Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 56 min 13 s sitten

Italia joutuu selittämään hölläkätistä rahankäyttöään – Juncker: Lisää joustoa ei tule

1 tunti 50 min sitten

Euroopan komissio on lähettänyt Italian hallitukselle kirjeen, jossa se pyytää lisää tietoa hallituksen budjettisuunnitelmista. Italian hallitus on laatinut ensi vuodelle budjetin, jonka alijäämä rikkoo selvästi EU:ssa sovittuja sääntöjä.

Italian pääministeri Giuseppe Conte puolusti budjettiaan EU-maiden huippukokouksessa tänään torstaina. Conte sanoi kokouksen jälkeen, että budjetti poikkeaa tavoitteista vain vähän.

Budjettiesitys on 2,4 prosenttia alijäämäinen. Italia on vedonnut siihen, että elvyttävä budjetti nostaa talouden kasvuun, mikä pitäisi velkasuhteen kurissa.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi, että useat EU-maiden johtajat ovat kehottaneet häntä pitämään kiinni EU:n säännöistä, jotka säätelevät jäsenmaiden taloudenpitoa.

– Olemme olleet ystävällisiä, helliä ja myönteisiä Italian suhteen. Koska Italia on Italia, Juncker sanoi.

Junckerin mukaan Italialle on tähän saakka myönnetty kaikki sääntöjen sallima jousto budjettivajeisiin, mutta enempää joustoa ei voitaisi enää myöntää.

Italialla on maanantaihin saakka aikaa toimittaa komissiolle sen pyytämät lisätiedot. Seuraavassa vaiheessa EU voi ehdottaa, että Italia muuttaisi budjettiaan.

– Uskon, että siellä on riittävästi painetta. Italian pääministerin puheenvuoro oli rakentava, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Sipilän mukaan Italia on niin iso kansantalous, että jos se ajautuu ongelmiin velkojensa kanssa, EU-maiden rahkeet eivät riitä sen pelastamiseen.

Italian julkinen velka on yli 130 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensi vuoden budjetin alijäämä on 41 miljardia euroa. Budjetti toteuttaa Viiden tähden liikkeen ja Pohjoisen liiton vaalilupauksia esimerkiksi keventämällä verotusta ja korottamalla sosiaaliturvaa.

Conte sanoi käyvänsä keskusteluita Moody's ja Standard & Poor's -luokituslaitosten kanssa, jotta Italia voisi välttää lainaluokituksen alentamisen. Laitosten on määrä arvioida Italian luottoluokitusta kuun loppuun mennessä. Luokitus on nyt kaksi pykälää roskalainaluokan yläpuolella.

Uutiset nostivat Italian valtionlainojen korot jälleen korkeimalle tasolleen sitten vuoden 2013.

Gogi Mavromichalis tuo Kioskista tutun spartalais-kymenlaaksolaisen karismansa uuteen nuoriso-ohjelmaan marraskuussa

1 tunti 51 min sitten

Yle Kioskin juontaja Constantinos "Gogi" Mavromichalis tunnusti torstain Puoli seiskassa, että ohjelmassa esitelty klassikkoeines, roiskeläppäpizza, kuului kouluaikana hänen säännölliseen ruokavalioonsa. Nykyään herkku tulee evääksi harvoin.

Puoliksi kreikkalainen Gogi pitää maailman parhaana pikaruokana souvlaki gyrosta, leipärullaa lihalla.

– Sinne voi vielä pudottaa ranskalaiset sekaan!

Kreikka on Gogille lomapaikka, jossa tavataan sukulaisia.

Kotikielinä Gogilla oli isän kanssa englanti, äidin kanssa suomi. Kreikasta hän osaa vain alkeet: kirosanat ja arveluttavat ilmaisut.

– Pitäisi opetella se. Mutta kielipääni on huono. Ruotsinkin melkein reputin ylioppilaskokeissa. Kiitokset vaan opettajalle, kun päästi läpi.

Esiintymisvietti DJ-isältä

Gogin juuret ulottuvat Spartan alueelle.

– Minun pitäisikin olla kunnon alfa-uros. Ehkä sitä yritänkin, mutta äidin kymenlaaksolainen rauhallisuus taltuttaa sen.

Gogilla on myös esiintyjän geenit. Hänen isänsä, Nicolas Mavromichailis, tunnetaan paremmin nimellä DJ Black Mike. Kotona soivat aina levyt tai musiikki-tv pauhasi. Elämä oli rock'n'rollia.

– Isä on suuri esiintyjäluonne. Se on periytynyt häneltä selvästi.

Tulossa: Keep Calm and Gogi

Kioskin autoilevana haastattelijana tunnettu Gogi osaa myös animoinnin. Hän opiskeli ammatin Englannin Bristolissa.

Nyt taito on käytössä Kioskin Keep Calm and Gogi -tuotannossa, jota voi seurata Yle Areenassa ja Yle Kioski LIFE -Youtube-kanavalla.

Siinä Gogi pyytää vihreään huoneeseen vieraakseen tunnettuja suomalaisia, jotka joutuvat yllättäviä tilanteisiin. Kaikki taustat, tapahtumat ja erikoisefektit ovat Gogin käsialaa.

FOMO ottaa haltuun kaikki kanavat

Marraskuussa Gogi aloittaa yhtenä seitsemästä nuoremman polven kyvystä, jotka lupaavat kertoa viikon kaikki ohi suun menneet tapahtumat. Ohjelman nimi FOMO tulee englannin termistä fear of missing out, joka kääntyy paitsi jäämisen peloksi.

YleX:n Poikelus, Hätönen, Viki ja Köpi sekä Kioskin Gogi, Emma ja Matti ovat kyllästyneitä tunteeseen, että vaikka tekee koko ajan kaikkea, jää jatkuvasti jostain paitsi. Ilmiöllä on nimikin, FOMO, eli epämääräinen ulkopuoliseksi jäämisen pelko, Fear Of Missing Out. FOMO perustaa oman toimituksen Helsingin ydinkeskustaan ja ottaa haltuun radion, somen ja tv:n, jottei kukaan jää ulkopuolelle.

Keskeltä Helsinkiä tehtävä FOMO kerää viikon aikana laaditut sosiaalisen median alustojen ja verkon julkaisut myös lineaariseen televisioon. Ohjelma nähdään marraskuun alusta alkaen TV 2:n tiistain myöhäisilloissa.

Tutkijan mielestä Sipilän tarjous meni metsään: Esiintyminen on omiaan kärjistämään ay-väen tunnelmia

1 tunti 56 min sitten

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tarjosi tiistaina Ylen A-studiossa SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle ratkaisua irtisanomislain tulehduttaneeseen tilanteeseen. Hän esitti paluuta aiemmin hylättyyn työaikalakiesitykseen.

Irtisanomislakia ei silloin Sipilän mukaan tarvittaisikaan, eikä myöskään ammattiyhdistysväen uhkaamia lakkoja.

Itä-Suomen yliopiston dosentti, työmarkkinatutkija Tapio Bergholm pitää Sipilän esitystä kummallisena.

– Minun mielestäni se on kovin kummallinen ehdotus. Tässähän on kiista ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välillä, eikä hallituksen ja opposition välillä, Bergholm ihmettelee.

Sipilä halusi Rinteen tuen

Kerrataan tähän väliin vielä, kunka Sipilän avaus A-studiossa oikein meni:

– Niin Antti, minullakin on ratkaisuehdotus, eli palataan tähän alkuperäiseen ehdotukseen. Eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja... , Sipilä sanoi suorassa lähetyksessä.

Rinne ei ratkaisulle lämmenyt.

Sipilä tinkasi samaa uudelleen myöhemmin ohjelmassa.

– Niin Antti, mitä jos tehdään niin, että lisätään tuota neuvontaa, luovutaan tuosta irtisanomislaista ja viedään tämä työaikalain muutos sillä tavalla läpi, että se koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia, niin silloinhan meillä on tässä ratkaisu. Jos Antti sinä annat tälle tukesi, niin silloinhan meillä on ratkaisu, Sipilä maanitteli.

Sipilä ohitti ammattiyhdistysliikkeen

Työmarkkinatutkija Bergholm oudoksuu myös Sipilän asennetta.

– Tässähän pääministeri ikään kuin korostaa, kuinka mitätön ja ohitettavissa oleva ammattiyhdistysliike tässä olisikaan. Ja se tässä on vähän kummallista.

Bergholm tähdentää, että Rinteellä ei ole edes mandaattia päättää ay-liikkeen ja hallituksen kiistassa.

– Hän ei ole yhdenkään ammattiliiton tai keskusjärjestön puheenjohtaja, eikä hän ole päättänyt yhdestäkään työtaistelutoimesta. Hän on siinä mielessä sivullinen. Se, että SDP on tässä kiistassa lähempänä ammattiyhdistysliikettä niin kuin eräät muutkin puolueet, ei tarkoita, että SDP:llä olisi päätäntävaltaa tässä asiassa.

Umpisolmu vain tiukkenee

Bergholm arvelee, että Sipilän esiintyminen on omiaan vain kärjistämään ay-väen tunnelmia.

– Kyllä ammattiyhdistysliikkeen toimijoita harmittaa, että annetaan ikään kuin ymmärtää, että he olisivat jonkun yhden puolueen sätkynukkeja tai että kokonaan ammattiyhdistysliikkeen ohi voitaisiin sopia jossain A-studion paneelikeskustelussa.

Miksi Sipilä kuitenkin teki "kummallisen" esityksensä?

Bergholmin mukaan voi olla, että Sipilällä, kuten jo aiemmin joillakin puolueilla, on ollut ajatuksena heikentää lainsäädäntöhankkeilla ammattiyhdistysliikkeen asemaa.

Uhrauksiin vastattu kiristyksin

Ay-väen mitan täyttymisen Bergholm ymmärtää hyvin.

– Yleissitovuuskeskustelu on ajankohtainen, koska tämän hallituksen aikana ammattiyhdistysliikeen riveissä on koettu ehkä niin, että ollaan tehty merkittäviä uhrauksia: työajan pidennyksiä, ja on sovittu lomarahojen leikkauksista. Sitten hallitus ilmoittaa, että kaikki taloudellinen menestys ja työllisyys ovat pelkästään sen nerokkuuden ja toimenpiteiden ansiota.

– Sen päälle, kun näitä uhrauksia on tehty, vastavuoroisesti hallitus ei tarjoakaan ystävän kättä, vaan sellaisia lakimuutoksia, jotka ammattiyhdistysliikkeelle ovat hyvin periaatteellisia kysymyksiä ja joihin heidän mielestään ei pidä puuttua muuten kuin osana jotain laajempaa sopimusta, Bergholm sanoo.

Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen. Tapio Bergholm

Lähitulevaisuutta hän ei näe hyvänä.

– Uskon, että jo nyt Suomen maineelle pragmaattisena, pienten askelien, sovun kautta etenevänä maana on tehty suurta vahinkoa, enkä usko, että lähiaikoina vahingon määrä vähenee.

"Sotapuhe" lisääntynyt

Bergholm arvelee, että nykyhallitus on erilaisten kannatusongelmiensa kanssa lähtenyt mobilisoimaan omia ydinkannattajiaan ideologisella ristiretkellä.

Vaikka hankkeen työllisyys- ja talousvaikutukset ovat pienet, lienee kuitenkin arvattu, että ammattiyhdistysliikkeelle tämä on niin iso periaatteellinen kysymys, että saadaan vastakkainasettelua lisättyä, Bergholm uumoilee.

– Olen työmarkkinatutkijana hyvin huolissani siitä, että kielenkäyttö on mennyt siihen, että osapuolet – hallituspuolueet ja ammattiyhdistysliike – ovat sen verran kiihottaneet itseään, että varsinkin hallituksen hurjimmat propagandistit käyttävät sotakieltä: puhuvat vapaussodasta tai vapautussodasta ja kapinallisista.

– Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen, Bergholm sanoo.

Lue myös:

Ay-liikkeeltä tiukka viesti Sipilälle: "Olisiko järjellistä mennä neuvottelupöytään eikä uhkailla koko ajan?"

Analyysi: Irtisanomiskiista ei vaimene eduskunnan äänestykseen – Aika hupenee, vaalipoteroja kaivetaan syvemmäksi

Työtaistelutoimet hallituksen irtisanomislakia vastaan kovenevat: Teollisuusliitto suunnittelee usean päivän lakkoa

2 tuntia 56 min sitten

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu perjantaina Hakaniemessä päättämään entistä kovemmista työtaistelutoimista.

Viime keskiviikkona liiton 22 000 työntekijää lakkoili 150 yrityksessä.

Ylen tietojen mukaan Teollisuusliitto suunnittelee useamman päivän lakkoa. Se voisi alkaa aikaisintaan ensi viikon puolessa välissä. Vaihtoehtona on laajentaa lakon piirissä olevien työntekijöiden määrää.

Ylityökielto tuli Teollisuusliiton työpaikoilla voimaan jo kuukausi sitten.

Teollisuusliitto koventaa työtaistelutoimia askel askeleelta vastatoimia Juha Sipilän (kesk.) hallitusta vastaan: ylityökielto, päivän lakko ja nyt useamman päivän lakko.

Lakoilla halutaan vastustaa hallituksen lakiesitystä, joka helpottaisi irtisanomista alle kymmenen hengen työpaikoilla.

Yle tavoitti Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon torstai-iltana. Hän kommentoi suunnitelmaa usean päivän lakosta niukasti. Aallon mukaan hallitus käsittelee tilannetta kokouksessaan.

– Olemme aikaisemmin ilmoittaneet, että kiristämme poliittisia mielenilmauksia. Meillä on aikaisemmin ollut yhden päivän poliittinen mielenilmaus ja olemme aikaisemmin ilmoittaneet, että toimia kiristetään. Se tarkoittaa, että todennäköisesti päätös tulee olemaan muuta kuin yhden päivän mielenilmaus. Kerromme huomenn, mikä se tulee olemaan, Aalto sanoi Ylelle.

Vain irtisanomislain peruminen kelpaa

Seuraava lakko on luvassa jo maanantaina, kun Julkisen ja hyvintoalojen liiton siivous- ja ruokapalvelutyöntekijät aloittavat kahden päivän lakon. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine totesi keskiviikkona Ylelle, että "tämä on vasta alkua".

JHL:n lakko vaikuttaa ruuanjakeluun ja siivoukseen vanhusten palveluyksiköissä kouluissa ja kaupunkien ja kuntien urheilutiloissa. Tästä voit katsoa tarkemmin, miten kaksipäiväinen lakko näkyy.

Naisvaltaiset Tehy, Super ja JHL ovat ilmoittaneet, että vain irtisanomislakiesityksen peruminen kelpaa.

Se, että hallituksen työvoimapolitiikka ja irtisanomislaki sai keskiviikkona eduskunnan luottamuksen, on ay-liikkeen korvissa tuulen huminaa.

Tilannetta ei parantanut se, että pääministeri Juha Sipilä totesi uusista lakkosuunnitelmista kuultuaan, että "ei kannata ampua tykillä kirppua".

Ulospääsyä haettu kiivaasti

Maanantaina alkaa myös Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin ja Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn vuoronvaihtokielto.

Esimerkiksi sairaaloissa vuoroja voi vaihtaa työntekijöiden omasta pyynnöstä, mutta ei työnantajan vaatimuksesta.

Keskiviikkona hallituksen ja ay-liikkeen väliseen riitaan on haettu ulospääsyä eri puolilla Helsinkiä. Ylen tietojen mukaan ratkaisuvaihtoehtoja on etsitty kuumeisesti esimerkiksi työnantajia edustavassa Elinkeinoelämän keskusliitossa.

EK ei ole riidan osapuoli, mutta teollisuuden lakot aiheuttavat yrityksille mijoonalaskun. Keskeinen vientiala Teknolgiateollisuus on laskenut, että päivän lakko maksaa 70 miljoonaa euroa.

Eikä tämä tähän lopu. Palvelualan ammattijärjestö PAM päättää uusista työtaistelutoimista ensi viikolla.

Isoisän turkistarha on pojanpojan käsissä jo tuhatkertaistunut – lähes joka eläin tuottaa nyt tappiota, mutta Lasse Joensuu uskoo yhä alaan ja nousuun

3 tuntia 15 min sitten

Lasse Joensuu kävelee turkistarhallaan lokakuisena aamuna. Eläimiä on yli 20 000: minkkejä, kettuja ja suomensupeja.

Nyt eletään rauhallista, sesonkien välistä aikaa.Seuraava kiire on marras-joulukuussa nahkonta-aikaan.

Tarhaus on kulkenut Joensuulla suvussa. Hänen isoisänsä aloitti turkistarhauksen vuonna 1945 noin 20 minkillä. Sen jälkeen toimintaa jatkoi hänen isänsä, ja kolmisenkymmentä vuotta sitten Lasse itsekin aloitti turkistarhaajana.

Isoisän tarhasta tuotanto on siis yli tuhatkertaistunut.

Julkinen keskustelu turkistarhauksen lopettamisesta on Lasse Joensuulle raskasta kuunneltavaa – puhutaanhan samalla monen elinkeinosta.

Häntä harmittaa, ettei alaa nähdä kokonaisuutena, vaan esiin nostetaan vain kielteiset asiat.

– Me ollaan tietyillä paikkakunnilla hyvinkin merkittäviä työllistäjiä ja osa kiertotaloutta: Itämeren silakkaa syötetään turkiseläimille, ja sitä kautta saadaan fosforia Itämerestä pois. Lannasta voidaan tehdä kasvualustoja. Tässä on hyvin positiivisiakin asioita.

Ennen oltiin pieniä, nyt isoja

Suomessa turkiseläinten kasvattaminen keskittyy entistä harvemmalle joukolle. Kymmenen viime vuoden aikana kolmannes tiloista on pudonnut pois. 1980-luvulta tilojen määrä on tippunut noin kuudesosaan.

Silti tuotantomäärät ovat säilyneet ennallaan tai joinakin vuosina jopa kasvaneet. Viime vuonna Suomessa tuotettiin reilu neljä miljoonaa turkiseläimen nahkaa.

Suunta on sama kuin maataloudessa: tilat vähenevät mutta tilojen koko kasvaa. Lasse Joensuun eläinmäärä väheni reilu kymmenen vuotta sitten, kun hänen piti siirtää kaksi tarhaa pois pohjavesialueilta. Sen jälkeen eläimiä on taas lisätty.

– Meillä on tässä tilaa vielä laajentaa, kunhan nahkojen hintataso saadaan selvästi plussan puolelle, Joensuu sanoo.

Suomi on kettujen turkistentuottajana Euroopan suurin.Kalle Niskala / Yle "Oikeastaan joka turkiseläin tuottaa tappiota"

Tällä hetkellä laajentaminen ei ole kuitenkaan Lasse Joensuun mielessä, sillä nahkoja pitää myydä tappiolla. Ala on herkkä markkinoiden heilahteluille, ja nousu- tai laskukaudet ovat usein rajuja.

Nyt ollaan tukalassa tilanteessa lähinnä ylituotannon takia.

– Oikeastaan joka turkiseläin tuottaa tällä hetkellä tappiota, mutta minkillä tappioputki on kestänyt jo neljä–viisi vuotta.

Lasse Joensuun tilalla kasvaa kettuja, minkkejä ja suomensupeja. Näin hän hajauttaa riskiä: kun esimerkiksi minkin hinta sukeltaa, saa muista todennäköisesti paremman hinnan.

– Esimerkiksi suomensupi on myynyt viime vuosina vähän paremmin – toki senkin hinta meni nyt viime huutokaupassa vähän alaspäin, mutta sillä niitä huonoja aikoja voidaan vähän tasata. Tosin siinä jää ne huiputkin vähän huonommiksi, kun tuottaa monipuolisemmin, Joensuu selvittää.

Hajauttaminen ei kuitenkaan auta silloin, kun kaikki eläimet tuottavat tappiota.

– Onneksi meillä oli takana myös hyvä aika, jolloin saatiin kerättyä puskuria, mutta tarkoittaahan nykytilanne sitä, että rahoittajien kanssa täytyy olla asiat kunnossa, jotta voidaan välillä mennä miinuksella. Rahoittajien pitää ymmärtää, että ala on välillä vuoristorataa.

Kysyntää on, nyt ongelmana on ylituotanto

Joensuu tietää kuitenkin kokemuksesta, että pohjasta noustaan aina. Näin alhaalla oltiin viimeksi kymmenen vuotta sitten.

– Tilanne on nyt sillä tavalla erilainen, että tällä hetkellä turkikselle on kysyntää. Silloin kysyntää oli heikommin. Nyt ylituotanto on saanut aikaan tämän tilanteen.

Minkinnahasta saa Joensuun mukaan nyt kymmenen euroa vähemmän kuin sen tuottaminen maksaa.

Lasse Joensuu harkitseekin minkkien vähentämistä kolmanneksella. Päätöksiä pitäisi tehdä ennen maaliskuun paritusaikaa.

– Viimeiseen asti tietenkin odotan mitä signaaleja tulee maailmalta, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että vähennän minkkiä ensi kaudella – ja aika monesta suunnasta kuuluu samaa.

Tarhaajat toivovat, että ylituotantoa purettaisiin enemmän siellä, missä tuotantokin on suurempaa. Esimerkiksi Tanska tuottaa 16,5 miljoonaa minkkiä vuodessa, kun Suomessa luku on alle kaksi miljoonaa.

Suomalaisnainen kaapattiin työmatkalla Tunisiassa – nyt hän kertoo Ylelle, kuinka traumat ja kymmenien tuhansien eurojen velat seurasivat häntä vapauteen

3 tuntia 22 min sitten

Ihmiskaappauksesta tulee mieleen kahden kulttuurin avioerolapsi, joka viedään salaa Suomesta toiseen maahan. Ihmiskaupasta tulee mieleen nuori, afrikkalainen nainen, joka houkutellaan hyvän työpaikan varjolla Eurooppaan ja pakotetaan prostituutioon.

Kaappauksesta tai ihmiskaupasta ei tule mieleen koulutettu, kielitaitoinen suomalainen nainen, joka etsii työpaikkaa työministeriön sivuilta.

Marissa Jaakola kertoo tulleensa työnantajansa kaappaamaksi. Hän virui kuukausia nälkiintyneenä, sairaana ja huumattuna eri puolilla Tunisiaa sijaitsevissa asunnoissa ja hotellihuoneissa. Häntä pahoinpideltiin ja hänet raiskattiin. Pako Suomeen onnistui lopulta Jaakolan oman kekseliäisyyden ja muutaman suomalaisen avulla.

Tästä kaikesta nyt kulunut reilu kymmenen vuotta ja on aika kertoa, mitä tapahtui.

– Minulla oli koko ajan tosi suuri halu selvitä. Kun aloin toipua tapahtuneesta, ajattelin, että haluaisin kirjoittaa kirjan, kertoo Marissa Jaakola.

– Olin avustajana Arto Halosen elokuvassa Valkoinen raivo. Pidin paljon elokuvasta ja sen toteutustavasta. Silloin päätin ottaa yhteyttä Artoon ja ehdottaa yhteistyötä.

Arto Halonen on ohjannut sekä draamaelokuvia että dokumentteja. Takaisin valoon on dramatisoitu dokumenttielokuva, joka kertoo Marissa Jaakolan uskomattoman tarinan.Laura Railamaa / Yle

Arto Halonen liikuttui Jaakolan tarinasta. Hän halusi sekä tehdä elokuvan, että auttaa Jaakolaa. Halosella oli hyvät suhteet Like-kustantamoon entisten projektien myötä ja sieltä näytettiin vihreää valoa myös kirjalle. Kustantamo palkkasi Ari Väntäsen avuksi kirjaprojektiin. Takaisin valoon -elokuva ja kirja syntyivät tahoillaan yhtä aikaa yhteistyössä. Elokuvassa Jaakola kuvaa tarinansa vaiheita värien avulla. Aloitetaan keltaisesta.

Keltainen vaihe

Marissa Jaakola oli valmistunut merkonomiksi ja opiskellut venäjää Pietarissa. Vuonna 2007 hän etsi ensimmäistä vakituista työpaikkaa Helsingissä ja lähetti hakemuksen toisensa perään.

Yhteen pyydettiin liittämään mukaan valokuva. Se hieman ihmetytti, mutta paikka lakiasiantoimiston uuden toimipisteen avaajana ja assistenttina kuulosti muuten asialliselta ja kiinnostavalta. Edustavia kuvia löytyi kyllä. Jaakola oli toiminut mallina opintojen ohella.

Työpaikkahaastattelun teki toimiston johtaja. Jaakola nimittää häntä kirjassa Lakimieheksi. Mies puhui suomea hyvin, pienellä korostuksella. Hänen ulkoasunsa, olemuksensa ja puheensa vakuuttivat. Palkkatarjous oli hyvä ja työ alkaisi heti. Mikä parasta, pian Jaakola sai tietää tulleensa valituksi.

Takaisin valoon -elokuvassa Marissa Jaakolaa (edessä) esittää Stella Kylä-Liuhala.Joonas Pulkkanen

Marissa Jaakola pääsi kalustamaan tyylikästä toimistoa World Trade Centeriin kaupungin ydinkeskustaan. WTC vakuutti ettei rakennukseen ole mitättömillä yhtiöillä asiaa. Lakiasiaintoimisto läpäisi seulan.

Jaakola sai palkkansa ajallaan ja muutti omaan kotiin, pois entisen poikaystävänsä Riston asunnosta. Nuori nainen ajatteli elävänsä pelkkää valoa, keltaista.

Sitten tuli eteen ensimmäinen työmatka.

Musta vaihe

Lakimies lähetti Jaakolan ensin Saksaan. Sieltä tämän tuli ostaa auto omalla luottokortillaan. Toisen auton hän osti Sveitsistä.

Genovassa Lakimies liittyi Jaakolan seuraan. He ajoivat autot lauttaan ja matkustivat Tunisiaan. Toimiston oli määrä avata sinne puhelinkeskus Eurooppaa halvempien kustannusten vuoksi.

Jaakola kertoo Lakimiehen huumanneen hänet autossa matkalla majapaikkaan. Seuraavat kuukaudet hän makasi sängyllä milloin hotellissa, milloin yksityiskodeissa, lukkojen takana, huumattuna. Unelmien työpaikka olikin ansa.

– Minulle syötettiin huumaavia aineita ruoan mukana. Niillä haluttiin murtaa sekä mieltä että fysiikkaa, että minun olisi mahdollisimman vaikea pyrkiä sieltä pois, analysoi Marissa Jaakola nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin.

Ihmiskauppa Suomessa

Ihmiskauppa kriminalisoitiin Suomessa vasta vuonna 2004.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä käynnistettiin kaksi vuotta myöhemmin.

Suomessa apua etsii yli 100 uhria vuodessa.

Apua tarjoavat myös järjestöt.

Monet eivät hae apua, sillä pelkäävät pitkiä oikeusprosesseja.

Jotkut uhrit pelkäävät menettävänsä oleskelulupansa tai eivät uskalla paljastaa, ettei heillä ole lupaa.

Rikostutkimusprosessi voi ihmiskauppatapauksessa kestää 5-7 vuotta.

Suomi ei ole vain ihmiskaupan läpikulkumaa.

Uhreina ovat myös suomalaisia ja ihmisiä kaapataan Suomeen.

Apua voi hakea:

https://migri.fi/ihmiskaupan-uhrien-auttamisjarjestelma

https://www.riku.fi/fi/etusivu/

https://pro-tukipiste.fi/ihmiskauppa/

Jaakolalle selvisi, että mies aikoi myydä hänet eteenpäin, mutta kauppa meni mönkään. Huumeet ja Jaakolan tarvitsemien sydänlääkkeiden puute olivat saaneet hänet niin huonoon kuntoon, ettei hänestä ollut enää “myyntiartikkeliksi”.

– Olin aliravittu, sairas ja nestehukassa. Pystyin juuri ja juuri hengissä, enkä olisi kauaa pysynytkään, jos minua ei olisi pelastettu.

– Kyllä siinä oli mukana myös sellaista, että haluaako hän omistaa minut, pitää itsellään jostain järjettömästä syystä.

Myyntiyrityksen jälkeen lakimies päätti ottaa Jaakolasta irti sen minkä sai. Mies pahoinpiteli ja raiskasi Jaakolan useaan kertaan. Lakimies tuntui saavan tyydytystä adrenaliinista, jota väkivalta nostatti. Samoja tunteita hänessä näkyi auton ratissa. Hän kaahasi autolla ylinopeutta ja noudatti liikenteessä omia sääntöjään.

Harmaa voittaa mustan

Kuolemaisillaan olevan Marissa Jaakolan pelastivat lopulta neljä ihmistä. Tietysti mukana oli muitakin, mutta päätyön tekivät Jaakolan äiti, ex-poikaystävä Risto, Tunisian Suomen lähetystön virkailija Päivi sekä erään Jaakolaa vartioineen perheen pieni tyttö.

Tyttö oli ystävystynyt Jaakolan kanssa ja oppinut hieman Suomea. Kun lakimies sairastui kovaan selkäkipuun, Jaakola uskaltautui soittamaan äidilleen. Tyttö pyysi Jaakolan äitiä lähettämään hänelle valokuvan itsestään ja kertoi puhelimessa osoitteen. Sen perusteella Suomen lähetystö lähetti paikalle poliisit, ja kun ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, virkailija-Päivi lähti itse matkaan. Risto lupasi maksaa matka- ja sairaalakulut. Lähetystö ei voinut niitä korvata.

Marissa Jaakola on saanut lisää voimia maalaamisesta. Kuva elokuvasta Takaisin valoon.Joonas Pulkkanen

Marissa Jaakola saapui Suomeen joulukuussa. Hän ei pystynyt kävelemään ja istui pyörätuolissa kesävaatteet yllään.

– Risto toi minulle talvitakin ja talvikengät. Hänen ansiostaan pääsin myös sairaalaan.

– Olen ylpeä suomalaisuudestani ja tämä on kotimaani, mutta kotimaa ei ollutkaan kohdallani hyvinvointi- ja oikeusvaltio.

Jaakolaa ei kohdeltu ihmiskaupan uhrina. Lakimiestä syytettiin omaisuusrikoksista ja hänet velvoitettiin maksamaan autot Jaakolalle. Pahoinpitelyt, vankina pitäminen ja raiskaukset päätettiin käsitellä Tunisiassa, jossa ne olivat tapahtuneet. Tutkinta siellä eteni hitaasti. Lopulta tuli tieto, että lakimies oli kuollut auto-onnettomuudessa.

Häväistylle, sairaalle ja pahoinpidellylle Marissa Jaakolalle jäi elinikäisen trauman lisäksi kymmeniä tuhansia euroja velkaa.

– Velkataakka pitää minut yhä kiinni menneessä. Se tuntuu todella väärältä kaiken kokemani jälkeen, Jaakola sanoo.

Punainen valtaa alaa

Elokuvalta kuulostavat tapahtumat ovat muuttuneet elokuvaksi.

Takaisin valoon -elokuva on dramatisoitu dokumentti. Siinä asianosaiset kuvailevat tapahtumia omalta kantiltaan. Kuvissa liikutaan näyttelijöiden matkassa Suomesta Tunisiaan. Tunisiassa näyttelijät ja kuvausryhmä olivat paikallisia.

– Mietin, mitä siellä mahdetaan ajatella, kun tulen tällaisen aiheen kanssa, ohjaaja Arto Halonen kertoo.

– Kuvausryhmä ja avustajamme olivat kuitenkin asialle hyvin myötämielisiä. He sanoivat, että tällainen maa tämä on. Ja, että lakimiehen kaltaisia ihmisiä on valitettavasti olemassa. Kaikkialla.

Takaisin valoon nähdään elokuvateattereissa 19.10. lähtien.Laura Railamaa / Yle

Marissa Jaakola on pyrkinyt toipumaan parhaansa mukaan. Hän on saanut lapsen ja jatkaa elämäänsä. Hän ei halua katkeroitua ja on antanut rakkauden ottaa vallan. Rakkauden väri on punainen.

Jaakola halusi kertoa tarinansa auttaakseen muita samankaltaisia asioita kokeneita. Ja varoittaakseen, näinkin voi tavalliselle suomalaiselle käydä.

Suomi ei ole irrallinen turvasaareke ihmiskaupassa, vaan sitä tapahtuu myös täällä.

– Minua on syyllistetty. Kysytty, miksi otit sen työpaikan. Se on vähän sama, kun avioeron jälkeen kysyttäisi, miksi otit sen miehen tai naisen. Olisit ottanut naapurin Pertin tai Annan.

– Se on varmaan jokin itsesuojelumekanismi. Ei haluta ajatella, että tällaista tapahtuu Suomessa. Ei hyväksytä sitä.

Samoin ajateltiin virallisessakin Suomessa pitkään. Ihmiskauppa kriminalisoitiin vuonna 2004. Vasta sen jälkeen käynnistyi ihmiskaupan vastainen työ ja uhrien auttaminen.

Uutuuskirja sanoittajamestari Junnu Vainiosta kirvoitti vihaista palautetta tekijöille: "Emme lähteneet ilkeyttämme tekemään legendasta likaista"

3 tuntia 31 min sitten
Tästä on kyse
  • Sanoittajamestari Juha Vainiosta julkaistiin 10. lokakuuta uusi elämäkerta.
  • Tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson kirjassa artistit, ystävät ja perheenjäsenet kertovat avoimesti myös Vainion elämän nurjista puolista.
  • Kirjan vuoksi tekijät ovat saaneet palautetta muun muassa siitä, että he olisivat tahallaan vetäneet suuren suomalaisen lokaan.

Uutuuskirja sanoittajamestari Juha "Junnu" Vainiosta ei ole istunut kaikkien pirtaan. Uusi elämäkerta piirtää raadollisen kuvan sanataiteilijasta alkoholismin, perheväkivallan ja uskottomuuden kautta.

Kirjan tehneiden tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson mukaan kipakkaakin palautetta on tullut sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestein.

Kirja on herättänyt ihmetystä myös Vainion lapsissa. Musiikkimies Ilkka "Ile" Vainio kertoi Ilta-Sanomille, ettei tunnista miestä, jota kirjassa kuvaillaan väkivaltaiseksi. Vainion mukaan kirja antaa väärän käsityksen isästä, jonka hän muistaa rakastavana ja kannustavana.

Ilta-Sanomien mukaan tekijöiden on myös väitetty laittaneen sanoja kirjaa varten haastateltujen suuhun.

Muistoja ja tarinoita kirjaan ovat kertoneet artistit, ystävät ja perheenjäsenet. Kaikki tarinat eivät ole kauniita.

Esimerkiksi Juha Vainion entinen vaimo Taina Vainio kertoo vaikeista vuosista Juhan kanssa, pahoinpitelyistä ja riidoista. Toisaalta Taina Vainio kertoo myös, että he viettivät myös ihan tavallista perhe-elämää.

Legendaa ei haluttu vetää lokaan

Tekijät puolustavat viime viikolla julkaistua Sellaista elämä on -teostaan.

Pietiläisen mukaan tekijäkaksikon alkuperäinen ajatus oli tehdä fanikirja. Haastatteluvaiheessa saadut tiedot ja tarinat muuttivat suunnan.

– Jos joku ajattelee, että lähdimme ilkeyttämme tekemään legendasta likaista, on väärässä. Tehdessämme haastatteluja, alkoi kuitenkin esiin tulla tietoja, joita emme ennen Junnusta tienneet, emme olleet ennen kuulleet. Olisimme voineet jättää noin puolet haastatteluissa olleista asioista pois, mutta mikä järki siinä olisi ollut, Petri Pietiläinen sanoo nyt.

– Tämä kirja rehellisyydessään ja raadollisuudessaan tekee ihmisen.

Huomion ja palautteen määrä osittain yllätti tekijäkaksikon.

– Aika rajuakin palautetta tuli välillä, kiittävää, mutta kriittistäkin. Se yllätti, että kaikki olivat niin valtavan kiinnostuneita. Juha Vainio on niin valtavan merkittävä Suomessa, Pietiläinen sanoo.

Kymmeniä haastateltavia

Pietiläisen ja Metson toimittama elämäkerta julkaistiin viikko sitten näyttävästi.

Tiedotustilaisuudet järjestettiin sekä Kotkassa että Helsingissä, tekijät istuivat aamu-TV:n sohvallaja eri mediat kirjoittivat otsikoita esimerkiksi Vainion päihteiden käytöstä.

Junnun 80-vuotisjuhlavuonna julkaistua kirjaa varten haastateltiin kymmeniä ihmisiä.

Kirjan tekovaiheessa 25 haastateltavan joukko kasvoi kymmenillä, kun kävi selväksi, että edellinen vuonna 1998 ilmestynyt Reijo Ikävalkon kirjoittama Junnu – täyttä elämää – Kotkan poikii ilman siipii oli siloteltu ja sensuroitu.

Haastattelujen lisäksi kaksikko kaiveli myös arkistoja ja lehtileikkeitä sekä perhealbumeja. Niiden lisäksi kuvia löytyi myös kansalliskirjastosta.

– Mitään ei ole sävelletty itse. Tarinaa on tullut, ja ne laitettiin kirjaan, Juha Metso sanoo.

Kotkalainen laulaja ja sanoittaja Juha "Junnu" Vainio kirjoitti uransa aikana sanat noin 2500 lauluun.

Totuus useiden tarinoiden summa

Kirjassa ei peitellä sitä, että alkoholi virtasi tiettynä aikakautena Juha Vainion elämässä. Ryyppääminen vaikutti luonnollisesti myös työntekoon.

Elämäkerrassa viihdetaiteilija Danny muistelee noita aikoja: "Monesti studiossa odotettiin turhaan sovittuja tekstejä saapuvaksi. Hyvät ystävät tulivat avuksi, eivätkä tekstintekijän maine ja työtehtävät menneet karille. Jaakko Salo tunsi Juhan tyylin ja ajatukset. Salon tekstit olivat niin lähellä Juhan laatutasoa, ettei niistä erota, mitkä teksteistä ovat Juhan ja mitkä Jaakon tekemiä."

Yksi rajuimmista kirjan kuvista näyttää, miten Juha Vainio juo viinaa lasten retkellä Suomenlinnassa.

– Ihmiset kertoivat rankkojakin asioita. Keitä me olemme sensuroimaan niitä? Pietiläinen kysyy.

Hänen mukaansa Junnun elämään liittyvistä tilanteista kolme tai neljäkin eri ihmistä saattoivat kertoa omanlaisensa tarinan. Totuus on kirjailijan mukaan todennäköisesti jossain näiden välissä.

– Kaikki on laitettu kontekstiin. Se kenties järkyttää osaa haastatelluista, jos he mielestään ovat kertoneet kaunista ja hyvää. Joku toinen on sanonut jotain rumempaa. Sitten järkytytään, että miten tämä nyt näin. Haastateltavat kuitenkin tiesivät, että haastattelemme useita ihmisiä, Pietiläinen sanoo.

Jokainen oppilas liikkuu tunnin joka päivä – katso palkitun koulun vinkit, miten koululaiset saa liikkumaan

3 tuntia 51 min sitten

Heinolalainen Jyrängön koulu on voittanut eurooppalaisten koulujen liikuntapalkinnon. Koulun edustajat pokkasivat EU-komission jakaman Be active -palkinnon keskiviikkona Sofiassa Bulgariassa.

Koululla on liikuttu ja tehty liikuntakasvatusta aktiivisesti jo vuodesta 2005. Koulu on ollut alusta pitäen mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Nyt verkostoon kuuluu jo yli 2 000 peruskoulua.

– Liikunta on osa koulupäivämme arkea koulumatkoilla ja välitunneilla. Meillä on luokissa esimerkiksi sähköpöytiä ja jumppapalloja, jotka kuuluvat toiminnalliseen opetukseen, Jyrängön koulun rehtori Kimmo Nykänen kertoo.

Miten oppilaat saadaan liikkumaan koko päivän?

Jyrängön koulun tavoite on saada jokainen lapsi liikkumaan vähintään tunnin jokaisena koulupäivänä. Miten se onnistuu? Koulu antaa kolme vinkkiä myös muille opinahjoille.

1) Liikuntaa koulupäivän rakenteeseen

Jyrängön koulussa on kaksi pidempää välituntia. Aamupäivällä välitunti kestää 25 minuuttia ja puolen päivän aikaan 40 minuuttia. Se mahdollistaa, että lapsilla on aikaa leikkiä, liikkua ja pitää kerhoja pitkillä välitunneilla.

Koulussa on mahdollisuus myös sisäliikuntaan välitunneilla. Talvikaudella muutama luokka saa vuorollaan viettää välitunnit halutessaan liikuntasalissa. Vertaisohjaajat eli 4–6 -luokkalaiset välkkärilapset ohjaavat toimintaa välitunneilla, jotta koko porukka saadaan yhdessä leikkimään.

Kaikille lapsille on tavoitteena löytää mielekästä tekemistä, jotta liikkuminen ei ole pakkopullaa.

2) Oppilaat mukaan suunnitteluun

Kun Jyrängön koulussa mietitään uusia toimintatapoja tai välinehankintoja, oppilaat otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Lapset ovat siis mukana ideoimassa – ja saavat myös antaa palautetta, jos jokin ei toimikaan.

3) Liikuntaa myös oppitunneille

Koululla pyritään istumaan pulpetin takana mahdollisimman vähän. Lisäämällä toimintaa myös oppitunneille, saadaan aktiivisia minuutteja pitkin päivää, sanoo rehtori Nykänen.

– Esimerkiksi 3.-luokkalaisten kertotauluun voidaan ottaa liike mukaan ja etsiä tietoa käytävältä. Liikunta otetaan hyödyksi monella tavalla, sanoo luokanopettaja Petra Ylönen.

"Kynnys nettikirjoittelua koskevien syytteiden nostamiseen voi madaltua" – Viestintäoikeuden tutkija pitää Janitskinin tuomiota rankkana

4 tuntia 28 s sitten

Miten se nettiin kirjoittavaa suomalaista liikuttaa, jos törkyä levittäneen sivuston keulahahmo tuomitaan vankeuteen? Yle kysyi asiaa sananvapauskysymyksiin perehtyneeltä tutkijalta.

MV-sivuston perustanut Ilja Janitskin tuomittiin torstaina Helsingin käräjäoikeudessa yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Oikeus katsoi useiden MV-lehden julkaisemien kirjoitusten sisältäneen valheellisia tietoja ja halventavia vihjauksia.

Suitsiiko käräjäoikeuden päätös ihmisten tapoja kirjoittaa esimerkiksi somessa, viestintäoikeuden tutkija Riku Neuvonen?

Tuomio ei vaikuta tavallisen kirjoittajan vastuuseen, sillä ensisijaisesti jokainen itse vastaa omista kirjoituksistaan.

Toki torstain tuomio voi olla kaikille muistutus siitä, että internet ja sosiaalinen media eivät ole laeista ja vastuista vapaita saarekkeita.

Janitskinin tapaus tulee varmasti MV-lehden piirien tietoon nyt paremmin kuin jonkin yksittäisen kirjoittajan teot tai niiden seuraukset, koska tapaus saa niin paljon julkisuutta. Mutta tuomion hillitsevää vaikutusta en osaa arvioida.

Kuinka tehokkaita keinoja viranomaisilla on olemassa esimerkiksi somekirjoitteluun puuttumiseen?

Viranomaiset eivät voi valvoa kaikkien kirjoittelua. Siksi pitää tehdä rikosilmoituksia.

Esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan viranomaiset todennäköisesti saavat tietää kansalaisen tekemän ilmoituksen kautta. Ei noita kirjoituksia muutoin valvota.

Kunnianloukkauksenkin kohdalla pitäisi itse tehdä rikosilmoitus, siis sen, jonka kunniaa on loukattu. Aloitteen pitää tulla kohteelta.

Törkeimmissä tapauksissa poliisi ja syyttäjä voivat aloittaa tutkimisen omasta aloitteestaan.

Missä määrin MV-sivuston oikeusjuttu vaikuttaa sananvapauslain tulkintaan jatkossa, kun esimerkiksi muita somesolvauksia puidaan käräjillä?

Kynnys nettikirjoittelua koskevien syytteiden nostamiseen Suomessa voi tästä johtuen madaltua.

Luultavasti tapaus jatkuu kuitenkin käräjäoikeutta korkeammissa oikeusasteissa. Joten vasta noiden päätösten jälkeen voimme nähdä, miten ne vaikuttavat tuomioihin jatkossa.

Sananvapauskysymyksiin perehtynyt oikeustieteen tohtori Riku NeuvonenJenni Toivonen / Tampereen yliopisto

Entä vaikutukset mediaa koskevaan kirjoitteluun?

Toimittajiin liittyen tällä käräjäoikeuden tuomiolla voi olla arvoa ennakkotapauksena.

Oikeushan katsoo, että tässä Johan Bäckman on tietoisesti pyrkinyt häiritsemään toimittaja Jessikka Aron työtä ja joukkoistanut tätä häirintää. Tuomiossa puhuttiin Aroon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta.

Sellaiseen voisivat syyttäjä ja poliisi tarttua oma-aloitteisesti. Mutta esimerkiksi turkulaisen toimittajan Rebekka Härkösen kohdalla viranomaiset eivät lähteneet tutkimaan häirintää.

Bäckmanin tuomio voi vaikuttaa jatkossa median edustajiin liittyviin oikeusjuttuihin, tutkija Riku Neuvonen arvioi.

Miten kommentoit Ilja Janitskinin saamaa tuomiota?

Ehdoton tuomio kuulostaa aika rankalta. Se on käytännössä nykyisen rangaistusasteikon yläpäästä.

Samantyyppisissä tapauksissa on usein tuomittu sakkoihin, korvauksiin tai rajatapauksissa ehdolliseen vankeuteen. Joku muu tekijä saisi siis luultavasti sakkoa, mutta tässä painaa kokonaisarvio toistuvasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta.

Mitä vihakirjoittelulle Suomessa kuuluu?

Vihapuhe tuntuu olevan tasoittumassa, kun on levinnyt tietoisuus siitä, ettei netti olekaan mikään villi länsi. Aivan kuin meno olisi siistiytynyt.

Firmat ja palstojen moderaattorit ovat ottaneet valvontaa omiin käsiinsä.

Toisaalta vaikutelmani voi johtua siitä, että laajimmat keskustelut ovat menneet johonkin pinnan alle.

Keskustelu valeuutisista ja totuudenjälkeisestä ajasta käy Yhdysvalloissa käsi kädessä solvaamisen ja törkeän kirjoittelun kanssa.

Suomessakin yleistynyt perinteisten uutisten ja tutkitun tiedon kyseenalaistaminen ei ole tutkija Riku Neuvosen mielestä kuitenkaan lisännyt sananvapauden rajojen rikkomista täällä.

Lue lisää:

Ilja Janitskinille ehdoton vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomio MV-jutussa – syyttäjä tyytyväinen poikkeuksellisen ankaraan rangaistukseen

Rikosoikeuden professori: MV-jutun tuomiot ankaria ja merkittäviä – "Somessakin pitää olla ihmisiksi"

Oikeudesta ratkaisu tänään: Passitetaanko Ilja Janitskin vankilaan vai kaatuvatko syytteet loukkaavasta nettikirjoittelusta?

Syyttäjä vaatii Janitskinille ehdotonta vankeusrangaistusta – MV-jutussa puidaan toimittajan työn estämistä sekä vihamielisen informaatiovaikuttamisen rajoja

Syyttäjä luki lisää syytteitä MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille: törkeä kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikoksia ja laiton uhkaus

Johan Bäckman kiistää Ylen toimittajan vainoamisen – hänen mukaansa kyse oli "leikkisästä nokittelusta"

Rikosoikeuden professori Janitskinin oikeudenkäynnistä: "Sananvapaus on tärkeä arvo, mutta sille on myös tiettyjä oikeudellisia rajoituksia"

Oikeudenkäynti Ilja Janitskinia vastaan alkoi käräjäoikeudessa – MV-sivuston perustaja pysyy yhä vangittuna

Ilja Janitskinin käräjät alkavat syytteillä törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Oikeuden puntarissa on härskiyden määrä

Kiina lähettää avaruuteen valosatelliitin – kuuhun verrattuna 8-kertainen valaisuvoima korvaa miljoonakaupungin katuvalot

4 tuntia 11 min sitten

Kiinan keskiosassa sijaitseva Chengdun kaupunki aikoo kahden vuoden kuluttua lähettää taivaalle satelliitin, joka heijastaa maahan auringonvaloa.

Asiasta kertoi Chengdun avaruusteknologian ja mikroelektroniikan instituutin johtaja Wu Chunfeng kaupungissa järjestetyillä yrittäjyys- ja innovaatiomessuilla.

Wun mukaan hanketta on valmisteltu jo usean vuoden ajan, mutta nyt teknologia on kehittynyt riittävästi, että idea voidaan toteuttaa.

Valosatelliitin valaisuvoima olisi jopa kahdeksankertainen kuuhun verrattuna. Valovoima riittäisi valaisemaan kaupungin niin kirkkaasti, että katuvalot voitaisiin poistaa. Näin kaupunki säästäisi paljon sähkö- ja huoltokuluissa.

Satelliitti voisi valaista 10 - 80 kilometriä laajan alueen ja valaistun alueen laajuutta voitaisiin säädellä.

Eräät asiantuntijat ovat esittäneet huolen, että yöllisen pimeyden poistuminen haittaisi luonnonvaraisia eläimiä.

Satelliittihankeen suunnittelijat sanovat, ettei pimeys poistuisi täysin. Satelliitin lähettämä valo vastaisi iltahämärää.

Chengdussa on arviolta 11 miljoonaa asukasta.

Asiasta kertoo muiden muassa Kiinan valtiollinen Kansan päivälehti.

Ulkoministeri Mike Pompeo: Yhdysvallat antaa Saudi-Arabialle muutaman päivän aikaa toimittajatutkinnassa

4 tuntia 32 min sitten

Ulkoministeri Mike Pompeo sanoo Yhdysvaltojen antavan Saudi-Arabialle 'muutaman päivän lisäaikaa' , ja odottaa saudien selvittävän runsaat kaksi viikkoa sitten kadonneen sauditoimittaja Jamal Khashoggin katoamiseen johtaneet asiat.

Pompeon mukaan Saudi-Arabia on luvannut antaa kattavan selvityksen tapahtuneesta.

Ulkoministeri Pompeo on juuri palannut takaisin Washingtoniin ja informoinut presidentti Donald Trumpia Saudeihin ja Turkkiin suuntautuneelta matkaltaan.

Pompeon mukaan Turkin presidentti Recep Tayip Erdogan pyysi Yhdysvaltoja odottamaan Turkin viranomaisten tutkinnan tuloksia. Turkin viranomaiset sanovat pitävänsä hallussaan todisteita siitä, että toimittaja Khashoggi surmattiin raa´asti Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa lokakuun 2. päivä.

Ulkoministeri Pompeo muistutti lyhyesti, että Yhdysvalloilla ja Saudi-Arabialla on pitkä ja likeinen liittolaissuhde, ja sen painoarvo on myös pidettävä mielessä.

Kadonneen sauditoimittajan Jamal Khashoggin viimeinen viesti: "Arabimaailma on luonut itselleen rautaesiripun"

4 tuntia 37 min sitten

'Arabit elävät valtioissa, joissa he ovat joko tietämättömiä tai harhaanjohdettuja. Heidän käsityksiään muokkaa valtiojohtoinen tulkinta asioista. Vaikka monet eivät niihin usko, he ovat kuitenkin väärien tietojen uhreja. Surullista – tämä ei tule muuttumaan.'

Toimittaja Jamal Khashoggi kirjoitti Washington Postille yhteenvedon arabimaiden olemattomasta sananvapaudesta hetki ennen katoamistaan. Lehti sai kolumnin käsiteltäväkseen lokakuun 1. päivänä ja seuraavana päivänä Khashoggi katosi Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa. Turkki on vakuuttunut, että mies tapettiin siellä äärimmäisen julmasti.

Jamal Khashoggin viimeinen kirjoitus Washington Post- lehdessä.Washington Post

Khashoggi kirjoittaa kolumninsa alussa, kuinka hän tutki Freedom Housen –lehdistönvapausraporttia tältä vuodelta. Sen mukaan ainoa vapaa arabimaailman media löytyy Tunisiasta.

Jordanian, Marokon ja Kuwaitin mediat ovat osittain vapaita ja loppujen arabivaltioiden ei ole.

Khashoggi muistelee, kuinka arabimaailmaan levisi toivo yhteiskunnan avautumisesta keväällä 2011. Innostus jäi lyhytaikaiseksi ja monissa valtioissa otteet kiristyivät jopa aiempaa tiukemmiksi.

Samanlainen toivonkipinä syttyi myös internetin leviämisen myötä, Khashoggi jatkaa. Arabitoimittajat uskoivat, että internet vapauttaisi heidät sensuurista, johon painettu media oli pakotettu. Tämäkään ei ole onnistunut. Hallitukset ovat pystyneet rajoittamaan netin käyttöä ja hankaloittaneet eri julkaisujen tulonmuodostusta.

Laajasti arabimediaa seuraavana toimittajana Khashoggi on havainnut, että osittain vapaidenkin arabimaiden media keskittyy kirjoittamaan kotimaidensa tapahtumista.

Ne eivät juuri anna sijaa muiden arabimaiden uutisille. Näin lukijat eivät saa vertailukohtia eivätkä kykene arvioimaan johtajiensa päätösten seurauksia.

Tätä kaikkea Khashoggi kutsuu arabimaiden omaksi versioksi rautaesiripusta.

Hän esittää, että arabimaat tarvitsisivat monikansallisen, arabiankielisen julkaisualustan. Se toimisi hallituksista erillään ja ilman vihapropagandaa. Se olisi avoin kaikille arabeille, jotka haluaisivat kirjoittaa yhteiskunnallisista ongelmistaan.

Kolumnin loppuosassa Jamal Khashoggi kiittää Washington Postia siitä, että se antaa hänelle mahdollisuuden ilmaista itseään.

Yli kaksi viikkoa Khashoggin katoamisen jälkeen tämä kappale on kuin hyvästijättö – aivan kuin hän tolisi tiennyt, että kirjoitus saattaa jäädä hänen viimeisekseen.

Khashoggi varoitti Trumpista

Torstain pääkirjoituksessaan Washington Post kirjoittaa, että Jamal Khashoggin ura sai dramaattiseen käänteen vuonna 2016, kun hän varoitti Saudi-Arabian kuningashuonetta ylenpalttisesta Donald Trumpin ihannoimisesta. Vuoden lopussa Trump voitti presidentinvaalit.

Khashoggin kolumnit saudiomisteisessa arabiankielisessä Al Hayat –sanomalehdessä lopetettiin. Hänet pakotettiin luopumaan Twitterin käytöstä.

Turvallisuussyistä Khashoggi päätti vetäytyä julkisuudesta puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin.

Washington Post toteaa myös pääkirjoituksessaan, että Jamal Khashoggin ura oli poikkeuksellinen.

Hän ei ollut kumouksellinen eikä halunnut kaataa Saudi-Arabian hallintoa. Hän halusi demokratisoida sitä.

Khashoggi oli vallan ytimessä. Hänellä oli useita merkittäviä tehtäviä. Hän toimi muun muassa Saudi-Arabian Yhdysvaltain suurlähettilään neuvonantajana.

Mutta ennen kaikkea hän oli journalisti.

Ulkoministeri Mike Pompeo: Yhdysvallat antaa Saudi-Arabialle muutaman päivän aikaa toimittajatutkinnassa

Journalistin katoaminen nosti valokeilaan Trumpin saudibisnekset jahtikaupoista luksusasuntoihin – Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian erityissuhteella on pitkä tausta

15 000 asukkaan pikkukaupunki porskuttaa keskellä ei mitään, kun samaan aikaan moni muu tekee kuolemaa – näin syntyi Ylivieskan ihme

4 tuntia 57 min sitten

– Tilanne on katastrofaalinen.

Savonlinnan Opiskelija-asuntojen toimitusjohtaja Hannu Kurki kuvaa tilannetta tyhjillään olevan kerrostalon pihalla.

Savonlinna elää ensimmäistä syksyä ilman opettajankoulutuslaitosta. Noin 900 opiskelijaa ja päälle parisensataa henkilökunnan jäsentä on siirtynyt Joensuuhun.

Opiskelija-asunnoissa on tyhjillään 700 paikkaa. Kahdeksan kerrostaloa laitetaan peruslämmölle talven ajaksi. Kaupunki on purkanut kesän aikana jo viisi kaupungin vuokrakerrostaloa ja kuutisen rivitaloa.

Asukkaita asuntoihin löydy.

– Kaupunki kuolee, sanoo Pasi Herranen Savonlinnan keskustassa.

Ympärillä on lukuisia tyhjiä liikehuoneistoja. Kaupunki on arvioinut menettävänsä 12–13 miljoonan euron verran ostovoimaa vuositasolla opettajankoulutuksen siirron vuoksi.

Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron arvio Savonlinnasta on karu.

– Savonlinnan muutos on ollut yksi rajuimmista mitä on ollut seutukaupungeissa.

AOP / Yle Uutisgrafiikka

Seutukaupungit ovat kovin erilaisia. Suurempia ja pienempiä, surkastuvia ja kasvavia. Etelä-Savon Savonlinna kuuluu ensin mainittuihin: se on suuri surkastuva seutukaupunki.

Pohjois-Pohjanmaan eteläkärjessä sijaitseva Ylivieska puolestaan on seutukaupunkien menestyjä. Puhutaan Ylivieskan ihmeestä.

Reilun 15 000 asukkaan Ylivieskan väkimäärä on kasvanut pitkään ja kasvun ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa yli 18 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

Kaupungin työpaikat ovat viime vuosina lisääntyneet niin yksityissektorilla kuin julkisella puolellakin. Asuntoja rakennetaan ja uusi koulurakennus nousee kaupunkiin lähivuosina.

Kuten kaikilla Suomen kunnilla ja kaupungeilla, Ylivieskallakin on pulmansa. Sen velkataakka nousee lähivuosina. Kun vertaillaan muihin seutukaupunkeihin, Ylivieskalla menee kuitenkin erittäin hyvin.

Mistä Ylivieskan ihme syntyy?

Rumasti sanottuna Ylivieska on keskellä ei-mitään. Miksi ihmeessä se kasvaa?

Hiukan ristiriitaisesti sijainti kaukana suuremmista kaupungeista auttaa kaupunkia. Sen kauppa- ja palvelukeskittymä vetää asiakkaita ympäryskunnista.

Vasta hiljattain työnsä aloittaneen kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kiittelee alueen yrittäjiä. Hän nostaa esiin erityisesti yhden, hyvin ristiriitaisen, hahmon.

– On ollut onni, että meillä on ollut yrittäjiä ja elinkeinoelämän toimijoita, jotka ovat rohkeasti laajentaneet yrityksiä. Vuonna 2003 kevättalvella Kärkkäinen avasi uuden markettinsa Savarin alueelle. Siitä lähtien meidän väkiluku on ollut kasvussa, Sorvisto sanoo.

Sorvisto viittaa Kärkkäisen tavaratalo-ketjuun, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on ollut julkisuudessa viime vuosina runsaasti.

Kärkkäinen on muun muassa saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Monet yritykset ovat boikotoineet tavarataloketjua.

Ylivieskaa hän on kuitenkin vaurastuttanut. Hänen perustamansa tavaratalon ympärille on vuosien varrella melkoinen vähittäiskaupan keskus.

Opiskelijoita Centrian Ylivieskan kampuksella.Yle Korkeakouluilla on väliä

Yliopiston vetäytyminen Savonlinnasta oli kaupungille turmiollista. Ylivieskassa ei ole yliopistoa, mutta ammattikorkeakoulu Centrian kampus on.

Se on kaupungille äärimmäisen tärkeä. Nuoret tuntuvat pysyvän paikkakunnalla hyvin, vaikka Oulun houkutus on vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä.

Ylivieskassa syntynyt ja kasvanut stand up -koomikko Iikka Kivi kuuluu niihin, jotka lähtivät Ouluun. Hän kehuu kaupungin kulttuuritarjontaa ja ilmapiiriä virkeäksi.

– Nyt ollaan kuitenkin Pohjanmaalla, pitää olla sen suhteen realistinen: tämä on junttialuetta Suomessa. Täällä se ei kuitenkaan sillä tavalla näy. Luulen, että se voi johtua siitä, että täällä on ammattikorkeakoulu. Se kerää jonkun verran ihmisiä eri puolilta Suomea, Kivi pohtii pilke silmäkulmassa.

Centrian suurin omistaja on Kokkolan kaupunki. Lisäksi Centria toimii Pietarsaaressa. Jos syystä tai toisesta ammattikorkeakoulu keskittäisi toimintaansa ja vetäytyisi kaupungista, se olisi Ylivieskalle iso isku.

Seutukaupunkeja on Savonlinnan ja Ylivieskan lisäksi 53 kappaletta. Voit tutustua seutukaupunkeihin, niiden elinvoimaisuuteen ja taloudellisiin tilanteisiin vaikkapa Timo Aron ja Susanna Haanpään T55-Seutukaupunkianalyysin avulla.

Lahdessa poliiseja kohti ampunut tuomittiin reiluksi kahdeksi vuodeksi vankilaan

4 tuntia 57 min sitten

Lahden keskustassa kesäkuussa ammuskellut mies sai reilun kahden vuoden vankeustuomion. Parikymppinen mies tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa törkeästä pahoinpitelystä ja kahdesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta kahdeksi vuodeksi ja 4 kuukaudeksi vankeuteen.

Välikohtauksen aluksi mies ampui toista miestä jalkaan Malskin alueella Lahdessa. Pakomatkan jälkeen mies yritti ampua kahta poliisia piiritystilanteessa. Syyttäjä vaati miehelle 11 vuotta vankeutta kahdesta murhan yrityksestä ja yhdestä tapon yrityksestä, mutta oikeus antoi lievemmän tuomion. Tuomio lieveni, koska oikeus katsoi, ettei miehellä ollut tarkoituksena surmata ketään, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Mies myönsi ampuneensa hallussaan olleilla aseilla. Hänet tuomittiin myös lievästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta, koska hänellä oli luvattomasti hallussaan kaksi pistoolia.

Mies velvoitetaan korvaamaan kolmelle uhrille yleensä reilut 7 000 euroa.

Miehellä oli väkivalta- ja huumerikostaustaa jo ennen kesäkuun ampumistapausta.

Pienoisautojen MM-kisoissa ajetaan 45 metriä pitkällä teknisesti haastavalla radalla – suomalainen huippukuski: "Tässäkin moottoriurheilulajissa on kuljettajalla erittäin suuri osuus"

5 tuntia 28 s sitten

Mustasaaressa Pohjanmaalla kilpaillaan pienoisautojen maailmanmestaruuksista. Puhutaan myös skaala- tai ura-autoista, ehkä tuttavallisimmin autorata-autoista. Kisat kestävät harjoituksineen lähes pari viikkoa.

Toisistaan ottaa mittaa 144 maailman parasta kuljettajaa neljässä eri MM-luokassa. Kilpailun valmistelu radan rakentamisineen on vienyt harrastajaporukalta pari vuotta.

– Työntäyteinen vajaa kaksi vuotta on ollut. Radan rakensimme itse, eikä sekään pieni urakka ollut. Radalla on kahdeksan kaistaa ja pituutta 45 metriä. Tunteja emme ole laskeneet, nauraa kisojen järjestelyvastaava Tuomo Iso-Aho.

Osa skaala-autoista muistuttaa oikeaa Formula 1 -autoa.Tuomo Rintamaa / Yle

Lajin kansainvälisen kattojärjestön ISRA:n puheenjohtaja uusiseelantilainen Chris Radisich on tyytyväinen rataan.

– Rata on hyvin tekninen. Halusimme MM-kilpailuihin radan, joka koettelee kilpailijoita. Radalla on paljon vaikeita kohtia ja sillä on vaikeaa ajaa lujaa, mutta se tuo kilpailjoista parhaat puolet esiin.

Kisojen jälkeen rata siirretään Vaasan seurakunnan nuorisotiloihin Huutoniemen kirkkoon, jossa harrastajatkin pääsevät treenaamaan lajia.

Maailmanmestari haluaa ajaa kovaa turvallisesti

Vaasalainen Matti Fyhr on pienoisautoilun 12-kertainen maailmanmestari. Mustasaaren MM-kisoista Fyhrillä on jo hopeamitali Production-24 Team Racessa. Pienoisautoilussa menestyminen vaatii hyvän auton ja taitavan kuljettajan.

Matti Fyhr on pienoisautoilun 12 kertainen maailmanmestari.Tuomo Rintamaa / Yle

– Kun ajetaan maailman huipulla, autot ovat suht lähellä toisiaan. Tässäkin moottoriurheilulajissa on kuljettajalla erittäin suuri osuus. Huono kuljettaja ei voita hyvällä autolla, mutta hyväkään kuljettaja ei voita huonolla autolla, Fyhr sanoo.

Moottoriurheilukipinä Fyhrillä syttyi jokamiesluokkaa ja rallia seuratessa.

– Lajin pariin veti tarve ajaa lujaa, halu saada harrastaa autourheilua mahdollisimman halvalla ja turvallisella tavalla. Tämä vie kaiken vapaa-ajan ja ehkä vähän ylikin, Fyhr nauraa.

Kilpailupaikkana toimii mustasaarelaishotellin kellari, johon on radan lisäksi rakennettu varikkotilat. Kuljettajat rakentavat ja säätävät autojaan pöydissä vieri vieressä.

Moottorin rakentaminen on tarkkaa puuhaa.Tuomo Rintamaa / Yle

– Pitkäjänteisyyttä vaatii se, että jaksaa keskittyä kilpailussa auton ajamiseen 40 minuuttia. Kuljettajat rakentavat autonsa yleensä itse, joten tarvitaan teknistä tietämystä ja taitoa. Auto pitää pystyä rakentamaan itselle sopivaksi. Lisäksi täytyy olla kontakteja, jotta voi hankkia tarvittavia osia, Fyhr sanoo.

Vaikka pienoisautoilu voi olla muihin moottoriurheilulajeihin verrattuna halpa, rahalla voi saada menestystä.

– Paksusta lompakosta ei tässäkään lajissa olisi haittaa, täälläkin on esimerkkejä siitä, että jos on budjetti kunnossa pääsee pitkälle. Mutta kyllä tämä on moottoriurheilulajeista halvimmasta ja turvallisimmasta päästä, Fyhr vakuuttaa.

Ruotsalainen Natasha Crown kasvattaa maailman suurinta pyllyä hyvinvointinsa uhalla – ”Rakastan venäläistä rulettia, enkä halua olla tavallinen”

5 tuntia 28 s sitten

Viisitoista purkkia.

Ruotsalainen tosi-tv-tähti Natasha Crown on väittänyt syövänsä sen verran hasselpähkinälevite Nutellaa kuukaudessa. Pelkästään 100 grammaa levitettä sisältää 577 kilokaloria ja 55,9 grammaa sokeria. Peruspurkki painaa puoli kiloa.

Jutut hänestä ovat kerrasta toiseen iltapäivälehtien luetuimpia, Instagram-seuraajia hänellä on lähes 200 000 ja hän vierailee amerikkalaisissa sekä brittiläisissä keskusteluohjelmissa kertomassa tarinaansa: hän haluaa maailman isoimman pyllyn.

Miksi 24-vuotias ihminen suunnittelee neljättä brasilialaista pyllynkohotusleikkausta hyvinvointinsa uhalla?

Mikään ei riitä?

Päivää ennen kuvauksia Natasha ja hänen managerinsa peruvat osallistumisensa. He vetoavat siihen, että heillä on huonoja kokemuksia kuvausryhmistä. Saan sähköpostin iltaa ennen lentoani: Perumme osallistumisemme. Kiitos.

Kuvaajani on tuntia aiemmin astunut Ruotsin-laivalle ja on syömässä iltabuffetissa. Lentoni Göteborgiin lähtee aamupäivällä. Tilanne on mahdoton. Kiihkeä sähköpostiviestittely tuottaa kuitenkin tulosta – peruminen on peruttu.

Natasha Crown, 24.Yle: Juha Tuominen

Kaikki menee suhteellisen hyvin, vaikka vaikeuksia on. Natasha kertoo, että hänen asunnossaan on vesivahinko, mikä estää siellä kuvaamisen. Kun sitten pohdimme kuvauspaikkoja, jotka liittyvät Natashan menneisyyteen, vastaus on hämmentävä: ei niitä ole. Kuvaamme lopulta hotellissa, kiinalaisessa ravintolassa, kauppakeskuksessa ja kuntosalilla.

Ensimmäisessä haastattelussamme Natasha toistaa tuttua mantraa: brasilialaiset pyllynkohotusleikkaukset ovat ongelmattomia, ainakin hänelle (eivät ne ole).

Natashalle on sovittu loppuvuoden paikkeille neljäs pyllynkohotusleikkaus. Siinä ylimääräinen rasva imetään eri osista hänen vartaloaan ja siirretään takapuoleen. Sitä varten Natasha ryhtyy toden teolla lihottamaan itseään pari kuukautta ennen leikkausta, jotta irrotettavaa rasvaa olisi enemmän.

Olen nähnyt paljon vaivaa. En aio lopettaa. Natasha Crown

Natasha on myös sitä mieltä, että hänen rintansa ovat puutteelliset.

– Ne ovat ihan liian pienet suhteessa pyllyyni, niin sillekin on tehtävä jotain, hän nauraa.

Ihan tavallinen lapsuus

Natashan tarina ennen 20 ikävuotta on aika tavallinen ja periruotsalainen. Kuten Natasha hokee monta kertaa viikonlopun aikana, sitä voisi kutsua jopa vähän tylsäksi.

Natasha, veli ja vanhemmat muuttivat Serbiasta Ruotsiin Natashan ollessa 10-vuotias. Hän oppi kielen noin vuodessa, ja koulu eteni hyvillä arvosanoilla. Hän harrasti intohimoisesti lentopalloa ja oli haka luonnontieteissä. Natasha Crown - se ei hänen oikea nimensä - oli todellinen ruotsalaisen kansankodin malliesimerkki.

– Olin todellinen ”hyvä tyttö”, minulla oli hyvä lapsuus. Äiti ja isä halusivat, että minusta tulisi lääkäri.

Toisin kävi. Natasha teetti 20-vuotiaana ensimmäisen kauneusleikkauksensa. Kysyn viikonlopun aikana monta kertaa, monella eri tavalla, miksi hän on lähtenyt tälle tielle?

– Olin seksikäs ja hyvännäköinen, mutta se ei riittänyt minulle. Kun alkaa teettää leikkauksia, se on kuin neitsyys menisi. Kun sen kerran aloittaa, sitä ei voi lopettaa.

Rakastan venäläistä rulettia. Sitä tämä on. Natasha Crown

Ainoa kuvauspaikka, joka liittyy millään tavalla Natashan menneisyyteen, on hänen entinen lukionsa.

– Inhosin opiskelemista, se oli niin tylsää. Vanhempani aina toitottivat, että jos sinulla on hyvät arvosanat, sinulle tapahtuu hyviä asioita. Jos on huonot arvosanat, käy huonosti.

Tulkitsijasta riippuen, Natasha Crownille ei ole käynyt lainkaan huonosti. Vielä.

Venäläistä rulettia?

Brasilialaisessa pyllynkohotuksessa rasvaa siirretään noin 300–500 grammaa pakaraa kohden. Natasha ja hänen luottolääkärinsä ovat yhdessä valinneet, miltä alueilta rasva imetään ja ruiskutetaan pakaroiden ihonalaiseen rasvakerrokseen. Rasvaa pitää siirtää hitaasti ja vain pieniä määriä kerrallaan.

Vaikka rasvansiirto on monia menetelmiä helpompi ja ongelmattomampi plastiikkakirurginen toimenpide, brasilialainen pyllynkohotus on aiheuttanut lukuisia kuolemantapauksia. Natasha ei suostu käymään kuin yhdellä lääkärillä, ja ruotsalaislääkäri on suorittanut kaikki kolme toimenpidettä.

– Painoni on noussut 40 kiloa siitä kun ryhdyin kasvattamaan pakaroitani. Olen nähnyt paljon vaivaa. En aio lopettaa.

Natashalle vaatteiden ostaminen tuottaa ongelmia.Yle: Juha Tuominen

Järki sanoo, että Natashan toimet ovat järjettömiä. Sillä on suoranaisia vaikutuksia hänen elämäänsä: Natashan on varattava lentokoneesta kaksi penkkiä mahtuakseen istumaan, hän ei pysty enää nukkumaan selällään ja liikkuminen on vaivalloista. Hän myöntää pitkän väännön jälkeen, että hän ottaa tietoisen riskin.

– Rakastan venäläistä rulettia. Sitä tämä on.

Ei aikaa parisuhteelle

Natashan arki kuulostaa hyvin toisteiselta: on haastatteluiden tekemistä Ruotsissa ja ulkomailla, sitten syödään ja käydään kuntosalilla, lopulta nukutaan. Seuraavana päivänä sama otetaan uusiksi. Muuhun ei ehdi.

– Minulla ei ole aikaa olla parisuhteessa. Tällainen elämä on minulle pakkomielteistä.

Natasha väittää, että hänen päämääränsä ei ole tulla kuuluisaksi. Hän ei olisi pahoillaan, jos niin sattuisi kuitenkin käymään. Hän väittää, että hänellä on sovittuna ”suuria juttuja” ulkomailla, mutta niistä hän ei voi kertoa sen enempää. Yhden unelman hän suostuu kertomaan.

– Haluan oman vaatemerkin!

Natasha Crown ei pysty ostamaan tavallisia vaatteita. Hän sanoo, että hänellä on assistentti, joka ostaa hänelle erityisvaatteita internetistä. Peruskaupan kaikkein venyvimmätkään housut eivät ole suunniteltu hänen pakaroilleen.

Natasha unelmoi omasta vaatemerkistä, mutta sitä odotellessa hän ja hänen managerinsa - joka on koko ajan mukana kuvauksissamme - tienaavat pääosin ulkomaisista tv-haastatteluista ja Natashan omista nettisivuista. Kerran viikossa Natasha vetäytyy vuokraamaansa toimistotilaan ja vetää tunnin mittaisen eroottisen tanssiesityksen. Se on tietty maksullinen.

Natasha Crown esiintyy webbikameran edessä.Yle: Juha Tuominen

Miehet eri puolilta maailmaa katsovat esitystä ja esittävät Natashalle toiveita.

– Minua pyydetään syömään makkaroita tai banaaneja, Natasha nauraa.

Natasha ei suostu paljastamaan, kuinka paljon verkkoliikennettä hänen sivuillaan oikeasti on. Hän vakuuttaa, että sitä on ”tosi paljon”.

Mikä on vikana tavallisuudessa?

Ensivaikutelmani Natasha Crownista on hyvin erilainen kuin lööppikama. Hän on hauska haastateltava ja helposti naurava ihminen. Todella mukava ja väliajoin hersyvä.

Liikuntarajoitteistaan huolimatta hän nostaa jalkaprässissä 190 kiloa. On helppo ymmärtää, miksi häntä pyydetään haastatteluihin ja miksi hän nousee otsikoihin. Hän on karismaattinen ihminen, ja itse asiassa viikonlopun vähiten kiinnostava asia on hänen äärimmäinen kehonmuokkauksensa.

En tiedä auttaako häntä, että yksi kuvausryhmä lisää kiinnittää hänen pyllyn kasvatukseen huomiota. Ehkä hän ei kasvattaisi pyllyään hyvinvointinsa uhalla, jos hän ei saisi siitä julkisuutta.

Natashalla on täysi oikeus muokata kehoaan ja toteuttaa omia kauneusihanteitaan. Siihen ei esimerkiksi miestoimittajalla ole oikeutta tulla moralisoimaan.

Lääketieteelliset riskit ovat ihan toinen asia, ja siitä häntä on varoiteltu ja paheksuttu amerikkalaisia keskusteluohjelmia myöten. Natasha on päättänyt ajatella toisin.

– Ihminen voi kuolla vaikka auto-onnettomuudessa, hän pohtii.

Totean, että kirurgisia toimenpiteitä ja auto-onnettomuutta ei voi verrata toisiinsa, mutta emme tietenkään pääse asiasta yhteisymmärrykseen.

Aina sitä samaa?

Sunnuntai-iltana, kuvausten päätteeksi, toivotamme toisillemme kaikkea hyvää. Natasha on menossa yöksi ystävänsä luokse, kun hän ei voi palata omaan kotiinsa. Hän sanoo olevansa väsynyt pitkän työviikon jälkeen, joka on sisältänyt yksinomaan haastatteluiden tekemistä, salilla käyntiä, syömistä ja nukkumista.

Hän on hokenut koko viikonlopun inhoavansa tavallisuutta. Hän on kritisoinut Ruotsia ja ruotsalaisten arkista elämää.

– Ruotsissa on aina tällaista: herätään, syödään, mennään töihin, tullaan kotiin, mennään nukkumaan. Ei pysty!

Natasha Crown muutti Ruotsiin 10-vuotiaana.Yle: Juha Tuominen

Meillä on ollut Natashan kanssa monta suorasukaista keskustelua viikonlopun kuluessa. En silti halua viimeiseksi sanoa ääneen ajatusta, mikä on pyörinyt mielessäni kaiken aikaa: etkö sinä tee loppujen lopuksi ihan samaa?

Perjantai käsittelee tosi-televisiota tänä perjantaina 19. lokakuuta klo 21.05 TV1:llä alkavassa suorassa lähetyksessä. Ohjelmassa on vieraina Temptation Islandista tutut tosi-tv-tähdet Vilma ja Elias, Love Islandista ensimmäisenä pudonnut Johanna ja Fremantle Median toimitusjohtaja Joonas Hytönen.

Putin: Japani ei halua lopettaa toista maailmansotaa

5 tuntia 4 min sitten

Japani ei ole valmis solmimaan toisen maailmansodan päättävää rauhansopimusta Venäjän kanssa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi syyskuussa Japanin pääministerille Shinzo Aben Vladivostokin talousfoorumissa ja ehdotti rauhansopimusta toisen maailmansodan lopettamiseksi. Putinin ehdotuksen mukaan rauhansopimus ei sisältäisi mitään ehtoja kummankaan osapuolen taholta.

Abe oli vastannut Putinille, ettei Japani ole valmis solmimaan rauhaa ennen kuin aluekysymys on ratkaistu.

Neuvostoliitto, jonka perillinen Venäjä on, valtasi Japanilta toisen maailmansodan loppuvaiheessa Sahalinin saaren eteläosan ja Kurillien saariryhmän.

Japani on sodan jälkeen vaatinut menettämiään alueita takaisin. Käytännössä tilanne ei ole muuttunut sen jälkeen, kun sota loppui vuonna 1945.

Putinin mielestä rauhansopimus oli tärkeä maiden välisen luottamuksen vahvistamiseksi. Putin kertoi asiasta Valdain keskustelutapahtumassa.

Oikeusministeri: Jos joutuu pelkäämään oman työnsä tekemistä, mennään sananvapauden vaarantamisen rajalle

5 tuntia 21 min sitten

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei lupaa toistaiseksi kiristyksiä lainsäädäntöön vihapuheen ja some-häiriköinnin osalta.

Häkkäsen mukaan ensin on katsottava, miten nykyinen lainsäädäntö tepsii ilmiöön.

– Meillä on nyt rikoslaissa kielletty muun muassa kunnianloukkaus, vainoaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Tuomioistuin aina kussakin tapauksessa katsoo, ovatko kriteerit täyttyneet. Nyt pitää aivan rauhassa katsoa, minkälaiseksi oikeuskäytäntö muodostuu näissä tapauksissa eli onko sääntely riittävällä tasolla, Häkkänen sanoo Ylelle.

Muun muassa Helsingin Sanomien haastattelussa on pohdittu sitä, pitäisikö kunnianloukkauksen ja laittoman uhkauksen olla virallisen syytteen alaisia.

Nyt ne ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, eli syytettä ei voi nostaa ilman uhrin lupaa.

Kuitenkin esimerkiksi kunnianloukkauksen kohdalla valtakunnansyyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

– Monet kunnianloukkauskysymykset ovat joillekin niin sensitiivisiä ja henkilökohtaisia, että niissä on katsottu, että pääsääntöisesti ne eivät olisi virallisen syytteen alaisia vaan jokainen ihminen voi itse harkita, lähteekö viemään prosessia eteenpäin, Häkkänen katsoo.

Niin sanottu maalittaminen noussut pintaan

Niin sanottu maalittaminen on noussut ilmiönä pintaan. Siinä kohdistetaan vihakampanja yhtä henkilöä vastaan sosiaalisessa mediassa.

– On sinänsä hyvä puoli, että sananvapaus on laaja ja ihmiset voivat matalalla kynnyksellä ilmaista mielipiteitään. Se on yksi länsimaisen yhteiskunnan ehkä yksi suurimpia arvoja. Mutta jos joku pelkää tehdä omaa työtään kuten toimittajan työtä tai ilmaista omia poliittisia mielipiteitään, mennään sille rajalle, että vaarannetaan toisen sanavapauden käyttämistä, Häkkänen sanoo.

Näissä tapauksissa tuomioistuimen on otettava kantaa siihen, milloin mennään rajan yli, hän lisää.

Lisää aiheesta:

Ilja Janitskinille ehdoton vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomio MV-jutussa – syyttäjä tyytyväinen poikkeuksellisen ankaraan rangaistukseen

Vihapuhe on vuosisatoja vanha ilmiö – Tutkija: Nykypäivän teemat näkyivät vihapuheessa jo keskiajalla

Hovioikeus lakkauttaa uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen – yleinen etu vaatii toiminnan kieltämistä

Yhteiskäyttöpyöriä, kimppakyytejä ja työsuhdematkalippuja – sairaala hillitsee parkkiruuhkia ja ilmastonmuutosta

5 tuntia 30 min sitten

Työsuojeluvaltuutettu Heli Kannisto kävelee Hämeenlinnan linja-autoasemalla yhteiskäyttöön varattujen pyörien luo ja avaa puhelimesta sovelluksen, jolla saa avattua pyörän lukon. Valittavana on neljä pyörää, josta sovellus osoitti Helille punaisen mallin.

– Pyörän käyttöön saaminen oli helppoa. Olin jo ladannut applikaation puhelimeeni ja hyvin toimi, sanoo Heli Kannisto.

Heli Kannisto pyöräilee työmatkoja vaihtelevasti. Joskus tulee käveltyä töihin ja toisinaan matka tehdään autolla.

– Meillä on nyt lähdetty kampanjoimaan tätä pyörävaihtoehtoa ja yleisten kulkuvälineiden käyttöä.

Edistää terveellistä liikkumista

Sairaalan työntekijöille yhteiskäyttöpyöriä on saatavilla Hämeenlinnan linja-autoasemalla ja rautatieasemalla sekä sairaalan edessä. Kerrallaan pyörä voi olla varattuna enintään 12 tuntia.

– Yhteiskäyttöpyörillä yritetään madaltaa kynnystä työmatkaliikkumiseen. Tämä sopii hyvin meidän liikkumissuunnitelmaan. Jos joku innostuu niillä liikkumaan, niin sehän on hyvä asia. Olemme myös ajatelleet sitä, että tarjoamme henkilöstölle pyörähuollon täällä sairaalan tiloissa, kertoo sairaalan henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua.

Parkkipaikkaruuhkaa halutaan helpotusta

Parkkipaikkojen riittävyys on yksi Kanta-Hämeen keskussairaalan ongelmista. 1250 autopaikkaa ei tahdo aina riittää.

Näin rohkeaa ratkaisua ei meillä ole ennen tehty. Petri Alaluusua

– Se on yksi syy siihen, miksi me olemme alkaneet tehdä työmatkaliikennesuunnittelua. Me yritämme vähentää yksityisautoilua. Me olemme esittäneet työsuhdematkalipun käyttöönottoa ensi vuoden puolella. Sen suuruus olisi 300 euroa vuodessa.

– Näin rohkeaa ratkaisua ei meillä ole ennen tehty. Uskon sen lisäävän joukkoliikenteen käyttöä merkittävällä tavalla, Alaluusua kertoo.

Kanta-Hämeen keskussairaala on tehnyt työmatkakyselyn. Sen perusteella työsuhdematkalippu maksaisi sariaalalle noin 200 000 euroa vuodessa. Sen lisäksi kimppakyyteihin ollaan tuomassa uutta sovellusta ja tarjoamassa kimppakyytiläisten autoille parempia pysäköintipaikkoja.

Yhteiskäyttöpyörät ovat tällä erää käytössä marraskuun loppuun saakka. Ajatuksissa on myös kokeilla sähköpyörien käyttöä ensi vuoden puolella.

Kolme päätavoitetta

Kanta-Hämeen keskussairaala pyrkii toteuttamaan vastaavaa myls Riihimäen yksikössään, mutta työsuhdematkalippua ei todennäköisesti pystytä siellä toteuttamaan.

Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua näkee sairaalan suunnitelmissa kolme päätavoitetta: henkilökunnan työmatkaliikunnan lisääminen, sairaalan parkkiruuhkien vähentäminen ja niiden ohessa ilmastonmuutoksen torjuminen.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät: Ei kiintiömeppiä Ahvenanmaalle

5 tuntia 38 min sitten

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat linjanneet, ettei Ahvenanmaa saa seuraavissa eurovaaleissa omaa kiintiöpaikkaa europarlamenttiin. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten eduskuntaryhmät päättivät kannastaan torstaina.

Ahvenanmaalla toivottiin kiintiöpaikkaa, koska Suomi saa yhden lisäedustajan europarlamenttiin Britannian EU-eron vuoksi.

Koska eduskunnassa lisäksi oppositiopuolueista perussuomalaiset vastustaa kiintiömeppiä Ahvenanmaalle, näkemyksen takana on eduskunnan enemmistö.

Suomella on yksi europarlamenttipaikka noin 400 000 kansalaista kohti. Ahvenanmaan itsehallinnollisessa maakunnassa on noin 30 000 asukasta.

– Jos Ahvenanmaan 30 000 ihmistä saisivat oman äänitorvensa, heidän edustuksensa parlamentissa olisi 14-kertainen muihin suomalaisiin verrattuna. Luku on järjetön. Ehdotus kiintiömepistä ei vastaa suomalaista tasa-arvoa eikä demokratian perusperiaatteita, tiedottaa sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vahvistaa puolueen kielteisen kannan Ylelle. Halla-ahon mukaan myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastustaa europarlamentin lisäpaikan jyvittämistä Ahvenanmaalle.

Sipilä talvella: Ahvenanmaan näkökulma käydään huolella läpi

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi viime talvena, että kiintiömepin mahdollisuus Ahvenanmaalle käydään läpi, jos Suomi saa lisäpaikan europarlamenttiin.

Ahvenanmaan edustus eri päätöksentekoelimissä noussee uudelleen keskusteluihin ensi hallituskaudella, kun Ahvenanmaan itsehallintolakia on tarkoitus uudistaa.

Suomi alunperin vastusti Britannian europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa muille jäsenmaille.

Sivut