuussa 2016 Oulun käräjäoikeuden tuomiota.

KKO alensi rangaistuksen 1 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi ehdollista vankeutta. KKO jätti voimaan 90 tunnin yhdyskuntapalvelun.

Jutun asianomistaja vaati KKO:ssa asianajan rangaistuksen korottamista ja sen määräämistä ehdottomana.

Asianajaja puolestaan vaati syytteen ja asianomistajan vahingonkorvauksien hylkäämistä sekä rangaistuksen lieventämistä ja oheisseuraamuksena määrätyn yhdyskuntapalvelun poistamista. Asianajajan mukaan lieventäviä seikkoja olivat muun muassa asian saama julkisuus sekä tuomion kielteinen vaikutus asianajajan ammatin harjoittamiseen.

KKO katsoi, ettei asian saama julkisuus ollut poikkeuksellisen laajaa. Lisäksi KKO:n mukaan asianajaja on ollut tietoinen, että kyseisiin rikoksiin syyllistyminen vaikuttaa kielteisesti hänen ammattinsa harjoittamiseen.

Moody's laski Kiinan luottoluokitusta ensi kertaa vuosikymmeniin – Kiina tyrmää arvion

1 tunti 19 min sitten

Luottoluokittaja Moody's laski keskiviikkona Kiinan luottoluokitusta ensimmäistä kertaa liki kolmeen vuosikymmeneen.

Moody's perusteli luokituksen laskua maan suurella velkataakalla. Kiina on vuosia vauhdittanut talouden kasvua lainojen avulla, ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että maan velkakriisi voisi uhata finanssitalouden vakautta maailmanlaajuisesti.

Kiina ei hyväksy Moody'sin päätöstä luokituksen laskusta. Kiinan mukaan luottoluokittaja on käyttänyt epäsopivaa menetelmää maan talouden arvioinnissa ja yliarvioinut Kiinan talouden riskejä.

Maan luottoluokitus laski luokasta Aa3 luokkaan A1 eli ylempään keskiluokkaan.

Ammatilliset opiskelijat suivaantuivat leikkauksista – Miten voi oppia, jos ei saa opetusta?

1 tunti 21 min sitten

Toisen asteen ammatillisten koulujen opiskelijat osoittavat tänään keskiviikkona mieltään koulutusleikkauksia vastaan Helsingin keskustassa. Kulkue kokoontuu Rautatientorilla kello 15.15 alkaen ja etenee Pikkuparlamentille.

Mielenilmauksen järjestää Taistelu Amis-opetuksesta -kampanja, jonka taustalla on Turun ammatti-instituutin auto-, kone- ja metallialan opiskelijoita. Mukana on myös Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusliiton nuoret.

Mielenilmauksen taustalla on tyytymättömyys ammattikouluihin kohdistuneista leikkauksista ja niiden vaikutuksesta opetuksen tasoon.

Leikkaukset ovat vieneet lähiopetustunteja

Mielenilmaisuun on osallistumassa noin 200 ammattiopiskelijaa, arvioi Taistelu Amis-opetuksesta -kampanjan perustaja, levyseppähitsaajaksi Turun ammatti-instituutissa opiskeleva Valtteri Kankaristo.

– Vastustamme rahaleikkauksia ja sitä, että nykyinen hallitus ei arvosta ammattikoulutusta. Tavoitteinamme on saada hallitus miettimään leikkauksia uudelleen, ja saada ihmisten tietoon, että leikkaukset ammattikoulutukseen heikentävät Suomen tilannetta, Kankaristo kertoo.

Kankariston mukaan suurimpia leikkausten aiheuttamia ongelmia on lähiopetuksen vähentäminen ja opetuksen siirtäminen enemmän työpaikoille. Hänen mukaansa suoraan työpaikalla oppimalla ei voi saavuttaa samaa ammattitaitoa kuin koulutettujen opettajien kautta.

– Tämä johtaa siihen, että ammattikouluista ei saada enää samanlaista työtaitoa. Siitä kärsii koko Suomen työvoima, Kankaristo sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan hallitusohjelmassa hyväksytyt varsinaiset leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta ovat 190 miljoonan euron suuruiset.

Tammilehdon mukaan mielenilmaisu on kansalaisoikeuksien mukaan perusteltu.

– Säästöjen ympärillä on käyty paljonkin keskustelua kevään aikana, ja on ymmärrettävää että se keskusteluttaa jatkossakin, Tammilehto sanoo.

Opetusta työpaikoilla?

Taistelu Amis-opetuksesta -kampanja on esittänyt huolensa hallituksen ensi vuodelle valmistelemasta lakimuutoksesta ammatillisesta koulutuksesta. Kampanjan mukaan lakimuutos lisäisi opetuksen siirtymistä kouluista työpaikoille.

Tammilehdon mukaan lainsäädännöllä ei lähtökohtaisesti olla siirtämässä vastuuta koulutuksesta työpaikoille.

– Mistään radikaalista ei ole kysymys. Jos työpaikat ja opiskelijat ovat valmiita, opetusta on mahdollista järjestää enemmän työpaikoilla.

Tammilehdon mukaan työpaikalla opiskelun pitää olla tavoitteellista ja ohjattua toimintaa. Opetuksen vastuuta ei voida siirtää koululta työnantajien niskaan.

– Tässä luodaan puitteita sille, että voitaisiin opiskella enemmän työssä silloin, kun se on järkevää. On motivoiva ja tehokas tapa oppia ammattia käytännön työtehtävien kautta. Kun löydetään oikea toimintamalli työssäoppimiseen, opiskelija saa mielekkäitä tilaisuuksia oppia ammattitaitoa, jota tulee tarvitsemaan työelämässä, Tammilehto kertoo.

Kaikki syytteet kaatuivat Pirkanmaan käräjäoikeudessa: Terrorimurhasta syytetyt irakilaiskaksoset syyttömiä

1 tunti 22 min sitten

Pirkanmaan käräjäoikeus on saanut päätökseen liki neljä kuukautta kestäneen joukkomurhan oikeuskäsittelyn. Käräjäoikeus katsoo, että syyttessä olleet irakilaisveljekset ovat syyttömiä. Heidät vapautetaan välittömästi.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteet terroristisessa tarkoituksesta tehdyistä murhista, avunannosta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin, surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta, avunannosta surmaamalla tehtyyn törkeään sotarikokseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn.

Aiheesta lisää hetken kuluttua.

Valtakunnansyyttäjä vaati kaksoisveljeksille elinkautista vankeustuomiota.

Irakissa kesän 2014 joukkosurmassa Camp Speicherin sotilastukikohdassa Isis -järjestö tappoi todistajien mukaan yli tuhat vangiksi jäänyttä irakilaissotilasta.

Veljekset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina syyskuussa 2015. Poliisi pidätti heidät saman vuoden joulukuussa.

Raskaan liikenteen valvontamaratonin tylyt lukemat: Joka kolmannelle kuljettajalle sakkolappu

1 tunti 39 min sitten

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty raskaan liikenteen vuorokauden mittainen valvontamaraton päättyi keskiviikkona aamukuudelta.

Poliisi tarkasti vuorokauden aikana kaikkiaan 1 030 raskasta ajoneuvoa. Yli 300 kuljettajalle määrättiin joko rikesakko tai sakko.

168 kertaa kuljettaja ei ollut pitänyt pakollisia lepotaukojaan. Lisäksi 43 kertaa ajoneuvon ajopiirturi näytti mitä sattuu tai ei toiminut ollenkaan.

– Onhan se aika paljon, jos hiukan yli tuhannesta pysäytetystä kirjoitetaan yli 300 seuraamusta. Tosin nyt otettiin aika tarkasti, sanoo poliisitarkastaja Jouni Takala Poliisihallituksesta.

Kuormat olivat löysästi, väärin tai ei ollenkaan sidottuina 27 tapauksessa. Ylikuormaa löytyi 26 kertaa. Ylikuormamaksut eivät kuitenkaan näy sakkotilastoissa, sillä ylikuormasta peritään hallinnollista maksua.

Ratista ei kärähtänyt kukaan

24 tunnin valvonta paljasti useita puutteita, mutta myös sen, että Suomessa ammattikuskit ovat liikkeellä selvin päin.

Tarkastetuista ajoneuvoista 842 oli kotimaisia ja ulkomaan kilvissä oli liikkeellä 130 autoa. Tällä kertaa poliisi oli erityisen kiinnostunut tilausajossa olleista linja-autoista. Niitä tarkastettiin 58. Osassa ratissa oli liian väsynyt kuljettaja.

– Linja-autopuolella oli muutamia lepoaikarikkeitä. Kaikilla kuljettajilla oli kuitenkin ajo-oikeus, Takala sanoo.

Poliisi halusi valvontamaratonin yhteydessä selvittää juuri sitä, ajavatko luokka- ja muiden retkien tilausajoliikennettä kuljettajat, joilla on bussin kuljettamiseen myös lupa.

– Tästähän oli tiedotettu etukäteen ja aika moni kuljettaja oli valvonnasta tietoinen. Ulkomaiset kuljettajat eivät tietenkään olleet.

Poliisitarkastaja Jouni Takalan mukaan valvontamaratonin tiistain ja keskiviikon välinen yöosuus paljasti sen, että pikkutunneilla rikkeitä esiintyy paljon.

– Raskaan liikenteen valvontaa pitää enemmän kohdistaa yöaikaan, mitä hyvin vähän tehdään.

Ulkoministeriöltä uusi matkustustiedote: Britanniassa noudatettava erityistä valppautta – Mitä se tarkoittaa käytännössä?

1 tunti 51 min sitten

Ulkoministeriö on päivittänyt Britanniaa koskevaa matkustustiedotetta. Ministeriö kehottaa nyt Lontoossa ja muualla Britanniassa matkailevia noudattamaan erityistä varovaisuutta. Aiemmin ministeriö kehotti matkailijoita noudattamaan maassa tavanomaista varovaisuutta.

Britannia nosti terrorismin uhan korkeimmalle tasolle sen jälkeen, kun itsemurhaiskijä räjäytti omatekoisen pommin myöhään maanantai-iltana Manchester Arena -monitoimikeskuksessa Manchesterissä.

Miten uhkatason nosto näkyy Britanniassa?

Lentokentällä kannattaa varata riittävästi aikaa turvatarkastuksiin. Myös nähtävyyksien, tavaratalojen ja teatterien ovilla tehdään tavallista enemmän turvatarkastuksia. Lisäksi turvallisuusviranomaisia ja sotilaita näkyy katukuvassa. Armeija voi esimerkiksi huolehtia poliisin normaalisti hoitamista vartiointitehtävistä kadulla.

Miten matkailija voi varautua terroriuhkaan?

Matkustusilmoitus kannattaa tehdä aina matkalle lähtiessä ja myös pidempää maassaoloa varten. Sen avulla ulkoministeriö tavoittaa maassa olevat suomalaiset ja voi välittää tietoja esimerkiksi akuutista kriiisitilanteesta. Ilmoitus tehdään verkossa osoitteessa matkustusilmoitus.fi.

Matkailijoiden kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta eli julkisilla paikoilla liikkuessa kannattaa olla valppaana ja välttää suuria väenkokouksia.

Paikallisten viranomaisten ohjeita on noudatettava. Kuten aina suurkaupungeissa, kannattaa välttää liikkumista sellaisissa paikoissa, joissa on riski joutua erilaisiin ikäviin tilanteisiin.

Pitääkö matka perua tai jättää menemättä konsertteihin?

Britannia on edelleen suhteellisen turvallinen matkailumaa, jossa vierailee tuhansia matkailijoita päivittäin. Matkustuspäätös täytyy jokaisen tehdä itse. Isoissa tapahtumissa kuten jalkapallopeleissä ja konserteissa on yleensä hyvät turvatoimet.

Suomalaisturistin todennäköisin vaaranpaikka on edelleen se hetki, kun astutaan pubista ulos muistamatta, että Britanniassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Silloin voi vahingossa katsoa väärään suuntaan ja joutua auton yliajamaksi.

Juttua varten on haastateltu viestintäpäivystäjä Pasi Vaaranmaata ulkoministeriöstä sekä lehdistöneuvos Pekka Isosomppia Suomen Lontoon-suurlähetystöstä.

Manchesterin iskun uhrien tarinoita – "Saat nyt laulaa enkelien kanssa"

1 tunti 52 min sitten

Manchesterin maanantaisessa terrori-iskussa on kuollut tähänastisten tietojen mukaan 22 ihmistä. Noin kaksikymmentä saa edelleen tehohoitoa kaupungin sairaaloissa.

Muutamien kuolonuhrien henkilöllisyys on julkaistu viranomaisten tai heidän läheistensä toimesta. Tässä uhrien tarinoita:

Twitter Georgina Callander

Georgina Callander, joka BBC:n mukaan oli ilmeisesti 18-vuotias, tuli tunnetuksi julkaistuaan ennen konserttia kaksi vuotta aiemmin otetun valokuvan itsestään yhdessä laulajatähti Ariana Granden kanssa.

Hän laittoi kuvan Granden Twitter-tilille tekstillä "OLEN NIIN INNOISSANI, KUN NÄEN SINUT HUOMENNA".

Georgina opiskeli Runshaw'n collegessa, Leylandissa. Hän oli terveys- ja sosiaalialan opintojensa toisella vuodella.

– Syvin myötätuntomme, ajatuksemme ja rukouksemme kaikille Georginan perheenjäsenille, ystäville ja niille, joita hänen menetyksensä koskettaa, college sanoo tiedotteessaan. College tarjoaa henkistä tukea tapauksen järkyttämille ihmisille ja Georginan perheelle on avattu vapaaehtoinen rahankeräys.

Georgina pelasi nuorena Bolton Wanderersin jalkapallojoukkueessa. Boltonin naisjoukkue pelaa tänään keskiviikkona ottelun Wigania vastaan. Ennen ottelua järjestetään hiljainen hetki Georginan muistoksi ja joukkue pitää käsivarsissaan mustaa surunauhaa.

Twitter Olivia Campbell

15-vuotiaan Olivia Campbellin kuolemasta ilmoitti hänen äitinsä.

– Mene ja laula enkeleiden kanssa ja hymyile, äiti rakastaa sinua niin pajon, hän kirjoitti Facebookissa.

Olivian äiti joutui kauan hakemaan tietoa tyttärensä kohtalosta. Hän kertoo soittaneensa hätääntyneenä joka puolelle, kuten poliisiin ja sairaaloihin. Myös Olivian isä etsi tytärtään. Hätä oli suuri, sillä Olivian puhelin oli mykistynyt.

Olivia oli konsertissa samassa koulussa opiskelevan ystävänsä Adamin kanssa. Adam löytyi myöhemmin sairaalasta loukkaantuneiden joukosta.

Andy Rain / EPA Kelly Brewster

Sheffieldistä kotoisin ollut 32-vuotias toimistotyöntekijä Kelly Brewster oli konsertissa sisarensa Clairen ja siskontyttönsä Hollien kanssa. Nämä kaksi saivat räjähdyksessä vammoja ja joutuivat sairaalahoitoon.

Kellyn menehtymisestä kertoi hänen poikaystävänsä Ian Facebookissa.

– Kelly oli todella onnellisempi kuin koskaan ja me olimme suunnitelleet paljon asioita yhdessä. Tyttäreni Phoebe on aivan romahtanut, kuten me kaikki.

Ianin isä, John muistelee Kellyä:

– Hän saattoi tulla meille ihan milloin vain, vaikka jouluna. Ianin 7-vuotias tytär piti häntä aivan sankarinaan. Kelly otti hänet siipiensä suojaan, oli hänelle kuin isosisko.

Twitter John Atkinson

28-vuotias John Atkinson oli kotoisin Burystä.

Hänen ystävänsä ovat perustaneet Johnin perheen hyväksi rahankeräyksen, johon oli BBC:n mukaan kertynyt keskiviikkona jo 4 000 puntaa.

Johnin ystävät kuvailivat häntä todelliseksi herrasmieheksi.

8-vuotias tyttö

Manchesterin iskun nuorin uhri oli 8-vuotias tyttö, jonka nimeä Yle ei paljasta, koska hänen äitinsä ja sisarensa ovat edelleen sairaalassa vakavasti loukkaantuneina.

Tytön opettaja muisteli häntä The Guardian -lehdelle:

– Hän oli aivan ihana ihana pikku tyttö sanan kaikissa merkityksissä. Kaikki rakastivat häntä ja jokainen muistaa hänen lämpönsä ja kiltteytensä. [..] oli hiljainen ja vaatimaton tyttö, jolla oli luovia taipumuksia.

Alison Howe ja Lisa Lees

Ystävykset olivat tulleet yhdessä hakemaan tyttäriään konsertista.

Heidän perheensä olivat ilmoittaneet naiset kadonneiksi ja heidän kuolemastaan tiedotettiin tänään.

Andy Rain / EPA

Kartta: Tätä reittiä Mauno Koiviston surusaattue kulkee Helsingissä helatorstaina

2 tuntia 1 min sitten

Presidentti Koiviston valtiolliset hautajaiset pidetään huomenna helatorstaina 25. toukokuuta.

Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13.

Jo aiemmin aamupäivällä Tuomiokirkossa lasketaan seppeleitä. Jos haluat osallistua siunaustilaisuuteen, tuomiokirkkoon pääsee kirkon sivuovista sisälle kello 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään kello 12.30.

Siunaustilaisuuden jälkeen surusaattue lähtee Senaatintorin kupeesta, Unioninkadulta klo 14.30.

Surusaattue etenee reittiä Unioninkatu – Aleksanterinkatu – Snellmaninkatu – Vironkatu – Meritullinkatu – Pohjoisranta – Pohjoisesplanadi – Mannerheimintie – Arkadiankatu – Hietaniemi.

Katuja on helatorstaina suljettuna noin kello 14–16 välillä. Liikenteen ruuhkautumisen takia toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan väliselllä alueella. Yle Uutisgrafiikka

Surusaaton reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Poliisin mukaan surusaattoa ja katsojia turvataan myös sulkemalla katuja rekoilla.

Poliisi arvioi, että hautajaissaattuetta tulee seuraamaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Jopa sata tuhatta saattaa ylittyä.

Paras paikka seurata hautajaissaattuetta on poliisin mukaan Senaatintorilla Helsingin tuomiokirkon portailla.

Yleisö voi seurata saattuetta Hietaniemen hautausmaalle asti

Saattue pysähtyy hetkeksi Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Siunaustilaisuus on Tuomiokirkossa ja hautajaissaattue pysähtyy kolmessa paikassa.Yle

Valtiosihteeri Paula Lehtomäen mukaan pysähdykset ovat viimeinen tervehdys niiden instituutioiden kanssa, joilla oli Koiviston työuralla suuri merkitys.

Presidentinlinnan edessä on ohjelmassa sotilaallisia kunnianosoituksia. Kunnialaukauksia ei ammuta Koiviston hautajaisissa.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Yleisö voi seurata surusaattoa reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle, jonne saattue saapuu noin klo 15.

Mauno Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle. Samalla alueella sijaitsevat presidenttien Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat. Muistotilaisuus pidetään yli 500 kutsuvieraalle Säätytalossa.

Poliisi luottaa laajoihin turvajärjestelyihinsä

Presidentti Koiviston hautajaisten sujumista on helatorstaina turvaamassa useita satoja poliiseja ja noin 800 sotilasta.

STT:n mukaan Helsingin poliisin suunnittelemat turvajärjestelyt pysyvät ennallaan. Ylikomisario Heikki Porola kertoo poliisin huomioineen Euroopassa tapahtuneet iskut ja luonnehtii hautajaisten turvajärjestelyiden olevan sopivia ja riittäviä.

– Otamme huomioon tilaisuuden arvokkuuden, jolloin päällimmäisenä eivät näy turvajärjestelyt, vaan päällimmäisenä pitää näkyä hautajaiset, Porola kommentoi STT:lle.

Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen

Presidentti Koiviston hautajaispäivänä valtion virastot ja laitokset on määrätty liputtamaan valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Suruliputus alkaa 25. toukokuuta kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän noin klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon auringon laskuun saakka.

Yle lähettää Mauno Koiviston hautajaiset suorana Yle Areenassa, TV1:ssä ja Radio Suomessa helatorstaina kello 13 alkaen.

Nokia teki suurlahjoituksen Espoon modernin taiteen museolle

2 tuntia 6 min sitten

Nokia lahjoittaa Espoon modernin taiteen museolle EMMAlle taidekokoelman, jonka arvo on 700 000 euroa. Kokoelmassa on 27 teosta sekä kotimaisilta että ulkomaisilta taiteilijoilta. Mukana on muun muassa Eija-Liisa Ahtilan, Anselm Kieferin, Esko Männikön ja Jussi Nivan teoksia.

Anselm Kieferin teos Kasvien salattu elämä (Herkules) vuodelta 2001.Ari Karttunen / EMMA

– Kyseessä on kiinnostava läpileikkaus tämän vuosituhannen alun kuvataiteeseen. Se täydentää hyvin meidän kokoelmiamme. On hieno asia saada tämä lahjoitus meille, kertoo taidemuseo EMMAn johtaja Pilvi Kalhama.

Teokset tulevat yleisön nähtäville kesällä. Tarkoitus on pitää teoksia mahdollisimman usein esillä, ja myös lainata niitä muihin näyttelyihin.

Tony Ourslerin teos Linssiheijastussilmä (2005).Ari Karttunen / EMMA

Nokia halusi lahjoittaa kokoelman nimenomaan espoolaismuseolle.

– Nokian pääkonttori on Espoossa, joten näimme EMMAn luonnollisena sijoituspaikkana kokoelmalle, kertoo Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Minna Aila tiedotteessa.

Nykyään yritykset keräävät melko vähän taidetta. Ainoastaan pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on merkittäviä kokoelmia.

– Toivoisin, että yritykset löytäisivät jälleen taiteen ja sen henkisen arvon. Viime vuosikymmeninä yritysten taidehankinnat ovat olleet aika vähäisiä, pohtii Pilvi Kalhama.

Salama iski, auto paloi ja kennotoimittaja katosi – lappilainen munayrittäjä ei vähästä lannistu

2 tuntia 16 min sitten

Kananmunaa ei munayrittäjä itse kuulema enää paljon syö. Paitsi silloin, kun nuoret kanat munivat aivan ensimmäisiään, pienikokoisia munia.

– Se on erittäin hyvää, kun laittaa ruisleivän päälle. Vie kielen mennessään, hymyilee ylitorniolainen kanalayrittäjä Janne Barsk.

Ylitornion Mellakoskella maalaistalon pihalla on Barskin kanala. Punainen kanalarakennus entisöitiin vanhaan navettaan. Kotitilansa ostanut Barsk perusti kanalan vajaat kolme vuotta sitten. Kaikki ei ole mennyt aivan suunnitelmien mukaan.

Viime kesänä ukonilmalla salama iski pihapiiriin ja kulki maakaapelia pitkin kanalaan, hajottaen kaikki sähkölaitteet.

– Se oli kyllä semmoinen vuoren kokoinen vastus ja sitä joutuu vieläkin selvittelemään. Vahinko tuli kalliiksi, kun paljon sähkölaitteita paloi, Barsk selvittää.

On tullut muuttujia. Janne Barsk

Laskin on ollut Barskin kädessä usein ukkosvahingon jälkeen. Seuraavakaan vahinko ei tullut nimittäin kello kaulassa. Eräällä munankuljetusreissulla Barskin autoon tuli sähkövika. Hän pysäköi auton tienreunaan ja katseli kuinka liekit roihusivat autossa.

– Laskelmat eivät ole pitäneet, kun on tullut muuttujia. Pitää hyvin tarkkaan miettiä mitä tekee ja milloin, Barsk huokaisee.

Kangaskosken kanalan seinällä on muistona eri päivämäärän leimoja.Minna Aula / Yle

Sanotaanhan sitä myös, että ei kahta ilman kolmatta. Joku aika sitten Barskin kananmunakennojen toimittaja katosi. Mikään yhteystieto ei enää toiminut ja Barsk joutui perumaan toimituksiaan kauppoihin kennojen puutteessa. Lähimunalle sopivia, kuuden munan kennoja mies on metsästänyt kuumeisesti.

– Pitäisi ottaa rekka-autollinen, mutta ne ei mahdu mihinkään ja käy kalliiksi. Pienemmistä määristä olen muutaman tarjouksen pyytänyt, mutta kennolle tulisi moninkertainen hinta, Barsk pohtii.

"Nykypäivän mittakaavalla ihan harrastetoimintaa"

Lapissa on erikoislupa kananmunien toimittamiseen suoraan tuotantotiloilta vähittäiskauppoihin, harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Suomi on saanut EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä luvat poikkeusalueille, eli Pohjois-Suomeen, osaan Itä-Suomea ja Ahvenanmaata.

EU:n mittakaavassa Barskin kanala ei edes täytä kanalan mittoja. Kanoja tulisi olla kymmenkertainen määrä.

– Tämä on nykypäivän mittakaavalla ihan harrastetoimintaa, Barks kuvailee omaa lattiakanalaansa.

Lapissa on vain kaksi kanalaa, joista kumpikin sijaitsevat Ylitorniolla, pitkien matkojen päässä kaupunkikeskuksista. Kanalat tekevät yhteistyötä uusien kanojen ostamisessa, mikä säästää kustannuksia. Barsk kiittää Tuomo Hauta-Heikkilää avusta kanalan perustamisessa. Hauta-Heikkilän kanala on Barskin kanalaa suurempi ja se on toiminut jo vuodesta 1974.

– Ilman Tuomoa en olisi selvinnyt koko hommasta. Hän on opettanut, mitä kanalasta tulee tietää. Huolehtii edelleen ja soittaa kysyäkseen, olenko muistanut sitä ja tätä. Hän on vähän kuin oppi-isä.

Lähikanalan muna on varmasti tuore. Kauempaa tullut kananmuna voi kulkea auton kyydissä monta päivää.Minna Aula / Yle

Ylitorniolta munia toimitetaan lähiseudulle, Ouluun ja Rovaniemelle. Kanalayrittäjä on aikaisemmin ajanut raskasta ajoneuvoa ja aika kului tienpäällä. Kanala sitoo kotiin, mutta toisaalta kananmunien saattaminen kuluttajille vaatii pienyrittäjältä myös autonratissa istumista.

– Kuukaudessa tulee mittariin viidestä kuuteen tuhatta kilometriä, kun käyn Oulussa ja Rovaniemellä joka viikko. Ajattelin, että kun jään rekkahommista pois, niin tulee vähemmän kilometrejä, mutta melkein saman verran tulee vuodessa nykyäänkin, Barsk hymähtää.

Kanat nokkivat heikot yksilöt pois

Janne Barsk pyöräyttää nappia painamalla kanalasta tulevaa liukuhihnaa eteenpäin. Hihnalla on tuoreita munia. Automaatti aukaisee pesät puoli kolmelta aamulla ja kymmeneen mennessä kaikki ovat munineet. Tuhannen kanan kanalasta munia tulee vuorokaudessa noin 900.

Barsk siirtää täysiä, avonaisia kennoja vierekkäin hyllylle. Kananmunia suojataan auringonvalolta eikä niitä missään nimessä pestä, korkeintaan raaputetaan likaa irti.

– Kun pesät suljetaan, niin munat eivät likaannu niin pahoin. Kananmunia ei saa pestä, koska niistä lähtee muuten säilöntäaine pinnasta pois. Vähän voi korkeintaan raaputtaa, Barsk näyttää.

Kangaskosken kanalassa on tuhatkunta kanaa.Minna Aula / Yle

Barsk raottaa kanalan ovea ja välittömästi alkaa kuulua kauhea kuhina ja kujerrus. Kanat eivät vierailijoista välitä eikä kanalaan ulkopuolisia päästetäkään. Joku kana pyrähtää alemmalle tasolle näyttäen mallia kuuluisasta kananlennosta. Neljä kukkoa pitävät kanoille niin sanotusti kuria.

Barskin kanala on vapaalattiakanala, jossa jokaiselle neliöllä on kolmesta neljään kanaan. Suurimmissa kanaloissa on tavallista, että lintuja on yhdeksän per neliö. Kanalassa on hämärävalaistus ja kattojen loisteputket hehkuvat punaisensävyisinä. Sille on selkeä syy.

– Jos jollakin kanalla vuotaa verta, niin punainen valo on sen takia, etteivät muut näe sitä. Jos verta vuotaa niin porukka alkaa luontaisesti hävittämään sitä yksilöä, ettei se houkuttele petoja.

Kanat ovat häikäilemättömiä lajitovereitaan kohtaan. Heikot yksilöt pyritään poistamaan parvesta ja Barsk tarkastaa kanalan tilanteen joka ilta, kun kanat ovat jo yöpuulla.

– Minulla on aivan pieni valo, jonka kanssa käyn pimeässä kanalassa, että ne ovat rauhassa.

Liian valoisassa kanat nimittäin käyvät aggressiivisiksi.

Herra sote Tuomas Pöysti siirtyy oikeuskansleriksi – mutta kuka hän oikein on?

2 tuntia 30 min sitten

Tuomas Pöystin, 47, nimi on viime vuodet pyörinyt taajaan tiedotusvälineissä. Alivaltiosihteeri on kärsivällisesti vastaillut toimittajien kysymyksiin ja esitellyt massiivista sosiaali- ja terveyspalveluiden eli sote-uudistusta.

Pöystiä on helppo kutsua virkamieheksi, koska sellainen hän on koko 2000-luvun ollut. Seuraava askel Pöystille on nimitys eduskunnan oikeuskansleriksi eläkkeelle siirtyvän Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Hänet nimitettiin lokakuussa 2015 alivaltiosihteeriksi, jonka tehtäväksi tuli vastata sote-uudistuksesta. Pöystin sote-herran pestin päättymispäiväksi sovittiin tuolloin 30.9. 2017.

Ennen kuin Pöysti tarttui irvileukojen mahdottomaksi kutsumaan tehtävään, hän työskenteli valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana. Valtion virastojen varojen käyttöä valvovaa virastoa hän johti vuodesta 2007.

Valtion viskaalina Pöysti aloitti vuonna 2000, jolloin hän meni töihin valtiovarainministeriöön.

Yliopistosta vauhtia virkamiesuralle

Ennen virkamiesuraa Pöysti työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa 1990-luvulla, kertoi Vihreä Lanka viime vuonna. Samaan aikaan työn alla oli oikeustieteen väitöskirja.

Väitöskirja valmistui vuonna 1999, jolloin Pöysti väitteli tohtoriksi Lapin yliopistossa. Helsingin yliopistossa hän on ollut hallinto-oikeuden dosenttina vuodesta 2001.

Rovaniemellä vuonna 1970 syntynyt Pöysti kasvoi Lapissa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Rovaniemellä.

Nykyään hän asuu vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa pääkaupunkiseudulla. Lasten harrastusten kautta hän on mukana Suomen suurimman jalkapalloseuran HJK:n talkootoiminnassa ainakin silloin, kun ei ole töissä.

Pöysti kertoi Ylelle toukokuun puolivälissä, että töissä vierähtää tätä nykyä 10–14 tuntia päivässä, lauantaisin tosin "riittää semmoinen 5–6 tuntia".

– Edellisen kerran olen tehnyt yhtä paljon töitä silloin, kun tein yliopistolle väitöskirjaa ja deadline alkoi painaa päälle, Pöysti kuvaili.

Lue lisää: Sote ei yhtä miestä kaipaa – jättiuudistuksen takuumies haluaa siirtyä oikeuskansleriksi

Nuori, urheilullinen pariskunta pyöritti kulissien takana valtavaa huumekauppaa – tienestit yli 1,5 miljoonaa euroa

2 tuntia 35 min sitten
Mistä on kyse?
  • Kotkassa asuva pariskunta pyöritti kahden vuoden ajan laajaa huumekauppaa netissä
  • Heidän kauttaan kulki kymmeniä kiloja erilaisia huumeita ja lisäksi ainakin 20 000 ekstaasitablettia
  • Pariskunta tienasi yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa
  • Asiakkaat maksoivat ostokset suurimmaksi osin virtuaalivaluutta bitcoineina
  • Päätekijät tuomittiin 9,5 vuodeksi ja 3 vuodeksi vankeuteen

Kotkassa asuva nuori pariskunta on saanut kovat tuomiot poikkeuksellisen laajasta huumekaupan pyörittämisestä netissä.

Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut miehen 9,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Naisen tuomio on kolme vuotta vankeutta.

Syyttäjä vaati molemmille 12 vuoden vankeusrangaistuksia. Pariskunta pyöritti huumeiden nettikaupaa kolmen vuoden aikana.

Huumekauppa alkoi vuonna 2014. Pariskunta tilasi huumeita ulkomailta ja möi niitä eteenpäin Silkkitie-sivustolla, joka toimii salatussa TOR-verkossa. He käyttivät verkossa salanimiä Dimitriman, Dimitriman 669 ja Essomies.

Kahden vuoden aikana he toivat maahan, säilyttivät ja myivät ainakin 20 000 ekstaasitablettia, tuhansia LSD-lappuja, yli 20 kiloa marihuanaa ja useita kiloja kidemuotoista ekstaasia. Lisäksi he möivät pienempiä määriä DMT-nimistä hallusinogeenia ja ketamiini-nimistä nukutuslääkettä.

Huumeet toimitettiin ostajille postin välityksellä kirjekuorissa. Niitä myös piilotettiin maastokätköihin ympäri Suomea. Yksi kätköistä sijaitsi hylätyssä autiotalossa Kotkassa.

Pariskunta säilytti huumeita myös kotonaan. Ulospäin heidän elämänsä näytti tavalliselta perhearjelta.

– Meillä on ollut yhteinen elämä, johon on kuulunut punttisalilla käyntiä, koiran ulkoiluttamista ja muuta tavallista perhearkea, mies kertoi Kouvolan Sanomien mukaan oikeudessa.

Suuri osa huumeista maksettiin bitcoineilla

Tuomitut tienasivat huumeiden myynnillä kahden vuoden aikana yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Asiakkaat maksoivat suuren osan kokonaissummasta virtuaalivaluutta bitcoineina, joita toinen päätekijöistä kävi vaihtamassa rahaksi Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Huumekaupassa oli pariskunnan lisäksi mukana kolme kotkalaista miestä. Heistä kahden käräjäoikeus katsoi osallistuneen huumeiden myyntiin tai aineiden säilytykseen. Kahdesta miehestä toinen sai kolmen vuoden ja kolmen kuukauden tuomion ja toinen kahden vuoden vankeustuomion. Kolmannen miehen syytteet hylättiin.

Pariskunta tuomittiin menettämään valtiolle rikoksesta saatuna taloudellina hyötynä yli 500 000 euroa ja lisäksi yli 886 bitcoinia, joiden arvo on Coindesk-sivuston mukaan tällä hetkellä yli miljoona euroa.

Yksi huumekauppaan osallisena olleista miehistä tuomittiin menettämään valtiolle rikoksesta saatuna taloushyötynä vajaat 200 000 euroa.

Nainen kiisti oikeudessa osallistuneensa huumekauppaan millään tavoin. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että nainen oli pitkällä aikavälillä syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.

Jälleen yksi Isis-johtaja vähemmän – Syyrian joukot tappoivat terroristijärjestön "sotaministerin"?

2 tuntia 43 min sitten

Terroristijärjestön sotaministerinä tunnettu Abu Musab al-Masri on kuollut, kertoo syyrialainen sotilaslähde uutistoimisto Reutersin mukaan .

Tarkkaa kuolinpaikkaa ei ole kerrottu, mutta Syyrian armeijan kerrotaan tehneen useita operaatioita pohjoisessa ja itäisessä Aleppossa.

Reutersin tietojen mukaan kaikkiaan 13 Isisin johtohahmoa olisi surmattu Syyrian armeijan operaatioissa itä-Aleppossa, joukossa saudi-arabialaisia ja irakilaisia terroristeja. Isis ei ole vahvistanut tietoja.

Al-Masrin edeltäjä, Abu Omar al-Shishan sai ilmeisesti surmansa Yhdysvaltain ilmaiskussa viime vuoden heinäkuussa.

Isisin taistelijat joutuvat kamppailemaan hengenstään kolmen vahvan aseellisen ryhmittymän, eli Yhdysvaltain tukemien syyrialaisjoukkojen, Turkin tukemien kapinallisten sekä Venäjän tukemien Syyrian armeijan puristuksessa.

Reuters

Sote-uudistuksen vetäjästä Tuomas Pöystistä Suomen ylin laillisuusvalvoja

2 tuntia 58 min sitten

Sote-uudistusta viime vuodet vetänyt Tuomas Pöysti nousee uudeksi oikeuskansleriksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Pöystin tehtävään valtioneuvoston esityksestä.

Pöysti aloittaa oikeuskanslerina ensi vuoden alussa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle huhtikuun lopussa. Uuden oikeuskanslerin oli tarkoitus aloittaa tehtävässä jo toukokuun alussa, mutta nimitys on viivästynyt.

Helsingin Sanomien mukaan viivästystä on aiheuttanut muun muassa se, että oikeusministeriön alkuperäinen ehdokas ei kelvannut presidentti Sauli Niinistölle.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.

Oikeuskanslerin sivuilla kuvaillaan, että käytännössä valvonta tapahtuu niin, että oikeuskansleri tarkistaa valtineuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin asiakirjat etukäteen.

– Tarkastus koskee oikeudellisia kysymyksiä, ei päätösten tarkoituksenmukaisuutta eikä muuta poliittista arviointia, sivuilla kirjoitetaan.

Lue lisää: Sote ei yhtä miestä kaipaa – jättiuudistuksen takuumies haluaa siirtyä oikeuskansleriksi

Toimittajayhdistykset haluaisivat uusia julkisuuslain

3 tuntia 1 min sitten

Julkisuuslaki pitäisi uudistaa kokonaan, esittävät useat toimittajayhdistykset vetoomuksessaan.

Yhdistysten mukaan julkisuuslain pitäisi koskea myös julkisen vallan määräysvallassa olevia yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä. Ehdotus lain muuttamiseksi jätettiin tänään keskiviikkona oikeusministeriölle.

Kuuden eri toimittajayhdistyksen mukaan julkisten toimintojen yleistyvä yhtiöittäminen tarkoittaa vallankäytön ja julkisten varojen käytön siirtymistä yleisön kontrollin ulkopuolelle. Yhdistysten mukaan hyvä esimerkki tällaisesta on Länsimetro-hanke pääkaupunkiseudulla.

Metro-hankkeeseen liittyvistä, jopa huomattavista epäselvyyksistä, on nykylain mukaan mahdotonta saada selvyyttä julkisuuslain puutteiden takia.

Vetoomuksen allekirjoittivat Kaupunkitoimittajat ry, Politiikan toimittajat ry, Taloustoimittajat ry ja Tutkivan journalismin yhdistys sekä Oikeustoimittajat ry.

Sivut