Uutiset

Henkilöauto törmäsi kääntymässä olleen traktorin perään Simossa – traktori kaatui

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 23:39
Nelostiellä Simossa sattui henkilöauton ja traktorin välinen kolari sunnuntaina hieman ennen iltakymmentä.

Jätekasa syttyi palamaan jätehuoltoyhtiön pihalla Ylivieskassa

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 23:22
Jätteenpolttolaitoksessa poltettavaksi tarkoitettu jätekasa syttyi palamaan Ylivieskassa jätehuoltoyhtiö Vestian pihalla sunnuntai-iltana.

Netflix Deletes All User Reviews

Slashdot - Su, 08/19/2018 - 23:20
Netflix has removed all user reviews from its site, just like they said they would in early July. Here's what Netflix now has to say about posting reviews on its site: "Netflix customers were able to leave reviews on Netflix.com until mid-2018, when reviews were removed due to declining use. To learn how Netflix suggests TV shows and movies we think you'll love, visit our Ratings & Recommendations article." Engadget reports: Netflix probably had reasons other than the section's decline in use, as well. For instance, it had to deal with issues like "review bombing" by trolls hoping to bring down a show's rating back when it used stars instead of the thumbs up-down system. Netflix might have decided that reviews don't lead to enough views to warrant spending resources on policing them. It has a "percentage match" system that suggests titles based on previous ones you've watched, after all, so there's probably very little incentive for the platform to keep the reviews section running.

Read more of this story at Slashdot.

Kommandopipoinen mies ryösti kaupan Intiössä, pakeni skootterin kyydissä – poliisi pyytää havaintoja

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 22:34
Oulun Intiössä ryöstettiin päivittäistavarakauppa sunnuntaina noin kello 20.40.

Rolls-Royce Launches New Battery System To Electrify Ships

Slashdot - Su, 08/19/2018 - 22:19
Rolls-Royce, a British power system company (not to be confused with the luxury automobile maker), is launching a new battery system to electrify ships. "Rolls-Royce now offers SAVe Energy, a cost competitive, highly efficient and liquid cooled battery system with a modular design that enables the product to scale according to energy and power requirements," the company said in a statement. "SAVe Energy comply with international legislations for low and zero emission propulsion systems." Electrek reports: The company has been working on battery systems for years, but the recent improvements in li-ion batteries are now resulting in a boom of electrification of ships. Andreas Seth, Rolls-Royce, EVP Electrical, Automation and Control for Commercial Marine, said the company expects to deploy more batteries next year than they did over the last 8 years combined: "The electrification of ships is building momentum. From 2010 we have delivered battery systems representing about 15 MWh in total. However now the potential deployment of our patent pending SAVe Energy in 2019 alone is 10-18 MWh." Seth said that they are delivering the first system to Prestfjord as part of Norway's effort to electrify its maritime transport: "Battery systems have become a key component of our power and propulsions systems, and SAVe Energy is being introduced on many of the projects we are currently working on. This includes the upgrade programme for Hurtigruten's cruise ferries, the advanced fishing vessel recently ordered by Prestfjord and the ongoing retrofits of offshore support vessels. As a system provider we can find the best solution considering both installation and operational cost."

Read more of this story at Slashdot.

Kaksi maanjäristystä tärisytti jälleen Lombokin saarta Indonesiassa – saarella nähty jo neljä järistystä kuukauden aikana

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 21:55
Kaksi voimakasta maanjäristystä osui Lombokin saarelle sunnuntaina. Saari on ollut voimakkaiden maanjäristysten kohteena jo neljästi viimeisen kuukauden aikana.

Pyörätiellä voi uhata odottamaton vaara – Liikennettä vaarantavia esteitä yllättävän paljon

Yle uutiset - Su, 08/19/2018 - 21:54

Aamulehti kertoi tänään läheltä piti tilanteesta, jossa äiti ja poika olivat ajaa polkupyörillä pyörätien yli viritettyyn kuormausliinaan Porissa. Helsingissä pyöräilijä loukkaantui heinäkuun lopulla ajettuaan lippusiimaan, jolla oli katkaistu pyörätie työmaan kohdalta. Erilaiset pyöräteitä katkovat viritelmät ovat yleisiä ja saattavat olla pyöräilijöille erittäin vaarallisia. Ilkivaltaisia ansoja kuitenkin on onneksi vähän.

Porin tapaus vaikuttaa ilkivaltaiselta. Pyöräliiton vt. toiminnanjohtaja Otso Kivekäs muistaa ilkivaltaisia ansoja kymmenen vuoden ajalta tätä ennen vain yhden, mutta näkemys niistä on yksiselitteinen.

– Ne ovat ehdottoman lainvastaisia ja hengenvaarallisia, kuittaa Kivekäs.

Helsingin poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein on samoilla linjoilla ja huomauttaa, että esimerkiksi rikoslaista löytyy pykälä vaaran aiheuttamisesta, joka voi tulla tällaisissa tapauksissa kysymykseen. Pelkästä esteen asettamisesta voi saada rangaistuksen vaaran aiheuttamisesta, ja jos joku esteessä vahinoittaa itsensä, on kysymys pahoinpitelystä tai vamman tuottamuksesta, Sanoo Pasterstein.

Myös tieliikennelaissa kielletään laittamasta liikenneväyälle mitään mikä voi haitata tai vaarantaa liikennettä, Pasterstein huomauttaa.

– Tässä on velvoite myös siihen, että jos joku huomaa tällaisen, niin hän ei saa jättää sitä siihen vaan on ryhdyttävä toimiin vaaran poistamiseksi, ja jos se on mahdotonta, niin vähintään ilmoittaa esteestä poliisille, sanoo Pasterstein.

Pastersteinin mukaan vaarallisten esteiden laittaminen pyöräteille tai esimerkiksi lenkkipoluille voi olla harkitsematonta pilaa, mutta erittäin vaarallista. Pyöräillessä ja myös lenkkeillessä vauhti voi olla sen verran kova, että varsinkin pimeässä huonosti havaittavaan esteeseen törmääminen voi olla kohtalokasta.

Työmaiden väliaikaisjärjestelyt usein puutteellisia

Ilkivaltaisia esteitä paljon yleisempiä ovat työmaiden kohdilla tehtyjen järjestelyjen aiheuttamat vaarat.

Pasterstein huomauttaa, että esimerkiksi jo Helsingissä on tuhansia kaivuulupia vuodessa. Joukkoon mahtuu kaikenlaista ja valvottavaa on paljon. Valvonta kuuluu ensisijassa kunnille, mutta tarvittaessa myös poliisi puuttuu epäkohtiinin, sanoo Pasterstein.

Myös Kivekkään mukaan työmaiden järjestelyt ja niiden merkitseminen vaihtelevat huomattavasti. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Helsingissä tapahtuneessa lippusiimaonnettomuudessa oli ilmeisesti kysymys luvattomasta pyörätien katkaisusta, joka kaiken lisäksi oli tehty huonosti havaittavalla lippusiimalla.

Virallisesti kevyen liikenteen järjestelyille on oltavat luvat, mutta luvallistenkin järjestelyjen ongelmana on Kivekkään mukaan se miten määräyksiä noudatetaan. Myös tilapäisjärjestelyjen merkinnät ovat usein puutteellisia. Kiireen tai huolimattomuuden seurauksena voi syntyä vaarallisia ratkaisuja eikä järjestelyjen säilymistä kunnossa välttämättä seurata. Isoilla ja pitkään jatkuvilla työmailla järjestelyt saattavat ajan kuluessa sekaantua pahastikin, sanoo Kivekäs.

Stolen Android Anti-Piracy Software Dumped On Github

Slashdot - Su, 08/19/2018 - 21:18
Dexguard, a tool used to protect Android software from piracy, tampering and cloning attacks, has been removed after being illegally posted on Github. A version of the tool exposed on the code repository was stolen from a customer of Guardsquare, the software's creator. TorrentFreak reports: "We develop premium software for the protection of mobile applications against reverse engineering and hacking," the [security company Guardsquare's] website reads. "Our products are used across the world in a broad range of industries, from financial services, e-commerce and the public sector to telecommunication, gaming and media." One of Guardsquare's products is Dexguard, a tool to protect Android applications from being decompiled, something that can lead to piracy, credential harvesting, tampering and cloning. Unfortunately, a version of Dexguard itself ended up on Github. In a takedown notice filed with the Microsoft-owned code platform, Guardsquare explains that the code is unauthorized and was obtained illegally. "The listed folders... contain an older version of our commercial obfuscation software (DexGuard) for Android applications. The folder is part of a larger code base that was stolen from one of our former customers," Guardsquare writes. Guardsquare found almost 300 "forks" of the stolen software on Github and filed a request to have them all taken down.

Read more of this story at Slashdot.

Chileläinen Francisco Moreno säästi rahaa ja otti lainaa päästäkseen opiskelemaan Suomeen – ihmettelee sitä, miksi yli kymppitonnin lukuvuosimaksu pitää maksaa kerralla

Yle uutiset - Su, 08/19/2018 - 21:08

Syvä huokaus. Chileläinen Francisco Moreno oli viime syksynä ensimmäisiä ulkomaalaisopiskelijoita, joita lukuvuosimaksu-uudistus kosketti.

32-vuotias Moreno opiskelee nyt toista vuotta Helsingin yliopistossa kansainvälisen politiikan ja viestinnän maisteriohjelmassa.

Syvä huokaus ei johdu, etteikö Moreno olisi tottunut lukuvuosimaksuihin. Myös Chilessä opiskelu on maksullista.

Suomessa lukuvuosimaksu maksetaan kuitenkin könttäsummana, joten Morenon täytyi hankkia vaadittava summa kasaan jo ennen lukukauden alkua.

Morenon tutkinto-ohjelmassa yksi lukuvuosi maksaa 13 000 euroa, mutta todellisuudessa kulut nousevat Suomessa asuessa korkeammaksi.

– On ollut vaikeaa, kyllä niin voi sanoa. Olen laskenut, että kokonaisuudessaan minulla kuluu noin 50 000 euroa tähän. Kun miettii, paljonko se tekee per kuukausi, niin onhan se iso määrä rahaa, Moreno toteaa.

Hän ei saanut apurahaa, eikä hänen perheensä avusta maksuissa. Moreno on koettanut säästää rahaa ja ottanut lainaa.

– Järjestelmä ei ole yhtään joustava. Olisi helpompaa, jos maksun voisi maksaa esimerkiksi kolmessa osassa tai kuukausi kerrallaan, kuten useissa muissa maissa.

Apurahan pitäisi olla juuri se, joka auttaa ulkomaalaisopiskelijoita varallisuudesta huolimatta opiskelemaan Suomessa. Morenon mukaan apurahoja myöntäessään yliopisto kiinnittää kuitenkin liikaa huomiota arvosanoihin eikä esimerkiksi muuhun aktiivisuuteen.

Moreno on esimerkiksi opettanut Espanjaa opintojensa ohella, mutta se ei riittänyt.

– Minulla on vain opiskelijakortti, jolla saan ruokaa edullisemmin, hän naurahtaa saamastaan avustuksesta opiskeluihin ja elämiseen Suomessa.

Francisco Moreno on työskennellyt journalistina. Hän jätti työnsä, jotta voi opiskella maisterin tutkinnon Suomessa.Ilkka Klemola / Yle "Lukuvuosimaksut lisäävät arvostusta ja vetovoimaa"

Suurin osa Suomeen saapuvista ulkomaalaisista opiskelijoista aloittaa opintonsa pääkaupunkiseudulla – onhan alueella korkeakoulujakin maan mittakaavassa selkeästi eniten.

Yle kysyi neljältä pääkaupunkiseudun korkeakoululta, miten lukuvuosimaksut ovat vaikuttaneet hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriin sekä mitä kulunut vuosi on jättänyt käteen. Haaga-Helia ja Metropolia edustivat ammattikorkeakouluja, ja yliopistoista vastauksia antoivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Vuonna 2017 käyttöön otetut lukuvuosimaksut koskevat EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.

Juuri näiltä alueilta tulevien hakijamäärän laskusta raportoivat kaikki neljä pääkaupunkiseudun korkeakoulua. Paljonko opiskelijoita oli vähemmän verrattuna aikaisempaan, se oli koulukohtaista.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston osalta hakijamäärät eivät romahtaneet niin paljoa, kuin etukäteen pelättiin, kertoo oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting. Nyt Aalto-yliopistossa hakijoita, mutta myös paikan vastaanottaneita on edellisvuotta enemmän.

Viime vuonna uutisoitiin, kuinka Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin haki reilusti vähemmän kuin aiempana vuotena. Etenkin EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisia hakijoiden, eli maksuvelvollisten, määrä oli laskenut.

Nyt tästä on kuitenkin noustu ja hurjasti. Helsingin yliopiston kehitysjohtajan Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan kansainvälisten koulutusohjelmien hakijamäärissä kasvua oli lähes 83 prosenttia. Myös paikan vastaanottaneita, kuten lukuvuosimaksun maksaneita tai siihen velvollisia, oli nyt viime vuotta enemmän.

Osittain nousua selittää se, että Helsingin yliopisto lisäsi koulutusohjelmatarjontaansa. Mutta ei kuitenkaan ihan kokonaan, Niinistö-Sivuranta toteaa.

– Lukuvuosimaksut lisäävät myös koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa: kun on maksullista, sen ajatellaan olevan myös parempaa.

Aalto-yliopistossa pelättiin, että lukuvuosimaksut aiheuttaisivat tapahtunutta pahemman romahduksen hakijamäärissä.Yle/Mira Bäck Markkinoinnilla on merkitystä

Haaga-Helian ammattikorkeakoulu oli lukuvuosimaksujen osalta edelläkävijä, sillä se otti uudistuksen käyttöön jo kevätlukukaudella 2017.

– Kuulumme niihin korkeakouluihin, jotka ovat alusta asti lobanneet, että lukuvuosimaksujen käyttöönotto olisi kansantaloudellisesti järkevää myös Suomessa, Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko kertoo.

Kokon mukaan heillä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien hakijamäärät laskivat uudistuksen jälkeen noin viidenneksen. Tänä syksynä tilanne näyttää jo paremmalta, ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulun aloittaa parisenkymmentä lukuvuosimaksun maksanutta enemmän kuin viime vuonna.

Ainoastaan Suomen suurin ammattikorkeakoulu Metropolia ilmoittaa, ettei suunta ole lähtenyt romahduksen jälkeen nousuun. Metropoliassa EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden hakijamäärä kansainvälisiin koulutusohjelmiin putosi noin puoleen, arvioi oppimisjohtaja Tapani Martti.

Lukuvuosimaksun maksaneita on tänä syksynä suunnilleen saman verran kuin viime vuonna.

Martti kuitenkin huomauttaa, että kansainvälisten koulutusohjelmien markkinointi ei ole ollut Metropolian agendan kärkipäässä.

– Toiset ammattikorkeakoulut ovat panostaneet tähän huomattavasti enemmän kuin me. On esimerkiksi ollut selkeästi tarjontaa tiettyihin maihin, Martti sanoo.

Hän toivookin, että tulevaisuudessa Suomen korkeakouluja voitaisiin markkinoida maailmalla yhteistyössä. Näin yksittäiset suomalaiset korkeakoulut eivät hukkuisi siihen valtavaan massaan, mitä kansainvälisesti opiskelijoille tarjotaan.

Korkeakoulujen kertoman perusteella maksuvelvollisia opiskelijoita tulee erityisesti Kiinasta. Myös venäläisiä ja intialaisia opiskelijoita on iso osa. Muita mainittuja maita olivat esimerkiksi Meksiko, Pakistan, Yhdysvallat ja Nigeria.

Yle tapasi lukuvuoden ensimmäisenä maksaneita, Haaga-Helian ulkomaalaisia opiskelijoita keväällä 2017.Antti Kolppo / Yle Apurahajärjestelmä on pakollinen, mutta käytännöt ovat kirjavia

Pelkäävätkö korkeakoulut, että lukuvuosimaksujen takia osa pätevistä opiskelijoista jättäisi hakematta Suomeen opiskelemaan ja tilalle tulisivat vain ne, joilla on varaa?

Haaga-Helian rehtorin Teemu Kokon mukaan enemmän se herätti ihmetystä, ettei maksuja aiemmin ollut.

– Tuli kommenttia, että voiko ilmainen olla hyvää. Olimme ikään kuin poikkeus kansainvälisesti, Kokko sanoo.

Toisaalta korkeakoulut painottavat apurahajärjestelmän merkitystä. Järjestelmä on pakollinen, mutta muuten koulut saavat itse päättää, miten sen toteuttavat. Esimerkiksi Haaga-Helia myöntää apurahan vasta opiskelijan toiselle opiskeluvuodelle.

Yleensä apurahaa myönnetään opintomenestyksen perusteella.

– Saajat päätetään akateemisin tai taiteellisin perustein, ja parhaat hakijat voivat saada sen. Näin on katsottu, että opiskelu on tasaveroisesti mahdollista riippumatta opiskelijan taustasta tai varallisuudesta, kertoo Eija Zitting Aalto-yliopiston käytänteistä.

Apurahan myöntämisperusteissa on kuitenkin koettu ongelmia. Helsingin yliopistossa opiskelevan Francisco Morenon lisäksi myös toinen ulkomaalaisopiskelija kertoi Ylelle samaa.

Järjestelmä ei opiskelijan mukaan huomioi sitä, että osa opettajista merkitsee opintopisteet ja arvosanat hyvin myöhään – toisinaan liian myöhään apurahahakemuksen kannalta. Lisäksi jos apurahan saaja ei otakaan opiskelupaikkaa vastaan, ei ole olemassa varasijoja, joiden perusteella raha siirtyisi toiselle, Suomeen saapuvalle opiskelijalle.

Helsingin yliopistosta Susanna Niinistö-Sivuranta vastaa, että kyseiset huolenaiheet apurahajärjestelmästä ovat yliopiston tiedossa. Opiskelijoiden palautteita on kuultu ja järjestelmää kehitetään parhaillaan.

Arvion mukaan vain noin kolmasosa maksuvelvollisista maksaa opiskelustaan täyden lukuvuosimaksun hinnan, toteaa Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Yle uutisoi aiheesta keväällä.

Loput EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat saavat apurahaa tai heillä on pysyvä tai jatkuva oleskelulupa Suomeen, jolloin lukuvuosimaksua ei tarvitse maksaa.

Rahoille vastinetta?

Suomessa lukuvuosimaksut vaihtelevat noin 2 100:n ja 18 000 euron välillä. Birgitta Vuorisen mukaan suurin osa korkeakouluista on hinnoitellut koulutusohjelmansa haitarin keskivaiheille.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto pyytää lukuvuosimaksuja koulutusohjelmasta riippuen 13 000–18 000 euroa. Näihin summiin päädyttiin vertailemalla lukuvuosimaksuja muissa yliopistoissa maailmalla.

– Hinnat on suhteutettu vastaviin kansainvälisiin yliopistoihin. Tutkimusyliopistoihin ja sellaisiin, jotka ovat ranking-tuloksissa 100 parhaan joukossa, nämä ovat meidän verrokkeja, Susanna Niinistö-Sivuranta kertoo.

Entä kokevatko korkeakoulut, että vaatimus laadusta olisi kasvanut opetuksen maksullisuuden myötä, ja ovatko ne tehneet muutoksia lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen?

Ei ja ei, vastaavat pääkaupunkiseudun neljä korkeakoulua. Suomalaista opetusta pidetään jo lähtökohtaisesti korkealaatuisena kansainvälisesti vertailtuna eikä muutoksille ole nähty tarvetta.

– Meillä on asiasta keskusteltu, mutta olemme valinneet sen linjan, että emme kehitä tutkinnon hintaan sisältyviä lisäpalveluja, kertoo esimerkiksi Metropolian oppimisjohtaja Martti.

Lisäksi korkeakouluista muistutetaan, että kansainväliset koulutusohjelmat eivät ole vain niille, jotka maksavat siitä. Joukossa samoilla kursseilla ja koulutuksissa on myös esimerkiksi suomalaisia tutkintoa suorittavia opiskelijoita.

Yksi lukuvuosimaksujen käyttöönoton tavoitteista on tuoda lisää rahaa korkeakouluille. Vielä maksuilla ei kuitenkaan ole päässyt tienaamaan.

Monessa paikassa ollaan aikalailla plus-miinus-nolla-tilanteessa. Toisin sanoen lukuvuosimaksut kattavat apurahajärjestelmän ja esimerkiksi lukuvuosimaksuista aiheutuvat hallinnolliset ja markkinointiin menevät kulut.

– Ei se varsinaisesti ole merkittävä tulonlähde, mutta emme mitään häviäkään, kiteyttää Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.

Opetusneuvos Birgitta Vuorisen mukaan Euroopan Unionin jäsenvaltioista tulevien opiskelijoiden määrä ei ole pudonnut missään vaiheessa. Kuva Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talossa.Henrietta Hassinen / Yle Opiskelijat ennakoivat maksujen tuloa

Myös valtakunnallisesti suurin notkahdus kansainvälisiin koulutusohjelmiin hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määrässä tapahtui heti viime vuonna, kun lukuvuosimaksut otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön kaikissa Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Notkahdus koski nimenomaan maksuvelvollisia, EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevia ulkomaalaisopiskelijoita.

Nyt suunta on kääntynyt jälleen, kertoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuorinen johtaa seuranta- ja arviointiryhmää, joka tarkastelee lukuvuosimaksujen käyttöönottoa ja vaikutuksia korkeakouluissa.

– Ei ihan samassa tilanteessa olla vielä kuin ennen lukuvuosimaksuja, mutta noususuuntaa on hakijoiden ja sitä myötä todennäköisesti myös paikan vastaanottaneiden määrässä, Vuorinen arvioi.

Mutta mistä johtuu ilmiö, että ensin hakijamäärät romahtavat ja sitten lähtevät uudelleen nousuun? Vuorisen mukaan samanlainen tilanne on ilmennyt myös muissa Pohjoismaissa, joissa lukuvuosimaksut on otettu käyttöön kaikille maksuttoman koulutuksen jälkeen.

– Suomessa, kuten myös Tanskassa ja Ruotsissa, uudistuksesta on tiedotettu hyvissä ajoin. Se on jonkin verran kasvattanut hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ennen lukuvuosimaksun käyttöönottoa. On ollut jopa hieman piikkiä, Vuorinen selittää.

Toisin sanoen ulkomailta tulevat, nyt maksuvelvolliset opiskelijat ovat saattaneet ennakoida tulevaa. Suurin syy toki on lukuvuosimaksojen käyttöönotto.

Lukuvuosimaksujen seuranta- ja arvioiryhmän väliraportti julkaistaan syyskuussa. Raporttia varten useampi sata opiskelijaa vastasi maksua koskeviin kysymyksiin.

Vuorisen mukaan analyysi on vielä kesken, mutta joitain pointteja kyselystä on jo nostettavissa. Esimerkiksi suurin osa vastanneista on ollut tyytyväisiä hakumenettelyyn. Myös opetuksen laatu on kerännyt kiitosta.

Kehitettävää puolestaan on uraohjaus- ja työllistymispalveluissa.

"Teillä on hieno maa"

Francisco Moreno ei halua vain valittaa. Vaikeudethan kuuluvat elämään, Moreno naurahtaa.

Hän kertoo olevansa onnekas, että voi opiskella Suomessa.

– Koulutus ennen kaikkea, se on ykkösjuttunne. Teillä on hieno maa, joten suojelkaa arvojanne, kuten tasa-arvoa, ja pitäkää yhteiskuntanne tältä osin kunnossa. Kansainvälistymisen kannalta teidän pitäisi kuitenkin pohtia sitä, miten näitä asioita ja Suomea markkinoidaan ulkomaille.

Lukuvuosimaksujen ongelmakohdat Moreno haluaakin tuoda esiin tulevien opiskelijoiden takia: jotta Suomi pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona myös tulevaisuudessa.

Vaihtoehtoja kun maailmalla riittää.

Petteri Orpon veropuheet hämmentävät – Ekonomisti: Juuri kenenkään verotus ei kiristyisi, vaikkei tuloveronkevennyksiä tehtäisi

Yle uutiset - Su, 08/19/2018 - 20:45

Veropoliittinen keskustelu on jälleen kuumenemassa elokuun lopussa käytävän hallituksen budjettiriihen ja eduskuntavaalien lähestyessä.

Nordean yksityistalouden ekomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että palkansaajien verotus ei kiristyisi, vaikka hallituksen kaavailemia satojen miljoonien lisäkevennyksiä tuloverotukseen ei tehtäisikään.

– Jos katsotaan koko vaalikautta, on vaalikauden aikana tehty jo paljon veronkevennyksiä. Jos nämä lasketaan yhteen päästään tilanteeseen, jossa juuri kenenkään verotus ei kiristy, vaikka mitään lisäkevennyksiä ei tehtäisikään, Kärkkäinen sanoo.

Ekonomisti: Hallitusohjelman linjaus on epäselvä

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on perustellut hallituksen kaavailemia tuloveronkevennyksiä muun muassa sillä, että kenenkään verotuksen ei haluta kiristyvän.

– Ekonomisti ilmeisesti katsoo koko hallituskautta 2015–2019 ja silloin tämä voikin olla näin, mutta itse tarkastelen tätä vuosittaisilla muutoksilla, valtiovarainministeri Orpo sanoo.

Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan myös kilpailukykysopimuksen aiheuttamat kustannukset on vaalikauden ajalta palkansaajille kuitattu.

– Jos katsotaan kaikki vaalikauden veropäätökset ja lasketaan ne yhteen, riittävät ne kompensoimaan kilpailukykysopimuksen kiristykset, Kärkkäinen summaa.

Orpo: Kevennyksillä korvataan kikyn kustannuksia palkansaajille

Orpon mukaan 200–300 miljoonan tuloveronkevennyksillä korvataan juuri kilpailukykysopimuksen palkansaajille tuomia kustannuksia.

– Jos kilpailukykysopimuksen tuomaa kiristymistä ei kompensoida niin palkansaajien verotus kiristyy tästä vuodesta ensi vuoteen, Orpo selventää.

Ekonomistin mukaan hallitusohjelman veropoliittinen linjaus siitä, että kenenkään verotus ei kiristy, on toistaiseksi jäänyt epäselväksi.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli KärkkäinenYle

– Jos tavoitetta tarkastellaan Orpon tavoin vuositasolla niin se johtaa suurempiin veronkevennyksiin kuin vaalikauden tarkasteluna, Kärkkäinen sanoo.

Orpon mukaan työn tekeminen ja yrittäminen ovat koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin sydän. Hänen mukaansa ihmisten pitää saada enemmän palkastaan ja ansioistaan käteen ja verotusta puolestaan on syytä siirtää ympäristö- ja haittaveroihin.

Veronkevennykset kuitataan ympäristö- ja haittaveroilla

Neljättä vuotta jatkuvasta talouden kasvusta huolimatta tiukan linjan uskotaan budjettiriihessä tälläkin kertaa jatkuvan.

Tuloveron kevennykset on tarkoitus kompensoida esimerkiksi ympäristö ja kulutusveroilla.

Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan 200–300 miljoonan euron lisäkevennykset pönkittävät entisestään huomattavia tuloveronkevennyksiä vaalikauden aikana.

– Onko se nyt kolmesataa miljoonaa tai kaksisataa miljoonaa niin sunnilleen näillä luvuilla päästään varmasti neutraaliin viime vuoteen verrattuna, joka tarkoitaisi sitä, että koko vaalikauden aikana verotus kevenisi huomattavasti kaikilla tulotasoilla, Kärkkäinen sanoo.

Orpo korostaa, että 200–300 miljoonan veronkevennykset ovat valtiovarainministeriön arvio tarvittavasta summasta, jolla kilpailukykysopimuksen kustannukset palkansaajille korvataan.

– Kyse ei siis ole kenenkään verotuksen tosiasiallisesta keventämisestä, vaan estetään se, ettei kenenkään verotus kiristy kikyn takia, Orpo sanoo.

Sosiaalietuuksien indeksijäädytyksiä ei olla perumassa

Oppositio on vaatinut, että sosiaalietuuksien indeksijäädytykset perutaan ensi vuodelta. Orpon mukaan indeksijäädytyksiä ei tulla perumaan, vaan niistä pidetään hallitusohjelman mukaisesti kiinni.

– Olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan, jossa jäädytyksistä on päätetty yhdessä, Orpo sanoo.

Indeksien jäädyttämisen seurauksena perusturvan eli Kelan maksamien etuuksien taso ei ole noussut hallituskauden aikana eli vuodesta 2015 lähtien.

Löysästä tai elvyttävästä budjetista ei Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisenkään mielestä ole kysymys.

– Ilmeisesti nämä veronkevennykset on kuitenkin tarkoitus kompensoida esimerkiksi haittaveron kiristyksillä, että sinänsä mitään elvyttävää veropolitiikkaa ei olla tekemässä, Kärkkäinen sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan tiukalla budjetilla varaudutaan tuleviin heikompiin vuosiin.

– Meidän täytyy nyt tukea talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta voidaan huolehtia tärkeistä hyvinvointipalveluista, tulonsiirroista ja eläkkeiden maksukyvystä, Orpo sanoo.

Aiempia uutisia

Sipilä: "Budjetin liikkumavara käytettävä pienimpien etuuksien korotuksiin"

Analyysi: Valtiovarainministerin menokuri piti, mutta tuloveroale kaikille on Petteri Orpon oma poliittinen puumerkki

Oppositiolta kovaa kritiikkiä Orpon budjettia kohtaan – "Sellaista markkinointia, että totuus hämärtyy"

Viikko alkaa Oulussa poutaisena, mutta saderintamat värittävät tulevia päiviä

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 20:42
Alkavan viikon säätä leimaavat useat saderintamat, joiden liikkeitä on vielä hankala ennustaa.

Vasta Qualcomm Snapdragon 865 tulee tukemaan 5G-yhteyksiä?

Muropaketti - Su, 08/19/2018 - 20:38

Mobiilivuodoista tunnetun Ice Universen mukaan Qualcommin vasta tuleva Snapdragon 865 -huippumalli tulee tukemaan 5G-yhteyksiä.

Qualcomm tulee todennäköisesti julkaisemaan uuden huipputason mobiililaitteisiin tarkoitetun Snapdragon 855 -suorittimen vielä tämän vuoden aikana. Nyt hyvin paikkansa pitävistä mobiilivuodoista tunnettu Twitter-käyttäjä Ice Universe on kuitenkin kertonut, että vasta Snapdragon 865 tulee tukemaan 5G-yhteyksiä.

Mikäli vuoto pitää paikkansa, jäävät alkuvuodesta julkaistavat Snapdragon 855 -suorittimeen perustuvat eri valmistajien lippulaivamallit vielä ilman 5G-tukea. Esimerkiksi Samsung Galaxy S10:n ei tule DJ Kohin mukaan tukemaan vielä 5G-yhteyksiä, vaikka Samsungilta on tulossa myös erillinen 5G-kykenevä älypuhelin.

Qualcomm saattaa toimia Snapdragon 855 ja 865 -mallien kanssa samalla tavalla kuin se toimi aiemmin Snapdragon 820 ja 821 -mallien tapauksessa. Tällöin Snapdragon 865 voisi ehtiä vielä ensi vuoden loppupuolella julkaistaviin älypuhelimiin, kuten vaikkapa Samsung Galaxy Note 10:een.

Qualcomm is developing the SDM865, which will be a complete 5G SoC pic.twitter.com/0DJxloIjZu

— Ice universe (@UniverseIce) 17. elokuuta 2018

Hyytävä Vampyr on hiippailemassa sarjan muotoon

Muropaketti - Su, 08/19/2018 - 20:33

Fox-viihdejätti on hankkinut Vampyr-pelin oikeudet muuttaakseen sen sarjaksi

DONTNOD-pelistudion kehittämä vampyyripeli Vampyr on muuntumassa sarjan muotoon, sillä Fox 21 Television Studios -studio on hankkimassa pelin tv-oikeuksia.

DONTNOD tunnetaan lähinnä sen Life is Strange -pelisarjasta, joka eroaa suuresti Vampyristä. Toisin kuin Life is Strange, ei Vampyr ollut minkäänlainen hitti.

Fox 21 -studion lisäksi Vampyr-sarjaa olisi kehittämässä tahot Supernatural-sarjan takaa.

On epäselvää onko Vampyr tulossa tv-elokuvaksi vai kokonaiseksi sarjaksi.

Yle vieraili pahamaineisessa göteborgilaislähiössä – "Ei täällä vaarallista ole"

Yle uutiset - Su, 08/19/2018 - 20:18

GÖTEBORG Kolmisenkymmentä nuorta miestä notkuu Hjällbon ostoskeskuksen liepeillä kahdeksan aikaan illalla.

Videokameralla varustettu vierailija herättää heti mielenkiinnon.

– Tulitko tekemään juttua autopaloista? Emme tiedä mitään, miehet sanovat yhteen ääneen.

Hjällbo on yksi Pohjois-Göteborgissa Angeredin alueella sijaitsevista lähiöistä. Asukkaista noin 90 prosenttia on maahanmuuttotaustaisia.

Ruotsin viranomaiset ovat luokitelleet alueen “erityisen haasteelliseksi”, eli ongelmalähiöksi. Vastaavia paikkoja on Ruotsissa vajaa parikymmentä. Hjällbo on yksi paikoista, joissa poltettiin autoja alkuviikosta.

– Kukaan ei puhu sinulle kameran edessä, koska siitä voisi seurata ongelmia, sanoo yksi miehistä.

Hän kertoo olevansa lähdössä Volvon tehtaalle yövuoroon. Muitakin on menossa sinne. Ennen työvuoroa on kuulemma mukava hengailla ostarin parkkipaikalla.

Muita hengailupaikkoja ei tähän aikaan illasta Hjällbossa ole. Ostarilla ei ole yhtään pubia. Kahvila ja kebab-ravintolakin ovat ehtineet sulkea.

Autopalojen jälkeen poliisi, sosiaaliviranomaiset, asukkaat ja yhdistykset ovat partioneet Hjälbossa iltaisin. Kuvassa kenttätyöntekijä Amanda Boström.Antti Kuronen / Yle Ei tunnu turvattomalta

Ostoskeskuksen laidalla vapaaehtoiset pitävät auki pientä oleskelutilaa. Maanantai-illan autopalojen jälkeen Hjälbossa on partioitu iltaisin.

Partioihin osallistuu asukkaita, nuorisotyöntekijöitä, pappi ja yhdistysaktiiveja.

– Viikot ennen koulujen alkamista voivat olla levottomia, kertoo nuorisotyöntekijä Amanda Boström.

Hän naurahtaa kun kysyn, onko Hjällbo todellakin vaarallinen “no go-zone”, kuten muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väittää.

– En ole ikinä tuntenut itseäni turvattomaksi täällä.

Boströmin mukaan Hjällbossa on rikollisuutta, mutta siinä on yleensä kyse jengien välien selvittelystä. Ulkona liikkuminen ei ole turvatonta.

Göteborgin poliisin mukaan Angeredin alueella toimii organisoitu rikollisryhmä, jonka epäillään olevan myös autopalojen taustalla.

Poliisin yhden tutkintalinjan mukaan Göteborgin autopalot olivat rikollisperheen kosto. Poliisi takavarikoi sata kiloa kokaiinia Göteborgin satamassa vain pari päivää ennen tuhopolttoja.

Kielo Penttinen on työskennellyt Göteborgin nuorten parissa lähes neljäkymmentä vuotta.Antti Kuronen / Yle Hjällbo on muuttunut monta kertaa

Hjällbon nuorisotalolla tapaan Huittisista kotoisin olevan Kielo Penttisen. Hän on ollut nuorisotyöntekijä Göteborgissa 37 vuotta.

Penttinen muistaa Angeredin eri vaiheet.

– Kun alue rakennettiin, uskottiin Göteborgin kasvavan Volvon imussa näin kauas pohjoiseen. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Angeredia ryhdyttiin alun perin rakentamaan keskiluokkaiseksi ideaaliyhteiskunnaksi.

Göteborgin vaikutusvaltaisimmalla poliitikolla, Torsten Henrikssonilla, oli visio. Hän halusi rakentaa “Ruotsin Brasilian” Angeredin metsiin. Se oli hänen mielestään ainoa tapa ratkaista senaikainen asuntopula. Brasilia on Brasiliassa pääkaupungiksi rakennettu kaupunki.

Hjällbo oli pilottihanke. Siellä toteutettiin moderneja ratkaisuja. Asuintalojen alapuolelle rakennettiin esimerkiksi parkkihalli, joka oli siihen aikaan ennenkuulumatonta.

Upouuteen Hjällbohon muutti 1960-luvulla paljon tehdastyöläisiä, myös suomalaisia. Kymmenessä vuodessa lähiö kuitenkin autioitui, kun monet muuttivat huvila-alueille.

Hjällbo oli moderni asuinalue 1960-luvulla. Arkkitehdit suunnittelivat sen ihanneyhteiskunnaksi.Antti Kuronen / Yle

Nyt Hjällbossa on jälleen asuntopula.

– Täällä asutaan todella ahtaasti, ja se on iso ongelma. Sukulaiset jakavat asuntoja Göteborgin kovien vuokrien takia, kertoo Kielo Penttinen.

Viimeisin muuttoaalto Hjällbohon tuli vuonna 2015, kun Ruotsiin saapui suuri joukko turvapaikanhakijoita.

– Muistan 1990-luvun alussa, kun tänne muutti Balkanin sotia pakenevia ihmisiä. He ovat asettuneet yhteiskuntaan. Nyt tulee paljon ihmisiä Syyriasta ja Somaliasta, sanoo Penttinen.

Penttinen ei ole koskaan tuntenut oloaan turvattomaksi Hjällbossa tai vastaavissa lähiöissä Angeredissa.

– Vaikka kyllä minua joskus varoitellaan, hän naurahtaa.

Andreas Wetterberg on johtava sosiaalityöntekijä Angeredin alueella.Antti Kuronen / Yle Surkea koulumenestys suuri ongelma

Andreas Wetterberg on johtava sosiaalityöntekijä Angeredin alueella. Myös hän on sitä mieltä, että rikollisuuteen osallistuu varsin pieni ryhmä.

Väkivaltarikokset ovat usein rikollisliigojen välisiä, eikä alueella liikkuminen sinänsä ole turvatonta.

– Meillä on hyvä nuorisotalo ja seuratoimintaa. Rikollisuuteen osallistuvat ovat kuitenkin yleensä yli 18-vuotiaita, eikä heidän ongelmiaan ratkaista nuorisotaloissa, sanoo Wetterberg.

Hänen mukaansa pitäisi panostaa etenkin kouluihin. Angeredin alueella on useita kouluja joiden oppilaista vain kolmannes suoriutuu peruskoulun vaatimuksista.

– Se on hirveää. Tavallisissa kouluissa yli 90 prosenttia selvittää peruskoulun kunnialla, Wetterberg hymähtää.

Ruotsissa opintoja jatketaan peruskoulun jälkeen, mutta ongelmat kasautuvat tiettyihin kouluihin.

– Se, että koulun saa valita vapaasti on mielestäni ongelmallista. Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Siksi heikosti menestyviin kouluihin pitäisi panostaa, toteaa Wetterberg.

Toinen ongelma on asuntopula. Lähiöistä on vaikea muuttaa pois vaikka olisi työpaikka. Asuntolainan saaminen on hankalaa.

– Monet tuntevat, etteivät he ole osallisia yhteiskunnassa. Yksi syy on se, etteivät he voi muuttaa pois täältä, sanoo Andreas Wetterberg.

Göteborgin lähiöissä tuhopoltettiin kymmeniä autoja samana iltana elokuussa.Antti Kuronen / Yle Mies ja pitbull kieltävät kuvaamisen

Illan muuttuessa yöksi Hjällbon keskusta autioituu. Muutamaa satunnaista ohikulkijaa lukuun ottamatta torilla ei ole ketään.

Kun kuvaan ostoskeskusta, mies ilmestyy kuin tyhjästä. Hänellä on pitbull-rotuinen koira.

– Mitä kuvaat! Poista heti tuo viimeinen kuva, niin että näen, hän sanoo tiukasti.

Päätän totella.

Maahanmuuttovastaiset Ruotsidemokraatit Ylelle Göteborgissa: “Autopalojen jälkeen vaalitelttamme on ollut täpötäynnä”

Volkswagen's CEO Was Told About Emissions Software Months Before Scandal, Says Report

Slashdot - Su, 08/19/2018 - 20:17
An anonymous reader quotes a report from Reuters: Volkswagen Chief Executive Herbert Diess was told about the existence of cheating software in cars two months before regulators blew the whistle on a multi-billion exhaust emissions scandal, German magazine Der Spiegel said. Der Spiegel's story, based on recently unsealed documents from the Braunschweig prosecutor's office, raises questions about whether VW informed investors in a timely manner about the scope of a scandal which it said has cost it more than $27 billion in penalties and fines. Responding to the magazine report, the carmaker reiterated on Saturday that the management board had not violated its disclosure duties, and had decided to not inform investors earlier because they had failed to grasp the scope of the potential fines and penalties. Citing documents unsealed by the Braunschweig prosecutor's office, Der Spiegel said Diess was present at a meeting on July 27, 2015 when senior engineers and executives discussed how to deal with U.S. regulators, who were threatening to ban VW cars because of excessive pollution levels. Diess, who had defected from BMW to become head of the VW brand on July 1, 2015, joined the July 27 meeting with Volkswagen's then Chief Executive Martin Winterkorn to discuss how to convince regulators that VW's cars could be sold, a VW defense document filed with a court in Braunschweig in February, shows.

Read more of this story at Slashdot.

Lumijokisen Mervin ideasta kasvoi yritys: Alusasujen verkkokauppa kurvikkaille naisille

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 20:13
11 vuotta sitten Mervi Komulainen-Horneman tuskaili jälleen kerran, kun sopivia rintaliivejä ei tuntunut löytyvän mistään. Sillä kertaa syttyi uusi ajatus: olisiko tässä ideaa yritykseen.

Arvostelu: We Happy Few ei ole mikään uusi BioShock – kesken jäi testaajalta buginen räpellys

Muropaketti - Su, 08/19/2018 - 20:03

Compulsion Gamesin värikäs We Happy Few onnistui ennakkoon nostamaan odotuksia värikkään herkullisella ulkoasullaan ja mielikuvitusta kutkuttavalla juonikuvauksellaan. Into hiipui pelatessa kuitenkin nopeasti, sillä We Happy Few kaatuu lukuisiin teknisiin ongelmiin ja ratkaisuihin, jotka tekevät pelaamisesta turhauttavaa kyttäämistä.

Julkaisupäivä: julkaistu / Studio: Compulsion Games / Julkaisija: Gearbox Publishing / Alustat: PlayStation 4 (testattu), Xbox One, Nintendo Switch & PC (Windows)/ Lajityyppi: toiminta-seikkailu/ Peliä pelattu arvostelua varten: 6 tuntia

We Happy Few vie pelaajan keskelle 1960-luvun vaihtoehtoista brittiläistä maisemaa. Jossakin vaiheessa maailmanhistoriaa otettiin käänne väärään suuntaan, ja Saksa voitti toisen maailmansodan. Tuloksena on kaiken muun muassa pelin tapahtumapaikkana toimiva saarivaltio, jossa Wellington Wellsin asukkaat ovat oman toimiensa vuoksi ajautuneet tilanteeseen, jossa katumusta ja mielipahaa torjutaan pillereillä.

Compulsion Gamesin uutuuspelin maailma on rakennettu kauniisti, ja muistuttaa hyvinkin paljon BioShockeista, joihin We Happy Few’ta on ihan aiheesta verrattu. Propagandaa jauhetaan joka tuutista. Samalla kadulla kävelevät ihmiset ja konstaapelit käyttävät valkoisia naamioita pitämässä yllä alati hilpeää yleisilmettä. Wellington Wells on kaupunki, jossa ihmiset popsivat pillereitä pysyäkseen poissa ongelmista, ollen samalla hyvin alttiita manipuloinnille. Kaupungin ulkopuolelle on häädetty pillereistä vieroittuneet sekä niistä kieltäytyvä kuona-aines. Hylkiöt elävät nälkäisinä rujoissa vaateparsissaan ja ränsistyneissä taloissaan, mutta kuitenkin vapaina huumeiden sumuiselta vaikutukselta.

On hankala valita, kummalla kansanosalla menee huonommin.

We Happy Few’n teemat ovat mielenkiintoisia, ja noudattelevat hyvin painajaismaisia kuvia dystopioista, joissa isoveli valvoo ja mielet turrutetaan joko lääkkeillä, viihteellä tai pelolla. Nostalgiset muistot menneistä hyvistä ajoista sekä takertuminen perinteisiin ja sääntöihin ovat tämän maailman peruskauraa. Ironista on, että mennyttä ei saa julkisesti muistella, eikä siitä saa edes puhua.

Pelaaja pukataan pelin alussa Arthurin tutiseviin kenkiin tilanteessa, jossa ”sankarin” Joy-pillerin vaikutus loppuu kesken työpäivän. Tuloksena on pakomatka viranomaisten kynsistä Garden District -alueelle muiden hylkiöiden seuraan. Tästä alkaa miehen tutkimusmatka, jossa avataan Wellington Wellsin salaisuuksia. We Happy Few tarjoaa kolme pelattavaa hahmoa, joista jokaisella on oma tarinansa. En kuitenkaan voi verrata näitä keskenään, enkä kertoa juonesta sen enempää, sillä oma pelaamiseni tyssäsi testijakson aikana toistuviin bugeihin.

Rämpiminen bugien suossa uuvuttaa

Niin paljon kuin haluaisinkin kertoa teille, miten kiinnostavia juonenkäänteitä We Happy Few tarjoaa, joudun nyt suoltamaan ulos turhautumiseni peliin. Vietin sen ääressä aikaa yhteensä noin kuusi tuntia ennen luovuttamista, mutta varsinaista peliaikaa, jossa etenin itse tarinassa, kertyi luultavasti noin neljän tunnin verran. Edes pelin poistaminen kokonaan ja uudelleen lataaminen ei auttanut asiaa lainkaan.

Lopulta löin hanskat tiskiin.

We Happy Few on ainakin kirjoitushetkellä buginen kasa värikästä paperimössöä. Alkuun hyvin käyntiin lähtenyt peli ryhtyi osoittamaan merkkejä hyytymisestä pian. Jokainen kuolema, joita sattui yllättävän usein, johti pelin kaatumiseen. Jossain vaiheessa koko pelin tallennettu data korruptoitui ruutuun pomppaavan ilmoituksen mukaan. Tämä johti tilanteeseen, jossa en voinut jatkaa lainkaan edellisestä tallennuspaikasta. Kuolemani jälkeen peli pisti käynnistyessään minut istumaan penkille, ilman ruudulla näkyvää käskyä nousta seisomaan. Olisin voinut kököttää penkillä maailmanloppuun asti ilman, että hahmoni liikkuisi mihinkään. Ympärillä konstaapelit puhisivat ja huusivat, mutta en voinut tehdä asialle mitään.

Olin jumissa.

Yrittäessäni ladata edellistä tallennuspaikkaa, peli tarjoaa vain virheilmoituksia. Lopulta jouduin palaamaan kaksi tuntia peliajassa taaksepäin ja kahlaamaan jo tutut kohtaukset uudestaan. Kaiken lisäksi lataus on hidasta, ja kuoleman jälkeen ylösnousua odotellessa ehtiikin tsekata kaikki some-kanavat, ottaa selfien ja postata sen Instaan.

Kuvasarjan teema: moderni tutkielma jäkittävän pelin vaikutuksesta ihmisen mielialaan.

Kapteeni käskee: hymyile

We Happy Few’n toiseksi suureksi kompastuskiveksi muodostuu pelin peruselementti eli Joy-pilleri.

Sulautuakseen joukkoon pelaajan tulee nauttia Wellington Wellsin kaupungissa ollessaan pääosin puhelinkopeista saatavia ilopillereitä. Niiden avulla pelihahmosta huokuu ympäristöön sopivan positiivista asennetta ja tyhmää hymyä. Kun pillerin teho lakkaa, alkavat muut kansalaiset huomata sinut ja käyvät kimppuusi hyvin nopeasti, aina konstaapeleita myöten. Ongelma tästä tulee, kun pelintekijät ovat jostain kumman syystä tehneet koko pillerijupakasta tarpeettoman vaikeaa.

Jos otat pillereitä liian usein, saat yliannostuksen. Tämä johtaa sekavaan käytökseen, oksenteluun ja kykenemättömyyteen taistella tai juosta. Näin kansalaiset ovat kimpussasi sekunneissa. Jos pillerin teho taas loppuu kesken, käyvät kansalaiset jälleen kimppuusi. Lisäksi jokainen otettu pilleri kasvattaa mittaria, joka täyttyessään aiheuttaa muistinmenetyksen – mikä taas johtaa jälleen oksenteluun ja vihaisiin kansalaisiin ympärilläsi.

Asiaa monimutkaistaa se, ettei pillereitä saa otettua puhelinkopeista mukaan vastaisuuden varalle, vaan joudut juoksemaan kopista toiseen, pitäen koko ajan silmällä seuraavan kopin sijaintia. Kerran löysin piilosta kerrallaan kolme pilleriä ja itkin melkein onnesta. Eteneminen pelissä oli huomattavasti hauskempaa noin puolen tunnin ajan.

Yksi pilleri kestää siis vain noin vajaat 10 minuuttia. Näin liikkumisesta tulee raskasta työtä, jossa pidät koko ajan silmällä Joy-mittaria ja etsit seuraavaa puhelinkoppia. Ratkaisu on todella epäonnistunut, ja tekee alueen tutkimisesta sekä tehtävien suorittamisesta hankalaa ja suorastaan turhauttavaa. Onko tarkoituksena saada tällä ylimääräisellä teppoilulla peliin lisää pituutta? Sitä ei tarvittaisi, sillä We Happy Few’n bugisuus pitää huolen siitä, että istut sen ääressä pitkään.

Väkivalta ei ole kivaa

We Happy Few tarjoaa hiiviskelyelementtejä, mutta ne on toteutettu hyvin alkeellisesti. Pelaaja voi liikkua kyyryssä, ja esimerkiksi kolkata poliiseja ja vartijoita takaapäin. Tällä tavoin välttää nyrkkitappelut. Jossain vaiheessa en pystynyt kuitenkaan enää tätä tekemään, joten mysteeriksi jää onko kyseessä bugi vai pelin tarkoituksellinen ominaisuus. Hiiviskellessä tai piilossa ollessaan pelaaja ei pysty kurkistamaan kulman taakse, ja mitään skannausmenetelmää vastustajien sijainnille ei ole.

Vartijoiden tullessa hyvin lähelle näkyvät ruudulla jalanjäljet, mutta näistä on vain lievästi apua, eikä mitään hyötyä varsinaisessa strategian suunnittelussa. Näin pelaaja ajautuu usein suoranaiseen taisteluun, vaikka ei edes haluaisi. Olen joutunut pelissä tappeluun pelkästään poliisiin vahingossa törmäämisestä, joten tarkkana kaduilla!

Tappeleminen We Happy Few’ssa on turhauttavaa. Mitään mekanismia kohteen lukitsemiselle ei ole, joten pelaaja lähinnä huitelee jollain kättä pidemmällä, iskee nyrkeillä tai heittelee kranaatintapaisia bangereita kohti vastustajia. Blokkaaminen on tehokasta, mutta jos olet jo vuotamassa kuiviin, tämäkään ei enää auta, vaan yksi isku voi viedä ruumishuoneelle.

Molemmilla osapuolilla on apunaan myös aseita; pistimiä, kranaatteja ja pamppuja.

Ongelmana on, että aseet tietenkin kuluvat ja napsahtavat katki. Lisäksi aseita voi kantaa vain tietyn määrän ilman, että tila loppuu inventaariosta. Yhden vastustajan kukistaminen vaatii runsaasti voimia. Huonoksi ratkaisuksi osoittautuu myös se, että pelintekijät ovat päättäneet lisätä stamina-ominaisuuden koskemaan myös taisteluita. Puhti loppuu juuri kun sitä tarvittaisiin eniten, sillä stamina-mittari on hyvin lyhyt. Siteiden ja erilaisten balsamien käyttö kesken taistelun on hankalaa, ellei pelaajalla ole tilaa perääntyä tarpeeksi kauaksi ottaakseen tarvittavat ainekset ristiohjaimesta pikaisesti. Nämä voi ottaa myös pausettamalla pelin valikosta, mutta näin taisteluistakin tulee isku ja menuun -tyylinen sekoilu, joka ei innosta varsinaisesti kokemaan taisteluita.

Jalat alle

Hyvä vaihtoehto taisteluille on pötkiä pakoon. Pelkurit pärjäävät aina, mutta We Happy Few onnistuu tässäkin tekemään kaiken vaikeaksi. Piilopaikkoja ei varsinaisesti ole, ellet satu olemaan oman turvapaikkasi läheisyydessä tai lähellä on yksi harvoista auki olevista taloista, joissa voit piiloutua sängyn alle.

Juokseminen ilon täyttämällä alueella on kuitenkin kielletty.

Kun lähdet sutimaan karkuun, jokainen lähistöllä oleva asukas ja pollari tulee vihaiseksi. Tämä jatkuu, sillä sinua jahdataan takaa ja kaikki vastaan tulevat uudet kansalaiset suuttuvat juoksemisestasi. Tuloksena on loputon epäonnen kehä, jolle ei näytä tulevan loppua. Tietenkin hahmon stamina on myös tässä pelin piirteessä vahvasti mukana, tehden pakenemisesta lyhyttä spurttailua mittarin tippuessa nollaan hyvin pian.

Turvasatamana toimivia huoneita on hyvin harvassa, joten päämäärätön pinkominen on luultavasti kohtalosi.

Lähtökohtaisesti We Happy Few’ssa olisi potentiaalia vaikka mihin. Itseäni jäi todella kaivelemaan, etten tiedä miten tarina jatkuu, ja kuinka monta salaisuutta olisin voinut selvittää. Pelin tarina on hyvin kiinnostava ja maailma pahaenteisen värikäs. Näillä aineksilla voi potkia hyvinkin pitkälle. Kaikki hyvä kuitenkin hautautuu sen tosiasian alle, että We Happy Few on pelinä kertakaikkisen turhauttava.

Kun bugi toisensa perään kaataa koko pelin, ja huomaat joutuvasi kahlaamaan samaa kohtaa uudestaan, motivaatio valuu pelaajan innostuksesta kuin Joy-pillerin teho konsanaan.

WE HAPPY FEW

”We Happy Few on kiinnostava peli, joka kuitenkin turhauttaa epäkohdillaan.”

Roskia sytytettiin tuleen autiossa rakennuksessa Toppilassa, tuli uhkasi levitä talon rakenteisiin

Kaleva - Su, 08/19/2018 - 19:58
Oulussa Mallastiellä sijaitsevassa tyhjillään olevassa rakennuksessa sytytettiin ilkivaltaisesti tuleen palavaa tavaraa.

Thermaltake lisäsi TT RGB Plus -järjestelmäänsä tuen Amazonin Alexa-tekoälyassistentille

Muropaketti - Su, 08/19/2018 - 19:22

Heti Lian Li:n RGB-valaistun kaapelin jälkeen mielenkiintoisin viime aikojen innovaatio RGB-valaistuksen saralla on Thermaltaken valaistujen komponenttien ja oheislaitteiden ekosysteemiin saapunut tuki Amazonin Alexa-tekoälyassistentille.

Olennaisin yhteistyö Alexan ja Thermaltaken tuotteiden välillä on tuulettimien kierrosnopeuden ja valoitustilojen ääniohjaaminen Alexan kautta Thermaltaken omien sovellusten sijaan.

Thermaltake on kuitenkin saanut yhdistelmällä aikaan muutakin. Jos tuulettimia käyttävä kysyy Alexalta kotipaikkakuntansa tai jonkun kaupungin säätä, esittää tekoäly sään myös kotelotuulettimien valaistuksen kautta. Tuulettimet saavat Alexaan myös oman ”Hello TT (Thermaltake)” -äänikomennon.

Piirtämisen riemu saa Milla Paloniemen siilit kiroilemaan – "Piirrän edelleen ihan samalla tavalla kuin pikkukersana"

Yle uutiset - Su, 08/19/2018 - 19:18

Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi, 35, istuu synnyinpitäjässään Jalasjärvellä pöydän äärellä ja piirtää yksisarvista. Ympärillä on työpajaväkeä ja näyttelyyn tutustujia. Tussi suhahtaa muutaman kerran ja taruolento saa hahmonsa muutamassa sekunissa. Yksisarvisen harjan hän värittää kirkkaanvihreäksi.

– Mulla oli vähän tommonen, ennen kuin tämä mun tukka haalistui. Olen uittanut sitä tuolla Tampereen Pyhäjärvessä.

Kiroileva siili -sarjakuvistaan tunnettu taiteilija kertoo, että Jalasjärvellä pidettyjen työpajojen teemana on ollut voimaeläin. Jokainen on saanut piirtää itsestään, mikä eläin haluaisi olla.

Mitä, eikö kiroilevan siilin ”äiti” saakaan voimaa fyysisesti ja verbaalisesti piikikkäistä hahmoistaan?

– Olen fanittanut yksisarvisia jo 1980-luvun lopulta, jolloin luin Lena Furbergin sarjakuvia Hevoshullu-lehdestä. Nyt yksisarviset ovat vähän niin kuin muodissa ja niitä on kaikkialla. Munkin villitys heräsi uudelleen. Olen kai henkiseltä iältäni kahdeksanvuotias pikkutyttö, nuori nainen nauraa hihittää.

Lapsenomaisella riemulla

Taiteilijan henkisen iän arviossa on totta toinen puoli. Hän kertoo tekevänsä töitään lapsenomaisella riemulla.

– Piirrän edelleen ihan samalla tavalla kuin pikkukersana. En ole mikään tekninen nysvääjä, vaan teen töitä melkein millä tahansa tekniikalla, jopa kynttilällä. Piirrän lähes tulkoon mille tahansa paperillekin, mikä eteen sattuu, Milla Paloniemi selvittää.

Milla Paloniemi kertoo piirtäneensä aina. Lapsenomaiseen innostukseen tuli kerran pieni särö. Se osui opiskeluvuosiin 2003–2007, kun hän kouluttautui graafiseksi suunnittelijaksi.

– Vertasin itseäni muihin ja minusta tuntui, etten osaa piirtää, ei tästä mitään tule.

Nykyään olen siiliä huomattavasti härskimpi, pahempi ja suorempi suustani, kun taas siili on pehmentynyt ja siitä on tullut aikuisempi ja lempeämpi. Milla Paloniemi

Sitten paperinnurkkaan jos toiseenkin alkoi ilmestyä ärräpäitä iskeviä siilihahmoja.

– Siilin avulla pääsin siitä yli. Löysin oman ääneni ja oman juttuni, josta tulikin sitten hirmu suosittu. Pääsin angstistani, ja piirtäminen on siitä lähtien ollut jälleen minulle äärimmäisen tärkeää ja terapeuttista.

"Sille piti parit ärräpäät pistää suuhun"

Milla Paloniemi on piirtänyt jo kahdeksan sarjakuva-albumillista siilien kahinoita. Viimeisin albumi ilmestyi keväällä ja syksyllä Millan siilihahmot seikkailevat uudessa seinäkalenterissa. Miten ihmeessä sarjakuvasiili on pysynyt hengissä jo 15 vuotta?

– Sitä ihmettelen itsekin!

Milla Paloniemi kuvaa siiliään oman tiensä kulkijaksi. Hän ei myöskään ole piirtänyt sitä säännöllisesti.

– Se ei lähtenyt mistään Helsingin Sanomista, vaan olen tehnyt sitä omilla ehdoillani. Olen tehnyt samalla hirveästi kaikenlaisia taidesekoiluja siinä ohessa, joten siiliin on ollut aina kiva palata uudestaan ja uudestaan.

Siilisarjakuvan eloa on helpottanut sekin, että siilihahmoja on useita.

– Ihan kuin menisin siilin nahkoihin ja kysyisin, että mitä tänään leikittäisiin, Milla Paloniemi kuvaa työprosessiaan.

Miten Millan hellyttävät siilit päätyivät kiroilemaan?

– En tiedä, sitä kysytään aina ja sitä on vaikea selittää. Se vain näytti siltä, että sille piti parit äärräpäät pistää suuhun. Halusin jotain kontrastia ja rosoa siihen hahmoon.

Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi piti elokuussa työpajaa synnyinpitäjässään Jalasjärvellä.Päivi Rautanen/Yle Roolit kasvoivat kieroon

Milla Paloniemi on huomannut, että ajan myötä hän itse ja hänen siililuomuksensa ovat kasvaneet kieroon.

– Kun loin siilihahmon, olin ahdistunut ja ujo. Nykyään olen siiliä huomattavasti härskimpi, pahempi ja suorempi suustani, kun taas siili on pehmentynyt ja siitä on tullut aikuisempi ja lempeämpi vuosien varrella.

Kiroilua karsastavatkin ovat pääsääntöisesti sallineet Milla Paloniemen siilien laukovan suustaan totuuksia.

– Kun vuonna 2007 siili oli ensimmäistä kertaa Ilta-Sanomissa kuukauden kotimaisena, se rikkoi tabuja. Itse en ole juurikaan saanut kritiikkiä siilistä siksi, että se on kiroillut.

Ei edes päätuote

Milla Paloniemi on taistellut siilihahmojensa kanssa niin ylä- kuin alamäet, eivätkä siilikaverukset ole edes hänen päätuotteensa, vaikka kansa niin uskoo.

– Minulla on ollut viha-rakkaussuhde siiliin kaikki nämä vuodet. Nyt sen piirtäminen tuntuu taas hyvältä.

Kun Milla Paloniemi piirsi viimeistä siilialbumiaan, piirtäjän ja luomuksen välillä iski pientä kipinää. Taiteilija huomasi piirtävänsä omaa elämäänsä siilille.

– Olin eronnut ja sydänsuruissani. Piirsin siilin odottamassa kevättä. Se oli jäätynyt koivistaan ja sen piti ottaa vastaan apua sen ystäviltä. Löysin siilistä uuden herkän tason.

Milla Paloniemi kuvittaa, opettaa ja tekee omien sanojensa mukaan palkkansa eteen kaikenlaista visuaalista.

– Mulla on tuhat asiaa aina työn alla, ja siili on yksi monista sivuprojekteistani. Olen siilille tosi kiitollinen. Se on mahdollistanut minulle paljon kaikenlaista muuta. Toisaalta se on ajanut minua myös näyttämään, että pystyn tekemään muutakin.

Milla Paloniemi on saanut sarjakuvistaan palkintoja ja tunnustuksia, suurimpana niistä ensimmäinen Sarjakuva-Finlandia.

– Se tuntuu absurdilta, koska en ole koskaan edes havitellut mitään palkintoja.

Se oli jäätynyt koivistaan ja sen piti ottaa vastaan apua sen ystäviltä. Löysin siilistä uuden herkän tason. Milla Paloniemi

Milla Paloniemi kokee, ettei hän ole sarjakuvapiirtäjänä ja taiteilijana vielä lähellekään valmis. Intohimo ja palo johonkin uuteen vievät häntä eteenpäin.

– Jonain päivänä vielä teen pääteokseni. Se tulee olemaan jotenkin eeppinen, taiteilija innostuu.

Tuotteiksi vai vientiin

Milla Paloniemi kertoo elävänsä sarjakuvahommissaan niin omassa kuplassaan, ettei hän pysty arvioimaan, miten suomalaisella sarjakuvalla ylipäätään menee tällä hetkellä. Sarjakuva-albumien myynti hiipunee, kun kaikki on sähköisessä muodossa.

– Itsekin olen pitänyt netissä sarjakuvablogia jo vuodesta 2006 lähtien. Sosiaalisen median kautta tulee koko ajan uusia juttuja. Jos haluaa menestyä, täytyy osata tuotteistaa ja tarjota töitään suoraan myös ulkomaille, Milla Paloniemi pohtii.

Kiroilevaa siiliä ei toistaiseksi myydä ulkomailla, mutta tekijällä on haaveensa.

– Olen vähän haaveillut Japanin valloituksesta. Sitten ei ehkä tarvitsisi murehtia raha-asioista, Milla Paloniemi virnistää.

Siilihahmojensa tuotteistamisessa taiteilija on ollut tarkka, vaikka siili kiroilee jo monissa tuotteissa.

– Haluan toki saada siilistä elantoni, mutta se edustaa minulle myös jotain epäkaupallista. En halua mitään turhaa krääsää, vaan laadukkaita tuotteita. Kotimainen käsityö kiinnostaa aina.

Sarjakuvapiirtäjästä räppäriksi

Vaikka siili on tärkeä tekijälleen, jotain sen osuudesta taiteilijan kaikessa muussa tekemisessä kertoo se, että Milla Paloniemi ei edes tiedä, paljonko siilialbumeja on myyty.

– En ole koskaan seurannut siilin myyntitilastoja. Jos tietäisin, se ehkä aiheuttaisi paineita. Kustantaja tietää. Kyllä sitä jotkut ostavat edelleen, mutta ei tietenkään niin paljon kuin ykkösalbumia.

Nyt kun uusi siilialbumi on hiljattain julkaistu ja pian markkinoille tuleva siiliseinäkalenteri on valmis, Milla Paloniemi työstää jatko-osaa omaelämäkerralliseen päiväkirja-albumiinsa ”112 osumaa”. Työpöytä ja koti ovat nykyään Tampereen Pispalassa, jonne hän muutti keväällä viidentoista Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen.

Sarjakuvista ja muista kuvitustöistä Milla Paloniemi kertoo ”hairahtuneensa” viime aikoina vähän sivuraiteillekin.

– Musiikkiin ja nykytaidepiireihin, hän paljastaa.

Sarjakuvataiteilijalla on kaupunkilaisromanttista pop-rockia soittava Nok Nok -bändi, jossa hän itse on toinen liidilaulaja ja räppäri.

– Kaikkea muutakin kivaa on. Hommasin juuri ukulelen ja olen tehnyt vähän keikkaa ”Moi mä oon Milla” -nimellä.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä