Uutiset

Sterilointeja ja kallonmittausta yhteiseksi hyväksi – Suomessa pakkosterilointilaki oli voimassa kymmeniä vuosia

Kaleva - 38 min 34 s sitten
Hyvissä aikeissa Riikka Kaihovaaran ja Riika Nikkarisen ohjelmasarjalle täytyy antaa kunniaa siitä, että sen yleissävy on ihmettelevä.

Ingmar Bergmanin Jumala vaikeni niin että uskonnotontakin kirpaisee

Kaleva - 38 min 34 s sitten
Kriitikko Pekka Eronen valitsee päivän kolme kiinnostavinta tv-elokuvaa.

Oulun chatbot on Siriäkin fiksumpi – robotti keskustelee asiakkaan kanssa, tunnistaa kuvia ja ymmärtää kirjoitetun tekstin lisäksi kieltä kuin kieltä

Kaleva - 38 min 34 s sitten
Oululaisille tarjottavassa asiakaspalvelussa hyödynnetään muutaman vuoden kuluttua tekoälyä.

Riku Siivosen kolumni: Tällä helpolla keinolla voitat traumat ja opit rakastamaan oikein

Yle uutiset - 53 min 34 s sitten
Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Vihaan ja rakastan siistejä keskihintaisia henkilöautoja. Ehkä se johtuu lapsuudestani. Sellainen auto kuvastaa minulle tavallisen onnellista elämää – ennen kaikkea parisuhdetta, jossa eletään rauhallisesti ja siirrytään sukuloimaan autolla, joka on imuroitu sisältä. Oma autoni on kuitenkin aina täynnä roskia ja muuta tavaraa, ja pieni sivuikkuna on korjattu teipillä ja makuualustan palasilla. Kun satunnainen ydinperhe nousee ehjästä Kia-autostaan, saatan jähmettyä. Olo muuttuu epätodelliseksi, tunnevyöry tuntuu fyysisenä. Se on hirveää, koska tiedän, että lopuksi sydäntäni alkaa särkeä.

Aina puuttuu jotain, aina joku asia kaihertaa.

Syy on se, etten mielestäni osaa elää enkä ennen kaikkea rakastaa sillä tavalla, että pääsisin rakkaussuhteessani luokkansa ostetuimman rattiin. Päässäni on aika selkeitä kuvia siitä, miltä rakkauden ja toisen ihmisen pitäisi tuntua, miten meidän pitäisi viettää aikaa ja, no, miten pitkäaikaisessa parisuhteessa nyt ihan vaan ollaan. Mutta kun sitten elän arkeani, nuo odotukset harvoin täyttyvät. Aina puuttuu jotain, aina joku asia kaihertaa.

Tuota kaiherrusta olen peittänyt monin eri keinoin, mutta aina olen yrittänyt painaa itse asian unohduksiin vaikka väkisin. Olen tehnyt liikaa töitä, käyttänyt liikaa päihteitä ja kokeillut ihmispeniksien polyamoriaa eli salaisia yhtäaikaisia suhteita. Näiden itsehoitotekniikoiden tulokset eivät olleet hyviä. Kaiherrus ei kadonnut vaan lisääntyi ja sai seurakseen häpeän.

Viime syksynä kaikki muuttui. Ajoin kohti isän hankkimaa pientilaa autollani, josta oli juuri hajonnut lämpöpuhallin. Viima puski ikkunan teippien läpi.

Silloin näin valon. Mieleeni piirtyi kaikkien parisuhdeteorioiden isä ja äiti. Se selittää yksinkertaisella tavalla kahden ihmisen välisen suhteen dynamiikan. Sen nimi on Siivosen suuri aukkoteoria ja se menee näin:

Rakkaudessa ei ole kyse ”suhteesta”, jota pitäisi esimerkiksi ”hoitaa”. Sen sijaan kaiken takana repaleinen reikä, joka on meidän kaikkien sydämessä. Sisäinen aukkomme säteilee ympärilleen tyhjyyttä. Välillä se huutaa, välillä kuiskii: ”Voikohan sinua oikeasti rakastaa? Hylätäänkö sinut aina?”

Suhde on vaikeaa, koska läheisemme vaativat meiltä mahdottomia: omien heikkouksiensa täydellistä paikkaamista.

Ne ovat ikäviä kuiskauksia ja siksi haluaisimme – ehkä enemmän kuin mitään muuta –, että joku täyttäisi tuon aukon. Itse asiassa toivomme, että juuri valitsemamme ihminen tai ihmiset täyttäisivät sen. Mutta eivät he tietenkään pysty. Ei ole sellaista toista, joka meidät voisi täyttää. Siitä syntyy kaikkien pari- ja polysuhteiden perusjännite. Suhde on vaikeaa, koska läheisemme vaativat meiltä mahdottomia: omien heikkouksiensa täydellistä paikkaamista. Vielä vaikeampaa kaikki on siksi, että vaadimme samaa heiltä. Kaikkein vaikeinta rakkaus on kuitenkin siksi, että oman sielumme aukot ovat meille lähes näkymättömiä. Toivomme toiselta sydämen tilkettä, emmekä edes itse tajua sitä.

Rakkauden kipupisteissä ei ole useinkaan ole kysymys toisen ihmisen käytöksestä tai siitä, kuinka tervehdimme häntä hänen palattuaan töistä.

Päästyäni maalle perille soitin sulkapallokaverilleni ja paasasin teoriani. Hän ei vaikuttanut järin innostuneelta. ”Googlaa kiintymyssuhdeteoria”, hän sanoi ja jatkoi: “Ehkä ihmisillä on muitakin syitä olla parisuhteessa kuin omien aukkojensa täyttäminen”. Kolmanneksi hän muistutti, että kaikilla tuo sielun aukko ei ole niin suuri “kuin Siivosella”.

Ei tietenkään ole. Eikä Siivosen suuri aukkoteoria väitä, että rakkaus on tuomittu epäonnistumaan. Se vain muistuttaa, että rakkauden kipupisteissä ei ole useinkaan ole kysymys toisen ihmisen käytöksestä tai siitä, kuinka tervehdimme häntä hänen palattuaan töistä. Ei ole kyse mystisestä ”parisuhteesta”. Kyse on meistä itsestämme.

Joku vähemmän kokenut parisuhdeteoreetikko saattaa nyt sanoa, että vain ihminen itse voi täyttää tuon kolon sydämessään. Mutta se ei ole kokonaan totta. Ei se reikä koskaan täyty kokonaan. Siellä se on aina, juilii välillä ja huojuttaa korttitaloamme, jota elämäksi kutsutaan.

Parisuhteen suuri aukkoteoria ei ole kyyninen. Se nimenomaan vapauttaa. Aukkoteorian ansiosta olen alkanut ajatella, että ehkä osaankin rakastaa. Koska rakkaus ei voi koskaan olla täydellistä, sitä ei voi odottaa toiselta eikä ennen kaikkea itseltä. Onnellista elämää voi olla myös keskihintaisten perheautojen ulkopuolella.

Tätä ajatusta hellin tällä viikolla, kun marketin parkkipaikan usvaisessa hämyssä aloin erottaa lähestyvän auton muotoja – se näytti uhkaavasti Skoda Octavialta. Hengitin syvään ja muistutin itseäni: oma autoni ei ehkä tulisi koskaan olemaan sieluni aukolle tarpeeksi siisti eikä tarpeeksi keskihintainen – mutta ei sen tarvitsekaan.

Riku Siivonen

Kirjoittaja on toimittaja ja käsikirjoittaja.

Herätys: Mayn luottamus puntarissa, teineille moniteholaseja ja poutaa ennen pyryä

Yle uutiset - 1 tunti 11 min sitten
Brexit-sopimus kaatui, mutta May ei aio erota, miten tästä eteenpäin?

Britannian parlamentti tyrmäsi illalla pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen äänin 432–202. May eia aio erota, ja tänään parlamentti äänestää hallituksen luottamuksesta. Jos hallitus selviää, sen on esitettävä uudet brexit-suunnitelmansa maanantaihin mennessä. Taloudellisesti tuhoisa EU-ero ilman sopimusta on entistä todennäköisempi, toimittaja Pasi Myöhänen arvioi sekavaa poliittista tilannetta analyysissään.

Dai Korokawa / EPA Nairobissa tuhoisa isku hotelliin

Kenian pääkaupungisssa Nairobissa ainakin 14 ihmistä on kuollut hotelliin tehdyssä iskussa. Kuolonuhrien määrää ei ole vahvistettu. Iskun tekijäksi on ilmoittautunut al-Shabaab-islamistiryhmä. Isku tehtiin paikallista aikaa jo tiistaina iltapäivällä. Tilanne saatiin ilmeisesti rauhoitettua jo illan aikana, mutta yöllä rakennuksesta kuului lisää laukauksia. Lisäksi rakennuksesta pakoon päässeet ovat kertoneet, että rakennuksessa on vieläkin ihmisiä sisällä.

Optikko Raimo Laitinen on yli 50-vuotisella optikonurallaan tarkastanut lukemattoman määrän silmiä. Esa Huuhko / Yle Moniteholaseja määrätään yleensä ikänäköön yli 40-vuotiaille – nyt niitä käyttävät myös likinäköiset teinit

Miltä etäisyydeltä lapsesi katselee kännykkää? Kännykän ja tablettitietokoneen tuijottelun sekä ulkoilun vähenemisen on todettu lisäävän silmäongelmia nuorilla. Etenkin likinäköisyys on lisääntynyt lapsilla ja silmälääkärit määräävät jopa moniteholaseja teineille näköä korjaamaan.

”Uudet trendit motivoivat minua. Seuraan aktiivisesti esimerkiksi erilaisia urheilullisia instagram-tilejä ja otan niistä vaikutteita" kertoo GoGon kuntosalilla treenaava Aino Viinikka. Jani Aarnio / Yle Muistatko nämä muotijumpat? Kuntokeskukset paljastavat hutinsa ja helmensä: "Aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan"

Liikuntatrendejä syntyy ja kuolee jatkuvasti. Suosittu liikuntamuoto voi jäädä nopeasti historiaan, kun taas toiset pitävät pintansa pitkään. Myös liikuntatutkijat ovat aika ajoin samassa tilanteessa kuin liikunta-alan yrityksetkin: se, mistä pidettiin suurta haloota, joutaakin roskakoriin.

Yle Sää Välipoutaa ja sitten pyryä – lounaaseen lumisadetta ehkä jo illaksi

Tänään päivällä lunta sataa Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta muuten on poutaista. Etelässä ja maan länsiosissa saattaa pilvipeite jopa rakoilla. Pakkasta on sopivan talvisesti 5-15 astetta. Ennusteen mukaan lounaasta hiipivä lumisadealue saattaa ehtiä rannikolle jo illan aikana. Huomenna torstaina pyry on sitten vallannut laajalti maan etelä- ja keskiosat. Mukanaan se voi tuoda paikoin jopa 15 senttimetriä lunta. Lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Outojen viesteihin ei vastata – Teuvo Pakkalan koululla sosiaalisen median asioihin herättiin etuajassa

Kaleva - 1 tunti 24 min sitten
Oululaisella Teuvo Pakkalan koululla sosiaalisen median asioihin herättiin jo ennen kuin tuli ilmi lasten hyväksikäyttörikoksia.

Analyysi: Theresa May tuskin kaatuu EU-erosopimuksen rökäletappioon – Britannian taloudelle voi silti käydä huonosti

Yle uutiset - 1 tunti 34 min sitten
Tästä on kyse
  • Pääministeri Theresa Mayn EU-erospimus kaatui parlamentissa äänin 432–202.
  • May ei aio erota, mutta hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.
  • Hallituksen on kerrottava uusista brexit-suunnitelmistaan viimeistään maanantaina.
  • Jos mitään sopimusta ei hyväksytä eikä EU-eroa lykätä, Britannia eroaa ilman sopimusta 29. maaliskuuta.

Britannian pääministeri Theresa May haluaa jäädä historiaan EU-ero brexitin toteuttaneena pääministerinä. Nyt varmaa on vain se, että hänet muistetaan historiallisesta tappiosta.

Britannian pääministerin EU-erosopimus hylättiin lopulta 230 äänen enemmistöllä. Se on raskain tappio, jonka brittihallitus on kärsinyt parlamentissa yli sataan vuoteen.

Normaalina aikana pääministeri olisi jo kertonut erostaan. Mutta brexit-kansanäänänestyksen jälkimainingeissa Britannia on pysyvässä poikkeustilassa, ja maalla on poikkeuksellisen jääräpäinen pääministeri.

Pääministeri Theresa May itse ei aio erota. Hän on turvassa oman puolueen sisäiseltä syrjäytysyritykseltä vuoden ajan voitettuaan luottamusäänestyksen joulukuussa.

Oppositiossa olevan työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn käynnisti lupauksensa mukaan epäluottamusmenettelyn hallitusta kohtaan myöhään eilen. Hallituksen kaatuminen tänä iltana järjestettävässä äänestyksessä on kuitenkin epätodennäköistä.

Mayn sopimusta vastaan äänestäneet konservatiivit ja Pohjois-Irlannin demokraattinen unionistipuolue DUP palaavat todennäköisesti Mayn leiriin, kun kyse on hallituksen luottamuksesta. He eivät halua riskeerata työväenpuolueen valtaanpääsyä.

Luottamusäänestyksestä näyttäisi tulevan sivunäytelmä. Tärkein kysymys myös sen jälkeen on se, kuinka Britannian parlamentti löytäisi kansanedustajien enemmistölle sopivan brexit-ratkaisun.

Jotkut uskovat, että parlamentin enemmistö saattaisi tukea Norjan kaltaista läheistä EU-suhdetta Mayn ajaman jyrkemmän EU-eron sijaan. Toiset toivovat, että parlamentti voisi poliittisessa pattitilanteessa asettua uuden EU-kansanäänestyksen taakse.

Tällaisten ratkaisujen ajamiseen tarvittaisiin epätavallisia keinoja. Parlamentissa punotaan juonia siitä, kuinka kansanedustajat voisivat puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä riistää brexit-prosessin hallituksen käsistä.

Theresa Mayn mahdollisuudet ovat rajalliset. Jos hän tukisi läheisempiä EU-suhteita, nostaisi tämä konservatiivipuolueen EU-eromieliset takajaloilleen. Pääministeri voisi jäädä historiaan puoluejohtajana, joka tuhosi puolueensa nykyisessä muodossaan.

Historiallisen mittakaavan tappion jälkeen voisi kuvitella, että Theresa Mayn sopimus on täysin kuollut ja kuopattu. Pääministeri on kuitenkin peräänantamattomuutensa todistanut moneen kertaan.

Ei ole sanottua, etteikö hän vielä yrittäisi saada erosopimustaan parlamentin läpi ja EU:lta lisämyönnytyksiä. Brysselistä voi olla kuitenkin vaikea saada sopimukseen sen mittaluokan myönnytyksiä, että yli 200 brittikansanedustajan mieli muuttuisi.

Ratkaisuja pitäisi löytyä nopeasti, sillä Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuun 29. päivä.

Mayn sopimuksesta ei lopulta näyttänyt pitävän juuri kukaan, mutta se olisi tuonut järjestelmällisen EU-eron. Sen kaatumisen jälkeen taloudellisesti tuhoisan sopimuksettoman brexitin riski on entistä suurempi.

16.1. klo 6:53: Jutun loppuosaa on täydennetty.

Lue myös:

Parlamentti hylkäsi murskaluvuin Mayn brexit-sopimuksen, keskiviikkona epäluottamusäänestys – Yle seurasi hetki hetkeltä

Brexit-äänestykseen valmistautuvalla brittiparlamentilla on edessään kuusi vaihtoehtoa – eikä yksikään niistä vaikuta lupaavalta

Analyysi: Nämä 8 asiaa sinun tulisi tietää Helsingin poliittisesta keväästä – Tunteita kuumentavat homekoulut, uudet asuinalueet ja liikenne

Yle uutiset - 1 tunti 36 min sitten

Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa.

Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan huhtikuun vaalien takia.

Mutta mitä vielä. Helsinki on sotajalalla.

Ainakin, jos asiaa kysyy kaupungin pormestarilta Jan Vapaavuorelta (kok.) Hän kertoo, että kevät kuluu taistelussa sotea vastaan. Aika painavaa tekstiä Suomen pääkaupungin pormestarilta. Vaikka viesti on vanha, on se edelleen yhtä pysäyttävä.

Vapaavuori taitaa oikeasti haluta pysäyttää soten. Eikä hän ole Helsingissä ainoa. Kun Yle kysyi Helsingin valtuustopuolueiden ryhmäpuheenjohtajilta kevään tärkeimpiä poliittisia päätöksiä, mainitsi moni heistä soten. Se on eduskunnan päätös, mutta se vaikuttaa suoraan kuntien toimintaan.

Helsinki haluaa edelleen kaataa soten ja maakuntauudistuksen.

Tässä alla sote ja seitsemän muuta tärkeää Helsingin kaupungin poliittista kevään kuohuttajaa.

1. SOTE

Helsinki vastustaa edelleen Sotea ja maakuntauudistusta muiden isojen kaupunkien kanssa. Soten ja maakuntauudistuksen vaikutukset suuren Helsingin budjettiin olisivat massiiviset. Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, varakas Helsinki menettää rahaa.

Sote-rahojen menetyksen jälkeen Helsinki ei voisi enää itse säädellä rahojensa jakoa, kuten se nyt on tehnyt. Vapaavuori on arvioinut, että sote veisi Helsingiltä ainakin puolet, jopa kaksi kolmasosaa sen budjetista pois. Kyse on yli parista miljardista eurosta.

Tämän takia valtakunnallista sote-ratkaisua seurataan silmät tarkkana pääkaupungissa. Ratkaisu vaikuttaa suoraan pääkaupungin muihin päätöksiin.

2. HERNESAARI

Etelä-Helsingissä sijaitseva Hernesaari on Helsingin tällä hetkellä havittelema tulevaisuus pienoiskoossa: merellistä uutta kaupunkiasumista 6000 asukkaalle vanhalla telakka-alueella.

Alueen asemakaava on yksi kevään merkittävimmistä päätöksistä. Suuret linjat on jo päätetty, mutta viilausta vielä tehdään.

Yksi kysymys liittyy talojen korkeuteen. Jo luonnosvaiheessa taloja on korotettu, mutta haluaako viime aikoina korkeaa rakentamista suosinut valtuusto korottaa vielä entisestään Hernesaaren taloja?

Uusien asukkaiden lisäksi Hernesaareen halutaan myös risteilyaluksia ja turisteja, kivijalkakauppoja, liikuntapalveluja ja umpikortteleita. Jos kaupunki saisi alueelle vielä pop up -liikkeitä ja start up -yrityksiä, se olisi poliitikkojen havittelema Helsinki pienoiskoossa.

Mutta eniten poliittista eripuraa tulevat aiheuttamaan Hernesaaren liikennejärjestelyt. Autoilua vai joukkoliikennettä?

3. KESKUSTATUNNELI

Hernesaaren asemakaava tuo esiin vanhan kiistan keskustatunnelista.

Helsingin toinen tämän hetken mahtipuolueista, kokoomus, lähtee siitä, että jos Hernesaaren asemakaava hyväksytään, hyväksytään samalla, että niin sanottu kokoojakatu, eli keskustatunneli rakennetaan.

Keskustatunneli yhdistäisi läpikulkuliikenteen idän ja lännen välillä Helsingin keskustan alitse. Tunnelia pitkin myös turistit pääsisivät suoraan satamiin ja keskustan parkkihalleihin. Se veisi autoja pois keskustan kaduilta ja vapauttaisi tilaa kävelykeskustan rakentamiselle.

Kokoomuksen Risto Rautavan mukaan moni asiantuntijakin on sitä mieltä, että Hernesaaren liikennejärjestelyt eivät tule toimimaan, ellei maanalaista kokoajakatua saada rakennettua. Etelä-Helsingin liikenne on jo nyt tukkoista.

Kokoomus lähtee nyt siitä, että kokooajakatu pitää saada kirjattua Hernesaaren asemakaavan selostukseen. Heidän mielestään Hernesaarta ei voida ajatella vain yksinäisenä saarena, vaan asemakaavavaiheessa pitää jo päättää, miten liikenne Hernesaareen ja sieltä pois ratkaistaan.

On vain pieni mutta: tällä hetkellä Hernesaaren asemakaavan selostuksessa keskustatunnelia ei mainita sanallakaan. Kokoomus tarvitsee rintamaansa monta puoluetta, että kokoojakatu-maininta saadaan lisättyä Hernesaaren asemakaavan selostukseen.

Tunnelin mainitseminen saa silti heti ainakin vihreiden ja vasemmistoliiton karvat pystyyn. Voi jo kuulla, kuinka puolueiden toimistoista kajahtaa huuto: Taisteluasemiin! Täällä puolustetaan joukkoliikennetta ja kevyen liikenteen vahvistamista.

Poliittinen valtataistelu on jo käynnissä.

4. PYÖRÄTUNNELI

Samanlainen, joskaan ei yhtä kuohuttava tunnelihankekiista elää vielä, ainakin tämän kevään Helsingissä.

Päärautatieaseman alittava pyöräilytunneli tulee keväällä päätösvaiheeseen. Pyöräilytunnelin avulla Helsingin ydinkeskustan jalankulku- ja pyöräliikennettä pyritään sujuvoittamaan.

Nyt rautatieaseman edusta on kuin seikkailurata, josta vain taitavin osaa sukkuloida itsensä hengissä läpi. Päätös asiasta tehdään alkuvuodesta. Esillä on ollut sekä erilaisia siltavaihtoehtoja että aseman alittava tunneli.

Sen verran useita eri vaihtoehtoja asian toteutukseen on vuosien saatossa tullut, että ei olisi ollenkaan yllättävää, jos ennen päätöksentekoa nähdään vielä ainakin joku uusi hahmotelma, kuinka kevyenliikenteen alitus tai ylitys rautatieasemalla tulisi hoitaa.

5. HYVÄ SISÄILMA

Tulevana keväänä Helsingin poliitikot lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla linjaavat myös muun muassa Helsingin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia.

Homekoulut ja huono sisäilma kuohuttavat aina ihmisiä. Vaalikeväänä teema on erityisen tärkeä.

Eduskuntavaalikeväänä on varmaa, että myös kuntapolitiikassa valtuutetut ja puolueet pyrkivät kalastelemaan ääniä sillä, että omien äänestäjien alueiden koulut ja päiväkodit saadaan ensimmäisenä kuntoon.

Luvassa on siis kiivasta keskustelua sisäilmasta ja homeesta.

6. MAAPOLITIIKKA

Sisäilman lisäksi päätettäväksi Helsingissä tulevat myös maapoliittiset linjaukset.

Maapolitiikassa Helsingin on tarkoitus linjata muun muassa maan myynnin periaatteista. Vuokraako kaupunki maata, vai myykö se sitä.

Poliittinen päätöksenteko asiasta tulee olemaan kiivasta väittelyä vasemmiston ja oikeiston välillä.

Valtuustossa äänessä ovat ainakin vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, sekä kokoomuksen Otto Meri.

Vasemmisto tulee vetoamaan, että Helsinki omistaisi maata jatkossakin itse, eikä möisi sitä pilkkahinnalla.

Oikeisto, kokoomus kärjessä, ilveilee vasemmistolle kiitoksia siitä, että he välittävät yhteisen omaisuuden kestävästä hoitamisesta.

Päätös maapolitiikasta tulee olemaan sanahelinää, johon vain Helsingin valtuusto pystyy. Pysykää kanavilla.

7. NORDISKA SKOLAN

Lapsimäärä kasvaa Helsingissä myös tulevana vuonna. Jälleen pitäisi löytyä jostain 1400 uutta päiväkotipaikkaa. Koulujakin tarvittaisiin lisää.

Siihen pulaan ujuttautuu Helsingin kaupungin mullistava uudistus: Nordiska Skolan.

Tämän rajojarikkovan uudenlaisen koulun suunnittelu aloitetaan helmi-maaliskuussa.

Ajatuksena on, että koulussa kaikki luokat olisivat niin sanottuja ruotsin kielikylpyluokkia. Se olisi vallankumouksellista. Ei vain yksi luokka luokka-asteella, vaan kaikki luokat koko koulussa opiskelisivat ruotsia, mutta myös norjaa tai tanskaa.

Vallankumouksellista on myös se, että Nordiska Skolan on tarkoitus toteuttaa yhteystyössä Pohjoismaiden verkostojen sekä ruotsin-ja suomenkielisten toimialojen kanssa.

Tämä suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö on rajojarikkovaa koko Suomen historiassa.

Käytännössä kaikki muut puolueet, paitsi perussuomalaiset ovat hyväksyneet Nordiska Skolanin, sillä koulu on listattu kaupungin strategiaan.

Koska perussuomalaiset eivät hyväksyneet kaupungin strategiaa, he voivat rauhassa halutessaan vastustaa myös Nordiska Skolania.

8. PITENEVÄT PUHEET

Kaiken kaikkiaan vastustaminen ja puolustaminen tulee tänä keväänä varmasti lisääntymään Helsingin valtuuston kokouksissa, sillä eduskuntavaalit ovat lähellä ja puolueet haluavat profiloitua myös kuntatasolla.

Jokainen valtuutettu, erityisesti eduskuntaan ehdolla olevat, haluaa äänensä ja mielipiteensä kuuluville.

Odotettavissa Helsingissä on siis mahdollisesti entistä pidempiä kokokouksia. Puhe ei ainakaan Helsingin valtuustosta lopu.

Karkotuspäätöksiä nopeutettava, Suomi ei ole toiminut järkevästi

Kaleva - 1 tunti 38 min sitten
Mitä tehdä ulkomaalaisille rikollisille? Jos olisin päättämässä, niin asialle olisi hyvin yksinkertainen ratkaisu.

Muistatko nämä muotijumpat? Kuntokeskukset paljastavat hutinsa ja helmensä: "Aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan"

Yle uutiset - 1 tunti 48 min sitten

Ryhmäliikuntaohjaaja Kirsi Siltakoski odottelee väkeä pian alkavalle crosstraining-tunnilleen. Tamperelaisen kuntokeskuksen Fressi Sykkeen aamutreeniin on ilmoittautunut pieni porukka kovatempoisesta harjoittelusta innostuneita liikkujia. He ovat intonsa kanssa kiinni yhdessä tämän hetken pitempiaikaisista trendeistä.

– Juuri crossfitin tyylinen toiminnallinen harjoittelu on ollut todella suosittua jo jonkin aikaa, eikä loppua näy, Siltakoski sanoo.

Tällä hetkellä pinnalla on myös pyrkimys päästä treenaamaan nimenomaan pienryhmissä. Ohjeet saa silloin kohdistetummin ja henkilökohtaisemmin kuin suuressa salissa kymmenien jumppaajien joukossa.

Pienryhmätunnit ovat myös Satu Orpanan tuorein liikuntahurahdus.

–Tykkään kovasta treenistä. Pienellä porukalla harjoittelusta saa eri lailla hyötyä irti kuin yksin salilla, pohtii Orpana ja ryhtyy verryttelemään.

Kirsi Siltakoski (keskellä) ohjaa crosstraining-tuntia liikuntakeskus Fressi Sykkeellä. Toiminnallinen harjoittelu on hänen mukaansa yksi tämän hetken selkeistä trendeistä. Luistelumatto jäi kaikessa hiljaisuudessa historiaan

Kirsi Siltakoski on ohjannut erilaisia ryhmäliikuntatunteja neljännesvuosisadan ajan. Siinä ajassa ehtii nähdä monen trendin tulevan ja aika monen myös menevän. Kaikessa hiljaisuudessa kuopatuista aikansa hittitunneista nainen muistaa esimerkiksi 1990-luvun innovaation: slide-luistelumaton.

– Slide oli muka niin suurta ja tullut jäädäkseen, mutta jostain kumman syystä se aika pian unohtui. Meilläkin siihen satsattiin aikoinaan paljon.

Crossfitin tyylinen toiminnallinen harjoittelu on ollut todella suosittua jo jonkin aikaa, eikä loppua näy. Kirsi Siltakoski

Ei ole tavatonta, että uuteen trendilajiin panostetaan paljon, mutta sen jälkeen se pudotetaan tuntikalenterista. Jos uutuus ei yksinkertaisesti vedä väkeä, siitä luovutaan.

Joskus laji jää kokonaan pois, toisinaan määrää vain vähennetään kun ensihuuma haihtuu, vahvistaa SIltakosken työnantajaa Fressiä edustava keskusvastaava Martti Eriksson.

– Esimerkiksi muutaman vuoden takaista superhittiä zumbaa on meillä edelleen jokunen tunti viikossa, mutta oli aika, jolloin sitä tarjottiin lähes joka päivä, Eriksson muistaa.

Toiset lajit sen sijaan vakiinnuttavat paikkansa hetkessä. Uusiseelantilaisen Les Mills -konseptin jumpat ovat osoittautuneet menestystarinoiksi myös Suomessa. Lähes jokainen liikuntakeskus tarjoaa esimerkiksi jo parikymmentä vuotta pintansa pitänyttä lihaskuntotunti body pumpia päivittäin.

Testausrima on matalalla

Toisellakin tamperelaissalilla ollaan valmiit antamaan huonosti vetävälle tunnille hatkat. Joskus totuus uutuuden viehätysvoimasta paljastuu nopeasti.

Liikuntakeskus GoGon kehityspäällikön Vuokko Kronqvistin mielestä vuosi voi olla turhan pitkä armonaika lajille, joka ei heti löydä yleisöään.

– Meillä vaihtuu tuntikalenteri neljästi vuodessa. Mielestäni jo yhden lukujärjestyskauden aikana huomaa, miten tässä käy.

"Yksi tämän vuoden trendeistä on helppous. Asiakkaat haluavat tietää mitä tekevät, ja asioiden pitää tapahtua yksinkertaisesti. Veikkaan, että ollaan myös menossa rauhallisempaan suuntaan, ja siksi meilläkin on lisätty peruskestävyystreeniä", sanoo Vuokko Kronqvist liikuntakeskus GoGolta.Jani Aarnio / Yle

Liikunta-alalla toimivien yritysten on hyväksyttävä se, että trendit vaihtuvat koko ajan ja välillä tahti on todella sukkela. Vuokko Kronqvist arvelee testausriman olevan juuri siksi matalalla.

– Pyrkimys on jatkuvasti uudistua ja ottaa ohjelmistoon kaikenlaista. Kaikki ei välttämättä toimi kuin hetken, mutta se on ihan ok. On kiva päästä näkemään, mistä asiakkaat tykkäävät.

Oman liikuntakeskuksen historiasta löytyy Kronqvistin mukaan useampiakin kokeiluita, jotka eivät koskaan päässeet kunnolla lentoon.

– Meillä oli yhteen aikaan esimerkiksi rumputunti, jossa kahden steppilautapalikan päälle asetettua jättipalloa rummutettiin kapuloilla samalla askeltaen. Minusta se oli mukavaa, mutta aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan, nainen nauraa.

Kaikki ei välttämättä toimi kuin hetken, mutta se on ihan ok. Vuokko Kronqvist

Yhteen kertaan jääneet kokeilutkaan eivät kuitenkaan yleensä säikäytä vakiasiakkaita testaamasta seuraavaa uutuutta. Liikuntakeskuksissa käy paljon heitä, jotka haluavat koettaa melkein kaikkea tarjolle tulevaa.

Yksi innokas kokeilija on GoGon asiakas Riikka Lehikoinen, joka odottelee tanssillisen body jam-tunnin alkamista kuntosalin puolella.

– Pyrin kokeilemaan kaikkea uutta, eihän sitä muuten tiedä, mistä tykkää. Uutuustunneille pyrin pääsemään aina mahdollisimman pian. Kun liikkuu monipuolisesti ei kyllästy niin äkkiä, nainen perustelee ja ryhtyy uuteen vastarutistussarjaan.

”Uudet trendit motivoivat minua. Seuraan aktiivisesti esimerkiksi erilaisia urheilullisia instagram-tilejä ja otan niistä vaikutteita" kertoo GoGon kuntosalilla treenaava Aino Viinikka. Jani Aarnio / Yle Tutkimus ja kuluttajatarjonta eivät kulje yhtä matkaa

Kuntokeskuksilla on taloudellisia paineita tarjota asiakkailleen uutuuksia, mutta tutkijat tarkoittavat trendillä muutakin kuin joogan seitsemää eri johdannaista tai uusimpia kuntosalilaitteita.

Pitkän ajan trendiksi tutkimuspuolella voi nostaa erilaiset liikuntasuositukset, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

– Suosituksia on annettu nyt 30–40 vuoden ajan. Muutosta on tapahtunut: siinä missä ennen korostettiin hikistä kuntoliikuntaa, puhutaan nykyään fyysisestä aktiivisuudesta.

Siinä missä ennen korostettiin hikistä kuntoliikuntaa, puhutaan nykyään fyysisestä aktiivisuudesta.  Tommi Vasankari

Vasankari kertoo seuraavansa tutkimustiedon lisäksi jonkin verran myös kaupallisia trendejä. Tutkijoiden kuumimmat puheenaiheet ja kuntokeskusten tuorein tarjonta eivät kulje käsi kädessä.

– Kyllä ne ovat kaksi eri maailmaa, vaikka varmasti jonkin verran keskustelevatkin keskenään. Kun esimerkiksi joka paikassa nousi esille HIIT-harjoittelu, niin ei tiedemaailmassa samaan aikaan markkinoitu rasittavan liikunnan hyötyjä vaan korostettiin nimenomaan sitä, mitä matalasykkeisemmästä liikkumisesta tiedetään, Vasankari sanoo.

HIIT on lyhenne sanoista High Intensity Interval Training. Harjoitukset ovat tavallisesti lyhytkestoisia ja äärimmäisen kovatehoisia. Viime aikoina pinnalle on pulpahdellut myös kirjainyhdistelmä LIIT, jolla tarkoitetaan puolestaan matalasykkeistä treeniä.

Tutkimuspuolella pitkän ajan trendi ovat erilaiset liikuntasuositukset, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.Yle "Juokse henkesi edestä" on mennyttä maailmaa

Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa myös liikkumisesta. Siksi tutkijat ovat aika ajoin samassa tilanteessa kuin liikunta-alan yrityksetkin: se, mistä pidettiin suurta haloota, joutaakin roskakoriin.

– Kyllähän tälle tutkijapiireissä naureskellaan, mutta samalla tunnistamme senkin, että aina on toimittu juuri aikansa parhaan tiedon valossa, Tommi Vasankari sanoo.

Hän muistaa huvittuneena ensimmäisiä kuntoliikuntasuosituksia, jotka alleviivastivat viikottaisten kolmen 45 minuutin juoksukerran tärkeyttä.

– Television tietoiskuissa korostettiin hölkkäämistä, ja iskulauseena oli "juokse henkesi edestä". Siihen aikaan suomalainenkin tutkimus tuki nimenomaan tätä ajatusta. Nyt tiedetään, että hyvinkin pienen intensiteetin harjoituksilla saavutetaan lähes sama hyöty, ja siinä valossa mainos näyttää koomiselta.

Mittari on tullut jäädäkseen

Vaikka trendit tulevat ja menevät, yksi on todennäköisesti tullut jäädäkseen: teknologiaa ja liikuntaa ei enää pysty erottamaan toisistaan.

Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen. Joskus riittää, että maisema pyörän ympärillä vaihtuu. Tähän luotetaan esimerkiksi GoGon spinningsalissa, jossa Trip-tunnille osallistujat polkevat kuntopyöriään kaarevan valkokankaan edessä mitä mielikuvituksellisimmissa maisemissa.

– Tämä on ollut suosittu uutuus. Tunnit ovat aina täynnä, Vuokko Kronqvist kertoo.

Kuntopyörä on ennallaan, mutta kun sen edessä vilisevät vaihtuvat maisemat kaarevalla kankaalla, tavallinen spinning-tunti muuttuu elämykselliseksi uutuudeksi. Kuntokeskus GoGon Trip-tunnit täyttyvät viimeistä satulaa myöten.Jani Aarnio / Yle

Teknologiaa löytyy myös liikkujan iholta. Tavallinen arkikuntoilijakin urheilee yhä useammin sensori ranteessa ja mittaa suorituksiaan. Moni turvautuu kehittyneeseen tekniikkaan säästääkseen aikaansa.

– Tämän hetken juttu ovat erilaiset apuvälineet, joilla pyritään saamaan aikaan lihassupistusta ja -stimulaatiota. Ihmiset haluavat käyttää aikaansa muuhunkin kuin liikkumiseen, ja siksi treenaamisen tehot maksimoidaan. Tämä on varmaan myös tulevaisuuden trendi, Kirsi Siltakoski arvelee.

Erilaiset mittausvälineet ovat tulleet Siltakoskelle tutuksi myös personal trainerin työssä.

– Kun asiakas tulee, niin jonkinlainen mittari täytyy olla olemassa ja jonkinlaisia lukuja antaa. Enää ei ehkä mennä niin fiiliksellä kuin ennen, liikuntakonkari pohtii ennen kuin komentaa crosstraining-tunnille saapuneen joukkonsa alkuasemiin.

Facebook's '10 Year Challenge' Meme Could Train Facial Recognition Algorithms On Age Progression, Age Recognition

Slashdot - 1 tunti 58 min sitten
If you've spent any time on social media lately, you've probably noticed a trend where users are posting their then-and-now profile pictures, mostly from 10 years ago and this year. While this "10 Year Challenge" appears harmless, founder of KO Insights and the author of Tech Humanist, Kate O'Neill, says all this data "could be mined to train facial recognition algorithms on age progression and age recognition." She adds: "It's worth considering the depth and breadth of the personal data we share without reservations." From the report: Imagine that you wanted to train a facial recognition algorithm on age-related characteristics, and, more specifically, on age progression (e.g. how people are likely to look as they get older). Ideally, you'd want a broad and rigorous data set with lots of people's pictures. It would help if you knew they were taken a fixed number of years apart -- say, 10 years. Sure, you could mine Facebook for profile pictures and look at posting dates or EXIF data. But that whole set of profile pictures could end up generating a lot of useless noise. People don't reliably upload pictures in chronological order, and it's not uncommon for users to post pictures of something other than themselves as a profile picture. A quick glance through my Facebook friends' profile pictures shows a friend's dog who just died, several cartoons, word images, abstract patterns, and more. In other words, it would help if you had a clean, simple, helpfully-labeled set of then-and-now photos. What's more, for the profile pictures on Facebook, the photo posting date wouldn't necessarily match the date that the picture was taken. [...] Through the Facebook meme, most people have been helpfully adding that context back in (e.g. "me in 2008, and me in 2018"), as well as further info, in many cases, about where and how the pic was taken (e.g. "2008 at University of Whatever, taken by Joe; 2018 visiting New City for this year's such-and-such event"). In other words, thanks to this meme, there's now a very large data set of carefully curated photos of people from roughly 10 years ago and now. In closing, Kate says it's not necessarily bad that someone could use your Facebook photos to train a facial recognition algorithm -- it's inevitable. "Still, the broader takeaway here is that we need to approach our interactions with technology mindful of the data we generate and how it can be used at scale."

Read more of this story at Slashdot.

Moniteholaseja määrätään yleensä ikänäköön yli 40-vuotiaille – nyt niitä käyttävät myös likinäköiset teinit

Yle uutiset - 2 tuntia 8 min sitten

Nuorille määrätään yhä enemmän moniteholaseja likitaitteisuuden hoitoon. Silmälääkärit ovat törmänneet ilmiöön vastaanotoillaan. Normaalisti moniteholaseja määrätään yli 40-vuotiaille ikänäköä varten.

– Se, että sellaiset lasit määrätään nuorelle, voi joidenkin tutkimusten mukaan estää tai ainakin vähentää likitaitteisuuden lisääntymistä. Se tietysti edellyttää, että henkilö ei ryhdy katsomaan entistä lähempää. Moniteholasit nimittäin mahdollistavat sen, silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo sanoo.

Lasten ja nuorten näkö heikkenee jatkuvasti ja syy löytyy älylaitteista sekä ulkoilun vähenemisestä. Yli 50 vuotta optikkona toiminut Raimo Laitinen kertoo, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on nykyään silmälasit.

– Likinäköisyys on lisääntynyt huimasti. Australialaistutkimuksen mukaan vuonna 2050 puolet maailman väestöstä on likitaitteisia. Aika hurjalta kuulostaa, Laitinen sanoo.

Silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo painottaa, etteivät moniteholasit nuorilla ole uusia asia. Niitä on määrätty jo pitkään ja moninaisiin syihin. Muun muassa karsastusta on pyritty hoitamaan moniteholaseilla jo vuosikymmenet. Likinäköisyyden hoidossa ne on kuitenkin otettu käyttöön vasta hiljattain.

Ruutuaika kuriin ja ulos

12-vuotias Joona Saarelainen käyttää kännykkää ja tablettia noin kaksi tuntia päivässä. Yleensä kännykkä kaivetaan taskusta välitunneilla ja kotona ennen urheilutreenejä.

Saarelainen harrastaa talvisin jääkiekkoa ja kesäisin jalkapalloa. Treenejä on viikossa kolme kertaa ja viikonloput kuluvat peleissä. Näön kanssa hänellä ei ole ollut ongelmia.

– Vanhemmat ovat neuvoneet, ettei kännykkää saa katsoa liian läheltä. Ja muutenkin he seuraavat ruutuajankäyttöä.

Optikko Raimo Laitinen kehuu Joonan näköä erinomaiseksi.

– Hänellä on myöskin lukuetäisyys, ihme kyllä, ihan oikea.

12-vuotiaan Joona Saarelaisen näkö on huippuluokkaa, toteaa optikko Raimo Laitinen.

Joona Saarelainen on malliesimerkki silmäystävällisestä elämäntyylistä. Koska likinäkö alkaa yleensä nuorena, 7–15 vuotiaana, tulisi vanhempien kiinnittää lastensa silmiin entistä enemmän huomiota.

– Lapsella tulee olla tarpeeksi valoa huoneessa, jolloin ei tarvitse katsoa niin läheltä. Lapsen ei ole hyvä myöskään antaa tottua katsomaan tai piirtämään liian läheltä, vaan etäisyys katsottavaan kohteeseen tulisi olla vähintään 25–30 senttiä, silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo sanoo.

Näiden lisäksi ruutuajan rajoittaminen muutamaan tuntiin päivässä sekä ulkoilun lisääminen ovat Tervon mukaan keinoja ennaltaehkäistä likitaitteisuuden kehittymistä.

Ulkona silmä lepää

Ulkoilun merkitystä näköön on tutkittu etenkin Kiinassa. Helsingin Sanomat kertoi viime kesänä tutkimuksesta, jonka mukaan likinäköisyys eteni lapsilla hitaammin kesällä kuin talvella.

Sanoin veljelleni, että koko kesänä älä katso lähelle ja ole ulkona. Niin se likitaitteisuus hävisi, Raimo Laitinen, optikko

Optikko Raimo Laitisella on omakohtaista kokemusta ulkoilun merkityksestä näköön. Hänen veljellään oli ylioppilaskirjoitusten ja pitkän luku-urakan jälkeen likitaitteisuutta -0,75 silmissään. Se olisi ollut este lentäjänuralle, mutta Laitisella oli tähän niksit.

Optikko Raimo Laitinen on yli 50-vuotisella optikonurallaan tarkastanut lukemattoman määrän silmiä. Esa Huuhko / Yle

– Sanoin veljelleni, että koko kesänä älä katso lähelle ja ole ulkona. Niin se likitaitteisuus hävisi, syksyllä hän pääsi ohjaajakurssille Kauhavalle ja valmistui lopulta sotilaslentäjäksi.

Laitisen veljen tapauksessa kyse oli niin sanotusta valelikitaitteisuudesta eli akkommodaatiospasmista (Duodecim). Siinä silmä menee niin sanotusti kramppiin ja aiheuttaa vaihtelevansuuruisen valelikitaittoisuuden. Kun kramppi saadaan laukaistua, näkö voi palautua normaaliksi.

Yle Uutisgrafiikka

Nykyään arviolta joka neljäs suomalainen on likinäköinen, ja ongelman uskotaan pahenevan tulevaisuudessa. Kiinassa tilanne on tätäkin hurjempi. Kiinalaisnuorista jopa 90 prosenttia ei näe riittävän hyvin kauas.

Yksi syy näön huononemiseen voi olla siinä, että aasialaislapset joutuvat treenaamaan tuntikausia kirjainmerkkejä nenä kiinni paperissa. Keskiverto-shanghailaisteini tekee läksyjä 14 tuntia viikossa.

Aasiassa onkin menty astetta pidemmälle taistelussa likinäköisyyttä vastaan. Siellä on kehitelty lapsille yöksi laitettavia kovia piilolinssejä (Savon Sanomat), joiden tarkoitus on muotoilla silmän sarveiskalvoa ja vähentää likinäköisyyden riskiä.

Kännykän tuijottaminen voi muuttaa silmän muotoa

Likinäköisyys eli likitaittoisuus tarkoittaa silmän taittovikaa, toisin sanoen likinäköinen henkilö ei näe kauas terävästi ilman silmälaseja. Likinäköisen silmän taittovoima on liian suuri suhteessa sen pituuteen. Optikko Raimo Laitinen avaa fysiologiaa.

– Likitaitteinen silmä on pituussuunnassa normaalitaitteista silmää pidempi. Jatkuvan lähelle katsomisen on todettu pidentävän silmää, eli kun nuorena lähelle katsomisen aloittaa, silmän muoto voi muuttua ja likitaitteisuus lisääntyä, Raimo Laitinen kuvailee.

Likitaitteisuus ei pelkästään johda silmälasien käyttöön, vaan likinäköiset kärsivät muita enemmän kaihista, verkkokalvon rappeumasta ja silmänpainetaudista.

Myös liiallinen lukeminen altistaa likinäköisyydelle

Näkökyvyn huononemisesta ei voi syyttää pelkästään kännyköitä ja tablettitietokoneita. Myös perinteiset kirjat (Duodecim) voivat vaikuttaa näköön heikentävästi. Näin totesi Jyväskylän yliopiston dosentti Olavi Pärssinen tutkimuksessaan jo 1980-luvun lopulla.

Pärssinen tutki vuonna 1957 syntyneiden ylioppilaiden näköä. Heistä likinäköisiä oli jo 55 prosenttia, kun taas kansakoulun käyneistä 35 prosenttia. Ennen sotia likinäköisiä oli suomalaisista alle kymmenen prosenttia.

Olin haaveillut liikennelentäjän urasta, mutta se haave kariutui silmälaseihin Timo Tervo, silmätautien erikoislääkäri

Se, missä vaiheessa nuori on niin sanotusti turvassa likinäköisyyden uhalta, on mahdotonta sanoa. Timo Tervo itse sai silmälasit lukion viimeisellä luokalla. Samalla hautautui yksi iso unelma.

– Olin haaveillut liikennelentäjän urasta, mutta se haave kariutui silmälaseihin. Siihen aikaan lentäjillä ei laseja saanut olla. Isoja vaikutuksia näillä asioilla voi siis olla.

Raportti: Kiinasta pian kärkimaa sotilasteknologiassa

Yle uutiset - 2 tuntia 49 min sitten

Kiina on ottamassa kärkipaikan maailman johtavana aseteknologiamaana, käy ilmi Yhdysvaltain puolustusvoimien tuoreesta raportista.

Osin Kiina on jo ohittanut kilpailijansa. Eilen julkaistun raportin mukaan Kiina on maailman kärkeä muun muassa keskimatkan ja keskipitkänmatkan ohjuksissa sekä merivoimien käyttämässä teknologiassa.

Yhdysvaltain puolustusvoimien raportin mukaan kehitys on seurausta siitä, että kaikki Kiinan markkinoille pyrkivät aseteknologiaa kehittävät yritykset joutuvat paljastamaan tietoja Kiinan viranomaisille.

Maa onkin onnistunut kehittämään hyvin monenlaista sotilasteknologiaa yhtä aikaa.

Xi: Kiinan ja Taiwanin yhdistyminen on väistämätöntä

Raportin tiedot paljastuvat samaan aikaan, kun huoli Kiinan mahdollisesta hyökkäyksestä Taiwaniin on kasvanut. Kiinan presidentti Xi Jinping totesi vuodenvaihteessa, että Kiinan ja Taiwanin yhdistyminen on väistämätöntä.

Xi totesi, että Kiina ei lupaa olla käyttämättä sotilaallista voimaa taiwanilaisia separatisteja ja sellaisia ulkopuolisia tahoja vastaan, jotka sekaantuvat Kiinan ja Taiwanin yhdistymisprosessiin.

Yhdysvaltain puolustusvoimien edustajan mukaan Kiinan armeija on niin kehittynyt, että se voisi hyökätä Taiwaniin itsevarmana.

Pwn2Own Contest Will Pay $900,000 For Hacks That Exploit Tesla's Model 3

Slashdot - 3 tuntia 33 min sitten
The Model 3 will be entered into Pwn2Own this year, the first time a car has been included in the annual high-profile hacking contest. The prize for the winning security researchers: a Model 3. TechCrunch reports: Pwn2Own, which is in its 12th year and run by Trend Micro's Zero Day Initiative, is known as one of the industry's toughest hacking contests. ZDI has awarded more than $4 million over the lifetime of the program. Pwn2Own's spring vulnerability research competition, Pwn2Own Vancouver, will be held March 20 to 22 and will feature five categories, including web browsers, virtualization software, enterprise applications, server-side software and the new automotive category. The targets, chosen by ZDI, include software products from Apple, Google, Microsoft, Mozilla, Oracle and VMware. And, of course, Tesla . Pwn2Own is run in conjunction with the CanSec West conference. There will be "more than $900,000 worth of prizes available for attacks that subvert a variety of [the Model 3's] onboard systems," reports Ars Technica. "The biggest prize will be $250,000 for hacks that execute code on the car's getaway, autopilot, or VCSEC." "A gateway is the central hub that interconnects the car's powertrain, chassis, and other components and processes the data they send. The autopilot is a driver assistant feature that helps control lane changing, parking, and other driving functions. Short for Vehicle Controller Secondary, VCSEC is responsible for security functions, including the alarm."

Read more of this story at Slashdot.

Hackers Broke Into An SEC Database and Made Millions From Inside Information, Says DOJ

Slashdot - 3 tuntia 53 min sitten
Federal prosecutors unveiled charges in an international stock-trading scheme that involved hacking into the Securities and Exchange Commission's EDGAR corporate filing system. "The scheme allegedly netted $4.1 million for fraudsters from the U.S., Russia and Ukraine," reports CNBC. "Using 157 corporate earnings announcements, the group was able to execute trades on material nonpublic information. Most of those filings were 'test filings,' which corporations upload to the SEC's website." From the report: The scheme involves seven individuals and operated from May to at least October 2016. Prosecutors said the traders were part of the same group that previously hacked into newswire services. Carpenito, in a press conference Tuesday, said the thefts included thousands of valuable, private business documents. "After hacking into the EDGAR system they stole drafts of [these] reports before the information was disseminated to the general public," he said. Those documents included quarterly earnings, mergers and acquisitions plans and other sensitive news, and the criminals were able to view it before it was released as a public filing, thus affecting the individual companies' stock prices. The alleged hackers executed trades on the reports and also sold them to other illicit traders. One inside trader made $270,000 in a single day, according to Carpenito. The hackers used malicious software sent via email to SEC employees. Then, after planting the software on the SEC computers, they sent the information they were able to gather from the EDGAR system to servers in Lithuania, where they either used it or distributed the data to other criminals, Carpenito said.

Read more of this story at Slashdot.

Todistaja: Huumekuningas El Chapo maksoi miljoonien lahjukset Meksikon ex-presidentille 

Yle uutiset - 3 tuntia 54 min sitten

Meksikolaisen huumeparonin Joaquín "El Chapo" Guzmán Loeran oikeudenkäynti Yhdysvalloissa on loppusuoralla, mutta todistajien kertomukset käyvät kiinnostavammiksi.

Guzmanin läheinen avustaja astui tiistaina todistajanaitioon ja kertoi Meksikon entisen presidentin Enrique Peña Nieton ottaneen Guzmanilta vastaan sadan miljoonan dollarin lahjukset.

Todistajan, kolumbialaisen huumekauppiaan Alex Cifuentesin mukaan 100 miljoonaa dollaria annettiin Peña Nietolle lokakuussa 2012, jolloin hänet oli valittu presidentiksi. Presidentin väitetään sanoneen, ettei Guzmanin tarvitse piileksiä, jos hän vain antaa rahaa.

– Tämä nimenomainen tapaus on asia, jonka Joaquin kertoi minulle, Cifuentes sanoi oikeudessa.

Hän oli jo aiemmin kertonut tapahtuneesta Yhdysvaltain viranomaisille, mutta kertoi paljastuksensa nyt myös julkisesti, puolustusasianajan ristikuulustelussa. Cifuentesin mukaan presidentille annettujen lahjusten tarkoituksena oli varmistaa, että Sinaloan kartelli voi jatkaa työtään kaikessa rauhassa.

Alex Cifuentes kertoi työskennelleensä Joaquin Guzmanin ”oikeana kätenä” eli sihteerinä ja läheisenä avustajana parin vuoden ajan ennen pomonsa pidätystä.

Enrique Peña Nieto toimi Meksikon presidenttinä 2012-2018. Meksikon presidentinhallinto/EPA Yllättävä paljastus ei tullut yllätyksenä

Oikeudenkäynnin avauspuheenvuoroissa marraskuussa puolustusasianajaja Jeffrey Lichtman sanoi, että Peña Nieto sekä Meksikon edelliset presidentit ovat ottaneet vastaan Sinaloan huumekartellilta satoja miljoonia dollareita lahjuksia. Tuolloin Peña Nieton edustaja tyrmäsi syytöksen täysin.

–Enrique Peña Nieton hallinto jahtasi, vangitsi ja luovutti rikollisen Joaquin Guzman Loeran. Guzmanin asianajajan syytökset "ovat täysin perättömiä ja herjaavia, tiedottaja kirjoitti Twitter-tilillä.

Tuoreimpiin syytöksiin entinen presidentti ei ole vastannut. Uutiskanava CNN kertoo, ettei hän ole vastannut yhteydenottoihin.

Brooklynin oikeustalolla New Yorkissa on reilun kahden kuukauden ajan käyty vuosisadan suurinta huumeoikeudenkäyntiä. Syyttäjän mukaan 61-vuotias Joaquin Guzmán johti kymmenien vuosien ajan Sinaloan huumekartellia, jota Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat pitäneet maailman suurimpana huumeiden salakuljettajana.

Oikeudenkäynnin arvioidaan jatkuvan helmikuuhun asti.

Lue lisää:

El Chapon oikeudenkäynti kääntyy loppusuoralle – Vuosisadan huumekäräjät ovat valottaneet kartellien maailmaa ennennäkemättömällä tavalla

Apple Maps Gooses DuckDuckGo In Search Privacy Partnership

Slashdot - 4 tuntia 13 min sitten
Search engine DuckDuckGo now displays location information from Apple Maps in its search results. "DuckDuckGo now uses Apple Maps both for small maps in location-related search results and for larger, interactive search results that appear in a separate maps tab," reports CNET. "That replaces a combination including MapBox, OpenStreetMap and homegrown technology." From the report: The top reason DuckDuckGo argues you should try it is that it doesn't keep any personal information on you and what you searched for, unlike search leader Google. That dovetails nicely with Apple's sustained push to improve online privacy. But maintaining your privacy can be tough when you're looking for location-related information. DuckDuckGo says it's struck a balance, though. It doesn't send personally identifiable information such as your computer's Internet Protocol network address, to Apple or other third parties, DuckDuckGo said. "For local searches, where your approximate location information is sent by your browser to us, we discard it immediately after use," the company added.

Read more of this story at Slashdot.

'Mona Lisa Effect' Is Real But Doesn't Apply To Leonardo's Painting

Slashdot - 4 tuntia 53 min sitten
An anonymous reader quotes a report from Ars Technica: There have long been anecdotal reports that the eyes of the Mona Lisa -- Renaissance artist Leonardo da Vinci's most famous painting -- sometimes seem to follow viewers as they move around the artwork. The phenomenon is even called the "Mona Lisa effect" because of it. But a new study published in the journal i-Perception found that she's really "looking" to the right-hand side of her audience. "There is no doubt about the existence of the Mona Lisa effect," the authors wrote. "It just does not occur with the Mona Lisa herself." This was a small study, with just 24 subjects. All were asked to look at a high-resolution recreation of the Mona Lisa on a computer monitor, with a folding ruler placed between them and the screen to track viewing distance. Subjects would signal where they perceived Mona Lisa's gaze met the ruler. The researchers sampled 15 sections of the famous portrait, ranging from the Mona Lisa's full head to just her eyes and nose, and they showed subjects each image three times in random order. They also changed the ruler's distance from the monitor halfway through the sessions. Based on the more than 2,000 individual assessments, they found no evidence of the Mona Lisa effect with Leonardo's masterpiece. "We demonstrated that Mona Lisa gazes to her left-hand side [the viewer's right] from about 35.5 cm inside pictorial space, and 14.4 degrees to the viewer's right-hand side in real space," the authors wrote. "Thus, Mona Lisa does not fulfill the premise of the Mona Lisa effect. She does not gaze at the viewer."

Read more of this story at Slashdot.

Kiina vei Kuuhun siemeniä – nyt puuvilla itää Kuun pimeällä puolella

Yle uutiset - 5 tuntia 8 min sitten

Kiinalaisen Chang'e 4 –luotaimen Kuuhun viemät siemenet ovat alkaneet itää, kertoi Kiinan avaruushallinto tiistaina.

Luotain laskeutui Kuun pimeälle puolelle 3. tammikuuta. Se toi mukanaan laitteita maaperän tutkimista varten, mutta myös muun muassa puuvillan- ja perunansiemeniä sekä silkkitoukan munia.

Tiistaina kiinalaiset kertoivat, että puuvillansiemenet ovat alkaneet itää 18 senttimetrin kokoisessa kanisterissa, jossa on ilmaa, vettä ja multaa. Itämislaatikosta on otettu lukuisia kuvia, joissa näkyy hentojen versojen kurottautuminen kanisterissa olevan ristikon välistä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat tehneet biologisia kasvukokeiluja Kuun pinnalla, kertoo koetta johtanut tutkija Xie Gengxin Chongqingin yliopiston teknologian tutkimusinstituutista.

Aiemmin kasvien kasvatusta on kokeiltu vain avaruusasemilla, mutta ei Kuussa.

Chang'e 4 –luotaimen matka Kuussa on merkittävää myös siksi, että luotaimen laskeutuminen oli avaruuden tutkimuksen historiassa ensimmäinen hallittu laskeutuminen pimeälle puolelle. Aiemmat hallitut laskeutumiset Kuuhun on tehty Maahan näkyvälle puolelle, joten "pimeää puolta" päästään vasta nyt tutkimaan paikan päällä.

Kiinalaisluotain tutkii muun muassa Kuun maaperää ja mineraaleja, mutta myös avaruuden säteilyä.

Lue lisää:

Kiinalaisluotain laskeutui Kuun "pimeälle puolelle"

Kiina lähetti mönkijän kohti Kuuta – tavoitteena maailman ensimmäinen laskeutuminen "pimeälle puolelle"

Kiina aikoo kurkistaa Kuun "pimeälle puolelle" – luotaimen lastina silkkiäistoukan munia ja siemeniä

A Supercomputer In a 19th Century Church Is 'World's Most Beautiful Data Center'

Slashdot - 5 tuntia 35 min sitten
"Motherboard spoke to the Barcelona Supercomputing Center about how it outfitted a deconsecrated 19th century chapel to host the MareNostrum 4 -- the 25th most powerful supercomputer in the world," writes Slashdot reader dmoberhaus. From the report: Heralded as the "most beautiful data center in the world," the MareNostrum supercomputer came online in 2005, but was originally hosted in a different building at the university. Meaning "our sea" in Latin, the original MareNostrum was capable of performing 42.35 teraflops -- 42.35 trillion operations per second -- making it one of the most powerful supercomputers in Europe at the time. Yet the MareNostrum rightly became known for its aesthetics as much as its computing power. According to Gemma Maspoch, head of communications for Barcelona Supercomputing Center, which oversees the MareNostrum facility, the decision to place the computer in a giant glass box inside a chapel was ultimately for practical reasons. "We were in need of hundreds of square meters without columns and the capacity to support 44.5 tons of weight," Maspoch told me in an email. "At the time there was not much available space at the university and the only room that satisfied our requirements was the Torre Girona chapel. We did not doubt it for a moment and we installed a supercomputer in it." According to Maspoch, the chapel required relatively few modifications to host the supercomputer, such as reinforcing the soil around the church so that it would hold the computer's weight and designing a glass box that would house the computer and help cool it. The supercomputer has been beefed up over the years. Most recently, the fourth iteration came online in 2017 "with a peak computing capacity of 11 thousand trillion operations per second (11.15 petaflops)," reports Motherboard. "MareNostrum 4 is spread over 48 server racks comprising a total of 3,456 nodes. A node consists of two Intel chips, each of which has 24 processors."

Read more of this story at Slashdot.

Sivut

Tilaa syöte alakulju.net syötteiden kerääjä